Joensuun sataman ja sen ympäristön asemakaavamuutos
|
|
- Ilmari Laine
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 / 24 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JOENSUUN KAUPUNKI Joensuun sataman ja sen ympäristön asemakaavamuutos LUONTO- JA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21781
2 2 / 24
3 3 / 24 LUONTO- JA 1 (24) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto Kaavasuunnitelma Tutkimusmenetelmät ja käytetyt tiedonlähteet Maastotyö Lähtöaineisto Kohteiden arvottaminen Maisemansuojelun kannalta arvokkaiden alueiden valintaperusteet Uhanalaisuusluokitus Alueen luonto- ja maisemapiirteet Kallio- ja maaperä Vedet Pintavedet Pohjavedet Maisema Kasvillisuus Yleistä Ruokoluhta Sara-ruoho- ja pajuluhta Järviruokoyhdyskunta Tulvanalainen rantametsä ja lehtipuulehto Eläimistö Linnusto Viitasammakko Arvokkaat luontokohteet Lähteet... 20
4 4 / 24
5 5 / 24 LUONTO- JA 1 (24) Joensuun sataman ja sen ympäristön asemakaavamuutos LUONTO- JA 1 Johdanto Tämä luonto- ja maisemaselvitys liittyy Joensuun sataman ja sen ympäristön asemakaavamuutokseen. Kaavamuutostarve on muodostunut Ukonniemen satamaa laajennussuunnitelmista. Ukonniemen satama sijaitsee Joensuun Penttilän kaupunginosassa, Pyhäselän rannalla (kuva 1). Työn laatija on FM, biologi, Jari Kärkkäinen FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n Kuopion toimistosta. Lintukartoituksesta vastasi metsäteknikko Ari Parviainen. Kuva 1. Selvitysalue. 2 Kaavasuunnitelma Asemakaavan muutos käsittää Penttilän (16) kaupunginosan korttelit 1627, 1634, 1635, 1637 ja sekä katu-, liikenne-, erityis-, virkistys- ja vesialueet. Alueella on voimassa vahvistunut asemakaava. Asemakaavan mukaan vesialue on satamakäyttöön varattua aluetta sekä teollisuuskäyttöön varattua korttelialuetta. Joensuun sataman toiminnot yhtiöitettiin Saimaan Satamat Oy:lle vuonna Kaupunki luovutti yhtiölle omistamansa Joensuun Satamarakennus Oy:n osakkeet ja vuokrasi satama-alueen sekä sille johtavan rautatien. Vuokrattu alue ei noudata
6 6 LUONTO- / 24 JA 2 (20) asemakaavan satama-alueen rajausta. Viime vuosien alueen rakentamisessa on johduttu myös turvautumaan poikkeamislupiin. Tämän vuoksi on tarpeen muuttaa asemakaavaa sekä tarkastella eri toimintojen kaavallisia aluevarauksia laajemminkin. Mahdollisia muita muutoskohteita ovat mm. jätevesipuhdistamon tontin laajennus, Joensuun Laivaus Oy:n terminaalien käyttötarkoitusmerkinnät, kulkuyhteyden parantaminen John Deere Oy:n alihankkijalta itse tuotantolaitokseen. 3 Tutkimusmenetelmät ja käytetyt tiedonlähteet 3.1 Maastotyö Maastotyö kohdistettiin Ukonlahden kasvillisuuden, linnuston ja viitasammakon kartoitukseen. Viitasammakko (Rana arvalis) kuuluu luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuihin eläinlajeihin. Maastossa kiinnitettiin myös huomio maisemarakenteeseen sekä maaperän ominaisuuksiin. Inventoitavien kohteiden kasvillisuus luokitettiin Toivosen & Leivon (2001) mukaan. Tiedot muusta lajistosta perustuvat olemassa olevaan aineistoon sekä maastossa tehtyihin havaintoihin. Viitasammakon kutupaikan tunnistus tapahtui viitasammakon pulputtavan äänen perusteella. Lahden alueen rannalta kuunneltiin useista pisteistä. Kuuntelupisteestä kuunneltiin vähintään min, mutta usein laji havaittiin nopeasti. Alue inventoitiin Työ tehtiin klo välisenä aikana. Sää oli aurinkoinen ja varsin lämmin. Sammakoiden kutuaktiivisuus oli hyvä. Kuva 2. Viitasammakon kuuntelupisteet.
7 7 / 24 LUONTO- JA 3 (24) 3.2 Lähtöaineisto Kasvillisuuskartoituksen maastotyö suoritettiin Kartoitus kohdistettiin vain Ukonlahden alueelle ja se kierrettiin systemaattisesti. Kartoitusalueelta rajattiin kasvillisuuskuviot. Kultakin kuviolta merkittiin putkilokasvilajisto muistiin sekä havainnoitiin pohjakerroksen lajistoa. Kasvillisuuskuvaa täydennettiin Penttilän osayleiskaavan luontoselvitysaineistolla. Lintukartoituksen maastotyö suoritettiin aikaisin aamulla ja Työn suoritti metsäteknikko Ari Parviainen. Alueelta on aikaisempaan tietoa alueen luontoarvoista (Penttilän osayleiskaavan luontoselvitys 2002, Penttilän osayleiskaavan viitasammakkoselvitys 2002 ja Ukonniemen venesataman katulinjan luontoselvitys 2001). 3.3 Kohteiden arvottaminen Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat kohteet arvotetaan luonto- ja maisemaarvojen perusteella. Luontokohteiden arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen (Söderman 1996): a) kansainvälisesti arvokkaat kohteet, b) kansallisesti arvokkaat kohteet, c) maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, d) alueellisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet sekä e) muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Vesilain luontotyypit arvotetaan tapauskohtaisesti. Kansainvälisesti arvokkaat kohteet Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaat kohteet Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat ja edustavat luontotyypit ja niiden kokonaisuudet, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet, kuten edustavat uhanalaiset luontotyypit. Alueellisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet Alueellisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet, kuten pienialaiset uhanalaiset tai silmälläpidettävät luontotyypit.
8 8 LUONTO- / 24 JA 4 (20) Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. 3.4 Maisemansuojelun kannalta arvokkaiden alueiden valintaperusteet Luonnonmaisemaltaan merkittäväksi luokitetaan näkymältään edustavat rantamaisemat, näkymäalueiden rajapinnat (niemen kärjet, pienet saaret) sekä rantaosuudet, joilla on maisemallisia erityispiirteitä. Arvokkaiksi alueiksi mielletään myös edustavimmat pienvesien pienmaisemat. Arvoluokitus on luontokohteiden mukainen. Kulttuurimaisemaltaan arvokkaiksi kohteiksi valitaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaiksi todetut kulttuurimaisema-alueet ja perinnemaisemat sekä selvästi vesimaisemasta erottuvat kulttuurimaisemat. 3.5 Uhanalaisuusluokitus Maastoinventoinnin yhteydessä tehtiin havaintoja uhanalaisista lajeista. Selvityksen uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien seurantatyöryhmän esitykseen, joka on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti (Rassi ym. 2010). Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Myös luontotyypit ovat luokiteltu samalla periaatteella (Raunio ym. 2008). Uhanalaisuusluokka on selvityksessä esitetty koko maan osalta. 4 Alueen luonto- ja maisemapiirteet 4.1 Kallio- ja maaperä 4.2 Vedet Pintavedet Pohjavedet Alueen kallioperä on kiilleliusketta ja -gneissiä. Maaperä on savea sekä täytemaata. Ukonlahti on yksi Pyhäselän ( ) lahdista. Pyhäselkä on tyypiltään suuri humusjärvi, jonka vesi on melko ruskeaa, humuspitoista ja niukkaravinteista. Ekologiselta tilaltaan Pyhäselkä luokitellaan hyväksi. Veden laatua heikentävät Uimaharjun sellutehdas, asutuskeskusten jätevedet, soiden ojituksista tulevat päästöt sekä jossain määrin maatalous. Järven vedenkorkeutta on mitattu Joensuun ala-asteikolla Pielisjokisuulla vuodesta 1877 lähtien. Keskivedenkorkeus on ollut N60+ 76,07 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on 86 cm. Ylin vedenkorkeus oli elokuussa 1899 (N60+ 77,93 m) ja alin toukokuussa 1942 (N60+ 74,62 m). Alueelle ei sijoitu luokitettuja pohjavesialueita.
9 9 / 24 LUONTO- JA 5 (24) 4.3 Maisema Selvitysalue sijoittuu Itäiseen Järvi-Suomi -maisemamaakunnan Pohjois-Karjalan järviseudulle. Pohjois-Karjalan järviseutua hallitsevat laajat ja vähäsaariset Oriveden, Pyhäselän ja Höytiäisen selkävedet. Maisematilaltaan sulkeutunut Ukonlahti on ruovikkoinen matala lahti, jota reunustavat lehtimetsät ja satamarakenteet. Kuhasalon puolella rannalla kasvaa lehtipuustoa, jonka takana on vanha kuusikko. Sataman näkyy maisemassa. Satamasta erottuvat Ukonlahden suuntaan vain isoimmat rakennukset. Varastokentän reunuspuusto pehmentää sataman maisemakuvaa Ukonlahden suuntaan. Kuhasalon jätevedenpuhdistamo sijoittuu Pielisjoen rannalle. Pielisjoen varressa oleva vedenpuhdistamoa reunustavat lehtimetsät. Satama-alueella rakennettua maisemaa pehmentävät rakennusten välissä ja Kuhasalontien varressa olevat lehtimetsiköt. Sen lisäksi sataman lähimaisemassa erottuu selvästi pieni kuusimetsikkö, joka jää Ukonniementien ja Satamatien väliin. Metsikkö on satama-alueella avointa tilaa jäsentävä ja rajaava elementti. Kuva 3. Yleiskuva alueesta (
10 10 LUONTO- / 24 JA 6 (20) Kuva 4. Ukonniementien metsikkö erottuu selvästi sataman maisemassa ( Kuva 5. Ukonlahden maisema Nuottasaaresta katsottuna. Kuva 6. Näkymä luhdalta Nuottasaaren suuntaan.
11 11 / 24 LUONTO- JA 7 (24) Kuva 7. Nykyinen satama. Kuva 8. Sataman rakenteita ukonlahdelta katsottuna. Kuva 9. Näkymä Nuottasaaresta sataman suuntaan.
12 12 LUONTO- / 24 JA 8 (20) 4.4 Kasvillisuus Yleistä Ukonlahden kasvillisuutta leimaa laaja järviruokovaltainen luhtakasvillisuus, jota reunustaa rannan puolella ruokoa matalampi sara-ruoholuhta. Lisäksi paikoin on pajuluhtaa. Ruokoluhta on pinnanmyötäisesti avoveteen päin levittäytynyt. Luhta muuttuu vesialueen reunalla järviruokoyhdyskunnaksi, jolloin lajistoon ilmaantuu vesikasveja. Luhtaan rajautuu tulva-alainen ja lehtipuuvaltainen metsä. Järviruokoa kasvaa varsin harvana kasvustona laajennusalueen luodeosalla. Sataman ranta ei ole luonnonrantaa. Vedenpuhdistamon molemmin puolin on kosteaa koivuvaltaista metsää. Uhanalaisen juurtokaislan kasvupaikat sijoittuvat kaava-alueen ulkopuolelle. Kasvupaikat ovat Pielisjoen varressa puhdistamon itäpuolella. Sataman ympäristössä olevat rakentamattomat alueet ovat pajukkoa tai heinäisiä koivikoita. Nykyinen Ukonlahden pohjukan luhta on laajentunut ajan saatossa, kun veden vaihtuvuus lahdella on heikentynyt (kuvat 10-11). Aikaisemmin Ukonlahden ranta on ollut valtaosin ruovikkona ja ruovikkoluhtaa on ollut hieman. Nykyiset metsät ovat olleet peltona tai niittynä (kuvat 11 12). Alueen nykytila ilmenee ilmakuvasta (kuva 13) ja kasvillisuus on esitetty kuvassa 14. Seuraavassa on kuvattu tarkemmin Ukonlahden ympäristön kasvillisuustyypit. Kuva 10. Ote purjehduskartasta vuodelta 1866.
13 13 / 24 LUONTO- JA 9 (24) Kuva 11. Ote topografikartasta (1:20 000) vuodelta Kuva 12. Ilmakuva selvitysalueelta vuodelta 1941.
14 14 LUONTO- / 24 JA 10 (20) Kuva 13. Ilmakuva selvitysalueelta. Kuva 14. Alueen kasvillisuus.
15 15 / 24 LUONTO- JA 11 (24) Ruokoluhta Ruokoluhta ei ole yhtenäinen, vaan se koostuu mosaiikkimaisesti vetisistä ja kuivemmista osista. Lahden pohjukassa on erityisesti tiivistä luhtaa. Ruokoluhdalla ehdoton valtalaji on järviruoko (Phragmites australis) ja paikoin valtalaji on leväeosmankäämi (Typha latifolia). Muista luhdan kasveista mainittakoon viiltosara (Carex acuta), järvikorte (Equisetum fluviatile), ruokohelpi (Phalaris arundinacea), keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus), kurjenjalka (Comarum palustre) ja rantamatara (Galium palustre). Pohjakerroksen sammalpeite on aukkoinen ja turvekerros on ohut. Pohjakerroksen lajistoon kuluvat mm. vaalearahkasammal (Sphagnum centrale) ja luhtakuirisammal (Calliergon cordifolium) sekä sirppisammalia (Drepanocladus sp.). Paikoin ruovikko on niin tiheää, että seuralaislajien peittävyys jää pieneksi. Kuva 15. Ruoholuhta Sara-ruoho- ja pajuluhta Sara-ruoholuhtaa on rannan tuntumassa kapeasti ja paikoittain. Kenttäkerroksen kasvillisuuden muodostavat järvikorte, pullosara (Carex rostrata), luhtasara (C. vesicaria), luhtakastikka (Calamagrostis stricta), viitakastikka (C. canescens), rantakukka (Lythrum salicaria), terttualpi (Lysimachia thyrsiflora), ranta-alpi (Lysimachia vulgaris), ranta- ja pikkumatara (G. trifidum) ja kurjenjalka. Pensaskerroksessa kiiltopajua (Salix phylicifolia) kasvaa niukasti. Aukkoisessa pohjakerroksessa esiintyvät mm. oka- ja haprarahkasammal (S. squarrosum ja S. riparium). Ukonlahden länsirannalla on myös paikoin pienialaisesti pajuluhtaa, jonka valtalaji on kiiltopaju.
16 16 LUONTO- / 24 JA 12 (20) Kuva 16. Sara-ruoholuhta Järviruokoyhdyskunta Järviruokoyhdyskunta on luhdan edustalla syvemmässä vedessä. Järviruoko kasvusto on varsin harva. Ruovikkoa on myös nykyisen sataman täyttömaan rannalla. Ruokojen joukossa on hieman muita vesikasveja kuten kelluslehtisiä. Kuva 17. Ruovikkoluhdan edustalla on harva ruovikkoyhdyskunta eli ruovikko Tulvanalainen rantametsä ja lehtipuulehto Ukonlahden rajautuvat kulttuurivaikutteinen lehtipuulehto on vanhaa peltopohjaa. Sen kasvillisuus on pitkälti rehevää. Kasvillisuus vaihtelee sainiaslehdosta tuoreeseen lehtoon ja paikoin se on lehtomaista kangasta. Puusto koostuu tuomesta (Prunus padus), hieskoivusta (B. pubescens), pihlajasta (Sorbus aucuparia), haavasta (Populus tremula), harmaa- ja tervalepästä (Alnus glutinosa ja A. incana). Haavat ovat hybridihaapoja. Tervaleppää kasvaa aivan rannan tuntumassa. Kenttäkerrosta luonnehtivat erityisesti hiirenporras (Athyrium filix-femina), käenkaali (Oxalis acetosella) ja metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana). Alueella kasvaa myös puutarhakarkulaisia mm. karvamansikka (Fragaria viridis).
17 17 / 24 LUONTO- JA 13 (24) Kuva 18. Rantametsät ovat tulvanalaista lehtimetsää. Rannan osalla luhtaa reunustaa kapea tulvanalainen rantametsä, missä puusto on eriikäistä ja lehtipuuvaltaista. Kenttä- ja pohjakerroksen kasvisto on monipuolinen. Pohjakerros on hyvin aukkoinen, kuten myös kenttäkerros. Kasvillisuus on paikoin lehtoa ja paikoin sara- ja kastikkavaltaista luhtaa. Lajistoon kuuluvat mm. palmusammal (Climacium dendroides), rentukka (Caltha palustris), luhtalitukka (Cardamine pratensis), ranta-alpi, terttualpi, korpikastikka (Calamagrostis phragmitoides), metsäalvejuuri, hiirenporras ja käenkaali. Kuva 19. Ukonlahden lehtipuulehdon parhaimalla osalla on saniaislehtoa.
18 18 LUONTO- / 24 JA 14 (20) 4.5 Eläimistö Linnusto Ukonlahden alueella ja Kuhasalossa ovat lintuharrastajat retkeilleet vuosikymmeniä ja alueelta on paljon havaintoja mutta itse Ukonlahdella nykyinen pesimälinnusto on niukka. Tähän on vaikuttanut ympäristön muutos. Maalinnusto (mm. keltavästäräkki) on hävinnyt ja vesilinnusto on heikentynyt ruovikon tihentyessä ja vesialan pienentyessä. Ruovikoituminen on myös tuonut lahdelle uusia lajeja, ja lahdella on ollut joinakin vuosina todettu kaulushaikara, ja ruskosuohaukka käy siellä ajoittain saalistamassa. Ukonlahdella pesimäaikaan havaitut lajit Taulukossa 1 on esitetty ne lajit, jotka ovat eri vuosina pesimäaikana havaittu Ukonlahdella ja sen lähiympäristössä. Lajilista perustuu Ari Parviaisen ja muiden lintuharrastajien havaintoihin eri vuosilta 1980-luvulta alkaen. Listassa on mukana 2013 havainnot. Kaikki taulukossa 1 mainitut lajit eivät enää välttämättä pesi enää alueella mm. ympäristön muutosten johdosta ja osa havainnoista voi olla ei-pesivistä yksilöistä. Jotkin lajit on havaittu vain yhtenä tai muutamana vuonna. Pääosa lajeista on todettu rantametsästä. Lintudirektiivin lajeja on havaittu kymmenen ja uhanalaisia neljä ja silmälläpidettäviä neljä. Pikkutikka kuuluu rantametsän pesimälajeihin mutta valkoselkätikka pesii todennäköisesti jossain muualla ja käyttää Ukonlahden reunametsää ruokailualueena. Nykyinen pesimälajisto on selvästi suppeampi (taulukko 2). Nykyisellään itse vesialue ruovikoineen ei ole linnustollisesti erityisen merkittävä. Ainakin silkkiuikku ja sinisorsa pesivät edelleen lahdella, mahdollisesti myös haapana ja tavi. Aikaisemmin, kun veden korkeus sen vielä salli, lahdella oli pieni naurulokkikolonia, jossa mukana pesi myös jonkin verran pikkulokkeja. Rastaskerttunen on pitänyt reviiriä ainakin yhtenä kesänä ja rytikerttusia on havaittu useampana vuonna, ruokokerttunen kuuluu vakiolajistoon melko runsaana samoin kuin pajusirkku. Lahden länsipuolen sataman avoimilla alueilla pesii joitakin avomaan lintuja, kuten pikkutyllejä, västäräkkejä ja kivitaskuja. Aiemmin paikalla pesineet lapintiirat ja ainakin yhtenä vuonna pesinyt meriharakka ovat alueen muuttumisen myötä siirtyneet Penttilän puolelle. Linnustollisesti arvokkain osa on lahden rantametsä, joka on hyvää pesimä- ja ruokailubiotooppia monille lajeille.
19 19 / 24 LUONTO- JA 15 (24) Taulukko 1. Ukonlahdella ja sen lähiympäristössä pesimäaikana havaitut lajit vuosien välisenä aikana. Lista ei ole täydellinen. Merkinnät: EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = Silmälläpidettävä, DIR = lintudirektiivin liitteen I laji ja EVA = Suomen vastuulaji. Lihavoidut lajit ovat rannoilla, ruovikoissa, rantaniityillä ja avoluhdilla viihtyviä lajeja. Haapana (Anas penelope) (EVA) Pikkutikka (Dendrocopos minor) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Tavi (Anas crecca) (EVA) Pohjantikka (Picoides tridactylus) (DIR, EVA) Hippiäinen (Regulus regulus) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Keltavästäräkki (Motacilla flava) (VU) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Telkkä (Bucephala clangula) (EVA) Västäräkki (Motacilla alba) Pikkusieppo (Ficedula parva) (DIR) Silkkiuikku (Podiceps cristatus) Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Kaulushaikara (Botaurus stellaris) (DIR) Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) (DIR) Rautiainen (Prunella modularis) Punarinta (Erithacus rubecula) Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) Hömötiainen (Parus montanus) Varpushaukka (Accipiter nisus) Satakieli (Luscinia luscinia) Töyhtötiainen (Parus cristatus) Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Pensastasku (Saxicola rubetra) Kuusitiainen (Parus ater) Nuolihaukka (Falco subbuteo) Kivitasku (Oenanthe oenanthe) (VU) Sinitiainen (Parus caeruleus) Luhtahuitti (Porzana porzana) Mustarastas (Turdus merula) Talitiainen (Parus major) (DIR, NT) Pikkutylli (Charadrius dubius) Räkättirastas (Turdus pilaris) Puukiipijä (Certhia familiaris) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Laulurastas (Turdus philomelos) Närhi (Garrulus glandarius) Lehtokurppa (Scolopax rusticola) Punakylkirastas (Turdus iliacus) Varis (Corvus corone cornix) Naurulokki (Larus ridibundus) (NT) Kultarinta (Hippolais icterina) Korppi (Corvus corax) Kalalokki (Larus canus) Pikkulokki (Hydrocoloeus minutus) (DIR, EVA) Kalatiira (Sterna hirundo) (DIR, EVA) Lapintiira (Sterna paradisaea) (DIR) Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus Rytikerttunen (Acrocephalus scirpaceus) Rastaskerttunen (A. arundinaceus) (VU) Hernekerttu (Sylvia curruca) Peippo (Fringilla coelebs) Viherpeippo (Carduelis chloris) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) Sepelkyyhky (Columba palumbus) Pensaskerttu (Sylvia communis) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Käki (Cuculus canorus) Lehtokerttu (Sylvia borin) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Käenpiika (Jynx torquilla) (NT) Palokärki (Dryocopus martius) (DIR) Käpytikka (Dendrocopos major) Valkoselkätikka (D. leucotos) (DIR, EN) Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) Idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides) Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) (NT) Tiltaltti (Phylloscopus collybita)
20 20 LUONTO- / 24 JA 16 (20) Taulukko 2. Nykyinen pesimälajisto. Vakiopesimälajistoon kuuluvat varmuudella tai hyvin suurella todennäköisyydellä ainakin seuraavat lajit, joista kaikki eivät välttämättä pesi paikalla joka vuosi. Lihavoitu lajit pesivät luhdalla tai lähellä vesialuetta. Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Kivitasku (Oenanthe oenanthe) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Silkkiuikku (Podiceps cristatus) Mustarastas (Turdus merula) Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) Nuolihaukka (Falco subbuteo) Räkättirastas (Turdus pilaris) Hömötiainen (Parus montanus) Pikkutylli (Charadrius dubius) Laulurastas (Turdus philomelos) Töyhtötiainen (Parus cristatus) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Punakylkirastas (Turdus iliacus) Kuusitiainen (Parus ater) Lehtokurppa (Scolopax rusticola) Kultarinta (Hippolais icterina) Sinitiainen (Parus caeruleus) Kalalokki (Larus canus) Ruokokerttunen (Acrocephalus Talitiainen (Parus major) schoenobaenus) Sepelkyyhky (Columba palumbus) Pensaskerttu (Sylvia communis) Puukiipijä (Certhia familiaris) Käki (Cuculus canorus) Lehtokerttu (Sylvia borin) Närhi (Garrulus glandarius) Käpytikka (Dendrocopos major) Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) Varis (Corvus corone cornix) Pikkutikka (Dendrocopos minor) Idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides) Peippo (Fringilla coelebs) Västäräkki (Motacilla alba) Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) Viherpeippo (Carduelis chloris) Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) Tiltaltti (Phylloscopus collybita Vihervarpunen (Carduelis spinus) Rautiainen (Prunella modularis) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Punarinta (Erithacus rubecula) Hippiäinen (Regulus regulus) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Satakieli (Luscinia luscinia) Pensastasku (Saxicola rubetra) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Pikkusieppo (Ficedula parva) Muutolla levähtäviä Muutonaikaisia tai muuten pesimäajan ulkopuolisia havaintoja on lisäksi useista pesimäaikaislajistoista poikkeavista lajeista lähinnä lahden itäpuolelta Ukonlahden ja Penttilän väliseltä alueelta, jossa myös pesii tai on pesinyt useita lajeja, joita lajilistassa ei ole mainittu. Niistä valtaosa on kuitenkin vuosien takaa ja niiden vuosien jälkeen alue on muuttunut rajusti ja lintupaikkana merkitys on jonkin verran heikentynyt. Tällaisia pesiviä lajeja ovat mm, rantasipi, pikkuvarpunen ja hemppo. Muutolla levähtäviin lintuihin kuuluu vaihtelevissa määrin monet vesilinnut, kahlaajat ja varpuslinnuista eritoten monet avomaalinnut, kuten kiuru, niitty- ja lapinkirvinen, västäräkki ja keltavästäräkki, kivitasku, peippo, järripeippo, tikli, hemppo ja urpiainen. Lahden länsipuolella puolestaan on viime vuosina tavattu pesimäajan ulkopuolella mm. varpus-, viiru-, lapin- ja suopöllö, ja lehtopöllöllä on ollut vakioreviiri jossain lähempänä Kalmoniemeä. Havaittuja harvinaisuuksia ja vähälukuisia levähtäjiä Lahdella on aikaisemmin havaittu joukko harvinaisuuksia ja lajeja, joita levähtää alueella muutolla keväällä ja/tai syksyllä. Harvinaisuudet on havaittu useimmiten vähän kauempana (lähempänä Penttilää) selvitysalueen ulkopuolella. Havaittuja harvinaisempia lajeja ovat mm. liejukana, rantakurvi, pikkutiira, tunturikiurut,
21 21 / 24 LUONTO- JA 17 (24) Viitasammakko mustaleppälintu ja vuorihempot. Vähälukuisempia levähtäjiä ennen olivat monet kahlaajat, kuten sirrit (mukaan lukien iso-, pulmus- ja kuovisirri), jänkäsirriäinen ja jänkäkurppa, mutta nykyisin niitä näkee harvemmin. Viitasammakko viihtyy kosteilla niityillä, pellot, metsissä, soilla ja puutarhoissa. Laji suosii kosteampaan ympäristöä kuin tavallinen sammakko. Keväällä viitasammakot elävät pienissä lammikoissa, lampareissa ja muissa vesissä, sekä niiden lähettyvillä (Gustafsson 2006). Viitasammakot ovat pääasiassa hämäräaktiivisia. Kostealla säällä viitasammakot voivat liikkua myös päiväsaikaan. Viitasammakot eivät liiku kovin laajalla alueella. Keväällä ne viihtyvät kutuvesissään. Kesällä viitasammakot siirtyvät kulualueiden lähimetsiin ja - niitylle. Tällöin niiden elinala on vain muutaman neliömetrin kokoinen. Viitasammakot yleensä palaavat samalle paikalle seuraavinakin vuosina. Viitasammakon ääni on melko hiljainen ja pulputtava. Se tuo mieleen uppoavasta pullosta tulevien ilmakuplien pulputuksen. Viitasammakko pulputtaa aktiivisimmin lisääntymisaikanaan ja öisin. Viitasammakon kutu alkaa huhti-toukokuun vaihteessa, jolloin sammakot kokoontuvat tulvivien järvien ja lampien reheväkasvuisille rannoille. Kutu tapahtuu öisin. Kutumenot kestävät useita vuorokausia. Naaraan laskemat munat painuvat pohjaan ja jäävät sinne (päinvastoin kuin tavallisen sammakon munat, jotka kohoavat pintaan). Munat ovat halkaisijaltaan pari millimetriä ja ne ovat väritykseltään päältä mustia, alta vaaleita. Poikaset kuoriutuvat noin kolmen viikon kuluttua. Noin kolmessa kuukaudessa poikaset kasvavat kolme-neljäsenttisiksi ja käyvät läpi muodonmuutoksen. Ensimmäisenä kesänään ne ovat pituudeltaan 2-3 cm. Sukukypsä viitasammakko on kolmantena tai neljäntenä kesänään. Viitasammakot ovat täysikasvuisina noin 7 senttiä pitkiä kuonosta hännänpäähän mitattuna. Naaraat ovat urosta hieman kookkaampia. Viitasammakko elinikä on korkeintaan 8-10 vuotta (Gustafsson 2006). Etelä-Suomessa viitasammakot hakeutuvat horrokseen syys-lokakuussa ja herää huhtikuun tienoilla. Pohjois-Suomessa horrosaika on pidempi. Viitasammakot talvehtivat Suomessa vesien pohjissa. Alueelta on aikaisempia havaintoja lajista (Suunnittelukeskus 2002). Ukonlahden luhtaiselta ruovikosta havaittiin kuudesta kohtaan lajin kutuääni. Viitasammakko keskittyi kutemaan Ukonlahden pohjukan keskiosalle. Kuvassa 18. on esitetty äänihavaintopisteet vuonna 2002 ja 2013 sekä lajin lisääntymisalue. Lajin lisääntymisalue sijoittuu Ukonlahden ruokoluhtaosalle, missä on paikoin matalia vesiallikoita ja kasvillisuus ei ole liian tiivistä (kuvat 21 22). Sataman laajennusosalla ei ole lajille sopivaa matalaa rantaa.
22 22 LUONTO- / 24 JA 18 (20) Kuva 20. Lajista tehdyt äänihavainnot vuonna 2002 ja 2013 ja lajin lisääntymisalue. Kuva 21. Ukonlahden viitasammakon kutualueella kasvaa mm. leveälehtistä osmankäämiä ( ).
23 23 / 24 LUONTO- JA 19 (24) Kuva 22. Ruokoluhdalla rannan tuntumassa on viitasammakolle sopivia kutupaikkoja ( ). 4.6 Arvokkaat maisema- ja luontokohteet Alueen luontoarvot keskittyvät Ukonlahden luhdalle ja sen ympäristöön (kuva 21). Luonnonarvoiltaan arvokkain osa on noin 9,9 ha laajuinen. Tämä alue on seudullisesti arvokas luontokohde ja se myös luonnonmaisemaltaan paikallisesti merkittävä. Ukonlahden lehtipuuvaltainen metsä on hyvää pesimä- ja ruokailubiotooppia monille lehtimetsän lajeille. Metsästä tavataan säännöllisesti mm. pikkutikka, satakieli, mustapääkerttu, sirittäjä ja kultarinta. Tämä linnustollisesti arvokas, lahopuuta sisältävä rantametsä jatkuu aina Tikanniemeen saakka. Kuhasalon itärannalla se rajautuu kuusikkoon. Tällä alueella pesii mm. pikkutikka ja myös uhanalainen valkoselkätikka on viime vuosina ruokaillut rantametsässä. Ukonlahden luhdan luonnonsuojelullinen merkitys on luhtakasvillisuudessa ja sen pieneläimistössä erityisesti viitasammakossa. Lahdella elää myös runsas sudenkorentokanta. Luhdan ja vesialueen linnustollinen arvo ei nykyään ole erityinen. Alueella tavataan seuraavat uhanalaiset luontotyypit tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) ja kosteat keskiravinteiset lehdot (NT). Ukonlahti rantametsineen on luonnonmaisemaltaan merkittävä alue, johon kuuluu Ukonlahden pohjukka ja rantametsä Tikanniemeen saakka. Myös satama-alueella oleva Ukonniementien metsikkö on tärkeä maiseman arvojen kannalta. Kohde on syytä huomioida maankäyttösuunnittelussa.
24 24 LUONTO- / 24 JA 20 (20) Kuva 23. Alueen arvokkaat maisema- ja luontokohteet. 5 Lähteet Gustafsson, J. ja N. 2006: Viitasammakko (Rana arvalis). Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. Suunnittelukeskus Oy 2002a: Penttilän osayleiskaavan luontoselvitys. Joensuun kaupunki. Suunnittelukeskus Oy 2002b: Penttilän osayleiskaavan viitasammakkoselvitys Joensuun kaupunki. Ukonniemen venesataman katulinjan luontoselvitys Joensuun kaupunki.
Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen
Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä
1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla
Lisätiedot9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti.
9M609216 Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1 Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. Liite 2. Linnustollisesti arvokkaimmat alueet 0 1 1:30 000 2 km Liite 3. Kevätmuuttolaskennan
LisätiedotKYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009
KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä
LisätiedotKontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010
Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys
LisätiedotLinnustonselvitys. Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella
Linnustonselvitys Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella Tarkastus 21/12/2012 Päivämäärä 07/08/2012 Laatija Matti Häkkilä, Ramboll Finland Oy Tarkastaja Kaisa Mustajärvi, Ramboll Finland Oy Hyväksyjä
LisätiedotMUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009
LisätiedotTohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen
Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä
LisätiedotPesimälinnustoselvitys
Pesimälinnustoselvitys NURMEKSEN KÄNKKÄÄLÄN KAAVA-ALUEEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija KESÄKUU 2014 www.osuuskuntatoimi.fi SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Selvitysmenetelmät... 2 3. Tulokset...
LisätiedotTampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys
Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo
LisätiedotORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS
ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com
LisätiedotTampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008
Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen. Kangasalan kunta. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA. Viitasammakkoselvitys 0611-P12044
FCG Finnish Consulting Group Oy Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA Viitasammakkoselvitys 12.5.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasammakkoselvitys I 12.5.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
LisätiedotTETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Loviisa Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 28.1.2019 Viite 1510045839 TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 28.1.2019 Laatija Heli Lehvola Tarkastaja
LisätiedotNurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015
APUS RY:N RAPORTTEJA 2 2015 Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015 Juha Honkala Seppo Niiranen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT
LisätiedotLaji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula)
Liite 3.1 LIITE 3.1. Simon tuulivoimapuistojen hankealueiden pesimälinnustoselvityksissä havaitut lajit. Pesimävarmuusindeksit hankealueittain: V = varma, T = todennäköinen, M = mahdollinen ja h = havaittu
LisätiedotKHRONOKSEN TALO. Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja
KHRONOKSEN TALO Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja Johdanto ja menetelmät: Tehtävänä oli selvittää Pöytyän Päivölän tilalla eli Khronoksen talon pihapiirissä pesimäaikaan tavattava linnusto. Paikka edustaa
LisätiedotKontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti
Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa
LisätiedotPyhäjärven rantaosayleiskaava
KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003 Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN
YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät...
LisätiedotTohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A UPM KYMMEN OYJ Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY [Asiakasnro-projektinro] Raportti 1 (9)
LisätiedotJääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi
1 Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Ylä-Tervajärvi 4 Ylä-Tervajärvellä havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 EU:n lintudirektiivin
LisätiedotIlokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys
TAMPEREEN KAUPUNKI Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys Raportti ID: 1 576 621 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29253 Raportti 1 (9) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki
NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018 Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys 2018 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...
LisätiedotKonstunrannan täydentävä linnustoselvitys
TAIPALSAAREN KUNTA Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29913 Raportti 1 (10) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Lähtötiedot
LisätiedotPÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN
PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat
LisätiedotLinnustoselvitys 2016 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti
Linnustoselvitys 2016 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen
LisätiedotEPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET
EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotTuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009
APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2009 Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009 Juha Honkala Seppo Niiranen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. Tuusulan kunta KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT
LisätiedotHattelmalanjärven pesimälinnusto 2003
Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Rauno Yrjölä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 8 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti Kannen kuva: Laulujoutsenia (Cygnus
LisätiedotPäivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero
LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo
LisätiedotLIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT
LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT Laji Tieteellinen nimi Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Kalalokki Larus canus Rantasipi Actitis hypoleuca Selkälokki Larus fuscus Sinisorsa Anas platyrhynchos Naurulokki
LisätiedotRAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys
RAPORTTI 7.10.2011 JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot 1 3.2 Maastokartoitukset 2 4 LUONNONYMPÄRISTÖN
LisätiedotTourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011
Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Timo Pylvänäinen Jyväskylän kaupunki kaavoitus 19.8.2011 Tourujoen rantaa kävelysillalta ylävirtaan Johdanto Sappi Oy:n lakkautetun ja etuostoikeuden
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206
Luhangan kunta HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 11.1.2007 SUUNNITTELUKESKUS OY Luhangan kunta 1 11.1.2007 Luontoselvitys 488- C8206 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT
LisätiedotVihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi)
Vihdin kunta Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Luontotieto Keiron Oy 5.8.2009 5.8.2009 Kohteen 7 uudelleenarviointi
LisätiedotLinnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus
Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteena oli noin kolmen neliökilometrin laajuinen laajennusalue Lehmon kaavaan viitisen
LisätiedotTALVIVAARA PROJEKTI OY
4290a TALVIVAARA PROJEKTI OY TALVIVAARAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS LAPIN VESITUTKIMUS OY TALVIVAARA PROJEKTI OY TALVIVAARAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 24.2.2005 Sami Hamari, FM (raportointi) Tuomas Väyrynen
LisätiedotHyvinkään Sääksjärven linnustoselvitys 2016
APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2016 Hyvinkään Sääksjärven linnustoselvitys 2016 Juha Honkala Jukka Tanner Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. Hyvinkään seurakunta KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN
LisätiedotSABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN
SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt...
LisätiedotKALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA
Tilaaja Kalajoki Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 15.1.2013 Viite 82143508 KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS
LisätiedotPäivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS
Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 Päivämäärä 22/8/2012 Laatija Hyväksyjä
LisätiedotJuupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008
Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotVapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007
Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite
LisätiedotLuontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi
Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi 28.5.2007 1. Yleistä...1 2. Tutkimusmenetelmät...2 3. Räskin-Syvälahdenpohjan vesi- ja rantalinnusto 2007...3 4. Soininlaakson
LisätiedotLinnustoselvitys Porin Ahlaisten alueella 2012
Linnustoselvitys Porin Ahlaisten alueella 2012 1 1. Johdanto Porin Ahlaisiin suunnitellun tuulivoimapuiston viitteellinen pinta-ala on noin 6 km 2 ja se sijoittuu meren ja Valtatie 8:n väliin (Liite 1).
LisätiedotTampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi
Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
LisätiedotMARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Ilmonen Urho Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 30.8.2011 Viite 82137444 MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS Päivämäärä 30.8.2011
LisätiedotKristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009
Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.
LisätiedotPesimälinnustoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä
Punakylkirastaan pesä. Kuva: Jari Venetvaara 24.5.2016 Pesimälinnustoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä Jari Venetvaara Karrakuja 6, 66400 LAIHIA Email: jari.venetvaara(ät)venetvaara.fi
LisätiedotKainuun ympäristökeskuksen kosteikkolintuseurannat
A l u e e l l i s e t y m p ä r i s t ö j u l k a i s u t 314 Juha Huttunen, Teppo Helo ja Sirkka-Liisa Markkanen (toim.) Kainuun ympäristökeskuksen kosteikkolintuseurannat... KAINUUN YMPÄRISTÖKESKUS A
LisätiedotPATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017
PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017 Pirkka Aalto Johdanto ja selvitysalueen yleiskuvaus Tämä linnustoselvitys on tehty Kemijärven kaupungin tilauksesta Patokankaan (Patovaaran) alueelle suunniteltua
LisätiedotJÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS
JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS 2001-2003 Järvenpään kaupunki Ympäristötutkimus Metsätähti Oy Juha Honkala, Seppo Niiranen, Ari Lavinto Järvenpään linnustotutkimus 2001-2003 2 TIIVISTELMÄ Järvenpään lintuatlas
LisätiedotLEPOMOISIO, HUOVI, TURRI ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Pirkkalan kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 16.10.2014 LEPOMOISIO, HUOVI, TURRI ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS LEPOMOISIO, HUOVI, TURRI ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 16.10.2014
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotLinnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO
Linnut vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO VANTAAN METSÄLINNUSTON MUUTOKSET Palokärki Dryocopus martius menestyy hyvin Vantaan metsissä. JUKKA HAAPALA Vantaan metsälinnuston muutokset kahden
LisätiedotRovaniemen kaupunki HIRVAAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
Rovaniemen kaupunki HIRVAAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 28.8.2008 Seitap Oy 2008 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. SUOJELUALUEET JA -OHJELMAT 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat 3 2.2. Luonnonsuojelu-, vesi- ja
Lisätiedot16WWE0564 15.9.2010. Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky. Varjakan osayleiskaavan linnustoselvitys
15.9.2010 ; Sisältö 16WWE0564 1 JOHDANTO... 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1 Olemassa olevat selvitykset ja aineistot... 2 3 LINNUSTOSELVITYKSEN TULOKSET... 2 3.1 Varjakan mantereen puoleiset osat...
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotVähävaitin asemakaavan laajennusalueen (nro 244) luontoselvitys
Vähävaitin asemakaavan laajennusalueen (nro 244) luontoselvitys Pirkkala Heikki Holmén 4.10.2016 2 (12) 4.10.2016 Vähävaitin asemakaavan laajennusalueen (nro 244) luontoselvitys SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3
LisätiedotPYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS
PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Marko Vauhkonen 8.9.2011 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS
LisätiedotRamoninkadun luontoselvitys
Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3
LisätiedotRAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SUOMEN HYÖTYTUULI OY, PVO-INNOPOWER, METSÄHALLITUS RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA, SOMERONKANGAS, YHTEINENKANGAS, ANNANKANGAS JA NIKKARINKAARTO Luonto-
LisätiedotRistijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen
Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä
LisätiedotTampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012
Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.
LisätiedotKesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu
viiksitimali 1,06 0,76 1,10 1,21 0,14 0,01 0,15 0,18 1,21 6,01 1,03 0,77 0,90 1,18 0,29 0,07 0,44 0,35 0,93 3,03 1,03 0,98 1,21 1,03 0,49 0,12 0,35 0,51 1,31 1,98 44 42 52 44 21 5 15 22 56 85 valkoselkätikka
LisätiedotLuontoselvitys 07.07.2007. Rauhaniemen asemakaava-alueen luontoselvitys
Luontoselvitys Rauhaniemen asemakaava-alueen luontoselvitys Tammelan kunta Luontoselvitys 2 Rauhaniemen asemakaava-alueen luontoselvitys... 1 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Lähtötiedot
LisätiedotKaukjärven luontoselvitys 22.9.2008. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys
Kaukjärven luontoselvitys Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys Tammelan kunta Kaukjärven luontoselvitys 2 KAUKJÄRVEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1 LUONTOSELVITYS 1 1. JOHDANTO 3 2. LÄHTÖTIEDOT
LisätiedotKaanaan vanhan metsän, Nurmijärvi ja Kolsan lammikoiden, Tuusula, linnustoselvitys 2014
APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2014 Kaanaan vanhan metsän, Nurmijärvi ja Kolsan lammikoiden, Tuusula, linnustoselvitys 2014 Juha Honkala Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN
LisätiedotLUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO
LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion
LisätiedotLUONTOSELVITYS. Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue. Henna Koskinen
LUONTOSELVITYS Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue Henna Koskinen 25.5.2016 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti löytyvät luonnonsuojelulain, metsälain,
LisätiedotUPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS
Vastaanottaja UPM Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 6.8.203 Viite 50005268-002 UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
LisätiedotTampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011
Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Kolme kanahaukan poikasta. Kuva Olavi Kalkko Tampereen kaupunki Vuores-projekti Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki 16.8.2011 2 Saatteeksi
LisätiedotHallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016
Tutkimusraportti 148/2016 31.10.2016 Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Nab Labs Oy Janne Ruuth Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tulokset... 4 3.1 Suojelullisesti
LisätiedotJoensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015
Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015 Matti J. Koivula Kannen kuva: nuori aroharmaalokki variksien ja harmaalokkien seurassa. 24.10.2015. Raporttiin viitataan
LisätiedotMADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
FCG Planeko Oy Jyväskylän kaupunki MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Luontoselvitys 0121-D2885 1.11.2009 FCG Planeko Oy Luontoselvitys I 1.11.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT
LisätiedotFrisbeegolfradan luontoselvitys
Frisbeegolfradan luontoselvitys Niihama, Tampere Heikki Holmén 27.1.2017 2 (14) 27.1.2017 Frisbeegolfradan luontoselvitys SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 Lähtöaineistot... 3 2.2
LisätiedotPÖYRY FINLAND OY VIMPELIN RAHKANEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN
PÖYRY FINLAND OY VIMPELIN RAHKANEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 4 Tulokset... 4 Linnuston yleiskuvaus... 4 Lajiluettelo...
LisätiedotRetinranta Nallikarissa
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen
LisätiedotASIKKALAN KUNTA LUMIALAN JAKOKUNNAN RAN- TA-ASEMAKAAVAN LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 2962015 Viite 1510019143 ASIKKALAN KUNTA LUMIALAN JAKOKUNNAN RAN- TA-ASEMAKAAVAN LUON- TOSELVITYS ASIKKALAN KUNTA Päivämäärä 2962015
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotLIITE 5 Jokisuon linnustoselvitykset 2009 ja 2010
LIITE 5 Jokisuon linnustoselvitykset 2009 ja 2010 16WWE0463 17.9.2010 Vapo Oy YVA-kohteiden täydentävät luontoselvitykset; Jokisuon linnustoselvitys 2010, Kiuruvesi 16WWE0463 Jokisuon linnustoselvitys
LisätiedotUPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä
RAPORTTI 16USP0037 8.11.2011 UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä Pieksämäki 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 2 2.1 Luonnon yleiskuvaus 2 2.2 Suojelualueet
LisätiedotLOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 24.1.2014 Viite 1510005246 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS
LisätiedotVapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M
Vapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M607155 1.10.2007 9M606143 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Kartoituslaskenta 2 3 TULOKSET 3 3.1 Mustasaaren itäpuolinen osa-alue 3 3.2 Säilynneva,
LisätiedotJuuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen
Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Suo-Valkeinen 2.Liimonlampi 3. Kaijat 4 4. Kuokkalammit 5. Keskimmäinen Louhilampi 6. Valkealampi 5
Lisätiedot6 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 (6) Kuopio 25.9.2013 Samaan aikaan laaditaan UPM Kymmene Oyj:n omistamilla maa-alueilla Tohmajärven kunnan alueella Kannusjärvi,
LisätiedotNiiralan luonto- ja linnustoselvitys
Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3
LisätiedotKauniaisten linnustoselvitys 2005
Kauniaisten linnustoselvitys 2005 1 Tapio Solonen Luontotutkimus Solonen Oy Helsinki 2005 1. Johdanto Kauniaisten kaupunki tilasi 6.5.2005 Luontotutkimus Solonen Oy:ltä linnustoselvityksen Kauniaisissa
LisätiedotJoutsenon Muukonsaaren linnustoselvitys vuonna 2008
Joutsenon Muukonsaaren linnustoselvitys vuonna 2008 T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen Joutsenon Muukonsaaren linnustoselvitys vuonna 2008 Karri Kuitunen SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 4 2.
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotJOENSUUN KAUPUNKI TELITIEN ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 22.8.2017 Viite 1510034745-001 JOENSUUN KAUPUNKI TELITIEN ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOSELVITYS JOENSUUN KAUPUNKI TELITIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN
Lisätiedot