Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, 120 ov LÄHIHOITAJA

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, 120 ov LÄHIHOITAJA Hyväksytty Näyttötoimikunnassa Ammatillisen koulutuksen johtaja Voimassa alkaen

2 Sisällys 1. JOHDANTO PERUSTUTKINNON OPISKELU Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Sosiaali- ja terveysalan osaamistarpeet Pirkanmaan alueen sosiaali- ja terveysalan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteet Opinto-ohjaus Opintojen alkuvaiheen opinto-ohjaus Opinto-ohjaus opintojen aikana Opintojen päättövaiheen opinto-ohjaus Näyttötoimikunta ja ammatillinen neuvottelukunta, toimintatavat TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Koulutusohjelman valinta Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita Arviointi Opintopolku Yrittäjyys TUTKINNON OSIEN KUVAUKSET Kaikille pakolliset tutkinnon osat Kasvun tukeminen ja ohjaus 15 ov Hoito ja huolenpito 20 ov Kuntoutumisen tukeminen 15 ov Koulutusohjelma Kaikille valinnaiset tutkinnon osat

3 5. OPINNÄYTE SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA Vapaasti valittavat tutkinno osat Arkipäivän matematiikkaa 2 ovsyvennä lääkelaskutaitojasi 1 ov Syvennä lääkelaskutaitojasi 1 ov Mielen hyvinvointi 2 ov 832 3

4 1. JOHDANTO Tredun antamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa ohjaa opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma perustuu ammatillisiin perustutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Tredun opetussuunnitelma sisältää yhteisen osan sekä tutkintokohtaiset osat ja niihin saumattomasti liittyvän suunnitelman ammattitaitoa täydentävien ja valinnaisten tutkinnon osien järjestämisestä. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan mm. alan toimintaympäristöä, vaatimuksia ja osaamistarpeita, Pirkanmaan alueellisia painopisteitä, yhteistyötä työelämän kanssa, tutkinnon rakennetta sekä niitä asioita, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Ammatillisen koulutuksen johtaja on hyväksynyt tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kaikille pakolliset tutkinnon osat ja Tredun näyttötoimikunta on hyväksynyt niiden ammattiosaamisen näyttöjä koskevat osat. Vahvistetut Tredun opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat julkaistaan sivulla sekä wilma.tampere.fi - opiskelijahallinto-ohjelman etusivulla. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää itsearviointivalmiuksia. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja. 4

5 2. PERUSTUTKINNON OPISKELU Tämä Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa pohjautuu Opetushallituksen määräykseen 17/011/2010, Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2010, Ammatillisen perustutkinnon perusteet ja sen muutokseen 37/011/2011 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, Jalkojenhoidon koulutusohjelma, Valinnaiset tutkinnon osat, Ammatillisen perustutkinnon perusteet. 2.1 Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto on laaja-alainen ja vastaa monipuolisesti työelämän tarpeisiin. Tutkinnon suorittaneella on ammatilliset perusvalmiudet sosiaali- ja terveysalan ammattietiikan ja eettisten periaatteiden mukaiseen työskentelyyn eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten henkilöiden kanssa sosiaali- ja terveysalan hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja kuntoutustehtävissä. Koulutusohjelmavalintansa ja valinnaisten tutkinnon osien perusteella tutkinnon suorittaneella on erikoistuneempaa osaamista yhdellä sosiaali- ja terveydenhuollon osaalueella. Tutkinto on työelämälähtöinen ja rakennettu työelämän toimintakokonaisuuksista ja työelämässä vaadittavasta osaamisesta. Lähihoitajan laaja-alainen osaaminen mahdollistaa tarvittaessa joustavan siirtymisen alan erilaisiin työtehtäviin. Sosiaali- ja terveysalan ammatillisesti koulutetun työvoiman tarve kasvaa. Sosiaali- ja terveysalalla toimitaan julkisen (kunnat, kuntayhtymät) tai yksityisen työnantajan palveluksessa tai kolmannella sektorilla ja tulevaisuudessa yhä enemmän myös itsenäisinä ammatinharjoittajina tai yrittäjinä. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut lähihoitaja on terveydenhuollon ammattihenkilölaissa nimikesuojattu ja sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdot täyttävä ammattihenkilö. Sosiaali- ja terveysalan ammatillisen peruskoulutuksen perinteisiä arvoja ovat ihmisen kunnioittaminen, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja vastuun ottaminen. Koulutuksen tavoitteena on antaa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille tarpeellisia tietoja ja taitoja ammattitaidon saavuttamiseksi sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen, tukea opiskelijoiden kehitystä tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi, antaa jatko-opintojen, harrastusten ja persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja, tukea elinikäistä oppimista sekä tukea opiskelijan arvojen, maailmankuvan ja ajattelun kehittymistä. 5

6 2.1.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Sosiaali- ja terveysalan opiskelijan terveydentilan tulee olla sellainen, ettei se ole esteenä alan opiskelulle ja ammatissa toimimiselle. Alan koulutukseen hakeutuvan on hyvä ottaa huomioon, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisuus edellyttää lähihoitajan terveydeltä hyvää fyysistä toimintakykyä, henkistä tasapainoa ja kykyä olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Opetushallituksen määräys Opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisuista (SORA) ammatillisissa perustutkinnoissa ( nro 38/011/2011) velvoittaa opiskelijan antamaan tietoja terveydentilastaan ja esittämään tarvittaessa rikostaustaotteen. Näiden pohjalta oppilaitoksella on mahdollisuus peruuttaa opiskeluoikeus tai velvoittaa opiskelijaa osallistumaan huumausainetestaukseen. Terveydentila voi estää opiskelijaksi ottamisen, jos opiskelija ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään ole soveltuva opintoihin, käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen. Opiskelijan on pyydettäessä annettava terveydentilaa koskevat tiedot. Lisäksi opiskelijan pitää kertoa mahdollisesta aiemmasta opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksestä. Opiskelijaksi ottamisen esteenä ja opiskeluoikeuden peruuttamisen perusteena voivat olla sellaiset psyykkiset sairaudet, jotka estävät käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen, kuten ajankohtainen hoitamaton psykoosi tai vaikea toimintakykyä laskeva masennus sellaiset fyysiset sairaudet kuten tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet tai vammat sekä krooniset ihottumat, jotka rajoittavat toimintakykyä siinä määrin, että estävät käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa toimimisen veriteitse tarttuva sairaus saattaa rajoittaa käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen sijoittumista päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus. Oppilaitoksella on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyviä tietoja. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koulutuksen järjestäjän on ensisijaisesti selvitettävä yhdessä opiskelijan kanssa tämän mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen. Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, jos 1. opiskelija on opinnoissaan toistuvasti tai vakavasti vaarantanut oman tai toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden 2. opiskelija ei terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään täytä säädettyjä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä 3. opiskelija on hakuvaiheessa salannut tiedon aiemmasta peruuttamispäätöksestä 6

7 Kun opinnot ja työssäoppiminen edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, opiskelijan on pyydettäessä toimitettava rikostaustaote koulutusalajohtajalle. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei työssäoppimiseen menevällä opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (esim. seksuaalirikokset, tahalliset henkirikokset, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja huumausainerikokset). Työssäoppimisen kestäessä yli 3 kk on opiskelijan toimitettava rikostaustaote (alaikäisten parissa työskentelevät 2+1 mallin opiskelijat tai laajennettu työssäoppiminen alaikäisten parissa). Otetta pyydetään ennen työssäoppimisen tai tehtävien alkamista. Oppilaitos voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen. Koulutuksen järjestäjä vastaa todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Todistus on esitettävä oppilaitoksen määräämässä ajassa. Huumausainetestistä kieltäytyminen johtaa kurinpidollisiin toimenpiteisiin (esim. määräaikainen erottaminen). 2.2 Sosiaali- ja terveysalan osaamistarpeet Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä monimuotoistuu ja palvelujen tuottajat verkostoituvat. Palvelurakenteen muutoksen tavoitteena on palveluiden asiakaslähtöisyyden lisääminen. Sosiaali- ja terveysalan kehittämishaasteet liittyvät tuotantorakenteiden ja toimintamallien uudistamiseen sekä erilaisen teknologian tehokkaampaan hyödyntämiseen ja yrittäjyyteen ohjaamiseen. Hyvät tietotekniikkataidot sekä kommunikaatio- ja hyvinvointiteknologian hyödyntäminen ovat tulevaisuudessa tärkeitä osaamisalueita. Palvelutuotannon kehittämishaasteita ovat väestön ikääntyminen, monimuotoistuvat ongelmat, osallisuuden vahvistaminen, asiakaslähtöisyys ja kansalaisnäkökulma sekä kulttuurien välinen osaaminen. Lähihoitajalta edellytetään verkostoissa toimimisen taitoja, hyvää palvelujärjestelmän tuntemusta ja asiakaslähtöisen palveluohjauksen taitoja. Hänen odotetaan toimivan sisäisen yrittäjyyden periaatteella eli aloitteellisesti, vastuullisesti, kustannustietoisesti ja ammattitaitoaan jatkuvasti kehittäen. Lähihoitajan perustehtävässä eli asiakkaan tai potilaan päivittäisten toimintojen tukemisessa painottuu tulevaisuudessa entistä voimakkaammin terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmallinen edistäminen. Työtä tehdään moniammatillisissa tiimeissä, mutta asiakkaiden luona yksilöllisesti tehtävä työ edellyttää työntekijältä itsenäistä ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoa ja vahvaa tiedollista osaamista näiden pohjaksi. Kaikessa työssä korostuu kuntouttavan työn näkökulma. 7

8 2.3 Pirkanmaan alueen sosiaali- ja terveysalan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Luvussa 2.2. kuvatut alan yleiset osaamistarpeet kuvaavat sosiaali- ja terveysalan painopisteitä myös Pirkanmaalla. Lähihoitajakoulutuksen kehittämisessä huomioidaan erityisesti palvelutuotannon monimuotoistuminen sekä kotihoitoon, kotikuntoutukseen ja palveluasumiseen painottuvien palvelujen lisääntyminen ja perinteisten laitospalvelujen vähentyminen lähihoitajan työkenttänä. Tredun hyvinvointialalla toteutetaan pilottina lukuvuonna Tampereen läntisellä alueella yhteistyössä Tampereen kaupungin kotihoidon ja alueen yksityisten palvelujen tuottajien kanssa opiskelijoiden työssäoppimisen alueellisen kehittämisen hanke. Tavoitteena on koulutuksen työelämälähtöisyyden lisääminen, työssäoppimisen laadun kehittäminen ja kotihoidon osuuden lisääminen työssäoppimismahdollisuutena. Ikaalisten toimipisteessä alkaa lukuvuonna lähihoitajopiskelijoiden laajennetun työssäoppimisen pilotti yhteistyössä Jalmari Jyllin Säätiön Jyllin Kotien asumis- ja palvelukeskuksen kanssa. Pilotin tavoitteena on koulutuksen työelämälähtöisyyden vahvistaminen, opiskelijoiden joustavan tutkinnon suorittamisen edistäminen ja koulutuksesta työelämään siirtymisen tukeminen. Pilotissa keskitytään erityisesti Sairaanhoidon ja huolenpidon sekä Vanhustyön koulutusohjelmien opintojen työpainotteiseen toteutukseen. Tutkintoon kuuluu vähintään 29 opintoviikkoa työssäoppimista erilaisilla alan työpaikoilla. Sosiaalija terveysalan koulutuksen ja työn kehittäminen yhdessä Pirkanmaan työelämän kanssa toteutuu jatkuvan vuoropuhelun, erilaisten yhteistyöprojektien ja opettajien työelämäjaksojen avulla. Uudistuvien ja uusien hankkeiden tavoitteena on taata koulutuksen kehittyminen ja ajantasaisuus. Tredun sosiaali- ja terveysalan ammatillinen neuvottelukunta toimii keskeisenä yhteistyöelimenä. Neuvottelukunnassa on työelämän, opiskelijoiden, koulutuksen järjestäjän ja toisen asteen johtokunnan edustajat. 2.4 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteet Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut lähihoitaja työskentelee ihmisten kanssa ja heitä varten. Lähihoitaja osaa kohdata eri elämänkulun vaiheissa olevat asiakkaat ja potilaat yksilöinä ja edistää toiminallaan heidän terveyttään ja hyvinvointiaan. Lähihoitaja työskentelee sosiaali- ja terveysalan hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja kuntoutustehtävissä. Hän osaa avustaa ja ohjata asiakasta ja potilasta voimavaralähtöisesti, yksilöllisesti ja tasavertaisesti arjen tilanteissa. Hän osaa ohjata asiakasta ja potilasta toimintakyvyn ylläpitämisessä sekä terveellisissä elintavoissa, kuten ravitsemuksessa ja liikunnassa sekä elämänhallinnassa. Hän osaa ohjata ja 8

9 tukea asiakkaita ja potilaita erilaisten hyvinvointipalvelujen hakemisessa ja käytössä sekä tarvittaessa erilaisten vertaistukea antavien yhteisöjen pariin. Lähihoitaja osaa hyödyntää työssään tutkintoon kuuluvaa laaja-alaista sosiaali- ja terveysalan osaamista erilaisissa toimintaympäristöissä ja työskennellessään eri kulttuuritaustaisten asiakkaiden ja potilaiden ja heidän läheisten kanssa. Lähihoitajan laaja-alainen sosiaali- ja terveysalan osaaminen mahdollistaa tarvittaessa joustavan siirtymisen alan erilaisiin työtehtäviin. Lähihoitaja hyödyntää työssään valitsemansa koulutusohjelman tai osaamisalan tuottamaa erikoistuneempaa osaamista. Lähihoitaja osaa työskennellä suunnitelmallisesti ja joustavasti muuttuvissa tilanteissa sekä tehdä valintoja ja päätöksiä luovasti. Lähihoitaja osaa toimia työssään sosiaali- ja terveysalan arvoperustan mukaisesti. Hän osaa tunnistaa, käsitellä ja ratkaista työssä esiintulevia eettisiä ongelmia ja noudattaa alansa ammattietiikkaa. Lähihoitaja osaa työskennellä vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti sekä toimia oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti. Lähihoitaja vastaa tekemästään työstään ensisijaisesti asiakkaalle ja potilaalle mutta myös yhteiskunnalle. Lähihoitaja osaa ylläpitää ammattitaitoaan seuraamalla alansa kehitystä, päivittämällä tietojaan sekä syventämällä ammatillista osaamistaan lisä- ja täydennyskoulutuksella tai hakeutumalla jatko-opintoihin. Lähihoitaja osaa huolehtia omasta työ- ja toimintakyvystään, työhyvinvoinnistaan ja ammattitaitonsa jatkuvasta kehittämisestä. Lähihoitaja osaa toimia työssään kokonaisvaltaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevaisesti. Lähihoitaja kunnioittaa asiakkaiden ja potilaiden vakaumusta, arvoja ja kokemuksia. Työssä korostuu asiakkaan terveyden edistäminen sekä hyvinvointia ja kokonaiskuntoutumista tukeva työote. Hän osaa ottaa työskentelyssään huomioon asiakas- ja potilasturvallisuuden, ennaltaehkäistä tapaturmien syntymistä sekä toimia turvallisesti ja ergonomisesti. Hän osaa tunnistaa väkivallan uhkan ja sen erilaiset ilmenemismuodot (mm. perhe- ja lähisuhdeväkivallan) ja osallistua väkivaltaa ja syrjäytymistä ehkäisevään työhön. Hän osaa toimia asiakaslähtöisesti vammaisten (ml. henkilöt, joilla on näön ja/tai kuulon heikkous) asiakkaiden tai potilaiden kanssa, edistää heidän toimintakykyään ja ohjata heitä apuvälineiden käytössä ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelujärjestelmässä. Lähihoitaja osallistuu terveyden edistämiseen ja ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön sekä muiden kansansairauksien ehkäisyyn niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin kohdalla. Lähihoitaja osaa työskennellä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa työryhmissä ja projekteissa. Hän osaa toimia rakentavasti yhteistyössä eri ammattiryhmien kesken ja kommunikoida asianmukaisesti erilaisissa tilanteissa. Hän osaa käyttää työssään ammatillisia, vuorovaikutus-, ihmissuhde- ja neuvottelutaitoja sekä kielitaitoa. Hän osaa hyödyntää työssään asiakas- ja potilasryhmien ja työyhteisön jäsenten välistä vertaistukea. Lähihoitaja osaa ottaa työssään huomioon työ- ja elinympäristön esteettisyyden hyvinvoinnin edistäjänä. 9

10 Lähihoitaja hallitsee ammattinsa keskeisen tietoperustan, joka käsittelee ihmisen ja hänen psykososiaalisen ja fyysisen ympäristönsä sekä yhteiskunnan välisiä yhteyksiä. Hän osaa hyödyntää tietotekniikkaa ja alan teknologiaa. Hänellä on valmiudet yrittäjyyteen sekä työskentelyyn verkostoissa ja monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Hän osaa ottaa työssään huomioon ympäristö- ja kustannusvaikutukset ja toimia taloudellisesti, laadukkaasti ja tuloksellisesti. Hän osaa noudattaa työssään ympäristöä säästäviä kestävän kehityksen toimintaperiaatteita. Hänellä on elinikäisen oppimisen valmiudet, ja hän osaa hakea ja soveltaa työssään uutta tietoa ja perustella tekemänsä ratkaisut. Ensihoidon koulutusohjelman suorittanut lähihoitaja osaa toimia turvallisesti ensihoitopalvelussa erilaisissa ympäristöissä ja hoitaa ensihoidon potilasta ambulanssissa ja päivystysvastaanotoilla. Hän osaa työskennellä potilaan hoitoprosessissa poliklinikoilla ja perioperatiivisissa hoitoyksiköissä. Lähihoitaja osaa käyttää työssään ensihoitopalvelun, päivystyspotilaan hoitotyön ja perioperatiivisen hoitotyön edellyttämää tietoperustaa sekä tehdä moniammatillista viranomaisyhteistyötä. Hän osaa ottaa huomioon erilaisten sairauksien ja vammojen vaikutukset ihmisen elintoimintoihin ja käyttäytymiseen. Lähihoitaja osaa järjestää ensihoitopotilaalle ja hänen läheisilleen ja muille tapahtumassa mukana olleille psykososiaalista tukea. Hän osaa käyttää työssään hoitovälineitä ja terveydenhuollon laitteita sekä huolehtia niiden sekä ambulanssin päivittäisestä huollosta ja käyttökunnosta. Hän osaa kuljettaa ambulanssia. Hän osaa erilaisia immobilisaatiohoitoon kuuluvia potilaan repositio- ja tuentahoitoja ja yleisimpien ylä- ja alaraajavammojen kipsauksen sekä niihin liittyvän potilaan ohjauksen. Tyypillisiä tämän koulutusohjelman tai osaamisalan suorittaneen lähihoitajan työpaikkoja ovat sairaankuljetusyritykset tai pelastuslaitosten ensihoitopalveluyksiköt, sairaaloiden päivystyspoliklinikat tai terveyskeskusten päivystysvastaanotot sekä yliopistollisten sairaaloiden tai keskussairaaloiden leikkausosastot. Kuntoutuksen koulutusohjelman suorittanut lähihoitaja osaa ohjata ja tukea voimavaralähtöisesti erilaisten ja eri-ikäisten kuntoutujien kuntoutumista sekä edistää kuntoutujan toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia kuntouttavalla työotteella moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Hän hyödyntää työskentelyssään kuntoutukseen liittyvää tietoperustaa. Lähihoitaja ohjaa kuntoutujaa päivittäisissä toiminnoissa ja hyödyntää erilaisia kommunikaatiomenetelmiä vuorovaikutuksessa ja viestinnässä. Kuntoutuksen koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut lähihoitaja osaa ohjata kuntoutujalle terveyttä edistävää liikuntaa. Hän osaa soveltaa kuntoutusalan ammattihenkilöiden tekemiä toimintakyvyn mittauksia, tehdä toimintakyky- ja suorituskykytestejä lähihoitajan vastuualueella sekä ohjata kuntoutujaa tarpeellisten liikkumisvälineiden ja PT-apuvälineiden käytössä ja hankinnassa. Hän osaa hyödyntää kuntoutujan sosiaalista verkostoa ja käyttää verkostotyön menetelmiä sekä tukea kuntoutujaa osallistumaan kodin ulkopuoliseen toimintaan kuten esim. työ-, harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan. Tyypillisiä tämän koulutusohjelman tai osaamisalan suorittaneen lähihoitajan työpaikkoja ovat kuntoutujan kotiympäristö, kotihoidon ja välimuotoisen asumisen ympäristöt, toiminta- ja työkeskukset, työpajat, palvelukeskukset, 10

11 kylpylät, terveyskeskusten vuodeosastot ja kuntoutumisyksiköt sekä erilaiset kuntoutumiseen liittyvät kolmannen sektorin työpaikat. Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman suorittanut lähihoitaja osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida eri-ikäisten lasten ja nuorten hoitoa ja kasvatusta moniammatillisessa yhteistyössä erilaisissa työympäristöissä. Lähihoitaja osaa myös sairaiden ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten hoitoa ja kasvatusta. Hän osaa ohjata yksittäistä lasta ja nuorta sekä erilaisia ryhmiä sekä tukea lasten ja nuorten välistä vuorovaikutusta. Hän osaa toimia vastuullisesti, lapsilähtöisesti ja perhekeskeisesti. Lähihoitaja hyödyntää työssään lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen tietoperustaa. Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut lähihoitaja osaa ohjata perheitä yhteiskunnan tarjoamien palveluiden ja tukitoimien hyödyntämisessä. Hän osaa edistää lapsen ja nuoren terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta sekä tunnistaa näihin liittyviä uhkatekijöitä sekä ehkäistä niiden syntymistä. Tyypillisiä lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman suorittaneiden työympäristöjä ovat erilaiset varhaiskasvatuksen toimintaympäristöt esim. päiväkodit, koulut, lastensuojelun yksiköt, lasten ja nuorten sairaalat sekä perhetyö. Mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelman suorittanut lähihoitaja osaa edistää työssään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä, osallistua mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn sekä vahvistaa mielenterveys- ja päihdeasiakkaan asemaa. Hän osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida eri-ikäisen mielenterveys- ja päihdeasiakkaan ja -potilaan hoito- ja kuntoutusprosessia. Lähihoitaja osaa arvioida mielenterveys- ja päihdeasiakkaan toimintakykyisyyttä, päivittäisistä toiminnoista selviytymistä sekä turvallisuuden ja avun tarvetta. Lähihoitaja hyödyntää mielenterveys- ja päihdetyön tietoperustaa sekä mielenterveys- ja päihdetyön hoito- ja kuntoutusmenetelmiä erilaisissa toimintaympäristöissä. Mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelman tai osaamisalan suorittaneen lähihoitajan työ on ihmissuhdetyötä, jota tehdään yhdessä asiakkaan ja potilaan, hänen perheensä sekä moniammatillisen työryhmän ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Työ vaatii oman persoonallisuuden käyttöä, jatkuvaa itsensä ja itsetuntemuksensa kehittämistä sekä kykyä huolehtia omasta työhyvinvoinnista. Tyypillisiä tämän koulutusohjelman tai osaamisalan suorittaneiden työpaikkoja ovat mielenterveys- ja päihdehuollon yksiköt joko julkisella tai yksityisellä sektorilla. Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelman suorittanut lähihoitaja osaa moniammatillisen työryhmän jäsenenä sekä itsenäisesti suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakkaan ja potilaan sairaanhoitoa, huolenpitoa ja kuntoutumista erilaisissa toimintaympäristöissä. Hän hyödyntää työssään sairaanhoidon ja huolenpidon monitieteistä tietoperustaa. Työssä korostuvat asiakkaan ja potilaan terveyden, toimintakyvyn, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä niitä uhkaavien tekijöiden ehkäisy ja torjuminen. Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut lähihoitaja osaa ohjata potilasta tai asiakasta ravitsemuksessa, terveissä elintavoissa ja toimintakykyä edistävässä liikunnassa sekä toteuttaa lääkehoitoa. Lähihoitaja osaa 11

12 edistää asiakkaan tai potilaan vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa, päivittäisistä toimista selviytymistä sekä ohjata ja antaa tukea erilaisten sosiaalisisten ongelmien selvittämisessä. Sairaanhoito ja huolenpito edellyttävät lähihoitajalta itsenäistä päätöksentekoa ja jatkuvaa ammattitaidon ylläpitämistä. Tyypillisiä tämän koulutusohjelman tai osaamisalan suorittaneen lähihoitajan työpaikkoja ovat terveyskeskukset, sairaalat, yksityinen terveydenhuolto, vanhainkodit, palvelukeskukset tai asiakkaan koti. Suun terveydenhoidon koulutusohjelman suorittanut lähihoitaja osaa toimia suun terveydenhuollon palvelujärjestelmässä moniammatillisen hoitotiimin jäsenenä sekä ohjata asiakkaita ja potilaita palvelujen käytössä. Hän osaa huolehtia aseptisen toimintaperiaatteiden mukaan hoitoympäristön toimintavalmiudesta sekä välineiden huollosta. Suun terveydenhoidon koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut lähihoitaja osaa arvioida eri-ikäisten asiakkaiden tai potilaiden suun terveydentilaa ja ohjata asiakkaita tai potilaita suun terveyden edistämisessä. Lähihoitaja osallistuu suun tutkimukseen, paikkaus- ja juurenhoitoon, hampaanpoistoon ja iensairauksien hoitoon moniammatillisen hoitotiimin jäsenenä. Lisäksi hän osaa oman alansa lääkehoidon. Hän osaa käyttää alansa perustyövälineitä, työmenetelmiä ja materiaaleja, toimia ergonomisesti sekä tunnistaa työhönsä liittyvät terveyshaitat. Hän osallistuu myös oikomishoidon, suukirurgian, protetiikan ja purentafysiologian hoitotoimenpiteisiin hoitotiimin tukemana. Hän hyödyntää työssään suun terveydenhoidon tietoperustaa. Työympäristöjä ovat julkiset ja yksityiset suun terveydenhuollon yksiköt. Vammaistyön koulutusohjelman suorittaneella lähihoitajalla on valmiudet suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakaslähtöisesti eri-ikäisten, eri tavalla vammaisten ja eri kulttuureista tulevien asiakkaiden hoitoa, kasvatusta ja kuntoutusta moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Hän hyödyntää työssään vammaistyön tietoperustaa. Hän kunnioittaa vammaisen asiakkaan itsemääräämisoikeutta, osaa tukea hänen osallisuuttaan ja tunnistaa oman vallankäyttötapansa. Lähihoitaja osaa kommunikoida erilaisten asiakkaiden kanssa ja käyttää tarvittaessa puhetta tukevia tai korvaavia kommunikaatiomenetelmiä. Hän osaa käyttää vammaistyön apuvälineitä ja ohjata asiakasta niiden turvallisessa käytössä. Hän osaa tukea ja ohjata vammaista asiakasta terveyden edistämisessä sekä kohdata haastavasti käyttäytyviä asiakkaita. Vammaistyön koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut lähihoitaja osaa suunnitella yhdessä asiakkaan kanssa vammaiselle asiakkaalle viihtyisän ja turvallisen asuin- ja elinympäristön. Työ on ihmissuhdetyötä, jota tehdään yhteistyössä vammaisen itsensä, hänen läheistensä sekä moniammatillisen työryhmän kanssa. Työ vaatii luovaa ongelmanratkaisutaitoa sekä jatkuvaa oman työn kehittämistä. Tyypillisiä tämän koulutusohjelman tai osaamisalan suorittaneen lähihoitajan työpaikkoja ovat erilaiset vammaistyön toimintaympäristöt. Vanhustyön koulutusohjelman suorittanut lähihoitaja osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida vanhuksen tai muistisairaan ihmisen toimintakykyä ylläpitävää ja kuntoutumista edistävää hoitoa ja palvelua ja sosiaalista vuorovaikutusta erilaisissa toimintaympäristöissä. Hän osaa ohjata ja 12

13 tukea vanhusta tai muistisairasta ihmistä päivittäisissä toiminnoissa ja omaa elämää koskevassa päätöksenteossa sekä tukea hänen osallisuuttaan yhdessä läheisten ja yhteistyöverkostojen kanssa. Toiminnassaan hän osaa ottaa huomioon asiakkaan elämänhistorian, voimavarat ja yksilöllisen elämäntilanteen. Hän osaa toiminnallaan edistää asiakkaan hyvää, mielekästä ja turvallista elämää. Vanhustyön koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut lähihoitaja osaa ohjata vanhuksia ja heidän läheisiään fyysisen ja psyykkisen terveyden edistämisessä, terveiden elintapojen omaksumisessa, käyttää kuntouttavia ja toimintakykyä edistäviä työmenetelmiä ja ottaa huomioon työturvallisuuden. Hän osaa kehittää ammattitaitoaan ja vanhustyötä sekä hyödyntää oman alansa moniammatillista tietoperustaa. Tyypillisiä vanhustyön koulutusohjelman tai osaamisalan työpaikkoja julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla ovat kotihoito, päivätoiminta, palvelutalot ja -keskukset, dementiayksiköt, vanhainkodit ja sairaalat. Lisäksi ammatillinen peruskoulutus tukee opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden moni puolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukee elinikäistä oppimista (L 630/98,5 ). 2.5 Opinto-ohjaus Tutkintoon sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa. Ohjaustoiminnalla tuetaan opiskelijaa kokonaisvaltaisesti opintojen eri vaiheissa. Ohjaukseen osallistuvat kaikki ammattiopiston opettajat, ryhmänohjaajat ja oppimisen tukipalveluhenkilöstö. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävinä on ohjata ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittää oppimisen valmiuksiaan. Opettajat ovat myös opiskelijoiden tukena ammatillisessa kasvussa. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijan lähimpänä tukena opintojen ajan. Ryhmänohjaaja laatii opiskelijan kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja ohjaa opiskelijaa ammatillisiin opintoihin ja seuraa opintojen etenemistä suunnitellulla tavalla. Hän on myös opiskelijan tukena ammatillisessa kasvussa ja arjen asioissa. Ryhmänohjaaja on tärkeä yhteyshenkilö oppilaitoksen ja alaikäisen opiskelijan huoltajan välillä. Ryhmänohjaajan vastuulla on ottaa yhteyttä huoltajaan mm. silloin, kun opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja, hänen opintonsa eivät etene suunnitellusti tai hänen toimintansa on muuten huolta herättävää. Opinto-ohjaaja on opiskelijoiden tukena kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa mm. henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinnassa, ammatillisen kasvun tukemisessa, opintojen etenemisessä ja työelämään ja jatko-opintoihin ohjaamisessa. 13

14 2.5.1 Opintojen alkuvaiheen opinto-ohjaus Opintojen alussa ns. orientaatiojaksolla koko henkilökunta ja ryhmänohjaaja osallistuvat opiskelijan perehdyttämiseen oppilaitosyhteisöön ja opiskeluun liittyviin asioihin. Ryhmänohjaaja pitää tulohaastattelun ja sen pohjalta opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Sen tarve korostuu etenkin, jos opiskelijan opintojen eteneminen poikkeaa oman ryhmän polusta Opinto-ohjaus opintojen aikana Opintojen aikana opiskelija saa ohjausta ja tukea opintojen suunnittelussa, koulutusohjelmavalinnoissa, ammatillisten, ammattitaitoa täydentävien ja vapaasti valittavien opintojen valinnoissa. Lähihoitajaopiskelijan opintojen aikana tapahtuvassa ohjauksessa korostuu ohjaus ryhmässä, tiimissä ja yhteistyössä toimimiseen, koska nämä ovat keskeisiä ammattitaidon osa-alueita. Opiskeluun liittyvissä ongelmatilanteissa ja elämänhallinnassa opiskelija saa tukea ja ohjausta oppimisen tukipalveluhenkilöstöltä opinto-ohjaajalta, kuraattorilta, erityisopettajalta, terveydenhoitajalta ja erityisohjaajilta Opintojen päättövaiheen opinto-ohjaus Päättövaiheen opinto-ohjauksella varmistetaan, että kaikki opinnot tulevat suoritetuksi ja arvioiduksi. Ohjauksessa keskitytään myös jatko-opintojen suunnitteluun ja työelämään ohjaukseen. Opiskelijaryhmille järjestetään jatko-opintoinformaatiotilaisuuksia. Opinto-ohjaajat antavat myös henkilökohtaista ohjausta niille opiskelijoille, jotka haluavat keskustella jatko-opintoihin liittyvistä asioista. Työnhakuun liittyvistä asioista annetaan ryhmäohjausta tai henkilökohtaista ohjausta. 2.6 Näyttötoimikunta ja ammatillinen neuvottelukunta, toimintatavat Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (601/ a ) mukaan näyttötoimikunnan tehtävänä on hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoa näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista, määrätä ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat ja käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Lisäksi toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa tutkintotodistuksen osana olevan näyttötodistuksen. 14

15 Näyttötoimikunnassa on edustettuina koulutuksen järjestäjä, työelämä, opettajat ja opiskelijat. Sen toimintaa tukevat ammatilliset neuvottelukunnat, joita on 18 kpl. Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa koskevat asiat valmistellaan Sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa neuvottelukunnassa. Näyttötoimikunta kokoontuu pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa. Ammatilliset neuvottelukunnat kokoontuvat kuukautta ennen näyttötoimikunnan kokouksia valmistelemaan kokoukseen tulevat asiat. Ammatilliset neuvottelukunnat käsittelevät ajankohtaisia tutkintoalaa ja työelämälähtöisyyttä koskevia aiheita sekä alustavasti ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmat ja raportit. 2.7 Tutkintokohtaiset muut erityisvaatimukset Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut lähihoitaja on terveydenhuollon ammattihenkilölaissa (L 1994/559) nimikesuojattu ja sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdot (L 2005/272) täyttävä ammattihenkilö. Nimikesuojaus tapahtuu rekisteröitymällä Valviran ammatinharjoittajarekisteriin. Oppilaitos tekee nimikesuojaushakemukset opiskelijoidensa puolesta yhteishakemuksella tutkinnon suorittamisen vaiheessa. Kun opinnot ja työssäoppiminen edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, opiskelijan on pyydettäessä toimitettava rikostaustaote. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei työssäoppimiseen menevällä opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (esim. seksuaalirikokset, tahalliset henkirikokset, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja huumausainerikokset). Työssäoppimisen kestäessä yli 3 kk on opiskelijan toimitettava rikostaustaote (laajennettu työssäoppiminen alaikäisten parissa) koulutusalajohtajalle. Otetta pyydetään ennen työssäoppimisen tai tehtävien alkamista. Oppilaitos voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen. Koulutuksen järjestäjä vastaa todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Todistus on esitettävä oppilaitoksen määräämässä ajassa. Huumausainetestistä kieltäytyminen johtaa kurinpidollisiin toimenpiteisiin (esim. määräaikainen erottaminen). 15

16 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Tampereen seudun ammattiopisto 3. TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista (ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat). Opetussuunnitelman perusteet (OPH) Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa 120 ov Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat 50 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat 30 ov Ammattitaitoa täydentävät pakolliset tutkinnon osat 16 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 10 ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat 4 ov Sisältäen: työssäoppiminen väh. 29 ov, yrittäjyys 5 ov, opinnäyte väh. 2 ov Opinto-ohjausta väh. 1,5 ov Lähihoitajan perustutkinto sisältää opintoja 120 opintoviikkoa (ov), josta opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov. Tutkinto sisältää ammatillisia opintoja 90 ov. Näihin sisältyy kaikille pakolliset tutkinnon osat 50 ov, koulutusohjelmittain eriytyvä yksi pakollinen tutkinnon osa 30 ov sekä kaikille valinnaiset tutkinnon osat tai muut valinnaiset tutkinnon osat 10 ov. Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 29 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte 2-10 ov. Lisäksi tutkinto sisältää ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia 20 ov (valinnaisia 4 ov) sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia 10 ov. Opiskelijan on mahdollista valita myös ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat, jotka laajentavat perustutkinnon kokonaisuutta. Lähihoitajan opintoihin sisältyy työssäoppimista koko opintojen ajan jokaisessa ammatillisessa 16

17 tutkinnon osassa. Opiskelijan tulee suorittaa kaikille pakolliset tutkinnon osat (Kasvun tukeminen ja ohjaus, Hoito ja huolenpito sekä Kuntoutumisen tukeminen) hyväksytysti ennen koulutusohjelmaopintojen alkamista. Tredussa opiskelija voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon yhteistyössä lukiotoimen kanssa. Mikäli opiskelija haluaa myös lukion päättötodistuksen, hänen tulee opiskella koko lukion oppimäärä lukiossa. Ylioppilaat opiskelevat kaikille pakolliset tutkinnon osat (50 ov) sekä koulutusohjelmaopinnot (30 ov ). Ammatillisen perustutkintokoulutuksen yhteydessä opiskeltavat lukio-opinnot sisällytetään ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin (20 ov), vapaasti valittaviin tutkinnon osiin (10 ov) sekä kaikille valinnaisiin tutkinnon osiin (10 ov). Ylioppilaiden lukio-opinnoista tunnustetaan vastaavasti nämä (40 ov). Opintoviikko on keskimäärin 40 tuntia opiskelijan työtä. Tämä sisältää lähiopetusta oppilaitoksessa, opiskelijan itsenäistä opiskelua kuten tehtäviä tai opintokäyntejä.opetusta toteutetaan myös verkko-opintoina ja projektiopiskeluna. 3.1 Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Peruskoulupohjainen opiskelu Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Sosiaali- ja terveysala Lähihoitaja 17 opiskeluvuosi ov Ammatilliset tutkinnon osat ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat ov Kasvun tukeminen ja ohjaus (sis. 5 ov TOP), Näyttö ov Suuntautuminen kasvun tukemiseen ja ohjaukseen ov Kasvun ja kehityksen tukeminen ov Lähihoitajana kasvun tukemisessa ja ohjauksessa TOP ov Hoito ja huolenpito (sis. 5 ov TOP),(näyttö 2) Toimiminen hoito- ja huolenpitotyössä Ammatillinen hoito- ja huolenpitotyö Lähihoitajana hoito- ja huolenpitotyö TOP Kuntoutumisen tukeminen (sis. 5 ov TOP),(näyttö 3) Suuntautuminen kuntoutumisen tukemiseen Kuntoutumisen asiakastyö ja työmenetelmät Lähihoitajana kuntoutumisen tukemisessa TOP 5 30 ov Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat Ensihoito (sis. ov TOP); näyttö 30

18 Kuntoutus (sis. ov TOP); näyttö Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus (sis. ov TOP); näyttö Mielenterveys ja päihdetyö (sis. ov TOP); näyttö Sairaanhoito ja huolenpito (sis. ov TOP); näyttö Suun terveydenhoito (sis. ov TOP); näyttö Vammaistyö (sis. ov TOP); näyttö Vanhustyö (sis. ov TOP); näyttö ov 4.11 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen (sis. ov TOP); näyttö 10 Suun terveyden edistäminen ja suun terveyden erikoisaloilla toimiminen (sis. ov TOP); näyttö 10 Vanhusten kotihoito ja huolenpito (sis. ov TOP); näyttö 10 Hoitajan turva (sis. ov TOP); näyttö 10 Toiminnallinen työkalupakki (sis. ov TOP); näyttö 10 Työpaikkaohjaajaksi työssäoppien (sis. ov TOP); näyttö 10 Tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista (sis. ov TOP); näyttö 10 ov 4.12 Muut valinnaiset tutkinnon osat peruskoulutuksessa ov Yrittäjyys 2 ov Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen(liitetty osaksi Työpaikkaohjaajaksi työssäoppien ) 0-10 ov Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat 0-10 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 0-10 ov Lukio-opinnot 4.13 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (yli 120 ov) ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Pakolliset tutkinnonosat ov Äidinkieli ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi ov Vieras kieli ov Matematiikka ov Fysiikka ja kemia ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto ov Liikunta ov Terveystieto ov Taide- ja kulttuuriopinnot ov Valinnaiset tutkinnon osat 10 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat ov Vapaasti valittavien yhteinen tarjotin, 2 ov:n opintojaksoissa ov yhteensä

19 Lukiopohjainen opiskelu Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Sosiaali- ja terveysala Lähihoitaja opiskeluvuosi 90 ov Ammatilliset tutkinnon osat ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat ov Kasvun tukeminen ja ohjaus (sis. 5 ov TOP), Näyttö ov Suuntautuminen kasvun tukemiseen ja ohjaukseen ov Kasvun ja kehityksen tukeminen ov Lähihoitajana kasvun tukemisessa ja ohjauksessa TOP ov Hoito ja huolenpito (sis. 5 ov TOP),(näyttö 2) Toimiminen hoito- ja huolenpitotyössä Ammatillinen hoito- ja huolenpitotyö Lähihoitajana hoito- ja huolenpitotyö TOP Kuntoutumisen tukeminen (sis. 5 ov TOP),(näyttö 3) Suuntautuminen kuntoutumisen tukemiseen Kuntoutumisen asiakastyö ja työmenetelmät Lähihoitajana kuntoutumisen tukemisessa TOP 5 30 ov Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat Ensihoito (sis. ov TOP); näyttö Kuntoutus (sis. ov TOP); näyttö Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus (sis. ov TOP); näyttö Mielenterveys ja päihdetyö (sis. ov TOP); näyttö Sairaanhoito ja huolenpito (sis. ov TOP); näyttö Suun terveydenhoito (sis. ov TOP); näyttö Vammaistyö (sis. ov TOP); näyttö Vanhustyö (sis. ov TOP); näyttö ov 4.11 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Lukio-opinnoista tai aiemmasta ammatillisesta perustutkinnosta 10 ov 4.12 Muut valinnaiset tutkinnon osat peruskoulutuksessa ov Lukio-opinnoista tai aiemmasta ammatillisesta perustutkinnosta 4.13 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (yli 120 ov) ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Pakolliset tutkinnonosat Lukio-opinnoista tai aiemmasta ammatillisesta perustutkinnosta ov Äidinkieli ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi ov Vieras kieli ov Matematiikka ov Fysiikka ja kemia ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto ov Liikunta 19

20 ov Terveystieto ov Taide- ja kulttuuriopinnot ov Valinnaiset tutkinnon osat 10 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat ov Lukio-opinnoista tai aiemmasta ammatillisesta perustutkinnosta 120 ov yhteensä 3.2 Koulutusohjelman valinta Tredun monipuolinen tarjonta koulutusohjelmittain eriytyvissä ammatillisissa opinnoissa vastaa Pirkanmaan seudun sosiaali- ja terveysalan työvoiman tarpeeseen ja saatavuuteen. Lähihoitajatutkinnosta valmistuu osaajia ensihoidon, lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen, kuntoutuksen, mielenterveys- ja päihdetyön, sairaanhoidon ja huolenpidon, suun terveydenhoidon, vammaistyön sekä vanhustyön alueille. Koulutusohjelmavalinta tehdään koulutusohjelmaopintojen alkamista edeltävällä lukukaudella. Koulutusohjelmatarjonnassa ovat mukana Ensihoidon Kuntoutuksen Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhoidon ja huolenpidon Suun terveydenhoidon Vammaistyön Vanhustyön koulutusohjelmat. Tutkinnon perusteiden mukaan opiskelijan tulee suorittaa hyväksytysti kaikille pakolliset ammatilliset tutkinnon osat ennen koulutusohjelman alkamista. Koulutusohjelmavalinnan perusteeksi opiskelijat saavat ohjausta ryhmänohjaajalta, opintoohjaajalta, koulutusohjelmien opettajilta, eri koulutusohjelmavaihtoehdoissa opiskelevilta ja työelämän edustajilta. Mikäli koulutusohjelmavaihtoehtoihin on hakijoita enemmän kuin ryhmään voidaan ottaa, valinta eri vaihtoehtoihin tehdään opintomenestyksen ja sen lisäksi tarvittaessa koulutusohjelmavaihtoehdosta riippuen haastattelun, fyysisen testin tai opiskelijan omaa ammattialaa sivuavan harrastuneisuuden perusteella. 20

21 Koulutusohjelmaryhmiin sijoittuu sekä peruskoulupohjaisessa koulutuksessa olevia opiskelijoita kolmantena opiskeluvuotenaan että ylioppilaspohjaisessa koulutuksessa olevia tai aikaisemmin ammatillisen perustutkinnon suorittaneita toisena opiskeluvuotenaan. 3.3 Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita Sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus toteutetaan Tredun Tampereen Sairaalankadun ja Pyynikintien, Virtain, Ikaalisten ja Ylöjärven toimipisteissä. Koulutusta järjestetään peruskoulu- (3 v) ja ylioppilaspohjaisena (2 v) sekä ylioppilaslähihoitajatutkintona (3 v - 4 v) yhteistyössä lukiotoimen kanssa. Koulutuksen järjestäjä päättää opetusryhmien alkamisesta eri toimipisteessä lukuvuosittain. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto on mahdollista suorittaa myös ns mallin mukaisesti, jolloin koulutusohjelmaopinnot toteutuvat oppisopimuskoulutuksena (ks. Tredun opetussuunnitelman nuorten koulutuksen yhteinen osa luku 2.6). Oppisopimuskoulutus toteutetaan yhteistyössä Pirkanmaan alueen oppisopimuskeskusten kanssa. 2+1 mallin teoriaopinnot toteutetaan Tredussa. Oppisopimuskoulutuksen edellytyksenä on 16 vuoden ikä, kaikille pakollisten tutkinnon osien, kaikille valinnaisten ja muiden valinnaisten tutkinnon osien sekä ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien että vapaasti valittavien tutkinnon osien suorittaminen hyväksytysti ennen oppisopimussuhteen alkua. Oppisopimusopiskelu tapahtuu opiskelijan itse hankkimassa työpaikassa. Opiskelijan työaika oppisopimussuhteessa on vähintään 25 h viikossa työssäoppien. Opiskelijalle tehdään ohjattuna henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka sisältää tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten saavuttamista tukevaa lähiopetusta enintään 35 opiskelupäivää. Oppisopimuskoulutukseen lähtevältä opiskelijalta edellytetään oma-aloitteisuutta ja itseohjautuvuutta. Sosiaali- ja terveysalalla pakolliset tutkinnon osat, ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ja vapaasti valittavat tutkinnon osat suoritetaan joustavasti koulutuksen aikana. Osaamisen tunnustamisen perusteella opiskeluaika voi esim. ylioppilaspohjaisessa koulutuksessa lyhentyä vajaaseen kahteen lukuvuoteen. Opiskelija suorittaa pakolliset ammatilliset tutkinnon osat pääsääntöisesti järjestyksessä Kasvun tukeminen ja ohjaus, Hoito ja huolenpito sekä viimeisenä Kuntoutumisen tukeminen. Koulutuksen järjestäjä päättää vuosittain eri opiskelijaryhmien tutkinnon osien suorittamisjärjestyksestä riippuen erityisesti käytettävissä olevista työssäoppimispaikoista ja tarkoituksenmukaisesta koulutuksen toteuttamisesta. Pakollisten tutkinnon osien järjestys voi vaihdella edellä mainitusta poiketen myös järjestyksessä Hoito ja huolenpito, Kuntoutumisen tukeminen ja viimeisenä Kasvun tukeminen ja ohjaus. 21

22 Koulutusohjelman lisäksi opiskelija valitsee sen rinnalla tai jälkeen suoritettavaksi yhden 10 opintoviikon laajuisen kaikille valinnaisen tutkinnon osan. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta oppilaitos tarjoaa tutkinnon perusteeseen sisältyvistä tutkinnon osista seuraavat: Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen sekä Vanhusten kotihoito ja huolenpito. Suun terveyden edistäminen ja suun terveyden erikoisaloilla toimiminen Tutkinnon perusteiden mukaan Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen -tutkinnon osan voi valita opiskelija, joka on suorittanut vaihtoehtoisesti Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen, Kuntoutuksen, Mielenterveys- ja päihdetyön, Sairaanhoidon ja huolenpidon tai Vammaistyön koulutusohjelman ennen tämän kaikille valinnaisen tutkinnon osan opintojen aloitusta. Suun terveyden edistäminen ja suun terveyden erikoisaloilla toimiminen -tutkinnon osan voi valita opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti Suun terveyden koulutusohjelman ennen valinnaisen tutkinnon osan opintojen aloitusta. Paikallisesti tarjottavina valinnaisina tutkinnon osina on mahdollisuus valita Työpaikkaohjaajaksi työssäoppinen Lähihoitajan toiminnallinen työkalupakki Hoitajan turva Yrittäjyys sosiaali- ja terveysalalla. Opinnot opiskellaan monimuoto-opetuksena sisältäen mm. oppilaitoksessa lähiopetusta, työelämään liittyviä projekteja ja opintokäynteinä, työpaikalla tapahtuvaa opetusta, verkkoopetusta sekä opiskelijan itsenäistä opiskelua. Yrittäjyys (5 ov) on tutkinnon osissa liitetty etenkin sisäiseen yrittäjyyteen, kuten opiskelijan omien vahvuuksien ja mahdollisuuksien kartoittamiseen, opiskelijan tavoitteiden asettamiseen, ammatilliseen kehittymiseen sekä tulokselliseen työskentelyyn. Yrittäjyyteen liittyviin opintoihin sisältyy myös yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hahmottaminen osana palvelujärjestelmää sekä opiskelijan ulkoisen yrittäjyyden mahdollisuuksien kartoittaminen. Kestävän kehityksen ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset sekä kulttuuriset periaatteet huomioidaan opetuksessa lähihoitajan työympäristöjen toimintakulttuurien näkökulmasta. Opetuksessa kiinnitetään huomiota lähihoitajan taitojen kehittymiseen erilaisten asiakasryhmien kohtaamisessa ja kulttuuristen taustojen sekä monikulttuurisuuden huomioimisessa asiakastyössä. Opintojen alkaessa opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelman (HOPS). Sen laatiminen aloitetaan ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan ohjauksessa ja sitä tarkistetaan tarvittaessa, vähintään lukuvuosittain. Opiskelija seuraa opintojen etenemistä 22

23 opintohallintojärjestelmän kautta. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelevat henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaan. Ammatillisen tutkinnon osan alussa ryhmänohjaaja orientoi opiskelijan tutkinnon osan kokonaisuuteen. Opiskelija voi liittää tutkintoonsa valinnaisina tutkinnon osina myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista tai ammattikorkeakoulututkinnoista. Näiden valinnaisten tutkinnon osien suorittaminen huomioidaan opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa. Työssäoppiminen Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttö on koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelema, toteuttama ja arvioima työprosessi. Työssäoppimisen laajuus sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa on vähintään 29 ov. Työssäoppiminen ajoittuu koko koulutuksen ajalle ja sitä sisältyy kaikkiin ammatillisiin tutkinnon osiin. Ammattiosaamisen näyttö suoritetaan jokaisessa ammatillisessa tutkinnon osassa työssäoppimisjakson loppuvaiheessa. Sosiaali- ja terveysalan työssäoppimisen järjestelyt esitellään tutkinnon osien kuvauksissa. Sosiaali- ja terveysalalla työssäoppimispaikan hankkimisesta vastaa oppilaitoksen nimeämä yhdysopettaja tai työssäoppimisalueilla tai eri toimintayksiköissä toimivat vastuuohjaavaksi nimetyt opettajat. Ulkomailla suoritettavien työssäoppimisjaksojen järjestelyistä vastaa kansainvälisten asioiden koordinaattori yhdessä maavastaavaksi nimetyn opettajan kanssa. Ennen kunkin tutkinnon osan työssäoppimisen jaksoa opiskelija osallistuu työssäoppimisen infotilaisuuteen. Ulkomailla työssäoppiva osallistuu valmennukseen. Työssäoppimisesta ei yleensä tehdä työsopimusta työantajan kanssa. Koulutuksen järjestäjä ja työnantaja sopivat opiskelijan työajasta työssäoppimisjaksoilla jakson alkaessa. Työajat ovat pääsääntöisesti työaikalaissa ja nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993) säädetyön mukaiset. Niistä voidaan poiketa opetuksellisista syistä. Työaikaan sisältyy viikonloppu-, ilta- tai yötyötä silloin, kun se on oppimisen kannalta välttämätöntä. Valtioneuvosto on asetuksessa 2006/475 säätänyt nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä. Näitä ovat mm. työt, joissa esiintyy nuoren työntekijän ikään ja kokemukseen nähden liiallista rasitusta, huomattavaa vastuuta omasta tai toisten turvallisuudesta, huomattavaa taloudellista vastuuta tai erityisiä vaaroja, joita nuoret eivät kykene tunnistamaan tai välttämään, yksintyöskentely silloin, kun siihen liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara, psykiatristen potilaiden ja psyykkisesti tai sosiaalisesti häiriintyneiden hoito ja huolto sekä kuolleiden käsittely ja kuljetus. Näitä tehtäviä nuori työntekijä voi työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä ammatillisessa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa tehdä kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön jatkuvassa valvonnassa. Koulutuksen järjestäjä on tehnyt työsuojeluviranomaiselle ilmoituksen vaarallisen työn tekemisestä. Opiskelijan työssäoppimisen ohjauksessa otetaan huomioon mahdollisten vaarallisten töiden edellyttämä erityisohjaus. 23