Lausunto Oriveden-Pyhäselän Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta sekä Oriveden-Pyhäselän luonnonsuojelualueen järjestyssäännöstä

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Lausunto Oriveden-Pyhäselän Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta sekä Oriveden-Pyhäselän luonnonsuojelualueen järjestyssäännöstä 263/ /2016 Kaupunginhallitus Metsähallitus pyytää Kiteen kaupungin lausuntoa Ori ve den-py hä selän Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta sekä suunnitelman liit tee nä olevasta Oriveden-Pyhäselän luonnonsuojelualueen jär jestys sään nös tä. Hoito- ja käyttösuunnitelmaa on valmistellut pro jek tiryh mä, johon ovat kuuluneet Metsähallituksen ja Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen edustajat. Hoito- ja käyttösuunnitelma on kohdealueen maankäytön pitkän aika vä lin strateginen suunnitelma ja linjaus. Sen avulla toteutetaan laeis sa säädettyjen perustamistavoitteiden lisäksi alueiden hoidolle ja käytölle asetettuja tavoitteita. Suunnitelman avulla sovitetaan yhteen luonnonsuojelun, virkistyskäytön ja alueen muun käytön ta voitteet. Suunnitelmakausi on noin 15 vuotta. Suunnitelman luonnos on kokonaan nähtävillä in ter net osoit tees sa aj tiivistelmä suun ni tel maluon nok ses ta on esityslistan oheismateriaalina. Nykytilan kuvaus Oriveden-Pyhäselän Natura-alue (FI ) sijaitsee Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa, Savonlinnan, Kiteen, Rääkkylän, Li pe rin ja Joensuun alueilla. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on ha ja siitä 93 % on vettä. Suunnittelualue koostuu laajoista sel kä ve sis tä, saarista, niemistä ja harjumuodostelmista. Na tu ra-alueen valtion maat on perustettu Oriveden-Pyhäselän luon non suo je lualu eek si valtioneuvoston asetuksella Suomen luon non suo je lu alueista (441/2014). Metsähallituksen omistuksessa ovat lisäksi Luon to palve lui den hallintaan siirtyneet, toistaiseksi perustamattomat maa-alueet (Karkonsaari, Myhkyrä) sekä osittain Natura-alueen si sään rajautuvat Savonselän, Paasselän ja Pyhäselän yleis ve si alu eet. Suunnittelualueella on 15 yksityistä luonnonsuojelualuetta ja noin 400 ha muuta yksityismaata, joista pääosalla Natura-ohjelma to teute taan maankäyttö- ja rakennuslain, maa-aineslain ja maas to lii kenne lain mukaisella ohjauksella. Yksityisten vesialueiden suo je lu ta voitteet toteutetaan vesi-, vesiliikenne- ja kalastuslain mukaisella oh jauksel la sekä sopimuksin. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu val takun nal lis ten rantojen-, harjujen- ja lehtojensuojeluohjelmien koh tei ta. Suunnittelualue on yleiskaavoitettu lukuun ottamatta Rääkkylän kunnas sa vileä vireillä olevaa rantayleiskaavaa. Kartta suun nit te lu alu-

2 ees ta on esityslistan oheismateriaalina. Natura-alueen tärkein suojeluperuste on saimaannorppa, jonka kannas ta noin 3 % on arvioitu elävän alueella (9-13 saimaannorppaa). Nor pan lisäksi harvalukuiset luodot ovat tärkeitä pesimäalueita suurjär vien lokki- ja vesilinnustolle. Hyvässä tilassa säilyneissä ve sis töissä elävät myös mm. Saimaan järvilohi ja taimen. Lisäksi alueella on mer ki tys tä etenkin harju- ja lehtoluontotyyppien ja järviluonnon suo jelun kannalta. Pyhäselän uittolaitteet Liperissä on valtakunnallisesti arvokas kulttuu ri ym pä ris tö, Vuoniemen harjulla kulkeva vanha ratsutie, ns. Sintsin tien-kos ta mon tien maisematie on kulttuurihistoriallisesti ja mai seman kannalta maakunnallisesti merkittävä tie. Lisäksi suun nit te lu alueel le sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaita Salpalinjan puo lus tus varus tei ta ja viisi muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä mui nais jäännök siä. Suunnittelualueella korostuu vesistöihin liittyvä virkistyskäyttö ja pieni muo toi nen luontomatkailu. Virkistyskäyttö on enimmäkseen ke sä aikais ta vesiretkeilyä ja talvella jäällä eri välineillä tapahtuvaa lii kun taa. Pyhäselän Pienessä Pyhäsaaressa on yksi huollettu ran tau tu mispaik ka. Oriveden-Pyhäselän luonnonsuojelualueella on sallittu hirven, metsä jä nik sen, rusakon, teeren ja pyyn metsästys Lisäksi val tion alueella on voimassa kolme vuokrasopimusta kolmen eri metsäs tys seu ran kanssa. Alue on hyvin merkittävä ammattikalastukselle sekä paikallisen väestön kotitarvekalastukselle ja vapaa-ajankalastukselle. Koko suun nitte lu alu eel la ovat voimassa saimaannorpan suojelemiseksi ase te tut kalastusrajoitukset, joilla rajoitetaan norpalle vaarallisten ka lan pyydys ten ja kalastustapojen käyttöä ympärivuotisesti sekä verk ko ka lastus ta Keskeiset arvot ja uhkat Natura-alueen keskeiset suojelu- ja käyttöarvot ovat sai maan norp pa, harjumetsät ja muut metsäiset luontotyypit, selkävesilinnusto, järviekosys tee mi, lä hi vir ki stys, historialliset kulkureitit ja uittohistoria sekä kestävä elin kei no toi min ta. Merkittävimmät edellä mainittuja Na tura-alu een arvoja uh kaa vat tekijät kohdistuvat saimaannorpan pe sintään ja elin olo suh tei siin, kuten ilmastonmuutoksen heikentämiin pesin tä olo suh tei siin, pyy dys kuol lei suu teen, rantarakentamiseen ja muu hun ih mis läh töi seen häiriöön, populaation pieneen kokoon ja kan nan pir ta lei suu teen sekä mahdollisiin laivaliikenteen aiheuttamiin öl jy- ja ke mi kaa lin va hin koi hin, puutteelliseen käytön ohjaukseen sekä opas tus ma te ri aa lien vähäisyyteen. Muille keskeisille arvoille hait-

3 taa voivat ai heut taa mm. suojelua edeltävä metsätalouskäyttö, umpeen kas vu, lin nus ton pesimäaikainen häiriö ja haitalliset vieraslajit. Suunnitelman päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet Suunnittelualueen hoidolle ja käytölle on asetettu seuraavat päämää rät: 1. Saimaannorppa palaa entisille esiintymisalueilleen ja pohjoiselle Sai maal le muodostuu elinvoimainen ja lisääntymiskykyinen osa 2. Luontodirektiivin luontotyyppien tila säilyy vähintään ennallaan 3. Alueelle tyypillinen selkävesilinnusto säilyy elinvoimaisena 4. Suunnittelualueen luonto- ja kulttuuriarvot sekä monen toimijan yl lä pitämä virkistyspalveluiden kokonaisuus luovat paikallisille hy vät puit teet virkistäytymiseen ja luontomatkailupalveluiden kehit tä mi seen. Esityslistan oheismateriaalina olevassa taulukossa 12 on esitetty tavoit teet ja toimenpiteet, joilla yllä mainittuihin päämääriin on tarkoitus pääs tä. Saimaannorpan osalta keskeisimmät toimenpiteet ovat käytön ohjaus vyöhykkeiden tai rajoitusalueiden avulla, jär jes tys sään nön laatiminen, opastusaineiston laatiminen ja ylläpito, kalastuksen säänte ly, valvonta sekä sidosryhmäyhteistyö. Luontotyyppien osalta keskei sim mät toimenpiteet ovat harjun paahdealueiden ja leh to la jis ton hoito sekä luontotyyppi-inventointi ja selkävesilinnuston osalta käytön ohjaus vyöhykkeiden tai rajoitusalueiden avulla ja lupien myön tämi sel lä. Virkistäytymis- ja luontopalveluiden kehittämisen kan nal ta esitetään arkeologisen inventoinnin täydentämistä, maas to-opas tusai neis ton laatimista sekä palveluvarustuksen ylläpitoa ja kun nos tusta. Yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on ohjaus vyöhykkeiden tai ra joitus aluei den avulla. Pääosa suunnittelualueesta kuuluu ns. syr jä vyöhyk kee seen ( ha), jossa käytön ohjauksen tarve on vähäistä. Alu eel le voidaan retkeillä ja liikkua jokamiehen oikeuksien mu kai sesti. Erityistä retkeily- ja luontomatkailuvyöhykettä ei ole tarve osoit taa, sillä retkeily kohdistuu useisiin pistemäisiin kohteisiin. Syr jä vyö hykkeen valtionmaille ei rakenneta uutta retkeilyn palveluvarustusta, mut ta olemassa olevia rakenteita voidaan ylläpitää ja kunnostaa. Rajoitusvyöhykkeelle (53 ha) kuuluu norpan pesinnän kannalta tärkei tä luotoja, pieniä saaria ja saaren osia. Rajoitusvyöhykkeellä liikku mi nen on kielletty välisenä aikana ja sillä turvataan saimaan nor pan pesimärauhaa luonnonsuojelulain 18 nojalla. Ra joitus vyö hy ke toteutetaan luonnonsuojelualueelle annettavalla jär jestys sään nöl lä. Rajoitusvyöhykkeeseen rajautuville yksityisille kiin teistöl le tapahtuva, kiinteistöjen käytön kannalta tarpeellinen kulkeminen on sallittua liikkumista koskevien rajoitusten estämättä. YSA-koh teiden (yksityiset luonnonsuojelualueet) mahdolliset liikkumisrajoitukset on kirjattu ko. alueiden rau hoi tus mää räyk siin.

4 Linnuston ja saimaannorpan kannalta häiriöherkät pesimäalueet on osoi tet tu suosituksenomaisella luonnonarvovyöhykkeellä (5006 ha), jol la suositellaan välttämään moottoriliikennettä koko vyöhykkeellä se kä muuta liikkumista 50 m lähempänä rantaa saimaannorpan pesi mä ai kaan ( ). Maihinnousua vyöhykkeelle sijoittuville luodoil le ja pienille saarille suositellaan välttämään lin nus ton pesimärauhan turvaamiseksi. Hoito- ja käyttösuunnitelma ohjaa Metsähallituksen toimintaa valtion mail la. Yksityisille luonnonsuojelualueille (YSA) tai muille Na tu ra-aluee seen kuuluville yksityisalueille ei osoiteta suunnitelmalla vel voit teita tai rajoitteita, vaan mahdolliset em. alueita koskevat toi men pide-eh do tuk set ovat suosituksia, joiden toteuttamisesta päättää maan omis ta ja. Toimintaa yksityisillä alueilla ohjaavat YSA-kohteiden rau hoi tus mää räyk set ja luonnonsuojelulain (1096/1996) Natura alueita koskevat säädökset. Oriveden-Pyhäselän luonnonsuojelualue on perustettu Järjes tys sään tö koskee luonnonsuojelualueen rajauksen sisällä ole via valtion omistamia maa-alueita sekä myöhemmin alueeseen lii tet ty jä tai liitettäviä alueita. Luonnos Oriveden-Pyhäselän luon non suo je lualu een järjestyssäännöksi on esityslistan oheismateriaalina. Valmistelija: ympäristöpäällikkö Marketta Lintinen, puh , marketta.lintinen@kitee.fi. Esittelijä: kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen, puh , eeva-liisa.auvinen@kitee.fi. Päätösehdotus Kiteen kaupunginhallitus esittää lausuntonaan Oriveden-Pyhäselän Na tu ra-alu een käyttö- ja hoitosuunnitelmasta sekä Ori ve den-py häse län luonnonsuojelualueen järjestyssäännöstä seuraavaa: Hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu monipuolisiin selvityksiin ja laa ja-alai seen sidosryhmätyöskentelyyn perustuen. Suunnitelma antaa hyvän kuvan alueesta, sen luonto-, kulttuuri-, virkistys- ja muista käyt tö ar vois ta, arvoja uhkaavista tekijöistä ja toimenpiteistä, joilla ase tet tui hin päämääriin pyritään ja uhkia torjutaan. Vaikka itse käyttö- ja hoitosuunnitelma taulukkomuotoisena on melko hankala luet tava, niin sen yhteenvedosta käy hyvin selville tiivistetysti suun ni tel man perusteet, arvot, uhkat, tavoitteet, toimenpiteet ja ym pä ris tö vai ku tukset. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat kaik ki tarkoituksenmukaisia ja edistävät sekä alueen luonnon mo ni nai suutta että virkistyskäyttöä, erityisesti parantamalla sai maan nor pan ja selkävesilinnuston elinolosuhteita. Esitetyistä toimenpiteistä Ki teen kaupunki haluaa erityisesti korostaa paikallisten ja va paa-ajan

5 asukkaiden tietoisuuden lisäämistä norpan elinpiiristä, sen vaa ti muksis ta ja sitä uhkaavista tekijöistä. Viestinnän apuna esi mer kik si vapaa-ajan asukkaille voisivat toimia paikallislehtien kesälehdet se kä kuntien mökkiläistiedotteet. Lisäksi Kiteen kaupunki pitää tär keä nä, että hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden to teutu mis ta ja vaikuttavuutta seurataan ja tarvittaessa suunnitelmaa päivi te tään. Oriveden-Pyhäselän luonnonsuojelualueen järjestysääntöluonnos ja sii nä esitetyt määräykset pohjautuvat nyt laaditun hoito- ja käyt tösuun ni tel man periaatteisiin ja ovat kaikki tarpeen alueen käyttöä ja käyt tä jiä varten. Kiteen kaupungilla ei ole huomautettavaa laaditusta jär jes tys sään tö luon nok ses ta. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.