Jyväskylän Seudun Tukikodit Oy:n hankintaoikaisuvaatimus alaikäisten turvapaikanhakijoiden perheryhmäkoti palvelujen hankinnasta

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän Seudun Tukikodit Oy:n hankintaoikaisuvaatimus alaikäisten turvapaikanhakijoiden perheryhmäkoti palvelujen hankinnasta"

Ada Jokinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kunnanhallitus Jyväskylän Seudun Tukikodit Oy:n hankintaoikaisuvaatimus alaikäisten turvapaikanhakijoiden perheryhmäkoti palvelujen hankinnasta 321/ /2016 Kunnanhallitus Valmistelija: hallintojohtaja Niku Latva-Pukkila, puh , hankinta- ja kehittämispäällikkö Jarmo Pasanen, puh Jyväskylän Seudun Tukikodit Oy (JST) on jättämässään hankintaoikaisuvaatimuksessa vaatinut Viittakivi Oy:n tarjouksen hylkäämistä, Laukaan kunnanhallituksen hankintapäätöksen kumoamista ja uuden hankintapäätöksen, jossa JST valitaan toimittajaksi, tekemistä. Hankintalaki Vaatimustaan JST perustelee sillä, että hankintayksikkö on rikkonut hankintalain 63 hankintapäätöstä tehtäessä. Han kin ta lain 63 :n 1 mo men tin mu kaan han kin tayk sik kö voi hy lä tä han kin nan laa tuun ja laa juu teen näh den hin nal taan poik keuk sel li sen al hai sen tar jouk sen. Han kin tayk si kön on kir jal li ses ti pyy det tä vä tar joa jal ta kir jal lis ta sel vitys tä tar jouk sen pe rus teis ta en nen tar jouk sen hyl kää mis tä. Py kä län 2 mo men tin mu kaan 1 mo men tis sa tar koi tet tu pyyn tö voi kos kea erityi ses ti esi mer kik si pal ve lun suo rit ta mi sen ta lou del li sia rat kai su ja, poik keuk sel li sen edul li sia han kin nan to teut ta mis ta kos ke via eh to ja, eh do te tun rat kai sun omin ta kei suut ta, han kin nan to teut ta mis pai kan työ suo je lua ja työo lo ja kos ke vien vel voit tei den nou dat ta mis ta tai tarjoa jan saa maa val tion tu kea. Han kin tayk si kön on tar kis tet ta va tarjouk sen pää koh dat sel vi tyk sen pe rus teel la. Han kin ta lain esi töis sä (HE 50/2006 vp s ) on edel lä mai nitun py kä län 1 mo men tin koh dal la to det tu, et tä poik keuk sel li sen alhais ten tar jous ten hyl kää mi sel lä mah dol lis te taan han kin tayk si köl le han kin nas ta ai heu tu vien ris kien, ku ten tar jous hin nan riit tä mät tö myydes tä to den nä köi ses ti ai heu tu vien ta lou del lis ten ris kien huo mioi minen. Hyl kää mi sen tu li si pe rus tua ni me no maan sii hen, et tei tar joa jan tar joa mal la hin nal la tai muul la eh dol la ole mah dol lis ta to teut taa hankin taa tar jous pyyn nös sä edel ly te tyl lä ta val la. Tar jous hin nan poikkeuk sel li sen al hai suu den syyn sel vit tä mi sek si han kin tayk si kön oli si pyy det tä vä tar joa jal ta kir jal li ses ti sel vi tys tä tar jouk sen pe rus teis ta. Han kin tayk si kön oli si an net ta va asia no mai sel le tar joa jal le ai na mahdol li suus osoit taa ky kyn sä han kin nan asian mu kai seen to teut ta miseen. Han kin tayk sik kö ei si ten voi si hy lä tä tar jous ta yk si no maan sellais ten sel vi tys ten pe rus teel la, jot ka on esi tet ty tar jous ta jä tet täes sä,

2 vaan sen tu li si tar kas taa tar jouk sen pe rus teet eril li ses sä me net te lyssä tar jous ten avaa mi sen jäl keen. Han kin tayk si köl lä on har kin ta val taa sen suh teen, ar vioi ko se tar jouksen tois ta tar jous ta al hai sem man hin nan mer kit se vän mah dol lis ta pe rus tet ta tar jouk sen hyl kää mi sel le. Han kin tayk si kön on kui ten kin tar jouk sen hin taa ar vioi des saan me ne tel tä vä tar joa jien ta sa puo lis ta ja syr ji mä tön tä koh te lua kos ke van vaa ti muk sen mu kai ses ti. Korkein hallinto-oikeus on katsonut vuosikirjaratkaisussaan KHO:2013:10, että suu ret kaan hin tae rot ei vät vält tä mät tä mer kit se, et tei tar joa jan ole mah dol lis ta to teut taa tar joa mal laan hin nal la tarjous pyyn nös sä edel ly te tyn mu kais ta han kin taa. Tar jous ten vä li set hin tae rot voi vat joh tua esi mer kik si yri tys ten vä li sis tä te hok kuu se roista. Han kin tayk si köl lä ei ole oi keut ta hy lä tä tar jous ta, jos tar joa ja pystyy luo tet ta vas ti osoit ta maan mah dol li suu ten sa han kin nan to teut tami seen. Tarjoukset Perheryhmäkodin tarjouskilpailussa saatiin seitsemän tarjousta. Halvin tarjous oli 183,01 seuraavaksi halvin 219,50, sitten 240,00 euroa, 241,70 euroa, 248,50 euroa, 265,00 euroa ja kallein tarjous oli 298,63 euroa. Viittakivi Oy:n tarjous on hankintaoikaisuvaatimuksen mukaan 16,6 % (36,49 euroa) halvempi kuin JST:n jättämä tarjous. JST:n tarjous oli taas 8,5 % (20,50 euroa) halvempi kuin kolmanneksi tulleen tarjous. Hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta Laukaan kunta pyysi Viittakivi Oy:ltä hankintalain 63 mukaista kirjallista selvitystä tarjouksensa hinnoittelusta. Selvityspyyntö ja Viittakivi Oy:n antama selvitys on esityslistan oheisliitteenä. Selvityksestä käy ilmi, että hankintaoikaisuvaatimuksessa esille tuotu poikkeama kohdassa Henkilökohtaiset palvelu ja tuotteet johtuu siitä, että ko. kohdan käyttöraha on laskettu sisään talousarvion muihin kohtiin (opiskelu, harrastukset sekä kasvun tukeminen). Perheen vierailuun ei Viittakiven laskelmissa ole varauduttu koska Viittakiven mukaan vierailut eivät ole mahdollisia ko. olevan kohderyhmä huomioiden. Hankintaoikaisuvaatimus Perheen vierailu Hankintaoikaisuvaatimuksessa kyseenalaistetaan Viittakivi Oy:n

3 mahdollisuudet palvelun tuottamiseen tarjoamallaan hinnalla. JST:n mukaan jo perheen vierailu kerran kuukaudessa maksaa enemmän. Kuitenkin hankinnassa oli kyse yksin maahan tulleista alaikäisistä turvapaikanhakijoista. Jos lapsi / nuori on tullut maahan yksin eikä perheestä ole tietoa, on epätodennäköistä, että perheen vierailut tulee toteutumaan. Käyttövarat Hankintaoikaisuvaatimuksessa kyseenalaistetaan tarjoushintaan sisältyvä lapsille ja nuorille tarkoitettujen käyttörahan riittävyys. Tarjouspyynnön palvelukuvauksessa viitattiin lastensuojelulain 55 ja elatustukilain 9 : Lastensuojelulaki 55 : Kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle sijoitusta avohuollon tukitoimena, sijaishuoltoa tai jälkihuoltoa koskevien säännösten mukaisesti, kunnan on huolehdittava, että hänen opintojaan ja harrastuksiaan tuetaan tarvittaessa taloudellisesti. Edellä 1 momentissa mainitun taloudellisen tuen lisäksi lapselle tai nuorelle on hänen omaan käyttöönsä henkilökohtaisia tarpeita varten annettava kalenterikuukaudessa käyttövaroja iästä ja kasvuympäristöstä riippuen seuraavasti: 1) alle 15-vuotiaalle lapselle määrä, joka vastaa hänen yksilöllistä tarvettaan; ja 2) 15 vuotta täyttäneelle lapselle tai nuorelle vähintään määrä, joka vastaa yhtä kolmasosaa elatustukilain (580/2008) 9 :ssä säädetystä yhdelle lapselle suoritettavasta elatustuen määrästä. Alaikäisellä on oikeus itse päättää 2 momentin perusteella maksettujen varojen käytöstä sen estämättä, mitä holhoustoimesta annetussa laissa säädetään. Lapsen sijoituspaikan on pidettävä kirjaa lapselle annettujen käyttövarojen maksamisesta. Kirjaukset on lähetettävä tiedoksi 13 b :ssä tarkoitetulle lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle vuosittain. Lain perustelujen mukaan lapsen tai nuoren opintoja, harrastuksia ja henkilökohtaisia tarpeitaan varten on annettava käyttövaroja sekä itsenäistymistä varten on varattava riittävä määrä varoja. Pykälän 2 momentissa säädetään lapsen omaan käyttöön annettavien varojen määrästä. Alle 15-vuotiaan käyttövarojen tulisi vastata hänen yksilöllistä tarvettaan. 15 vuotta täyttäneelle lapselle tai nuorelle tulee antaa käyttövaroja vähintään kolmasosa elatusturvalain

4 mukaisen elatustuen määrästä. Elatustukilain 9 mukaan täyden elatustuen määrä on vuonna ,77 euroa / kk, josta kolmasosa on 51,59 euroa. Tarjouspyynnössä vaadittiin antamaan hoitovuorokauden hinta eriteltynä liitteellä 2, Hintaliite. Muulla tavoin annettuja hintoja ei huomioitu. Liitteelle tuli eritellä vuorokausihinta kuuteen eri kohtaan. Kohta 3 Lapsen/nuoren henkilökohtaiset palvelut ja tuotteet koostui seitsemästä eri kohdasta; vakuutuksista, henkilökohtaisesta käyttörahasta, tukihenkilön antamasta henkilökohtaisesta tuesta ja ohjauksesta, hoitosuunnitelman laatimisesta, valvonnasta, perheen vierailusta yksikköön ja lomapaikalle suoritettavasta korvauksesta. Näihin kuluihin Viittakivi Oy on ilmoittanut käyttävänsä 0,82 euroa päivässä, joka tekee keskimäärin 24,94 euroa kuukaudessa. Tämä summa on vain vajaa puolet yli 15-vuotiaille lain takaamasta käyttörahan vähimmäismäärästä. Lisäksi summasta pitäisi pystyä kattamaan muutkin kohdan kustannukset. Lopputulema Tarjouspyynnön kohdassa 7 Tarjouksen hinnoittelu vaaditaan että Tarjotun palvelun vuorokausihinnan tulee sisältää kaikki tarjouspyyntöasiakirjojen mukaiset palvelut ja palvelunkuvauksissa esitetyt vastuut ja niistä johtuvat kustannukset. Viittakivi Oy ilmoittaa selvityksessään että heidän tarjouksensa perustuu siihen, että kaikki lapsen sosiaaliturvan piirissä olevat kulut katetaan lapselle tulevasta toimeentulotuesta josta päättää kunnan sosiaalitoimi, eikä Viittakivi Oy ole varautunut tarjouksessaan näihin kustannuksiin. Asiaa näin tarkasteltuna Viittakivi Oy:n tarjous on hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden poikkeuksellisen edullinen hintaliitteen kohdan 3 osalta, Laukaan kunta katsoo, ettei tarjoajan tarjoamalla hinnalla ole mahdollista toteuttaa perheryhmäkodin palvelujen tuottamista tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Ehdotus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää: 1.) kumota Laukaan kunnanhallituksen päätöksen , 2.) hylätä perheryhmäkodin hankinnassa Viittakivi Oy:n tarjouksen hankintalain 63 perusteella hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena,

5 3.) valita perheryhmäkotipalvelujen tuottajaksi Jyväskylän Seudun Tukikodit Oy:n tarjouspyynnön vaatimukset täyttävänä hinnaltaan halvimman tarjouksen jättäjänä. Päätös Kunnanhallitus: Käsittelyn aikana kunnanjohtaja täydensi päätösehdotustaan, että pöytäkirja tarkastetaan kokouksessa tämän asian osalta. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan päätösehdotuksen. Pöytäkirja tarkastettiin kokouksessa tämän asian osalta.

Samankaltaiset tiedostot

Ranuan kunnan henkilökuljetustarjousten hyväksyminen

Kunnanhallitus 144 27.05.2013 Ranuan kunnan henkilökuljetustarjousten hyväksyminen 170/10/2013 Kunnanhallitus 144 Ranuan kunnan henkilökuljetuksista on järjestetty tarjouskilpailu. Ky sees sä on EU-kynnysarvot