+(1.,/g67g5$32577, esipoo ryhmä suunnittelee kunnan sähköisen asiakaspalvelun kehittämistä
|
|
- Tero Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 +(1.,/g67g5$32577, esipoo ryhmä suunnittelee kunnan sähköisen asiakaspalvelun kehittämistä
2 2 6,6b//<6 +(1.,/g67g5$32577,982'(/7$ +(1.,/g67g675$7(*,$ Sipoon kunnan henkilöstöstrategia (1.,/g67g3$12.6(7 Henkilöstömäärän kehitys... 5 Henkilöstön kielijakauma... 7 Henkilöstön sukupuolijakauma... 7 Henkilöstön keski-ikä ja ikärakenne... 8 Yleisimmät tehtävänimikkeet... 9 Henkilöstömäärä sopimusaloittain... 9 Henkilöstön palvelusaika Henkilöstökulut Itse tuotettu ja ostettu palvelu (1.,/g67g17,/$ Sairauspoissaolot Muut poissaolot Työtapaturmat Eläkkeelle siirtyminen Eläköitymisen kustannukset... 17,19(672,11,7+(1.,/g67gg1 Henkilöstön koulutus ja kehittäminen Työhyvinvointi Työterveyshuolto Työsuojelutoiminta Fiilis-kysely Henkilöstön palkitseminen Yhteistyökomitea ja yhteistyösopimus Välitön yhteistoiminta Luottamusmiestoiminta Sisäinen tiedottaminen (1.,/g67g+$//,17221/,,77<9b7352-(.7,7 Aina hyvä ikä -projekti Vanhustyön kehittämisprojekti Arvokas vanhuus Sipoossa sujuvilla palveluprosesseilla Sipoosta Suomen halutuin strategisen palkitsemisen projekti Palvelupiste Kuntalaan Sähköinen asiakaspalvelu... 28
3 3 +(1.,/g67g5$32577,982'(/7$ Erilaisia keskeisiä tunnuslukuja sisältäviä raportteja on Sipoon kunnassa laadittu jo 1990-luvun alusta lähtien, mutta tämä on neljäs henkilöstöraportin muodossa annettava raportti. Raportin tunnusluvut kuvaavat Sipoon kunnan henkilöstön määrän, tilan ja rakenteen nykytilaa. Lisäksi raportti sisältää lyhyet kuvaukset tällä hetkellä tärkeimmistä henkilöstöhallinnon projekteista. Uutta tässä raportissa on tieto palveluiden tuottamisesta. Tunnusluvuissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna. Henkilöstön määrä joulukuun 2007 lopussa oli henkilöä, mikä on noin 1 % vähemmän kuin vuonna Myös vuoden 2007 aikana henkilöstölle on järjestetty runsaasti erilaisia tilaisuuksia, kampanjoita ja kehittämishankkeita, jotka ovat luoneet mahdollisuudet kehittää omaa työtään ja itseään sekä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Tämä viime vuosien määrätietoinen panostaminen henkilöstön työhyvinvointiin on tuottanut tulosta ja sairauspoissaolot laskivat jopa 1,1 päivällä työntekijää kohden. Tavoitteena on, että myös tämä henkilöstöraportti toimisi sekä esimiesten että päätöksentekijöiden johtamisen välineenä. Kasvavassa Sipoossa on erityisen tärkeää hyödyntää henkilöstöraportin tietoja, jotka auttavat meitä edistämään työn tuloksellisuutta, varautumaan tuleviin vuosiin sekä lisäämään henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia. Elämme Sipoossa tällä hetkellä hyvin hektistä kehittämisen ja uudistamisen vaihetta. Toimintatapojen ja toiminnan uudelleenjärjestelyjä on käynnissä, pienempiä ja suurempia muutoksia suunnitellaan, on viety läpi tai ollaan viemässä läpi. Kaikki nämä muutokset voivat tuntua hämmentäviltä ja ahdistavilta, kun työpaikoilla joudutaan luopumaan tutusta ja turvallisesta toimintamallista. Muutos on kuitenkin meille mahdollisuus, näin haastavaa työtilannetta tuskin kovinkaan moni kunta Suomessa pystyy henkilöstölleen tarjoamaan. Nyt jos koskaan meillä on mahdollisuus tarttua uusiin, mielenkiintoisiin haasteisiin, olla mukana kehittämässä omaa työtä ja kasvavaa kuntaamme, oppia uutta sekä saada entistä monipuolisempia työtehtäviä. Näin laajamittainen kehittäminen ja uudistaminen eivät onnistu ilman asiantuntevaa henkilöstöämme, vain yhdessä pystymme kehittämään kunnastamme vielä paremman! Sipoossa Anne Iijalainen henkilöstöpäällikkö
4 4 +(1.,/g67g675$7(*,$ 6LSRRQNXQQDQKHQNLO VW VWUDWHJLD Kunnan yhteistyökomitean nimeämä työryhmä on syksyllä 2007 työstänyt kunnan uudesta kasvustrategiasta johdettua henkilöstöstrategiaa. Työ on nyt loppusuoralla, mutta uutta henkilöstöstrategiaa ei vielä ole käsitelty kunnan päätöksentekoelimissä. Muodoltaan henkilöstöstrategiasta pyrittiin tekemään samanlainen kuin Sipoo strategia. Henkilöstöstrategian visio on, että Sipoo on Suomen halutuin työpaikka ja strategia sisältää viisi painopistealuetta: 88',6780,1(1 7<g<+7(,6g7$,'27.$11867$0,1(1 92,0$9$5$7 7<g+<9,192,17, Kukin painopistealue on avattu henkilöstöstrategian kriittisiksi menestystekijöiksi, jotka sisältävät yleisiä henkilöstöpoliittisia periaatteita. Nämä periaatteet toimivat lähtökohtana kun kunnassa luodaan lyhyemmän aikavälin henkilöstöstrategisia toimintatavoitteita. Jokaisella painopistealueella on oma tavoitetilansa, joka seuraavassa kuvassa on kirjattu pääpainopistealueen otsikon alle.
5 5 +(1.,/g67g3$12.6(7 +HQNLO VW PllUlQNHKLW\V Sipoon kunnan palveluksessa oli vuoden 2007 lopussa yhteensä henkilöä, mikä on 11 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä johtuu osittain siitä, että määräaikaisen henkilöstön osuus on aikaisempia vuosia pienempi, osa palveluista on järjestetty ostopalveluna ja lisäksi virkoja ja toimia on täyttämättä. Röntgenpalvelut, ympäristöterveydenhuolto ja farmaseuttipalvelut siirtyivät vuoden 2007 aikana ostopalveluiksi.
6 6 +HQNLO VW PllUlQNHKLW\V Muut määräaikaiset Työllistämistuella palkatut Vakituiset Yllä olevassa tilastossa määräaikaiseksi henkilöstöksi on tilastoitu 13 oppisopimuskoulutusta suorittavaa vakinaista työntekijää Vuoden 2008 talousarviossa ei ole otettu kantaa yksittäisiin virkoihin ja toimiin, mutta talousarviossa on määrärahat 50 uudelle resurssille. Tämä ei automaattisesti tarkoita uusien toimien tai virkojen perustamista, kukin toimiala ja yksikkö miettivät, miten palvelut parhaiten hoidetaan. Koko kunta-alalla on odotettavissa, että henkilöstö vähenee hitaasti siten, että vuoteen 2015 mennessä kunta-alan palveluksessa olisi 3 % vähemmän henkilöstöä kuin tällä hetkellä. Sipoossa henkilöstömäärä tulee kuitenkin voimakkaan kasvustrategian takia lisääntymään. Hallinto-osaston henkilöstömäärään on laskettu mukaan myös kehittämis- ja elinkeinoyksikön henkilöstö, joten henkilöstön lisäys johtuu tästä. Kaikilla muilla osastoilla henkilöstön määrä on pienentynyt. +!,, $-../! "$# #% # & ' ( ) *# #% # Hallinto-osasto & kj. ja KEY % % 6 % Sosiaali- ja terveysosasto % % 23 % Sivistysosasto % % 29 % Tekniikka- ja ympäristöosasto % % 18 % Koko kunta % % 26 % Huom. Sivistysosaston henkilöstömäärään ei ole laskettu mukaan kansalaisopiston sivutoimisia tuntiopettajia.
7 7 Vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstömäärästä on 865 henkilöä, eli 74 %. Määräaikaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä on noin 26 %. Koko kuntasektorilla keskimäärin 23,7 % henkilöstöstä on määräaikaisessa työsuhteessa. Suhteessa koko osaston henkilöstöön eniten määräaikaisia oli sivistysosastolla (29 %). Tämä johtunee osittain toiminnan laadusta, oppilaita ei voi jättää ilman opetusta opettajan sairastuessa, mutta osittain myös perhe- ja vanhempainvapaiden määrästä. Määräaikaisen henkilöstön lukumäärään vaikuttavat mm. pitkien, sijaisia vaativien perhe-, virka- ja työvapaiden määrä. Henkilöstömäärältään suurin osasto vuoden 2007 lopussa oli sivistysosasto, jonka palveluksessa on 58 % koko kunnan henkilöstöstä Vuodenvaihteessa henkilöstömäärä asukasta kohti Sipoossa oli 59,8 (61,6 vuonna 2006). Koko kunta-alan vastaava luku on viime vuosina ollut noin 62. Vertailukuntien vastaavat luvut ilmenevät alla olevasta taulukosta. Henkilöstömäärä/1 000 asukasta.xqwd Sipoo 59,8 61,6 61,4 Vantaa 60,0 61,2 61,6 Tuusula 49,8 54,1 50,0 Mäntsälä 55,0 55,6 58,87 Kirkkonummi 58,7 60,8 60,3 Porvoo 75,1 72,9 74,6 +HQNLO VW QNLHOLMDNDXPD Vuonna 2007 koko henkilöstöstä 57,5 % oli ruotsinkielisiä ja 42,5 % oli suomenkielisiä. Kun tarkastellaan vastaavaa lukua vakinaisen henkilöstön osalta, ruotsinkielisiä on 57,8 % ja suomenkielisiä 42,2 %. Vuoteen 2006 verrattuna ruotsinkielisen henkilöstön osuus koko henkilökunnasta on lisääntynyt 0,6 %, vakinaisten osalta vähennys on 1,6 %. +HQNLO VW QVXNXSXROLMDNDXPD Vuonna 2007 Sipoon kunnan henkilöstöstä 85 % oli naisia ja 15 % miehiä. Prosenttiluvut ovat edelliseen vuoteen verrattuna säilyneet ennallaan. Koska Sipoon kunnan palvelut myös tulevaisuudessa tulevat painottumaan kasvatus- ja hoitoalalle, naisten suuri osuus henkilöstömäärästä tulee säilymään. Koko kunta-alalla naisten osuus henkilöstöstä on 78 %. Kymmenen tavallisimman ammattinimikkeen sukupuolijakauma on seuraava:
8 8 1LPLNH 1DLVLD 0LHKLl <KW Lastenhoitaja Luokanopettaja Lastentarhanopettaja Lähihoitaja Lehtori Perhepäivähoitaja Siivooja Perushoitaja Sairaanhoitaja Laitoshuoltaja <KWHHQVl Esimiesten osalta sukupuolijakauma on: kunnan johtoryhmä: miehiä 63 % ja naisia 37 % muut esimiehet: miehiä 34 % ja naisia 66 %. +HQNLO VW QNHVNLLNlMDLNlUDNHQQH 9DNLQDLVHQKHQNLO VW QNHVNLLNlRVDVWRLWWDLQ 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Hallintoosasto&kj&KEY Sosiaali-ja terveysosasto Sivistysosasto Tekniikka-ja ympäristöosasto Koko henkilökunta v ,3 43,6 44,8 48,0 44,7 v ,3 45,5 43,0 47,4 44,6 v ,8 45,6 43,4 48,8 45,0 Vuoden 2007 lopussa Sipoon kunnan vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 45 vuotta. Sipoossa, kuten kunta-alalla yleisesti, keski-ikä on muita työmarkkinasektoreita korkeampi. Verrattuna vuoteen 2006 keski-ikä on Sipoossa noussut 0,4 vuodella. Vuonna 2006 kunta-alalla vakinaisesti työskentelevän henkilöstön keski-ikä oli 47,1 vuotta.
9 : ;<: 9= AB 3DC AE>F? C A ; CG >? H)A ; H G >F? I A ; I G >? JAE>? ; K2L4 Hallinto-osasto&kj&KEY 51, Sosiaali-ja terveysosasto 45, Sivistysosasto 43, Tekniikka-ja ympäristöosasto 48, M9 5NL 7O 9: P QM9R O 43 HIS A T C U G H BI TJ I Kunta-alan henkilöstöstä yli 50 % on vuotiaita, runsas 30 % vähintään 50-vuotiaita ja noin 10 % on alle 30-vuotiaita. Sipoon kunnan henkilöstön ikärakenne vastaa kunta-alan yleistä tilannetta: vuotiaita on 50,8 % ja yli 50-vuotiaita 39,7 %. Sipoossa suurimman yksittäisen kymmenenvuotisryhmän muodostaa edellisistä vuosista poiketen vuotiaat. Osastoittain tarkasteltuna korkein keski-ikä on kuten aikaisempinakin vuosina hallinto-osastolla. <OHLVLPPlWWHKWlYlQLPLNNHHW Sipoon kunnassa on käytössä yhteensä noin 180 erilaista tehtävänimikettä. Tavallisin tehtävänimike Sipoossa on lastenhoitaja ja vuoden 2006 tilaston ensimmäisellä sijalla ollut luokanopettaja on vuonna 2007 toisella sijalla. Vertailtaessa Sipoon kymmentä yleisintä tehtävänimikettä kunta-alan yleisimpiin tehtävänimikkeisiin huomaa, että Sipoo on kasvukunta, jossa lastenhoito, kasvatus ja koulutus painottuvat. Terveydenhoitoalan henkilöstön tarve Sipoossa on pienempi, koska sairaanhoito osittain hoidetaan kuntayhtymien kautta. <OHLVLPPlWWHKWlYlQLPLNNHHW6LSRRVVD <OHLVLPPlWWHKWlYlQLPLNNHHWNXQWDDODOOD 1 Lastenhoitaja Sairaanhoitaja 2 Luokanopettaja Peruskoulun luokanopettaja 3 Lastentarhanopettaja Perushoitaja 4 Lähihoitaja Lastenhoitaja 5 Lehtori Perhepäivähoitaja 6 Perhepäivähoitaja Lähihoitaja 7 Siivooja Tuntiopettaja 8 Perushoitaja Lehtori 9 Sairaanhoitaja Lastentarhanopettaja 10 Laitoshuoltaja Koulunkäyntiavustaja +HQNLO VW PllUlVRSLPXVDORLWWDLQ Sipoon kunnan henkilöstö sijoittuu viiden eri työ- ja virkaehtosopimuksen sopimusalalle: kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus (LS) ja kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES).
10 10 Sipoossa henkilöstön sijoittuminen eri sopimusten piiriin on vuoteen 2006 verrattuna laskenut 0,6 % opetushenkilöstön sopimuksen osalta. Tuntipalkkaisen henkilöstön osuus on myös hieman laskenut. Yleisen sopimuksen osuus koko henkilöstöstä on noussut 1,1 %, kun taas teknisen sopimuksen henkilöstön osuus on laskenut 0,5 %. Lääkärisopimukseen kuuluvan henkilöstön osuus on vuoteen 2006 verrattuna noussut 0,1 %. Sipoossa on enemmän opetushenkilöstöä ja vähemmän lääkärisopimuksen ja teknisen sopimuksen henkilöstöä kuin kunta-alalla keskimäärin. VMWYXZ)[ \ ]^)_]`^FaMb[ ced ^FfY\ am[ <fy[ X Lääk 2,1% OVTES 20,4 % TTES 2,5% KVTES 71 % TS-95 4 % +HQNLO VW QSDOYHOXVDLND Vakinaisen henkilöstön palvelusaika kuvaa välillisesti henkilöstön vaihtuvuutta. Koko kunnan tasolla henkilöstön palvelusaika on 11,5 vuotta. Tämä luku on 0,1 vuotta suurempi kuin vuonna HQNLO VW NXOXW Tulopoliittisten sopimusten mukaiset palkankorotukset nostivat palkkatasoa vuonna 2007 keskimäärin 4,8 %. Vuoden 2008 korotukset ovat keskimäärin 4,4 %. Tulopoliittisen sopimuksen mukaan kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin sisältyi syyskuussa paikallinen järjestelyerä, joka oli lääkäreillä 0,25 % ja muilla sopimusaloilla 0,5 %. Nämä järjestelyerät käytettiin tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin.
11 11 Sopimusneuvottelukierroksen päätteeksi yleisen, opettajien, teknisen ja lääkäreiden sopimuksen piirissä olevan henkilöstön palkkoja korotettiin lokakuun alusta lähtien 3,4 prosentin yleiskorotuksella. Tuntityöntekijöiden palkkoja korotettiin 3,5 prosentin yleiskorotuksella. Koska Tehy ry ei hyväksynyt neuvottelutulosta, yleiskorotukset eivät koskeneet heidän jäseniään. Joulukuussa koko henkilöstölle maksettiin lisäksi kertakorvauksena 270 euroa. Harkinnanvaraista henkilökohtaisen lisän osuus kaikkien sopimusten kokonaispalkkasummasta on noin 1,2 % palkkasummasta. Vuoden 2007 syksyllä toteutettiin opettajien työn vaativuuden arviointi, jonka perusteella 60 opettajaa sai TVA-korotusta. TVA-kriteerejä olivat mm. isot opetusryhmät, erityistä tukea vaativien oppilaiden määrä luokassa, kielikylpyopetus, suunnitteluvastuu, yhteistyö monen eri tahon kanssa, erilaisten projekti- tai muiden työryhmien vetäminen sekä erityisosaamista vaativien tehtävien hoitaminen. Sipoon kunnassa kokoaikaista vakituista työtä tekevän henkilön tehtäväkohtainen keskipalkka on euroa. Kokonaispalkan osalta luku on euroa. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan kunta-alan kokonaiskeskiansio on euroa. Vuoden 2006 alusta voimaan tuli laki väliaikaisesta työnantajan matalapalkkatuesta. Matalapalkkatuen saa työnantaja, jonka palveluksessa on 54 vuotta täyttänyt työntekijä, jolle kokoaikaisesta työstä maksettava palkka on yli 900 ja alle euroa kuukaudessa. Matalapalkkatukea maksettiin Sipoon kunnalle yhteensä euroa. Tukeen oikeuttavia työntekijöitä oli keskimäärin 87,5/kuukausi. Vuonna 2006 vastaavat luvut olivat euroa ja 94,5 työntekijää/kuukausi. 3DONNDPHQRWYXRVLWWDLQHXURD Palkan sivukustannuket Palkat yhteensä
12 12 Koko kunnan tasolla nettopalkkamenot nousivat vuonna 2007 yhteensä 6 %. Nettopalkkamenot suhteutettuna asukaslukuun olivat euroa, kun vastaava luku vuonna 2006 oli euroa, lisäystä oli yhteensä 2,1 %.,WVHWXRWHWWXMDRVWHWWXSDOYHOX Alla olevassa taulukossa itse tuotetun palvelun henkilöstökuluja on verrattu ulkoisiin toimintakuluihin ja näiden lukujen suhteesta on laskettu henkilöstökulujen osuus toimintakuluista. Vuoden 2008 talousarvion mukaan henkilöstökulut nousevat lähes 41,4 miljoonaan euroon ja henkilöstökulujen osuus toimintakuluista on 45,6 %, joka on samalla tasolla kuin edellisinä vuosina. 2VXXV $UYLR HXURDMD +HQNLO VW NXOXW RLPLQWDNXOXW\K WHHQVl +HQNLO VW NXOXMHQ RVXXV 47,7 45,8 45,3 45,6 45,9 45,6 Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista on vuoden 2006 tilinpäätöksen mukaan Keravalla 40,4 %, Tuusulassa 58,4 % ja Porvoossa 50,2 %. Ostopalvelut on alla olevassa tarkastelussa jaettu karkeasti kahteen ryhmään: ensimmäisessä ryhmässä ovat ne kumppanit, jotka tuottavat palveluja vain sipoolaisille ja joiden henkilöstö kokonaisuudessaan palvelee sipoolaisia. Toisessa, eli muut yhteistyökumppanit ryhmässä, on sellaisia kumppaneita, joiden palveluista osa tuotetaan sipoolaisille ja osa muille asiakkaille. Näiden lisäksi käytetään tarvittaessa satunnaisia konsulttipalveluja, joita ei tässä tarkastelussa ole mukana. Yhteensä 126 henkilöä eri yhteistyökumppaneiden palveluksessa tuottaa palveluita vain sipoolaisille asiakkaille.
13 13 9DLQVLSRRODLVLOOHDVLDNNDLOOHWXRWHWWXRVWRSDO YHOX +HQNLO VW PllUl Päivähoito - 10 toimipistettä 73 Siivous - 7 toimipistettä 10,5 Sairaankuljetus 11 Laboratorio 5 Farmasia 1 Lääkärit 5 Ympäristöterveydenhuolto 4 Vanhuspalvelut - 1 toimipiste 15,5 Ruokapalvelu 1 <KWHHQVl Muita ostopalveluja Sipoon kunnalle tuottaa 114 yhteistyökumppania. Näistä yhteistyökumppaneista 74 % tuottaa palveluja sosiaali- ja terveysosastolle, 13 % sivistysosastolle, 9 % hallintoosastolle ja 4 % tekniikka- ja ympäristöosastolle. Koko kunnan tasolla ei ole yhteistä rekisteriä ostetuista palveluista ja sen takia yllä olevat luvut ovat vain suuntaa antavia. +(1.,/g67g17,/$ 6DLUDXVSRLVVDRORW Koko vuoden 2007 henkilöstömäärästä 456 henkilöä, eli 34,4 %, ei ollut ollenkaan poissa työstä sairauden takia. Vakinaisesta henkilöstöstä sairauslomapäiviä ei ollut lainkaan 303 henkilöllä, eli 34 %:lla. Edellisvuoteen verrattuna yllä mainitut luvut ovat laskeneet hiukan. Vuonna 2006 koko henkilöstöstä 36,6 % ei ollut lainkaan poissa työstä sairauden takia ja vakinaisesta henkilöstöstä sairauslomapäiviä ei ollut 39 %:lla. Sairauspoissaolopäivien määrä kokonaisuudessaan laski keskimäärin 13,6 päivään/henkilöä, joka on 1,1 päivää vähemmän kuin vuonna Sairauspoissaoloja oli yhteensä päivää, eli päivää vähemmän kuin edellisvuonna.
14 14 Kunta-alalla sairauspoissaolopäiviä on keskimäärin 15 päivää/henkilö. 9XRVL 6DLUDXVSRLVVDRORSlLYlW NHVNLPllULQKHQNLO , , , ,9 Työterveyshuollon tilaston mukaan poissaoloista 78 % johtui tuki- ja liikuntaelinsairauksista, mielenterveyshäiriöstä tai hengitystieoireista. Muut sairaudet 17 % Mielenterveyden häiriöt 20 % Vammat 5 % Hengityselinten sairaudet 18 % Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 40 % Vaikka lyhytkestoiset sairauspoissaolot (1-2 ja 1-5 päivää) ovat vuoteen 2006 verrattuna jonkin verran lisääntyneet, pitkät sairauspoissaolot ovat selvästi vähentyneet. Sairauspoissaolotilastoja seurataan edelleen osasto- ja yksikkötasolla..2.2+(1.,/g67g16$,5$8632,66$2/27 SlLYll RPDLOPRLWXV SlLYll WRGLVWXNVHOOD \OL SlLYll \OL SlLYll Vuosi Kalenteripäivät yht Vuoden 2007 aikana neljä työntekijää olivat työkokeilussa. Työkokeilu on työeläkelaitoksen rahoittamaa kuntoutusta, joka voi olla joko täysin uuden työn kokeilemista tai pehmeä paluu omaan työhön pitkän sairausloman jälkeen.
15 15 Kunnanhallituksen päätöksen mukaan vuodesta 2007 lähtien työkokeilussa oleva henkilö saa työkokeilun ajalta täyden palkan ja työeläkelaitoksen kuntoutusraha maksetaan kokonaisuudessaan työnantajalle. 0XXWSRLVVDRORW Muita poissaolon syitä kuin vuosilomat, koulutukset ja sairauspoissaolot ovat erilaiset työ- ja virkavapaat. 3RLVVDRORQV\\3lLYLl+HQNLO PllUl Äitiysloma Hoitovapaa Vanhempainloma Isyysloma 86 9 Sairaan lapsen hoito Vuorotteluvapaa Opintovapaa Henkilökohtainen syy palkaton Toisen viran hoito muualla <KWHHQVl 7\ WDSDWXUPDW Vuonna 2007 työtapaturmia sattui yhteensä 62, näistä 6 tapahtui työmatkalla ja 56 työssä. Työtapaturmista 41 oli sellaisia, jotka eivät johtaneet poissaoloon. Työtapaturmista aiheutui yhteensä 105 poissaolopäivää, joka vuoteen 2006 verrattuna on 66 % (205 päivää) vähemmän. Tämä osoittaa, että työyhteisöt ovat hyvin seuranneet ohjeistusta täyttää työtapaturmalomake aina kun jotakin sattuu, vaikka tapaturma ei vaatisikaan lääkärissäkäyntiä tai poissaoloa. Työssä Työmatkalla Sairauspoissaolopäiviä DSDWXUPLD\KWHHQVl Työtapaturmien vammojen kaksi yleisintä laatua olivat: - haavat ja pinnalliset vammat - sijoiltaan menot, nyrjähdykset ja venähdykset. Ilmoitettuja läheltä piti -tilanteita oli vuoden 2007 aikana 14 kappaletta. Näiden tilanteiden syitä olivat:
16 16 - asiakkaan fyysinen kontakti 6 ilmoitusta - liukastuminen 1 ilmoitus - muu syy 7 ilmoitusta Työpaikat tehostavat työssä tapahtuneiden tapaturmien selvittämistä yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa. Lisäksi työpaikat toteuttavat aktiivisesti vaarojen arvioinnin pohjalta sovittuja toimenpiteitä työympäristön turvallisuuden parantamiseksi. (OlNNHHOOHVLLUW\PLQHQ Vuonna 2007 Sipoon kunnassa vanhuuseläkkeelle jäi 10 henkilöä, mikä on kolme henkilöä vähemmän kuin vuonna Kaikista myönnetyistä eläkkeistä 56 % oli vanhuuseläkkeitä. (OlNHPXRWR Myönnettyjä vanhuuseläkkeitä Myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä Myönnettyjä yksilöllisiä varhaiseläkkeitä Myönnettyjä työttömyyseläkkeitä <KWHHQVl Osa-aikaeläkkeellä olleita Osatyökyvyttömyyseläkkeellä vuoden aikan olleita Kuntoutustukea vuoden aikana saaneita Vuonna 2007 vanhuuseläkkeen saaneiden keski-ikä oli 61,9 vuotta, vastaava luku vuonna 2006 oli 62,6 vuotta. Kaikkien eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 60,7 vuotta (61,5 vuotta vuonna 2006). Uuden eläkelain myötä eläkkeelle siirtymisen ennustaminen vaikeutuu. Jokainen työntekijä voi itse valita, jääkö eläkkeelle vuotiaana vai haluaako jatkaa työntekoa ja eläkkeen kartuttamista jopa 68 ikävuoteen asti. Arviolta 21 % kunnan vakinaisesta henkilöstöstä vuonna 2007 jää eläkkeelle vuosina Suhteessa osaston henkilöstöön eläkkeelle jää eniten henkilöstöä hallinto-osastolta ja tekniikka- ja ympäristöosastolta.
17 17 +DOOLQWR 6RVLDDOLMD WHUYH\V 6LYLVW\V 7HNQLLNNDMD \PSlULVW <KWHHQVl <KWHHQVl % osaston henkilöstöstä % 23 % 15 % 35 % Arvioon on laskettu eläkeiäksi 63 vuotta. (OlN LW\PLVHQNXVWDQQXNVHW Työnantajan eläkemaksuja maksettiin vuonna 2007 yhteensä euroa, mikä on euroa (4,1 %) enemmän kuin vuonna Vuoden 2006 alusta työttömyys-, työkyvyttömyys- ja varhaiseläkkeiden omavastuuosuudet maksetaan ns. varhaiseläkemenoperusteisena maksuna (varhe-maksu) joka maksetaan kuukausittain ennakkomaksuna, joka perustuu edellisenä vuonna alkaneisiin eläkemenoihin. Vuonna 2007 tämä ennakkomaksu on ollut euroa. Lopullinen maksu määräytyy vuonna 2007 alkaneiden eläkemenojen perusteella ja laskutetaan syksyllä Eläkemenoperusteisten työnantajamaksujen kulut olivat euroa (vuonna 2006: euroa).,19(672,11,7+(1.,/g67gg1 +HQNLO VW QNRXOXWXVMDNHKLWWlPLQHQ Henkilöstökoulutuksen välittömät kustannukset olivat vuonna 2007 yhteensä euroa, mikä on 166 euroa vakinaista työntekijää kohden ja noin 0,56 % palkkasummasta. Sekä käytetty koulutusraha/vakinainen työntekijä että prosenttiluku palkkasummasta ovat suurempia kuin vuonna Tämä johtunee ainakin osittain siitä, että koulutuskulujen tiliöinnissä on enemmän alettu käyttää erittelykoodia, joka mahdollistaa koulutuskustannusten seurannan.
18 18.28/ $118.6(7 Koulutuskustannukset (1 000 ¼ ¼YDNLWXLQHQW\ QWHNLMl % palkkasummasta 0,46 0,39 0,42 0,35 0,56 Syksyllä 2005 johtamistaidon erikoisammattitutkinnon (JET) aloittaneet kahdeksan esimiestä, saivat huhtikuussa 2007 johtamisen erikoisammattitutkinnon tutkintotodistuksen. Uusi johtamistaidon ammattitutkintoryhmä, johon osallistuu 10 esimiestä Sipoosta, aloitti syyskuussa 2007 puolitoista vuotta kestävät opinnot. Vuoden 2007 lopussa kunnassa oli yhteensä 19 oppisopimuksella palkattua henkilöä, jotka opiskelivat mm. lähihoitajaksi, lastenhoitajaksi ja hammashoitajaksi. Vuonna 2007 esimiestapaamiset jatkuivat. Tapaamisia oli yhteensä neljä ja niihin osallistui keskimäärin 68 % kaikista esimiehistä. Toukokuussa koko päivän kestävän tapaamisen aiheena oli Sipoo strategia, jonka vetäjänä toimi johtoryhmän jäsenten lisäksi johdon konsultti Jouko Leino. Esimiestapaamiset jatkuvat vuonna Uuden henkilöstön perehdyttämistilaisuudet järjestettiin maalis- ja syyskuussa Näihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 50 henkilöä. Vastaavien tilaisuuksien päivämäärät vuodelle 2008 on jo lyöty lukkoon, ja niistä on tiedotettu henkilöstölle. Lokakuussa järjestettiin 9 uuden esimiehen perehdyttämisiltapäivä, esimiehet saivat työkalukseen henkilöstöasioiden oppaan, johon on koottu kaikki henkilöstöä koskeva ohjeistus ja toimintatapaohjeet. Opasta pidettiin hyvänä apuvälineenä ja sitä on tarkoitus vielä kehittää ja jatkossa ylläpitää. Elokuun lopussa järjestettiin toisen kerran kahtena iltapäivänä koko henkilöstölle yhteinen virkistysiltapäivä, jonka teemana oli henkilöstön hyvinvointi. Jokainen oli itse saanut 16 erilaisen toiminnan joukosta valita itselleen kaksi lajia, johon halusi tutustua. Lajeja oli laidasta laitaan, suurin osa liittyi kuntoiluun mutta muutamat olivat muuta harrastustoimintaa. Lajivalikoima oli osittain sama kuin edellisenä vuonna: monitoimihallin kuntosaliin tutustuminen, sauvakävely, jousiammunta, Pilates-jumppa, Boccia-kuulapeli, Mölkky, venyttely, luontopolku/suunnistuksen alkeet, allasjumppa, neulahuovutus ja melonta. Uusia lajeja olivat Flexi-Bar, pesäpallo, kuubalaisia rytmejä, opastettu kierros Itäisessä Jokipuistossa sekä luento Terveet elämäntavat. Osa iltapäivän ohjaajista oli kunnan omaa henkilöstöä. Tämä osoitti, miten monipuolista osaamista kuntamme henkilöstöllä on. Virkistysiltapäivään osallistui 298 henkilöä ja se sai erinomaisen palautteen. Myös vuonna 2008 virkistysiltapäivä järjestetään samalla konseptilla.
19 19 7\ K\YLQYRLQWL Työkyvyn ylläpitoa (TYKY) varten myönnettiin TYKY-avustusta 16 työyhteisölle. Toiminnan kokonaismenot olivat yhteensä euroa. Avustuksen saaneiden työyhteisöjen määrä ja myönnettyjen avustusten kokonaissumma on hieman pienempi kuin viime vuonna. Avustusrahaa saaneeseen TYKY-toimintaan osallistui noin 250 henkilöä, joka on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Lisäksi yksiköillä on omakustanteisesti mahdollisuus järjestää henkilöstölle yksi palkallinen virkistysiltapäivä vuodessa ja suurin osa työyhteisöistä ovat näin tehneet. Työntekijöiden säännöllistä liikuntaharrastusta ja kunnon ylläpitoa tuettiin vuoden 2007 aikana eurolla. Liikuntaedusta henkilö maksaa itse puolet ja kunta maksaa toisen puolen. Liikuntaetua voi käyttää kansalaisopiston, vapaa-ajantoimen ja fysioterapian liikuntakurssien osallistumismaksuihin tai liikuntaseteleihin. Tätä mahdollisuutta käytti hyväkseen yhteensä 335 henkilöä, mikä on 27 henkilöä enemmän kuin vuonna TYKY-avustus (¼ Liikuntaetu (¼ Liikuntaedun käyttäjät (hlö) Työnantaja maksoi myös henkilöstön osallistumiset Kunniakierrokselle ja NaarasSuden- Juoksuun. 57 henkilöä osallistui Kunniakierrokseen, jossa Sipoon kunta voitti yrityskilpailun, eli kuntaa edustaneilla oli suurin määrä kierroksia suhteutettuna osallistujamäärään. Sipoo on nyt voittanut yrityskilpailun kaksi kertaa ja jos voitamme vuonna 2008, saamme kiertopalkinnon omaksi. NaarasSudenJuoksuun osallistui 157 naista Sipoon kunnasta. Kuuden viikon GO 30 -liikuntapeliin osallistui keväällä yhteensä 180 henkilöä 36 joukkueessa. Go 30 on Suomen Kuntoliikuntaliiton liikuntapeli suomalaisille yrityksille. Pelin idea on kerätä joukkueelle liikuntapisteitä, 30 minuuttia kestävä liikuntasuoritus missä tahansa liikuntamuodossa antoi yhden pisteen. Kisaan osallistui yhteensä 238 joukkuetta. 7\ WHUYH\VKXROWR Työterveyshuollon palvelujen kustannukset vuonna 2007 olivat euroa. Näistä kuluista Kansaneläkelaitokselta anotaan 50 %:n korvaus, joten nettokustannukset ovat euroa. Työntekijäkohtaiset kustannukset ovat kuten vuonna 2006, 83 euroa/työntekijä. Ennalta ehkäisevään toimintaan käytettiin 30,5 % ja sairaudenhoidollisiin toimenpiteisiin noin 69,5 % kuluista.
20 20 Kustannusten seuranta jatkuu vuonna 2008 ja työterveyshuollon sopimuksessa pääpainopiste on edelleen ennalta ehkäisevässä hoidossa. 7\ WHUYH\VKXROORQNXVWDQQXNVHW Kokonaiskustannukset (¼ Kustannukset/henkilö 78,59 82,65 82,78 Ennaltaehkäisevä hoito (%) ,5 Sairaudenhoito (%) ,5 Tekniikka- ja ympäristöosaston henkilöstöstä 10 henkilöä osallistuu ASLAK-kurssiin vuosina Kunnan henkilöstön kaikille ammattiryhmille järjestettiin vapaaehtoisia ikäryhmäterveystarkastuksia. Keväällä ja syksyllä järjestettiin henkilökunnalle kaksi Painonvartijat-ryhmää. Kevään ryhmässä oli 25 osallistujaa ja syksyllä osallistujia oli 28. 7\ VXRMHOXWRLPLQWD Työsuojelun ja työterveyshuollon vuoden 2007 painopistealueena oli tekniikka- ja ympäristöosasto. Toimitilapalveluyksikössä valmistui mm. kunnossapitotyössä/puuntyöstössä/metallityössä käytettävien koneiden ja laitteiden vaarojen arviointi. Vuoden aikana selvitettiin eri tiimien työhyvinvointiasioita. Esimiesten vetämiä neuvottelu- ja seurantatapaamisia pidettiin viisi. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöt osallistuivat näihin tapaamisiin. Koneiden ja laitteiden vaarojen arvioinnista järjestettiin yhden päivän koulutus kunnossapitotiimille, aluetiimille, kentänhoitajille sekä talonmiehille/vahtimestareille. Koulutukseen osallistuivat myös esimiehet. Tekniikka- ja ympäristöosaston ASLAK-kurssi käynnistyi (10 henkilöä). Työsuojelu osallistui työyhteisöpäivään osaston esimiesten kanssa. Työsuojelupiirin tarkastus kohdistui tekniikka- ja ympäristöosaston tilaajavastuulain toteutumiseen. Kunnan varikolle tehtiin työpaikkakäyntejä yhdessä työterveyshuollon kanssa. Tällöin tavoitteena oli selvittää konehallin päästöjen vähentämisen mahdollisuudet teknisin keinoin. Toimistotilojen osalta käynnit kohdistuivat Kuntalassa sijaitseviin toimistotiloihin. Kunnan työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitettiin alkuvuodesta vastaamaan sovittua toimintaa.
21 21 Työsuojeluvaltuutetut osallistuivat työterveyshuollon työpaikkakäynteihin, joiden painopiste oli tekniikka- ja ympäristöosaston työpaikoissa. Työpaikkakäyntejä tehtiin myös kouluihin ja päiväkoteihin. Käyntejä tehtiin yhteensä 9. Vuoden aikana työsuojelu ja työterveyshuolto osallistuivat kahden uudisrakennuksen ja yhden saneerauskohteen suunnitteluun. Terveyskeskuksen osastojen saneeraus saatiin päätökseen, mutta seuranta jatkuu sisäilman osalta. Työsuojeluvaltuutettujen omia seurantakäyntejä työpaikoille tehtiin 38. Käynnin keskimääräinen kesto oli n. 1,5 tuntia. Työsuojelu oli mukana selvittämässä ja toteuttamassa kotihoidon työhyvinvointiasioita sekä antamassa neuvoja turvallisuusasioissa. Kotihoitohenkilöstön turvallisuuskoulutus jatkui yhdellä turvallisuuskoulutusiltapäivällä, jonka vetäjänä toimi Nordic Protection. Tasa-arvosuunnitelma valmistui. Selvityksistä kävi ilmi, että perusteettomia palkkaeroja miesten ja naisten välillä ei löytynyt. Pitkällä aikavälillä palkkaeroja miesten ja naisten välillä voidaan kaventaa paitsi rekrytoimalla suunnitelman mukaisesti myös kehittämällä työn vaativuuden arviointia. Tavoitteena on sama palkka samanarvoisesta työstä sopimusalasta riippumatta. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että samapalkkaisuusperiaate koskee kaikkia palkanosia riippumatta työsuhteen laadusta. Suunnitelmassa todettiin, että työnantajan samoin kuin asiakkaiden etu monessa työyhteisössä olisi se, että eri tehtävissä työskentelisi sekä miehiä että naisia. Työhyvinvointikyselyn yhteydessä selvitettiin lisäksi johtamisen ja työtehtävien oikeudenmukaisuutta, työolosuhteita sekä koulutusmahdollisuuksia. Näitä tietoja tullaan käyttämään tasaarvosuunnitelman päivittämisen yhteydessä vuonna Tyky-ryhmä kokoontui yhden kerran käsittelemään tyhy-hakemuksia, joista ryhmä antoi ehdotukset osastojen yt-ryhmille. Kunnan sisäilmatyöryhmä kokoontui viisi kertaa ympäristöterveydenhuollon johdolla. Sisäilmatyöryhmään tuotiin vuoden aikana myös uusia kohteita, mutta muutama kohde on ollut jatkuvasti esillä. Yhtenä kokousaiheena syksyn aikana ovat olleet työpaikkojen radonmittaukset. Työpaikkojen radonmittausten osalta tehdään yhteistyötä tekniikka- ja ympäristöosaston kanssa. Yhdessä työterveyshuollon kanssa osallistuttiin Kuopion Tyky-Helmi -koulutustilaisuuteen. Työsuojeluvaltuutetut osallistuivat lisäksi omiin koulutuksiinsa: yksi 3 päivän kurssi ja yksi 2 päivän kurssi. Työsuojeluasiamiehille järjestettiin lokakuussa puolen päivän kestävä koulutustilaisuus, jonka aiheena oli Ristiriitatilanteiden kohtaaminen, luennoitsijana Iina Virkki. Päivähoidon suunnittelupäivän yhteydessä on pidetty luento alaistaidoista.
22 22 Työsuojelu osallistui vuoden aikana Aina Hyvä Ikä -projektin koulutuspäiviin yhdessä työterveyshuollon kanssa. )LLOLVN\VHO\ Kunnan työilmapiirikartoitus uusittiin kokonaan vuonna 2007 ja uusi kartoitus sai nimekseen FII- LIS -. Tavoitteena on edelleen, että kysely antaa tietoa työpaikkojen tilasta ja toimii kehittämisen apuvälineenä. Uusi kysely suoritettiin ensimmäistä kertaa syys-lokakuussa Kyselyyn oli mahdollista vastata sekä sähköisesti että paperilla. Kysely lähetettiin vakinaiselle ja pidemmässä määräaikaisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle. Vastauksia saatiin 754 kappaletta, eli vastausprosentti oli 74,4 %. Vuoden 2005 ilmapiirikartoituksen vastausprosentti oli 72 %. Kyselyn vastauksista 88 % tuli sähköisessä muodossa. Fiilis-kysely sisältää yhteensä 32 kysymystä, jotka on ryhmitelty neljään osa-alueeseen seuraavasti: 7\ \KWHLV Q WRLPLYXXV 7\ RORW (VLPLHVW\ 2PDWYRLPDYD UDWMDW\ N\N\ Kyselyn arviointiasteikko on 1-4: 4 (erinomainen) = ylittää odotukset 3 (hyvä) = odotusten mukainen 2 (kohtuullinen) = ihan ok, parantamisen varaa on, mutta asiat voisivat olla huonommin 1 (huono) = alittaa odotukset Kyselyn hälytysrajaksi asetettiin 2,5. Koko kunnan kysely-yhteenvedossa oli kaksi kohtaa, jotka alittivat hälytysrajan, nämä olivat ristiriitatilanteiden ratkaiseminen työyhteisössä ja työterveyshuollon tuen riittävyys. Yhteenvedossa oli useampia kohtia, jotka ylittivät keskiarvon kolme, mm. työssä viihtyminen, nykyisessä ammatissa toimiminen kahden vuoden kuluttua ja fyysinen kunto vastaa työn vaatimuksia.
23 23 Kyselyn tulosten käsittelyyn ja niistä johdettaviin toimenpiteisiin kiinnitettiin tällä kerralla erityistä huomiota. Kun kyselyn tulokset oli lähetetty yksiköiden päälliköille, henkilöstötoimisto piti osastokohtaiset valmennukset esimiehille siitä, miten tuloksia tulisi käydä yksiköissä läpi ja miten niistä saadaan johdettua kehittämiskohteet. Kehittämiskohteista raportoidaan säännöllisesti osastojen johtoryhmille ja YT-ryhmille. Seuraava kysely tehdään syksyllä HQNLO VW QSDONLWVHPLQHQ Vuonna 2005 Sipoon kunnassa otettiin käyttöön uusi muistamissääntö, jonka mukaan henkilöstöä palkitaan sekä kunnallisesta palvelusta että palvelusta Sipoon kunnassa. Vuonna 2007 Kuntaliiton ansiomerkkejä jaettiin yhteensä 36 seuraavasti: 40 vuoden kunnallisesta palvelusta: 1 henkilö 30 vuoden kunnallisesta palvelusta: 13 henkilöä 20 vuoden kunnallisesta palvelusta: 22 henkilöä Lahjoja palveluksesta Sipoon kunnassa jaettiin yhteensä 52 kappaletta: 40 vuoden palvelu Sipoon kunnassa: 1 henkilö 30 vuoden palvelu Sipoon kunnassa: 14 henkilöä 20 vuoden palvelu Sipoon kunnassa: 16 henkilöä 10 vuoden palvelu Sipoon kunnassa: 21 henkilöä Vuonna 2008 tulemme jakamaan 47 kunnallista ansiomerkkiä ja 48 lahjaa palveluksesta Sipoon kunnassa. Lisäksi 4 henkilölle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalit. <KWHLVW\ NRPLWHDMD\KWHLVW\ VRSLPXV Yhteistyökomitea on se kunnallinen elin, jossa käsitellään kaikki henkilöstöä koskevat asiat, Sipoossa yhteistyökomitea toimii myös työsuojelutoimikuntana. Komiteassa ovat edustettuina sekä työntekijät että työnantaja. Vuonna 2007 komitea kokoontui 4 kertaa. Jokaisella osastolla on myös oma yhteistyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti käsittelemään osaston henkilöstöä koskevia asioita.
24 24 9lOLW Q\KWHLVWRLPLQWD Välitöntä yhteistoimintaa ovat mm. kehityskeskustelut sekä toimisto- tai tiimikokoukset ja osastokokoukset. Jokaisella työyhteisöllä on omat vakiintuneet, hyväksi koetut kokouskäytännöt ja - ajat. Kehityskeskusteluista on tullut osa esimiesten toimintaa. Vuonna 2007 vakinaisesta henkilöstöstä yhteensä 78,8 % kävi esimiehensä kanssa kehityskeskustelun. Ne vakinaiset työntekijät, joiden kanssa ei käyty kehityskeskustelua, olivat lähinnä uusia työntekijöitä sekä pitkällä perhe-, virka- tai työvapaalla olevia henkilöitä. /XRWWDPXVPLHVWRLPLQWD Pääluottamusmiehet, ammattijärjestöjen puheenjohtajat, henkilöstösihteeri ja henkilöstöpäällikkö pitivät vuoden 2007 aikana neljä kokousta, joissa käsiteltiin yhteisiä henkilöstöä koskevia asioita, mm. järjestelyerien käyttöä, henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia, organisaatioissa tapahtuvia muutoksia ja luottamusmiesten ajankäyttöä. Lisäksi luottamusmiehet tai ammattijärjestöjen edustajat ovat olleet mukana erilaisten henkilöstöä koskevien asioiden valmistelussa. Työryhmä, joka koostui ammattijärjestöjen ja työnantajan edustajista, valmisteli kesän ja syksyn aikana uutta henkilöstöstrategiaa. 6LVlLQHQWLHGRWWDPLQHQ Kunnan sisäinen Info-lehti ilmestyy noin kerran kuukaudessa. Lehti jaetaan jokaiseen työpisteeseen ja se sisältää ajankohtaisia henkilöstöä koskevia asioita ja tiedotteita sekä myös kaikki ne tiedotteet, jotka kuukauden aikana on lähetetty henkilöstölle sähköpostitse. Lehti on luettavissa myös intranetin kautta. Kunnan uusi intranet, Sinetti, otettiin käyttöön keväällä Hallinto-osasto testaa tällä hetkellä Sinetin uusia toimintoja ja vuoden 2008 aikana Sinetti otetaan kokonaisuudessaan käyttöön koko kunnassa. +(1.,/g67g+$//,17221/,,77<9b7352-(.7,7 $LQDK\YlLNlSURMHNWL Työelämän kehittämisohjelman (TYKES) rahoittama Aina hyvä ikä Alltid bra ålder projekti jatkui vuoden 2007 aikana ja siihen osallistui yhteensä noin 140 henkilöä siivouspalvelusta, ruokapalvelusta, toimistopalvelusta ja taloustoimistosta.
25 25 Vuoden 2007 aikana projekti sisälsi kuusi valmennustilaisuutta/ammattiryhmä. Valmennuksissa käytettiin työpajamenetelmää; luennoinnin sijaan osallistujat olivat itse aktiivisesti mukana kehittämässä koko kunnan yhteisiä toimintamalleja. Suurin työ tehtiin kuitenkin työpaikoilla, jossa valmennuksista saatu tieto vietiin jokapäiväiseen työhön ja työpaikalla yhdessä työstettiin ja kehitettiin valmennuksen oppeja omaan toimintaan sopiviksi. Projektivalmennuksista vastasi Adulta Oy ja projektin aikana on tehty tiiviisti yhteistyötä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa. Vuoden 2007 aikana toteutettiin seuraavat valmennukset: Työhyvinvointi ja jaksaminen omien voimavarojen tunnistaminen ja hyödyntäminen osaaminen ja hyvinvointi oma vastuu työhyvinvoinnin edistämisessä asennoituminen muutokseen työkokemuksen hyödyntäminen muutostilanteissa mitä tekemällä voimme yhdessä vaikuttaa työhyvinvointiin omalla työpaikalla siten, että pääsemme aikanaan toimintakykyisenä eläkkeelle. Ammattiryhmittäiset valmennukset: Ruokapalvelu: Oma ja muiden jaksaminen työkuormituksen arviointi ja tunnistaminen mitä tehdä kun voimavarat eivät riitä? kehitetään keinoja/malleja työssäjaksamisen edistämiseksi toimintakyvyn ylläpitäminen Kehittämistyö: Työhyvinvointiopas. Siivouspalvelu: Työyhteisö toimivaksi työkuormituksen arviointi ja tunnistaminen oma työ näkyväksi ja työhön liittyvien kehittämiskohteiden nimeäminen toimintasuunnitelma oman työn kehittämiseksi hyvien käytäntöjen jakaminen ja yhteisistä käytännöistä sopiminen Kehittämistyö: Toimintasuunnitelma oman työn ja asiakasyhteistyön kehittämiseen. Toimistotyö ja taloustoimisto: Oman ja yhteisen työn kehittäminen miksi kehitetään - muutoksen tarpeet oma työ osana kokonaisuutta hiljaisen tiedon tunnistaminen ja jakaminen osaamisen tunnistaminen ja jakaminen Kehittämistyö: Työprosessien kuvaaminen ja yhteistyön lisääminen yli osastorajojen.
26 26 Projektin päätteeksi tammikuussa 2008 järjestettiin Hyvinvointimessut Vanhalla kunnantalolla. Messuilla esiteltiin pilottiryhmien toiminnan lisäksi projektin tuotoksia, joita olivat mm. Työhyvinvoinnin käsikirja, osaamiskartoitusmatriisi, toimintasuunnitelmia, prosessikuvauksia, perehdyttämisohjeita ja työpaikan pelisääntöjä. Työterveyshuollolla, työsuojelulla ja henkilöstötoimistolla oli messuilla omat esittelypisteet. Messuille kutsuttiin koko kunnan henkilöstö, kävijöitä oli noin DQKXVW\ QNHKLWWlPLVSURMHNWL $UYRNDVYDQKXXV6LSRRVVDVXMXYLOODSDOYH OXSURVHVVHLOOD Työministeriön Työelämän kehittämisohjelma (TYKES) myönsi kesällä 2007 Sipoon kunnan sosiaali- ja terveysosaston vanhustyön tulosyksikköön rahoituksen kolmivuotiselle projektille Arvokas vanhuus Sipoossa sujuvilla palveluprosesseilla Värdig ålderdom i Sibbo genom smidiga serviceprocesser. Projekti toteutetaan Projektiin osallistuvat kaikki vanhustyön yksiköt sekä muita sosiaali- ja terveysosaston yksiköitä. Henkilökuntaa sosiaali- ja terveysosastolla on yhteensä 282 ja kaikki ovat jollakin osuudella mukana tässä projektissa. Projektin keskeiset tavoitteet ovat: - asiakkuuksien ja asiakkaiden tarpeiden syvällinen ymmärtäminen - houkuttelevan työyhteisön rakentaminen - osaston kokonaisuuden hahmottaminen ja johtajuuden edellytysten parantaminen - jokaisen työntekijän työnkuvan kirkastaminen ja työhyvinvoinnin lisääminen - mielekkään ja kustannustehokkaan palvelun tuottaminen sekä poikkihallinnollisen verkostoyhteistyön syventäminen. Projektissa käytettäviä kehittämis- ja analyysimenetelmiä ovat kyselyt ja ryhmähaastattelut, työryhmätyöskentely, ryhmävalmennukset johdolle sekä valituille työyhteisöille, yksilötehtävät, seminaarit ja muutosviestintä sekä arviointi. Projekti toteutetaan yhteistyössä NetEffect Oy:n kanssa. Projektin ensimmäisenä tuotoksena vuonna 2007 valmistui Sipoon uusi vanhuspoliittinen ohjelma seuraavasti: 1. APESTE-analyysi sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmälle ja pienryhmälle helmikuussa 2. Sipoon uuden vanhuspoliittisen ohjelmaa laativan työryhmän asettaminen toukokesäkuussa 3. koko hankkeen lehdistötilaisuus 4. kuntalaiskysely internetissä ja paperiversiona terveysasemilla, kirjastossa ja Kuntalassa, kuntalaisilta Topelius-salissa 5. arvokysely kunnan henkilökunnalle lokakuussa 6. kuntalais- ja arvokyselyn tulosten avausseminaari kunnan henkilökunnalle
27 27 7. sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmätyöskentelyä kolme kertaa syksyllä vanhuspoliittinen ohjelma laajalle lausuntokierrokselle joulukuu 2007 tammikuu työryhmäkokoukset, lausuntojen huomiointi 10. uusi vanhuspoliittinen ohjelma annetaan kesäkuussa 2008 sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi ja syksyllä 2008 kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi 11. TYKES-hanke jatkuu sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmätyöskentelynä, jonka aiheena on Prosessiajattelun perusteet 6LSRRVWD6XRPHQKDOXWXLQ ±VWUDWHJLVHQSDONLWVHPLVHQSURMHNWL Myös tämä projekti on työelämän kehittämiskeskuksen rahoittama ja se syntyi kunnan strategisista haasteista, joista emme selvä perinteisillä kuntatoiminnan keinoilla. Selvää oli, että Sipoon palvelutuotantoa täytyy kehittää ja kunnan tulee löytää sekä uusi ajattelutapa että uusi tapa tuottaa palveluja kuntalaisille. Selvitäkseen kasvustrategian haasteista esimiehet tarvitsivat työkaluja strategian työstämiseen ja toimenpanoon sekä työkaluja johtamiseen ja henkilöstön palkitsemiseen. Projektin tavoitteena on luoda yhtenäinen kasvustrategian toteuttamismalli sekä johtamis- palaute-, kannustus- ja palkitsemisjärjestelmä. Näiden avulla varmistamme Sipoon imagon haluttuna työnantajana ja henkilöstön yhdenvertaisen kohtelun sekä annamme työkalut esimiehille vastata kasvustrategian haasteisiin. Hankkeen aikana tavoitteena on, että henkilöstö oppii osallistumaan kehittämiseen, tuottamaan kunnallispalvelut uudella toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaalla tavalla sekä oppii hyviä käytäntöjä muilta työyksiköiltä. Projekti alkoi syyskuussa 2007 ja se kestää vuoden 2009 loppuun. Projektin pilottiryhmiä on yksi ryhmä/osasto: kotihoidon Pohjois-Sipoon tiimi, Sipoon lukio, rakennusvalvonta ja henkilöstötoimisto. Projekti toteutetaan siten, että asiantuntijaryhmä, joka koostuu pilottiryhmien esimiehistä ja yhdestä työntekijäedustajasta, kehittää Sipoon toimintamallin. Malli koostu yhteisestä strategian toimeenpanomallista, kunnan omasta johtamismallista ja strategisesta palkitsemismallista. Toimintamallia kuvataan käytännönläheisessä työkirjassa. Työkirjan perusrunko muodostuu erilaisista johtamisen kokonaisuuksista sekä konkreettisista esimiehen ja ryhmän työhön liittyvistä tehtävistä, joita yhdessä tekemällä esimies ja ryhmä varmistavat osaamisen ja uusien tapojen siirtymisen organisaation uudeksi johtamismalliksi. Sipoon toimintamalli testataan ja sitä jatkokehitetään pilottiryhmissä siten, että se voidaan viedä koko kunnan toimintamalliksi vuonna Projekti toteutetaan yhteistyössä Joanto Consultingin kanssa ja sitä johtaa ohjausryhmä, joka koostuu kunnanjohtajasta, osastojen päälliköistä, henkilöstön edustajasta sekä kahdesta valmennuskonsultista.
28 28 3DOYHOXSLVWH.XQWDODDQ Kuntalan palvelupistettä on suunniteltu vuoden 2007 aikana, työt alkoivat tiskin ja Kuntalan muutostöiden suunnittelulla. Samanaikaisesti kartoitettiin ja kilpailutettiin uusi asiakastietojärjestelmä ja valmisteltiin henkilöstön siirtoa eri osastoilta yhteiseen palvelupisteeseen. Palvelupiste aloittaa toimintansa maaliskuussa Osana asiakaspalvelun parantamista ulkoista asiakaspalvelua hoitavat yksiköt muuttavat sisääntulokerrokseen heinä-elokuussa lKN LQHQDVLDNDVSDOYHOX Palvelun tehostaminen ja tulosten mittaaminen, kasvustrategian tuomat haasteet, henkilöstön eläköityminen sekä kilpailu ammattitaitoisesta henkilöstöstä työmarkkinoilla ovat haasteita, johon sähköinen asiakaspalvelu tuo apua. Sähköinen asiakaspalvelu on yksi osa Kuntalan palvelupisteen asiakaspalvelua. Kunnan sähköisen palvelun kehittäminen alkoi lokakuussa 2007 yhteistyössä TietoEnatorin kanssa. Tavoitteena on vuoden 2008 aikana ottaa käyttöön yleinen palvelupyyntölomake ottaa käyttöön asiakastili, joka mahdollistaa omien vireillä olevien asioiden seurannan verkossa koko päivähoitoprosessin läpi kulkevan sähköisen päivähoitopaikan hakemuslomakkeen käyttöönotto selvittää rakennusvalvonnan siirtymistä sähköisiin lomakkeisiin luoda mahdollisuudet sähköiseen ajanvarauksen ja ilmoittautumiseen.
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 2 SISÄLLYS 1. HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010... 3 2. KUNNAN ORGANISAATION UUDISTAMINEN... 4 3. HENKILÖSTÖRESURSSIT... 4 Henkilöstömäärän kehitys... 4 Henkilöstön kielijakauma...
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2010
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 2 SISÄLLYS 1. HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010... 3 2. KUNNAN ORGANISAATION UUDISTAMINEN... 4 3. HENKILÖSTÖRESURSSIT... 4 Henkilöstömäärän kehitys... 4 Henkilöstön kielijakauma...
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot
LisätiedotTaulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.
Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Vakinainen Vakinainen Vakinainen Keskushallinto 205 206 114 65 64 22 270 270 136 Ympäristöterveydenhuolto 27 26 26 9 8 4 36 34 30 Sosiaali- ja terveystoimi
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018
KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018 TIIVISTELMÄ Henkilöstövoimavarat Vuoden 2018 henkilöstöraportin tunnusluvut antavat liiton henkilöstövoimavarojen tilanteesta kokonaisnäkemyksen,
Lisätiedot6LSRRQNXQQDQ. Koko henkilöstön virkist ysilt apäivä 30.8.2005. Monitoimihallissa m enossa Pilat es- tunti.
6LSRRQNXQQDQ +(1.,/g67g5$32577, Koko henkilöstön virkist ysilt apäivä 30.8.2005. Monitoimihallissa m enossa Pilat es- tunti. +(1.,/g67g5$32577,6,6b/7g +(1.,/g67g5$32577,982'(/7$ +(1.,/g67g675$7(*,$ Sipoon
LisätiedotKh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28
Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Henkilöstöraportti 2013 2 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2012
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 SISÄLLYS 1. HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2012...3 2. SIPOON KUNNAN HENKILÖSTÖSTRATEGIA...5 Sipoon kunnan henkilöstöstrategia 2025...5 Henkilöstöstrategian toteuttaminen käytännön
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi
LisätiedotHenkilöstökertomus 2014
Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2013
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 2 SISÄLLYS 1. HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2013... 3 2. SIPOON KUNNAN HENKILÖSTÖSTRATEGIAN PAINOPISTEALUEET... 5 3. HENKILÖSTÖRESURSSIT... 7 Henkilöstömäärän kehitys... 7 Henkilöstön
Lisätiedot1. HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2011... 3 2. KUNNAN ORGANISAATION UUDISTAMINEN... 4 3. HENKILÖSTÖRESURSSIT... 6
2 SISÄLLYS 1. HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2011... 3 2. KUNNAN ORGANISAATION UUDISTAMINEN... 4 3. HENKILÖSTÖRESURSSIT... 6 Henkilöstömäärän kehitys...6 Henkilöstön kielijakauma...8 Henkilöstön sukupuolijakauma...8
LisätiedotÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II
ÄT-[TÄRJN KAUPUNGiN 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II 2017 Kenkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää
LisätiedotKunnalliset palkat ja henkilöstö
Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2008
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 Kuntalan asiakaspalvelupiste avattiin keväällä 2008 2 SISÄLLYS 1. HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2008... 3 2. HENKILÖSTÖSTRATEGIA... 4 Sipoon kunnan henkilöstöstrategia 2025... 4 3.
LisätiedotSiilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015
Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut
Lisätiedot6LSRRQ NXQQDQ +(1.,/g67g5$32577, Melontaa Sipoonjoella henkilöstön virkistysiltapäivänä elokuussa 2006
6LSRRQNXQQDQ +(1.,/g67g5$32577, Melontaa Sipoonjoella henkilöstön virkistysiltapäivänä elokuussa 2006 +(1.,/g67g5$32577,6,6b/7g +(1.,/g67g5$32577,982'(/7$ +(1.,/g67g675$7(*,$ Sipoon kunnan henkilöstöstrategia...
LisätiedotÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11
ÄHTÄR]N KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11 2016 4, \- mk 0O ~ JO ½ 4. Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista.
LisätiedotTasa-arvosuunnitelma
Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2017
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Yhtymävaltuusto 14.6.2018 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2012 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lääkärit 137
LisätiedotPaikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos
Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2005 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 22.5.2006 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2005 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki kuntiin ja
LisätiedotKunnalliset palkat ja henkilöstö
Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3
LisätiedotSECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002
SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Henkilöstömenot vuosina 2014-2016 4. Henkilöstön
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2014
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 SISÄLLYS 1. Katsaus raportointivuoteen 2014... 3 2. Sipoon kunnan henkilöstöstrategian painopistealueet... 5 3. Henkilöstöresurssit... 6 Henkilötyövuodet... 6 Henkilöstömäärän kehitys...
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2014
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 SISÄLLYS 1. Katsaus raportointivuoteen 2014... 3 2. Sipoon kunnan henkilöstöstrategian painopistealueet... 5 3. Henkilöstöresurssit... 7 Henkilötyövuodet... 7 Henkilöstömäärän kehitys...
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI
HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32
Henkilöstöraportti 2014 Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4-6 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma
LisätiedotMYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS
MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia
LisätiedotHenkilöstöraportti. Tilastotiedot
Henkilöstöraportti 8. 10. 2018 Tilastotiedot 2017 www.hel.fi Henkilöstöraportin tilasto-osio 2 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä toimialoittain 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö
LisätiedotPaikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos
Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2004 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 14.4.2005 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2004 Yleistä: Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotSisällys: Henkilöstöraportti 2018 Tilinpäätös, liite
Sisällys: HENKILÖSTÖRAPORTTI... 2 Yleiskatsaus... 2 Henkilöstön määrä... 2 Taulukko 1: Henkilöstömäärän palvelualueittain 2013 2018... 2 Taulukko 2: Henkilöstömäärä uuden organisaation mukaisesti ja työaikamuodoissa
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2011
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:
JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain
LisätiedotHenkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016
Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää
LisätiedotHenkilöstökertomus 2014
Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2
LisätiedotAKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-
AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS
LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotVarhaisen välittämisen
Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä
LisätiedotPaikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos
Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 30.5.2007 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2006 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki kuntiin ja
LisätiedotHenkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.
ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2011
HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotIIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI
IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......
LisätiedotHYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN
HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet
LisätiedotMUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ
MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2014 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Eläkkeelle siirtyminen...
LisätiedotHenkilöstöraportti 2014
Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma
LisätiedotTyö tukee terveyttä. sivu 1
UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?
LisätiedotJanakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.
Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN
LisätiedotKunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä Kunnallinen työmarkkinalaitos
Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä 1.9.2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 21.2.2008 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.9.2007
LisätiedotAvaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus neuvottelutulos
Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus 2018-2020 neuvottelutulos 13.2.2018 JHL:n edustajisto/hallitus 15.2.2018 Riitta Rautiainen Tätä työehtosopimusta sovelletaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsenyhteisöjen
LisätiedotMUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ
MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2016 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Eläkkeelle siirtyminen...
LisätiedotTilastoesite syyskuu Kunnalliset palkat ja henkilöstö.
Tilastoesite syyskuu 2011 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kuntatyonantajat.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2010 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
LisätiedotPaikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos
Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.5.2009 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 24.11.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.5.2009 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki kuntiin
LisätiedotPardian yksityiset alat neuvottelutulokset Yliopistot
Pardian yksityiset alat neuvottelutulokset 2018 Yliopistot Sopimuskausi 1.2.2018 31.3.2020. Yleiskorotus 1.4.2018 on suuruudeltaan 1,0 % ja 1.4.2019 on suuruudeltaan 1,1 %. Järjestely- /paikallinen erä
LisätiedotTilastoesite syyskuu 2013. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi
Tilastoesite syyskuu 2013 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2012 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 657 3 732 7 183
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2004... 1 KATSAUS VUOTEEN 2004... 1
6LSRRQNXQQDQ +(1.,/g67g5$32577, HENKILÖSTÖRAPORTTI 2004... 1 KATSAUS VUOTEEN 2004... 1 +(1.,/g67g5$32577,-$+(1.,/g67g675$7(*,$ Mikä on henkilöstöraportti?... 2 Sipoon kunnan henkilöstöstrategia... 3 Vuoden
LisätiedotTilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi
Tilastoesite syyskuu 2012 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2011 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 595 3 642 3 016
LisätiedotTyöhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen
Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa
LisätiedotTilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista
Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 15.8.2018 Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotPaikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos
Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 4.2.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2008 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki
LisätiedotTilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista
Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 28.2.2019 Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina
LisätiedotTilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista
Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 31.3.2017 Kevassa tehdyt valtion eläkejärjestelmää koskevat eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina
LisätiedotHenkilöstöraportti Kh Kv
Henkilöstöraportti 2016 Kh 9.10.2017 64 Kv 16.10.2017 44 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne vuonna 2016... 4 2.1 Henkilöstömäärän kehitys... 4 2.2 Henkilöstö ammattinimikkeittäin...
LisätiedotTilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista
Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 15.8.2018 Kevassa tehdyt valtion eläkejärjestelmää koskevat eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotHenkilöstöön panostaminen
Henkilöstöön panostaminen Tavoitteet vuodelle 2014 Kehitetään sisäisiä toimintamalleja tehostamaan parhaiden käytäntöjen ja osaamisen jakamista. Jatketaan työvälineiden ja järjestelmien kehitystyötä tukemaan
LisätiedotTilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista
Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 31.3.2017 Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2015
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 SISÄLLYS 1. Katsaus raportointivuoteen 2015... 3 2. Sipoon kunnan henkilöstöstrategian painopistealueet... 5 3. Henkilöstöresurssit... 6 Henkilötyövuodet... 6 Henkilöstömäärän kehitys...
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2012
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle
LisätiedotHYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA
HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2008 2 1. TASA-ARVON EDISTÄMISVELVOITE Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987 (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 8.8.1986/609). Lain tavoitteena on estää
LisätiedotTyökykykoordinaattori työterveyshuollossa
Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
LisätiedotMUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ
MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2014 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Siirtyminen eläkkeelle...
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki
TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen Neljän kunnan liitos Toiminta-ajatus: Henkilöstö- ja koulutuspolitiikan keinoja hyväksi käyttämällä luoda henkilökunnalle edellytykset hyvän palvelun tuottamiseen
LisätiedotKunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi
Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus
Lisätiedot2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut
Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan
LisätiedotTilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista
Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 28.2.2019 Kevassa tehdyt valtion eläkejärjestelmää koskevat eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina
LisätiedotYhtymävaltuusto
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2
Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
LisätiedotWiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin
Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin tutkimiseen, arviontiin ja kehittämiseen TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN
LisätiedotKUNNALLISET PALKAT JA HENKILÖSTÖ
Tilastoesite marraskuu 2008 KUNNALLISET PALKAT JA HENKILÖSTÖ www.kuntatyonantajat.fi KESKIANSIOT SOPIMUSALOITTAIN Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2007 euroa/kk 7 000 6 000 6 024 5 000 4 000 3 000
LisätiedotIIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS
IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 26.5.2015 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI / HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1.
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotKäytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista
Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2013
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2013... 3 2 Henkilöstövoimavarat... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 4 2.3 Palvelussuhteen pituus... 5 2.4 Eläkkeelle siirtyminen...
LisätiedotSovittiin muutettavaksi yhteistoimintamenettelyä koskevaa yleissopimusta erillisen liitteen mukaisesti (liite 1).
1 (3) ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN ALAN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISASIOITA KOSKEVISTA NEUVOTTELUISTA 2000 Aika 13.12.2000 Paikka Kunnallinen työmarkkinalaitos, Toinen linja 14, Helsinki 1 Pöytäkirjan tarkastus
LisätiedotTIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA
TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA Työturvallisuuspäivän alueseminaari 28.4.2017 Seinäjoki Työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä Seinäjoen kaupunki / Henkilöstöhallinto
Lisätiedot