EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta 2000/0227(COD) 22. maaliskuuta 2001 LAUSUNTO aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnalle Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon toteuttamisesta Euroopassa (KOM(2000) 545 C5-0474/ /0227(COD)) Valmistelija: Rosa Miguélez Ramos AD\ doc PE

2 PE /16 AD\ doc

3 ASIAN KÄSITTELY Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta nimitti 11. lokakuuta 2000 pitämässään kokouksessa valmistelijaksi Rosa Miguélez Ramosin. Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta 24. tammikuuta ja 20. maaliskuuta 2001 pitämissään kokouksissa. Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi jäljempänä esitetyt tarkistukset äänin 50 puolesta 1 äänestettyä tyhjää. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Konstantinos Hatzidakis (puheenjohtaja), Emmanouil Mastorakis (varapuheenjohtaja), Helmuth Markov (varapuheenjohtaja), Rijk van Dam (varapuheenjohtaja), Rosa Miguélez Ramos (valmistelija), Pedro Aparicio Sánchez (Giovanni Claudio Favan puolesta), Sir Robert Atkins, Emmanouil Bakopoulos, Theodorus J.J. Bouwman, Philip Charles Bradbourn, Felipe Camisón Asensio, Carmen Cerdeira Morterero, Luigi Cocilovo (Rolf Berendin puolesta), Gerard Collins, Danielle Darras, Garrelt Duin, Alain Esclopé, Markus Ferber (Luigi Cesaron puolesta), Jean-Claude Fruteau (John Humen puolesta), Mathieu J.H. Grosch, Ewa Hedkvist Petersen, Mary Honeyball, Georg Jarzembowski, Elisabeth Jeggle (Francis Decourrièren puolesta), Pierre Jonckheer (Reinhold Messnerin puolesta), Dieter-Lebrecht Koch, Brigitte Langenhagen (Jacqueline Fosterin puolesta), Giorgio Lisi, Sérgio Marques, Erik Meijer, James Nicholson (Francesco Musotton puolesta), Juan Ojeda Sanz, Josu Ortuondo Larrea, Karla M.H. Peijs, Wilhelm Ernst Piecyk, Giovanni Pittella (Juan de Dios Izquierdo Colladon puolesta), Samuli Pohjamo, Alonso José Puerta, Carlos Ripoll i Martínez Bedoya, Isidoro Sánchez García, Marieke Sanders-ten Holte, Gilles Savary, Dana Rosemary Scallon, Agnes Schierhuber (Reinhard Rackin puolesta), Ingo Schmitt, Brian Simpson, Renate Sommer, Dirk Sterckx, Ulrich Stockmann, Helena Torres Marques (Joaquim Vairinhosin puolesta), Ari Vatanen, Mark Francis Watts ja Jan Marinus Wiersma (Demetrio Volcicin puolesta). AD\ doc 3/16 PE

4 LYHYET PERUSTELUT Rannikkoalueet ovat strategisesti merkittäviä kaikille eurooppalaisille. Niillä asuu enemmistö EU:n väestöstä ja kasvava osa taloudellista toimintaa on keskittynyt niille. Maatalouden, kalastuksen, kaupan ja matkailun toiminnoista aiheutuu yhä useammin eri käyttötapojen välisiä konflikteja. Niiden lisäksi rannikkoalueilla on ympäristöongelmia (elinympäristöjen tuhoutuminen, veden saastumien, rannikon eroosio ja luonnonvarojen loppuminen) ja sosiaalisia ongelmia (työttömyys ja sosiaalinen epävakaus, pysyvien työpaikkojen luomisen jatkuva vaikeutuminen, tarvittavan infrastruktuurin puuttumisen kärjistämä syrjäytyminen ja siirtolaisuus). Rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevan Euroopan unionin esittelyohjelman käynnistämisen ja sen tulosten arvioimisen jälkeen komissio ehdottaa nyt yhdennetyn ja joustavan strategian luomista, joka keskittyy todellisiin paikan päällä havaittuihin ongelmiin. Tämä strategia konkretisoituu tämän lausunnon aiheena olevaan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi jäsenvaltioille. Valmistelija suhtautuu myönteisesti tähän asti toteutettuihin toimiin, joilla on saatu lisätietoa ongelmista, jotka liittyvät väestön ja taloudellisen toiminnan voimakkaaseen keskittymiseen rannikkoalueille. Nyt pitää löytää oikeat vastaukset arvioiden perusteella ilmenneisiin haasteisiin ja ennen kaikkea pitää saada selville miten voidaan toimia Euroopan tasolla. Yhdennetty strategia muistuttaa toimenpidepakettia, johon sisältyy eri tasoilla alueellisella, kansallisella tai yhteisön tasolla, tai samanaikaisesti useammalla tasolla toteutettavaa politiikkaa. Tämän vuoksi yhteisön lainsäädäntöesityksestä tulee hyvin arkaluonteinen. Toisaalta kysymys rannikkoalueiden strategiasta voisi olla ensimmäisiä esimerkkejä yhteisön aluekehityssuunnitelmassa kehiteltyjen suuntaviivojen toteuttamisesta siten, että suunnitelmasta tulee enemmän kuin pelkkä viiteasiakirja. Tässä mielessä valmistelija ehdottaa eräitä tarkistuksia, joilla pyritään selkeyttämään ja vahvistamaan yhteyttä yhteisön aluekehityssuunnitelmaan. Tarkistuksissa on esitetty päivämääriä, jotta työlle saataisiin sitovammat määräajat ja niissä vahvistetaan tiettyjä avoimuusvelvollisuuksia. Sidos yhteisön aluekehityssuunnitelmaan Yhteisön aluekehityssuunnitelma hyväksyttiin aluesuunnitteluministerien epävirallisessa neuvostossa Potsdamissa 10. ja 11. toukokuuta Sen päämääränä oli luoda kokonaisnäkemys koko Euroopan alueesta ja myötävaikuttaa EU:n alueen tasapainoiseen ja kestävään kehitykseen. Aluekehityssuunnitelmassa ehdotettiin myös tavoitteita ja poliittisia valintoja, jotka koskevat kaikkia yhteisön aluekehityksestä vastaavia viranomaisia ja hallituksen yksiköitä. Avainkäsite oli monta keskusta sisältävän Euroopan alueen kehitys, johon pitää kuulua kaupungin ja maaseudun välisen suhteen uudelleenmäärittely, liikenteen ja muiden yhteyksien integroitujen suunnitelmien kehittely, luonnon ja kulttuuriperinnön kehittäminen ja suojelu. Kaikki nämä periaatteet koskevat ilman muuta myös EU:n rannikkoalueita. Aluekehityssuunnitelmaan sisältyvä heikkous on ikävä kyllä hyvin merkittävä: ehdotukset jäävät pelkiksi suuntaviivoiksi ja asiakirjan todellinen merkitys siten melko rajalliseksi. Jopa yhteisön aluekehityssuunnitelmaan kiinteästi liittyvät toimet (Yhteisön aluekehityssuunnitelman PE /16 AD\ doc

5 toimintaohjelman 12 toimenpidettä) ovat jääneet hieman unohduksiin. Aluekehityksestä vastaavien ministerien kokousvälit ovat pidentyneet huomattavasti asiakirjan hyväksymisen jälkeen. Eräät yhteisön aluekehityssuunnitelman periaatteet kuuluvat elimellisesti tiettyihin yhteisön politiikkoihin (esim. ympäristöpolitiikkaan), mutta usein puuttuu yhteinen näkemys eri yhteisön, kansallisen ja alueellisen tason politiikoista. Rannikkoaluepolitiikka ei ole poikkeus tästä. Tässä mielessä voidaan ajatella, että ensimmäistä kertaa on löytynyt poliittista tahtoa harkita vakavasti aluesuunnittelun ongelmia, jotka usein ovat yleiseurooppalaisia ongelmia. Pitäisikin esittää kysymys siitä, onko suositus riittävä eurooppalaiseksi vastaukseksi. Säädöstyyppi Komissio on ehdottanut Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon toteuttamisesta Euroopassa hyväksymistä. Yhteisön aluekehityssuunnitelman ja toisaalta todellisen rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevan Euroopan unionin esittelyohjelman toteuttamisen kannalta voidaan kysyä onko tällainen säädöstyyppi sivuutettakoon se, että suositus kuuluu yhteispäätösmenettelyyn riittävä todella edistämään aluesuunnittelupolitiikkaa laadullisesti Euroopan tasolla. Valmistelija ei ole toistaiseksi esittänyt tarkistuksia säädöstyypin muuttamiseksi, mutta on erittäin kiinnostunut kuulemaan jäsenten mielipiteet tällaiseen ehdotukseen. Jos halutaan saada mahdollisimman nopeasti säädöksessä edellytetyt arvioinnit ja strategiat, direktiivin tai asetuksen sitovampi luonne olisi sopivampi. Aikataulu, tietojen levitys ja kumppanuus Jotta tuloksia rannikkoalueiden hyväksi saataisiin mahdollisimman pian, valmistelija ehdottaa, että jäsenvaltioiden arviointien sekä rannikkoalueiden yhdennetyn käytön kansallisten strategioiden laatimiselle säädetään määräajat. Tietojen levittämisen osalta on tärkeää, että rannikkoalueita koskevat tiedot tuodaan mahdollisimman laajalti suuren yleisön ulottuville. Tietojen levitys ja mahdollisimman suuri osallistuminen ovat tehokkaan aluesuunnittelupolitiikan avainkysymyksiä. Tämän vuoksi uusi kumppanuutta koskeva kohta vahvistaa kaikkien hallinnon tasojen, kansalaisten, kansalaisjärjestöjen ja yksityisen sektorin mukanaolon. Lopullisena tavoitteena pitäisi olla poliitikkojen, hallinnon, eri talouden sektoreiden, asukkaiden ja ympäristöä ja luonnon- ja kulttuuriperintöä puolustavien kansalaisjärjestöjen tukema strategia. AD\ doc 5/16 PE

6 TARKISTUKSET Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset: Komission teksti 1 Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 kappale (1) Rannikkoalueilla on Euroopalle huomattavaa taloudellista, ympäristöön liittyvää, sosiaalista ja kulttuurillista merkitystä. (1) Rannikkoalueilla on Euroopalle huomattavaa taloudellista, ympäristöön liittyvää, sosiaalista ja kulttuurillista sekä vapaa-ajan viettoon liittyvää merkitystä. On välttämätöntä maininta selkeästi myös vapaa-ajan viettoon liittyvä merkitys. Tarkistus 2 Johdanto-osan 2 kappale (2) Euroopan ympäristökeskuksen tuoreimman raportin mukaan Euroopan rannikkoalueiden tila on jatkuvasti huonontunut. (2) Euroopan ympäristökeskuksen tuoreimman raportin mukaan Euroopan rannikkoalueiden tila on jatkuvasti huonontunut sekä itse rannikoilla (esim. eroosioon liittyvät ongelmat, suuri väestötiheys, jätteet, metsien häviäminen ja dyynien vetäytyminen) että rannikkoalueiden vesistöissä (öljypäästöt, lämpötilan nousu sekä siitä johtuva levien runsas lisääntyminen). Tarkistuksen avulla halutaan tarkentaa ongelmia, joihin suosituksessa epäsuorasti viitataan. 1 Ei vielä julkaistu EYVL:ssä. PE /16 AD\ doc

7 Tarkistus 3 Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) Tarkistuksen avulla lisätään tärkeä väestöä koskeva näkökohta. (2 a) Väestön ja taloudellisen toiminnan kasvu, saastuttava teollisuus mukaan lukien, aiheuttaa yhä suuremman uhan kyseisten alueiden ympäristötasapainolle. Tarkistus 4 Johdanto-osan 2 b kappale (uusi) (2 b) Rannikkoalueet kärsivät yhä enemmän yleisistä ilmastonmuutoksista. Tarkistuksen avulla pyritään korostamaan rannikkoalueilla havaittujen ongelmien ja nykyisten ilmastomuutosten välistä yhteyttä. Tarkistus 5 Johdanto-osan 2 c kappale (uusi) (2 c) Väestön ja taloudellisen toiminnan kasvu, saastuttava teollisuus sekä merenkulusta syntyvät jätteet, laivojen aiheuttama kulutus ja yleisjätteet mukaan lukien, aiheuttaa yhä suuremman uhan kyseisten alueiden ympäristötasapainolle. Tarkistuksen avulla halutaan tuoda esille väestöongelmaa koskeva merkittävä seikka sekä määritellä tarkemmin, millaisia jätteitä rannikkoalueilla esiintyy. AD\ doc 7/16 PE

8 Tarkistus 6 Johdanto-osan 2 d kappale (uusi) (2 d) Euroopan unioni suosii yhdennettyä aluesuunnittelua laajemmassa mittakaavassa horisontaalisten välineiden avulla. Yhdennetyn aluesuunnittelun toimilla on tärkeä merkitys rannikkoalueiden yhdennetyssä hoidossa ja käytössä. Tarkistuksen avulla halutaan lisätä aluesuunnittelupolitiikka yhdeksi Euroopan unionin rannikkoalueiden yhdennettyä hoitoa ja käyttöä koskevaksi näkökohdaksi. Tarkistus 7 Johdanto-osan 4 kappale (4) Komission tiedonannoissa KOM(97) 744 ja KOM(2000) [ ] todetaan, että rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito edellyttää paikallisen ja alueellisen tason toimia, joita ohjataan ja tuetaan asianmukaisilla kansallisilla järjestelmillä. (4) Komission tiedonannoissa KOM(1997) 744 ja KOM(2000) [ ] todetaan, että rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito edellyttää strategisia, koordinoituja ja yhdessä suunniteltuja paikallisen ja alueellisen tason toimia, joita ohjataan ja tuetaan asianmukaisilla kansallisilla järjestelmillä. Tarkistuksessa halutaan tuoda esille, kuinka välttämätöntä eri tasojen välinen niveltyminen toisiinsa on (alueellinen toiminta ja osaaminen). Tarkistus 8 Johdanto-osan 5 kappale (5) On tarpeen varmistaa johdonmukainen toiminta ja yhteistyö Euroopan tasolla, erityisesti aluemerien tasolla, jotta voidaan ratkaista rannikkoalueiden rajat ylittävät ongelmat. (5) On tarpeen varmistaa johdonmukainen toiminta ja yhteistyö Euroopan tasolla sekä yhteistyö Kansainvälisen merenkulkujärjestön kanssa, erityisesti aluemerien tasolla, jotta voidaan ratkaista rannikkoalueiden rajat ylittävät ongelmat. PE /16 AD\ doc

9 Kansainvälisellä merenkulkujärjestöllä on merkittävä tehtävä, joten sitä olisi kuultava ja se olisi otettava mukaan neuvotteluihin. Tarkistus 9 Johdanto-osan 7 kappale (7) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklan mukaisten toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden ja Amsterdamin sopimukseen liitetyn toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamista koskevan pöytäkirjan 7 mukaisesti sekä rannikkoalueiden ja jäsenvaltioiden oikeudellisten ja institutionaalisten järjestelmien eroavaisuuksien vuoksi tämän toiminnan tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa yhteisön tasolla toteutettavan ohjauksen avulla, (7) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklan mukaisten toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden ja Amsterdamin sopimukseen liitetyn toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamista koskevan pöytäkirjan 7 mukaisesti sekä rannikkoalueiden ja jäsenvaltioiden oikeudellisten ja institutionaalisten järjestelmien eroavaisuuksien vuoksi tämän toiminnan tavoitteet, mukaan lukien olemassaolevien rahoitusvälineiden, kuten Interreg III:n, puitteissa toteutettavat ensisijaiset tavoitteet, voidaan parhaiten saavuttaa yhteisön tasolla toteutettavan ohjauksen avulla, Kokonaisvaltaisen lähestymistavan mukaisten periaatteiden noudattamista on rohkaistava yhteisönlaajuisesti, ja sen pitää olla myös rakennepolitiikan ensisijainen tavoite. Tarkistus 10 II luku, 1 kohta 1. Laaja-alainen näkökulma (sekä aihepiirin että maantieteellisten näkökohtien suhteen) 1. Laaja-alainen näkökulma (sekä aihepiirin että maantieteellisten näkökohtien suhteen), jossa otetaan huomioon sekä rannikkoalueisiin vaikuttavien järjestelmien keskinäinen riippuvuus että niiden erot. Tarkistuksella selkeytetään tekstiä sen ymmärtämisen helpottamiseksi. AD\ doc 9/16 PE

10 Tarkistus 11 II luku, 2 kohta 2. Pitkän aikavälin näkökulma 2. Pitkän aikavälin näkökulma, jolla varmistetaan varovaisuusperiaate ja otetaan huomioon nykyisten ja tulevien sukupolvien tarpeet. Tarkistuksella selkeytetään tekstiä sen ymmärtämisen helpottamiseksi. Tarkistus 12 II luku, 3 kohta 3. Joustava käyttö ja hoito (jota voidaan mukauttaa uusiin tietoihin ja olosuhteisiin) ja siihen siirtyminen vaiheittain 3. Joustava käyttö ja hoito (jota voidaan mukauttaa uusiin tietoihin ja olosuhteisiin) ja siihen siirtyminen vaiheittain, jossa sallitaan sen mukauttaminen ongelmien kehityksen ja tiedon lisääntymisen myötä. Tarkistuksella selkeytetään tekstiä sen ymmärtämisen helpottamiseksi. Tarkistus 13 II luku, 4 kohta 4. Paikalliset ominaispiirteet 4. Paikallisten ominaispiirteiden ja Euroopan rannikkoalueiden suuren monimuotoisuuden tunteminen, niin että konkreettisiin tarpeisiin voidaan vastata erityisillä ratkaisuilla ja joustavilla toimilla. Tarkistuksella selkeytetään tekstiä sen ymmärtämisen helpottamiseksi. Tarkistus 14 II luku, 5 a kohta (uusi) 5 a. Rannikon asukkaiden ja heidän kulttuuriperintönsä suojelu merestä PE /16 AD\ doc

11 johtuvilta vaaroilta (merenpinnan nousu, rannikkomyrskyjen esiintymistiheyden ja voimakkuuden lisääntyminen, tuulten suunnan muuttuminen). Tarkistuksen avulla halutaan lisätä merkittävä perusperiaate rannikkoalueen moitteettomaan käyttöön ja hoitoon. Tarkistus 15 II luku, 6 kohta 6. Osallistava suunnittelu 6. Osallistava suunnittelu, jossa kaikki asianosaiset (merenkulku, paikalliset asukkaat ja liike-elämä, vapaa-ajan viettäjät, kalastajayhteisöt) otetaan mukaan aluesuunnitteluun yhteisen sitoumuksen ja vastuun pohjalta. Tarkistus lisää tekstin painokkuutta ja ymmärrettävyyttä, ja samalla otetaan huomioon, kuinka monta eri osapuolta asiassa on. Tarkistus 16 II luku, 7 kohta 7. Kaikkien asiaankuuluvien hallintoelimien tuki ja osallistuminen 7. Kaikkien asiaankuuluvien hallintoelimien tuki ja osallistuminen luomalla yhteyksiä eri hallinnon tasojen ja alojen välille ja nykyisten politiikkojen tarvittava koordinointi. Tarkistuksella selkeytetään tekstiä sen ymmärtämisen helpottamiseksi. Tarkistus 17 II luku, 8 kohta 8. Eri välineiden yhdistäminen 8. Niiden eri välineiden yhdistäminen, joilla varmistetaan lainsäädännön ja AD\ doc 11/16 PE

12 hallinnollisten tavoitteiden sekä suunnittelun ja hoidon välinen johdonmukaisuus. Tarkistuksella selkeytetään tekstiä sen ymmärtämisen helpottamiseksi. Tarkistus 18 III luku, 1 kohta 1. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä kansallinen arviointi, jossa analysoidaan, mitkä toimijat, lait ja laitokset vaikuttavat kunkin maan rannikkoalueiden suunnitteluun sekä käyttöön ja hoitoon. 1. Jäsenvaltioiden on tehtävä yhdessä alueellisten viranomaisten kanssa ennen 31 päivää joulukuuta 2002 kansallinen arviointi, jossa analysoidaan, mitkä toimijat, lait ja laitokset vaikuttavat kunkin maan rannikkoalueiden suunnitteluun sekä käyttöön ja hoitoon, jotta taataan julkisten viranomaisten toimien ja paikallisten hankkeiden yhtenevyys. On syytä toteuttaa rakennerahastoja koskevien yleisten säännöksien mukainen kumppanuus ja olla edellä kävijänä unionin uuden hallintotavan käyttöönotossa. Tulosten saavuttamiseksi rannikkoalueiden hyväksi mahdollisimman nopeasti kansallisille arvioinneille pitää säätää määräaika. Tarkistuksen tavoitteena on tähdentää, että on syytä välttää vastuun hajauttamista. Joissakin jäsenvaltioissa rannikkoalueiden suunnittelu on erittäin hajanaista. Tarkistus 19 III luku, 2 kohta 2. Arvioinnin olisi katettava kaikki hallinnolliset tasot, ja lisäksi siinä olisi kuvattava kansalaisten, kansalaisjärjestöjen sekä yksityisen sektorin roolit. 2. Arvioinnin olisi katettava kaikki hallinnolliset tasot, ja lisäksi siinä olisi kuvattava kansalaisten, alueiden välisten järjestöjen, kansalaisjärjestöjen sekä yksityisen sektorin roolit. Rannikkoalueiden ongelmien ylikansallinen ja alueiden välinen luonne edellyttää alueiden välisten yhteistyörakenteiden mukaan ottamista. PE /16 AD\ doc

13 Tarkistus 20 III luku, 3 kohta 3. Arvioinnissa käsiteltäviä sektoreita ovat kalastus, liikenne, energia, luonnonvarojen hallinta, lajien ja luontotyyppien suojelu, työllisyys, aluekehitys, matkailu ja vapaaajan vietto, teollisuus ja kaivannaistoiminta, jätehuolto, maatalous ja koulutus (mutta arvioinnissa voidaan tarkastella myös muita sektoreita). 3. Arvioinnissa käsiteltäviä sektoreita ovat kalastus, vesiviljely, liikenne, satamat ja meriliikenne mukaan lukien, energia, luonnonvarojen hallinta, lajien ja luontotyyppien suojelu, meriturvallisuus, työllisyys, alue- ja yhdyskuntasuunnittelu, matkailu ja vapaa-ajan vietto, teollisuus ja kaivannaistoiminta, jätehuolto, maatalous ja koulutus (mutta arvioinnissa voidaan tarkastella myös muita sektoreita). Tarkistuksessa tarkennetaan sekä meriliikenteen että vesiviljelyn merkitystä rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon toteuttamista koskevassa strategiassa. Kyse on olennaisesta tekijästä, jos halutaan todella estää merionnettomuudet. Lisäksi tarkistuksella lisätään yhdyskuntasuunnittelun näkökohta, joka on olennainen osa rannikkoalueiden suunnittelua. Tarkistus 21 IV luku, 1 kohta 1. Jäsenvaltioiden olisi arvioinnin tulosten perusteella laadittava kansallinen strategia, jonka avulla voidaan panna täytäntöön rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon periaatteet. 1. Jäsenvaltioiden on arvioinnin tulosten perusteella laadittava yhdessä alueellisten viranomaisten ja alueiden välisten järjestöjen kanssa ennen 31 päivää joulukuuta 2004 kansallinen strategia, jonka avulla voidaan panna täytäntöön rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon periaatteet. Ottaen huomioon kumppanuuden ja hyvän hallintotavan periaatteet alueet ja alueiden väliset järjestöt on otettava mukaan tällaisten strategioiden laadintaan. Tulosten saavuttamiseksi rannikkoalueiden hyväksi mahdollisimman nopeasti pitää säätää määräaika kansallisten rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon periaatteiden strategioiden laatimiselle. AD\ doc 13/16 PE

14 Tarkistus 22 IV luku, 3 kohdan a alakohta a) määriteltävä niiden kyseisessä maassa toimivien erilaisten hallinnollisten toimijoiden roolit, joiden tehtävät liittyvät rannikkoalueiden toimintaan tai luonnonvaroihin, sekä menettelyt tehtävien koordinoimiseksi. Määrittelemällä roolit varmistetaan sekä riittävä paikallinen valvonta että tarpeeksi laaja alueellinen näkemys ja johdonmukaisuus (erityisesti varmistamalla, että paikallisviranomaisten toiminta ei perustu liikaa paikallisten ja naapurialueiden asukkaiden lyhyen aikavälin taloudellisiin etuihin. a) määriteltävä niiden kyseisessä maassa toimivien erilaisten hallinnollisten toimijoiden roolit, joiden tehtävät liittyvät rannikkoalueiden toimintaan tai luonnonvaroihin, sekä menettelyt tehtävien koordinoimiseksi. Määrittelemällä roolit varmistetaan sekä paikallinen valvonta että tarpeeksi laaja alueellinen näkemys ja johdonmukaisuus (erityisesti varmistamalla, että paikallisviranomaisten toiminta ei perustu paikallisten ja naapurialueiden asukkaiden taloudellisiin etuihin. Alkuperäinen teksti on liian ohjaileva, eikä anna riittävää toimintavapautta paikallisille. Tarkistus 23 IV luku, 3 kohdan b alakohta b) määriteltävä periaatteiden täytäntöönpanoon käytettävien välineiden sopiva yhdistelmä, kun otetaan huomioon kansalliset oikeudelliset ja hallinnolliset olosuhteet. Tätä strategiaa kehittäessään jäsenvaltiot voivat harkita seuraavia vaihtoehtoja: laaditaan rannikkoalueita koskeva kansallinen strateginen suunnitelma, jossa hyödynnetään aluesuunnittelun tai maankäytön suunnittelun välineitä yhdennetyn suunnittelun sekä käytön ja hoidon edistämiseksi (mukaan luettuina välineet, joilla rannikkoalueista riippuvaiset käyttömuodot asetetaan ensisijalle vuoroveden vaikutuksen alaisella rantaosuudella); käytetään maanostojärjestelmiä ja alueiden nimeämistä yleisiksi alueiksi; tehdään muodollisia ja vapaaehtoisia sopimuksia rannikkoalueiden käyttäjien kanssa; käytetään taloudellisia ja b) määriteltävä periaatteiden täytäntöönpanoon käytettävien välineiden sopiva yhdistelmä, kun otetaan huomioon kansalliset oikeudelliset ja hallinnolliset olosuhteet. Tätä strategiaa kehittäessään jäsenvaltioiden pitää harkita seuraavia vaihtoehtoja: laaditaan yksi tai useampi rannikkoalueita koskeva kansallinen strateginen suunnitelma, jossa hyödynnetään aluesuunnittelun tai maankäytön suunnittelun välineitä yhdennetyn suunnittelun sekä käytön ja hoidon edistämiseksi (mukaan luettuina välineet, joilla rannikkoalueista riippuvaiset käyttömuodot asetetaan ensisijalle vuoroveden vaikutuksen alaisella rantaosuudella); käytetään maanostojärjestelmiä ja alueiden nimeämistä yleisiksi alueiksi; tehdään muodollisia ja vapaaehtoisia sopimuksia rannikkoalueiden käyttäjien kanssa; käytetään taloudellisia ja PE /16 AD\ doc

15 verotuksellisia kannustimia (jotka ovat yhdenmukaisia yhteisön lainsäädännön kanssa) sekä alueellisen kehityssuunnittelun järjestelmiä. verotuksellisia kannustimia (jotka ovat yhdenmukaisia yhteisön lainsäädännön kanssa) sekä asianmukaisia paikallissuunnittelun järjestelmiä. Rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevan Euroopan unionin esittelyohjelman periaatteiden toteuttamisvälineiden tutkimisen pitäisi olla pikemmin velvollisuus kuin valinta. On otettava huomioon mahdollisuus tehdä useampia kansallisia strategisia suunnitelmia eri rannikkoalueiden kehittämiseksi. Näitä suunnitelmia pitää tarkastella IV 1 kohdan mukaisina rannikkoalueiden yhdennetyn aluesuunnittelun periaatteiden kansallisen strategian toimeenpanosuunnitelmina. Tätä ei pitäisi rajoittaa ainoastaan alueelle, vaan siihen olisi sisällytettävä paikallinen osallistuminen myös alemmilla tasoilla. Tarkistus 24 IV luku, 3 kohdan g alakohta g) luotava asianmukaiset, yhtäjaksoiset järjestelmät rannikkoalueidensa seuraamiseksi ja niitä koskevien tietojen levittämiseksi. Näissä järjestelmissä olisi kerättävä tietoa ja toimitettava sitä asianmukaisissa ja yhteensopivissa muodoissa kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason päätöksentekijöille yhdennetyn käytön ja hoidon helpottamiseksi. Näiden tietojen olisi oltava yleisesti saatavilla kohtuulliseen hintaan. g) luotava yhdessä Euroopan ympäristökeskuksen ja alueellisten viranomaisten kanssa asianmukaiset, yhtäjaksoiset järjestelmät rannikkoalueidensa seuraamiseksi ja niitä koskevien tietojen levittämiseksi. Näissä järjestelmissä olisi kerättävä tietoa ja toimitettava sitä asianmukaisissa ja yhteensopivissa muodoissa kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason päätöksentekijöille yhdennetyn käytön ja hoidon helpottamiseksi. Näiden tietojen olisi oltava yleisesti saatavilla. Jokaisessa maantieteellisessä tietojärjestelmässä edellytetään johdonmukaisuutta tietojen tuottamisen ja käytön eri tasojen välillä. Kun päämääränä on rannikkoalueita koskevan tiedon mahdollisimman laaja saatavuus (esim. Internetin kautta) hintaa koskevan kohdan poistaminen on suositeltavaa. Tarkistus 25 V luku, -1 kohta (uusi) -1 Jäsenvaltiot varmistavat kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten, AD\ doc 15/16 PE

16 eri hallintoportaiden, työmarkkinajärjestöjen, kansalais- ja asukasjärjestöjen, hallituksista riippumattomien järjestöjen ja yksityisen sektorin kiinteän koordinoinnin. Lopullisena päämääränä pitäisi olla strategia, jota tukisivat poliitikot, hallintoelimet, eri talouden sektorit, asukkaat ja luonnon- ja kulttuuriperintöä puolustavat kansalaisjärjestöt. PE /16 AD\ doc