Puheenjohtajan päätelmät

Transkriptio

1 Puheenjohtajan päätelmät 1. Eurooppa-neuvosto käsitteli erityisesti seuraavia aiheita: Lissabonin strategian välitarkistuksen valmistelu vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue: Haagin ohjelma Eurooppa-asioista tiedottaminen. Eurooppa-neuvosto kävi myös keskusteluja Irakin pääministerin Ijad Allawin kanssa. 2. Eurooppa-neuvoston kokousta edelsi Euroopan parlamentin puhemiehen Josep Borrellin alustus, jota seurasi näkemystenvaihto. 3. Eurooppa-neuvosto pani merkille uuden komission nimittämisestä Euroopan parlamentissa käydyn keskustelun tuloksen. Se suhtautui myönteisesti komission puheenjohtajaksi nimetyn José Manuel Barroson esittämään uuteen luetteloon tulevan komission jäsenistä. Neuvosto hyväksyi luettelon yhteisellä sopimuksella puheenjohtajaksi nimetyn kanssa. Eurooppaneuvosto ilmaisi toivovansa, että tämä komissio voidaan hyväksyä ja että se voi aloittaa toimikautensa mahdollisimman pian. 4. Eurooppa-neuvosto ilmaisi olevansa erittäin tyytyväinen siihen, että sopimus Euroopan perustuslaista allekirjoitettiin juhlallisesti kaikkien jäsenvaltioiden puolesta Roomassa 26. lokakuuta I LISSABONIN STRATEGIA: VÄLITARKISTUKSEN VALMISTELU 5. Eurooppa-neuvosto vahvisti Lissabonissa maaliskuussa 2000 käynnistetyn prosessin merkityksen ja aiheellisuuden. Kyseisellä prosessilla pyritään parantamaan merkittävästi Euroopan talouksien kilpailukykyä tasapainoisen strategian avulla, jolla on taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus. Eurooppa-neuvosto pyysi neuvostoa työskentelemään edelleen tiiviisti kevään kokouksen jälkeen saavutettujen tulosten pohjalta. Se totesi uudelleen, että on tärkeää, että jäsenvaltiot panevat hyväksytyt toimenpiteet täytäntöön. 8

2 6. Eurooppa-neuvosto korosti vuoden 2005 kevään Eurooppa-neuvostossa tehtävän välitarkistuksen merkitystä Lissabonin strategian vauhdittamiseksi. Tässä yhteydessä se kuuli välitarkistuksen valmistelussa komissiota avustavan korkean tason asiantuntijaryhmän puheenjohtajan Wim Kokin alustuksen, jota seurasi näkemystenvaihto. 7. Eurooppa-neuvosto pani tyytyväisenä merkille, että Euroopan komissio aikoo jatkaa Lissabonin strategian täytäntöönpanoa yhtenä politiikkansa avaintekijöistä. Se pyysi komissiota tekemään tarvittavat ehdotukset välitarkistusta varten uudet haasteet huomioon ottaen vuoden 2005 tammikuun loppuun mennessä. Näissä kattavissa ehdotuksissa olisi otettava huomioon Wim Kokin johtaman korkean tason asiantuntijaryhmän raportti ja jäsenvaltioiden näkemykset sekä kestävän kehityksen strategian tuleva tarkistus. Eurooppaneuvosto pyysi neuvostoa tarkastelemaan näitä ehdotuksia hyvissä ajoin, ja se odottaa konkreettisia lisätoimia, joilla varmistetaan Lissabonin strategian tuloksekas täytäntöönpano sen kaikkien ulottuvuuksien osalta. 8. Eurooppa-neuvosto pani merkille sosiaalialan kolmikantahuippukokouksessa käydyn keskustelun. Se totesi, että työmarkkinaosapuolilla on keskeinen asema kaikilla tasoilla, erityisesti työmarkkinoiden uudenaikaistamisessa ja muutoksen ennakoimisessa, ja kehotti niitä sitoutumaan Lissabonin strategian täytäntöönpanon tehostamista koskevaan välitarkistukseen. 9. Eurooppa-neuvosto pani tyytyväisenä merkille, että on käynnistetty toimintaohjelma sääntelyn parantamista koskevan yhteisen aloitteen edistämiseksi. EU:n toimielimet ovat edistyneet merkittävästi vaikutusten arviointia koskevien yhteisten menetelmien kehittämisessä ja yksinkertaistamisohjelman edellyttämässä työmenetelmien mukauttamisessa lainsäädännön parantamista koskevan toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti. 9

3 10. Eurooppa-neuvosto pani tyytyväisenä merkille neuvoston (Ecofin) 21. lokakuuta 2004 antamat päätelmät ja tässä yhteydessä erityisesti: tuen yhteisten menetelmien kehittämiselle hallinnollisten rasitteiden mittaamiseksi komission aikomuksen esittää lähiaikoina asiasta tiedonanto komission ja jäsenvaltioiden yhteistyön pilottihankkeissa, joilla pyritään määrittelemään tarkemmin nämä menetelmät, jotka on tarkoitus saattaa valmiiksi mahdollisimman pian vuonna Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota ottamaan menetelmät käyttöön vaikutusten arviointia ja yksinkertaistamista koskevia työmenetelmiä koskevissa suuntaviivoissaan sen jälkeen, kun pilottihankkeet on saatettu päätökseen. 11. Eurooppa-neuvosto, joka tunnustaa Euroopan parlamentin merkityksen tällä alalla, pani tyytyväisenä merkille komission ja neuvoston edistymisen yhteisön nykyisen lainsäädännön yksinkertaistamista koskevien neuvoston painopisteiden määrittämisessä yhteisön säännöstön huomioon ottavalla tavalla. Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota sisällyttämään nämä painopisteet tämän käynnissä olevaan yksinkertaistamisohjelmaan. Se totesi, että painopisteet määritellään todennäköisesti ympäristön, liikenteen ja tilastojen aloilta. Eurooppa-neuvosto pyysi neuvostoa jatkamaan työtä ensisijaisesti näillä valituilla aloilla ja laatimaan marraskuun istunnossaan sovituista painopisteistä säädöksen luettelon. 12. Kevään 2005 Eurooppa-neuvosto keskustelee sääntelyn parantamisesta Lissabonin strategian välitarkistuksen yhteydessä. 13. Lisäksi Eurooppa-neuvosto pani välitarkistuksen valmistelun osalta merkille Ranskan, Saksan, Espanjan ja Ruotsin valtion- tai hallitusten päämiesten kirjeen, jossa tuodaan esiin väestökehitykseen liittyvien tekijöiden merkitys Euroopan tulevan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen muotoutumisessa ja pyydetään laatimaan nuorisoa koskeva eurooppalainen sopimus. 10

4 II VAPAUDEN, TURVALLISUUDEN JA OIKEUDEN ALUE: HAAGIN OHJELMA 14. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuudesta on tullut yhä keskeisempi asia erityisesti Yhdysvalloissa 11. syyskuuta 2001 ja Espanjassa 11. maaliskuuta 2004 tehtyjen terrori-iskujen vuoksi. Euroopan kansalaiset odottavat oikeutetusti, että samalla kun Euroopan unioni takaa perusvapauksien ja -oikeuksien kunnioittamisen, se myös omaksuu tehokkaamman yhteisen lähestymistavan rajat ylittäviin ongelmiin, kuten laittomaan maahanmuuttoon sekä ihmiskauppaan ja ihmissalakuljetukseen sekä terrorismiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. 15. Eurooppa-neuvosto sopi viisi vuotta sitten Tampereella järjestetyssä kokouksessaan ohjelmasta, jossa vahvistettiin perusta tärkeille saavutuksille vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella. Nyt on aika laatia uusi ohjelma, jotta unioni voi hyödyntää tähänastisia saavutuksia ja vastata tehokkaasti uusiin haasteisiinsa. Tätä varten Eurooppa-neuvosto hyväksyi seuraaviksi viideksi vuodeksi uuden monivuotisen ohjelman, joka on nimetty Haagin ohjelmaksi ja joka on näiden päätelmien liitteenä. Ohjelman perustana ovat Euroopan perustuslaista tehdyssä sopimuksessa vahvistetut tavoitteet. Siinä otetaan huomioon komission arvio, johon vuoden 2004 kesäkuun Eurooppa-neuvosto oli tyytyväinen, sekä Euroopan parlamentin 14. lokakuuta 2004 hyväksymä suositus määräenemmistöpäätösten ja yhteispäätösmenettelyn käytöstä. 16. Haagin ohjelmassa käsitellään kaikkia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvän politiikan näkökohtia, niiden ulkoinen ulottuvuus mukaan luettuna, joihin kuuluvat erityisesti perusoikeudet ja kansalaisuus, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka, rajavalvonta, kotouttaminen, terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, oikeus- ja poliisiyhteistyö, yksityisoikeus sekä joulukuussa 2004 ohjelmaan lisättävä huumausainestrategia. Tämän ohella Eurooppa-neuvosto pitää ratkaisevan tärkeänä asianmukaisten eurooppalaisten oikeusvälineiden laatimista sekä asiaankuuluvien kansallisten yksiköiden välisen käytännön ja operatiivisen yhteistyön tehostamista samoin kuin sovittujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa määräajassa. 11

5 17. Tämän ohjelman mukaisesti Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota esittämään vuonna 2005 toimintasuunnitelman, johon sisältyy ehdotuksia konkreettisiksi toimiksi ja aikataulu ehdotusten hyväksymiselle ja toteuttamiselle. Lisäksi se pyytää komissiota esittämään neuvostolle vuosittaisen kertomuksen unionin toimenpiteiden täytäntöönpanosta ("tulostaulukko"). Jäsenvaltioiden on toimitettava sitä varten tarvittavat tiedot. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto korosti avoimuuden ja Euroopan parlamentin osallistumisen merkitystä. 18. Eurooppa-neuvosto pyysi neuvostoa varmistamaan, että kutakin eri toimenpidettä koskevaa aikataulua noudatetaan. 19. Eurooppa-neuvosto totesi, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevan monivuotisen ohjelman rahoitusvaikutukset on otettava asianmukaisesti huomioon; tämä ei kuitenkaan saa vaikuttaa vuosien rahoituskehykseen. 20. Eurooppa-neuvosto tarkastelee vuoden 2006 toisella puoliskolla edistymistä Haagin ohjelman toteuttamisessa. III EUROOPPA-ASIOISTA TIEDOTTAMINEN 21. Eurooppa-neuvosto totesi jälleen, että kansalaisten tietoisuutta unionin työn merkityksestä on lisättävä, ja ilmaisi tyytyväisyytensä Eurooppa-asioiden ministerien kokouksen tuloksiin. Se myös kannusti jatkamaan keskustelua asiasta tulevilla puheenjohtajakausilla ja muun muassa tarkastelemaan mahdollisuuksia lähettää Eurooppa-asioista käytäviä julkisia keskusteluja television välityksellä ennen Eurooppa-neuvoston kokouksia. Euroopan kansalaisilla on yhteiset perusarvot, ja poliitikoilla on sekä kansallisella että Euroopan tasolla vastuu tiedottaa Euroopan yhdentymisen merkityksestä ja saada eurooppalaiset julkisen keskustelun ja aktiivisen kansalaisuuden kautta mukaan päätöksentekoon. 12

6 22. Eurooppa-neuvosto oli tyytyväinen, että komissio painottaa edelleen erityisesti viestintää ja että komissio aikoo esittää viestintästrategiansa hyvissä ajoin ennen vuoden 2005 kesäkuun Eurooppa-neuvostoa. 23. Eurooppa-neuvosto totesi jälleen, että perustuslaista tehdyn sopimuksen ratifiointiprosessi tarjoaa merkittävän tilaisuuden tiedottaa kansalaisille Eurooppa-asioista. Jäsenvaltiot voivat jakaa keskenään prosessiin liittyviä tietoja ja kokemuksia. Kukin jäsenvaltio vastaa kuitenkin itse ratifiointiin liittyvistä kampanjoista. IV LAAJENTUMINEN 24. Euroopan komission puheenjohtaja esitteli Eurooppa-neuvostolle tilanneselvitykset, laajentumista koskevan strategia-asiakirjan sekä neljää ehdokasvaltiota koskevat suositukset ja selvityksen Turkin jäsenyysnäkymiin liittyvistä seikoista. Komissio julkaisi nämä asiakirjat 6. lokakuuta Eurooppa-neuvosto vahvisti, että se aikoo aiempien päätelmiensä mukaisesti käsitellä liittymistä koskevia avoinna olevia kysymyksiä kokouksessaan joulukuussa V ULKOASIAT Yhdysvaltain presidentinvaalit 26. Eurooppa-neuvosto onnitteli lämpimästi presidentti George W. Bushia hänen tultuaan valituksi uudelleen Amerikan yhdysvaltojen presidentiksi. Läheisellä yhteisiin arvoihin perustuvalla transatlanttisella kumppanuudella on keskeinen merkitys Euroopan toimiessa kansainvälisen rauhan, turvallisuuden ja vaurauden rakentamiseksi. Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat syvien poliittisten, taloudellisten ja kulttuuristen siteidensä perusteella toistensa luonnolliset ja välttämättömät kumppanit. 13

7 27. Euroopan unionilla ja Amerikan yhdysvalloilla on yhteinen vastuu tärkeimpiin uhkiin ja haasteisiin vastaamisessa. Tällaisia ovat esimerkiksi alueelliset konfliktit, erityisesti Lähi-idässä, terrorismi, joukkotuhoaseiden leviäminen, aids ja köyhyyden torjuminen. Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen olisi myös edelleen tehtävä tiivistä yhteistyötä Dohan kauppaneuvottelukierroksen saattamiseksi onnistuneeseen päätökseen. 28. EU ja sen jäsenvaltiot haluavat tehdä läheistä yhteistyötä presidentti Bushin ja hänen uuden hallintonsa kanssa ja toimia yhdessä myös monenvälisissä instituutioissa oikeusvaltion edistämiseksi ja oikeudenmukaisen, demokraattisen ja turvallisen maailman luomiseksi. Sudan 29. Eurooppa-neuvosto ilmoitti olevansa erittäin huolestunut Sudanin/Darfurin tilanteesta ja korosti ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja turvallisuustilanteen parantamisen olevan tärkeää. Se kehotti Sudanin hallitusta ja muita osapuolia täyttämään kansainvälisen yhteisön asettamat vaatimukset. Eurooppa-neuvosto vahvisti tukevansa edelleen Afrikan unionia ja olevansa valmis tarjoamaan apua ja asiantuntemusta Afrikan unionin operaation laajentamiseen Darfurissa. Eurooppa-neuvosto hyväksyi 2. marraskuuta 2004 annetut päätelmät ja kannusti neuvostoa ja komissiota toteuttamaan tarvittavat toimet pakotteiden käyttöä pois sulkematta niiden panemiseksi täytäntöön pikaisesti. Irak 30. Eurooppa-neuvosto tapasi Irakin pääministerin Ijad Allawin keskustellakseen Irakin tilanteesta ja toisti voimakkaan tukensa Irakin poliittiselle prosessille ja Irakin väliaikaiselle hallitukselle. Se pani tyytyväisenä merkille Irakin päättäväisyyden jatkaa poliittista prosessia ja vakuutti pääministerille, että Euroopan unioni tukee edelleen Irakin kansan rohkeaa ja vaikeaa työtä turvallisuuden, demokratian ja oikeusvaltion palauttamiseksi. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto hyväksyi liitteenä olevan julkilausuman ja pyysi neuvostoa ja komissiota toteuttamaan tarvittavat toimet sen panemiseksi kiireellisesti täytäntöön. 14

8 Lähi-itä 31. Eurooppa-neuvosto ilmaisee myötätuntonsa Palestiinan kansalle tällä vaikealla hetkellä. Se kehottaa Palestiinan johtajia osoittamaan vahvaa vastuuntuntoa varmistamalla palestiinalaisten instituutioiden keskeytymätön toiminta. Eurooppa-neuvosto pitää keskeisen tärkeänä, että laillinen johto pyrkii edelleen päättäväisesti kohti Lähi-idän rauhaa. 32. Eurooppa-neuvosto, joka palauttaa mieleen EU:n vahvistamat kannat, on edelleen sitoutunut etenemissuunnitelman mukaiseen ja osapuolten keskinäiseen sopimukseen perustuvaan kahden valtion ratkaisuun, jonka tuloksena on tunnustettujen ja turvallisten rajojen ympäröimän Israelin kanssa rauhanomaisesti rinnakkain elävä elinkelpoinen, yhtenäinen, riippumaton ja itsenäinen Palestiinan valtio. 33. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen siihen, että knesset antoi 26. lokakuuta suoritetussa äänestyksessä tukensa Israelin vetäytymiselle Gazan alueelta ja eräistä Länsirannan pohjoisosista. Eurooppa-neuvosto on valmis tukemaan tällaista vetäytymistä kokonaisprosessin ensi vaiheena Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2004 vahvistamien edellytysten mukaisesti muun muassa siten, että toimitaan etenemissuunnitelman puitteissa. Eurooppa-neuvosto myös palauttaa mieleen kvartetin 22. syyskuuta antaman julkilausuman. 34. Eurooppa-neuvosto antaa tukensa korkean edustajan ehdottamalle turvallisuutta, uudistuksia, vaaleja ja taloutta koskevalle lyhyen aikavälin toimintaohjelmalle. Se korostaa erityisesti olevansa valmis tukemaan palestiinalaisalueiden vaaliprosessia. Eurooppa-neuvosto pyytää palestiinalaishallintoa järjestämään vaalit kansainvälisten normien mukaisesti riippumattoman vaalilautakunnan johdolla ja vetoaa Israeliin, että tämä helpottaisi vaalien järjestämistä. 15

9 35. Eurooppa-neuvosto korostaa, että nämä aloitteet edellyttävät osapuolilta ja osapuolten kesken täysimääräistä yhteistyötä sekä koordinointia muiden asiaankuuluvien kumppanien kanssa erityisesti kyseisellä alueella varsinkin Egyptin kanssa ja kvartetin puitteissa. Eurooppaneuvosto toistaa olevansa valmis tukemaan palestiinalaishallintoa sen vastatessa laista ja yleisestä järjestyksestä. Eurooppa-neuvosto pyytää korkeaa edustajaa ja komissiota esittämään säännöllisesti tilanneselvityksiä aloitteiden täytäntöönpanosta. 36. Merkittävän poliittisen neuvotteluprosessin uudelleen käynnistämistä silmällä pitäen Eurooppa-neuvosto katsoo, että lyhyen aikavälin ehdotukset saisivat enemmän tukea, jos kyseiset toimet voitaisiin nähdä osana laajempaa poliittista päämäärää. Eurooppa-neuvosto pyytää korkeaa edustajaa käymään tätä varten neuvotteluja asianomaisten osapuolten, kansainvälisen yhteisön ja erityisesti muiden kvartetin jäsenten kanssa. 37. Eurooppa-neuvosto tuomitsee jälleen väkivaltaisuudet ja terrorismin ja kehottaa kaikkia osapuolia ja ryhmiä saamaan aikaan kattavan aselevon. Iran: ydinalan kysymykset 38. Eurooppa-neuvosto keskusteli tällä hetkellä Iranin kanssa sen ydinohjelmasta käytävistä neuvotteluista. Eurooppa-neuvosto vahvisti pyrkivänsä avaamaan tien kestäville ja yhteistyöhön perustuville pitkäaikaisille suhteille Iraniin mukaan lukien poliittinen, kaupallinen ja teknologinen ulottuvuus. 39. Eurooppa-neuvosto korosti, että on tärkeää vahvistaa luottamusta Iranin ydinohjelman rauhanomaiseen luonteeseen, toimia avoimesti ja noudattaa IAEA:n johtokunnan päätöslauselmia. Kaikkien rikastus- ja jälleenkäsittelytoimien täydellinen ja kestävä keskeyttäminen vapaaehtoiselta pohjalta avaisi oven keskusteluille pitkäaikaisesta yhteistyöstä, josta olisi etua molemmille osapuolille. 16

10 40. Eurooppa-neuvosto vahvisti, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot toimivat edelleen aktiivisesti, etenkin Ranskan, Saksan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja korkean edustajan välityksellä, jotta Iranin ydinalan kysymyksessä edistyttäisiin ennen 25. marraskuuta 2004 aloitettavaa IAEA:n johtokunnan kokousta. 41. Eurooppa-neuvosto päätti, että jos tämänhetkisissä neuvotteluissa päästään onnistuneeseen lopputulokseen, kauppa- ja yhteistyösopimusta koskevia neuvotteluja jatketaan heti kun keskeyttäminen on varmistunut. Ukraina 42. Eurooppa-neuvosto katsoo Ukrainan olevan tärkeä naapuri ja kumppani. Tämän huomioon ottaen se pahoittelee sitä, että Ukrainassa 31. lokakuuta järjestettyjen presidentinvaalien ensimmäinen kierros ei täyttänyt demokraattisille vaaleille asetettuja kansainvälisiä normeja. 43. EU oli tyytyväinen korkeaan äänestysprosenttiin, jota se piti vaalien myönteisenä piirteenä. 44. Eurooppa-neuvosto kehottaa Ukrainan viranomaisia korjaamaan havaitut puutteet hyvissä ajoin ennen toista vaalikierrosta ja luomaan edellytykset vapaille ja rehellisille vaaleille varmistamalla erityisesti, että valtiolliset tiedotusvälineet ovat tasapuolisesti molempien ehdokkaiden käytettävissä. Välimeren aluetta koskeva yhteinen strategia 45. Eurooppa-neuvosto pani merkille selvityksen Välimeren aluetta koskevan yhteisen strategian toteuttamisesta ja sopi tämän strategian soveltamisajan jatkamisesta 18 kuukaudella 23. tammikuuta 2006 saakka. 17

11 HAAGIN OHJELMA LIITE I VAPAUDEN, TURVALLISUUDEN JA OIKEUDEN LUJITTAMINEN EUROOPAN UNIONISSA I JOHDANTO Eurooppa-neuvosto vahvistaa pitävänsä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämistä ensisijaisen tärkeänä, sillä sen avulla voidaan vastata unioniksi yhdistyneiden valtioiden kansalaisten keskeisiin huoliin. Viime vuosina Euroopan unioni on nostanut profiiliaan poliisi-, tulli- ja oikeusalan yhteistyön turvaamisessa sekä koordinoidun politiikan kehittämisessä turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden sekä ulkorajavalvonnan alalla. Tämä kehitys jatkuu, sillä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden yhteisen alueen perustaa vahvistetaan entisestään Roomassa 29. lokakuuta 2004 allekirjoitetussa sopimuksessa Euroopan perustuslaista. Tällä sopimuksella sekä sitä edeltävillä Maastrichtin, Amsterdamin ja Nizzan sopimuksilla on asteittain saatu aikaan yhteiset oikeussäännöt oikeus- ja sisäasioiden alalle ja yhdistetty tämä politiikanala osaksi unionin muita politiikkoja. Vuonna 1999 Tampereella kokoontuneen Eurooppa-neuvoston jälkeen unionin oikeus- ja sisäasioiden politiikkaa on kehitetty yleisen ohjelman mukaisesti. Vaikka kaikkia alkuperäisiä tavoitteita ei olekaan saavutettu, edistyminen on ollut kattavaa ja koordinoitua. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen ensimmäisen viisivuotiskauden aikana saavutettuihin tuloksiin: yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan perusta on laskettu, rajavalvonnan yhdenmukaistamista on valmisteltu, poliisiyhteistyötä parannettu ja oikeusyhteistyön perustaksi on hyväksytty tuomioistuinten päätösten ja tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen periaate. 18

12 Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuudesta on tullut yhä keskeisempi asia erityisesti Yhdysvalloissa 11. syyskuuta 2001 ja Madridissa 11. maaliskuuta 2004 tehtyjen terrori-iskujen vuoksi. Euroopan kansalaiset odottavat oikeutetusti, että samalla kun Euroopan unioni takaa perusvapauksien ja -oikeuksien kunnioittamisen, se myös omaksuu tehokkaamman yhteisen lähestymistavan rajat ylittäviin ongelmiin, kuten laittomaan maahanmuuttoon, ihmiskauppaan ja ihmisten salakuljetukseen, terrorismiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen, sekä näiden torjuntaan. Erityisesti turvallisuuden alalla sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden koordinointi ja johdonmukaisuus ovat tulleet yhä tärkeämmiksi ja niitä on edistettävä tarmokkaasti. Nyt kun viisi vuotta on kulunut Tampereen Eurooppa-neuvostosta, on aika laatia uusi ohjelma, jotta unioni voi hyödyntää tähänastisia saavutuksia ja vastata tehokkaasti uusiin haasteisiinsa. Tätä varten Eurooppa-neuvosto on hyväksynyt uuden monivuotisen ohjelman, Haagin ohjelman. Sen perustana ovat Euroopan perustuslaista tehdyssä sopimuksessa vahvistetut tavoitteet, ja sillä valmistellaan unionia tämän sopimuksen voimaantuloon. Siinä otetaan huomioon komission arvio 1, johon vuoden 2004 kesäkuun Eurooppa-neuvosto ilmaisi tyytyväisyytensä, ja Euroopan parlamentin 14. lokakuuta 2004 hyväksymä suositus 2 erityisesti määräenemmistöpäätöksiin ja yhteispäätösmenettelyyn siirtymisen osalta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 67 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Haagin ohjelman tavoitteena on parantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden yleistä kykyä taata perusoikeudet, oikeusmenettelyn vähimmäistakeet ja oikeussuojan saatavuus, antaa suojelua sitä tarvitseville henkilöille pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen ja muiden kansainvälisten sopimusten mukaisesti, säännellä muuttoliikkeitä ja valvoa unionin ulkorajoja, torjua järjestäytynyttä rajat ylittävää rikollisuutta ja torjua terrorismin uhkaa, hyödyntää Europolin ja Eurojustin tarjoamat mahdollisuudet, laajentaa edelleen tuomioistuinten päätösten ja todistusten vastavuoroista tunnustamista sekä siviili- että rikosasioissa ja poistaa oikeudellisia ja menettelyllisiä esteitä siviili- ja perheoikeudellisissa riita-asioissa, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia. Tämä tavoite on saavutettava kansalaisten edun vuoksi kehittämällä yhteinen turvapaikkajärjestelmä sekä tehostamalla oikeutta tuomioistuinmenettelyyn, käytännön poliisi- ja tuomioistuinyhteistyötä, lainsäädännön lähentämistä ja yhteisten politiikkojen kehittämistä. 1 2 KOM(2004) 401 lopullinen. P6_TA-PROV (2004) 0022 A6-0010/

13 Lähitulevaisuuden avaintekijöitä on terrorismin ehkäisy ja torjunta. Tämän alan yhteisen lähestymistavan olisi perustuttava periaatteeseen, jonka mukaan jäsenvaltioiden olisi kansallista turvallisuutta varjellessaan otettava huomioon koko unionin turvallisuus. Lisäksi Eurooppaneuvostoa pyydetään joulukuussa 2004 hyväksymään vuosiksi Euroopan unionin uusi huumausainestrategia, joka liitetään tähän ohjelmaan. Eurooppa-neuvosto katsoo, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen vahvistaminen yhdessä on olennaisen tärkeää yhteiskuntien turvallisuuden, keskinäisen luottamuksen ja oikeusvaltioperiaatteen varmistamisen kannalta kaikkialla unionissa. Vapautta, oikeutta, ulkorajavalvontaa, sisäistä turvallisuutta ja terrorismin ehkäisemistä olisikin tästedes pidettävä jakamattomana kokonaisuutena koko unionin alueella. Paras mahdollinen suojelun taso vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella edellyttää monilla eri aloilla toteutettavaa yhtenäistä toimintaa sekä EU:n tasolla että jäsenvaltioissa toimivaltaisten lainvalvontaviranomaisten, erityisesti poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen, välillä. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota esittämään neuvostolle tämän ohjelman mukaisesti vuonna 2005 toimintasuunnitelman, jossa tavoitteet ja painopisteet esitetään konkreettisina toimina. Siihen on sisällyttävä aikataulu kaikkien toimien hyväksymiselle ja toteuttamiselle. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa huolehtimaan siitä, että eri toimenpiteille asetettua aikataulua noudatetaan. Komissiota pyydetään esittämään neuvostolle vuosittain kertomus Haagin ohjelman täytäntöönpanosta ("tulostaulukko"). II YLEISET SUUNTAVIIVAT 1. Yleiset periaatteet Jäljempänä esitetyn ohjelman tavoitteena on vastata haasteeseen sekä kansalaistemme odotuksiin. Sen perustana on pragmaattinen lähestymistapa ja sen kehittely perustuu Tampereen työohjelmaan, nykyisiin toimintasuunnitelmiin sekä ensimmäisen sukupolven toimenpiteiden arviointiin pohjautuvaan käynnissä olevaan työhön. Se perustuu myös yleisiin toissijaisuus-, suhteellisuus- ja yhteisvastuuperiaatteisiin ja jäsenvaltioiden erilaisten oikeusjärjestelmien ja -perinteiden kunnioittamiseen. 20

14 Sopimus Euroopan perustuslaista (jäljempänä 'perustuslakisopimus') toimi ohjenuorana vaatimustason asettamisessa, mutta nykyiset perussopimukset muodostavat kuitenkin neuvoston toiminnan oikeusperustan, kunnes perustuslakisopimus tulee voimaan. Näin ollen on tarkasteltu eri politiikan aloja sen määrittämiseksi, voitaisiinko valmistelutyön tai selvitysten tekeminen jo aloittaa, jotta perustuslakisopimuksessa määrätyt toimenpiteet voidaan toteuttaa heti, kun sopimus tulee voimaan. Perusoikeuksia on kunnioitettava täysin sellaisina kuin ne taataan Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sekä perustuslakisopimuksen II osassa olevassa perusoikeuskirjassa selitysmuistioineen sekä pakolaisten oikeusasemaa koskevassa Geneven yleissopimuksessa. Samaan aikaan ohjelmalla pyritään saavuttamaan todellista ja merkittävää edistystä keskinäisen luottamuksen lisäämisessä ja yhteisten politiikkojen edistämisessä kaikkien kansalaisten hyväksi. 2. Perusoikeuksien suojaaminen Perusoikeuskirjan sisällyttäminen perustuslakisopimukseen ja liittyminen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen asettaa unionille ja sen toimielimille oikeudellisen velvoitteen varmistaa, että perusoikeuksia sekä kunnioitetaan että aktiivisesti edistetään kaikilla aloilla, joilla unioni toimii. Eurooppa-neuvosto palauttaa mieleen joulukuussa 2003 antamansa vakaan sitoumuksen torjua rasismia, antisemitismiä ja muukalaisvihaa ja panee tyytyväisenä merkille komission tiedonannon Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toimeksiannon laajentamisesta ihmisoikeusvirastoksi. 3. Täytäntöönpano ja arviointi Komission arviointikatsaus Tampereen työohjelmaan 3 osoitti selkeästi, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella on pantava täytäntöön ja arvioitava erilaisia toimenpiteitä tarkoituksenmukaisella tavalla ja oikea-aikaisesti. 3 KOM(2004) 401 lopullinen. 21

15 On ratkaisevan tärkeää, että neuvosto kehittää vuonna 2005 käytännön menetelmiä oikea-aikaisen täytäntöönpanon helpottamiseksi kaikilla politiikan alueilla: kansallisia viranomaisresursseja edellyttäviin toimenpiteisiin olisi liitettävä kunnolliset suunnitelmat täytäntöönpanon tehostamiseksi, ja täytäntöönpanovaiheen pituuden olisi liityttävä läheisemmin kyseessä olevien toimenpiteiden monitahoisuuteen. Komission säännöllisesti antamat tilanneselvitykset neuvostolle täytäntöönpanovaiheen aikana toimisivat kannustimina jäsenvaltioissa toteutettavalle toiminnalle. Kaikkien toimenpiteiden täytäntöönpanon ja niiden vaikutusten arviointi on Eurooppa-neuvoston mielestä olennaisen tärkeää unionin toiminnan tehokkuuden kannalta. Arvioinnit aloitetaan 1. heinäkuuta 2005, ja niiden on oltava järjestelmällisiä, objektiivisia, puolueettomia ja tehokkaita, mutta niistä ei kuitenkaan saa aiheutua liian suurta hallinnollista rasitetta kansallisille viranomaisille tai komissiolle. Niiden päämääränä on, että voitaisiin tarkastella toimenpiteen toimivuutta sekä ehdottaa ratkaisuja sen täytäntöönpanossa ja/tai soveltamisessa esiintyneisiin ongelmiin. Komission olisi laadittava toimenpiteistä vuosittain neuvostolle annettava arviointiraportti ja tiedotettava asiasta Euroopan parlamentille ja kansallisille parlamenteille. Euroopan komissiota pyydetään valmistelemaan ehdotuksia Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien asemasta Eurojustin toiminnan arvioinnissa sekä Europolin toiminnan tarkastelussa. Niiden käsittely aloitetaan heti, kun perustuslakisopimus on tullut voimaan. 4. Tarkistus Koska ohjelman voimassaoloaika kattaa ajanjakson, jonka kuluessa perustuslakisopimus tulee voimaan, sen täytäntöönpanon tarkistus katsotaan tarpeelliseksi. Tätä varten komissiota pyydetään raportoimaan saavutetusta edistyksestä Eurooppa-neuvostolle perustuslakisopimuksen voimaantuloon (1. marraskuuta 2006) mennessä ja ehdottamaan ohjelmaan tarvittavia lisäyksiä ottaen huomioon sen, että oikeusperusta muuttuu sopimuksen voimaantulon seurauksena. 22

16 III ERITYISET SUUNTAVIIVAT 1. VAPAUDEN VAHVISTAMINEN 1.1 Unionin kansalaisuus Kaikkien EU:n kansalaisten oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella on unionin kansalaisuuden keskeinen oikeus. Unionin kansalaisuuden käytännön merkitystä parannetaan panemalla täysimääräisesti täytäntöön direktiivi 2004/38 4, jolla kodifioidaan yhteisön tämän alan oikeutta sekä selkeytetään ja yksinkertaistetaan sitä. Komissiota pyydetään toimittamaan neuvostolle ja Euroopan parlamentille vuonna 2008 kertomus ja aiheellisia ehdotuksia, joiden tarkoituksena on sallia EU-kansalaisten liikkuminen Euroopan unionissa samoin ehdoin kuin jäsenvaltion kansalaiset liikkuvat tai vaihtavat asuinpaikkaansa omassa maassaan yhteisön oikeudessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Eurooppa-neuvosto kannustaa unionin toimielimiä käymään niille kuuluvien toimivaltuuksien mukaisesti avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa ja edistämään ja helpottamaan kansalaisten osallistumista julkiseen elämään. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa ja komissiota etenkin kiinnittämään erityistä huomiota antisemitismin, rasismin ja muukalaisvihan torjuntaan. 1.2 Turvapaikka-, maahanmuutto- ja rajapolitiikka Kansainvälinen muuttoliike jatkuu. Tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka kattaa muuttoliikkeen kaikki vaiheet ja jossa otetaan huomioon muuttoliikkeen taustalla olevat perussyyt, maahantulo- ja maahanpääsypolitiikka sekä kotouttamis- ja palauttamispolitiikka. 4 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, , s.77). 23

17 Mainitunlaisen lähestymistavan varmistamiseksi Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa, jäsenvaltioita ja komissiota pitämään yllä koordinoituja, vahvoja ja tehokkaita työskentelysuhteita maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta vastaavien sekä muista näiden alojen kannalta merkityksellisistä politiikanaloista vastaavien välillä. Euroopan turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan käynnissä olevan kehittämisen olisi perustuttava muuttoliikeilmiöiden kaikkien näkökulmien yhteiseen analysointiin. Ratkaisevan tärkeää on tehostaa tuoreiden tietojen keräämistä, tuottamista ja vaihtoa kaikista merkityksellisistä muuttoliikkeen suuntauksista ja hyödyntää näitä tietoja tuloksellisesti. Turvapaikka-, maahanmuutto- ja raja-asioiden alan yhteisen politiikan kehittämisessä alkoi 1. toukokuuta 2004 toinen vaihe. Sen olisi perustuttava yhteisvastuuseen ja oikeudenmukaiseen vastuunjakoon, myös rahoituksen ja jäsenvaltioiden välisen käytännön yhteistyön tiivistämisen osalta, ja siihen olisi kuuluttava teknistä apua, koulutusta ja tietojenvaihtoa, välineiden riittävän ja oikea-aikaisen täytäntöönpanon ja soveltamisen seurantaa sekä lainsäädännön yhdenmukaistamisen jatkamista. Eurooppa-neuvosto ottaa huomioon komission arvion sekä Euroopan parlamentin suosituksessaan 5 esittämät voimakkaat näkemykset ja pyytää neuvostoa tekemään välittömästi sen jälkeen, kun Euroopan parlamenttia on virallisesti kuultu, ja viimeistään 1. huhtikuuta 2005 EY:n perustamissopimuksen 67 artiklan 2 kohtaan perustuvan päätöksen soveltaa EY:n perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä kaikkiin IV osaston toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan vapautta Nizzan sopimuksen mukaisesti, lukuun ottamatta laillista maahanmuuttoa. 1.3 Yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tavoitteet sen toisessa vaiheessa ovat yhteisen turvapaikkamenettelyn vahvistaminen ja yhtenäinen asema niille, joille myönnetään turvapaikka tai toissijainen suojelu. Järjestelmä perustuu Geneven pakolaissopimuksen ja muiden asiaa koskevien sopimusten täysimääräiseen ja laajaan soveltamiseen, ja se kehitetään ensimmäisen vaiheen aikana hyväksyttyjen oikeudellisten välineiden perusteellisen ja kattavan arvioinnin pohjalta. 5 P6_TA-PROV (2004) 0022 A6-0010/

18 Eurooppa-neuvosto kehottaa jäsenvaltioita panemaan ensimmäisen vaiheen täytäntöön viipymättä. Tätä varten neuvoston pitäisi antaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 67 artiklan 5 kohdan mukaisesti, yksimielisesti ja mahdollisimman pian turvapaikkamenettelyjä koskeva direktiivi. Komissiota pyydetään saattamaan ensimmäisen vaiheen oikeudellisten välineiden arviointi päätökseen vuonna 2007 ja antamaan toisen vaiheen välineet ja toimenpiteet neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyyn niin, että ne voidaan hyväksyä ennen vuoden 2010 loppua. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota esittämään tutkimuksen unionin sisällä toteutettavan turvapaikkahakemusten yhteiskäsittelyn tarkoituksenmukaisuudesta, mahdollisuuksista ja ongelmista sekä sen oikeudellisista ja käytännön vaikutuksista. Lisäksi olisi läheisessä yhteistyössä YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun kanssa toteutettavan erillisen tutkimuksen avulla selvitettävä yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää täydentäen ja asiaa koskevien kansainvälisten määräysten mukaisesti EU:n ulkopuolella toteutettavan turvapaikkahakemusten yhteiskäsittelyn etuja, tarkoituksenmukaisuutta ja toteuttamismahdollisuuksia. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa ja komissiota perustamaan vuonna 2005 jäsenvaltioiden kansallisille turvapaikkaviranomaisille asiaankuuluvat rakenteet käytännön yhteistyön helpottamista varten. Näin jäsenvaltioita avustetaan muun muassa saamaan aikaan yhteinen menettely kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten arviointia varten ja keräämään, arvioimaan ja käyttämään yhdessä alkuperämaita koskevia tietoja sekä purkamaan turvapaikkajärjestelmiin ja vastaanottokapasiteettiin esimerkiksi maantieteellisen sijainnin vuoksi kohdistuvia erityisiä paineita. Kun yhteinen turvapaikkamenettely on perustettu, mainitut rakenteet muutetaan arvioinnin perusteella Euroopan unionin virastoksi tukemaan kaikenlaista yhteiseen eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmään liittyvää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. Eurooppa-neuvosto suhtautuu myönteisesti uuden Euroopan pakolaisrahaston perustamiseen vuosiksi ja korostaa, että jäsenvaltioiden on kiireellisesti huolehdittava asianmukaisten turvapaikkajärjestelmien ja vastaanottotilojen ylläpidosta yhteisen turvapaikkamenettelyn valmisteluvaiheessa. Se pyytää komissiota varaamaan nykyisistä yhteisön varoista tukea jäsenvaltioille turvapaikkahakemusten käsittelyä varten sekä kolmansien maiden kansalaisten eräiden ryhmien vastaanottoa varten. Se pyytää neuvostoa nimeämään nämä ryhmät ehdotuksen pohjalta, joka komission on määrä toimittaa vuonna

19 1.4 Laillinen maahanmuutto ja laittoman työnteon torjunta Laillinen maahanmuutto tulee tärkeäksi osaamiselle rakentuvan talouden kehittämisessä Euroopassa ja talouskehityksen eteenpäin viemisessä ja myötävaikuttaa siten Lissabonin strategian täytäntöönpanoon. Sillä voi myös olla merkitystä kolmansien maiden kanssa perustettavissa kumppanuuksissa. Eurooppa-neuvosto korostaa, että maahan päästettävän työvoiman määrän määrittäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Eurooppa-neuvosto ottaa huomioon työvoiman maahanmuuttoa koskevasta vihreästä kirjasta käydyn keskustelun tulokset, jäsenvaltioiden parhaat käytänteet sekä sen merkityksen Lissabonin strategian täytäntöönpanolle ja pyytää komissiota esittämään ennen vuoden 2005 loppua laillista maahanmuuttoa koskevan toimintapoliittisen suunnitelman ja maahanpääsymenettelyjä, joilla voidaan tyydyttää nopeasti siirtotyövoiman vaihtelevaa kysyntää työmarkkinoilla. Koska epävirallinen talous ja laiton työnteko voivat toimia laitonta siirtolaisuutta puoleensa vetävinä tekijöinä ja johtaa hyväksikäyttöön, Eurooppa-neuvosto vetoaa jäsenvaltioihin, jotta ne pyrkisivät saavuttamaan Euroopan työllisyysstrategiassa asetetut epävirallisen talouden rajoittamista koskevat tavoitteet. 1.5 Kolmansien maiden kansalaisten kotouttaminen Laillisesti maassa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten ja heidän jälkeläistensä onnistunut kotoutuminen edistää vakautta ja yhteenkuuluvuutta yhteiskunnissamme. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on keskeisen tärkeää kehittää tehokkaita politiikkoja ja ehkäistä tiettyjen ryhmien eristymistä. Tämä edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa mukana ovat sidosryhmät paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla. Eurooppa-neuvosto on tietoinen edistyksestä, jota on jo saavutettu laillisesti maassa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten tasapuolisessa kohtelussa EU:ssa, mutta se haluaa tasa-arvoisten mahdollisuuksien luomista, jotta asianomaiset voisivat osallistua täysin yhteiskunnan toimintaan. Kotoutumisen esteitä on aktiivisesti poistettava. 26

20 Eurooppa-neuvosto korostaa, että on tarpeen koordinoida paremmin kansalliset kotouttamispolitiikat ja EU:n tämän alan aloitteet. Tältä osin olisi laadittava yhteiset perusperiaatteet, jotka toimisivat kotouttamisen yhdenmukaisina puitteina Euroopassa. Näihin periaatteisiin, jotka yhdistäisivät kaikki kotouttamiseen liittyvät politiikan alat, olisi sisällyttävä vähintään seuraavat näkökulmat: Kotoutuminen on jatkuva kahdensuuntainen prosessi, johon osallistuvat sekä laillisesti maassa oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset että isäntäyhteiskunta. Siihen kuuluu syrjinnän vastainen politiikka, mutta se menee vielä pidemmälle. Se edellyttää Euroopan unionin perusarvojen ja ihmisen perusoikeuksien kunnioittamista. Se edellyttää perustaitoja yhteiskunnan toimintaan osallistumisessa. Se perustuu kaikkien yhteiskunnan jäsenten vireään vuorovaikutukseen ja kulttuurien väliseen vuoropuheluun yhteisillä foorumeilla ja yhteisissä toiminnoissa keskinäisen ymmärtämyksen parantamiseksi. Se koskee useita politiikan aloja, myös työllisyyttä ja koulutusta. Näihin yhteisiin perusperiaatteisiin perustuvat puitteet muodostavat pohjan EU:n tuleville aloitteille, joissa määritellään selkeät tavoitteet ja arviointikeinot. Eurooppa-neuvosto pyytää jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota edistämään rakenteellista kokemusten ja tietojen vaihtoa kotouttamisesta, mitä tukemaan kehitetään laajalti käytettävissä oleva Internet-sivusto. 1.6 Turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden ulkoinen ulottuvuus Kumppanuus kolmansien maiden kanssa Turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat ovat jo perusluonteeltaan kansainvälisiä kysymyksiä. EU-politiikassa olisi pyrittävä avustamaan täyden kumppanuuden pohjalta ja tarvittaessa olemassa olevia yhteisön varoja käyttäen kolmansia maita niiden pyrkiessä parantamaan valmiuksiaan hallita muuttoliikkeitä ja suojella pakolaisia, ehkäisemään ja torjumaan laitonta maahanmuuttoa, tiedottamaan laillisen maahanmuuton kanavista, ratkaisemaan pakolaistilanteita tarjoamalla enemmän mahdollisuuksia kestäviin ratkaisuihin, kehittämään rajavalvontakapasiteettia, parantamaan asiakirjojen turvallisuutta ja käsittelemään paluuongelmaa. 27

21 Eurooppa-neuvosto on tietoinen siitä, että muuttoliikkeiden riittämätön hallinta saattaa johtaa humanitaarisiin katastrofeihin. Se haluaa ilmaista syvän huolensa niistä Välimerellä tapahtuvista inhimillisistä tragedioista, joita aiheutuu pyrittäessä EU:n alueelle laittomasti. Se vetoaa kaikkiin valtioihin, jotta nämä tehostaisivat yhteistyötään ihmishenkien menetysten välttämiseksi. Eurooppa-neuvosto vetoaa neuvostoon ja komissioon, jotta ne jatkaisivat prosessia maahanmuuttoasioiden huomioon ottamiseksi kaikilta osin EU:n nykyisissä ja tulevissa suhteissa kolmansien maiden kanssa. Se pyytää komissiota saattamaan päätökseen maahanmuuttoasioiden sisällyttämisen maa- ja aluekohtaisiin strategia-asiakirjoihin kaikkien asiaankuuluvien kolmansien maiden kanssa kevääseen 2005 mennessä. Eurooppa-neuvosto on tietoinen siitä, että EU:n on edistettävä jaetun vastuun hengessä avoimempaa, tasapuolisempaa ja tehokkaampaa kansainvälisen suojelun järjestelmää kumppanuussuhteessa kolmansien maiden kanssa ja tarjottava pääsy suojelun piiriin ja kestäviin ratkaisuihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Alkuperä- ja kauttakulkualueilla sijaitsevia maita tuetaan niiden pyrkimyksissä vahvistaa pakolaisten suojeluvalmiuksiaan. Tämän osalta Eurooppa-neuvosto vetoaa kaikkiin kolmansiin maihin, jotta ne liittyisivät pakolaisten oikeusasemaa koskevaan Geneven yleissopimukseen ja noudattaisivat sitä Kumppanuus alkuperämaiden ja -alueiden kanssa Eurooppa-neuvosto suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon pysyvien ratkaisujen tarjoamisen parantamisesta 6 ja pyytää, että komissio kehittää EU:n alueellisia suojeluohjelmia kumppanuussuhteessa asiaankuuluvien kolmansien maiden kanssa ja läheisessä neuvonpidossa ja yhteistyössä YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun kanssa. Nämä ohjelmat perustuvat kokemuksille, joita saadaan ennen vuoden 2005 loppua aloitettavista suojelualan pilottiohjelmista. Näihin ohjelmiin sisällytetään erilaisia ensisijaisesti valmiuksien kehittämiseen keskittyviä välineitä sekä yhteinen uudelleensijoitusohjelma niille jäsenvaltioille, jotka ovat halukkaita osallistumaan tällaiseen ohjelmaan. 6 KOM(2004) 410 lopullinen. 28

22 Maahanmuuton, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun toisiinsa yhdistävien politiikkojen olisi oltava johdonmukaisia, ja ne olisi kehitettävä kumppanuussuhteessa ja vuoropuhelussa alkuperämaiden ja -alueiden kanssa. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen asiassa jo saavutettuun edistykseen, mutta pyytää neuvostoa kehittämään näitä politiikoita edelleen ja keskittymään erityisesti maastamuuton perussyihin, siihen vaikuttaviin maan sisäisiin tekijöihin ja köyhyyden lievittämiseen, ja pyytää komissiota esittämään käytännönläheisiä ja huolellisesti valmisteltuja ehdotuksia kevääseen 2005 mennessä Kumppanuus kauttakulkumaiden ja -alueiden kanssa Kauttakulkumaiden osalta Eurooppa-neuvosto korostaa tarvetta tehostaa yhteistyötä ja kehittää valmiuksia sekä EU:n eteläisillä että itäisillä rajoilla, jotta nämä maat kykenisivät paremmin hallitsemaan muuttoliikkeitä ja tarjoamaan pakolaisille riittävää suojelua. Tukea kansallisten turvapaikkajärjestelmien valmiuksien kehittämiseen, rajavalvontaan ja maahanmuuttoasioissa tehtävään laajempaan yhteistyöhön annetaan maille, jotka osoittavat aidosti sitoutuneensa täyttämään Geneven pakolaissopimuksen mukaiset velvoitteet. Ehdotus asetukseksi Euroopan naapuruuspoliittisesta kumppanuusvälineestä 7 toimii strategisena kehyksenä, jossa yhteistyötä ja vuoropuhelua turvapaikka- ja maahanmuuttoasioissa tehostetaan naapurimaiden kanssa muun muassa Välimeren alueella ja joissa uusia toimenpiteitä pannaan alulle. Eurooppa-neuvosto pyytää tältä osin selvitystä edistymisestä ja saavutuksista ennen vuoden 2005 loppua Palauttamista ja paluuta sekä takaisinottoa koskeva politiikka Maahanmuuttajien, joilla ei ole tai joilla ei enää ole oikeutta oleskella EU:ssa laillisesti, on palattava vapaaehtoisesti tai tarvittaessa heidät on palautettava pakkokeinoin. Eurooppa-neuvosto vaatii tehokasta maastapoistamis- ja palauttamispolitiikkaa, joka perustuu yhteisiin normeihin, joiden mukaisesti henkilöt palautetaan inhimillisellä tavalla ja heidän ihmisoikeuksiaan ja ihmisarvoaan täysin kunnioittaen. 7 KOM(2004) 628 lopullinen. 29

23 Eurooppa-neuvostosta on olennaisen tärkeää, että neuvosto aloittaa vuoden 2005 alkupuolella keskustelut paluu- ja palauttamismenettelyjä koskevista vähimmäisvaatimuksista, joilla muun muassa tuetaan kansallisia maastapoistamistoimia. Ehdotuksessa olisi myös otettava huomioon erityiset huolet, jotka liittyvät yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen. On tarpeen omaksua johdonmukainen suhtautumistapa paluu- ja palauttamispolitiikan sekä yhteisön ja kolmansien maiden välisiin ulkosuhteisiin liittyvien kaikkien muiden näkökohtien välillä sekä korostaa erityisesti sellaisten kolmansien maiden kansalaisia koskevaa ongelmaa, joilla ei ole passia tai muita henkilöasiakirjoja. Eurooppa-neuvosto vaatii tiiviimpää yhteistyötä ja keskinäistä teknisen avun antamista Euroopan palauttamisrahaston valmisteluvaiheen aloittamista yhteisiä ja yhdennettyjä maa- ja aluekohtaisia paluuohjelmia Euroopan palauttamisrahaston perustamista vuoteen 2007 mennessä ottaen huomioon valmisteluvaihetta koskevan arvioinnin yhteisön takaisinottosopimusten pikaista tekemistä että komissio nimittää nopeasti yhteisestä takaisinottopolitiikasta vastaavan erityisedustajan. 1.7 Maahanmuuttovirtojen hallinta Rajatarkastukset ja laittoman maahanmuuton torjunta Eurooppa-neuvosto korostaa, että on tärkeää poistaa nopeasti tarkastukset sisärajoilta, jatkaa asteittain ulkorajojen yhdennetyn valvontajärjestelmän perustamista sekä vahvistaa tarkastuksia ja valvontaa unionin ulkorajoilla. Tässä yhteydessä painotetaan jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun merkitystä ja oikeudenmukaista vastuunjakoa sen taloudelliset vaikutukset mukaan luettuina. 30

24 Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet tarkastusten poistamiseksi sisärajoilta mahdollisimman pian edellyttäen, että kaikki vaatimukset Schengenin säännöstön soveltamisen aloittamiseksi on täytetty, ja sen jälkeen, kun Schengenin tietojärjestelmä (SIS II) on saatu toimintaan vuonna Tämän tavoitteen saavuttamiseksi muun kuin SIS II -järjestelmään liittyvän säännöstön täytäntöönpanon arviointi olisi aloitettava vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille Euroopan operatiivisen ulkorajayhteistyön hallintaviraston perustamisen 1. toukokuuta Se pyytää komissiota toimittamaan neuvostolle arvion virastosta ennen vuoden 2007 loppua. Arvioinnin yhteydessä olisi tarkasteltava uudelleen viraston tehtäviä ja selvitettävä, olisiko viraston syytä huolehtia myös muista rajavalvonnan osa-alueista, kuten tehostetusta yhteistyöstä tullilaitoksen ja muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa tavaraliikenteeseen liittyvissä turvallisuusasioissa. Ulkorajojen valvonta ja tarkkailu kuuluu kansallisten rajaviranomaisten toimivaltaan. Kuitenkin tukeakseen niitä jäsenvaltioita, joiden pitkät tai vaikeat ulkorajaosuudet asettavat erityisiä valvontaja tarkkailuvaatimuksia, sekä silloin, kun jäsenvaltioiden ulkorajoihin kohdistuu erityisiä ja odottamattomissa tilanteissa poikkeuksellisia muuttopaineita, Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa perustamaan kansallisten asiantuntijoiden ryhmiä, jotka voivat antaa nopeasti teknistä ja operatiivista apua sitä pyytäville jäsenvaltioille, sen jälkeen kun rajavalvontavirasto on laatinut tehtäviensä mukaisesti asianmukaisen riskinarvion; tämä perustuisi ehdotukseen, joka komission on määrä tehdä vuonna 2005, tällaisille ryhmille annettavista valtuuksista ja sen rahoituksesta pyytää neuvostoa ja komissiota perustamaan yhteisön rajavalvontarahaston viimeistään vuoden 2006 loppuun mennessä pyytää komissiota, heti kun tarkastusten poistaminen sisärajoilta on saatu päätökseen, tekemään ehdotuksen nykyisen Schengenin arviointimekanismin täydentämisestä valvontamekanismilla, jossa varmistettaisiin jäsenvaltioiden asiantuntijoiden täysimääräinen osallistuminen ja johon sisältyisi myös yllätystarkastuksia. 31

25 Viraston tehtävien edellä esitetyn uudelleen tarkastelun yhteydessä ja erityisesti arvioitaessa kansallisten asiantuntijaryhmien toimintaa olisi tarkasteltava myös mahdollisuutta perustaa eurooppalainen rajavartiojärjestelmä. Eurooppa-neuvosto pyytää jäsenvaltioita kehittämään yhteisiä analyysejään maahanmuuttoreiteistä, maahanmuuttajien salakuljetuksessa ja ihmiskaupassa noudatettavista käytänteistä sekä tällä alalla toimivista rikollisverkostoista, muun muassa rajavalvontaviraston puitteissa ja tiiviissä yhteistyössä Europolin ja Eurojustin kanssa. Se myös vetoaa neuvostoon ja komissioon, jotta nämä varmistaisivat maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkostojen perustamisen asiaankuuluvissa kolmansissa maissa. Tältä osin Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen jäsenvaltioiden aloitteisiin, jotka koskevat vapaaehtoiselta pohjalta toteutettavaa yhteistyötä merellä erityisesti pelastusoperaatioiden yhteydessä kansallisen ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti, mukaan lukien kolmansien maiden kanssa mahdollisesti tehtävä yhteistyö tulevaisuudessa. Jotta voitaisiin asettaa yhteiset vaatimukset sekä kehittää parhaita käytänteitä ja mekanismeja ihmiskaupan estämiseksi ja torjumiseksi, Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa ja komissiota laatimaan suunnitelman vuonna Biometria ja tietojärjestelmät Muuttoliikkeiden hallintaa, laittoman maahanmuuton torjunta mukaan luettuna, olisi vahvistettava luomalla turvatoimenpiteiden jatkumo, jossa viisumihakemusmenettelyt yhdistyvät tehokkaasti maahantulo- ja maastalähtömenettelyihin ulkorajojen ylittämisen yhteydessä. Nämä toimenpiteet ovat tärkeitä myös rikollisuuden, erityisesti terrorismin, ehkäisyssä ja torjunnassa. Tätä varten EU:ssa tarvitaan yhdenmukaista lähestymistapaa ja yhdenmukaistettuja ratkaisuja biometrisiin tunnisteisiin ja tietoihin. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa tutkimaan Schengenin tietojärjestelmän (SIS II), viisumitietojärjestelmän (VIS) ja Eurodac-järjestelmän yhteentoimivuudesta vuonna 2005 annettavan komission tiedonannon pohjalta, miten voitaisiin maksimoida EU:n tietojärjestelmien tehokkuus ja yhteentoimivuus laittoman maahanmuuton torjunnassa ja rajatarkastusten kehittämisessä sekä miten näitä järjestelmiä voitaisiin hallinnoida siten, että pyritään saavuttamaan oikea tasapaino lainvalvonnan ja yksilöiden perusoikeuksien suojaamisen välillä. 32

26 Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan työtä biometristen tunnisteiden liittämiseksi viipymättä matkustusasiakirjoihin, viisumeihin, oleskelulupiin, EU-kansalaisten passeihin sekä tietojärjestelmiin ja valmistelemaan vähimmäisvaatimusten asettamista kansallisille henkilötodistuksille ottaen huomioon Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) määräykset Viisumipolitiikka Eurooppa-neuvosto korostaa, että yhteistä viisumipolitiikkaa on syytä kehittää edelleen osana monikerroksista järjestelmää, jonka avulla pyritään helpottamaan laillista matkustamista ja torjumaan laitonta maahanmuuttoa yhdenmukaistamalla kansallista lainsäädäntöä ja paikallisten konsuliedustustojen menettelyjä yhä enemmän. Pitkällä aikavälillä olisi perustettava yhteisiä viisumitoimistoja ottaen huomioon keskustelut, joita käydään Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisesta. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille niiden yksittäisten jäsenvaltioiden aloitteet, jotka vapaaehtoisella yhteistyöllä harjoittavat henkilöstön ja resurssien yhteiskäyttöä viisumien myöntämisessä. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota ensi vaiheessa ehdottamaan muutoksia, joita tarvitaan viisumipolitiikkojen parantamiseksi entisestään, toimittamaan vuonna 2005 ehdotuksen yhteisten viisumikeskusten perustamisesta keskittyen muun muassa VIS-järjestelmän kehittämiseen liittyviin mahdollisiin synergiaetuihin, tarkistamaan yhteisen konsuliohjeiston sekä toimittamaan asiaa koskevan ehdotuksen viimeistään vuoden 2006 alkupuolella korostaa, että on tärkeää panna VIS-järjestelmä nopeasti täytäntöön siten, että muun muassa aakkosnumeeriset tiedot ja valokuvat sisällytetään järjestelmään vuoden 2006 loppuun mennessä ja biometria vuoden 2007 loppuun mennessä pyytää komissiota viipymättä toimittamaan tarvittavan ehdotuksen, jotta voidaan noudattaa VIS-järjestelmän sovittua täytäntöönpanoaikataulua pyytää komissiota jatkamaan työskentelyä sen varmistamiseksi, että kaikkien jäsenvaltioiden kansalaiset voivat mahdollisimman pian matkustaa ilman lyhytaikaiseen oleskeluun myönnettyä viisumia kaikkiin kolmansiin maihin, joiden kansalaiset voivat matkustaa EU:hun ilman viisumia 33