DIGIOSAAMISEN OHJELMAJULISTUS

Transkriptio

1 DIGIOSAAMISEN OHJELMAJULISTUS 2015 Kirjoittajat ovat johtavia hallinnon, opetuksen, politiikan, tutkimuksen ja elinkeinoelämän edustajia

2 Tämän ohjelmajulistuksen julkaisevat European Schoolnet ja DIGITALEUROPE osana eskills for Jobs kampanjaa. eskills for Jobs kampanja on Euroopan komission hanke, jota rahoitetaan pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston (EASME) hallinnoimalla ohjelmalla. Euroopan komission ensisijainen yhteyshenkilö on André Richier, Key Enabling Technologies, Digital Manufacturing and Interoperability -yksikön johtava hallintovirkamies, sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosasto. Julkaisija: European Schoolnet (EUN Partnership AISBL) Rue de Trèves 61, Bryssel 1040 Belgia Julkaisu, ulkoasu ja painatus: Hofi Studio, Tšekin tasavalta Julkaisuaika: joulukuu 2015 ISBN: Tätä kirjaa koskevat Attribution 3.0 Unported Creative Commons -lisenssin ( ehdot ja säännöt.

3 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 5 Luku 1 Talouden digitaalinen muodonmuutos 7 Luku 2 Esineiden internet muuttaa kaiken 13 Luku 3 Luku 4 Sähköisen johtajuuden lisääminen ja edistäminen Euroopassa 21 Digiosaamisen kysyntä ja tarjonta Euroopassa Luku 5 Digiosaaminen Yhdysvalloissa 49 Luku 6 Digiosaaminen Japanissa 56 Luku 7 Luku 8 Luku 9 Digiosaaminen julkisella sektorilla: oppitunteja Virosta 63 Koulutusprioriteetit kytkeytyneessä maailmassa 69 Digitaalinen osallistaminen ja voimaannuttaminen: epätasapainoon puuttuminen 74 Suositukset 81 Tietoa kirjoittajista 87 Tarkastajat 91 Lähdeluettelo 92 3

4 4 Digiosaamisen ohjelmajulistus

5 ESIPUHE Viime aikoina on kirjoitettu paljon digitaalisen osaamisen kuilusta ja siitä, jääkö Eurooppa jälkeen digitaalisen kyvykkyyden kilpajuoksussa. Uuden vuosituhannen ensimmäisten vuosien aikainen lasku tieto- ja viestintätekniikan (jäljempänä TVT) opiskelija- ja valmistumismäärissä sai Euroopan komission kehittämään pitkän tähtäimen digiosaamisen strategian, jotta huolestuttava kehitys saataisiin käännettyä. Nyt, ja jo varsinaisesti vuodesta 2010, TVT-opiskelijoiden määrä on jälleen kasvussa. Tämän päivän hyvinä uutisina voidaan kertoa, että ilmassa on merkkejä siitä, että kasvuvauhti on odotettua nopeampaa. Olen vakuuttunut siitä, että meidän tulee sitoutua pitkällä tähtäimellä, jos haluamme pysyä tämänkaltaisessa liikkeessä. Tämän vuoksi Euroopan komission digitaalisten sisämarkkinoiden (Digital Single Market, DSM) strategia tekee erityisen sitoumuksen digiosaamisen kehittämiseksi. Paremmat opetussuunnitelmat, hyvin koulutetut opettajat, uudet pedagogiikat, joustavat opetus- ja oppimislähestymistavat: näitä kaikkia tarvitaan digitaalisten resurssien hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla kaataessamme merkittävimmät esteet digitaalisten sisämarkkinoiden tieltä. Kilpailu maiden ja korkeakoulujen välillä opiskelijoiden ja tutkijoiden houkuttelemiseksi kasvaa. Euroopan aseman säilyttämiselle erinomaisen koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin keskiönä on tarvetta. Siinä missä vastuu edellisen toteuttamisesta on EU-mailla itsellään, Euroopan komissio tukee jäsenmaiden pyrkimyksiä ja auttaa antamaan enemmän tunnustusta digiosaamisesta ja nostamaan Euroopan TVT-ammattitaidon tasoa. Tämä viimeinen näkökohta on kriittisen tärkeä. Digiteknologia on tämän päivän talouksissa voimakas kasvun moottori, joka saa polttoaineensa erittäin pätevien TVT-ammattilaisten ja yritysjohtajien tai sähköisten johtajien ideoista. Koska digitaalisen kyvykkyyden kysyntä on maailmanlaajuista, osaavien ihmisten riittävän suuren joukon kartuttamisessa on haastetta. On arvioitu, että vuoteen 2020 mennessä mahdollisten työpaikkojen määrä TVT-ammattilaisille yltää noin :een ja uusia sähköisiä johtajia tarvitaan Asiaan vaikuttaa TVT-alan suhteellinen kypsymättömyys, joka näkyy rajoittuneena julkisena käsityksenä digitaalisista työpaikoista ja osaamisvaatimuksista, riittämättömän painoarvon antamisena TVT-toimialan koulutukselle ja sertifikaateille sekä TVT-projektien epäonnistumisten huolestuttavana määränä. ESIPUHE 5

6 Jos tämä jatkuu, TVT-osaamisen kuilu on vaarassa kasvaa mittaan, jota ei voi hyväksyä. Jotain on tehtävä. On tunnustettava yli rajojen TVT-alan korkealaatuisten standardien merkitys, jotta voidaan varmistua TVT-tuotteiden ja palveluiden kehittämisestä yksityisyys, turvallisuus ja eettiset periaatteet riittävästi huomioiden. DSM-strategia osoittaa tarpeen digiosaamisen edistämiselle työvoimasta kolmanneksen muodostavalle joukolle, joka on digitaalisessa mielessä käytännöllisesti katsoen lähes lukutaidotonta. Vaikka asiassa on Euroopan sisällä suurta vaihtelua, joissakin EU-maissa on suuri joukko ihmisiä, jotka eivät ole joko koskaan käyttäneet internetiä tai osaavat ainoastaan joitakin perustoimintoja, kuten sähköpostin käytön. Yhteiskunnan muuttuessa entistä digitaalisemmaksi kyseiset ihmiset ovat vaarassa ajautua taloudellisesti ja sosiaalisesti poissuljetuiksi. Euroopan komissio on ongelmasta hyvin tietoinen ja aikookin esittää vuonna 2016 asialistan digiosaamisen kartuttamiseksi Euroopassa. Työskentelemme parhaillaan digiosaamisen tehostamiseksi kaikessa politiikassamme, joka liittyy Euroopan talouden modernisointiin ja digitaaliseen muodonmuutokseen. Tarkoituksemme on tukea digiosaamisen kehittämistä hyödyntämällä parhaalla mahdollisella tavalla kaikkia käytettävissä olevia EU:n ja kansallisen tason rahoitusvälineitä. Tämä edellyttää merkittävää yhteistyötä kaikilta kiinnostuneilta osapuolilta läpi hallinnon, elinkeinoelämän, opetusyhteisön ja yhteiskunnan. Haluaisin kutsua jokaisen eskills for Jobs -kampanjaan osallistuvan ja Digiosaamisen ohjelmajulistuksen lukevan liittymään joukkoomme tämän tärkeän tehtävän nimissä, joka on aivan ratkaisevassa asemassa Euroopan digitaalista tulevaisuutta ajatellen. Andrus Ansip Digitaalisista sisämarkkinoista vastaava varapuheenjohtaja Euroopan komissio 6 Digiosaamisen ohjelmajulistus

7 LUKU 1 Talouden digitaalinen muodonmuutos Johdanto: the Strategic Policy Forum Euroopan komissio perusti helmikuussa 2014 asiantuntijaryhmän nimeltään the Strategic Policy Forum on Digital Entrepreneurship (digitaalista yrittäjyyttä käsittelevä strategisen politiikan foorumi) (jäljempänä: foorumi), joka koostuu elinkeinoelämän, akateemisen maailman, kansainvälisten organisaatioiden, kansalaisyhteiskunnan ja julkisen sektorin johtajista. Sen työtä tukevat jäsenvaltiojohtokunnan (Member States Board, MSB) virkailijat, johtavat digitaalisen muodonmuutoksen ohjelmat sekä kansallisen ja paikallisen tason politiikka. Foorumi keskittyy kiihdyttämään jo olemassa olevan eurooppalaisen elinkeinoelämän digitaalista muodonmuutosta talouden kaikilla sektoreilla. Sen tavoitteena on luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia Euroopassa. Se tarjoaa myös alustan kyseistä muodonmuutosta koskevalle jatkuvalle, tietoperustaiselle vuoropuhelulle. Olemassa olevan elinkeinoelämän digitaalinen muodonmuutos tunnistettiin ensisijaisen huomion arvoiseksi kahdesta pääsyystä. Ensinnäkin siksi, että siinä piilee Euroopan suurimman mahdollisuudet. Itse asiassa kolme neljännestä digitaalisen talouden arvosta Euroopalle muodostuu potentiaalista kasvaneeseen tuottavuuteen, kilpailukykyyn, ja sitä myöden Euroopan olemassa olevan elinkeinoelämän työpaikkojen luomiskykyyn. Toisekseen digiteknologian syvällisempi ja häiritsevämpi aalto on jo alkanut vaikuttaa Euroopassa, ja valmius sen täyteen hyödyntämiseen kriittisen tärkeissä julkisissa palveluissa, kuten terveydenhuollossa ja opetuksessa, on välttämätöntä. Digitaalinen muodonmuutos: digiteknologian toinen aalto Eurooppa tarvitsee lisää työpaikkoja, erityisesti sen nuorelle väestölle. Vaikka muodonmuutosmahdollisuudet, joita edistyneen digiteknologian toinen aalto tuo mukanaan, eivät toimikaan ihmelääkkeen tavoin, ne voivat olla merkittävä osa ratkaisua. Digiteknologian toisen aallon potentiaalin valjastaminen voi auttaa eurooppalaisia yrityksiä suuria ja pieniä muuttumaan hyvin tuottaviksi, maailmanlaajuisesti kilpailukykyisiksi ja laadukkaita eurooppalaisia työpaikkoja tarjoaviksi. Sen lisäksi se voi tukea aidon yhteiskunnallisen arvon luontia ja vaurastuttaa suurempaa osaa eurooppalaisia ja tuoda näiden saataville myös parempia julkisia palveluja. Viime kädessä niiden mahdollistamilla LUKU 1 TALOUDEN DIGITAALINEN MUODONMUUTOS 7

8 läpimurtoinnovaatioilla tulee olemaan massiivinen transformatiivinen voima, ja ne tulevat olemaan ratkaisevia välineitä EU:lle tukemaan Eurooppa kasvustrategian tavotteiden saavuttamista eli tulemista älykkääksi, kestäväksi ja inklusiiviseksi taloudeksi. Tähän edistyneeseen digiteknologiaan lukeutuu mobiiliviestintä, sosiaalinen media, pilvipalvelut, big data -analytiikka, älylaitteet, kytketyt esineet ja anturit, ja ne muuttavat perustavalla tavalla ihmisten elämäntapaa, työtä, viestintää ja vapaa-aikaa. Niistä on lyhyt kuvaus alla: liikkuvuus- ja mobiilisovellukset: teknologia, joka mahdollistaa ääni- ja datayhteydet ihmisten ja yhä useammin myös esineiden välillä, sijainnista riippumatta. Sovellukset, jotka hyödyntävät tällaista teknologiaa ja jotka joissain tapauksissa käyttävät paikkatietoja; sosiaalinen media: yritysten sosiaalinen media kuvaa yritysten sosiaalisen median työkalujen käyttöä liiketoiminnan tukena. Näihin työkaluihin voi kuulua sosiaalisia verkostoja (esim. Facebook, LinkedIn jne.), mikroblogeja (esim. Twitter), blogeja, sisäisiä wikikirjastoja ja/tai muita yritysten kollaboratiivisia ohjelmistoja; pilvipalvelut: pilvitietojenkäsittely on malli kätevän, tarpeeseen vastaavan verkkopääsyn sallimisesta jaetulle joukolle määriteltäviä tietojenkäsittelyyksiköitä (esim. verkot, palvelimet, muistit, ohjelmistot, sovellukset ja palvelut), joka voidaan tuoda saataville nopeasti ja vähäisellä hallinnointityöllä tai palveluntarjoajan osallistumisella; big data -analytiikka: viittaa suurien datajoukkojen ( big data ) keräämis-, organisointi- ja analysointiprosessiin erilaisista lähteistä arvon löytämiseksi ja hankkimiseksi kuvioista ja muusta hyödyllisestä informaatiosta; esineiden internet (Internet of things, IoT): kuvaa fyysisten esineiden verkkoa, jolla on IP-osoite internet-yhteyttä varten, ja viestintää, joka tapahtuu näiden esineiden ja muiden internetiin yhdistettävissä olevien laitteiden ja järjestelmien välillä. Big data -analytiikka: hyödyt Euroopalle Edistyneen digiteknologian toisen aallon implikaatiot ovat kenelle tahansa tämän päivän maailmassa liiketoimintaa tekevälle merkittäviä. Kuten Harvardin yliopiston professori Clayton Christensen on havainnut, digivetoinen edistys joissakin tapauksissa parantaa tehokkuutta ja luo inkrementaalista arvonlisäystä; toisissa tapauksissa se alentaa huomattavasti kustannuksia ja parantaa yritysten ja käyttäjien pääsyä markkinoille; ja joissakin tapauksissa se yhä aktiivisesti häiritsee perinteisiä toimialoja (Christensen 1997). Organisaatiot käyttävät kyseistä teknologiaa laajentaakseen toimintaansa ennakoimattomiin mittoihin 8 Digiosaamisen ohjelmajulistus

9 ja suoriutuvat kymmenen kertaa paremmin kuin vertaisensa. Tämä on suurin muodonmuutos maailmanlaajuisessa liiketoiminnassa yli sataan vuoteen (Coutu 2014). Vielä valjastamaton potentiaali on valtaisa, ja se voi tuoda lisää yhteiskunnallista arvoa ja parantaa demokraattista osallistumista. Hyödyt, jotka ovat korjattavissa mahdollisuudesta koota ja eritellä suuria tänä päivänä saatavilla olevia datamääriä, joihin usein viitataan käsitteillä big data tai big data -analytiikka, ansaitsevat erityistä tarkastelua. Big data -analytiikka ja esineiden internetin lupailemat kytkösten täyteiset ympäristöt tuovat yhdessä mahdolliseksi datavetoisen johtamisen, prosessien uudelleenmuotoilun ja yhä merkittävämpien hyötyjen saavuttamisen esimerkiksi: terveyttä seuraavat puettavat anturit, älykkäät energiankulutusmittarit ja autot, jotka laskevat automaattisesti reittejä uudelleen ruuhkien välttämiseksi ja hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi. Olemassa on jo useita uusia yhteiskunnallisia kehitysajatuksia rikollisuuden vähentämisestä terveydenhuollon parantamiseen, parempaan ympäristönsuojeluun, uusiin liiketoimintamalleihin ja täysin uusiin liiketoiminnan muotoihin, jotka ovat riippuvaisia tästä uudesta teknologisesta potentiaalista. Tämä data kerätään muun muassa sosiaalisesta mediasta, internetiin yhdistettävissä olevista laitteista, kuten älypuhelimista ja taulutietokoneista, koneista ja antureista sekä video- ja äänitallenteista. On arvioitu, että yritykset, jotka pohjaavat päätöksentekoprosessinsa datasta kerättyyn tietämykseen, muuttuvat 5-6 % tuottavammiksi (Euroopan komissio 2014). Digitaalinen muodonmuutos: haasteet eurooppalaisille pk-yrityksille Pienet eurooppalaiset yritykset eivät selvistä hyödyistä huolimatta muuta muotoaan riittävän nopeasti. Innovointi ja muodon muuttaminen ei ole helppoa. Digiteknologian omaksuminen merkitsee prosessien, organisaatiorakenteen ja työvoiman sopeuttamista digitaaliseen maailmaan ja tavallisista toimintatavoista irtautumista, mikä tarkoittaa riskinottoa ja uusien työkalujen nopeaa käyttöönottoa. Nämä ovat haasteita, joita kaikki yritykset, erityisesti pienimmät, eivät selätä menestyksekkäästi. Monet tuntevat vallitsevan tilanteen miellyttäväksi ja tarvitsisivat annoksen lisää itseluottamusta luodakseen suunnitelman digitaaliseen muodonmuutokseen. Mutta kuten idweaverin toimitusjohtaja Maxence Cupper asian ilmaisee, yritysmaailmassa ei selviydy vahvin, vaan se, kuka onnistuu muuttumaan. Siksipä yritykset pitäisi vakuuttaa siitä, että muutoksen hyödyt ovat riskejä suuremmat. Tällä hetkellä yli 41 % EU:n sisällä toimivista yrityksistä ei ole vielä ottanut käyttöön mitään edistyneen teknologian muotoa (mobiiliteknologiaa, sosiaalista mediaa, pilvipohjaista tietojenkäsittelyä tai big dataa), ja vain 1,7 % käyttää niistä kaikkia (IDC 2013). Näihin lukuihin sisältyy huomattavaa vaihtelua EU:n sisällä. Siinä missä Iso-Britanniassa 26,8 % ei ole vielä ottanut käyttöön näitä neljää teknologian muotoa, Italiassa lukema on huolestuttava 52,3 %. Alle 7 % eurooppalaisista LUKU 1 TALOUDEN DIGITAALINEN MUODONMUUTOS 9

10 pk-yrityksistä on ottanut big data -ratkaisuja käyttöön liiketoimintaprosesseja parantaakseen, ja tilanne on vain hieman parempi muiden teknologian muotojen käytön kohdalla. Kuten alla olevasta käy ilmi, EU:n sisällä toimivista yrityksistä, joissa on työntekijää, 28,5 % käyttää sosiaalisen median teknologioita, ja vain 25,7 % käyttää pilviratkaisuja, vaikka pilvipalvelut ovat ihanteellinen keino pk-yrityksille päästä käsiksi digiteknologiaan ilman pääomakuluja. Vaikka ne käyttäisivätkin kyseisiä palveluita, käyttö rajoittuu usein perustoimintoihin, kuten sähköpostiin ja tallennustilaan tarpeen mukaan (IDC 2013). Kuvio 1: Digitaalisuuden käyttöönottoasteet yrityksen koon mukaan, 2012 > 250 employees employees Fully Digital Digital Mature Digital Followers Digital Beginners Non Digital 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lähde: IDC European vertical markets survey 2012 Digitaalinen muodonmuutos: vaikutukset työpaikkoihin ja osaamiseen Edistyneen digiteknologian käyttöönotolla on syvällisiä vaikutuksia niin työpaikkojen synnylle kuin katoamisellekin, ja sen seurauksena uudenlaisen osaamisen tarpeelle. Ranskan talouden yksityiskohtainen analyysi osoitti, että vaikka internet oli saanut viimeisten 15 vuoden aikana katoamaan työpaikkaa, se oli myös luonut 1,2 miljoonaa uutta toisin sanoen 2,4 uutta työpaikkaa jokaista kadonnutta kohden (McKinsey 2011). Kasvu luo työllisyyttä yksinään Saksassa on kaavailtu, että pk-yritykset voisivat luoda uutta työpaikkaa käyttämällä teknologiaa tehokkaasti (The Boston Consulting Group 2013). Samalla kun digitaalinen muodonmuutos tulee luomaan näitä uusia, erityisiä työpaikkoja, siitä seuraa myös työpaikkojen katoamista. Teknologisen edistyksen on arvioitu uhkaavan keskimäärin 54 % työvoimasta EU:n jäsenvaltioissa tulevien vuosikymmenten aikana. Vaikutukset pohjoisille EU-maille arvioidaan vähäisemmiksi kuin naapureilleen. (Bruegel 2014.) Näihin lukuihin tulisi lisätä mahdolliset työpaikkojen katoamiset (ja vaikutukset taloudelle ylipäänsä) yritysten näivettymisestä siitä syystä, että ne eivät pysy mukana muutoksen tahdissa. Uudet, syntyneet työpaikat vaativat hyvin erilaisia taitoja kuin kadonneet. Digitaalisuus muuttaa työmarkkinoita ja ihmisiltä työn tekemiseen vaadittavaa osaamista perusteellisesti. Työvoiman sopeuttaminen uudesta teknologiasta seuraaviin riskeihin ja mahdollisuuksiin on yhä keskeinen haaste. Organisaatioiden 10 Digiosaamisen ohjelmajulistus

11 johtotehtävissä ei ole riittävästi ihmisiä, joilla olisi tarvittava digijohtamisen osaaminen ja pätevyys. Samaan aikaan tarve uudelle, entistä eriytyneemmälle, kuten big data -analytiikkaa, kyberturvallisuutta ja pilvitietojenkäsittelyä koskevalle, osaamiselle on kriittisellä tasolla. Monet EU:n jäsenvaltiot keskittyvät tosissaan työntekijöiden varustamiseen osaamisella, jota nämä tulevat tarvitsemaan ollakseen osa digitaalisesti muotoa muuttaneen talouden ja yhteiskunnan työvoimaa. Tällaisten aloitteiden tulee laajentua ja syventyä. Kehittämisen osa-alueiden tunnistaminen: parempi osaaminen ja tuki EU:n sisällä toimivien yritysten täytyy kiistatta kilpaillakseen, kasvaakseen ja luodakseen työpaikkoja muuttaa muotoaan. On kuitenkin myös selvää, kuten edellä on käynyt ilmi, että Euroopan pienet yritykset laahaavat perässä. Foorumi on tutkinut mahdollisia syitä ongelman taustalla, ja liiketoimintasektorien ja EU:n jäsenvaltioiden välillä havaitsemansa vaihtelun ohella tunnistanut epäkohtia seuraavilla alueilla: johtajuus, luottamus, osaaminen ja tuki sekä politiikka ja sääntely. Etenkin paremman osaamisen ja tuen tarve on erityisen aiheellista nykyisessä ohjelmajulistuksessa. Taloudellisen ja käytännöllisen tuen puutteella digitaaliselle muodonmuutokselle viranomaisilta ja muilta tahoilta on kaksi erillistä vaikutusta Euroopan kehitykselle. Kyseinen puute tekee ensinnäkin, käytännön kielellä, digitaalisesta muodonmuutoksesta vaikeamman yritysjohtajille. Toisekseen se lähettää vahvan signaalin yhteisölle siitä, että digitaalinen muodonmuutos ei ole tärkeää, eikä Euroopan tavoitteena. Jos tästä ja monista muista esteistä huolimatta useampia yritysjohtajia saadaan rohkaistua muutokseen, kysyntä digijohtamisen osaamiselle kasvaa entisestään. Sen lisäksi syntyy kysyntää uusille osaajille, kuten big data -analyytikoille ja kyberturvallisuusasiantuntijoille. Paremman ja kattavamman osaamisen ja tuen saavuttaminen: suositukset Kuten maailmanlaajuisen SAP University Alliances -ohjelman johtaja Ann Rosenberg on todennut: Eurooppa voi saavuttaa maailmanlaajuisen johtajan aseman digitaalisessa taloudessa vain, jos se rakentaa uuden erittäin osaavan tietotekniikan taitajien ja yrittäjien sukupolven. Eurooppaa saattaa kuitenkin odottaa huutava pula osaavista tietoteknisistä asiantuntijoista ja big dataa, pilvipalveluita ja muuta digiteknologiaa hyödyntämään kykenevistä talouden ammattilaisista. Niinpä tietoteknisten start up -yritysten ja tietoteknisen tutkinnon suorittavien kannustaminen pitäisi ottaa Euroopassa vakavasti. Paremman tuen ja osaamisen kautta tapahtuvan digitaalisen muodonmuutoksen voimistamiseksi voidaan tässä asiayhteydessä antaa neljä pääsuositusta: LUKU 1 TALOUDEN DIGITAALINEN MUODONMUUTOS 11

12 kohdenna rahoitus ja ohjelmat uudelleen tukemaan digitaalista muodonmuutosta paremmin. Vaikka olemassa on jo monia rahastoja ja apuvälineitä start up -yritysten ja yritysten kehityksen tukemiseksi, olemassa olevien yritysten auttamiseen digitaalisessa muodonmuutoksessa keskittyviä ei ole melkeinpä lainkaan. Ihanteellisinta olisi lisärahoituksen järjestäminen digitaaliselle muodonmuutokselle, mutta lyhyelläkin aikajänteellä voidaan tehdä enemmän olemassa olevien rahastojen ja tukiohjelmien edellyttämien kriteerien laajentamiseksi. Erityisesti yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä tukevan COSME-ohjelman, Euroopan investointipankin, Euroopan investointirahaston ja Horizon puiteohjelman rahoitusvälineiden ja ohjelmien hakemus- ja kelpoisuuskriteerien tulisi sisältää digitaalinen muodonmuutos rahoitettujen projektien keskeisenä tavoitteena. Tämä veisi digitaalisen muodonmuutoksen osaksi kaikkia projekteja keskeisillä sijoitusalueilla, kuten liikenne/infrastruktuuri, energia, opetus, innovointi/t&k, ympäristön kestävä kohtelu jne. EU:n jäsenmaiden pitäisi myös tehostaa olemassa olevia ohjelmia ja rakentaa niiden päälle saattaakseen yhteen digiosaavat ihmiset ja pk-yritykset, joilla olisi käyttöä digiosaamiselle. Yksi esimerkki on nuorisotakuuhanke, joka on perustettu varmistamaan, että alle 25-vuotiaat saisivat kelvollisen työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikkatarjouksen; painota digijohtamisen arvoa nimittämällä digijohtajia. Digitaalinen muodonmuutos vaikuttaa kaikkiin liiketoiminnan osa-alueisiin, joten organisaatiot tulevat tarvitsemaan yhä kipeämmin ihmisiä, jotka osaavat kehittää ja toteuttaa eheää digitaalista strategiaa koko yritykselle. Digitaalisessa muodonmuutoksessa on yhdistettävä digi- ja talousosaaminen, eli se peräänkuuluttaa yritysjohtajia, jotka paitsi ymmärtävät organisaation erinomaisesti myös älyävät käyttää digiteknologiaa liiketoiminnallisten päämäärien tavoitteluun ja organisaation muodon muuttamiseen; tee digitaalisesta muodonmuutoksesta osa opetuksen valtavirtaa. Koulu- ja oppilaitostemme täytyisi varustaa opiskelijoita tarkoituksenmukaisella digijohtamisen osaamisella ja digiyrittäjän ajattelutavalla, varsinkin kun digijohtajien kysyntä ylittää tarjonnan elinkeinoelämän digitaalisen muodonmuutoksen myötä. Niinpä yleisluontoisen johtamiskoulutuksen tulisi sisältää enemmän digitaalisten taitojen ja digijohtamisen opettamista. Tätä varten pitäisi saada aikaiseksi vuoropuhelua täydennyskoulutusta tarjoavien laitosten edustajien kesken siitä, kuinka tämä olisi parhaiten saavutettavissa; lisää uuden, erityisen osaamisen tarjontaa. Erityisen digiosaamisen, kuten big data -analyytikkojen, kyberturvallisuusasiantuntijoiden ja koodareiden/ ohjelmoijien kasvavaa kysyntää ajatellen Euroopan komission pitäisi lisätä huomiotaan toimenpiteisiin, joilla voitaisiin täyttää digiosaamisen vaje. Alakohtainen lähestymistapa on myös välttämätön, jotta kaikki sektorit (erityisesti perinteiset toimialat) saisivat muodostettua yhtenäisen ja tehokkaan siirtymän digitaaliseen talouteen. 12 Digiosaamisen ohjelmajulistus

13 LUKU 2 Esineiden internet muuttaa kaiken Johdanto Esineiden internet (The Internet of things, IoT) on samalla sekä yksi ylimainostetuimmista että yksi aliarvioiduimmista teknologisista mullistuksista, joita tulemme todennäköisesti näkemään. Esineiden internet on ylimainostettu mittareilla, jotka povaavat toisiinsa kytkettyjen laitteiden määrää ja saavutettavaa taloudellista hyötyä, ja siinä, kuinka yleisesti ennakoidaan jo keskipitkällä aikavälillä kaiken olevan toisiinsa kytkeytynyttä ja vain toimivan. Mutta mikä vielä merkittävämpää, se on aliarvioitu siinä, kuinka perustavanlaatuinen vaikutus kaikkien näiden esineiden (ja muiden virtuaalisten datalähteiden) kytkemisellä toisiinsa on meidän jokapäiväiselle elämällemme ja yhteiskuntamme toiminnalle. Tässä luvussa keskitytään siihen, mistä esineiden internetissä on todellisuudessa kysymys, kuinka se kehkeytyy, ja mille osaamiselle syntyy sen seurauksena tarvetta ja milloin. Kehityskulku kohti esineiden internetiä Machina Research on ottanut käyttöön esineiden internetin erittelemistä helpottaakseen käsitteen esineiden aliverkot (Subnets of things, SoTs), joka määritellään yhteenliitettyjen laitteiden saareksi, jota yhdistää joko yksittäinen ohjauspiste, yksittäinen datankeruupiste tai mahdollisesti yhteinen pyrkimys tai teknologiastandardi. Kuten seuraavassa osiossa tuodaan esille, esineiden aliverkot on huomattavasti esineiden internetiä oleellisempi käsite, kun suunnitellaan osallistumista tulevaisuuden kytkeytyneeseen maailmaan. Kehityskulku kohti esineiden internetiä esineiden aliverkot ovat luonnollinen kehitysvaihe Ensimmäinen huomionarvoinen seikka esineiden internetissä on se, että se eroaa käsitteenä paljon Machine to Machine (M2M) -käsitteestä ja perinteisestä järjestelmäintegraatiosta. Esineiden internetiä ei yksinkertaisesti voi pitää toisiinsa kytkettyjen laitteiden ja muiden informaatiolähteiden kasaantumana. Esineiden internetin kehityspolku on pitkä ja monimutkainen, ja on luonnollista, että se tulee esitetyksi jossain määrin helpommin pureskeltavina paloina. LUKU 2 ESINEIDEN INTERNET MUUTTAA KAIKEN 13

14 Jos edetään käsitteellisesti pidemmälle, monia tämän päivän toisiinsa kytkettyjen laitteiden ratkaisuja voisi pitää lähes esineiden intraneteinä (Intranets of things): suljettuina ympäristöinä, joilla on vähän liitettävyyttä kyseisten laitetilojen tai -ratkaisujen ulkopuolella. Seuraava luonnollinen vaihe näiden ratkaisujen integroimiseksi ulkomaailmaan on harkita kyseisten esineiden intranetien integroimista sellaiseen, jota voisi ajatella vierekkäisiksi tuotteiksi, palveluiksi ja tietysti esineiden intraneteiksi. Tätä kehitystä saa todennäköisesti aikaan datalähteiden yhteisomistajuus tai datan omistavia tahoja yhdistävä pyrkimys. Esimerkkinä voisi toimia palveluntarjoaja, joka rakentaa yhteyksiä sen älymittaus- ja kenttähenkilöstöratkaisujen välille. Kyseessä oleva palveluntarjoaja voi toimia näin, koska se omistaa älymittarit, kenttähenkilöstövalmiudet ja näitä valmiuksia tukevat sovellukset, sekä datan, jonka kyseiset sovellukset luovat. Lyhyesti sanottuna järjestelmiä, toisiinsa kytkettyjä laitteita ja tietoteknistä ympäristöä kyseisen palveluntarjoajan piirissä ja todellakin minkä tahansa yrityksen piirissä voidaan pitää mahdollisena esineiden aliverkkona. Näistä aliverkoista on olennaista tunnistaa se, kuinka niiden ainutlaatuinen valmius ja tekninen soveltuvuus datan jakamiseen sovellusten kesken tekee ne kykeneväksi kehittymään paljon kokonaista esineiden internetiä nopeammin. Seuraava looginen vaihe on laajentaa käsite datayhteisöihin, jotka voidaan määritellä laitteiden, datalähteiden ja sellaisten datan omistavien tahojen yhteisöksi, jotka voisivat mahdollisesti saada aikaan esineiden aliverkon. Esimerkkinä voisi toimia älyrakennusten tarjoajien joukko, joka käyttää SeeControl-alustaa, tai yritysten joukko, joka käyttää ThingWorx-alustaa. On selvää, että esineiden aliverkot ovat merkittävä ja kriittinen kehitysvaihe mille tahansa tulevaisuuden esineiden internetille. Samansuuntaisesti motivoituneiden ihmisten joukon suostutteleminen stardardoimaan riittävästi esineiden aliverkon luomiseksi tulee olemaan vielä suhteellisen helppoa, mutta jokaisen tietoteknisillä (ja siihen liittyvillä) aloilla toimivan ihmisen suostutteleminen standardoimaan esineiden aliverkkojen saattamiseksi rajattomiksi (eli esineiden internetiksi) tulee olemaan jo paljon vaikeampaa. Tätä kehityskulkua havainnollistaa alla oleva Kuvio 1. Kuvio 1: Kehityskulku kohti esineiden internetiä 14 Digiosaamisen ohjelmajulistus Lähde: Machina Research, 2015

15 Alla olevassa Kuviossa 2 havainnollistetaan orastavan esineiden internetin rakennetta. Kyseisessä kuviossa esitetään seuraavien esineiden aliverkkojen joukko: yritysten esineiden aliverkot (General Electric, Samsung); vertikaaliset, erityiset esineiden aliverkot (terveys, älykaupungit, älyrakennukset); toimialojen esineiden aliverkot (rakennusteollisuus); datayhteisöjen esineiden aliverkot (SeeControl). Kuviossa esitettyjä esineiden aliverkkoja yhdistävien punaisten viivojen paksuus ilmaisee aliverkkojen välisen viestinnän oletettavaa rikkautta yhteyskohtaisesti. Esineiden aliverkoista kehkeytyvän ympäristön kokonaisuus tulee olemaan tietysti paljon tässä kuvattua monimutkaisempi, mutta kuvion tarkoitus on vain tähdentää olennaisia käsitteitä. Kuvio 2: Esineiden internetin rakenne Lähde: Machina Research, 2014 Jopa hypoteettisessa tulevaisuudessa, jossa kaikki esineiden internetin sisältämä viestintä olisi standardoitua ja kaikki omaisuuserät voisivat vuorovaikuttaa toistensa kanssa, esineiden internet olisi edelleen möykkyinen. Esimerkiksi jakamisen taso vaikkapa General Electricin sisällä olisi suurempaa kuin organisaation ulkopuolella. Tällainen esineiden aliverkko määrittyisi käyttöoikeuksien perusteella, eikä sen perusteella mikä on teoreettisesti mahdollista. Esimerkkinä tästä ilmiöstä voidaan ajatella täysin kehittynyt esineiden internetympäristö, jossa olisi mahdollista yhdistää tietokonetomografialaite suihkumoottoriin, mutta on epätodennäköistä, että tällaisen yhteyden muodostamiselle löytyisi koskaan hyvää syytä! LUKU 2 ESINEIDEN INTERNET MUUTTAA KAIKEN 15

16 Itse asiassa tulevaisuuden esineiden internetympäristön datalähteiden välisen vuorovaikutuksen mahdollisuutta rajoittavat seikat ja esineiden aliverkon datalähteiden välisen vuorovaikutuksen mahdollisuutta parantavat seikat ovat todellisuudessa yksi ja sama asia. Tästä seuraa se, että esineiden aliverkot ovat sopivin linssi, jonka läpi kytkeytynyttä tulevaisuuttamme kannattaa tarkastella. Lyhyesti sanottuna kytkeytynyt tulevaisuutemme tulee olemaan enemmän esineiden aliverkkojen verkosto kuin yksi yhtenäinen esineiden internet. Tämän päivän internet toimii selkeänä ennakkotapauksena: yritykset eivät jaa yhtä paljon informaatiota asiakkailleen kuin organisaationsa sisäisesti, ja eri yritysten sisäisiin järjestelmiinsä käyttämät datamuotostandardit poikkeavat usein täysin toisistaan. Kehityskulku kohti esineiden internetiä yritysten esineiden internet on erityistapaus Yritysten esineiden internet on siis erityistapaus: siitä, että yritystä voidaan pitää mahdollisena esineiden internetin aliverkkona, seuraa se, että esineiden aliverkkojen ja esineiden internetin käsitteet sulautuvat yhdeksi yritysympäristön yhteydessä. Lyhyesti sanottuna jokaisella yrityksellä on ylellisyys yhteen (tai ainakin rajalliseen määrään samansuuntaisesti motivoituneita) omistajia tai ohjauspisteitä, jotka voivat vaatia tarvittavien yhteyksien rakentamista eri datalähteiden välille esineiden internetin sovelluksia tukemaan, vaikka onkin todennäköistä, että esineiden internetin saapuminen muuttaa perusteellisesti yrityksen luonnetta. On myös hyödyllistä, että yksittäisellä taholla on jonkin järjestelmän kehittämiseen liittyvän liiketoiminnan täysi omistajuus, eli että tulot ja menot kohdistuvat samalle voitto- ja tappiotilille. Näin ollen yksittäinen yritys (tai yritysten joukko) voi epäilemättä olla suhteellisen ketterä siirtymässään esineiden internetin kaltaisiin ratkaisuihin, ainakin verrattuna valmiin esineiden internetin luomiseen tarvittavaan kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Sen lisäksi yritykset ovat yleisesti ottaen hyvin motivoituneita ottamaan esineiden internetin tyylisiä ratkaisuja käyttöönsä, olettaen, että näillä ratkaisuilla on potentiaalia muuttaa liiketoimintamalleja, kasvattaa tehokkuutta ja parantaa loppukäyttäjälle tehtäviä tarjouksia. Tarkalleen ottaen yritykset eivät ole yksinkertaisesti motivoituneita ottamaan esineiden internetin tyylisiä ratkaisuja käyttöönsä tehdäkseen tuotteistaan ja palveluistaan entistä erilaisempia, vaan ne ovat myös pakotettuja siihen pysyäkseen kilpailijoidensa kelkassa. Kuten teknologisten mullistusten kohdalla yleensäkin, ja yritysten näkökulmasta, kyse on valinnasta uuden teknologian omaksumisen ja kilpailusta putoamisen sekä markkinaosuuden menetyksen välillä. Senpä vuoksi esineiden internetin mukaisten ratkaisujen käyttöönoton kärjessä voi nähdä yhtäaikaisesti useita yrityksiä. 16 Digiosaamisen ohjelmajulistus

17 Yhteenvetona voitaisiin todeta, että yrityksillä on sekä mahdollisuus että motivaatio hyödyntää monia esineiden internetin tarjoamia etuja jo ennen varsinaisen esineiden internetin saapumista. Sen luonnollisena seurauksena esineiden internetin osaamiselle asettamat vaatimukset kohoavat esineiden aliverkkojen yhteydessä, ja jossain määrin jo ennen minkäänlaisen valmiin esineiden internetin saapumista. Aika esineiden internetin kannalta sopivan osaamisen kehittämisen aloittamiselle on nyt. Implikaatiot osaamiselle Edellä kuvatulla uudella ympäristöllä on merkittäviä seurauksia työntekijöiden tarvitsemalle osaamiselle, jotta he voivat olla mukana täydellä panoksellaan ja tukea kehittyviä kaupallisia ympäristöjä. Esineiden internet (ja esineiden aliverkot) tuo(vat) tullessaan täysin uudenlaisen työskentelytavan, jossa perinteiset yritysrajat murtuvat ja yhteistyö aliverkkojen sisäisesti ja välisesti tulee keskeiseksi. Suurimpia erityisalueita, joihin esineiden internetin saapuminen vaikuttaa, ovat: data-analytiikka; liikkeenjohto; laitteisto- ja järjestelmäsuunnittelu; tietoturva. Kutakin aluetta käsitellään tarkemmin seuraavissa alaluvuissa. Implikaatiot osaamiselle data-analytiikka esineiden internetiä ajatellen Yksi keskeisimmistä uusista rooleista, joita esineiden internet tuo tullessaan, on datatutkija. Tämä työrooli on tietysti jo olemassa tämän päivän markkinoilla, mutta esineiden internetin saapuminen lisää radikaalisti organisaatioiden saatavilla olevan datan määrää ja kirjoa, ja lisäksi voimaannuttaa nämä organisaatiot tekemään nopeampia ja ketterämpiä päätöksiä vastineena dataanalytiikalle. Esineiden internetin datan hallinnasta tulee keskeinen taito monille yrityksille, ja kyky käsitellä liikkeellä olevan datan, suoratoistettavan datan ja big datan analyyseja tulee niin sanotusti erottelemaan jyvät akanoista. Tällainen analytiikka voisi sallia yrityksiä optimoimaan esimerkiksi tuotantoprosessejaan lähes reaaliaikaisiksi, havaitsemaan tilaisuuden ristiinmyynnille nopeammin, parantamaan asiakassuhteitaan tai varmistamaan toiminnallista tehokkuutta. Sama kilpailudynamiikka, joka tukee esineiden internetin tyylisten ratkaisujen käyttöönottoa, toteutuu myös tässä: ne yritykset, jotka pystyvät parhaiten muuttamaan raakadatan toteutettaviksi liikeideoiksi, tulevat saamaan kilpailuetua. LUKU 2 ESINEIDEN INTERNET MUUTTAA KAIKEN 17

18 Lyhyesti sanottuna esineiden internetin saapuminen tekee datatutkijan roolista huomattavasti keskeisemmän monien yritysten jatkuvia toimintoja ajatellen. Roolin täytyy kasvaa myös leveyssuunnassa kattamaan analyyttisen ja ohjelmistoihin ja liiketoimintaan liittyvän tarkkanäköisyyden, ja yhdistämään nämä viestintäosaamiseen. Data-analytiikkaa ja analytiikka-arkkitehtuuria koskeva osaaminen on siten kriittistä, ja siitä on jo nyt pulaa. On hyvä huomioida, että tässä kuvattu data-analytiikka on yleensä luonteeltaan enemmän vertikaalista kuin horisontaalista: datatutkijoiden tulee olla hyvin perillä toimialastaan (ja jopa yksittäisistä yrityksistä), ja he tarvitsevat tuekseen joukkoa hienostuneita (horisontaalisempia) analyysityökaluja. Implikaatiot osaamiselle liikkeenjohto esineiden internetiä ajatellen Esineiden internet on ollut tähän saakka teknologiakeskeistä, mutta on selvää, että esineiden internetiin liittyvät asiat tekevät vauhdilla matkaansa osaksi jokapäiväistä liikkeenjohtoa. Organisaatiot, jotka kykenevät navigoimaan kyseisessä muutoksessa tehokkaimmin, tulevat hyötymään eniten ja nopeiten. Jotta voitaisiin ymmärtää kyseessä oleva teknologia ja muuttaa luvuiksi uusien tekniikoiden kekseliäästä käytöstä koituvia hyötyjä liiketoiminnalle, tarvitaan esineiden internetiin liittyvää liiketoimintaosaamista. Esimerkiksi tuotesuunnittelija, joka saa käsiinsä parempaa tuotteen käyttöön liittyvää informaatiota (mahdollisesti tuotteeseen kytketystä toisesta tuotteesta, vaikkapa pesukoneesta), voi tehdä parempia ja nopeampia tuotesuunnitteluun liittyviä päätöksiä, jotka voivat vaikuttaa tuotteen seuraaviin versioihin. Tosin tähän skenaarioon päästäkseen tuotetta valmistavan yrityksen on täytynyt tehdä päätös, joka sallii kytketyn tuotteen tarjota informaatiota, jota tarvitaan tukemaan tuotesuunnittelijan analyyseja. Yrityksen on perustavammalla tasolla täytynyt saada hallintaansa luonnollinen jännite, joka vallitsee yrityksen laitteistopuolen eli heidän, joiden taipumuksena on julkaista tuote vasta ankaran koettelun jälkeen, ja ohjelmistopuolen eli heidän, jotka tuntevat olonsa kotoisammaksi keskeneräisten tuoteversioiden julkaisun kanssa, välillä. Yrityksen muilla tasoilla kumppani-, hankkija- ja asiakasekosysteemeistä tulee perusteellisesti monimutkaisempia ja luultavasti keskitetympiä, sillä jokainen ekosysteemiin kuuluva yritys tulee haluamaan tuotteitaan ja palvelujaan koskevan jatkuvan ja paremman informaation käyttöönsä voidakseen kehittää ja optimoida samaisia tuotteitaan ja palvelujaan. Aiemmin mainitun pesukoneen tapauksessa tuotesuunnittelijan tekemät muutokset voivat vaikuttaa puolestaan esimerkiksi pesukoneen tuotantolinjan osien valmistajiin, jolloin kyseiset valmistajat haluaisivat tehtyjä muutoksia koskevat tiedot. 18 Digiosaamisen ohjelmajulistus

19 Tarvetta tulee myös uudelle osaamiselle, jolla voidaan asettaa ja hallita laajempia keskeisiä suorituskykyindikaattoreita (Key Performance Indicators, KPI), joita tarvitaan erilaisten esineiden aliverkkojen sisällä, ja lopulta esineiden internetiä varten, kun esineiden internetiä koskevista ratkaisuista tulee liiketoiminnan kannalta kriittisiä. Implikaatiot osaamiselle laitteisto- ja järjestelmäsuunnittelu esineiden internetiä ajatellen Esineiden internetiin kytketyn laitteiston suunnitteluun tulee lisätä merkittävästi huomiota valmiuksien ja kustannusten osalta. On yhtäältä hyvin helppoa varautua tulevaan ahtamalla kaukokytkettävään laitteeseen paljon enemmän älyä kuin senhetkiset käyttötavat antaisivat aihetta, ja myös varustaa laite valmiudella edistyneeseen viestintään ja ohjelmistopäivityksiin. Tällainen lähtökohta kuitenkin nostaa laitteen kustannuksia, lisää virrankulutusta (joka saattaa olla kriittinen ominaisuus siellä, missä laitteet eivät ole kytkettyinä verkkovirtaan), monimutkaistaa taustajärjestelmiä ja suurentaa tietoturvariskejä. Laitteiden käyttöönotto puolestaan vähimmäismäärityksillä voi vaikuttaa merkittävästi toimintakyvyn joustavuuteen esineiden internetin tulevien, vielä päivävaloa näkemättömien sovellusten kohdalla. Esimerkkinä voisi toimia älykäs kaasumittari, joka on yhdistetty käyttäen Low-Power Wide-Area (LPWA) -yhteyttä: yhteys sopii mittarilukemien viestintään, mutta ei todennäköisesti tue säännöllisiä mittariohjelmistopäivityksiä. Tällaisten rajoitusten perusteellinen huomioon ottaminen voi johtaa massiiviseen rinnakkaisanalyysiin, ja tämän päivän maailmassa on olemassa suhteellisen vähän skenaarioita, joissa olisi välttämätöntä suunnitella rajoitettujen laitteistojen käyttöönottoa ympäristöissä, jotka ilmentäisivät sellaista epävarmuuden tasoa kuin esineiden internet. Implikaatiot osaamiselle tietoturvallisuus esineiden internetiä ajatellen Intel Security on kuvannut esineiden internetiä biljoonaksi heikoksi kohdaksi. Samalla kun voidaan väitellä tämän väitteen nollien lukumäärästä, on selvää, että esineiden internetin tietoturvallisuutta koskeva haaste tulee olemaan: erilainen kuin aiemmin kohdatut haasteet; merkittävä riskien mahdollisen suuruusluokan osalta; kaikkialle levittäytyvä. LUKU 2 ESINEIDEN INTERNET MUUTTAA KAIKEN 19

20 On selvää, että tulevaisuuden esineiden internetin tietoturvamaisema luo tarpeen hyvin erityislaatuiselle osaamiselle. Jo nyt esineiden internetin tietoturva lukeutuu kiireellisimpien osaamisvajekohteiden joukkoon, ja jos tähän osaamisvajeeseen ei puututa, se on vaarassa vaikuttaa esineiden internetistä korjattavaan liiketoiminnalliseen arvoon, varsinkin jos tietoturva säikäyttää esineiden internetin kehityksen alkuvaiheessa ihmiset luopumaan esineiden internetin tyylisten ratkaisujen käyttöönotosta. Sen lisäksi on todennäköistä, että tämä rajoitettu ympäristö tulee vahvistamaan ja laajentamaan esineiden aliverkkojen odotettua kehitysvaihetta osana esineiden internetin kehitystä, sillä rajoitettu ympäristö saa toiset esineiden aliverkot kehittymään toisia nopeammin ja mahdollisesti myös viivästyttää joidenkin aliverkkojen kehitystä tiettyjen tietoturvatapausten kautta. Eläminen ja työskenteleminen esineiden internetin maailmassa Esineiden internetin maailman voi luonnehtia yleisesti nojaavan enemmän ymmärryksen laajuuteen kuin tietämyksen syvyyteen. Tiimit tulevat olemaan pienempiä ja ketterämpiä, ja mahdollisuudet ja haasteet (ja ongelmat), joita tiimit kohtaavat, tulevat olemaan mahdollisesti monimutkaisempia ja vaihtelevampia kuin nykyään. Ratkaisut sisältävät todennäköisesti useammin kolmansia osapuolia ja mahdollisesti aineksia, joita on siirretty merkittävästi poispäin kyseessä olevan tiimin painopistealueelta. Lyhyesti sanottuna olennaista esineiden internetympäristössä työskentelyssä on hallita työskentelyn taide aidon joustavalla ja yhteistyötä suosivalla tavalla erotuksena perinteisemmästä lähestymistavasta, jossa kehitetään ydinosaamista. Tämä on monella tapaa rinnakkaista sille vaikutukselle, joka internetillä on jo ollut siinä, kuinka tietämisen osalta on alettu painottaa enemmän informaation etsimistä ja suodattamista kuin faktojen tietämistä jo valmiiksi. Myös muutosjohtaminen tulee olemaan olennaisessa asemassa toimialojen kehittyessä osallistumaan uuteen esineiden internetympäristöön. Sen lisäksi tarvitaan esineiden internetiin liittyvää koulutusta ja kehittämistä, jotta tulevaisuuden taloutta todennäköisesti määrittävä uusi dynamiikka tulee työntekijöille tutuksi. 20 Digiosaamisen ohjelmajulistus

21 LUKU 3 Sähköisen johtajuuden lisääminen ja edistäminen Euroopassa Johdanto Jos Eurooppa aikoo kilpailla, kasvaa ja luoda työpaikkoja, sen täytyy puuttua tämänhetkiseen akuuttiin pulaan kyvykkyydestä, jolla voitaisiin johtaa uuden digiteknologian hyödyntämiseksi tarvittavaa innovointia. Työpaikkojen luomiseen tähtäävä talouskasvu edellyttää innovoimistilaisuuksien tunnistamista ja hyväksikäyttämistä. Tämä puolestaan vaatii hyvää sähköisen johtajuuden osaamista. Tällainen osaaminen voi johtaa henkilöstön suunnittelemaan liiketoimintamalleja, käyttämään innovoimistilaisuuksia hyväkseen, hyödyntämään digiteknologiaa parhaalla mahdollisella tavalla ja tuomaan arvoa organisaatiolleen. Huomisen yritysjohtajat tarvitsevat uusia taitoja näihin haasteisiin vastatakseen. Kysymys kuuluukin, onko Euroopan koulutusjärjestelmiä nykymuodossaan suunniteltu opettamaan niitä. Osa oppilaitoksista ja opetussuunnitelmista on jo vastannut näihin haasteisiin, osalla on vielä paljon tekemistä pysytelläkseen mukana tässä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä luku esittelee lyhyesti joitakin Euroopan komission tekemästä eurooppalaisen sähköisen johtajuuden aloitteesta saatuja tuloksia. Se tarkastelee sitä, kuinka korkeakoulut ovat noudattaneet uusien opetussuunnitelmien kehittämiseksi annettuja ohjesääntöjä, ja erityisiä ohjelmia ja kursseja pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille). Haaste Sähköiseen johtajuusosaamiseen kuuluu taitoja, joita nykytaloudessa toimiva yksilö tarvitsee innovoinnin aloittamiseksi ja innovaation aikaansaamiseksi, kuten: digitaalinen ymmärrys: kyky kuvitella ja saada aikaan muutosta yrityksen suoriutumisessa hyödyntämällä digiteknologian trendejä innovoimistilaisuuksina; liiketoiminnallinen ymmärrys: kyky uudistaa liiketoiminta- ja toimintamalleja ja tuoda näin arvoa organisaatiolle; strateginen johtajuus: kyky johtaa monialaista henkilöstöä ja vaikuttaa sidosryhmiin yli rajojen (esim. funktionaaliset tai maantieteelliset rajat). Ennuste sähköiselle johtajuudelle IDC ja empirica ovat ennustaneet, että erityistä osaamista vaativien tieto- ja viestintäteknisen alan työtehtävien (Hüsing, Korte & Dashja 2015) kysyntä kasvaa vuoteen 2020 saakka 4,6 prosentin vuosikeskiarvolla. LUKU 3 SÄHKÖISEN JOHTAJUUDEN LISÄÄMINEN JA EDISTÄMINEN EUROOPASSA 21

22 Sähköisen johtajuuden ja suurinta pätevyyttä vaativien TVT-alan työtehtävien kysynnän välille voidaan ajatella tiivis korrelaatio, josta laskien sähköisten johtajien tarve olisi ollut vuodelle 2014 kaikkiaan Vuonna 2015 tarpeeksi arvioidaan noin Samalla kasvuvauhdilla määrä kasvaa :een vuonna Näitä arvioita käyttäen ja lisäten siihen korvaustarpeen Eurooppa tulee tarvitsemaan ainakin sähköistä johtajaa lisää vuoteen 2020 mennessä. Tämä on suuri haaste nykyiselle koulutusekosysteemille, joka on todennäköisesti kykenemätön vastaamaan siihen, ellei ryhdytä toimeen myös kansallisen politiikan tasolla. Kuvio 1: Potentiaaliset sähköisten johtajien paikat Euroopassa vuonna , , , , , , , , , , , ,000 eleaders Enterprise size Almost 60% come from business lines Business 59% IT dept. 41% Lähde: empirica, Survey NL, UK, DE Data EU:lle, arvioitu Structural Business Statistics -tilastoja (Eurostat) käyttäen Koulutusohjelmista pulaa Euroopassa vain 21 ohjelman havaittiin tarjoavan sähköisen johtajuuden ohjelmia, kuten sidosryhmät olivat ne määritelleet ohjelmia, jotka tarjoavat valmiuksia johtaa kokenutta hallintoa liiketoiminnan muodonmuutoksessa. Sähköisen johtajuuden koulutusohjelmien etsinnän tulokset vuodelta 2013 osoittavat, että Euroopassa on ollut poikkitieteellisten ohjelmien nousukausi maisteriohjelmissa yhdistäen liiketoimintaa ja tietotekniikkaa mutta pääasiallisesti uratulokkaille. Sähköinen johtajuus on kuitenkin korkeamman koulutusasteen ohjelmissa hyvin harvinainen aihe. 22 Digiosaamisen ohjelmajulistus

23 Poliittiset aloitteet Sähköisen johtajuuden osaamisen tarjoaminen pk-yrityksille ja yrittäjille tapaa yhä tulla kohdelluksi toissijaisena poliittisena tavoitteena verrattuna vakiintuneempiin ensisijaisiin poliittisiin tavoitteisiin, kuten digiteknologian ja perustason digikäyttäjätaitojen omaksuminen. Vuoden 2007 eskills-toimintaohjelma ja sitä seuranneet Euroopan komission sähköisen johtajuuden osaamista koskevat aloitteet ovat kuitenkin rohkaisseet joitakin EU:n jäsenvaltioita osallistumaan julkisiin keskusteluihin ja auttaneet kehittämään sopivia toimia. Myöskään useita sidosryhmiä sisältäviä kumppanuuksia ei ole vielä kehitetty sähköisen johtajuuden kentässä muiden digiosaamisen alueiden, kuten digilukutaidon ja TVT-ammatinharjoittajan taitojen tavoin. Keskeisten sidosryhmien tarvitsisi päästä yhteisymmärrykseen tehokkaista toimenpiteistä, auttaa lisäämään tietoisuutta sähköisen johtajuuden osaamisesta ja panna täytäntöön toimia, jotka edesauttavat asianmukaisen koulutuksen tarjontaa ja siihen osallistumista. Työkaluja sähköisen johtajuuden koulutuksen tarjoamiseen Euroopan komission sähköisen johtajuuden aloitteen osana on kehitetty ohjesääntöjä yritysjohtamisessa tarvittavan sähköisen johtajuuden sisällyttämiseksi opetussuunnitelmiin. Lähestymistapa tukee yritysten päätöksenteossa toteutuvassa sähköisessä johtajuudessa tarvittavan osaamisen kuvaamista ja aina ylimpään johtoon saakka ulottuvien keskeisten roolien kannalta sopivien oppimistulosten määrittelyä. Korkeakoulujen tarjoamiin sähköisen johtajuuden opetussuunnitelmiin luodaan opetussuunnitelmaprofiileja, määritellään tavoitesisältöjä ja sisällytetään koulutustarjontaa. Ohjesääntöjen noudattaminen luo läpinäkyvyyttä yrityksille, jotka etsivät sähköistä johtajuutta, ja ammattilaisille, jotka haluavat jatkokouluttautua toiveenaan enemmän vastuuta ja menestystä liiketoiminnan muodonmuutoksessa. Eurooppalainen tietotekniikan osaamisen viitekehys Sidosryhmät ovat tukeneet laajalla rintamalla sähköisen johtajuuden moniosaamisen käsitettä ja sen oleellisuutta tulevaisuuden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta Euroopan taloudessa. Opetussuunnitelmaprofiilit vastaavat sidosryhmien vaatimukseen siitä, että opetussuunnitelmia varten annettujen ohjesääntöjen pitäisi hyödyntää tietotekniikan osaamisen viitekehykseen (jäljempänä: TOV) viittaavien linkkien LUKU 3 SÄHKÖISEN JOHTAJUUDEN LISÄÄMINEN JA EDISTÄMINEN EUROOPASSA 23

24 aiempaa suurempaa markkinointiläpinäkyvyyttä. Jokainen opetussuunnitelmaprofiili on esitetty TOV:ssä ja tekee selväksi, mitä TOV-osaamista kehitetään milläkin ohjelmalla. Sähköisen johtajuuden opetussuunnitelmaprofiili Sähköisen johtajuuden opetussuunnitelmaprofiilit, jotka ovat uuden opetussuunnitelman kehittämistä varten annettujen ohjesääntöjen ydintä, kehittää akateemisen maailman ja elinkeinoelämän edustajista koostuva tiimi, jolla on käytössään koulutusasiantuntijoiden tuki. Profiilit tarjoavat vertailukelpoisuutta ohjelmien kesken tuoden läpinäkyvyyttä digiosaamisen ekosysteemiin. Ne kuvaavat ja korostavat tarvetta sähköisen johtajuuden taidoille ja auttavat opetussuunnitelmia pysymään ajan tasalla muuttuvan ympäristön kanssa. Profiilit ovat rakenteeltaan yksinkertaisia ja vaativat vain vähän voimavaroja ylläpitoon ja käyttöön linjassa taloudelliseen tilanteeseen. Ratkaisujen on oltava tänä päivänä kevytrakenteisia! Kuvio 2: Sähköisen johtajuuden opetussuunnitelmaprofiilin rakenneosat 24 Digiosaamisen ohjelmajulistus

25 Kuvio 3: Esimerkki sähköisen johtajuuden opetussuunnitelmaprofiilista: yritysarkkitehtuuri Jokaisella opetussuunnitelmaprofiililla on nimi ja oikeutus paikalleen portfoliossa, ja siinä luetellaan roolit, joihin se pätevöi, ja esitetään sisällöstä yhteenveto. Jokaisen profiilin ydin muodostuu suorittamisesta koituvista LUKU 3 SÄHKÖISEN JOHTAJUUDEN LISÄÄMINEN JA EDISTÄMINEN EUROOPASSA 25

26 oppimistuloksista: tietämyksestä, osaamisesta ja pätevyydestä, jotka ohjelman tulisi tarjota vahvistaakseen sähköisen johtajuuden osaamista. Kaikki aloitteen ensimmäisessä vaiheessa kehitetyt profiilit tarjoavat ydinosaamista sähköiseen johtajuuteen suurissa yrityksissä. Oppimistuloksille on täydelliset viittaukset TOV:hen mahdollisimman suuren läpinäkyvyyden tarjoamiseksi ja olemassa olevan itsearvioinnin ja henkilöstövoimavarojen suunnittelun hyödyntämiseksi. Ohjelmien mukauttaminen opetussuunnitelmaprofiileihin kiihdyttää osaamisen karttumista sidosryhmien vaatimuksiin vastaamisen kautta. Ohjesääntöjen noudattaminen ja niiden kanssa yhdenmukaisten ohjelmien tarjoaminen: vaikuttaa johtajakoulutukseen ja rekrytointipäätöksiin; luo läpinäkyvyyttä sähköisiksi johtajiksi tavoitteleville ja ohjaa jatkokoulutusvalintoja. Lähestymistapa ottaa täysin huomioon eri rooleihin tarvittavat erilaiset sähköisen johtajuuden taidot. Opetussuunnitelmaohjesääntöjen käyttö ja toteuttaminen korkeakoulutuksessa Ohjesääntöjä havainnollistettiin esittelyin useassa eri kauppakorkeakoulussa ja yliopistossa Euroopassa. Ne osoittivat käytännössä, kuinka opetussuunnitelmaprofiilit voivat laatukriteereihin yhdistettynä auttaa arvioimaan kauppakorkea- ja korkeakoulujen tarjoamia ohjelmia. Kauppakorkeakoulut ja yliopistot 12 maassa ovat suorittaneet sähköisen johtajuuden opetussuunnitelmaprofiilien arviointeja. Kehitetty lähestymistapa ja saavutetut tulokset saivat myönteisen vastaanoton, ja useat sidosryhmät ovat nyt laatineet uusia ohjelmia täyttääkseen sähköisen johtajuuden kriteerit ja korvatakseen vanhemmat muodot ja sisällöt. Palaute kauppakorkeakouluista Etusijalle on asetettu sellaisten koulutustarjousten kehittäminen, jotka voivat lisätä kokeneiden ja pätevien johtajien tarjontaa yksityisellä ja julkisella sektorilla tapahtuvaa TVT-pohjaista innovointia varten. Madridissa toimivan IE Business School -kauppakorkeakoulun akateeminen johtaja Silvia Leal oli ylpeä siitä, että IE Business School oli ensimmäisiä sähköisen johtajuuden ohjesääntöjä kursseissaan soveltaneita Euroopassa. Hän sanoi, että suosittelemme lämpimästi muitakin yliopistoja ja kauppakorkeakouluja käyttämään sähköisen johtajuuden opetussuunnitelmaprofiilia lähestymistapanaan. 26 Digiosaamisen ohjelmajulistus

27 Lisäksi Henley Business School -kauppakorkeakoulun dekaani, professori ja tohtori John Board totesi, että Henley on vahvan tutkimus- ja opetustraditionsa mukaisesti antanut suoran tukensa sähköisen johtajuuden aloitteelle ottaen käyttöön keskeisiä ohjelmia sähköisen johtajuuden opetussuunnitelmaprofiilien asettamat vaatimukset täyttääkseen. Palaute toimialalta Samanlaista myönteistä palautetta on tullut myös TVT-toimialalta. Freddy Van den Wyngaert, Agfa-Gevaert-yrityksen tieto- ja viestintäpalvelujen varatoimitusjohtaja ja tietohallintojohtaja, joka on toteuttanut suuren ja hyvin menestyksekkään muodonmuutoksen yrityksessään, on määrätietoinen jatkamaan tätä menestystä varmistamalla, että johtajat tuovat mukanaan parhaan sähköisen johtajuuden osaamisen. Espanjalaisen Telefónica-yrityksen tietohallintojohtaja Cristina Alvarez puhui samasta todetessaan, että Euroopan komission aloite sähköisen johtajuuden osaamisen tarjonnan parantamiseksi kiinnostaa meitä suuresti; uskomme hyödyntävämme tällaista osaamista tarjoavia ohjelmia merkittävästi. Myös suurten eurooppalaisten ammattiyhdistysten edustajat, kuten poliittinen neuvonantaja Laurent Zibell, IndustriALL Europe, ja Karl-Heinz Hageni, IG Metall, ovat sanoneet, että heidän organisaatioidensa aloite tukee kaikkia toimenpiteitä, jotka edistävät kasvua ja korkealaatuisia työpaikkoja Euroopassa ja siten eurooppalaista sähköisen johtajuuden aloitetta, joka etenee oikeaan suuntaan. Sähköisen johtajuuden koulutus pk-yrityksille Digiosaamisen ja sähköisen johtajuuden osaamisen kartuttaminen pk-yrityksissä tapahtuu tällä hetkellä pääosin itseopiskeluna. 118:sta vastanneesta pk-yrityksestä 114 raportoi vähintään yhden tärkeän oppimislähteen. Kukin pk-yritys nimesi keskimäärin kuusi lähdettä, mutta pk-yritysten tärkeimmäksi oppimismuodoksi osoittautui ad hoc -tyylinen oppiminen. Myös toimialakohtainen koulutuslaitos tai ammatillinen opisto sekä oppiminen konsulteilta esiintyivät usein vastauksissa 56 ja 55 prosentin tiheydellä. Korkeakoulut nähdään koulutuksen tarjoajina, mutta enimmäkseen yksittäisten kurssien opettamismielessä (49 %) ja harvemmin kokonaisten ohjelmien opettamismielessä (23 %). Lähes 600 eurooppalaisen potentiaalisen korkeakouluohjelman tarkastelussa ainoastaan kuusi osoittautui sellaiseksi, jonka huomion kohteena oli sähköinen johtajuus ja jota tarjottiin pk-yritysten kaipaamassa muodossa. Työsarkaa on siis paljon! Digiosaamisen ja sähköisen johtajuuden osaamisen kouluttamista koskevien LUKU 3 SÄHKÖISEN JOHTAJUUDEN LISÄÄMINEN JA EDISTÄMINEN EUROOPASSA 27

28 pk-yrityksille tehtävien tarjousten tulee olla joustavia, lyhyelle aikavälille kohdistuvia, käytännöllisiä, hyvin kohdennettuja ja edullisia. Sen lisäksi tulisi hahmotella erilaisia oppimispolkuja, sillä pk-yritykset vaativat paitsi monenmuotoista koulutusta ja tukea eri vaiheissa kehitystään, myös keskenään eri tason tietoisuutta ja tutustelua aiheeseen. Matka sähköiseen johtajuuteen Sitä mukaa kun sähköisen johtajuuden osaaminen kehittyy, yritysten sähköisen johtajuuden tarpeet, erityisesti pk-yritysten kohdalla, koskevat yleensä joko sähköisen johtajuuden tikapuiden seuraavalle askelmalle kiipeämistä tai olemassa olevan osaamisen monipuolistamista ja täydentämistä jo saavutetulla askelmalla. Matka sähköiseen johtajuuteen voi tässä edetä tietoisuudesta ja uteliaisuudesta tiettyjen toimenpiteiden toimiessa silmien avaajana näkemyksen kehittämiseen digitaalisesta muodonmuutoksesta ja innovaatiopotentiaalista. Näkemys tulee muotoilla suunnitelmaksi, joka sisältää priorisointia ja toteuttamisen suuntaamista. Suuremmat kohderyhmiin kuuluvat joukot voisivat tutustua aiheeseen ja kehittää näkemystään informaatiotilaisuuksien ja avointen luentojen, kuten avointen verkkokurssien (Massive Open Online Courses, MOOC-kurssit), kautta. Yksilölliseen liiketoimintasuunnitelmaan ja osaamisportfolioon perustuva yksilöllisten tarpeiden arviointi voitaisiin suorittaa myöhemmissä kohdennetummissa tai jopa mukautetuissa tapahtumissa. Tämän matkan myöhempiin vaiheisiin voisi kuulua tiettyjen sähköisen johtajuuden taitojen konkreettista harjoittelua erilaisten tarjousten kautta, mukaan lukien perinteiset koulutusohjelmat, erityiset harjoittelukurssit ja kaiketi pk-yrityksille parhaiten soveltuvat valmennus, konsultointi ja tietämyksen luominen yhdessä. 28 Digiosaamisen ohjelmajulistus

29 Kuvio 4: Matka sähköiseen johtajuuteen viitekehyksenä sähköisen johtajuuden kysynnälle elinkeinoelämässä ja koulutustarjouksille + << Training and education intensity >> + e-leadership: Digital Innovation, Innovation Technology & strategic view Information for SMEs Management Eye opening & Familiarisation Tech strand Needs assessment & Strategy Awareness consulting e-leadership Skills: New Technology and Business Architecture Business strand Planning for growth Phases of the e-leadership journey: Strategy Dev mt for ICT intens. Org Social Media Strategy Vision, prioritisation & strategy Business and IT alignment TSP Exec Strategy Winning at Customer Dev ment Sales Training & How-To s Management of Digital Innovation and IT Governance Partner management Co-creation Education Education Disruption & new challenges Cloud technology Leading a Dev Team Exec Masters IT Governance & Enterprise IT Architecture IT Marketing Cyber Security& Resilient Business Business Analytics Application and Practise of Skills & Competences Method MOOC Blended Video learning & F2F F2F Duration 1-4 weeks 2-5 days months day > 0.5 years Enterprise e-leadership Maturity >> Mahdollisuudet koulutuksen tarjoajille, valmentajille ja konsulteille Erityyppisille koulutuksen tarjoajille pitäisi olla runsaasti mahdollisuuksia sopivien koulutusohjelmien ja kurssien kehittämiseksi ja tarjoamiseksi kyseisen sähköisen johtajuuden matkan eri vaiheisiin. Nämä koulutuksen tarjoajat voivat vaihdella ammatillisista tai toimialakohtaisista oppilaitoksista aina toimijoihin kauppakamarissa, valmennus- ja konsulttiyrityksissä, yliopistoissa ja kauppakorkeakouluissa sekä kustantajiin ja muihin sisällöntuottajiin. Korkeakoulutuksen ja kaupallisen koulutuksen tarjoajat ovat hyvässä asemassa erilaisten kurssien ja ohjelmien joko verkossa tai sen ulkopuolella tarjoamisen kannalta. On olemassa myös ei-kaupallisia tai puolikaupallisia toimijoita, jotka tarjoavat kursseja ja oppimateriaaleja. Konsultointi ja valmentaminen tulisi kysymykseen parhaiten yrityksen erityistarpeisiin räätälöityjen kurssien tarjoamisen kautta, ja niitä voisi tarjota myös kaupalliset yritykset useita sidosryhmiä sisältävien kumppanuuksien viitekehyksessä. Alla olevassa taulukossa on hahmotelma sähköisen johtajuuden osaamisen hankkimiseen vaikuttavista mahdollisista toimijoista ja käytettävistä menetelmistä. Se antaa suuntaa toimijoiden ja menetelmien sopivuudesta tarkoitukseen pk-yritysten ja yrittäjäyhteisön osalta. LUKU 3 SÄHKÖISEN JOHTAJUUDEN LISÄÄMINEN JA EDISTÄMINEN EUROOPASSA 29

30 Kuvio 5: Toimijat ja menetelmät sähköisen johtajuuden osaamisen hankinnassa Tietoisuuden lisääminen ja tutustuttaminen Osaamistarpeiden arviointi (lyhytkestoinen) Harjoittelu (pidempikestoinen) Koulutus Valmennus, konsultointi ja tietämyksen yhdessä luonti Väliaikaisen ulkoisen osaamisen tuonti Korkeakoulutus ammattilaisille / elinikäinen oppiminen Pk-/Start up -konsulttitoimistot Usean sidosryhmän kumppanuudet mukaan lukien hautomot, kiihdyttämöt, tekniikkaklusterit, huippuosaamisohjelmat jne. Koulutuksen tarjoajat Toimialakohtaiset, ammatilliset tai yhdistysten opistot Riskipääoma, sijoittajat Sisällöntuottajat/ Kustantajat Myyjät X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X 30 Digiosaamisen ohjelmajulistus

31 Koulutusjärjestelmien on sähköisen johtajuuden osaamista omaavien työntekijöiden laajaan kysyntään nopeasti vastatakseen aktivoiduttava kaikissa EU:n jäsenvaltioissa viipymättä. Hyvä yhdistelmä erilaisia sähköisen johtajuuden taitoja vaikuttaisi olevan sopivaa hankkia MOOC-kurssien kaltaisin keinoin, sillä ne tarjoavat korkeimman tason skaalautuvuutta, koska niillä voi tavoittaa suuren ihmismäärän yhdellä kertaa vähäisemmän aiheeseen (sähköinen johtajuus) soveltuvuuden kustannuksella. Korkeakouluissa tarjottavat lyhyet kurssit, jotka on kehitetty vastaamaan kiertelemättä sähköisen johtajuuden ongelmiin, ovat aiheeseen soveltuvampia, mutta voivat tavoittaa ainoastaan tietyn määrän ihmisiä kerrallaan. Myös omistautuneet valmennus- ja konsultointipalvelut ovat aiheeseen hyvin soveltuvia, mutta ne voivat olla kalliita. Oppimateriaalin kehittämistä ja hankintaa jäsennellyn itseopiskelun tueksi voidaan myös pitää kannattamisen arvoisena vaihtoehtona, sillä itseopiskelu on ylivoimaisesti käytännnöllisin oppimiskeino pk- ja start up -yrityksille. Seuraavassa taulukossa on esitetty katsaus erilaisten keinojen soveltuvuudesta sähköisen johtajuuden osaamisen hankintaan sekä niiden sopivuudesta sähköiseen johtajuuteen, skaalautuvuuspotentiaalista, soveltuvuudesta pk-yrityksille ja niin edelleen. LUKU 3 SÄHKÖISEN JOHTAJUUDEN LISÄÄMINEN JA EDISTÄMINEN EUROOPASSA 31

32 FKuvio 6: Sähköisen johtajuuden osaamisen hankkimisen keinot Tyyppi Kuvaus Lähde Sov. sähk. johtajuuden osaam. Korkeakoulujen lyhyet kurssit Pk- ja start up -yrityksille suunnatut sähköisen johtajuuden kurssit Valmennus ja konsultointi Pk-/start up -yritysasiantuntijoiden ongelmasuuntautunut ulkoinen konsultointi Verkkokurssit, MOOC-kurssit Vuorovaikutteinen, valvottu verkko-opiskelu, johon sisältyy palautetta, opiskelijoiden keskinäistä vuorovaikutusta, kotitehtäviä ja kokeita Korkeakoulujen, valtion tai kumppaneiden tuki yrityksille Sähköisen johtajuuden osaamisen edistämiseen Jäsenneltyä itseopiskelua tukeva oppimateriaali Riskipääoman, sijoittajien väliintulo Korkeakoulutuksen kokonaiset sähköisen johtajuuden ohjelmat Ammatilliset/Johdon sertifiointikurssit Yrittäjyysopintojen sisällyttäminen alustavaan korkeakoulutukseen tähtäävät usean sidosryhmän kumppanuudet Tarkoituksenmukaisia oppimateriaaleja hyödyntävä itseopiskelu (verkossa tai sen ulkopuolella) Skaalautuvuuspotentiaali Sopivuus start up -yrityksille Sopivuus kasvuyrityksille Sopivuus pkyrityksille Yliopistot ja kauppakorkeakoulut Pk-/start up -yrityksiin keskittyvät konsulttitoimistot Yliopistot, MOOC-alustat ja muut verkko-opiskelua tarjoavat tahot Hautomot, klusterialoitteet, huippuosaamisohjelmat; teknologian siirtotoimistot, spin off -tuki, usean sidosryhmän kumppanuudet Sisällöntuottajat/Kustantajat Ulkoisten (väliaikaisten) johtajien/konsulttien tuonti Riskipääoma, sijoittajat Pk- ja start up -yrityksille suunnatut sähköisen johtajuuden ohjelmat korkeimmalla pätevyystasolla Yliopistot ja kauppakorkeakoulut (kuten ITIL, PRINCE2 jne.) Koulutuksen tarjoajat Yrittäjyyden ja sähköisen johtajuuden opettaminen tavallisissa kandidaatti-/maisteriopinnoissa Yliopistot Sähköiseen johtajuuteen liittyvistä aiheista tarjottavat, pk- ja start up -yrityksille suunnatut kurssit Tuki epämuodolliseen työssäoppimiseen Tuotekohtaiset myyjien seminaarit, webinaarit, tuotekoulutus tarjoajana toimialakohtaiset ja ammatilliset opistot tai kaupalliset koulutuksen tarjoajat, esim. tietotekniikan ammattilaisten toimielimet tai kauppakamari Työssäoppimiseen ja ad hoc -tyylisen oppimiseen ("asioiden selvittämiseen") rohkaiseminen ja ohjaaminen esim. CRM-, ERP- tai muu ohjelmisto / muut palveluntarjoajat Toimialakohtaiset, ammatilliset tai yhdistystoimielimet, koulutuksen tarjoajat Internet/havainnot Myyjät 32 Digiosaamisen ohjelmajulistus

33 Kokemuksia ensimmäisiltä kursseilta ja osallistujapalaute Viisi yliopistoa ja kauppakorkeakoulua havaitsi nopeasti kasvaville pk-yrityksille ja yrittäjille sopivan sähköisen johtajuuden koulutuksen puutteen ja ryhtyi yhteistyöhön joidenkin pk-yritysten kanssa keräämällä keskustellen tietoa näiden koulutustarpeista ja kehittämällä sen mukaan koulutusohjelmatarjontaansa. Tämä tapahtui vuoden 2015 aikana New Bulgarian University -yliopistossa Sofiassa, IE Business School -kauppakorkeakoulussa Madridissa, Henley Business School -kauppakorkeakoulussa Iso-Britanniassa, Antwerp Management School -johtamiskoulussa Antwerpenissa ja Aarhus University -yliopistossa Aarhusissa yli 500 toimialaa edustavan osallistujan myötävaikutuksella. Kurssit on kohdistettu joukkoon edellä esitettyjä pk-yritysten vaatimuksia, ja niitä opetetaan eri muodoissa koulutuksen ja valmennuksen keston ja intensiteetin suhteen. Ne puhuttelevat sähköisen johtajuuden matkan eri vaihessa olevia osallistujia. Jotkin painottuvat enemmän tietoisuuden lisäämiseen, kun taas toiset keskittyvät näkemyksen luomiseen ja strategian kehittämiseen. Jotkin käsittelevät hyvin erityisen tietoteknisen osaamisen kouluttamista tai valmiita maisteriohjelmia. Osallistujien palaute on ollut myönteistä % osallistujista haluaa suositella suorittamiaan sähköisen johtajuuden kursseja kollegoilleen. Tulevaisuuden suunnat: sähköisen johtajuuden aloitteen hallinta Myönteisen palautteen perusteella havainnollistavat esitykset voidaan nähdä menestyksenä, ja yliopistot ja kauppakorkeakoulut ovat sitoutuneet jatkamaan niitä tulevaisuudessa. Tämä uusi Euroopan komission alullepanema sähköisen johtajuuden osaamista edistävä lähestymistapa on nyt käynnissä. Suurimmat eurooppalaiset tietohallintojohtajien yhdistykset, mukaan lukien EuroCIO (joka ottaa myös sähköisen johtajuuden opetussuunnitelmaprofiilien omistajuuden) ja CIONET, yhdessä DIGITALEUROPE- (Euroopan tieto- ja viestintäteknistä alaa edustava yhdistys) ja PIN-SME-yhdistyksen (pk-yrityksiä tieto- ja viestintäteknisellä sektorilla edustava yhdistys) kanssa, ovat ilmaisseet mielenkiintonsa liittyä aloitteen hallinnasta vastaavan johtokunnan jäseniksi. Niin ovat myös EXIN, APMG International, ASIIN ja European Quality Assurance Network for Informatics Education (EQANIE) kaikki palveluntarjoajat, jotka tukevat sähköisen johtajuuden opetussuunnitelmaprofiilien ylläpitoa, tulevien opetussuunnitelmien luomista, ja jotka tarjoavat laadunvarmistusta perustetuille ohjelmille. Heitä tukee akateemisten kumppanien joukko, joka ottaa omistajuuden erilaisiin opetussuunnitelmaprofiileihin. LUKU 3 SÄHKÖISEN JOHTAJUUDEN LISÄÄMINEN JA EDISTÄMINEN EUROOPASSA 33

34 LUKU 4 Digiosaamisen kysyntä ja tarjonta Euroopassa Johdanto Jotta taloudet pysyisivät innovatiivisina ja kilpailukykyisinä, ne tarvitsevat kysyntään nähden riittävän määrän osaavaa työvoimaa. Uusi teknologia vie eteenpäin digitaalista muodonmuutosta ja muokkaavat liike-elämää uudelleen. Tällä on puolestaan vaikutusta siihen, kuinka nopeasti digiosaamista tarvitsee hankkia. Tähän saatavilla olevan osaamisen ja talouden digitaalisen muodonmuutoksen vaatiman osaamisen väliseen epäsuhtaan puuttumisesta on tullut merkittävä huolenaihe poliittisille päättäjille. Näillä muuttuvilla osaamistarpeilla ja vaatimuksilla, joita työnantajaosapuoli ja tieto- ja viestintäteknisen alan (jäljempänä: TVT-alan) työvoima kohtaavat, on ollut vaikutusta tässä luvussa esiteltäviin työmarkkinatilastoihin. Tämä luku kuvaa kehityksen Euroopassa TVT-alan työpaikkojen niin ydin- kuin väljemmässäkin merkityksessä; tarkastelee muutoksia tämän työvoiman osaamisen olennaisen lähteen eli TVT-alan opiskelijoiden ja valmistuneiden määrissä, sekä pureutuu digiosaamisen kysynnän ja tarjonnan trendeihin kehittääkseen vuoteen 2020 ulottuvan ennusteen. TVT-ala on ollut yksi dynaamisimmista, ellei dynaamisin työmarkkinoiden osa-alue Euroopassa ja maailmalla, sekä digityöntekijöiden määrän että työtehtävien ja vaatimusten kautta tarkasteltuna. TVT-alan ammatinharjoittajien perinteistä osaamisaluetta eli alakohtaisia taitoja lukuunottamatta tarve muulle osaamiselle, kuten sosiaalisten taitojen, organisaatiotaitojen ja liiketoiminnallisen tajun kaltaisille poikittaisille taidoille, kasvaa kasvamistaan. TVT-alan työvoima TVT-alan työvoima, kuten sen määrittelemme, koostui vuonna 2014 Euroopassa 7,5 miljoonasta työntekijästä, jonka osuus Euroopan koko työvoimasta on 3,5 %. 1 1 TVT-alan työvoima määritellään tässä ISCO-08:n (International Standard Classification of Occupations) ammattikategorioiden mukaan, ja laskelmat tehdään EU-28-jäsenvaltioille tehdyistä LFS-kyselyistä (the Labour Force Surveys) saatua Eurostatin tarjoamaa dataa käyttäen. Jos määritelmää laajennettaisiin kattamaan vielä TVT-mekaanikkojen ja ruumiillista työtä tekevien sinikaulusosaaminen (ISCO-ryhmissä 7 ja 8), TVT-alan työntekijöiden määrä kasvaisi 1,4 miljoonalla 8,9 miljoonaan. 34 Digiosaamisen ohjelmajulistus

35 Kuvio 1: TVT-alan ammattilaisten muodostama työvoima Euroopassa vuonna 2014 ISCO-08 osaamisklustereiden mukaan EU Total 7,535,000 Management, architecture and analysis 1,823,000 Core ICT practitioners - associate/ technician level 1,293,000 Other ICT practitioners - professional level 615,000 Core ICT practitioners - professional level 2,710,000 Other ICT practitioners - associate/technician level 1,095,000 - Lähde: empirica. Perustuu EU-LFS-dataan (Eurostat). LUKU 4 DIGIOSAAMISEN KYSYNTÄ JA TARJONTA EUROOPASSA

36 Kuvio 2: TVT-alan ammatinharjoittajien muodostama työvoima Euroopassa 2014 ISCO-08- koodi Työntekijöiden kokonaismäärät (EU28) TVT-alan ammatinharjoittajien muodostama työvoima 7,535,000 Johtaminen, liiketoiminta-arkkitehtuuri ja -analyysi 1,823,000 Tieto- ja viestintäteknisen alan palvelujohtajat ,000 Johtamis- ja organisaatioanalyytikot 2421* 661,000 Järjestelmäanalyytikot ,000 TVT-alan ammatinharjoittajien ydinosaajat erityisasiantuntijataso 2,710,000 Ohjelmistokehittäjät ,000 Verkko- ja multimediakehittäjät ,000 Sovellusohjelmoijat ,000 Muut ohjelmisto- ja sovelluskehittäjät ja ,000 analyytikot Tietokantasuunnittelijat ja ylläpitäjät ,000 Järjestelmänvalvojat ,000 Tietokoneverkkoasiantuntijat ,000 Muut tietokanta- ja verkkoasiantuntijat ,000 Muut TVT-alan ammatinharjoittajat erityisasiantuntijataso 615,000 Elektroniikkainsinöörit ,000 Tietoliikenneinsinöörit ,000 Tietotekniikkakouluttajat ,000 Tieto- ja viestintäteknisen alan ,000 myyntiammattilaiset TVT-alan ammatinharjoittajien ydinosaajat asiantuntijataso 1,293,000 Tieto- ja viestintäteknisen alan ,000 toimintoteknikot Tieto- ja viestintäteknisen alan ,000 käyttäjätukiteknikot Tietokoneverkko- ja järjestelmäteknikot ,000 Verkkoteknikot , Digiosaamisen ohjelmajulistus

37 ISCO-08- koodi Työntekijöiden kokonaismäärät (EU28) Muut TVT-alan ammatinharjoittajat asiantuntijataso 1,095,000 Elektroniikkateknikot ,000 Muut prosessinohjausteknikot ,000 Lentoturvallisuuselektroniikan parissa ,000 työskentelevät teknikot Lääketieteellisen kuvantamis- ja ,000 hoitolaitteiston parissa työskentelevät teknikot Sairauskertomus- ja terveystietoteknikot ,000 Lähetys- ja AV-teknikot ,000 Tietoliikenneteknikot ,000 Lähde: empirica. Perustuu EU-LFS:ään (Eurostat). Myös joitakin lisäarvioita on tehty. * Huomaa, että ISCO-ryhmä 2421 kerrottiin 50 %:lla, jotta siihen ei sisältyisi muuta kuin TVT-alan (ja siihen liittyvää) konsultointia. TVT-alan ammatinharjoittajat työskentelevät lähes kaikilla talouden aloilla, eivät vain TVT-sektorilla. Kolme maata vastaavat puolesta TVT-alan tämän hetken työpaikoista Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa ja Ranska. Kun joukkoon lisätään Italia, Espanja, Puola ja Alankomaat, tämä seitsemän maan ryhmä vastaa kolmesta neljänneksestä Euroopan TVT-alan työvoimasta. Kuvio 3: TVT-alan työvoima Euroopassa TVT-sektorilla ja sen ulkopuolella (2013) ja TVT-alan työvoima EU-jäsenmaittain (2014) TVT-alan työvoima Euroopassa TVT-sektorilla ja sen ulkopuolella (2013) TVT-alan työvoima EU-jäsenmaittain (2014) Public Administration 9% Trade & Logictics 8% Finance 6% Media 5% Hi Tec Manufacturing 4% Low Tec Manufacturing 4% UK 22% Professional and Business Services 9% ICT sector 48% Other 8% SE 3% PL 5% NL 6% ES 7% IT 9% FR 12% DE 16% Lähde: empirica LUKU 4 DIGIOSAAMISEN KYSYNTÄ JA TARJONTA EUROOPASSA

38 TVT-alan työvoiman osuus koko työvoimasta on 3,4 % Euroopassa, ja vaihtelee merkittävästi Euroopan maiden kesken. Alankomaissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Ruotsissa, Suomessa ja Luxemburgissa kyseinen osuus on yli 5 %. Kuudentoista EU:n jäsenvaltion osuus jää alle EU27-keskiarvon (3,4 %), ja Kreikan, Liettuan, Romanian ja Kyproksen osuus on alle 2,5 %. Kuvio 4: TVT-alan työvoiman rakenne Euroopan maissa (EU27) vuonna 2014 TVT-alan työvoiman rakenne Euroopan maissa (EU27) vuonna 2014 Management, analysis Core professionals Other professionals Core practitioners Other practitioners Lähde: empirica Myös työvoiman rakenteessa on merkittävää vaihtelua maiden kesken. Niissä maissa, joissa on suurempi TVT-alan työvoima, on yleensä myös suurempi korkean osaamistason suhteellinen osuus. Alankomaissa, joissa johdon, liiketoiminta-arkkitehtuurin ja -analyysin työpaikkojen suhteellinen osuus on suurin, lukema on 40 %, ja seuraavina tulevat Belgia (38 %), Saksa (35 %), Suomi (34 %), Ruotsi (33 %), Luxemburg (31 %) ja Latvia (30 %). Maat, joiden osuus jää alle 15 prosentin, ovat alenevassa järjestyksessä Unkari, Slovakia, Tšekki, Italia ja Kroatia. Kehittyminen TVT-alan työvoiman kehitys Euroopassa vuosina on ollut erittäin dynaamista. TVT-alan työvoiman koko riippuu luonnollisesti käytetystä määritelmästä. Ankarimman määritelmän, johon sisältyy ainoastaan ammatinharjoittajien ydinjoukko, mukaisen työvoiman yhdistelmäkasvuvauhti 38 Digiosaamisen ohjelmajulistus

39 on ollut vuosina keskimäärin 4,3 %, ja vuosina keskimäärin 3,2 % (sarjassa on ollut katkos ). Väljemmän määritelmän mukaiseen TVT-alan työvoimaan tämän päivän Euroopassa lukeutuu 7,5 miljoonaa työntekijää, ja sen kasvu on ollut vuosina keskimäärin 1,2 % (tämän määritelmän mukaisesta työvoimasta ei ole saatavilla dataa ennen vuotta 2011). Kuvio 5: TVT-alan työllisyyden kehitys ja keskimääräiset vuosikasvuvauhdit Euroopassa vuodesta 2000 vuoteen million % 5.0 % % 2.9 % 2.4% 3.2 % 2.7 % 2.6 % 4.5 % 4.0% 0.3% 1.4 % 1.0 % Broad definition (E U28, ) Core definition (E U27) * break in series Lähde: Eurostat LFS. Kapea määritelmä: ISCO-88-ryhmät 213, 312: Tietojenkäsittelyn asiantuntijat ja Avustavat tietokoneasiantuntijat. Katkos sarjassa 2011: ISCO-08-ryhmät 25 TVT-alan asiantuntijat, 35 tieto- ja viestintäteknikot. Laaja määritelmä: katso muualta tästä luvusta. On tärkeää huomata, että vuosina , kun finanssikriisi iski useimpiin muihin työmarkkinoiden osa-alueisiin, TVT-alan työllisyys kasvoi keskimäärin 2,65 % vuodessa. Vuodesta 2011 eteenpäin, kun tilastolaitokset vaihtoivat uuteen luokitteluun, on ollut mahdollista luoda laajempia tilastoja TVT-alan työvoimasta, mukaan lukien monet muut TVT-alan työtehtävät, kuten laajassa määritelmässä kuvataan. Laajemmassa määritelmässä on enemmän vaihtelua ja vähemmän kasvua neljän mittausvuoden aikana. Yksityiskohtaisemmasta datasta on nähtävissä, että työvoiman rakenteessa on tapahtumassa juuri valtavia muutoksia. Johtamis- ja suunnitteluasemissa on jyrkkä nousu: tietojärjestelmien johtaminen ja hallinta, liiketoiminta-arkkitehtuuri ja -analyysi. Eurooppa on lisännyt työpaikkaa tähän kategoriaan ainoastaan kolmessa vuodessa. LUKU 4 DIGIOSAAMISEN KYSYNTÄ JA TARJONTA EUROOPASSA

40 Kysyntää on paljon myös TVT-alan ydinosaajista, kuten ohjelmisto- ja sovelluskehittäjistä, verkko- ja multimedia-asiantuntijoista, tietokantasuunnittelijoista ja ylläpitäjistä, järjestelmänvalvojista ja verkko- ja toimintoasiantuntijoista. Samaan aikaan joidenkin muiden, kuten oheisluontoisten, mahdollistavien ja ylläpitävien, ammattien työpaikkojen määrässä voi nähdä laskua. 34% 9% -21% 7% -23% 3.5% 40 Digiosaamisen ohjelmajulistus

41 Tällaisia ammatteja ovat muun muassa tietoliikenne- ja elektroniikkainsinöörit, myynnin ja koulutuksen asiantuntijat sekä tekniikkakohtaiset ylläpito- ja toimintoteknikot. Kuvio 6: TVT-alan ammattimaisen työvoiman kasvu (EU27) vuonna 2014 vuoteen 2011 verrattuna (yhteensä 3,5 %) Johtaminen, liiketoimintaarkkitehtuuri ja -analyysi TVT-alan ammatinharjoittajien ydinosaajat erityisasiantuntijataso Muut TVT-alan ammatinharjoittajat erityisasiantuntijataso TVT-alan ammatinharjoittajien ydinosaajat asiantuntija-/ teknikkotaso Muut TVT-alan ammatinharjoittajat asiantuntija-/ teknikkotaso TVT-johtajat Johtamis- ja organisaatioanalyytikot (osittain) Järjestelmäanalyytikot Ohjelmistokehittäjät Verkko- ja multimediakehittäjät Sovellusohjelmoijat Muut ohjelmisto- ja sovelluskehittäjät ja analyytikot Tietokantasuunnittelijat ja ylläpitäjät Järjestelmänvalvojat Tietokoneverkkoasiantuntijat Muut tietokanta- ja verkkoasiantuntijat Elektroniikkainsinöörit Tietoliikenneinsinöörit Tietotekniikkakouluttajat TVT-alan myyntiammattilaiset TVT-alan toimintoteknikot TVT-alan käyttäjätukiteknikot Tietokoneverkko- ja järjestelmäteknikot Verkkoteknikot Elektroniikkateknikot Muut prosessinohjausteknikot Lentoturvallisuuselektroniikan teknikot Lääketieteellisen kuvantamis- ja hoitolaitteiston teknikot Sairauskertomus- ja terveystietoteknikot Lähetys- ja AV-teknikot Tietoliikenneteknikot Lähde: empirica LUKU 4 DIGIOSAAMISEN KYSYNTÄ JA TARJONTA EUROOPASSA

42 Digiosaamisen tarve ja vajaus Tänään, kuten lähes kaikkina viime vuosina (lukuun ottamatta.com-kuplan puhkeamisen jälkeisiä vuosia), TVT-alan työntekijöiden kysyntä ylittää tarjonnan. Verkossa olevaa, avoimia työpaikkoja koskevaa dataa ( Jobfeed.com) on analysoitu TVT-alan ammattilaisille avoinna olevien työpaikkojen määrän arvioimiseksi. Tulosten perusteella arvioidaan, että TVT-alan ammattilaisille on tällä hetkellä avointa työpaikkaa Euroopassa. Näistä 16 % (58 000) on erityistä osaamista edellyttäviä paikkoja TVT-johdossa, liiketoiminta-arkkitehtuurissa ja -analyysissa, ja 84 % ( ) paikkoja kaikille muille TVT-alan ammattilaisille. Tämä on melko yllättävää, kun ottaa huomioon erityistä osaamista edellyttävien paikkojen määrän dynamiikan, ja ansaitseekin osakseen lisää tutkimusta tulevaisuudessa. Kysymys on kasvusta verrattuna edelliseen kyselyperustaiseen (tietohallinto- ja henkilöstöjohtajat) arvioon vuodelta Tutkimuslaitos empirican tietohallinto- ja henkilöstöjohtajille kahdeksassa Euroopan maassa vuonna 2012 tekemän kyselyn tulokset osoittivat, että vuonna 2012 oli tarvetta noin digiosaamista omaavalle työntekijälle. Samalla kun voidaan arvioida, että avoimia työpaikkoja on tullut lisää , myös TVT-alan työpaikkojen määrä on kasvanut :lla :een. Useaa maata koskeva, eri lähteistä saatavissa oleva data avoimista työpaikoista osoittaa, että ydinosaamiskategoriaan luokiteltavista TVT-alan työntekijöistä on vakava pula. Tällä hetkellä halutuimpien tietoteknisten työntekijöiden osaamisalueita ovat ohjemistokehitys, tietokantasuunnittelu ja ylläpito. Näiden osaajille on kysyntää ja niihin liittyviä avoimia paikkoja on ilmoitettu paljon. TVT-alan työvoiman ennusteet Euroopan TVT-alan työvoima kasvaa empirican ja IDC:n kehittämän pääennusteen mukaan 7,5 miljoonasta (vuonna 2014) 8,2 miljoonaan (vuonna 2020), josta 6,1 miljoonaa tulee olemaan TVT-alan ammatinharjoittajia ja 2,1 miljoonaa TVT-alan johto- ja liiketoiminta-analyysitason työntekijöitä. Tämä perustuu talouskasvuskenaarioon, joka ennustaa hidasta elpymistä ja tietoteknisten investointien kohtuullista, noin 3 prosentin vuosittaista kasvua vuoden 2015 jälkeen. Koulutuksen osalta mallinnettiin hienoista kasvua TVT-alalta valmistuneiden määrässä (1 %) ja työvoiman liikkuvuudessa EU:n sisällä heikon kysynnän maista liiallisen kysynnän maihin. Kysyntä kasvaa vaatimattomista taloudellisista olosuhteista huolimatta yli 8 miljoonaan vuonna 2015 ja arvioituun 8,9 miljoonaan vuonna Liiallinen kysyntä tai vajaus (laskettu avointen paikkojen lukumääränä) on paikkaa vuonna 2015 ja paikkaa vuonna Tätä lukemaa voi kuvata parhaiten nimityksellä kysyntäpotentiaali tai työpaikkapotentiaali TVT-alan työpaikoille. 42 Digiosaamisen ohjelmajulistus

43 Se tulisi nähdä teoreettisena lukemana kuvaamaan kysyntäpotentiaalia uusille TVT-alan työpaikoille, jotka voitaisiin edellä esitettyjä olettamuksia käyttäen luoda Euroopassa johtuen digiosaamiseen kohdistuvasta kysynnästä, jota todennäköisesti ilmenee erityisesti vuotta 2020 edeltävinä vuosina. Kuvio 7 Digiosaamista vaativat työpaikat Pääennuste: TVT-alan ammattimaisten, digiosaamista vaativien työpaikkojen kehitys Euroopassa EU28 (miljoonia) TVT-johto 1,823,000 1,840,000 1,852,000 1,912,000 1,986,000 2,065,000 2,149,000 TVT-työntekijät 5,712,000 5,836,000 5,915,000 5,956,000 5,987,000 6,025,000 6,060,000 7,535,000 7,676,000 7,767,000 7,868,000 7,973,000 8,090,000 8,209,000 TVT-johto 1,880,000 1,898,000 1,994,000 2,092,000 2,189,000 2,284,000 2,375,000 TVT-työntekijät 6,020,000 6,152,000 6,244,000 6,352,000 6,452,000 6,529,000 6,589,000 7,900,000 8,049,000 8,239,000 8,444,000 8,641,000 8,812,000 8,964,000 TVT-johto 57,000 58, , , , , ,000 TVT-työntekijät 307, , , , , , , , , , , , , ,000 TYÖPAIKATKYSYNTÄ Lähde: : empirica ja IDC, Euroopan malliennuste. LUKU 4 DIGIOSAAMISEN KYSYNTÄ JA TARJONTA EUROOPASSA

44 Kuvio 8: Pääennuste: TVT-alan ammattilaisten työpaikat ja kysyntä Euroopassa (EU-27) EU28 -Main Forecast Scenario Jobs and demand potential 9,500,000 9,000,000 8,500,000 8,000,000 7,500,000 7,900, ,000 7,535,000 Demand Potential Total Jobs Total 8,049,000 7,676,000 8,239, , ,000 7,767,000 8,444, ,000 7,868,000 8,641, ,000 7,973,000 8,812, ,000 8,090,000 8,964, ,000 jobs potential 8,209, ,000 jobs added 7,000, Lähde: empirica Tällä hetkellä suhteellinen enemmistö avoimista työpaikoista sijaitsee Saksassa, ja verrattain alhaiset valmistuneiden lukemat Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Italiassa antavat aihetta olettaa, että osaamisvajetta koskeva ongelma vain pahenee näissä maissa. Vaikka absoluuttinen lukema kasvaa :sta (2015) :een, Saksan osuus avoimista työpaikoista Euroopassa säilyy 20 prosentissa. 44 Digiosaamisen ohjelmajulistus

45 Kuvio 9: Pääennuste: arvio digiosaamista vaativien avointen työpaikkojen määrästä Arvio digiosaamisesta Pääennuste: Avointen työpaikkojen jakautuminen maittain (tuhatta) Lähde: empirica Sitä vastoin avointen työpaikkojen määrä Yhdistyneessä kuningaskunnassa kasvaa todennäköisesti merkittävästi :stä :een (13 prosentista 21 prosenttiin), ja myös Italiassa avointen työpaikkojen määrän odotetaan nousevan :sta :een (9 prosentista 18 prosenttiin). Nämä luvut riippuvat tietysti paljon (muiden tekijöiden ohella) tietoteknisten työntekijöiden rajoja ylittävän liikkuvuuden asteesta heikoimman kysynnän maista suurimman kysynnän maihin. Pääennuste esittää vaatimatonta, mutta tasaista tarjonnalla hillittävää työpaikkojen kasvua keskimäärin TVT-alan työntekijällä vuosittain vuoteen 2020 saakka. Työpaikkoja voitaisiin luoda yli lisää, jos osaamista olisi saatavilla. Suurimmat pullonkaulat ovat Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Saksassa, mutta myös Italiassa. Nämä kolme maata tulevat vastaamaan yhdessä lähes 60 prosentista kaikista Euroopassa olevista avoimista työpaikoista. LUKU 4 DIGIOSAAMISEN KYSYNTÄ JA TARJONTA EUROOPASSA

46 Tulevaisuudennäkymät TVT-alan osaamiseen kohdistuva kysyntä jatkaa kasvuaan valtavalla vauhdilla. Ydinosaamista vaativien työpaikkojen trendi on kasvanut 4 % vuodessa ja johtamista edellyttävien työpaikkojen 8 % vuodessa. Keskitason osaamiseen (asiantuntijataso) kohdistuva kysyntä on sen sijaan laskussa. Kaiken kaikkiaan, talouskriisistä huolimatta, Eurooppaan syntyy jatkuvasti uusia työpaikkoja. Siksi myös digiosaamisen laadun parantamiselle ja merkityksen kasvattamiselle on jatkuvaa tarvetta. Samaan aikaan, vaikka valmistuneiden määrät näyttävät vakiintuneen, yliopistojen tuottama tarjonta ei näytä pysyneen ajan tasalla. Suurin kasvu kohdistuu erityistä osaamista edellyttäviin työpaikkoihin, kuten johtavassa asemassa, liiketoiminta-arkkitehtuurin ja liiketoiminta-analyysin piirissä sekä ohjelmistonkehittämistehtävissä, sovellusasiantuntijan tehtävissä ja tietokanta-asiantuntijan tehtävissä työskentelyyn. Sen lisäksi muutoksen tahti TVT-alan työpaikoissa kasvaa entisestään, ja syntyy uusia työprofiileja, joita ei voi vielä täysin kattaa tilastoluokituksilla, esimerkkeinä big data -asiantuntijat ja pilvitietojenkäsittelyasiantuntijat. Monet näistä uusista työpaikoista eivät ole edes välttämättä yksinomaan TVT-alan työpaikkoja, vaan sekoitus digitaalista ja toiminnallista osaamista, esimerkiksi rahoituksen, markkinoinnin tai konsultoinnin alalta. Tämä edustaa valtavaa mahdollisuutta uusien työpaikkojen luomiseen kaikille toimialoille perinteisten TVT-alan opintojen ulkopuolisesti. TVT-koulutusta tulee kuitenkin sisällyttää muihin ja uusiin oppimispolkuihin. TVT-ala on ollut perinteisesti kenttä, jossa alkuperäinen ja muodollinen koulutus ei ole määrännyt uran kehityskaarta. Viime aikoina on kuitenkin tehty ponnisteluja alan ammattimaistamiseksi, sillä vaatimukset muodollisesta koulutuksesta ja todistuksista ovat alalla kasvamaan päin. Uusille koulutusta koskeville lähestymis- ja toteutustavoille sekä opetussuunnitelmien suunnitelmille ja oppimistuloksille on tänä päivänä suunnattomat mahdollisuudet. 46 Digiosaamisen ohjelmajulistus

47 Kuvio 10: TVT-alan työvoima Euroopassa vuonna 2014 Johtaminen, liiketoiminta-arkkitehtuuri ja -analyysi TVT-alan ammatinharjoittajien ydinosaajat erityisasiantuntijataso Muut TVT-alan ammatinharjoittajat erityisasiantuntijataso TVT-alan ammatinharjoittajien ydinosaajat asiantuntijataso Muut TVT-alan ammatinharjoittajat asiantuntijataso YHTEENSÄ Osuus työvoimasta UK 417, , , , ,000 1,638, % DE 421, ,000 82, , ,000 1,197, % FR 175, ,000 65,000 97, , , % IT 84, ,000 37, , , , % ES 76, ,000 53, ,000 91, , % NL 167, ,000 17,000 36,100 41, , % PL 63, ,000 30,000 44,900 76, , % SE 86,000 75,000 21,100 44,600 36, , % BE 67,000 59,000 12,500 21,500 17, , % CZ 19,000 56,000 11,200 52,000 33, , % FI 49,000 37,300 27,100 17,600 12, , % AT 31,100 56,000 7,800 22,200 22, , % RO 24,900 28,000 32,700 28,100 21, , % DK 28,200 51,000 5,600 25,300 19, , % HU 9,400 43,100 30,200 31,500 13, , % PT 21,000 38,300 12,800 28,400 20, , % BG 16,100 23,400 7,200 14,000 14,200 75, % IE 14,400 35,700 4,500 14,300 4,700 74, % SK 5,700 26,600 3,700 14,300 13,900 64, % GR 10,500 11,500 11,100 9,600 9,300 52, % HR 5,300 13,800 1,700 13,400 5,000 39, % SI 5,700 11,300 3,200 3,500 3,900 27, % LT 6,000 10,300 2, ,500 24, % EE 6,100 10,800 1,900 3,400 2,200 24, % LV 7,100 9, ,000 2,600 23, % LU 4,900 7,400 1,000 1,500 1,300 16, % CY 1,600 3, ,100 1,000 7, % MT 1,100 2, ,100 1,600 6, % EU28 1,823,000 2,710, ,000 1,293,000 1,095,000 7,535, % Lähde: empirica, EU-LFS:ään perustuen (Eurostat). LUKU 4 DIGIOSAAMISEN KYSYNTÄ JA TARJONTA EUROOPASSA

48 Kuvio 11: TVT-alalta valmistuneet (ensimmäiset tutkinnot ISCED 5A -tasolla ja ensimmäiset pätevyydet 5B-tasolla) Euroopassa vuonna EU28 109, , , , , , , , , ,000 Ranska 16,100 18,100 20,000 19,700 18,400 17,600 19,100 20,000 20,700 20,000 Yhdistynyt kuningaskunta 31,000 27,700 29,600 28,200 25,200 23,800 19,200 19,200 19,500 19,900 Saksa 8,400 11,100 12,800 14,200 16,100 16,500 17,200 16,800 16,500 16,800 Espanja 19,300 19,700 18,600 17,300 15,800 14,600 15,100 15,100 14,800 11,900 Puola 5,900 10,700 13,100 14,800 14,200 13,000 12,400 12,500 12,300 10,900 Alankomaat 1,770 3,600 4,000 4,700 4,500 4,100 4,000 3,900 3,700 4,000 Tsekki 1,220 1,500 1,640 2,100 2,400 2,900 3,000 2,900 2,800 2,900 Kreikka 1,210 1,330 2,900 2,000 1,100 2,200 2,200 2,300 2,300 2,700 Italia 2,800 3,200 3,500 3,500 3,400 2,900 2,900 2,800 2,400 2,200 Unkari 640 1,290 1,330 2,900 3,000 2,600 2,200 2,200 1,970 1,670 Ruotsi 2,200 2,200 2,100 2,000 1,630 1,430 1,360 1,400 1,620 1,660 Romania 3,800 4,400 4,400 4,500 4,400 4,600 2,800 2,100 2,000 1,600 Tanska 1,390 1,520 1,220 1, ,240 1,430 1,540 Itävalta 560 1,080 1,500 1,970 2,000 1,820 2,000 1,630 1,560 1,520 Kroatia ,150 1, ,120 1,500 Belgia 2,700 2,800 2,700 2,500 2,600 1,840 1,140 1,340 1,370 1,380 Slovakia 960 1,100 1,060 1,090 1,370 1,480 1,580 1,500 1,380 1,270 Irlanti 4,000 3,400 1,080 1,160 1,240 1,330 1,410 1, ,250 Bulgaria ,100 1,240 Suomi 1,610 1,780 1,810 1,720 1,750 3,000 1,060 1,230 1,120 1,110 Liettua ,200 1, Portugali 890 1,030 1, ,180 1,240 1, Slovenia Latvia Viro Malta Kypros Luxemburg Lähde: Eurostatin ja joidenkin arvioiden perusteella. 48 Digiosaamisen ohjelmajulistus

49 LUKU 5 Digiosaaminen Yhdysvalloissa Johdanto Yhdysvaltojen tulevaisuus edistyneenä taloutena ja monen tekniikan alan johtajana on riippuvainen työvoimasta, jolla on laajaa ja kokonaisvaltaista digiosaamista sekä taitoja tieteen, teknologian, tekniikan ja matematiikan aloilta (science, technology, engineering, maths; STEM), sekä korkeakoulutetuista yksilöistä, joilla on korkea-asteen tutkinto tietotekniikan (computer science, CS) ja tekniikan kaltaisilta aloilta. Yhdysvaltain digityövoiman ylempi kerros on maailmanluokan yliopistojen, teollisuudenalojen ja tutkimuslaboratorioiden kaikkialta maailmasta houkutteleman huippuaineksen vuoksi vahva. Digiosaavien työntekijöiden määrä ei kuitenkaan riitä markkinoiden tarpeisiin. Syitä tähän vajaukseen ovat epäonnistuminen tietotekniikan opetuksen ja muun digitaalisen koulutuksen tarjoamisessa monille opiskelijoille ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitoksissa, rajoittava maahanmuuttojärjestelmä, joka käännyttää monia osaavia ulkomaalaisia (mukaan lukien Yhdysvaltain omista arvovaltaisista yliopistoista valmistuneet), ja yliopistojärjestelmän hidas mukautuminen suuremman tietotekniikan opiskelijoiden määrän vastaanottamiseen ja kouluttamiseen. Digiosaaminen markkinoilla Digiosaamisesta tulee yhä tärkeämpää kaikilla talouden sektoreilla, ja se on todella mullistanut toimialat aina markkinoinnista tuotantoon. IT-alan työpaikkojen määrä kasvaa Yhdysvalloissa paljon muiden ammattikuntien työpaikkoja nopeammin. Yhdysvaltain talous on tuottanut viimeisen vuosikymmenen aikana yli 1,1 miljoonaa uutta IT-alan työpaikkaa (Bureau of Labor Statistics -viraston mukaan), tarkoittaen 36 prosentin kasvua Yhdysvaltain työmarkkinoiden ainoastaan 3 prosentin kokonaiskasvuun verrattuna. Suurin osa näistä IT-alan työpaikoista ei itse asiassa sijoitu itsessään IT-alalle, vaan aloille, joilla käytetään tietotekniikkaa. Vaikka vuoden 2008 lama iski muiden alojen tavoin myös IT-alan työpaikkoihin, näissä tapahtui nopeaa palautumista kasvun jatkuessa taas seuraavana vuonna, ja vuoteen 2011 mennessä oltiin ylitetty vuoden 2008 taso (Bureau of Labor Statistics). Samaan aikaan kun Yhdysvaltain talouden työttömyyslukema kipusi 9,4 prosenttiin vuonna 2010, STEM-aloilta valmistuneiden työttömyys häilyi 4 prosentin tasolla, ja jokaista suuren laman aikana STEM-aloilta tutkinnon suorittanutta työtöntä kohti ilmoitettiin kaksi STEM-alojen avointa työpaikkaa (Change the Equation -missio). Tänä päivänä markkinat kaappaavat nopeasti vastikään valmistuneet, joilla on korkea-asteen tutkinto tekniikan tai tietotekniikan alalta. Useat soveltavat STEMalojen osaamistaan perinteisten tekniikan alojen ulkopuolisissa työpaikoissa, esimerkiksi rahoitusalalla (Lindenburger 2014). Jokainen talouden sektori kaipaa LUKU 5 DIGIOSAAMINEN YHDYSVALLOISSA 49

50 STEM-alojen osaamista omaavia työntekijöitä, ei vain perinteiset tekniikkaperustaiset toimialat (Nager 2014). 81 prosenttia STEM-aloilta valmistuneista toimivat työpaikoissa, jotka vastaavat läheisesti heidän tutkintoaan, kun lukema on 72,5 prosenttia kaikkien valmistuneiden joukossa. Tietotekniikan ja tekniikan aloilta valmistuneiden mediaanialoituspalkoiksi arvioidaan noin ja Yhdysvaltain dollaria 80 prosenttia suuremmat kuin humanistisilta aloilta valmistuneiden vastaava (National Association of Colleges and Employers 2014). Korkeat palkat ja työllisyysasteet johtuvat näiden digiosaavien työntekijöiden suuresta kysynnästä. Yhdysvalloilla on itse asiassa akuutti pätevien STEMtyöntekijöiden vajaus, sillä riittävän osaavalle työvoimalle on avoinna puoli miljoonaa työpaikkaa (Lapowsky 2015). Enemmistö toimitusjohtajista (CEO) ilmoittaa, että heillä on vaikeuksia löytää työntekijöitä, joilla on korkea-asteen IT-koulutus. Harvinaisesta osaamisesta käydyt tarjoussodat ovat nostaneet palkkoja ja pakottaneet useat alat luopumaan eduista, joita tietotekniikan käyttöönotolla olisi saavutettavissa. Kun ottaa huomioon ennustetun työpaikkojen kasvun ja nykyiset valmistumismäärät, Yhdysvaltain STEM-vajaus voimistuu todennäköisesti entisestään. Digiosaaminen yhdysvaltalaisissa ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitoksissa Huolimatta tietotekniseen ja digitaaliseen osaamiseen kohdistuvasta kysynnästä työmarkkinoilla Yhdysvaltain ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitokset ovat epäonnistuneet suurimmilta osin tarpeellisten tietojenkäsittelyn käsitteiden omaksumisessa ja opettamisessa. Vaikka viimeaikainen edistys onkin rohkaisevaa, edelleenkään yhdysvaltalaisten opiskelijoiden enemmistöllä ei ole mahdollisuutta käydä otteeltaan vakavilla tietoteknisillä tunneilla ennen yliopistoa. Tekniikalla voi olla ainakin kolme päätehtävää koulutuksessa ensimmäinen on olla välineenä helpottamaan pääsyä erinomaisten opettajien oppien ja muiden koulutusmahdollisuuksien piiriin, toinen on edistää oppimista opetuksen apuvälineenä ja kolmas on auttaa opiskelijoita tietotaloudessa tarvittavan TVT-alaan liittyvän osaamisen kehittämisessä (UNESCO Institute for Statistics 2006). Yhdysvallat on tehnyt opiskelijoiden määrää suhteessa tietokoneiden määrään kuvaavan 3:1-suhdeluvun myötä huomattavan sijoituksen tieto- ja viestintätekniikan käyttöön ensimmäisen tavoitteen täyttääkseen (National Center for Education Statistics). Tietokoneita käytetään yhdysvaltalaisissa kouluissa kuitenkin sellaisten tietotekniikkakurssien opettamiseen, joissa keskitytään tyypillisesti tietojenkäsittelyn käsitteiden sijaan perustaitoihin, kuten vanhahtavien tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmien käytön opettamiseen. Ainoastaan 37 prosentilla Yhdysvaltain osavaltioista on standardeja, joihin sisältyy tietojenkäsittelyn käsitteitä pelkkien taitojen ja osaamisen ohella (Computer Science Teachers Association). STEM-koulutuksen osalta yhdysvaltalaiset lukiot painottavat biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa mainitussa järjestyksessä, ja tietotekniikka tulee vasta näiden jälkeen 50 Digiosaamisen ohjelmajulistus

51 niissä kouluissa, jotka sitä ylipäänsä opettavat, ja tekniikka on vaivoin edes edustettuna. Valitettavasti 51 prosenttia tietotekniikkaa tarjoavista kouluista ilmoittaa, että on yleistä, että opiskelijoilla, joilla on sekä kiinnostusta että soveltuvuutta tietotekniikkaan, tulevat syrjäytetyiksi tietotekniikan kursseilta, koska perinteisiä STEM-kursseja pidetään tärkeämpinä (Computer Science Teachers Association). Jotkin koulupiirit kuitenkin yrittävät tavoittaa opiskelijoita varhaisemmassa iässä. Kymmenessä vuodessa kaikki New York Cityn kunnalliset koulut tulevat tarjoamaan tietotekniikkatunteja (Turkel 2015). Arkansasin osavaltio hyväksyi vuoden 2015 alussa lain, jonka myötä tietotekniikan opetus muuttui pakolliseksi kaikissa julkisissa ja erioikeuksia saaneissa lukioissa (Lapowsky 2015). Koska yksittäisten osavaltioiden tietotekniikan ja digiosaamisen koulutusta koskevien standardien sokkelosta (tai puutteesta) puuttuu yhtenäisyys, tietotekniikan AP-koe (the Advanced Placement -ohjelmaan kuuluva tietotekniikan koe) on käytännössä kansallinen mittapuu, jolla voidaan mitata tietotekniikan koulutuksen tasoa. Tietotekniikan kokeet muodostavat harmittavasti vain pienen pienen osuuden kaikista suoritetuista AP-kokeista, ja se on pienentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana (vaikka se onkin elpynyt jonkin verran vuodesta 2010 lähtien). Tämä on erityisen ongelmallista siksi, että tietotekniikan AP-kokeeseen osallistuneet opiskelijat valitsevat tietotekniikan pääaineekseen kahdeksan kertaa muita opintonsa aloittavia suuremmalla todennäköisyydellä (Mattern, Shaw & Ewing 2015). Kuvio 1: Tietotekniikan AP-kokeeseen osallistuneet Tietotekniikan kokeeseen osallistuneet Tietotekniikan kokeiden prosenttiosuus kaikista AP-kokeista Lähde: College Board, AP Program Participation and Performance Data 2015 LUKU 5 DIGIOSAAMINEN YHDYSVALLOISSA 51

52 Yksi ongelma on se, että tietotekniikan AP-koe ei ole saatavilla useimmissa kouluissa, mikä osaltaan heijastelee määrätietoisuuden puuttumista tietotekniikan opetuksesta lukioissa. Itse asiassa vain 18 % kouluista, jotka tarjoavat differentiaali- ja integraalilaskennan AP-koetta, tarjoaa tietotekniikan AP-koetta (College Board ). Sen lisäksi valkoiset ja aasialaiset miehet ovat yliedustettuina tietotekniikan AP-kokeen suorittajien joukossa, ja ainoastaan 20 % suorittajista on naisia, mikä merkitsee suurinta sukupuolten välistä epäsuhtaa AP-kokeiden piirissä. Valitettavasti tämä epäsuhta laajentaa epäsuhtaa myös työmarkkinoilla. Tällä hetkellä 76 % tietokoneisiin liittyvissä tehtävissä työskentelevistä yhdysvaltalaisista on miehiä (Bureau of Labor Statistics). Sen lisäksi latinalaisamerikkalaiset ja tummaihoiset opiskelijat ovat aliedustettuja. He saavat kokeista keskimäärin merkittävästi huonomman pistemäärän. Vaikka tietotekniikan AP-kursseille ilmoittautuneiden kokonaismäärä pysyy pienenä, se on kasvanut 85 prosentilla vuodesta 2010 oltuaan samalla tasolla suuren osan ja 2000-luvuista (College Board 2015). Tämä kasvu vaikuttaa syntyneen osaltaan siitä, kun 25 osavaltiota hyväksyi uudistuksen, joka salli tietotekniikan luettavan matemaattisena tai luonnontieteellisenä kurssina, kun se oltiin sitä ennen luettu kaikissa osavaltioissa valinnaiseksi kurssiksi. Osavaltioissa, joissa tietotekniikkaa kohdellaan valinnaisena, keskimääräinen luokkakoko on vain 6,2 opiskelijaa, kun taas osavaltioissa, joissa se lukeutuu tutkintovaatimuksia vastaavaksi, sama lukema on 9,5 (Code.org ja Computing in the Core). Sen lisäksi Yhdysvalloissa on ollut pyrkimyksiä perustaa yksityisiä tai julkisia erioikeuksia saavia kouluja, jotka keskittyvät tekniikan opintojen tarjoamiseen. Esimerkiksi San Diegon High-Tech -lukio, IBM-rahoitteinen Pathways in Technology Early High School (P-TECH) ja Microsoftin School of the Future Philadelphiassa tarjoavat monien muiden ohella perinteisestä poikkeavaa STEM-aloihin keskittyvää koulutusta opiskelijoille, jotka haluavat sukeltaa tekniikan syövereihin ennen yliopistoa (Kolderie & McDonald 2009). Digiosaaminen yhdysvaltalaisissa yliopistoissa Samaan aikaan kun Yhdysvaltain ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitokset ovat jääneet jälkeen digiosaamisen tärkeyden tunnistamisessa, Yhdysvallat ylpeilee maailmanluokan tietotekniikan oppilaitoksillaan kolmannen asteen koulutustasolla. Yhdysvalloilla on Massachusetts Institute of Technologyn (MIT), Harvardin ja Stanfordin johtamina vaikuttava 19 korkeakoulun joukko maailman 50 parhaan tietotekniikan oppilaitoksen joukossa (U.S News Education). Yhdysvaltain yliopistoista valmistui vuonna 2013 kaiken kaikkiaan tietojenkäsittelytieteilijää alemmalla korkeakoulututkinnolla korkein lukema vuosiin, mikä heijastelee mahdollisesti väliaikaista piikkiä tietotekniikkaan kohdistuvassa yleisessä mielenkiinnossa ja tietojenkäsittelytieteilijää ylemmällä korkeakoulututkinnolla (National Center for Educational Statistics 2014). Vain noin 5 % tietotekniikan kandidaattiopiskelijoista on 52 Digiosaamisen ohjelmajulistus

53 ulkomaalaissyntyisiä, mutta 49 % tietotekniikan maisterivaiheen opiskelijoista saapuu Yhdysvaltain ulkopuolelta (National Science Foundation 2012). Kuvio 2: Tietotekniikan kandidaatintutkinnot Lähde: National Center for Educational Statistics Naiset Miehet Kuvio 3: Miehille ja naisille myönnetyt tietotekniikan kandidaatintutkinnot prosenttiosuuksina kaikista tutkinnoista Lähde: National Center for Educational Statistics Miehet Naiset Yhteensä LUKU 5 DIGIOSAAMINEN YHDYSVALLOISSA 53

54 Vaikka tietotekniikan tutkintojen määrä onkin kasvanut viime aikoina, on olemassa viitteitä siitä, että yliopistot eivät laajenna kiintiöitään riittävästi lisääntynyttä kysyntää vastaamaan. Lisäkurssien tarjoaminen on kallista yliopistoille, erityisesti valtion tukemille, joilla on rajalliset budjetit, sillä tietotekniikka on kalliimpaa opettaa kuin useimmat ei-stem-aineet. Yliopistoilla, julkisilla ja yksityisillä, on haasteita myös tiedekuntiensa lukumäärän sovittamisessa tiettyjen alojen kasvavaan ja toisten vähenevään tarpeeseen, erityisesti silloin kun tiedekuntien työntekijät on vakinaistettu. Näihin haasteisiin tarttumisen sijaan useat yliopistot ovat ryhtyneet rajoittamaan tietotekniikan kurssien opiskelijamääriä nostamalla tietotekniikan pääaineen maksua tai supistamalla pääaineen kokoa toteuttamalla karsivia oppitunteja. Muut heikentävät tarjoamiensa kurssien laatua turvautumalla massaluentoihin tai verkkokursseihin (Lazowska, Roberts & Kurose 2014). Perinteistä poikkeavat aloitteet Samaan aikaan kun Yhdysvaltain koulujärjestelmä ei ole täysin vastannut tietotekniikan ja digiosaamisen lisääntyneeseen merkitykseen, yhä useammat työnantajat, vanhemmat ja jopa opiskelijat tunnistavat tietotekniikan opiskelun hyödyt. Vastauksena koulujärjestelmän tietynlaiseen passiivisuuteen esille on noussut uusi voittoa tavoittelemattomien järjestöjen, kannatusryhmien, opetusohjelmien ja kurssien sukupolvi. Voittoa tavoittelemattomat järjestöt, kuten Code.org, Code Academy, CS10k, Computer Science First, Black Girls Code, CompuGirls ja Girls who Code pyrkivät demokratisoimaan pääsyä tietotekniikan koulutuksen piiriin sukupuolesta ja sosioekonomisesta asemasta piittaamatta; esittelemään tietotekniikkaa nuoremmassa iässä oleville opiskelijoille; kouluttamaan enemmän opettajia; ja viemällä tietotekniikkaa useampiin kouluihin. Nämä aloitteet rahoitetaan voittoa tavoittelemattomien järjestöjen tavoin enimmäkseen erilaisten lahjoitusten yhdistelmällä, joita saadaan yksityisiltä säätiöiltä, yksittäisiltä ihmisiltä ja yritysmaailman hyväntekijöiltä. Erityisesti yritysten harrastamalla hyväntekeväisyydellä on suuri merkitys näiden pyrkimysten rahoittamiselle. Esimerkiksi Google toimii Boys and Girls Clubs of America -järjestön kanssa tarjotakseen tietotekniikkaan liittyviä mahdollisuuksia nuorille, Microsoft omisti vastikään 75 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria voittoa tavoittelemattoman tietotekniikan koulutuksen puolesta tehtävän työn rahoittamiseen, ja useat muut suuryritykset ovat osoittaneet sitoutuneisuutta rahoituksen tarjoamiseen, jotta opiskelijat pääsisivät korkealaatuisten tietotekniikan ja STEMaineiden koulutusohjelmien piiriin. Sen lisäksi aikuisille tarkoitetut tietojenkäsittelyä opettavat ohjelmat kasvattavat suosiotaan. Monet amerikkalaiset alkavat ymmärtää, että voivat täydentää tietojenkäsittelyn lisäopinnoilla nykyistä osaamistaan ja parantaa uranäkymiään. Tuore Obaman hallinnon maaliskuussa 2015 tekemä TechHire Initiative -aloite sijoittaa 100 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ammattilaisten kouluttamiseen 54 Digiosaamisen ohjelmajulistus

55 tai uudelleenkouluttamiseen digitaitojen hallitsemiseksi (Lapowsky 2015). Myös yksityiset aloitteet, kuten Recurse Center, tarjoavat jatkuvaa tietotekniikan koulutusta, jotta ihmiset voisivat uudistaa digiosaamistaan. Sitä mukaa kun kaksinkertaisen osaamisen tai sekä digiosaamista että muun alan osaamista täydentävän asiantuntemuksen hyödyt kasvavat, monet työntekijät saattavat pyrkiä osallistumaan peruskursseille varustaakseen itsensä menestykseen vaadittavalla lisäosaamisella (Moschella 2015). Maahanmuutto vahvistaa Yhdysvaltain osaavaa työvoimaa Osaavien ihmisten maahanmuutto on valopilkku Yhdysvalloille STEMosaamisvajeen lievittämisessä. Yhdysvallat on ollut pitkään houkutteleva kohde osaaville työntekijöille. Maahanmuutosta Yhdysvalloissa käytävän keskustelun keskittyessä yhä heikkoa osaamista edustavaan maahanmuuttoon Latinalaisesta Amerikasta Yhdysvaltain poliittiset päättäjät eivät ole kyenneet lisäämään Green Cardien tai muiden sellaisten viisumien saatavuutta, jotka mahdollistaisivat muun maailman lahjakkuuksien siirtymisen Yhdysvaltoihin. H-1Bvierastyöläisviisumit on rajoitettu :een vuodessa siitä huolimatta, että Yhdysvallat vastaanotti hakijaa verovuodelle Useimmat H-1Bvierastyöläiset työskentelevät tietotekniikan tai tekniikan alan työpaikoissa. Työntekijöille aukeavien pysyvien oleskelulupien määrä on paljon jäljessä siitä lukemasta, joka kuvaa maasta muuttamaan pakotettujen STEM-työntekijöiden määrää. Jopa ulkomaalaiset opiskelijat, jotka valmistuvat yhdysvaltalaisista yliopistoista, kokevat, että mahdollisuudet jäädä Yhdysvaltoihin ja työskennellä siellä ovat rajalliset. Päätelmät Yhdysvallat on tienristeyksessä ajatellen sen pyrkimyksiä varustaa työvoimaansa digiosaamisella. Samaan aikaan kun maailmanluokan yliopistot tuottavat huippuosaajia tietojenkäsittelyaloille, Yhdysvaltain koulutusjärjestelmä on epäonnistunut laajamittaisesti tuottamaan osaavia työntekijöitä kotimaisiin tarpeisiin. Sen lisäksi Yhdysvaltain maahanmuuttojärjestelmä epäonnistuu ottamaan vastaan riittävästi ulkomaalaisia työntekijöitä kyseisen vajauksen täyttämiseksi. Koulutusjärjestelmän ulkopuoliset aloitteet niin julkiselta kuin yksityiseltäkin taholta ovat kuitenkin vastikään alkaneet tarjota digiosaamista sekä opiskelijoille että ammattilaisille. LUKU 5 DIGIOSAAMINEN YHDYSVALLOISSA 55

56 LUKU 6 Digiosaaminen Japanissa Johdanto: talouden ja IT-alan tilanne Japanin bruttokansantuote on tällä hetkellä maailman kolmanneksi suurin Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen noin 2 prosentin kasvuvauhdilla. Yksi päätekijöistä hitaan kasvun taustalla on väestön pieneneminen. IT-sektorin kasvu pysyy vakaana, mutta hitaana vuonna Tokion vuoden 2016 olympialaisten ja paralympialaisten valmistelut kasvattavat IT-budjetteja valtion toimistoissa, ja julkinen sektori sekä viestintä- ja yhteiskuntainfrastruktuurialat, kuten tiedotusvälineet ja liikenne/liikennepalvelut, hyötyvät. Nopeaa kasvua odotetaan pilvitietojenkäsittelyssä, big data -analytiikassa, liikkuvuudessa, sosiaalisessa mediassa ja uusilla liiketoiminnan alueilla, kuten esineiden internetissä (IoT), toisin kuin tavanomaisemmilla liiketoiminnan alueilla. Sen seurauksena elinkeinorakenne muuttaa Japanin IT-markkinoita. Aiemmin IT:tä käytettiin tuottavuusparannuksiin ja tehokkuuden lisäämiseen keskittymällä pääosin järjestelmäintegraatioon, mutta viime aikoina yritykset ovat alkaneet käyttää IT:tä uudenlaisen liiketoiminnan kehittämiseen ja uusien markkinoiden luomiseen. Tietoturvallisuus on kuitenkin suuri huolenaihe, ja jos liike-elämä, akateeminen maailma ja valtio eivät kohdista siihen riittävää huomiota, se tulee vaikuttamaan vahvasti yhteiskuntaan. Information Technology Promotion Agency (IPA) -virasto edistää monenlaisia IT-alan toimintoja Japanin talous-, kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa. Sen tärkein missio on kehittää tietoturvallisuutta, parantaa ohjelmistojen luotettavuutta ja varmistaa IT-alan henkilöstövoimavarojen kehitys. IT-alan henkilöstövoimavarojen kehityksen haaste Vuosien 2007 ja 2008 finanssikriisin jälkeen tieto- ja viestintäteknisen työvoiman määrä ja laatu on ollut vakava ongelma Japanissa. Tämän seurauksena Japani pyrkii lisäämään digiosaamista työvoiman keskuudessa kehittämällä henkilöstövoimavaroja yrityksissä ja uudessa vuokratyövoimapohjassa parantamalla naistyöntekijöiden työllisyyttä ja ulkoistamalla ulkomailta. Kymmenillä tuhansilla työntekijöillä ei ole kuitenkaan datatutkijan ja tietoturva-asiantuntijan kaltaisiin työprofiileihin sopivia taitoja, ja sen tuloksena Japani menettää monia liiketoimintamahdollisuuksia. Yritysten uudelleenkoulutusaloitteet ovat riittämättömiä sellaisten työprofiilien vaatimuksiin vastaamisen kannalta, jotka sijaitsevat uusilla, maailmanlaajuisesti suosituilla liiketoiminta-alueilla. 56 Digiosaamisen ohjelmajulistus

57 Toisaalta Japanissa odotetaan liiketoiminnan kasvua yhdistettynä siirtymään perinteisistä liiketoimintamalleista uusiin liiketoimintamalleihin. Tämän siirtymän uskotaan saavan vauhtia nuorista yrittäjistä ja start up -yrityksistä ja tapahtuvan näiden johdolla. Kuvio 1: TVT-alan työvoimavajausten kronologia FY Survey 2014 FY Survey 2013 FY Survey 2012 FY Survey 2011 FY Survey 2010 FY Survey 2009 FY Survey 2008 FY Survey % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Merkittävä Significant vajaus shortage Somewhat Ei vajausta tai short runsautta Neither Ei vastausta short nor abundant Jokseenkin Somewhat vajausta abundant Lähde: IPA, 2015 No Jokseenkin response unsautta (vähentämistä tai ammatinvaihtoa vaaditaan) IT-alan henkilöstövoimavarojen kehitystoiminta IPA on ryhtynyt edellä esiteltyjen ongelmien ratkaisemiseksi muutamiin toimenpiteisiin. 1) Henkilöstövoimavarojen kehittäminen Jotta IT-alan henkilöstövoimavarojen kehityksen haasteisiin voitaisiin vastata, tarvitaan ymmärrystä digiosaamisen nykytilasta Japanissa. IPA on julkaissut vuodesta 2007 lähtien IT-alan henkilöstövoimavaroista vuosittain valkoisen kirjan, joka perustuu kyselyyn IT-alasta, IT:stä muilla toimialoilla ja korkeakouluista. Vastaukset antavat käsitystä IT-alan henkilöstövoimavarojen nykytilasta ja kehityskuluista. Henkilöstöosastot, oppilaitokset ja korkeakoulut käyttävät tuloksia henkilöstövoimavarojen kehitysstrategioiden ja opetussuunnitelmien kehittämisen apuna. Tällä hetkellä dataa käytetään ainoastaan Japanissa, mutta IPA haluaisi vaihtaa dataa muiden maiden kanssa vertaillakseen ja asettaakseen tuloksia vastakkain maailmanlaajuisesti. LUKU 6 DIGIOSAAMINEN JAPANISSA 57

58 2) IT-alan pätevyysvaatimukset IPA on valvonut vuodesta 2004 lähtien Japanin valtion (talous-, kauppaja teollisuusministeriön) kehittämää IT-sertifiointiohjelmaa. Ohjelma on jaettu osaamistasoihin (tasot yhdestä kolmeen), ja sitä tuetaan järjestämällä kokeita kaikilla talouden sektoreilla toimiville ihmisille. Korkein taso, taso neljä, on huippuammattilaisille, kuten alla olevasta taulukosta ilmenee. Noin 400 koekomiteajäsentä laatii koekysymyksiä toimialalta ja koulutuksesta, ja kokeet järjestetään kahdesti vuodessa. Noin ihmistä työelämästä ja opiskelumaailmasta on tehnyt kokeet joka vuosi. Jotkin yritykset arvostavat tämän ohjelman kattamaa osaamista niin paljon, että ovat asettaneet kyseisen kokeen läpäisyn ehdoksi ylennyksille tai palkankorotuksille. Ohjelmaa on käytetty myös muissa Aasian maissa, ja esimerkiksi tasoja 1 3 on kehitetty Bangladeshissa, Malesiassa, Mongoliassa, Myanmarissa, Filippiineillä, Thaimaassa ja Vietnamissa. Kuvio 2: Kansallinen IT-osaamisen testaaminen / sertifiointi Japanissa Lähde: IPA, Digiosaamisen ohjelmajulistus

59 3) Digiosaamisen viitekehys Kyvykkyyden ja digiosaamisen mittaamiseksi toimialalla ja koulutuksessa kehitettiin vuonna 2002 osaamisviitekehys, jota on sen jälkeen tarkastettu. Vuonna 2014 julkaistu i Competence Dictionary (icd) korvasi vuonna 2008 luodun yleisen uraosaamisen viitekehyksen ( Common Career Skills Framework ). icd laajentaa osaamisviitekehystä merkittävästi kuvastamaan liike-elämän monimuotoistumista ja henkilöstövoimavarojen muuttuvia näkymiä tavanomaisesta liiketoimintaa kehittävään rooliin. icd:ssä hahmotellut työtehtävien määritelmät ja tarpeellinen osaaminen ovat tärkeitä organisaatioille rekrytoinnin ja organisaatiomuutosten tukena. icd:n sisältö esitetään siis annetun/määritellyn työtehtävän ja tämän työtehtävän tekemiseen vaaditun osaamisen kautta. icd on auttanut parantamaan henkilöstövoimavarojen kehittämistä ja viestintää yrityksissä. Sitä on edistetty yhteistyössä kaikkien talouden sektorien, virastojen ja oppilaitosten kanssa seminaarein ja työpajoin, ja se on otettu käyttöön useissa yrityksissä. Kansainvälisesti sitä on käytetty Vietnamissa, Filippiineillä ja Thaimaassa, ja sitä on edistetty seminaareissa ja työpajoissa ASEAN-yhteistyöjärjestön (Association of Southeast Asian Nations) alueella. 4) MITOH -projekti (MITOH tarkoittaa kulkematonta ) MITOH-projekti tukee sellaisen lahjakkaan nuoren aineksen löytämistä, joka on taitava innovoimaan uusilla tekniikan alueilla ja kyvykäs soveltamaan ideoitaan käytännössä. Korkeintaan 25-vuotiaisiin nuoriin keskittyvä projekti alkoi vuonna Se kehitettiin alun perin ITohjelmistoalalle, mutta sen toimialuetta on laajennettu viime vuosina laitteisto- ja AV-alalle. MITOH-projektin kautta saatetaan nuoria ihmisiä IT-alalta huomattavaa kokemusta kerryttäneiden projektipäälliköiden mentoroitaviksi. Projektipäällikön tehtävänä on arvioida yksityiskohtaisesti mentoroitavansa esittämien ideoiden omaperäisyyttä. Projektipäällikkö arvioi nuorukaisen projektin sisällön, kehitettäväksi valitun aiheen, antaa neuvoja, ohjaa innovaatioprosessia, valvoo projektin edistymistä ja arvioi lopputuloksen. Alla olevassa kuviossa on yleisesitys MITOH-projektin toimintaperiaatteesta. LUKU 6 DIGIOSAAMINEN JAPANISSA 59

60 Figure 3: MITOH-projektin yleisesitys Exploratory IT Human Resources Project. MITOH( 未踏 ) means an area where anyone has not stepped in. Discovering and training outstanding and creative young human resources capable of realizing innovations and creating new markets in the IT field. Since FY2000 IPA has thrown up over 1,500 outstanding persons Super Project Manager Participation Advice by Outstanding Persons etc. The Super Creators (Technical Rock Star) Industrial and academic area Selected Young Persons (Younger than 25 years old) Advisory members Certificated the persons have exceptional talent as The Super Creators Lähde: IPA, 2015 Tähän mennessä on löydetty noin keksijää, ja koulutus- ja mentorointiohjelman myötä 270 ihmisestä on tullut superkeksijöitä. MITOH-projektin avulla löydetyt ja koulutetut superkeksijät ovat nyt aktiivisesti työllistettyjä useilla IT-aloilla. He esimerkiksi opettavat kouluissa tai työskentelevät yliopistojen tutkimuslaitoksissa tai tutkivat tarkemmin uusia innovatiivisia tekniikoita ja avaavat tietä uudelle liiketoiminnalle IT-sektorilla tai muilla uusilla markkinoilla. 5) Tietoturva-alan henkilöstövoimavarat ja tietoturvaleiri Tietoverkkohyökkäykset ja tietoturvarikollisuus muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi ja nerokkaammiksi, ja niiden vaikutus IT-sektorille on yhä kielteisempää. Sen seurauksena tietoturvaosaavien ihmisten joukon kasvattaminen on välttämätön osa digiosaamisen kehittämistä. Lakiehdotus perustason tietoverkkoturvallisuudesta on Japanin tietoverkkoturvallisuusstrategian perusta. IPA on tällä alueella saattanut alkuun tietoturvan vahvistamista vastaavan osaamisindeksin, ja mainostaa tällaista toimintaa yrityksille. IPA isännöi myös kansallista tietoturvaleiriä Japanissa nuorille tietoverkkoturvallisuudesta kiinnostuneille opiskelijoille. Tästä tapahtumasta, joka tarjoaa käytännön harjoittelua, vastaa myös IPA:n tietoturvaleirin toteutusneuvosto. Alla oleva kuvio havainnollistaa leirin organisointia. 60 Digiosaamisen ohjelmajulistus

61 Kuvio 5: Kansallisen tietoturvaleirin yleisesitys Lähde: IPA, 2015 IPA on edistänyt IT-osaamisen testaamisjärjestelmän ja IT-osaamisviitekehyksen kehitystä ja tukenut sen käyttöönottoa useissa Aasian maissa. IPA on myös vieraillut Euroopan maissa, Yhdysvalloissa ja Aasian maissa vaihtamassa tietoja ja dataa IT-alan henkilöstövoimavarojen kehityksestä. Tämän EU:n kanssa käydyn vaihdon osana on jaettu tietoa IT-sektorista, työvoimasta, henkilöstövoimavarojen kehityksestä ja osaamisviitekehyksistä (etenkin yhteisen tietorungon kehityksestä) ja tehty jonkin verran yhteistyötä. Viimeiseksi mainittakoon, että EU kutsuttiin esitelmöimään IPA:n maailmanlaajuiseen symposiumiin Tokioon viime syksynä. IT-alan henkilöstövoimavaratilanne on EU:ssa ja Japanissa samanlainen, ja sen vuoksi molemminpuolinen tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakaminen on arvokasta molempien maiden IT-aloille. LUKU 6 DIGIOSAAMINEN JAPANISSA 61

62 Suosituksia Digiosaamista koskevan lisätiedon ja -datan vaihtaminen Japanin, EU:n ja Yhdysvaltojen kesken auttaa kehittämään IT-alan osaamista maailmanlaajuisesti, tukemaan toimialan kasvua ja tuomaan teknisen edistyksen kaikkien ulottuville Japanissa, Aasiassa, EU:ssa ja Yhdysvalloissa. Olisi myös hyödyllistä julkistaa vertailua varten vuosittaista tai puolivuosittaista dataa TVT-alan työvoimasta ja saattaa valmiiksi eurooppalainen viitekehys osaamistarpeista, kun otetaan huomioon EU:n sisällä vallitseva kulttuurillinen, taloudellinen, kielellinen ja historiallinen monimuotoisuus. Myös kansainväliset työpajat EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tarjoaisivat oivalluksia. Lopuksi, ottaen huomioon EU-maiden yhteisen moninaisuuden, suositeltavaa olisi myös vahvan ja objektiivisen indeksin perustaminen osaamisen testaamiseksi ja sertifioimiseksi. 62 Digiosaamisen ohjelmajulistus

63 LUKU 7 Digiosaaminen julkisella sektorilla: oppitunteja Virosta Johdanto Menneitä ovat ajat, jolloin tieto- ja viestintätekninen (TVT) osaaminen tarkoitti yksinkertaisesti kykyä käyttää Excel- ja Word-ohjelmia. Tänä päivänä TVT-prosesseista on tulossa olennainen osa jokapäiväistä elämää kaikilla toimialoilla. Digiosaamisohjelmien täytyy erikoistaa ja monipuolistaa sekä aiheitaan että yleisöjään parantaakseen arvonmuodostusta. Viron ollessa suhteellisen uusi valtio ja sen julkisen sektorin työntekijöiden keski-iän ollessa verrattain alhainen perustason IT-osaaminen (toimisto-ohjelmat, verkkopohjaiset ryhmätyöratkaisut) on julkisella sektorilla suhteellisen hyvää, eikä sen kehittäminen vaadi enää yhteisiä ponnisteluja. Viro on korjannut talteen digitalisoitumisesta sen kaikki alustavat hyödyt sen julkishallinto ja kansalaiset ovat nykyään täysin digitaalisia. Digitaalisesti allekirjoitetut asiakirjat ovat olleet viestinnän oletusarvoinen muoto jo yli vuosikymmenen ajan esimerkiksi 99 % veroilmoituksista ja 100 % pankkitoiminnasta hoidetaan sähköisesti. Virolla on kansalaisilleen yksi sähköisten henkilökorttien järjestelmä ja TVT-pohjaisille julkisen sektorin palveluille on olemassa vain yksi tekninen ja hallinnollinen alusta. Mutta Viro on vain hädin tuskin ainutlaatuinen useat Euroopan valtiot ovat saavuttamassa oletusarvoisesti digitaalisen tilan. Nyt Viron täytyy tarttua kysymykseen mitä seuraavaksi? Kuinka se hyödyntää teknologiaa muuttaakseen valtion varsinaisen toiminnan? Kouluista valmistuneiden korkea digiosaamisen taso ja Viron synnynnäinen halu käyttää teknologiaa kansakunnan elämänlaadun parantamiseen muodostavat hyvän perustan. Kolme digiosaamisen kehittämisen aluetta on kuitenkin erityisen tärkeitä tulevaisuuden kannalta: TVT-projektien strategisen suunnittelun ja valmistelun laadun parantaminen; data-analytiikka; tietoverkkoturvallisuus. Nämä prioriteetit eivät ole yksinomaan Viron huomioitavia ne muodostavat suuren haasteen useimmille tietyn kehityspisteen saavuttaneille julkishallinnoille Euroopassa. LUKU 7 DIGIOSAAMINEN JULKISELLA SEKTORILLA: OPPITUNTEJA VIROSTA 63

64 TVT-projektien strateginen suunnittelu ja valmistelu Saadakseen parhaan arvon julkisista TVT-investoinneista Viron kauppaministeriö (vastuussa TVT-politiikasta Virossa) on tehnyt tietoisen valinnan sijoittaa TVT-projektien suunnittelu- ja hallintataidot suoraan sen kansallisten TVTpolitiikan prioriteettien keskiöön. Ministeriöllä on EU:n rakennerahastojen rahoittamien TVT-projektien rahoituspäätöksistä vastaavana elimenä myös kyky panna toimeen tämä prioriteetti. Valtion virastoilla on taipumus suhtautua teknologiaan välineenä, jolla voi saavuttaa vähittäistä edistystä, eikä niinkään mahdollistajana perusteelliselle muutokselle julkisen sektorin toimintatavassa. Sen seurauksena julkiset toimielimet käyttävät usein suuria rahamääriä tarpeettomaan TVT-kehitykseen ja epäonnistuvat ottamaan irti sen todellisen hyödyn, joka digitalisoitumisesta olisi otettavissa. On tapauksia, joissa on suunniteltu suurisuuntaisia (ja kalliita) TVT-ratkaisuja julkisia palveluita varten ja jotka ovat saaneet vain muutamia käyttäjiä, kun samaan olisi riittänyt hyvin hallinnoitu Excel-taulukko. Julkisella sektorilla ei ole välttämättä yksityisen sektorin taloudellista ja kilpailullista motivaatiota, eikä se siten pyri jatkuvasti kehittymään. Vaikka sen toimijoilla olisi mitä parhaimmat aikeet, tekninen ja liiketoiminnallinen puoli eivät useinkaan puhu samaa kieltä. Näiden puutteiden korjaamiseksi on ehdotettu liiketoimintasuunnitelmaperustaisen lähtökohdan ottamista käyttöön TVT-investointien hallinnassa. Jokainen potentiaalinen TVT-investointi täytyy esittää oheistettuna taloudellisen vaikuttavuuden arviolla, joka osoittaa arvonmuodostumisen sekä palvelua ylläpitävälle julkiselle toimielimelle että palvelun käyttäjille. Sen lisäksi kunkin projektin tulee maksaa itsensä takaisin viidessä vuodessa julkisen sektorin kustannussäästöjen kautta. Poikkeuksia voidaan tehdä siinä tapauksessa, että projektilla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi kansalaisiin tai liiketoimintaan ja investoinnilla on siten oikeutus, vaikka kulut toteuttajalle pysyisivät samana tai jopa kasvaisivat. Keskeisenä periaatteena kaikille suuren mittakaavan investoinneille toimii se, että julkisten toimielinten tulee valmistella yhtiön laajuinen TVT-strategia, joka perustuu viraston liiketoimintatavoitteisiin ja käsittelee sitä, kuinka TVT voi auttaa saavuttamaan ne. Tämän TVT-strategian tulisi sisältää sekä uusia projekteja, jotka luovat laadullisen innovaatioharppauksen, että vähittäisempiä alhaalta ylös suuntautuvia aloitteita. Kerran vuodessa kaikki hallinnonalat esittävät TVT-strategiansa ja investointitarpeensa. Kyseisen liiketoimintasuunnitelmaperustaisen lähtökohdan kokeilusta on jo nähtävissä tuloksia julkiset toimielimet alkavat analysoida liiketoimintaprosessejaan ja tehdä yhteistyötä virastojen kesken toimintansa tehostamiseksi. Esimerkiksi kansallinen veroviranomainen suunnitteli uuden työntekijärekisterin ja selvitti sillä ongelman, jossa työnantajien täytyi välittää tietoa uusista työntekijöistään eteenpäin useille virastoille. Uutta järjestelmää käyttämällä 64 Digiosaamisen ohjelmajulistus

65 työnantajan on nyt mahdollista rekisteröidä uusi työntekijä yhteen järjestelmään, ja tieto välittyy automaattisesti muille virastoille. Uuden järjestelmän päätarkoitus oli vähentää verojen välttelyä työntekijöille pöydän alta maksamalla, mutta tämän lähestymistavan fiksu toteutus vähensi myös yritysten hallinnollista taakkaa ja helpotti viestintää valtion kanssa. Keskeistä on hahmotella projektin kriteerit menestykselle ja mitattavissa olevat suureet. Jokaisen projektin kohdalla tulee olla selvää, milloin ja missä sen menestystä tullaan mittaamaan. Esimerkiksi edellä kuvatun työntekijärekisterin tapauksessa virasto nimesi tavoitteekseen lisätä verokuittien määrää järjestelmän ensimmäisen käyttövuoden aikana, mutta tavoite saavutettiin jo yhdeksässä kuukaudessa! Näitä saavutuksia on tuettu aloitteiden sarjalla parhaiden käytäntöjen jakamiseksi ja strategisen suunnittelun osaamisen kehittämiseksi käyttämällä liiketoimintasuunnitelmaperustaista lähtökohtaa ja mittareita. Vuonna 2014, kun liiketoimintasuunnitelmaperustainen lähtökohta esiteltiin, ensimmäisten projektien liiketoimintasuunnitelmien valmisteluun ja virastojen strategioiden suunnittelun avuksi palkattiin konsultti. Nämä puolestaan esiteltiin muiden virastojen IT-johtajille. Tiedon vaihdon edistämistä varten on järjestetty julkisen sektorin IT-johtajien kuukausittaisia tapaamisia. Menestyksekkäimmät organisaatiot esittelevät strategiansa, liiketoimintasuunnitelmansa ja työnkulkunsa puolivuosittaisissa seminaareissa. Sen lisäksi on kehitetty materiaaleja, jotka sisältävät yksinkertaisia ohjesääntöjä ja konkreettisia vinkkejä. IT-johtajien ohella on ollut tärkeää kehittää liiketoimintapuolen eli erilaisten politiikan alueiden (kuten terveydenhuollon, koulutuksen jne.) kehittämisestä vastaavien johtajien TVT-osaamistasoa. Vuonna 2015 avataan seminaarisarja nimeltään IT-johtaja + 3 (IT manager + 3). Tämän sarjan päämääränä on tuoda yhteen liiketoimintaprosessien omistajat ja IT-johtajat ja parantaa heidän välistään yhteistyötä TVT-projektien suunnittelussa. Julkisen toimielimen ITjohtaja valikoidaan. Sen jälkeen he suunnittelevat tapaamisen ja päättävät, ketkä kolme ihmistä heidän virastostaan hyötyisivät eniten tiiviimmästä yhteistyöstä. Työpajat valmistellaan konkreettisiin esimerkkitapauksiin perustuen, ja erityishuomiota vaativien alueiden tunnistamisen apuna käytetään ulkopuolista konsulttia. Työpajan ydinkomponentti on se, kuinka suunnitella palveluita ja valmistella liiketoimintasuunnitelmia TVT-projektien suunnittelua varten. Viime kädessä TVT-ratkaisuja tai uusia lähestymistapoja ei voida ottaa onnistuneesti käyttöön ilman ylimmän johdon tukea. Tätä varten on järjestetty vuosittaisia korkeatasoisen tietoyhteiskunnan kursseja, jotka sallivat virastojen johtajien kokoontumisen muutamaksi päiväksi saamaan yleiskatsauksen tietoyhteiskunnan aiheista, jotka ovat oleellisia julkishallinnon kehittämisen LUKU 7 DIGIOSAAMINEN JULKISELLA SEKTORILLA: OPPITUNTEJA VIROSTA 65

66 kannalta. TVT-projektinhallinnan, data-analytiikan, tietoverkkoturvallisuuden ja teknisten läpimurtojen kaltaiset alueet tarvitsevat johdon tukea ja tietoisuutta. Data-analytiikka Julkisella sektorilla on käytössään mielin määrin dataa, sekä sen omista rekistereistä että laajemmasta esineiden internetin (IoT) ja big datan maailmasta. Tämä data, yhdistettynä ja analysoituna, mahdollistaa julkisen ja yksityisen sektorin palveluiden ja päätösten laadun parantamisen. Osaamisesta datan muuttamiseksi päätöksiksi on kuitenkin valitettavasti puutetta. Viron hallitus on suunnitellut data-analytiikkaosaamisen kehittämiseksi ja levittämiseksi joukon toimenpiteitä yksinkertaisesta tietoisuuden lisäämisestä aina sellaisten projektien tukemiseen, joissa niille löytyy käyttöä. Vuonna 2014 data-analytiikkaa koskevaa tietoisuutta lisääviä seminaareja esiteltiin virastojen johtajille ja aluejohtajille kohdistettuina. Jos datan tehokkaamman käytön tarpeesta tai sen tarjoamista mahdollisuuksista tehokkaalle organisaatiotoiminnalle ei ole ymmärrystä, ahkerimmatkin analyytikot ja heidän välineistönsä ovat hyödyttömiä. Seminaarit suunniteltiin sisältämään edustajia sekä kysyntäpuolelta (julkinen sektori) että tarjontapuolelta (data-analytiikkaratkaisujen tarjoajat). Osallistujille esiteltiin onnistuneimmat esimerkit data-analytiikasta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla data-analytiikan tehokkaammalla käytöllä olevan myönteisen vaikutuksen havainnollistamiseksi. Seuraavana vaiheena suunniteltiin teoreettisia ja käytännöllisiä tehtäviä yhdistäviä koulutustilaisuuksia aluejohtajille. Sen lisäksi käytännölliset työpajat tuovat virastojen johdon ja heidän analyytikkonsa yhteen niiden yrittäjien kanssa, jotka tarjoavat analyysipalveluja erityisten liiketoimintaongelmien ratkaisemiseen. On rohkaisevaa, että yksityisen sektorin edustajat ovat osoittaneet halua ja valmiutta luoda julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen data-analytiikkatyöryhmä viemään tätä asiaa pidemmälle. Tämä työryhmä kehitetään vuoden 2015 aikana sellaisen yhteistyöverkoston luomiseksi, jonka avulla julkisen sektorin toimielimet saavat ohjausta siihen, kuinka käyttää heidän dataansa paremmin; miltä data-analytiikkaa tukevan liiketoiminta-arkkitehtuurin pitäisi näyttää; mitkä ovat soveltuvimmat ohjelmistotyökalut data-analytiikkaan missäkin tapauksessa ja mitkä pätevyydet ovat tarpeellisia viraston data-analytiikkavalmiuksien parantamiseksi. Tämä yhtenäistetty lähtökohta data-analytiikan kehittämiseksi julkisella sektorilla sallii tietoisuuden ja osaamisen edistämisen, ja sillä on data-analytiikan kehittämisprojekteille tarkoitetun rahoituksen tarjoama taloudellinen tuki. 66 Digiosaamisen ohjelmajulistus

67 Tietoverkkoturvallisuus Koko elämämme, mukaan lukien julkisen sektorin toiminta, on nykyään uskomattoman riippuvaista teknologiasta. Kun palveluita kehitetään lisää, on tärkeää, että myös osaamista niiden pitämiseksi turvallisena kehitetään rinta rinnan. Tietoisuus tietoverkkouhista sekä osaaminen niiden ehkäisemiseksi ja niiden seurausten hoitamiseksi ovat kriittisen tärkeitä. Viron julkisia toimielimiä on vaadittu vuodesta 2006 lähtien noudattamaan valtion TVT-turvallisuusstandardeja, ja ne ovat olleet vuodesta 2011 saakka valtiollisen valvonnan alaisina kyseisten sääntöjen noudattamisen osalta. Vuodesta 2012 lähtien jokaisella Viron julkisen sektorin toimielimellä on täytynyt olla tietoturvajohtaja (Chief Information Security Officer, CISO). Tietoturvajohtajasta ja vallitsevista säädöksistä on kuitenkin vain vähän iloa, jos ylin johto ei ymmärrä tietoverkkoturvallisuuden perusperiaatteita. Ylimmän tason johtajien täytyy kyetä ymmärtämään tietoturvajohtajiensa arvo ja tietoverkkouhkien kriittinen olemus. Yhtä tärkeää on levittää laajasti hyväksyttyjä riskinhallintaperiaatteita julkisella sektorilla, mikä ei ainoastaan edellytä johtajilta parempaa perehtyneisyyttä tietoverkkoturvallisuusriskeihin, vaan myös antaa heille mahdollisuuden tehdä parempia päätöksiä ja nostaa palveluiden turvatasoa. Julkisten toimielinten johtajien tietoturvallisuustietämyksen testaaminen on olennainen osa vuosittaisia korkeatasoisen tietoyhteiskunnan kursseja. Johtajien tietämystä tietoverkkouhista testataan pistokokein, ja niitä seuraa analyysi ja yhteiskeskustelu kyseisten uhkien käyttäytymisestä ja siitä, mitä näistä harjoituksista voitaisiin oppia. Tehokkain osa tietoverkkoturvallisuutta koskevan tietoisuuden ohjelmasta on tullut monista tietoverkkoturvallisuusharjoituksista, joita järjestetään joka vuosi. Esimerkiksi vuonna 2015 järjestettiin sarja simulointiharjoituksia, jotka toivat eri toimielinten johtajat ja asiantuntijat yhteen erilaisten tietoverkkohyökkäyksistä johtuvien palvelukatkosskenaarioiden läpi työskentelemiseksi. Kukin osio kohdistui omaan aihealueeseensa. Harjoittelun tarkoituksena oli löytää aukkoja tietämyksessä, yhteistoimintamalleissa ja sääntelyssä. Tällaiset käytännölliset harjoitukset ovat sallineet erilaisten palvelu- (esim. sähkö, datayhteydet) ja jatkuvuusongelmien tulla käsiteltäviksi. Harjoittelu on myös tehnyt ylimmän johdon tietoiseksi keskinäisriippuvuuksista ja rohkaissut aloitteisiin olosuhteiden parantamiseksi ennen kuin skenaariot käyvät toteen. Lopuksi mainittakoon, että Viro on tehnyt monikansallisen aloitteen käyttäytymissuuntaviivojen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi tietoverkkohygieniaa varten. Tarkoituksena on kehittää ja ottaa käyttöön standardi tietoverkkohygieniaa varten sekä peruskäyttäjille että strategisten päätösten tekijöille. Tämä standardi toteutetaan verkko-oppimisalustan kautta. Alustava käyttöönotto sisältää LUKU 7 DIGIOSAAMINEN JULKISELLA SEKTORILLA: OPPITUNTEJA VIROSTA 67

68 julkisia toimielimiä kuudesta maasta: Viro, Itävalta, Suomi, Latvia, Liettua ja Alankomaat, sekä Euroopan ulkosuhdehallinto ja sen Military Staff -osasto. Standardi otetaan käyttöön ensi vaiheessa puolustusministeriöissä, mutta keskusteluja käydään tämän järjestelmän käyttöönotosta myös laajemmin julkisella sektorilla. Päätelmät Nämä kolme painopistealuetta kuvaavat sen, että julkisen sektorin digiosaaminen Virossa (ja mitä todennäköisimmin myös muualla) kytkeytyy yhteen yleisen strategisen johtamisen kehittämisen kanssa. Ei ole enää mielekästä puhua erillisestä digiosaamisesta. Sen sijaan sen ymmärtäminen, kuinka TVT muuttaa valtion toimintaa, on muodostumassa ehdoksi menestyksekkäälle valtiolle. 68 Digiosaamisen ohjelmajulistus

69 LUKU 8 Koulutusprioriteetit kytkeytyneessä maailmassa Johdanto: digiosaaminen, jokapäiväinen elämä ja muodollinen koulutus Tekniikka muovaa olemassaoloamme. Sen läsnäolo jokapäiväisessä elämässämme vaihtelee sitoutuneesta arkipäiväiseen ja välttämättömästä viihteelliseen. Elämme läpeensä kytketyssä maailmassa. Matkapuhelinliittymien määrä lähestyy 96 prosentin levinneisyysasteellaan (ITU 2014) maapallon asukkaiden määrää. Vuonna 2014 Euroopan unionin 28 jäsenvaltion (EU 28) kotitalouksista 81 prosentilla oli internetyhteys (Eurostat 2015) ja 95 prosenttia vuotiaista EU:ssa on säännöllisiä internetin käyttäjiä (Digitaalialan työllisyyttä edistävä suuri koalitio; Grand Coalition for Digital Jobs). Sitä mukaa kun internetin levinneisyys maailmanlaajuisesti kasvaa, on yhä tärkeämpää, että kaikki kansalaiset osaavat käyttää tekniikkaa. Jos tekniikka on osa päivittäistä elämäämme, jokaisella tulisi olla tämän tekniikan käyttämiseen vaadittava osaaminen, mukaan lukien nuorilla. Lapset suuntaavat verkkoon joka tapauksessa, olipa heillä osaamista tai ei, jo hyvin nuorella iällä: Ofcom (2013) raportoi, että 93 prosenttia kaikista 5 15-vuotiaista ja 82 prosenttia kaikista 5 7-vuotiaista Iso-Britanniassa käytti internetiä vuonna Mutta kuitenkin koulumaailmasta piirtyy toisenlainen kuva, jossa korostuu kahtiajako hyvin varusteltuihin ja kytkettyihin kouluihin ja tavoittamattomilla alueilla oleviin kouluihin, joissa on vanhentuneet laitteet, autiot tietokoneluokat, täyteen ahdetut työvälineet, kehnot tietokone-opiskelija-suhdeluvut ja alhainen digiosaamisen taso. Vaikka olemassa on varmasti innovaatiopesäkkeitäkin, jokapäiväisessä elämässä kohtaamamme digitaalisuudentäyteinen panoraama ei heijastu koulujen päivittäisissä kokemuksissa: alle puolet lapsista EU:ssa käy koulua, joka on digitaalisesti hyvin varusteltu (European Schoolnet 2013). Koulut näyttäisivät jatkavan todellisuuden perässä juoksemista huolimatta siitä, että niitä pyydetään ennustamaan tulevaisuuden tarpeita ja valmistamaan nuoria sukupolvia ennakoimattomia vaatimuksia varten. Nuoriso ja digiosaaminen Kontrasti jokapäiväisessä elämässä tapahtuvan tekniikan käytön ja kouluissa tapahtuvan tekniikan käyttöönoton välillä korostaa yhtä paradokseista, joita kohdataan keskusteltaessa tekniikasta, digiosaamisesta ja muodollisesta koulutuksesta. Tämä kontrasti on osa vaikeiden pulmien ja jännitteiden sarjaa, joka LUKU 8 KOULUTUSPRIORITEETIT KYTKEYTYNEESSÄ MAAILMASSA 69

70 sumentaa nuorison digiosaamisen kohentamisen ongelmaa siitä huolimatta, että valtiot ja koulujärjestelmät ovat viime aikoina ryhtyneet vastaamaan digitaalisen jakautuneisuuden haasteeseen. Digiosaamisvajetta koskeva ongelma keskittyy kahden asian ympärille: ensimmäinen on kysyntä osaavalle työvoimalle TVT-alalla ja toinen on digiosaamisen perustason korottamisen tarve. Digitaalialan työllisyyttä edistävä suuri koalitio ennustaa täyttämätöntä paikkaa TVT-alan ammattilaisille vuoteen 2020 mennessä ja myöntää samalla, että samaan ajankohtaan mennessä 90 % työpaikoista edellyttää jonkin tason digiosaamista. Molemmat näistä ongelmista ovat eurooppalaisen agendan ytimessä, ja koulutuksella on oltava vahva osuutensa niiden ratkaisemisessa. Vaikka ne pitäisi erotella ja hoitaa erilaisin toimin, niitä tulisi samaan aikaan pitää vahvasti toisiinsa kietoutuneina, sillä toinen puoli ei ole mahdollinen ilman toista: olisi mahdotonta omata laajaa joukkoa huipputason TVT-ammattilaisia sijoittamatta vankasti digiosaamisen kasvattamiseen perustasolla. Digitaalinen Eurooppa tarvitsee digiosaamista Vaikka tarvetta olisikin keksiä lyhytaikaisia ratkaisuja nykyiseen ja tulevaan TVT-ammattilaisten vajaukseen, on välttämätöntä käydä käsiksi yleiseen digiosaamisen tasoon. Muodollisten koulujärjestelmien tulee ensi sijassa käsitellä tarvetta korottaa kaikkien opiskelijoiden, ja oletuksena myös kaikkien opettajien, digiosaamisen tasoa. Digiosaamisen korkeampi kynnys mahdollistaa helpomman ammattitaidon kohentamisen ja sallii suuremman osan nuorisoa harpata yleisestä käyttäjästä TVT-ammattilaiseksi. Useissa maissa alle 24-vuotiaiden määrä on suurempi kuin internetkäyttäjien kokonaismäärä (Dawkins ym. 2014). Lapset varttuvat tekniikan ympäröiminä, mutta kuten useat kansainväliset tutkimukset vahvistavat, heidän läheinen ja mutkaton suhteensa tekniikkaan ei saa aina tukea tarpeellisesta digiosaamisesta. Ainoastaan 8 prosenttia PISA tutkimukseen (OECD 2014) osallistuneista 15-vuotiaista osoitti kykyä käyttää internetiä tehokkaalla tavalla, antaen arvoa informaation uskottavuudelle ja hyödyllisyydelle. Tuoreemmassa ICILSraportissa (2014) 17 prosenttia opiskelijoista ei saavuttanut alinta tieto- ja viestintälukutaidon tasoa. Samaisesta tutkimuksesta ilmeni, että 25 prosenttia opiskelijoista osoitti alhaista tietokone- ja informaatiolukutaidon tasoa seitsemässä yhdeksästä tutkimukseen osallistuneesta EU-maasta. The ICT in Schools -kysely (European Schoolnet 2013) osoitti, että nuoret, ainakin Euroopassa, ovat ennemmin luottavaisia kuin päteviä tekniikan käyttäjiä: he ilmentävät läheistä ja mutkatonta suhtautumista teknisiin laitteisiin, mikä ei välttämättä saa tuekseen näyttöä hyvästä suorituskyvystä. Opiskelijoilla, jotka käyttävät laitteita usein koulussa ja kotona, oli myönteisemmät mielipiteet TVT:n vaikutuksesta oppimiseensa kuin opiskelijoilla, jotka ilmoittivat voivansa käyttää ja käyttävänsä laitteita koulussa vain vähän, mutta vastaavasti kotona paljon. 70 Digiosaamisen ohjelmajulistus

71 Digiosaaminen opetussuunnitelmassa Olisi virheellistä väittää, että muodollinen koulutus ei ole kiinnostunut digiosaamisen kysymyksestä. Vuonna 2012 kaikki Euroopan maat asettivat kansallisia tai alueellisia strategioita, jotka käsittelivät digiosaamisen kehittämistä maiden opetussuunnitelmissa (Eurydice Network 2013). Vallalla vaikuttaisi olevan kaksi pääasiallista lähestymistapaa ensimmäinen keskittyy teknisten laitteiden yleisiin käyttötaitoihin, kun taas toinen opettaa koodaamista mahdollisena vaihtoehtona sen nykyaikaistamiselle, mitä koulut tällä hetkellä tarjoavat digiosaamisen osalta. Nämä lähestymistavat eivät ole toisiaan poissulkevia. European Schoolnetin opetusministeriöiden kanssa vuonna 2015 tekemän kyselyn mukaan 16 maata 21:stä kyselyyn osallistuneesta sisällyttää nyt koodaamisen opetussuunnitelmaan kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla, ja Suomi on sisällyttänyt koodaamisen sen yleiseen opetussuunnitelmaansa vuodelle Koodaamisen ottaminen osaksi muodollista koulutusta on ollut nopeasti kehittyvä prioriteetti: Englanti näytti mallia säätäessään Euroopan ensimmäisten maiden joukossa tietokoneohjelmoinnin pakolliseksi oppiaineeksi ensimmäisen ja toisen asteen kouluissa syyskuusta 2014 lähtien (European Schoolnet 2014). Huolimatta nopeasta ja suhteellisen laajasta käyttöönotosta lähes kaikki vuoden 2015 kyselyyn osallistuneet maat väittivät, että koodaaminen on vain yksi niistä prioriteeteista, jotka he ottavat käyttöön digiosaamisen kehittämiseksi. Yhtenä prioriteettina maat raportoivat TVT-käyttäjätaitojen kehittämistarpeen. Siinä missä aiemmin suuntauksena oli nähdä digiosaamisen tekniset näkökohdat keskeisenä, nykyään ymmärretään laajemmin, että tekniikkaan perehtyneisyys vaatii teknisen toimintakyvyn ylittävää suhtautumista verkkomaailmaan kriittisesti (Erstad 2010). Niitä pätevyyksiä, joita opettajien pitäisi kehittää, koskevasta ohjauksesta koetaan kuitenkin olevan puutetta. Digiosaamisesta tulisi olla laaja ja yhtenäinen ymmärrys. Tekninen ja toiminnallinen osaaminen, koodaaminen ja ohjelmointi sekä kyky ymmärtää, kuinka ohjelmat rakennetaan ja kuinka ne toimivat, ovat sinällään tärkeitä, mutta sen ohella on tärkeää valmistaa nuoriso ajattelemaan digitaalisesti (Rissola 2015), ei vain laskennallisessa mielessä, vaan myös siten, että kehitetään tarkka tietoisuus tekniikan käyttömahdollisuuksista. Digitaalisen ajattelutavan hankkimiseen kuuluisi digitaalisia ongelmanratkaisukykyjä ja mahdollisuus siirtyä käyttäjän asemasta tuottajan asemaan. Nuoret ovat usein teknologisten tulosten tuottajia. Sen vuoksi oikeanlaisen ajattelutavan ja korkeamman osaamistason tarjoaminen heille tekniikan kanssa toimimiseen tulee varmasti helpottamaan siirtymää yleisestä digiosaamisesta erityiseen TVT-ammattilaisuuteen. Jos koulutuspolitiikka tarjoaa toimintavapautta digiosaamisen kehittämiselle ja toteuttamiselle, toinen ongelma, joka vaatii huomiota, on opettajankoulutus, joka toteutuu valitettavasti vapaaehtois- ja yksilöpohjalta opettajien vapaa-ajalla. Opettajien tekniikan tietämys on usein perustasolla (Morris 2010), eikä se riitä LUKU 8 KOULUTUSPRIORITEETIT KYTKEYTYNEESSÄ MAAILMASSA 71

72 opiskelijoiden valmistamiseen uusia sosiaalisia haasteita varten. Innovaatioita tai tehokasta käyttöönottoa ei saada aikaan silloin, kun koulutusta tarjotaan toiminnallisella tasolla. Vaikka opettajat pitävät TVT-koulutusta prioriteettina ja kiireellisenä tarpeena (OECD 2013), opettajien osallistuminen TVTkoulutukseen on harvoin pakollista vain noin 25 % opiskelijoista Euroopassa opiskelee sellaisten opettajien johdolla, joille TVT-koulutus on pakollista. Trucano (2005) uskoo, että opettajankoulutus on kriittinen osatekijä, jos sijoittaminen TVT:hen halutaan maksimoida, ja hän erittelee useita tapoja optimoida opettajankoulutus TVT:n käytössä, mukaan lukien: opettajien ammatillinen kehitys pitäisi suunnitella prosessiksi, ei tapahtumaksi; opettajien valmistamisessa hyötymään TVT:n käytöstä on kyse muustakin kuin teknisestä osaamisesta. Sen lisäksi se tekninen ja toiminnallinen osaaminen, jota kaikki oppijat tarvitsevat ollakseen vaikuttavia ja tehokkaita tekniikan käyttäjiä ja joka saattaa heidät aktiiviseen asemaan digitalisoidussa yhteiskunnassamme, tulee vaivoin sivutuksi nykyisessä digiosaamisen panoraamassa. Opettajien ammatillinen kehitys digiosaamisen alueella on tosiaankin ratkaisevaa. Opettajat tarvitsevat osaamisvaatimusten ja opetussuunnitelmien määrittelyn muuttumisen yhteydessä kiireellisesti koulutusta siihen, kuinka kehittää oppijoiden digiosaamista (koodaamisen opettamisesta internetin tietoturvaongelmista varoittamiseen). Siitä huolimatta, että jatkuva ammatillinen kehitys ymmärretään yhteisesti kriittiseksi prioriteetiksi, tulevien opettajien valmistaminen on toinen alue, joka vaatii toisiaan lähentyviä poliittisia toimenpiteitä. Kaksi kolmesta opettajasta Euroopassa on yli 40-vuotiaita (Eurydice 2015). Ikääntyvä opettajaväestö merkitsee tarvetta korvata ja siten uudelleenkouluttaa suuri määrä opettajia seuraavan vuosikymmenen aikana. Ovatko nykyiset ensi vaiheen opettajankoulutusjärjestelyt valmiita digiosaamishaasteeseen? Millaisena digiosaaminen nähdään ensi vaiheen opettajankoulutuksessa? Koulutusprioriteetit Koulutuksen vastuulla lepää kokonaisen sukupolven valmistaminen kytkettyyn tulevaisuuteen ei välttämättä niinkään valmistaminen työtä varten, mutta valmistaminen elämän varrella kohdattavia haasteita varten. Kun tietojenkäsittelyn ja tekniikan koulutukseen ilmoittautuneiden opiskelijoiden määrässä on vajausta, on jo liian myöhäistä. Digiosaamisen kohentamista koskevien keskustelujen tulisi alkaa paljon aiemmin, jotta nuoriso tulisi tietoiseksi siitä, että ensinnäkin tekniikka on osa elämäämme, ja meidän täytyy 72 Digiosaamisen ohjelmajulistus

73 siksi tietää, kuinka sitä käytetään tehokkaalla tavalla, ja toisekseen urat TVTalalla on tarkoitettu kaikille, ja ne voivat sisältää monenlaisia mielenkiintoisia työtehtäviä. Pääasia on tarve oikeanlaisten asenteiden kehittämiselle tekniikkaa kohtaan, mukaan lukien tietoisuuden lisääminen mahdollisista tulevaisuuden urista, yhdessä oikeanlaisen osaamisen kanssa. On epärealistista olettaa, että voimme valmistaa tänä päivänä niinkin aikaisessa vaiheessa kuin ensimmäisen asteen koulutuksessa huomisen tietojenkäsittelyntieteen ja TVT-alan ammattilaisia. Tämä puhe ei kuitenkaan pienennä sitä perustavaa laatua olevaa tehtävää, joka muodollisella koulutuksella on täytettävänään. Jos koulut eivät voikaan ennustaa tulevaisuuden tarpeita ja tekniikan käyttöönottoa ja valmistaa oppijoita täydellä osaamisella ja tietämyksellä, jota tarvitaan TVT-alalla tehtävää ammattilaisuraa varten, niin he voivat ainakin varmasti edistää oppijoiden ammattitaitoista tekniikan käyttöä, innostaa heitä tekniikasta ja osoittaa heille, että tekniikka voi avata ylettömän määrän mahdollisuuksia tänään ja huomenna. Koulut voivat ja niiden pitäisi ottaa tekniset laitteet pois vapaa-ajan hyllyltä ja sijoittaa ne nuorten oppimiskokemusten keskiöön. Esityslista digiosaamisen kehittämiseksi koulutuksessa: suosituksia tänä päivänä täysipainoinen osallistuminen yhteiskuntaan edellyttää kykyä käyttää tekniikkaa. Digiosaaminen tulisi nähdä elämäntaitona ja ymmärtää yhtä tärkeäksi kuin luku- ja laskutaito; muodollisen koulutuksen vastuulla on valmistaa oppijat elämän varrella kohdattavia haasteita varten, ja siten varustaa nämä perusosaamisella tekniikan turvallista ja tehokasta käyttöä varten; koulujärjestelmien tulisi varmistaa, että koulutuksen eri sidosryhmät jakavat laajan ja yhtenäisen ymmärryksen digiosaamisesta; koulujen ja opettajien tulisi innostaa oppijoita mahdollisista urista tekniikan alalla. Heidän tulisi varmistaa, että opiskelijat ovat valmiita suuntautumaan tekniikan alan urille, ei vain tarjoamalla heille perustason osaamista, vaan myös vaalimalla oikeanlaisia asenteita tekniikkaa kohtaan ja kumoamalla yleisiä TVT-alan uriin liittyviä ennakkoluuloja. LUKU 8 KOULUTUSPRIORITEETIT KYTKEYTYNEESSÄ MAAILMASSA 73

74 LUKU 9 Digitaalinen osallistaminen ja voimaannuttaminen: epätasapainoon puuttuminen Johdanto Eurooppa strategia asettaa tieto- ja viestintätekniikan (TVT) ja digiosaamisen keskeiseen asemaan kasvun ja työllisyyden edistämisessä Euroopan unionissa (EU). Euroopan digitaalistrategian (korvattu nyt digitaalisten sisämarkkinoiden strategialla) kaltaiset hankkeet, Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma, Nuoret liikkeellä ja Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi edistävät TVT:n käyttöä sosiaalisen ja taloudellisen osallistamisen nimissä. Oli kyse sitten nuorisosta, joka käyttää TVT:tä parantaakseen mahdollisuuksiaan elämässä, työntekijöistä, jotka kohentavat osaamistaan ja työolosuhteitaan, perheistä, jotka luovat vanhuksille tarjottavaa hoivaa tukevia järjestelmiä tai toimialasta, jota rakennetaan kykeneväksi tarjoamaan ratkaisuja terveydenhuollon ja väestörakenteen muutosten asettamiin haasteisiin, täysipainoinen ja aktiivinen osallistuminen tämän päivän yhteiskuntaan edellyttää kykyä käyttää tekniikkaa. Digiosaamista pidetään nyt elämäntaitona. 18 prosenttia EU:n vuotiaista ei ole kuitenkaan käyttänyt internetiä koskaan, ja 47 prosentilla väestöstä on riittämättömät digitaidot (Eurostat 2015). Tämä tarkoittaa sitä, että suuri joukko kansalaisia on vaarassa menettää työnsä tai jäädä ilman kunnollista koulutusta ja vaarassa jäädä sellaisten palvelujen ulkopuolelle kuin sähköiset terveyspalvelut (ehealth), sähköinen lainsäädäntöprosessiin osallistuminen (eparticipation) ja sähköiset viranomaispalvelut (egovernment). Kaikkien kansalaisten digitaalinen osallistaminen ja voimaannuttaminen (mukaan lukien helpotettu pääsy internetiin sekä sähköisten palvelujen, digiosaamisen ja digivälineiden käyttötarkoitusten piiriin) on ratkaisevaa EU:n sosiaalisen osallistamisen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. 74 Digiosaamisen ohjelmajulistus

75 Kuvio 1: Perusosaaminen ja käyttö Aggregate score 1 score (0 to 1) Iceland Norway Luxembourg Sweeden Finland Denmark Netherlands United Kingdom Germany Estonia Belgium France Austria Slovakia European Union... Czech Republic Ireland Hungary Spain Latvia Lithuania Malta Slovenia Cyprus Portugal Poland Croatia Italy Greece Bulgaria Romania Lähde: Euroopan komissio European Commission, Digital Agenda Scoreboard Digitaalista jakautumista esiintyy paitsi erilaisten herkkien ryhmien, myös EU 28 -maiden sisällä. Jotkin niistä on nähty perinteisesti digitaalisuuden suunnannäyttäjinä Skandinavian maat, Alankomaat, Iso-Britannia ja Saksa. Toisaalta taas toiset, kuten Italia, Kreikka, Kypros, Portugali ja jotkin uudet jäsenvaltiot Romania, Bulgaria, Kroatia seuraavat huomattavasti taaempana digiosaamistasoltaan ja muilla tietoyhteiskunnan mittareilla mitattuna. Poliittiseen tavoitteeseen huolehtia alhaisen osaamistason ihmisten, ikääntyvän väestön, työttömien nuorten ja muiden herkkien ryhmien erityisistä digitaalisen osallistamisen tarpeista sisältyy seuraavia keskeisiä haasteita: Kuinka digitaalinen osallistaminen, digiosaaminen, TVT-välitteiset sosiaaliset väliintulot ja sosiaalinen innovointi tukevat ryhmiä, jotka ovat vaarassa syrjäytyä sosioekonomisesti? Kuinka EU:n ja jäsenvaltioiden politiikka voi tukea näitä prosesseja ja niihin liittyviä tekijöitä? On olemassa joukko EU:n ja jäsenmaiden poliittisia hankkeita ja melko suuri määrä yleiseurooppalaisia ja kansallisia sidosryhmiä, jotka tekevät töitä digitaalisten mahdollisuuksien takaamiseksi kaikille eurooppalaisille. Koordinointia ja täsmätoimenpiteitä voisi kuvitella kuitenkin enemmänkin. Digitaalinen kuilu ja herkät ryhmät: huomio ikääntyvään väestöön ja työttömiin nuoriin LUKU 9 DIGITAALINEN OSALLISTAMINEN JA VOIMAANNUTTAMINEN 75