Ajankohtaista korkeakouluista ja tiedelaitoksista: Ohjaus kaudella

Transkriptio

1 Ajankohtaista korkeakouluista ja tiedelaitoksista: Ohjaus kaudella Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Joensuu Ylijohtaja Tapio Kosunen

2 Puheenvuoron teemat Korkeakoulujen ja tiedelaitosten ohjaus Rakenteellinen kehittäminen Korkeakoulujen ja tieteen yhteiskunnallinen vaikuttavuus Järjestelmäarvioinnit

3 Korkeakoulujen ja tiedelaitosten ohjaus

4 Poimintoja AMK vierailuista Menestyneille ammattikorkeakouluille on ominaista Pitkäjänteinen strategiatyö ja laatuun panostaminen sekä henkilöstön ja korkeakouluyhteisön osallisuus päätöksentekoon ja strategiatyöhön. Korkeakoulun kokonaisvaltainen kehittäminen eli kyky yhdistää opetuksen, tkitoiminnan ja aluekehityksen näkökulmat Ammattikorkeakoulun kehityskuvan ja strategioiden kytkeminen alueen strategiseen näkemykseen. Koulutuksen uudet järjestämistavat ja pedagoginen kehittäminen opiskelijakeskeiseen suuntaan Oppimisen ja tki-toiminnan yhdistävät uudet oppimisympäristöt Poisvalinnat painoalojen kehittämiseksi Sidosryhmäajattelu jäsentynyttä ja suhteet sidosryhmiin tiiviit. Opiskelijanäkökulmasta osa ammattikorkeakouluista näyttäytyy melko hajanaisina, jopa vanhaa oppilaitosrakennetta havaittavissa. Ammattikorkeakouluissa vallitsee kehitysmyönteinen ilmapiiri, mikä näkyi jaettuna kokemuksena johdon, henkilöstön ja sidosryhmien välillä. Samaan aikaan ajoittuneet useat uudistukset sekä säästötoimet ovat aiheuttaneet kuitenkin haasteita ja henkilöstön keskuudessa epävarmuutta.

5 YO ja AMK vierailuilta nousseita ohjauksen kehittämistarpeita Vuoden 2013 yliopistovierailujen ja vuoden 2014 ammattikorkeakouluvierailujen perusteella OKM:n ohjaus on pääosin toimivaa ja aitoon vuorovaikutukseen perustuvaa. Ohjauksen kehittämistä strategisempaan suuntaan pidettiin hyvänä. Ohjauksen kehittämiskohteina nähtiin pitkäjänteisyys koulutus- ja tutkimus-/tkipolitiikassa, vuorovaikutteisuuden jatkaminen ja yhteistyötapojen kehittäminen. Valtion ohjauksen kokonaisuudessa nähtiin hallinnonalojen välillä yhteensovittamisen tarvetta. Kannusteita yhteistyölle toivottiin. Korkeakoulujen strateginen ajattelu ja valinnat vahvistuneet ja strategian merkitys toiminnan ohjaamisessa kasvanut. Korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan tavoitteet ja muodot vielä kehittämisvaiheessa. Korkeakoulujen keskinäistä sekä korkeakoulujen, yritysten, tutkimuslaitosten ja alueellisten välittäjäorganisaatioiden välistä yhteistyötä kehitettävä resursoinnin ja vaikuttavuuden mahdollistamiseksi. Korkeakoulun henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien sitouttaminen strategian valmisteluun ja toimeenpanoon tärkeää.

6 Korkeakoulujen rahoitusmallit 2017 alkaen YO-mallia tarkistavan työryhmän määräaika AMK-mallin uudistamista valmistelevan työryhmän määräaika Valmisteluprosessit laajassa yhteistyössä sidosryhmien ja korkeakoulujen kanssa työpajat, verkkoaivoriihi (AMK), lausuntokierrokset YO työryhmän tehtävänä on arvioida yliopistojen toiminnassa, toiminnan tietopohjassa sekä korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa tapahtuneiden muutosten pohjalta tarpeet rahoitusmallin tarkistamiseksi esim. erikoistumiskoulutusten asema, julkaisukanavien tasoluokituksen (Julkaisufoorumi) tasoluokkien uudelleen arviointi, laadullinen työllistyminen AMK työryhmä laatii ehdotuksen voimassa olevan rahoitusmallin uudistamiseksi siten, että uusi rahoitusmalli turvaa pitkäjänteisen kehittämisen mahdollisuudet kannustaa profiloitumaan, parantamaan laatua ja toimimaan tuottavasti ja taloudellisesti. ottaa huomioon ammattikorkeakoulujen lakisääteiset tehtävät, autonomian toteuttaminen sekä toimintaympäristön muutokset

7 Korkeakoulujen ohjaus , lähetekeskustelu VIERAILUT OKM:n ohjaukseen liittyviä vierailuja korkeakouluissa : Strategisen työn tukeminen ja strategian toimeenpanon seuranta Tuetaan entistä vahvemmin yksittäistä korkeakoulua ja käydään vuoropuhelua. Korkeakoululta raportointi OKM:lle ennen vierailua Vierailujen pohjustukseksi kullekin korkeakoululle OKM:n palaute Vierailulla sessiot korkeakoulun johdolle, sidosryhmille, henkilöstölle ja opiskelijoille Alkutalven 2015 ohjekirjeessä vierailuaikaehdotuksia PALAUTE Kerran vuodessa toimitetaan korkeakoulukohtainen ja aloittainen tilastoaineisto korkeakouluille. Kaikille yhteinen korkeakoululaitosta koskeva kirjallinen palaute syksyllä 2018, jolloin molemmat korkeakouluarvioinnit valmiina Mahdollistaa korkeakoulujärjestelmän kehittämistilan ja tarpeen reflektoinnin. Välivuosina ei korkeakoulukohtaista kirjallista palautetta. Kauden palaute annetaan seuraavan kauden sopimusneuvottelussa vuonna 2020.

8 Korkeakoulujen ohjaus , lähetekeskustelu ALUESEMINAARIT Uusi elementti ohjaukseen, toteutetaan vuosina edistämään vaikuttavuus-, yhteistyö- (ml. TULA) ja kansainvälistymiskeskustelua. Alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä OKM:n järjestämä päivän seminaari, kohderyhmänä alueen keskeiset vaikuttajat, korkeakoulujen sidosryhmät ja korkeakoulujen johto. SOPIMUSRAKENNE Sopimusten rakennetta yksinkertaistetaan ja selkeytetään, strategisuutta lisätään Varmistetaan yhteensopivuus eri tason tavoitteenasettelun ja rahoitusohjauksen kanssa neuvottelut (sis. palaute) - tilastot kk-vierailut (1/3) - tilastot - kk-vierailut (1/3) - palaute, tilastot - alueseminaari (1/2) - kk-vierailut (1/3) - tilastot - alueseminaari (1/2) neuvottelut (sis. palaute) - tilastot

9 Tiedelaitosten ohjaus Jatkossakin nelivuotinen, korkeakoulujen ohjauskauden ( ) kanssa synkronoitu, sopimuskausi. Ohjausprosessi pääpiirteissään nykymuotoinen (ml. vuosittaiset resurssineuvottelut) Ohjaukseen liittyvät vierailut otetaan käyttöön myös tiedelaitoksissa. Sopimusten rakennetta ja sisältöä uudistetaan strategisemmaksi. Suomen Akatemia Suomen Akatemialle kaksiosainen sopimus; Ohjataan koko Akatemiaa sopimuksella, jossa on tiedepoliittinen osa ja liitteenä tilivirastoasiat käsittelevä, uutta valtioneuvoston tulosprismaa noudattava sopimusliite. Perustoimintojen ylläpitäminen osa sopimusta, mutta liitteenomaisesti mukana sopimuksessa. Muut tiedelaitokset Tilivirastostatuksella toimivien tiedelaitosten sopimus rakennetta ohjaa VN uudistuva tulosprisma ja VTV:n intressit.

10 Ohjaus: Kommentoi, kysy Kokemukset ja käyttö OKM:n antamalle kirjalliselle palautteelle? miten nykymuotoista palautetta on hyödynnetty korkeakoulun johtamisessa? onko palautteen julkisuudella ollut lisäarvoa? korkeakoulukohtaisten asioiden käsittely vierailuilla? alueseminaarit jne. Toiveita vierailuille ja alueseminaareille toimisiko korkeakoulukohtaisen palautteen kytkeminen vierailuun? vierailujen organisointi alueellisesti sektoreittain kehitysvaiheittain Alueseminaarit palvelevatko vaikuttavuus-, yhteistyö- (ml. TULA) ja kansainvälistymisteemat korkeakoulujen johtamista ja sidosryhmäyhteistyötä mitkä sidosryhmätahot mukaan alueseminaareihin sisäiset? ulkoiset?

11 Rakenteellinen kehittäminen

12 Työnjaolla ja profiloitumisella vaikuttavuutta Unifi on asettanut viisi rakenteellisen kehittämisen hanketta: Luonnontieteelliset alat, vieraat kielet ja kulttuurit, lääketiede, kauppatieteet, yhteiskuntatieteet Hankkeiden toimikausi on 1-2/2015 asti Ammattikorkeakoulujen hyvinvointialojen koulutuksen dialogi Tarkastelussa terveydenhoitajakoulutus, kuntoutusala, kaksoistutkinnot Eri tahojen keskustelut, ydinainesanalyysi ja johtopäätökset vuoden 2015 aikana ICT-alan dialogi (YO ja AMK) Tavoitteena profiloituminen ja resurssien viisas käyttö: Yhteistyöllä esimerkiksi peruskurssien järjestämisessä saataisiin vapautettua resursseja kunkin toimijan oman huippuosaamisalueen kehittämiseen Hankeryhmän määräaika vuoden 2015 loppuun

13 Tukea profiloitumiselle Osana yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksen määräytymisperusteita on strategiarahoituselementti Perustuu korkeakoulujen strategiatyöhön ja sen keskeisiin painopisteisiin, profiloitumiseen, painopistealojen vahvistamiseen ja uudelleen suuntaamiseen sekä rakenteelliseen kehittämiseen. Esimerkkejä: Taideyliopisto, Aalto-yliopisto, ISY, TY, kaivannaisalan kehittäminen, yliopistojen kandivaiheen laaja-alaistaminen, Kymenlaakso Mikkeli amk fuusio Suomen Akatemia myöntää ensimmäistä kertaa keväällä 2015 rahoitusta yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseksi ja tutkimuksen laatua parantavien edellytysten kehittämiseksi. Rahoitusta hakiessaan yliopistot laativat omien strategioidensa pohjalta tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden edellytysten kehittämisen konkreettiset suunnitelmat, joissa yliopistot kuvaavat profiloitumistoimet ja antavat suunnitelmilleen selkeän aikataulun. Ohjauksen kokonaisuuden hahmottumisen kannalta yliopistoja pyydetään toimittamaan rahoitushakemuksensa tiedoksi opetus- ja kulttuuriministeriölle. Ulkopuolinen asiantuntija-arviointi osa kilpailullista rahoitusta.

14 RAKE ja profiloituminen: Kommentoi, kysy Korkeakoulujen oma yhteistyöaktiivisuus vs. ministeriön ohjaus? UNIFI:n ja ARENE:n rooli jatkossa korkeakoulujen kehittämisprosessien koordinoijana? Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa, tuottaa tietopohjaa ja tukee alakohtaisesta kehittämistyöstä nousevia merkittäviä edistysaskeleita? Millaisia kannusteita yhteistyölle odotatte?

15 Korkeakoulujen ja tieteen yhteiskunnallinen vaikuttavuus

16 Yhteistyöllä vahvempaa vaikuttavuutta VNp valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi ( ) korostaa yhteistyön tarvetta Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja Kuluttajatutkimuskeskus Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan ( ) STN läpileikkaavat horisontaaliset painopistealueet muutoksen hallinta (transition management) uudistumis- ja sopeutumiskyky (resilience) kestävä kehitys Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyön syventämisen valtakunnallisesti ohjattu useampivuotinen kehittämisprosessi (KOTUMO) Kahdeksan ministeriötä, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten edustajat yhteisessä työryhmässä, määräaika Tiekartta etenemisestä helmikuun 2015 loppuun mennessä Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteisiä, uusia profiloitumishankkeita käynnissä, esimerkiksi: Säteilyturvakeskuksen ja yliopistojen säteilyturvallisuustutkimuksen yhteenliittymä Kansainväliset strategiset kumppanuudet koulutuksessa ja tutkimuksessa

17 Avoimuudella vahvempaa vaikuttavuutta Avoimen tieteen tiekartta vuosille tavoitteena yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista Tavoitetila on, että tutkimuksen tulokset liikkuvat sujuvasti koko yhteiskunnassa - tutkijalta ja tutkimusryhmiltä toiselle, tutkimusalojen välillä, innovaatiotoimintaan sekä päättäjille ja kansalaisille. Tarvitaan tutkimusyhteisön laajaa osallistumista, myös tutkimusympäristöjen, tutkijapalveluiden ja tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä, yhteistyötä ja koordinaatiota sekä uusien toimintatapojen omaksumista. Tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä Suomi on tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa johtava maa ja että avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassamme.

18 Pidemmät työurat Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toteutus korkeakoulusektorilla Korkeakoulujen hakijasuman purku kasvattamalla määräaikaisesti korkeakoulujen sisäänottoa vuosina tulevaisuuden työvoimatarpeen kannalta oleellisilla aloilla. Korkeakoulujen tavoitteellisia valmistumisaikoja koskevaa lainsäädäntöä tiukennettu. Voimaan ja sitä sovelletaan voimaan tulon jälkeen opintonsa aloittaviin opiskelijoihin. Opiskelijavalintauudistuksen II vaihetta koskeva hallituksen esitys annettu. Uusien säädösten mukainen haku otetaan käyttöön keväällä 2016 valittaessa opiskelijoita syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen. Päätetty lukukausikohtaisen hakemuksen käsittelymaksun perimisestä muun kuin EU/ETA-alueen valtioiden tai Sveitsin koulutusjärjestelmiin kuuluvan korkeakoulukelpoisuuden tuottavan koulutuksen suorittaneilta hakijoilta (voimaan ). Lisätty yli 55 opintopistettä vuodessa suorittavien osuutta korkeakoulujen rahoituksessa. AMK-säännökset tulivat voimaan , YO-säännökset Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan tasoa nostettu kustannusneutraalisti opintotukeen oikeuttavaa aikaa lyhennettäessä.

19 Pidemmät työurat Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toteutus korkeakoulusektorilla Toteutuksessa Tietovarantojen avaamiseen liittyvää valmistelua jatketaan ministeriöiden laatimia ehdotuksia hyödyntäen. Tietovarannot avataan vaiheittain Velvoitetaan korkeakoulut tarjoamaan mahdollisuus ympärivuotiseen opiskeluun. Ministeriöt velvoitetaan uudistamaan toimialoillaan kelpoisuusvaatimuksia siten, että kelpoisuuden tuottavia opintoja voidaan suorittaa nykyistä joustavammin.

20 Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Kysy, kommentoi Korkeakoulujen rooli ja laatua ja vaikuttavuutta vahvistavat yhteistyömuodot alueellisesti kansallisesti kansainvälisesti? Tehokkaimmat keinot ATT-tiekartan toimenpiteiden vastuuttamiseen tutkijatasolla? Korkeakoulujen kansainvälistyminen korkeakoulujen omana toimintana ja keskinäisenä yhteistyönä vs. opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan / korkeakoulujen yhteinen kansainvälisyysstrategia toimeenpanosuunnitelmineen?

21 Järjestelmäarvioinnit

22 TIN: Uudistuva Suomi Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta TIN linjaus T&i-politiikan tärkeimmät kehittämiskokonaisuudet ovat: korkeakoulujärjestelmän radikaali uudistaminen t&i-toiminnan tulosten hyödyntämisen ja vaikuttavuuden edistäminen uusien kasvulähteiden, aineettoman pääoman ja yritystoiminnan vahvistaminen. Muu keskeinen kehittäminen kohdistuu: osaamistason laajapohjaiseen nostamiseen ja valikoivaan osaamisen kärkien tukemiseen julkisen sektorin uudistamiseen ja poikkihallinnolliseen yhteistyön tiivistämiseen t&k-rahoituksen riittävyyteen ja kohdentamiseen.

23 Kansainvälisiä näkökulmia korkeakoulujärjestelmän kehittämiseen OKM käynnistänyt selvityksen, jossa tarkastellaan suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämistarpeita suhteessa Tanskan, Sveitsin, Irlannin ja Alankomaiden korkeakoulumallien kehityssuuntiin ja toimintaympäristön muutokseen sekä tuotetaan ehdotuksia Suomen korkeakoulujärjestelmän kehittämiseen toteuttajana Technopolis Group julkistusseminaari tavoitteena HO vaikuttaminen Technopolis-verkoston asiantuntijoiden lisäksi kansainvälinen peer review - asiantuntijapaneeli, jossa muiden eurooppalaisten maiden korkeakoulutuksen asiantuntijoita Selvityshankkeelle asetettu laajapohjainen tukiryhmä tukiryhmässä edustettuina Unifi, Arene, SYL+SAMOK yhteinen edustaja, Tutkimuslaitosten johtajien neuvottelukunta TUNE, Akatemia, TEM + OKM ja Technopolis Groupin edustajia Selvityshankkeen johtopäätösten tekemistä auttaa korkeakoulujen ja sidosryhmien aktiivinen osallistuminen kyselyyn ja haastatteluihin

24 Korkeakoulu-uudistusten arviointi Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää yliopistolain uudistuksen vaikutuksista uuden arvioinnin vuoden 2015 alussa siten, että asiasta voidaan antaa selvitys eduskunnan sivistysvaliokunnalle viimeistään vuonna Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi kytketään yliopistolain vaikutusarvioinnin hankintaan siten, että sektoreiden uudistuksista olisi saatavissa yhteismitallista tietoa. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi valmistuu kesällä 2018, jotta eduskunnan sivistysvaliokunnalle voidaan antaa selvitys ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksen kokonaisvaikutuksia vuoden 2018 aikana. Arviointiprosessi alkaa arvioinnin tukiryhmän jäsenten nimeämispyynnöillä ja asettamisella joulukuussa Tukiryhmä ja sen työvaliokunta valmistelee kevään 2015 aikana arviointien hankinnan ja toimii kilpailutuksen jälkeen valittavan arvioitsijatahon tukiryhmänä sekä vastaa yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa arvioinnin tulosten julkistamisesta.

25 Korkeakoulu-uudistusten arviointi: Kysy, kommentoi Onko korkeakouluilla riittävästi autonomiaa (taloudellinen, hallinnollinen)?

26 Kevään 2015 seminaareja AMK hallitusten puheenjohtajat lounastilaisuus (Helsinki) AMK rehtorit iltapäivä (Helsinki) Kansainvälisiä näkökulmia korkeakoulujärjestelmän kehittämiseen selvityksen (Technopolis Group) julkistusseminaari (Helsinki) Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus (Helsinki) Tiedefoorumi (Helsinki) Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari (Helsinki) hallitusohjelma sopimusrakenne ja ensimmäinen luonnos korkeakoulujen yhteisiksi tavoitteiksi keskusteluun koulutustarpeiden ennakoinnin tulokset Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari (Vaasa)