Helsinkiläisten nuorten ryhmien kokemuksia hyvinvoinnista

Transkriptio

1 Helsinkiläisten nuorten ryhmien kokemuksia hyvinvoinnista Työkirja kokemustiedon keräämiseksi Helsingin kaupunki Nuorisoasiainkeskus 2015 nuortenkokemustieto.munstadi.fi

2 Sisällys MISTÄ TYÖKIRJASSA ON KYSYMYS?... 3 RYHMÄNVETÄJILLE... 4 TEHTÄVÄ 1: MAHDOLLISUUDET HYVINVOINTIIN... 6 TEHTÄVÄ 2: KESKUSTELUTEEMOJA HYVINVOINNISTA... 8 Elämä ja terveys... 9 Itsensä kehittäminen Tulevaisuuden hallinta Turvallisuus Tunteet ja vuorovaikutus Osallistuminen ja vaikuttaminen Yhdenvertaisuus Suhde luontoon TEHTÄVÄ 3: RYHMÄN VIESTI NUORTEN PALVELUISTA PÄÄTTÄVILLE TEHTÄVÄ 4: PALAUTE TIEDOT RYHMÄSTÄ TIETOJEN TALLENTAMINEN JA TOIMITTAMINEN YHTEISEKSI TIEDOKSI Tämä tiedonkeruu on osa Helsingin kaupungin Nuorten hyvinvointikertomuksen kokemusaineiston kokoamista. Tämän työkirjan avulla kerätystä tiedosta tehdään vuosittain yhteenvetoja nuorten palveluista päättäville tahoille. Työkirjan suunnittelu ja toteutus: Nuorisoasiainkeskus ja Tietokeskus Ulkoasu ja kuvitus: Nuorisoasiainkeskus Toukokuu 2015

3 Mistä työkirjassa on kysymys? 3 on tarkoitettu helsinkiläisten nuorten ryhmien käyttöön. Työkirjan avulla halutaan tehdä näkyväksi kokemustietoa nuorten hyvinvoinnista Helsingissä. Osallistujiksi toivotaan kaikkia helsinkiläisiä alle 29-vuotiaiden nuorten ryhmiä, niin ohjattuja kuin itsenäisesti toimivia. ka huolehtii tilaisuuden järjestelyistä, ryhmätilanteen vetämisestä sekä tulosten kirjaamisesta. Tästä työkirjasta löytyy siihen ohjeita. Tämän työkirjan tehtävien avulla voidaan käydä keskustelua nuorten hyvinvoinnista ja mahdollisuuksista Helsingissä, sekä kerätä ja välittää siitä tietoa päättäjille. Työkirjan avulla saatu tieto kootaan Nuorten hyvinvointikertomukseen. Tietojen perusteella kehitetään nuorten palveluita Helsingissä, esimerkiksi järjestetään mahdollisuuksia mielekkääseen toimintaan tai kohdennetaan tukea sitä enemmän tarvitseville nuorille. Kenenkään yksittäisen nuoren vastauksia ei voida tunnistaa, vaan tiedot liitetään osaksi laajempaa koostetta. Ensimmäinen kooste tehdään lokakuussa Työkirjan tehtävillä ja keskusteluteemoilla kannustetaan nuoria katsomaan omaa ja nuorten tilannetta yleensä Helsingissä. Teemat pohjautuvat Nuorten hyvinvointikertomuksessa esitettyihin osa-alueisiin, joiden kautta voidaan tarkastella nuorten taitoja, kykyjä ja mahdollisuuksia tehdä arvostamiaan asioita ja elää omanlaistaan hyvää elämää. Työkirja on väline nuorten kanssa käytävään keskusteluun nuorten hyvinvoinnista. Se mahdollistaa osaltaan nuorten kuulemista ja näkemyksien esiin saamista. Ryhmät voivat tulostaa omista vastauksistaan koosteen ryhmän käyttöön verkosta tai pyytää nuorisoasiainkeskuksesta koosteen helsinkiläisten nuorten vastauksista. Parhaimmillaan tämän työkirjan avulla lisätään ymmärrystä nuorten ja nuorten kanssa toimivien välillä, niin paikallisesti kuin laajemmin. Osallistuminen ei edellytä suurta taloudellista panostusta, vaan lähinnä kyniä, paperia, tarralappuja ja tarjoilut. Ryhmätilanteen toteuttamiseksi jonkun tulee toimia tapahtuman valmistelijana ja vetäjänä, jo-

4 4 Ryhmänvetäjille Työkirjan käyttö pähkinänkuoressa Työkirjassa on neljä tehtävää, mihin nuorilta toivotaan tietoa. TEHTÄVÄ 1: TEHTÄVÄ 2: TEHTÄVÄ 3: TEHTÄVÄ 4: Mahdollisuudet hyvinvointiin Kahdeksan teemaa, joista vastataan vähintään yhteen osa-alueeseen Ryhmän viesti nuorten palveluista päättäville Purku ja palaute Ryhmänvetäjän rooli Ryhmätilanteessa nuoret ovat asiantuntijoita. Keskustelun vetäjä on puolueeton osapuoli, joka mahdollistaa osallistujien kuulluksi tulemisen ja huolehtii kaikkien tasapuolisesta kohtelusta. Hyvä vetäjä innostaa ja auttaa kaikkia ilmaisemaan omat näkemyksensä käsiteltävästä teemasta. Keskustelun käymisessä on hyvä muistaa, että puhumalla itsensä ilmaiseminen ei ole kaikille sopivin tapa ja esimerkiksi kirjoittaminen voi toimia paremmin. Työkirjassa on esimerkkejä tehtävien toteuttamistavasta, mutta ryhmässä voidaan toimia myös muulla ryhmälle sopivammalla tavalla. Tehtävä 2. on jaettu kahdeksaan teema-alueeseen, joista valitaan yksi tai useampi ryhmälle parhaiten sopiva keskusteluteema. Keskusteluteemat ovat: 1. Elämä ja terveys 2. Itsensä kehittäminen 3. Tulevaisuuden hallinta 4. Turvallisuus 5. Tunteet ja vuorovaikutus 6. Osallistuminen ja vaikuttaminen 7. Yhdenvertaisuus 8. Suhde luontoon Hyvä ryhmänvetäjä: Viestii arvostavaa ja kunnioittavaa asennetta erilaisille mielipiteille. Ei kritisoi vastauksia. Rohkaisee lempeällä tavalla kaikkia osallistu- Ei pakota osallistujia ja sallii myös hiljaa Pitää yllä rakentavaa ja positiivista ilmapiiriä. Ohjaa tilaisuuden etenemistä puolueettomasti ja lempeästi, mutta kuitenkin niin, että pysytään sovituissa teemoissa. Huolehtii siitä, että tehtävät käydään läpi ja On läsnä ja huomaa kaikki osallistujat. jia ilmaisemaan mielipiteensä. olemisen. tilaisuus pysyy aikataulussa. Jos haluatte, että ryhmästänne julkaistaan kuva kokemustiedon koonnin yhteydessä, voitte lähettää sen sähköisenä osoitteeseen Kuvan julkaisemiseksi täytyy varmistaa, että jokainen kuvassa esiintyvä antaa siihen suostumuksensa. Alle 15-vuotiailta tarvitaan huoltajan suostumus.

5 5 Tilaisuuden ennakkovalmistelut Tilaisuus on tärkeää valmistella hyvissä ajoin. Hyvin suunniteltu ja toteutettu valmistelu kertoo osallistujille siitä, että heitä arvostetaan. Ennen tilaisuutta vetäjän on pohdittava, mitä työkirjan teemoja ryhmän olisi hyvä käsitellä ja kuinka moneen tehtävään tapaamisaika riittää. Keskusteluteemoja on kaikkiaan kahdeksan ja niistä valitaan ryhmälle sopivin. Työkirjaa voi täyttää myös niin, että useampia teemoja käsitellään eri tapaamiskerroilla. Ryhmätilaisuuteen tulee miettiä sopiva aika ja paikka, sekä varmistaa tilan saatavuus. Tilaisuuden voi järjestää monenlaisissa ympäristöissä, esimerkiksi osana leiriä, harrastusryhmän kokoontumisessa tai vaikka kahvilassa keskustellen. Osallistujien kutsuminen on tärkeää tehdä hyvissä ajoin ja toistaa se lähempänä tilaisuutta. Kutsun voi esimerkiksi tehdä nuorten kanssa yhdessä. Kutsusta on tärkeä löytyä tapaamisen idea, aika ja paikka. Tilaisuudessa on hyvä olla tarjoilua, josta on myös hyvä ilmoittaa jo kutsussa. Tarjoilu on hyvä tapa saada turvaa ja toiminnallista oheistekemistä mahdollisesti jännittävässä tilanteessa. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua täytyy tila järjestää ryhmälle sopivaksi (esim. tarjoilut esille, tuolit ja pöydät sopivaan muodostelmaan) ja varmistaa mukaan tilaisuudessa tarvittavat välineet: työkirja tai sen verkkoversio, tusseja, kyniä, fläppejä, tarralappuja, paperia ja teippiä. Tiedot voi syöttää suoraan verkkoon, jos verkkoyhteys on käytettävissänne. Ryhmätilaisuuden kulku 1. Luo rento ja miellyttävä ilmapiiri. Nauttikaa tarjoilusta. 2. Toivota osallistujat tervetulleiksi ja kerro, miksi tilaisuus järjestetään. Kertokaa, että juuri oikeat ihmiset ovat läsnä ja että juuri heidän asiaintuntemustaan tarvitaan. Juuri heillä on oleellista tietoa koskien nuorten hyvinvointia Helsingissä. 3. Kerro, mihin tietoja käytetään ja miksi. Tiedot kootaan Nuorten hyvinvointikertomukseen osana kaikkien vastanneiden ryhmien tuotoksia ja ne välitetään nuorten palveluista päättäville tahoille. Kenenkään yksittäisen nuoren vastauksia ei voida tunnistaa. Tiedon perusteella kehitetään nuorten palveluita Helsingissä, esimerkiksi kohdennetaan tukea sitä enemmän tarvitseville nuorille tai järjestetään mahdollisuuksia mielekkääseen toimintaan. 4. Jos ryhmä ei tunne toisiaan entuudestaan, vedä tilaisuuden aluksi jokin tutustumisharjoite. Tilaisuuden aloitusta valitessa on hyvä huomioida, että ryhmässä voi olla herkkiä osallistujia, joille vaativat esittelyt tai puheenvuorot saattavat luoda turhia paineita tai ahdistusta. Tilaisuuden aloituksen on hyvä olla rauhallinen eikä mitään erityistaitoja vaativa. Sen tarkoituksena on luoda turvallinen ilmapiiri ja saada osallistujat tuntemaan itsensä tervetulleeksi. 5. Esittele tapahtuman kulku sekä tilaisuudessa käsiteltävät teemat. Kerro myös omasta roolistasi. 6. Etene tilaisuudessa työkirjaa soveltaen. Kirjaa ryhmän vastukset joko työkirjaan tai suoraan verkkopohjalle. 7. Kerää tilaisuuden päätteeksi tiedot ryhmästä ja kirjaa ne työkirjaan (s. 19) tai suoraan verkkopohjalle. 8. Kiitä osallistujia! On tärkeää kiittää kaikkia osallistujia sekä varmistaa, että osallistujat tietävät mihin tietoja käytetään. Voit kertoa, että tietoa helsinkiläisten nuorten hyvinvoinnista löytyy verkosta osoitteesta: Tilaisuuden jälkeen Varmista ryhmältä koottujen tietojen tallentuminen verkkopohjalle osoitteessa: Työkirjan voi toimittaa täytettynä myös postitse nuorisoasiainkeskukseen tai vastaavasti tuoda se johonkin nuorisoasiainkeskuksen toimipisteeseen (esim. lähimpään nuorisotaloon), jolloin tiedot toimitetaan eteenpäin maksutta. Saatteeksi kirjataan tällöin: Nuorisoasiainkeskus Kokemustietoa nuorten ryhmiltä / Tiina Nurmi PL 5000, HELSINGIN KAUPUNKI

6 6 TEHTÄVÄ 1: Mahdollisuudet hyvinvointiin Virittää pohtimaan nuorten hyvinvointia ja saada tietoa nuorten kokemista mahdollisuuksista Helsingissä. OSA I: Helsinkiläisten nuorten mahdollisuudet. Sopikaa tilaan KYLLÄ- sekä EI-alue. Vetäjä lausuu väittämän oheisesta listasta. Ryhmäläiset asettuvat mielipiteensä mukaan, joko KYLLÄ- tai EI-alueelle. Kirjatkaa KYLLÄ- ja EI-alueella olevien nuorten määrä taulukkoon. Toistakaa sama jokaisen väittämän kohdalla. OSA II: Mitkä ovat tärkeimmät mahdollisuudet? Laittakaa listan mahdollisuudet (16 kpl) kaikkien nähtäville, esimerkiksi fläpeille ympäri tilaa. Jokaiselle ryhmäläiselle jaetaan viisi tarralappua. Tarralaput kuvastavat pisteitä (5 tarralappua = 5 pistettä). Jokaista pyydetään antamaan pisteensä mielestään tärkeimmälle tai tärkeimmille mahdollisuuksille. Pisteitä voi jakaa mielensä mukaan eri mahdollisuuksien kesken tai antaa vaikka kaikki samalle mahdollisuudelle, jos se tuntuu muita selvästi tärkeämmälle. Lopuksi ryhmänvetäjät kirjaavat taulukkoon kunkin mahdollisuuden kohdalle sille annettujen pisteiden lukumäärän.

7 7 Jos ajattelet elämääsi nuorena Helsingissä, onko sinulla riittävästi mahdollisuuksia kyllä (lkm) ei (lkm) pisteet 1. saada kavereita? 2. viettää aikaa luonnossa? 3. sinua kunnioittavaan kohteluun? 4. harrastaa haluamiasi asioita? 5. pysyä fyysisesti ja psyykkisesti kunnossa? 6. saada apua ja tukea? 7. huolehtia eläimistä tai kasveista? 8. vahvistaa taitojasi itseäsi kiinnostavissa asioissa? 9. sinulle sopivaan asumiseen? 10. tuntea olosi turvalliseksi sillä seudulla, missä asut? 11. toimia toisten hyväksi? 12. tulla rakastetuksi ja huolehdituksi? 13. vaikuttaa yhteisiin asioihin lähiympäristössäsi? 14. olla oma itsesi? 15. liikkua vapaasti ilman pelkoa joutua väkivallan tai häirinnän kohteeksi? 16. suuntautua itseäsi kiinnostavalle alalle (koulutus/työ)?

8 8 TEHTÄVÄ 2: Keskusteluteemoja hyvinvoinnista Herättää keskustelua nuorten hyvinvointiin liittyvistä teemoista ja koota nuorilta niihin liittyviä kokemuksia. Tämä on ohje keskusteluteemojen käsittelyä varten. Samaa ohjetta voi soveltaa kaikkiin osa-alueisiin. Halutessanne voitte myös itse soveltaa tehtävää ryhmällenne sopivammaksi, kuitenkin niin, että keskeiset työkirjaan nostettavat asiat edustavat riittävästi koko ryhmän mielipidettä. Seuraavilta sivuilta löydät kahdeksan keskusteluteemaa hyvinvoinnista sekä lyhyen kuvauksen kustakin osa-alueesta. Kunkin teeman käsittelemiseksi sivulla on kuusi kysymystä sekä tilaa ryhmän kokemusten kirjaamiseksi. OSA I: Kirjatkaa osa-alueen alla olevat kuusi kysymystä esimerkiksi fläpeille kaikkien näkyville. Jakakaa jokaiselle osallistujalle noin 30 tarralappua. Pyytäkää osallistujia pohtimaan ensin muutama minuutti itsekseen kutakin kysymystä ja kirjaamaan sitten jokaisesta kysymyksestä 3 5 mieleen tulevaa asiaa lapuille (yksi asia/tarralappu). Isomman ryhmän kanssa kysymyksiä voidaan pohtia myös pareina tai pienryhmissä. Seuraavaksi jokainen liimaa omat tarralappunsa kyseisen kysymyksen alle kaikkien nähtäväksi. Niistä voidaan myös halutessa kertoa muille ääneen. OSA II: Seuraavaksi joku tai jotkut osallistujista valitaan ryhmittelemään kertyneet laput niin, että samoja asioita käsittelevät laput liitetään yhdeksi ryhmäksi. Tämän jälkeen sanotaan ääneen, minkälaisia asioita lappuryhmiin kertyi ja sovitaan yhdessä kullekin lappuryhmälle sopiva otsikko. Otsikot kirjataan fläpeille kaikkien nähtäväksi. Lopuksi vetäjä kirjaa jokaisen kysymyksen alle syntyneet otsikot työkirjaan tai suoraan verkkopohjalle. Tehtävän jälkeen vetäjä voi kysyä minkälaisia ajatuksia tehtävä herätti ja antaa tilaa vapaalle puheelle teemasta.

9 9 Elämä ja terveys Helsinkiläiset nuoret elävät elinajanennusteen mukaisen elämän. Terveelliset elämäntavat yleistyvät ja nuorilla on heitä motivoivia liikuntaharrastuksia. Nuoret kokevat hallitsevansa omaa tilannettaan, olevansa elämäänsä tyytyväisiä ja arvostavat elämää. 1. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä oman hyvinvointisi kannalta ja minkälaisia terveellisiä elintapoja sinulla on? 2. Mitä tietoja, taitoja tai kykyjä sinulla tai muilla nuorilla pitäisi olla enemmän, että nuorten hyvinvointi Helsingissä paranee ja terveelliset elintavat yleistyvät? 3. Onko asioita, jotka heikentävät nuorten mahdollisuuksia voida hyvin ja elää terveellisesti Helsingissä? Jos on, niin mitä? 4. Tiedätkö Helsingissä nuoria tai nuorten ryhmiä, jotka tarvitsevat mielestäsi enemmän tukea tai apua hyvinvointiinsa? Jos tiedät, niin keitä ja millä perusteella? Älä mainitse kenenkään nimeä, vaan kuvaile minkälaiset nuoret tai ryhmät ja mistä syystä. 5. Miten nuoret voisivat itse edistää nuorten hyvinvointia ja terveellisiä elämäntapoja? 6. Miten palveluja tulisi Helsingissä parantaa, että kaikki nuoret voisivat hyvin ja eläisivät terveellisesti?

10 10 Itsensä kehittäminen Nuorilla on mahdollisuus kehittää, kokeilla ja ilmaista itseään, mieltymyksiään ja lahjakkuuksiaan niin vapaa-aikana, koulussa, työssä kuin julkisessa kaupunkitilassakin. Nuorten monimuotoinen ilmaisu näkyy kaupunkikuvassa, yhteiskunnallisessa keskustelussa ja eri toimintaympäristöissä. 1. Minkälaisia mahdollisuuksia sinulla on vahvistaa taitojasi niissä asioissa, jotka sinua erityisesti kiinnostavat? 2. Mitä tietoja, taitoja tai kykyjä sinulla tai muilla nuorilla pitäisi olla enemmän, että voisi vahvistaa taitojaan itseään kiinnostavissa asioissa? 3. Onko asioita, jotka heikentävät helsinkiläisten nuorten mahdollisuuksia vahvistaa taitojaan itseään kiinnostavissa asioissa? Jos on, niin mitä? 4. Tiedätkö Helsingissä nuoria tai nuorten ryhmiä, jotka tarvitsevat mielestäsi enemmän mahdollisuuksia omien taitojen vahvistamiseen itseään kiinnostavissa asioissa? Jos tiedät, niin keitä ja millä perusteella? Älä mainitse kenenkään nimeä, vaan kuvaile minkälaiset nuoret tai ryhmät ja mistä syystä. 5. Miten nuoret voisivat itse edistää nuorten mahdollisuuksia vahvistaa taitoja niissä aisoissa mitkä erityisesti nuoria kiinnostavat? 6. Miten palveluja tulisi Helsingissä parantaa, että kaikilla nuorilla olisi mahdollisuudet vahvistaa taitojaan itseään kiinnostavissa asioissa?

11 11 Tulevaisuuden hallinta Nuorilla on mahdollisuus koulutus- ja työelämään integroitumiseen sekä kohtuulliseen asumistasoon ja toimeentuloon. Nuorten itsenäistyminen omaan kotiin sujuu joustavasti ja asunnottomien nuorten tilanne on kohentunut. Nuorilla on unelmia ja toiveita ja he suhtautuvat myönteisesti tulevaisuuteen. 1. Mitkä asiat auttavat sinua oman tulevaisuuden suunnittelussa ja valintojen tekemisessä? 2. Mitä tietoja, taitoja tai kykyjä sinulla tai muilla nuorilla pitäisi olla enemmän, että voisi suunnitella omaa tulevaisuuttaan ja tehdä siihen liittyviä valintoja? 3. Onko asioita, jotka vaikeuttavat helsinkiläisten nuorten tulevaisuuden suunnittelua ja valintojen tekemistä? Jos on, niin mitä? 4. Tiedätkö Helsingissä nuoria tai nuorten ryhmiä, jotka tarvitsevat mielestäsi enemmän apua tai tukea tulevaisuuden suunnitteluun ja valintojen tekemiseen? Jos tiedät, niin keitä ja millä perusteella? Älä mainitse kenenkään nimeä, vaan kuvaile minkälaiset nuoret tai ryhmät ja mistä syystä. 5. Miten nuoret voisivat itse edistää nuorten tulevaisuuden suunnittelua ja siihen liittyvien valintojen tekemistä? 6. Miten palveluja tulisi Helsingissä parantaa, että nuorten tulevaisuuden suunnittelu ja siihen liittyvien valintojen tekeminen helpottuisi?

12 12 Turvallisuus Nuorilla on mahdollisuus elää vapaasti ilman pelkoa joutua psyykkisen tai fyysisen kiusaamisen kohteeksi. Nuoret kokevat Helsingin turvalliseksi paikaksi elää ja liikkua. 1. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä siinä, että voit kokea elämisen ja liikkumisen turvalliseksi Helsingissä? 2. Mitä tietoja, taitoja tai kykyjä sinulla tai muilla nuorilla pitäisi olla enemmän, että voisi kokea olonsa Helsingissä turvalliseksi? 3. Onko asioita, jotka vähentävät nuorten turvallisuuden tunnetta lähiympäristössäsi? Jos on, niin mitä? 4. Tiedätkö Helsingissä nuoria tai nuorten ryhmiä, jotka kokevat mielestäsi muita enemmän turvattomuutta? Jos tiedät, niin keitä ja millä perusteella? Älä mainitse kenenkään nimeä, vaan kuvaile minkälaiset nuoret tai ryhmät ja mistä syystä. 5. Miten nuoret voisivat itse edistää sitä, että nuoret voisivat kokea elämisen Helsingissä turvalliseksi ja elää ilman pelkoa joutua väkivallan tai häirinnän kohteeksi? 6. Miten palveluja tulisi Helsingissä parantaa, että kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus tuntea olonsa turvalliseksi ja elää ilman pelkoa väkivallan tai häirinnän kohteeksi joutumista?

13 Tunteet ja vuorovaikutus Nuorilla on mahdollisuus kokea syviä tunteita rakkautta, surua, kaipuuta, onnellisuutta, vihaa ja raivoa. Tunteet sitovat sosiaalisia suhteita, työstävät menetyksen kokemuksia, toimivat muutoksen voimavarana ja ovat elämyksinä osa inhimillisyyttä. Nuorten toimintakyky paranee ja ystävyyssuhteet lisääntyvät ja lujittuvat. Nuoret ymmärtävät tunteiden merkityksen ja aseman sosiaalisessa kanssakäymisessä ja yhteiskunnassa. Nuorilla on hyvä keskustelusuhde omiin vanhempiinsa tai johonkin muuhun aikuiseen tai vertaiseen. Sukupolvien välinen vuorovaikutus lisääntyy. 1. Mistä sinä löydät parhaiten kavereita tai porukoita, joissa viihdyt? Mitä tietoja, taitoja tai kykyjä sinulla tai muilla nuorilla pitäisi olla enemmän, että voisi löytää kavereita ja porukoita, joissa viihtyä? 3. Onko asioita, jotka vaikeuttavat helsinkiläisten nuorten mahdollisuuksia löytää kavereita ja porukoita, joissa viihtyä? Jos on, niin mitä? 4. Tiedätkö Helsingissä nuoria tai nuorten ryhmiä, jotka kokevat muita enemmän yksinäisyyttä? Jos tiedät, niin keitä ja millä perusteella? Älä mainitse kenenkään nimeä, vaan kuvaile minkälaiset nuoret tai ryhmät ja mistä syystä. 5. Miten nuoret voisivat itse edistää nuorten mahdollisuuksia löytää kavereita ja porukoita, joissa viihtyä? 6. Miten palveluja tulisi Helsingissä parantaa, että kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus löytää kavereita ja ryhmiä, joissa viihtyä?

14 14 Osallistuminen ja vaikuttaminen Nuorilla on valmiuksia toimia tavoitteellisesti ja heillä on moraalisia ja yhteiskunnallisia taitoja sekä kykyä arjen tilannesidonnaiseen harkintaan ja hallintaan. Nuorilla on kyky toimia luovasti ja vastuullisesti muuttuvissa ympäristöissä. Nuorten kiinnostus politiikasta lisääntyy ja odotukset koulutusvalinnoista tulevat realistisemmiksi. Nuorten sosiaalinen identiteetti vahvistuu ja yksinäisyyden kokemukset vähenevät. Nuoret kuuluvat tai liittyvät itselleen merkityksellisiin ryhmiin. 1. Mitä mahdollisuuksia sinulla on toimia toisten hyväksi ja vaikuttaa lähiympäristösi asioihin? 2. Mitä tietoja, taitoja tai kykyjä sinulla tai muilla nuorilla pitäisi olla enemmän, että voisi toimia toisten hyväksi ja vaikuttaa lähiympäristön asioihin? 3. Onko asioita, jotka vaikeuttavat helsinkiläisten nuorten toimimista toisten hyväksi ja vaikuttamista lähiympäristönsä asioihin? Jos on, niin mitä? 4. Tiedätkö Helsingissä nuoria tai nuorten ryhmiä, joiden mielipiteet ja ideat eivät tule riittävästi kuulluksi? Jos tiedät, niin keitä ja millä perusteella? Älä mainitse kenenkään nimeä, vaan kuvaile minkälaiset nuoret tai ryhmät ja mistä syystä. 5. Miten nuoret voisivat itse edistää nuorten toimintaa toisten hyväksi ja vaikuttamista lähiympäristön asioihin? 6. Miten palveluja tulisi Helsingissä parantaa, että nuoret voisivat toimia enemmän toisten hyväksi ja vaikuttaa lähiympäristönsä asioihin?

15 15 Yhdenvertaisuus Nuorilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja. Ketään ei syrjitä iän, etnisen alkuperän, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Maahanmuuttajanuorten koulutukseen integroituminen paranee ja monikulttuurisuus myönteisyys ja erilaisuuden salliminen vahvistuvat. 1. Missä ja minkälaisissa tilanteissa olet havainnut häirintää, syrjintää tai muuta epäasiallista kohtelua? 2. Mitä tietoja, taitoja tai kykyjä sinulla tai muilla nuorilla pitäisi olla enemmän, että epätasa-arvoinen kohtelu ja syrjintä vähenisivät? 3. Onko asioita, jotka vaikeuttavat helsinkiläisten nuorten mahdollisuuksia olla yhdenvertaisessa asemassa ja elää ilman syrjintää? Jos on, niin mitä? 4. Tiedätkö Helsingissä nuoria tai nuorten ryhmiä, jotka joutuvat kokemaan mielestäsi muita enemmän epätasa-arvoista kohtelua ja syrjintää? Jos tiedät, niin keitä ja millä perusteella? Älä mainitse kenenkään nimeä, vaan kuvaile minkälaiset nuoret tai ryhmät ja mistä syystä. 5. Miten nuoret voisivat itse edistää Helsingissä sitä, että kaikkia nuoria kohdeltaisiin yhdenvertaisesti eikä ketään syrjittäisi? 6. Miten palveluja tulisi Helsingissä parantaa, että kaikkien yhdenvertainen kohtelu toteutuisi ja syrjintä vähenisi?

16 16 Suhde luontoon Nuoret ovat tietoisia ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävän kehityksen merkityksestä. Nuorilla on oikeus käyttää luontoa oman hyvinvoinnin lisäämiseen kestävällä tavalla. Nuoret ymmärtävät, mitä biologinen monimuotoisuus tarkoittaa, miten talous ja kulutustavat vaikuttavat pidemmän aikajänteen hyvinvointiin ja mitä kestävä kehitys tarkoittaa globaalina ilmiönä. Kestävät elämäntavat ovat luonteva osa nuoren arkea. 1. Mitä mahdollisuuksia sinulla on olla luonnossa ja saada luontokokemuksia omalla asuinalueellasi? 2. Mitä tietoja, taitoja tai kykyjä sinulla tai muilla nuorilla pitäisi olla enemmän, jotta luontoa voisi hyödyntää enemmän oman hyvinvoinnin edistämisessä? 3. Onko asioita, jotka vaikeuttavat nuorten mahdollisuuksia olla luonnossa ja luontokokemuksien saamista? Jos on, niin mitä? 4. Tiedätkö Helsingistä joitain nuoria tai nuorten ryhmiä, jotka tarvitsevat enemmän mahdollisuuksia mennä luontoon ja saada luontokokemuksia? Jos tiedät, niin keitä ja millä perusteella? Älä mainitse kenenkään nimeä, vaan kuvaile minkälaiset nuoret tai ryhmät ja mistä syystä. 5. Miten nuoret voisivat itse edistää nuorten mahdollisuuksia olla luonnossa ja luontokokemuksien saamista? 6. Miten palveluja tulisi Helsingissä parantaa, että kaikilla nuorilla olisi riittävästi mahdollisuuksia olla luonnossa ja saada luontokokemuksia?

17 TEHTÄVÄ 3: Ryhmän viesti nuorten palveluista päättäville 17 Tuoda näkyväksi nuorten näkemyksiä sekä kokemuksia ja välittää niitä päätöksentekijöille. Jatkakaa lausetta. Pyydä jokaista ryhmäläistä miettimään hetki, mitä Helsingissä nuorten palveluista päättävien olisi hyvä tietää nuorten asioista ja hyvinvoinnista. Pyydä osallistujia kirjamaan vuorollaan esimerkiksi fläpille, tarralapuille tai tähän paperiin oma jatkonsa alla olevalle lauseelle. Jos ryhmä on suuri, voidaan lauseesta sopia pareina tai pienryhmissä. Lopuksi joku tai jotkut voivat lukea kaikki lauseet muille ääneen. Vetäjä huolehtii, että kaikki lauseet tulevat kirjattua työkirjaan tai suoraan verkkopohjalle. Nuorten palveluista päättävien olisi tärkeää tietää nuorten asioista vielä se, että

18 18 TEHTÄVÄ 4: Palaute Purkaa ryhmän kokemuksia tilaisuudesta sekä saada palautetta tehtävistä ja työvälineestä. Palautteen pohjalta kehitetään työkirjaa ja siihen liittyviä välineitä. Lopuksi ryhmäläisiltä kerätään palautetta. Osallistujia pyydetään keskustelemaan pareittain tai pienryhmissä hetki, mikä tehtävissä oli hyvää, mikä huonoa ja mitä jäi puuttumaan. Tämän jälkeen osallistujille jaetaan ehkä kolme tarralappua, joihin heitä pyydetään kirjaamaan aiemmin keskustellussa esiin tullut palaute seuraavasti: Tarralappu I: Mikä tehtävissä oli hyvää? Tarralappu II: Mikä tehtävissä oli huonoa? Tarralappu III: Mitä tehtävistä jäi puuttumaan? Tämän jälkeen parit kertovat muille oman palautteensa tai vastaavasti tarralaput käydään liimaamassa kysymysten mukaan otsikoiduille fläpeille. Vetäjä kirjaa palautteet alla olevaan taulukkoon. Hyvää huonoa puutteet Tähän ryhmänvetäjä voi antaa palautetta työkirjan laatijoille:

19 Tiedot ryhmästä Mikä ryhmä on kyseessä? (lyhyt kuvaus ryhmästä, esim. yläkoululuokka, järjestö-, seurakunta- tai harrastusryhmä, nuorisotalolla kokoontuva ryhmä tai kaveriporukka) 2. Millä alueella kokoonnutte tai toimitte useimmiten (alue tai kaupunginosa)? 3. Kuinka monta nuorta oli mukana vastaamassa kysymyksiin (osallistujien lukumäärä)? 4. Mihin ikäryhmään tilaisuuteen osallistuneet vastaajat kuuluivat (lukumäärä)? Ikäryhmä Osallistujien lukumäärä eri ikäryhmistä (ryhmän vetäjiä ei merkitä lukuun) 5. Osallistujien sukupuoli Alle Sukupuoli tyttö / nainen poika / mies muu / ei halua mainita Lukumäärä 6. Ryhmän vetäjän yhteystiedot (yhteystietoja ei julkaista) Nimi Sähköposti 7. Puh. Haluatteko saada jatkossa laajemmin tietoa helsinkiläisten nuorten vastauksista edellä ilmoittamaanne sähköpostiin? kyllä ei

20 Tietojen tallentaminen ja toimittaminen yhteiseksi tiedoksi Varmistakaa ryhmältä koottujen tietojen tallentaminen verkkopohjalle osoitteessa: Työkirjan voi myös toimittaa täytettynä postitse nuorisoasiainkeskukseen tai vastaavasti tuoda se johonkin nuorisoasiainkeskuksen toimipisteeseen (esim. lähimpään nuorisotaloon), jolloin tiedot toimitetaan eteenpäin maksutta. Saatteeksi kirjataan: Nuorisoasiainkeskus Kokemustietoa nuorten ryhmiltä / Tiina Nurmi PL HELSINGIN KAUPUNKI Lisätietoja Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Tiina Nurmi nuorisosihteeri tiina.nurmi@hel.fi Pirjo Mattila suunnittelija pirjo.mattila@hel.fi Harri Taponen erityissuunnittelija harri.taponen@hel.fi Helsingin kaupungin tietokeskus Stina Högnabba erikoistutkija stina.hognabba@hel.fi Kiitos, että osallistuit keskusteluun nuorten hyvinvoinnista ja nuorten kokemustiedon keruuseen!