Opettajankoulutuksen käsikirja

Transkriptio

1 AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS Opettajankoulutuksen käsikirja AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU, JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

2 Lukijalle Kädessäsi on se osa ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-opasta, josta selviävät keskeiset opettajaopintoja koskevat asiat. Käsikirjan tärkein tavoite on auttaa ja tukea Sinua opintojesi suunnittelussa ja opettajankoulutuksen tavoitteiden saavuttamisessa.

3 Ammatillista opettajankoulutusta koskevan asetuksen (357/2003) mukaan ammatillisen opettajankoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle 1) tiedot ja taidot ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista sekä 2) valmiudet kehittää opetusalaansa ottaen huomioon ammattien ja työelämän kehittyminen. Jokainen maamme viidestä ammatillisesta opettajakorkeakoulusta on omassa oppilaitoskohtaisessa opetussuunnitelmassaan tulkinnut näitä asetuksen tavoitteita omalla tavallaan. Tästä käsikirjasta ja opetussuunnitelman perusteista löydät meidän tulkintamme. Euroopan Unionissa on hahmoteltu koko Unionia koskevia opettajan yleisiä osaamisalueita. Niiden mukaan opettajalla tulee olla valmiudet: opetussuunnitelman perusteet, ammatillisen opettajakorkeakoulun toimintaa koskevia perustietoja, opintojen pelisäännöt, opintotukeen ja opintososiaalisiin etuihin liittyvät asiat sekä tiedot opiskeluasi tukevista palveluista. Tässä käsikirjassa kuvataan opettajankoulutuksen opintoihin sisältyvät opintojaksot. Kaikista opintojaksoista on kuvattu osaamistavoitteet, keskeiset sisällöt, arviointiaineistot, arviointikriteerit ja arviointiasteikko. Kehittyvä opettajuus ja Opetus ja ohjaus -opintojaksojen oppimistehtävät on kuvattu käsikirjassa. Muiden opintojaksojen oppimistehtävät ovat Optima-oppimisympäristössä kunkin opintojakson omassa työtilassa. 1) toimia informaation, teknologian ja tiedon kanssa, 2)työskennellä muiden ihmisten opiskelijoiden, kollegoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa, ja 3)toimia paikallisella, alueellisella, kansallisella, eurooppalaisella ja globaalilla tasolla. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa määritetyt opettajan osaamisalueet, jotka ovat opetussuunnitelman perustana, ovat näiden tavoitteiden mukaisia. Osaamisalueiden kuvaukset löydät seuraavasta luvusta. Lukuvuoden koko opinto-opas on sähköisessä muodossa osoitteessa Sieltä löydät ammatillisen opettajankoulutuksen ii

4 Sisällysluettelo Lukijalle 1 Osaamistavoitteet 4 Oppimisen ohjaaminen 5 Toimintaympäristöjen kehittäminen 6 Yhteistyö ja vuorovaikutus 8 Jatkuva oppiminen 9 Opiskelutavat ja arviointi 10 Oppimisen ja osaamisen arviointi 12 Hyväksilukeminen 13 Ammatillisen opettajankoulutuksen opinnot 15 Jatkuvan oppimisen opinnot 17 Kehittyvä opettajuus 8 op 18 Valinnaiset opinnot 10 op 25 Toimintaympäristöjen kehittämisen opinnot 27 Koulutus ja yhteiskunta 8 op 28 Opettajan toimintaympäristö 8 op 30 Oppimisen ohjaamisen opinnot 32 Oppiminen ja elämänkulku 8 op 33 Opetus ja ohjaus 18 op 35 Liite 1. Opintojen oletettu ajoittuminen 45 Liite 2. Opintojen päättäminen 47 Liite 3. Valinnaiset opinnot 48 iii

5 KAPPALE 1 Osaamistavoitteet Tässä käsikirjassa kuvattu opettajankoulutus perustuu ammatillisen opettajan osaamisen määrittelyyn. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajan osaaminen on määritetty neljäksi osaamisalueeksi: 1. oppimisen ohjaaminen 2. toimintaympäristöjen kehittäminen 3. yhteistyö ja vuorovaikutus 4. jatkuva oppiminen Opettajalta vaadittavaa keskeistä osaamista ovat oppimisen ohjaaminen ja toimintaympäristöjen kehittäminen. Nämä eivät ole toisistaan erillisiä, vaan kiinteästi toisiinsa sidoksissa olevia osaamisen alueita. Samoin jatkuva oppiminen sekä yhteistyö ja vuorovaikutus ovat sidoksissa oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen. Oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu osaamisalueisiin ja niistä johdettuihin osaamisiin. Myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja arviointi perustuvat opintojaksojen osaamiskuvauksiin.

6 OSAAMISTAVOITTEET : OSIO 1 Oppimisen ohjaaminen Oppimisen ohjaaminen on aina luonteeltaan käytännöllistä toimintaa, tapahtuupa se oppilaitoksessa, työpaikoilla tai virtuaalisesti. Laadukas opetus- ja ohjaustyö ja sen kehittäminen perustuvat riittävään teoreettiseen tietämykseen oppimisesta, osaamisen rakentumisesta sekä ihmisestä oppijana ja oman osaamisensa rakentajana. Oppimisen lainalaisuuksien tuntemus ja toiminnan teoreettinen hallinta, joka perustuu tietoiseen käsitykseen oppimisesta, on siten opettajan keskeistä osaamista. Opettajan on myös ymmärrettävä ihmisten erilaisuus oppijoina. Opiskelijoiden kulttuurisen taustan monimuotoistuessa opettajalta vaaditaan kykyä toimia oppijoiden edellytysten mukaan ja vastata erilaisten oppijoiden yksilöllisiin oppimistarpeisiin. Oppimisprosessien ja -ympäristöjen suunnitteluun liittyy aina myös arvovalintoja, jotka heijastelevat opettajayhteisöjen ja yksittäisen opettajan käsityksiä toivotuista päämääristä. Opettajan työ on siten luonteeltaan syvästi arvosidonnaista ja eettistä toimintaa. Uudet oppimisympäristöt ja niiden hyödyntäminen laajentavat perinteistä näkemystä opetustyöstä. Lähitulevaisuuden kehittämiskohteena on erityisesti uusien teknologioiden mahdollistamien pedagogisten ratkaisujen kehittäminen oppimisen ohjaamisessa. Erilaisten ratkaisujen tulee olla taloudellisesti kestävää. Tämä vaatii opettajalta taitoa sopeuttaa ohjaustoiminta olemassa olevien resurssien sallimiin puitteisiin. Tämä edellyttää opettajalta: oppimista koskevaa osaamista, joka tarkoittaa opettajan tietoisuutta oppimista koskevista teoreettisista ja filosofisista lähtökohdista, oppijaosaamista, joka tarkoittaa opettajan tietoisuutta oppimisensa ja muiden lähtökohtiensa suhteen erilaisista oppijoista opetus- ja ohjaus- ja arviointiosaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa ja tahtoa ottaa huomioon opiskelijoiden yksilöllisyys opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja oppimisen ohjaamisessa ja arvioinnissa sekä kykyä olla myönteisessä vuorovaikutuksessa erilaisten oppijoiden kanssa sekä taitoa kehittää ja uudistaa opetusta ja oppimisympäristöjä yhteistyössä muiden asianosaisten kanssa, ja uuden teknologian osaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa ja tahtoa hyödyntää uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia oppimisympäristöjen kehittämisessä ja kykyä kehittää teknologian käyttöä oppimisessa, opetuksessa ja ohjauksessa pedagogisesti mielekkäällä tavalla. 5

7 OSAAMISTAVOITTEET : OSIO 2 Toimintaympäristöjen kehittäminen Oppimisen ohjaamisen ohella opettajan työhön sisältyy erilaisten toimintaympäristöjen kehittäminen. Opettaja on ensinnäkin oman lähiyhteisönsä jäsen. Oppilaitoksen tai yksikön toiminnan kehittäminen edellyttää jokaiselta opettajalta yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tutkimus-, kehittämis,-ja innovaatiotoiminnan valmiuksia. Opettajuuteen liittyy täten myös vahva sisäisen yrittäjyyden näkökulma ja vaatimus laatu- ja taloustietoisuudesta. Oppilaitoksen ja sen opettajien toimintaympäristö koostuu myös erilaisista vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteista paikallisen ja alueellisen työelämän ja kanssa. Laajimmillaan opettajan toimintaympäristö muodostuu erilaisista kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista. Kestävän kehityksen reunaehtojen tuntemus niin globaalilla kuin paikallisellakin tasolla sekä yhteiskunnan ja työelämän muutossuuntien tunnistaminen ovat olennaisia osaamisvaatimuksia opettajan työssä. Mielekkäiden pedagogsten ratkaisujen kehittämisen edellytyksenä on oman ammattialan tai opetustehtävän sisällön teoreettinen ja käytännöllinen hallinta. Työelämäyhteistyön laajentuessa ja työpaikkojen tullessa yhä merkittävämmäksi osaksi ammatillista oppimista, kehitetään jatkuvasti myös uusia menetelmällisiä ratkaisuja. Toimintaympäristöjen kehittäminen edellyttää myös tiedon käyttöön liittyviä taitoja ja kehittämistaitoja. Tiedonkäyttöön liittyvät kysymykset ovat osa opettajan työn eettistä ulottuvuutta. Samoin kuin oppimisprosessien ja -ympäristöjen suunnitteluun liittyy asioita, jotka heijastelevat opettajan käsityksiä toivotuista päämääristä, myös tiedon käyttöön liittyy aina arvovalintoja. Ne tulevat esille opettajan omien tutkimus- ja kehittämiskohteiden valinnassa ja sitoutumisena hänen tärkeinä näkemiensä asioiden edistämiseen. Ne tulevat näkyviksi myös opettajan pyrkimyksissä vaikuttaa yhteisöönsä ja niihin toimintaympäristöihin, joissa opettaja kulloinkin toimii. Laajimmillaan opettajan toiminta tapahtuu aina tietyssä yhteiskunnallis-historiallisessa ympäristössä. Opettaja voi vaikuttaa tulevan työelämän ja yhteiskunnan luonteeseen osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. Opettajan työ on siten luonteeltaan eettistä: opettajien toiminnalla on keskeinen merkitys yhteiskunnan ja työelämän kehittymisessä niiden erilaisia asioita koskevien valintojen kautta, joita jokainen opettaja jatkuvasti työssään tekee. 6

8 Kyetäkseen toimimaan mielekkäällä tavalla muuttuvassa ja monimuotoutuvassa toimintaympäristössä ja kehittämään sitä, opettajalla on oltava: toimintaympäristöosaamista, joka tarkoittaa opettajan kykyä hahmottaa a) omaa toimintaansa suhteessa organisaationsa ja työyhteisönsä toimintaan ja toiminnan perusteisiin sekä niissä tapahtuviin muutoksiin, ja b) yhteisönsä, esim. oppilaitoksensa tai koulutusyksikkönsä, toimintaa suhteessa sille oleellisten toimintaympäristöjen (työelämä, alueet ja yhteiskunta, kansainvälinen yhteistyö) muutokseen sekä kestävän kehityksen periaatteiden soveltamiskykyä omassa toimintaympäristössä, työelämä- ja yrittäjyysosaamista, joka tarkoittaa oman ammattialan riittävää sisällöllistä ja menetelmällistä hallintaa, yrittäjyyden ja yritteliäisyyden merkityksen ymmärtämistä työelämän kehittämisessä sekä tahtoa ja taitoa kehittää koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä, ja kehittämisosaamista, joka tarkoittaa opettajan kykyä kehittää omaa ja yhteisönsä toimintaa suhteessa toimintaympäristön muutokseen, sekä tahtoa ja taitoa kehittää oman alansa työelämää alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. 7

9 OSAAMISTAVOITTEET : OSIO 3 Yhteistyö ja vuorovaikutus Laajemmin se sisältää myös valmiuden työskennellä verkostoissa, jotka muodostuvat eri oppilaitosten ja työelämän edustajista. Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajien kohdalla tällaiset osaamisen vaatimukset ovat jo läsnä päivittäisessä toiminnassa esimerkiksi työssä oppimisen ja jatkuvasti laajenevan projektitoiminnan takia. Laajimmillaan yhteistyö ulottuu kansainvälisiin suhteisiin. Opettajan osaamiseen kuuluu siten: Opettajan työ on aina ollut luonteeltaan sosiaalista ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvaa. Sosiaalisuuden luonne on eri aikoina määrittynyt eri tavoin, mutta opetus-/oppimistilanteet ovat aina perustuneet ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Kyky myönteiseen, eettisesti kestävään vuorovaikutukseen oppijoiden kanssa, on laadukkaan oppimisen ohjaamisen kulmakivi. yhteistyö- ja verkosto-osaamista, jolla ymmärretään opettajan tahtoa ja taitoa toimia erilaisissa alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä yhteisyöverkostoissa, sekä vuorovaikutusosaamista, joka tarkoittaa opettajan kykyä toimia erilaissa vuorovaikutussuhteissa kulloisenkin toiminnan tavoitteen kannalta myönteisellä ja mielekkäällä tavalla. Yhteistyö ja vuorovaikutus kytkeytyvät kiinteästi oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen. Yhteistyö liittyy usein esimerkiksi valtakunnalliseen tai alueelliseen koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen tai erilaisiin työelämäyhteistyönä tapahtuviin kehittämishankkeisiin. Vuorovaikutusosaaminen liittyy kiinteästi esimerkiksi oppimisen ohjaamistilanteisiin. Yhteistyö oppilaitostasolla käsittää valmiuden muodostaa toimivia ohjaus- ja vertaissuhteita, työryhmiä yms. 8

10 OSAAMISTAVOITTEET : OSIO 4 Jatkuva oppiminen Jatkuvan oppimisen vaatimus liittyy muihin osaamisalueisiin. Yhdistävänä tekijänä on reflektiivisyyden käsite. Opettajuus on yksilöllistä ja yhteisöllisesti jaettua asiantuntijuutta. Opettajan ammattitaitoon liittyykin näin määritettynä reflektiivisesti toimivan ammattilaisen piirre: opettaja on oman työnsä tutkija ja kehittäjä, joka yhteistoiminnassa muiden kanssa rakentaa jatkuvasti omaa ja yhteisönsä osaamista. Kyetäkseen uudistumaan ja uudistamaan opettaja tarvitsee: reflektio-osaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa realistisesti ja kriittisesti arvioida oman ja yhteisönsä toiminnan lähtökohtia ja tavoitteita, sekä omaa ja yhteisönsä osaamista suhteessa toimintaympäristön muutokseen, ja kykyä asettaa uusia tavoitteita oman ja yhteisönsä toiminnan kehittämiseksi, ja tiedonhallintaosaamista, jolla ymmärretään opettajan taitoa etsiä, kriittisesti valikoida ja yhteistoiminnallisesti muiden toimijoiden kanssa rakentaa sellaista käytännöllistä ja teoreettista tietoa, joka palvelee sekä hänen, että hänen yhteisönsä osaamisen kehittymistä, sekä taitoa ja tahtoa käyttää tietoa oppimisen edistämiseksi. Kyky reflektioon eli kriittiseen itsearviointiin kuuluu opettajan osaamiseen. Henkilökohtainen reflektointi sekä kyky tehdä itsenäisiä valintoja ja ratkaisuja ovat välttämättömiä jatkuvissa muutospaineissa. Itsereflektioon sisältyy myös ajatus yhteisöllisestä reflektiosta. Kommunikaatio on tällöin keskeinen väline, jonka avulla luodaan yhteistä ymmärrystä yhteisön työskentelyn ja kehittymisen reunaehdoista. 9

11 KAPPALE 2 Opiskelutavat ja arviointi Oppimisympäristösi koostuu vertaisopiskelijoista, ammatillisen korkea-asteen ja/tai toisen asteen koulutuksesta ja niitä ympäröivästä työelämästä ja ammatillisen opettajakorkeakoulun tarjoamista ohjauspalveluista ja verkkoympäristöstä.

12 Keskeisiä työskentelymuotoja, joiden avulla työstät erilaisia oppimistehtäviä ovat seminaarit, oppimispiirit ja verkossa tapahtuva työskentely. Opetus- ja ohjaus- ja arviointiosaamistasi taitojasi kehität käytännön toiminnassa. Seminaarit ovat alueellisissa ryhmissä tapahtuvaa ohjausta varten. Ryhmääsi ohjaa ammatillisen opettajakorkeakoulun kouluttaja. Seminaareissa keskitytään Kehittyvä opettajuus -opintojakson ja Opetus ja ohjaus -opintojakson oppimistehtävien työstämiseen ja ohjaamiseen. Niissä sinulla on myös mahdollisuus jakaa vertaisryhmäsi kesken oppimistehtävien tuottamia kokemuksia ja niiden tuloksia. Oppimispiirit ovat seminaariryhmiä pienempiä opiskelijaryhmiä. Oppimispiirisi kokoontuu ja pitää yhteyttä seminaarien välillä niiden toimintatapojen ja aikataulujen mukaan, jotka oppimispiirisissäsi sovitte. Oppimispiirien keskeisenä tehtävänä on yhteistoiminnallisesti työstää eri opintojaksoihin liittyviä oppimistehtäviä. Oppimispiirien työskentelyssä hyödynnetään Optima-verkkoopiskeluympäristön lisäksi Etherpad-muistiota, GoogleDocsia yhteiseen tuottamiseen sekä Lynciä tai Skypeä verkkoviestintään. Voit oppimispiirisi jäsenten kesken sopia myös muista verkkotyökaluista. Verkkotyöskentely ja -ohjaus toteutuvat pääasiassa ammatillisen opettajakorkeakoulun suljetussa Optimaopiskeluympäristössä sekä Adobe Connect -verkkokokousjärjestelmässä. Näiden lisäksi käytetään myös sosiaalisen median työvälineitä. Pääasiallisena viestintäkanavana käytetään sekä Optimaa että sähköpostia. Sinun kannattaa seurata aktiivisesti, muutaman kerran viikossa sekä Optimaa että sähköpostiliikennettä. Sähköpostiviestit voit halutessasi uudelleenohjata JAMKin sähköpostista toiseen osoitteeseen. Tutustu verkko-opiskelun ohjeisiin. Verkko-opiskelua varten sinulla tulee olla käytössäsi tarvittava tietotekninen laitteisto: tietokone, jossa vähintään Windows xp-käyttöjärjestelmä tai Mac, laajakaistainen, kiinteä internetyhteys (langatonta mokkulayhteyttä ei suositella ainoana vaihtoehtona) kuulokemikrofoniyhdistelmä (headset, suosituksena USBliitännällä oleva malli) web-kamera Voit opiskella joko osa-aikaisesti tai kokopäiväisesti. Kokopäiväisenä opiskelijana olet oikeutettu erilaisiin opintososiaalisiin etuuksiin. Kokopäiväinen opiskelu edellyttää sitä, että laadit henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmasi siten, että suoritat opintosi kokonaisuudessaan yhdessä lukuvuodessa. Saadaksesi kokopäiväiseen opiskeluun liittyvät opintososiaaliset etuisuudet henkilökohtainen opiskelusuunnitelmasi hyväksytään Jyväskylän ammattikorkeakoulun opintotukilautakunnassa. 11

13 OPISKELUTAVAT JA ARVIOINTI: OSIO 1 Oppimisen ja osaamisen arviointi palautteet ja muut arvioinnit perustuvat sekä määritettyihin osaamistavoitteisiin että opiskelijan omalle oppimiselleen asettamiin tavoitteisiin. Arviointi on siten luonteeltaan kehittävää. Opiskelijoiden itsearvioinneilla ja vertaisarvioinneilla on merkittävä rooli opintojen kaikissa vaiheissa. Jokaiseen oppimistehtävään liittyy itsearviointitehtävä. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa oppimisen ohjaaminen ja arviointi on luonteeltaan kehittävää ja avointa opiskelijoiden ja kouluttajien välistä jatkuvaa vuoropuhelua. Oppimisen ja osaamisen arviointi on osaamistavoitesuhteista: oppimisen ohjaus ja osaamisen arviointi tapahtuu suhteessa opintojaksoille määritettyihin tavoitteisiin. Arviointi on myös kriteeriviitteistä: arviointipäätökset (hyväksytty / hylätty) tehdään hyväksyttävälle osaamiselle määriteltyihin kriteereihin perustuen. Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää, että hyväksytyn osaamisen kriteerit täyttyvät. Arviointi perustuu oppimistehtäviin, havainnointiin, keskusteluihin ja muihin laadullisiin aineistoihin, ja on siten luonteeltaan laadullista. Osaamistavoitteet toimivat oppimisen ohjaamisen ja itsearviointien ja vertaisarviointien lähtökohtana. Oppimisprosessin aikana annettava ohjaus, erilaiset 12

14 OPISKELUTAVAT JA ARVIOINTI: OSIO 2 Hyväksilukeminen Sinulla on mahdollisuus hyväksilukea opintoihisi sellaista osaamista, jota olet aiemmin hankkinut muissa opinnoissa, työelämässä tai muissa yhteyksissä. Aiemmin tai muualla hankitun osaamisen hyväksilukeminen tarkoittaa opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai osaamisen hyväksymistä osaksi opettajankoulutusopintoja. Hyväksilukemisen muotoja ovat korvaaminen, sisällyttäminen ja tunnistaminen. Korvaaminen Korvaamisella tarkoitetaan opintojen korvaamista muualla suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla saman alan opinnoilla. Opettajankoulutuksen opintojaksoista seuraavat voi hyväksilukea korvaamalla: Koulutus ja yhteiskunta Oppiminen ja elämänkulku Korvaavat opintosuoritukset on esitetty korvattavien opintojaksojen kuvausten yhteydessä. Sisällyttäminen Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi opintoja. Valinnaisiin opintoihin opiskelija voi sisällyttää kymmenen opintopisteen verran sellaisia muualla suoritettuja opintoja, jotka tukevat hänen opettajankoulutukselle asettamiaan henkilökohtaisia tavoitteita. Opettajakorkeakoulu päättää opiskelijan esittämien opintojen sisällyttämiskelpoisuudesta. 13

15 Tunnistaminen Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen lähtökohtana on opetussuunnitelman tavoitteena oleva osaaminen, jonka opiskelija on voinut hankkia missä, milloin ja miten tahansa. Opiskelija arvioi, kuvaa ja osoittaa osaamisensa opintojaksokuvausten yhteydessä esitetyllä tavalla. Opiskelijan esittämän aineiston perusteella opettajakorkeakoulu arvioi opiskelijan osaamisen ja päättää hyväksiluvusta. Opettajankoulutusopinnoista seuraavat opintojaksot ovat osaamisen tunnistamisen avulla hyväksiluettavia: Opettajan toimintaympäristö Ohjeet kaikkiin hyväksilukemismahdollisuuksiin on kuvattu eri opintojaksojen yhteydessä. Lomakkeet opintojen korvaamiseen, sisällyttämiseen ja tunnistamiseen löytyvät osoitteesta aokk.jamk.fi/lomakkeet elokuussa

16 KAPPALE 3 Ammatillisen opettajankoulutuksen opinnot Ammatillinen opettajankoulutus on laajuudeltaan 60 opintopistettä ja asetuksen mukaan siihen sisältyy kasvatustieteellisiä perusopintoja ammattipedagogisia opintoja opetusharjoittelua muita opintoja

17 Tämä opetussuunnitelma on osaamisperustainen. Asetuksessa mainitut opinnot on jäsennetty opettajan osaamisen määrityksestä johdettujen osaamisalueiden mukaisiin opintohin. Opintoihin kuuluvien opintojaksojen kuvaukset avautuvat seuraavista linkeistä: jatkuvan oppimisen opinnot toimintaympäristöjen kehittämisen opinnot Jatkuvan oppimisen opinnot koostuvat Kehittyvä opettajuus opintojaksosta ja valinnaisista opinnoista. Toimintaympäristöjen kehittämisen opintoihin kuuluu Koulutus ja yhteiskunta -opintojakso ja Opettajan toimintaympäristö -opintojakso. Oppimisen ohjaamisen opinnot koostuvat Oppiminen ja elämänkulku -opintojaksosta ja Opetus ja ohjaus -opintojaksosta. oppimisen ohjaamisen opinnot Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaamisalueen osaamista edistetään näiden kolmen opintokokonaisuuden avulla. 16

18 OPINNOT: OSIO 1 Jatkuvan oppimisen opinnot Voit valita ammatillisen opettajakorkeakoulun tarjonnassa olevia valinnaisia opintojaksoja tai etsiä muusta koulutustarjonnasta sellaisia koulutuskokonaisuuksia, jotka parhaiten palvelevat henkilökohtaisia oppimistavoitteitasi. Jatkuvan oppimisen opinnot kattavat koko opiskelusi ajan. Näiden opintojen tavoitteena on, että sinulla on toiminnallisia ja käsitteellisiä välineitä käynnistää oman ammattiidentiteettisi kehittäminen ja opintojesi jälkeen ylläpitää oman osaamisesi kehittämistä. Jatkuvan oppimisen opintoihin kuuluvat seuraavat opintojaksot: Kehittyvä opettajuus -opintojakso (8 op) ja Valinnaiset opinnot (10 op). Kehittyvä opettajuus -opintojaksossa työstetään opettajankoulutuksen portfolio. Se alkaa henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaasi liittyvillä tehtävillä ja päättyy kokoavaan itsearviointiin. Valinnaisten opintojen avulla voit laajentaa omaa osaamistaan haluamallasi tavalla. 17

19 OPINNOT: OSIO 2 Kehittyvä opettajuus 8 op Opintojakson työskentelyä ohjaa oma kouluttaja. Opintojaksotyöskentely kestää koko opiskeluprosessin ajan. Opintojakson ASIO-koodi on APJO1000. Portfoliotyöskentelyyn kuuluu koko koulutusta koskevan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatiminen opintojaksokohtaisten yksilöllisten ja ryhmäkohtaisten opiskelusuunnitelmien laatiminen reflektiopäiväkirjan kirjoittaminen kokoava itsearviointi portfolion kokoaminen edellisten pohjalta. Kehittyvä opettajuus -opintojakson keskeinen elementti on portfoliotyöskentely. Koostat omaa porfoliotasi koko opiskelusi ajan. Suunnittelelet ja arvioit opintojesi etenemistä niiden alussa ja opiskelusi eri vaiheissa. Opintojesi päättövaiheessa teet kokoavan itsearvioinnin. Opiskelusi päätteeksi käyt kouluttajasi kanssa päättökeskustelun, jota varten laadit portfolion, johon sisällytät kokoavan itsearvioinnin lisäksi tärkeimpinä pitämiäsi kokemuksia ja oppimistuloksia opintojesi ajalta. Aiemmin opitun arviointi, tunnistaminen ja tunnustaminen mahdollistuvat opintojaksokohtaisen opiskelun suunnittelun yhteydessä. Osaamistavoitteet Opiskelija on tietoinen ammatillisen opettajankoulutuksen tavoitteista, sisällöistä sekä toteutustavoista ja -periaatteista. Hän osaa tunnistaa oman aiemmin hankkimansa osaamisen suhteessa opettajan osaamisalueisiin ja kykenee asettamaan 18

20 mielekkäitä tavoitteita omalle oppimiselleen suhteessa ammatillisen koulutuksen toimintaympäristöjen kehittymiseen ja opettajankoulutukselle asetettuihin tavoitteisiin. Opiskelija kykenee käsitteellistämään ja perustelemaan omaa toimintaansa opettajana. Hän osaa asettaa itselleen ammatillista kehittymistään koskevia uusia tavoitteita ja on tietoinen omaan ammatti-identiteettiinsä vaikuttavista tekijöistä. Opiskelija osaa arvioida realistisesti omaa oppimistaan ja osaamistaan suhteessa omiin ja opettajankoulutuksen tavoitteisiin. Hän kykenee asettamaan uusia tavoitteita oman ja työyhteisönsä kehittymisen tueksi myös opettajankoulutuksen jälkeen. Sisältö opettajankoulutuksen tavoitteet, sisällöt, opiskelu- ja arviointitavat ja opiskeluprosessin eteneminen henkilökohtaisen opiskeluprosessin suunnittelu: oman osaamisen tunnistaminen opintojen alkaessa ammatti-identiteetti suhteessa kehittyvään opettajuuteen Arviointiaineisto oppimispiiri- ja seminaarityöskentely, portfolio ja päättökeskustelu Arviointikriteerit Portfoliotyöskentelyn tuottaman arviointiaineiston avulla arvioidaan reflektio-osaamista, kehittämisosaamista sekä yhteistyö- ja verkosto-osaamista. Hyväksyttävän tason arviointikriteerit ovat seuraavat: Reflektioosaaminen Kehittämisosaaminen Yhteistyöja verkostoosaaminen HYVÄKSYTTÄVÄ OSAAMINEN Opiskelija arvioi realistisesti omaa osaamistaan ja kehittymistään suhteessa opettajan osaamisalueisiin. Opiskelija arvioi realistisesti oman ammattiidentiteettinsä kehittymistä. Opiskelija määrittää perusteltuja tavoitteita pedagogisen osaamisensa kehittämiseksi. Opiskelija tuottaa oppimisprosessiaan realistisesti kuvaavan ja arvioivan portfolion. Opiskelija kykenee hyödyntämään yhteistyöverkostoja oman pedagogisen kehittymisen tukena. Opiskelija kykenee antamaan palautetta ja hyödyntämään saamaansa palautetta omassa ammatillisessa kehittymisessään. Arviointiasteikko: Hyväksytty / Hylätty 19

21 Oppimistehtävät Opintojaksoon kuuluu neljä oppimistehtävää: 1. Portfoliotyöskentely 2. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) 3. Reflektiopäiväkirja 4. Kokoava itsearviointi 1. Portfoliotyöskentely Kehittyvän opettajuuden opintojaksolla työstetään portfoliota. Portfoliotyöskentely kestää koko opiskeluprosessin ajan. Se alkaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisesta ja päättyy päättökeskusteluun. Portfoliotyöskentely auttaa sinua tunnistamaan omaa osaamistasi ja kehittymistäsi. Valikoi portfolioosi opiskelun kuluessa sellaista sinulle merkityksellistä aineistoa, joka kertoo siitä mitä olet oppinut ja miten olet kehittynyt koulutuksen aikana ja mitä osaat koulutuksen päättyessä. Pidä aineiston valinnan keskeisinä kriteereinä koulutuksen tavoitteita ja henkilökohtaisia tavoitteitasi. Perustele valintasi. Käytä rohkeasti mielikuvitustasi ja osaamistasi portfolion kokoamisessa, sillä on tärkeää, että se on juuri sinun näköisesi. 2. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) on portfoliotyöskentelyn ensimmäinen vaihe. HOPSissa on tarkoitus tunnistaa omaa aiemmin hankittua osaamista suhteessa opettajankoulutuksen osaamistavoitteisiin. HOPS on opiskelun sisältöjä ja muotoja koskeva suunnitelma siitä, miten opettajankoulutuksen tavoitteet voidaan kunkin opiskelijan osalta saavuttaa. HOPSin laatiminen ja sen ylläpitäminen perustuu jatkuvaan ja aktiiviseen oman oppimisen havainnointiin ja itsearviointiin (reflektointiin) suhteessa opettajankoulutuksen tavoitteisiin. HOPS jäsentää opintojen etenemistä. Tehtävänäsi on laatia henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka sisältää neljä osaa: 20

22 1. oma opiskeluorientaatio 2. sitoutuminen opiskeluun ja opiskeluvalmiudet 3. opettajankoulutuksen sisällölliset kysymykset 4. konkreettinen opintojen ajoitussuunnitelma. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman 1. ja 2. osa palautetaan Optimaan oman ryhmän työtilaan (työtila aukeaa elokuussa) ja sitä käsitellään ensimmäisessä seminaarissa. Tämän jälkeen alustavaa HOPSia täydennetään jatkuvasti ja siihen tehdään tarpeellisia muutoksia opiskeluprosessin edetessä Oma opiskeluorientaatio Kuvaa omaa opiskeluorientaatiotasi vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: millaisten vaiheiden kautta olet päätynyt opettajankoulutukseen? mitä odotat opettajan työltä? mitkä ovat motiivisi opettajaksi ryhtymiselle? mitkä ovat tällä hetkellä keskeiset tavoitteesi opettajana kehittymiselle? mitkä asiat ovat vahvuuksiasi ja kehittymishaasteitasi opettajana? 2.2. Sitoutuminen opiskeluun ja opiskeluvalmiudet mitä olet itse valmis panostamaan tavoitteittesi saavuttamiseksi? miten arvioit koulutuksen työtapojen ja itsenäisen työskentelyn sopivan sinulle? mitkä ovat valmiutesi verkkoympäristössä tapahtuvaan työskentelyyn? onko sinulla oppimiseen liittyviä haasteita, esimerkiksi oppimisvaikeuksia, joista kouluttajan on hyvä olla tietoinen? luonnehdi itseäsi oppijana 2.3. Opettajankoulutuksen sisällölliset kysymykset Perehdy käsikirjan alussa kuvattuihin opettajan työn osaamisalueisiin ja opettajankoulutuksen opintojaksoihin. mitä osaamisalueet tarkoittavat kohdallasi? mitä niistä jo osaat ja miten voit niissä kehittyä? mitä sinun pitäisi vielä oppia? Palaa näiden kysymysten pohdintaan vielä tarkemmin ensimmäisen seminaarin jälkeen. 21

23 2.4. Ajankäytön suunnittelu Tee alustava ajoitussuunnitelma opinnoillesi tutustuttuasi huolellisesti opintojen sisältöihin ja laajuuksiin. Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laatiessasi on tärkeää miettiä, miten voit jakaa aikasi ja voimavarasi eri elämänalueiden kesken ja millaiseen opiskeluaikatauluun sinun on mahdollista sitoutua. Ohjattua opiskeluaikaa on elokuusta 2012 alkaen kokopäiväisillä opiskelijoilla yksi lukuvuosi ja osa-aikaisilla kaksi lukuvuotta. Opinto-oikeus on kokopäiväisillä opiskelijoilla kaksi vuotta ja osa-aikaisilla kolme vuotta. Opiskelulle kannattaa laatia välitavoitteita ja opintojen edistymistä kannattaa arvioida säännöllisesti. Suunnitelmia ja aikataulutusta voi tarvittaessa muuttaa, mutta päätavoitteesta kannattaa pitää kiinni. Opiskeluun liittyy erilaisia työn ja opiskelun suunnittelu- ja järjestelykysymyksiä. Oppimistehtäviä työstetään seminaareissa, oppimispiireissä ja verkkoympäristössä. Kaikki nämä edellyttävät sinulta aktiivista osallistumista. Erityisesti muussa kuin opettajan työssä toimivien on jo tässä vaiheessa tärkeä ryhtyä järjestämään itselleen aikaa oppilaitoksissa tapahtuvaa opiskelua varten. Ikkuna yrittäjyyskasvatukseen (Liite 3) 3. Reflektiopäiväkirja Päiväkirjan tarkoitus on ohjata omakohtaiseen, reflektiiviseen ajatteluun. Se on keskeinen lähde, kun koulutuksessa työstetään portfoliota ja kokoavaa itsearviointia. Reflektiopäiväkirjaa kirjoitetaan koko koulutuksen ajan. Reflektiopäiväkirjaan voit kirjata kysymyksiä, kommentteja ja havaintojasi omista tavoitteistasi ja opiskeluprosessistasi. Voit verrata seminaarissa esiin nostettujen teemojen ja lukemasi kirjallisuuden sekä oppimistehtäviesi herättämiä ajatuksia omiin kokemuksiisi. Opetustilanteissa voit pohtia sekä opiskelijoiden toimintaa että omaa toimintaasi. Opetusharjoittelussa saat palautetta opiskelijoilta, kollegalta tai ohjaavalta opettajalta, kouluttajalta ja vertaisohjaajilta. Tarkastele päiväkirjassa opettajan ammatti-identiteettisi kehittymistä. Seminaareissa käsitellään opiskelijoiden reflektiopäiväkirjan otteita kouluttajan kanssa sovitulla tavalla. Omien havaintojen ja kokemusten dokumentointia voi tehdä monella eri tavalla. Pidä blogia, piirrä, valokuvaa, videokuvaa, äänitä, tee käsitekarttoja, kirjoita, käytä hyväksesi lehtileikkeitä tärkeintä on, että löydät itsellesi sopivimman tavan ja muodon. 22

24 4. Kokoava itsearviointi Kokoava itsearviointi on portfoliotyöskentelyn viimeinen vaihe. Kun kirjoitat kokoavaa itsearviointia, arvioi osaamistasi opettajana suhteessa opettajan osaamisalueisiin: jatkuva oppiminen, toimintaympäristöjen kehittäminen, oppimisen ohjaaminen sekä yhteistyö ja vuorovaikutus. Pohdi: missä määrin olet onnistunut saavuttamaan opettajankoulutuksen tavoitteeksi asetetun osaamisen? mitkä opettajan osaamisen alueet näet tällä hetkellä vahvuuksinasi ja millä alueilla ovat suurimmat kehittymishaasteesi? miten pedagogiset opinnot ovat tukeneet opettajan ammatti-identiteettisi kehittymistä? oletko saavuttanut koulutuksen alussa tai matkan varrella henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassasi asettamasi omat tavoitteesi. Hahmottele myös, miten aiot jatkossa kehittää itseäsi ja opettajuuttasi. Kirjoittaessasi kokoavaa itsearviointia käytä hyväksesi reflektiopäiväkirjaasi ja muuta keräämääsi portfolioaineistoa. Opintosi päätösvaiheessa käyt kouluttajasi kanssa päättökeskustelun, jossa portfoliollasi on keskeinen rooli. Opiskelumateriaali Portfolioajatteluun johdattavat ja sen laatimisessa opastavat esim. seuraavat lähteet: Annala, J Merkitysneuvotteluja hopsista ja sen ohjauksesta. Toimintatutkimus hopsin ja sen ohjauksen kehittämisestä korkeaasteen koulutuksessa. [Viitattu ] Barrett, H. C Researching electronic portfolios and learner engagement: The REFLECT Initiative. Journal of Adolescent & Adult Literacy 50:6. 23

25 Laine, T. & Malinen, A Elävä peilisali: aikuista pedagogiikkaa oppimassa. Helsinki: Kansanvalistusseura. Niikko, A Portfolio oppimisen ja kasvun välineenä. Teoksessa Enkenberg J., Väisänen P. & Savolainen, E. (toim.) Opettajatiedon kipinöitä. Kirjoituksia pedagogiikasta. Joensuun yliopisto. Savonlinnan opettajankoulutuslaitos. saatavuus. Viitattu Opetusministeriö Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakoulussa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:4. [Viitattu ] Partanen, A Kyllä minä tästä selviän. Aikuisopiskelijat koulutustarinansa kertojina ja koulutuksellisen minäpystyvyytensä rakentajina. [Viitattu ] 24

26 OPINNOT: OSIO 3 Valinnaiset opinnot 10 op tavoitteita. Halutessasi tällä tavoin hyväksilukea valinnaiset opinnot, lähetä sisällyttämis- ja korvaavuushakemus ja todistus opintoihisi sisällytettävästä suorituksesta opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle. Lukuvuonna opettajakorkeakoulu tarjoaa seuraavat 5 op:n laajuiset opintojaksot. Opiskelija voi valita näistä yhden tai kaksi omia tavoitteitaan tukeviksi opinnoiksi. Cultures and Communication Connections to Learning and Working Environments (APJK2050) Valinnaisten opintojen tarkoituksena on, että opiskelija perehtyy johonkin opettajankoulutuksen tavoitteita ja omia oppimistavoitteitaan tukevaan asiaan, siten laajentaen tai syventäen osaamistaan. Valinnaisten opintojen laajuus on yhteensä 10 opintopistettä. Opinnot voivat koostua joko yksittäisistä, vähintään 10 op:n laajuisista opinnoista tai kahdesta 5 op:n laajuisista opinnoista. Valinnaisten opintojen suunnittelu on osa opintojen alkuvaiheen henkilökohtaista opiskelusuunnittelua. Ammatillisen opettajakorkeakoulun tarjoamia valinnaisia opintoja voi suorittaa minä tahansa opiskeluvuonna. Valinnaisiksi opinnoiksi voit opintojesi kuluessa esittää myös jonkin muun, vähintään viiden opintopisteen laajuisen koulutuksen, jonka suoritat opettajankoulutuksen aikana tai jonka olet suorittanut jossain muussa oppilaitoksessa jälkeen. Esitettävän koulutuksen tulee olla tavoitteiltaan ja sisällöiltään sellainen, että se tukee opettajankoulutuksen Haasteelliset oppijat (APJK2052) Haasteellisten oppijoiden työssäoppimisen ohjaaminen (APJK2053) Inspiroidu kestävästä kehityksestä (APJK2041) International Summer School (kuvaus julkaistaan elokuussa) Kansainvälinen opiskelijavaihto (kuvaus julkaistaan elokuussa) Menetelmiä monikulttuuriseen opetukseen ja ohjaukseen (APJK2040) Mobiilimaailma osana opetusta (APJK2048) Multicultural Pedagogy (kuvaus julkaistaan elokuussa) Ohjaus oppimisprosessissa (APJK2046) Opettajan työelämäosaaminen (APJK2043) Opettajan yrittäjyyskasvatusosaaminen (APJK2044) 25

27 Opettamisen taitoja liikkuvalla kuvalla (APJK2054) Oppimisen ja osaamisen arviointi (APJK2046) Osallistavat opetusmenetelmät (APJK2045) Sosiaalinen media pedagogisissa ratkaisuissa (APJK2047) Verkko osaksi opetusta (APJK2049) Opintojaksokuvaukset liitteessä 3. Ilmoittautuminen opettajakorkeakoulun tarjoamiin valinnaisiin opintoihin tapahtuu ASIO-järjestelmän kautta. Opinnot toteutetaan jaksoissa ja niille osallistuminen edellyttää läsnäoloa ko. jaksojen aikana. Opinnot on suunniteltu ammattikorkeakoulun muiden opiskelijoiden tarpeisiin, mutta niistä voi löytyä myös opettajankoulutuksen henkilökohtaisia tavoitteita tukevaa tarjontaa. Valinnaiset opinnot voivat koostua myös kieli- ja viestintäopinnoista. Käytössäsi ovat myös Suomen VirtuaaliAMK-verkoston koulutuspalvelut. Ilmoittautumisaika alkaa ja päättyy Opintojaksoille ilmoittautuneet otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Opintojaksot toteutetaan, jos ilmoittautuneita on riittävä määrä (vähintään 16). Jos jokin opintojakso peruutetaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi, järjestetään opiskelijoille mahdollisuus ilmoittautua jollekin sellaiselle opintojaksolle, jossa ensimmäisen ilmoittautumiskierroksen jälkeen on vielä opiskelupaikkoja. Tästä mahdollisuudesta tiedotetaan erikseen ennen syyskuun loppua. ASIO-järjestelmästä voi ilmoittautumisaikana reaaliaikaisesti tarkistaa tekemänsä opintojaksoilmoittautumiset ja tarvittaessa myös poistaa ilmoittautumisensa tai muuttaa niitä. Opettajakorkeakoulun opiskelijoilla on käytettävissään myös ammattikorkeakoulun yhteiset vapaasti valittavat opinnot. 26

28 OPINNOT: OSIO 4 Toimintaympäristöjen kehittämisen opinnot Toimintaympäristöjen kehittämistä tukevat valinnaisista opinnoista myös erityisesti seuraavat opintojaksot: Cultures and Communication Connections to Learning and Working Environments Inspiroidu kestävästä kehityksestä Opettajan työelämäosaaminen Opettajan yrittäjyyskasvatusosaaminen Toimintaympäristöjen kehittämisen opinnoissa tarkastelet ammatillisen koulutuksen sidoksia ympäröivään yhteiskuntaan ja työelämään. Opintoihisi sisältyvän toisen tarkastelutason muodostavat opettajan toimintaympäristöä säätelevät tekijät ja opettajan mahdollisuudet vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin. Toimintaympäristöjen kehittämiseen liittyvän osaamisen lisäksi opintojaksojen avulla edistetään ja arvioidaan sekä jatkuvan oppimisen että vuorovaikutuksen ja yhteistyön osaamisalueisiin sisältyvää osaamista. Opinnot koostuvat seuraavista opintojaksoista: Koulutus ja yhteiskunta 8 op Opettajan toimintaympäristö 8 op 27

29 Koulutus ja yhteiskunta 8 op Opintojaksossa perehdyt koulutussosiologiaan, sen peruskäsitteistöön ja lähestymistapoihin. Lisäksi pohdit koulutuksen ja yhteiskunnan välisiä suhteita sekä ajankohtaisia ilmiöitä. Koulutus ja yhteiskunta -opintojakso kuuluu kasvatustieteellisiin perusopintoihin. Voit suorittaa opintojakson osallistumalla verkkoopintojaksolle ja tekemällä siihen liittyvän oppimistehtävän tai voit korvata sen esittämällä todistuksen joko kasvatustieteen, aikuiskasvatuksen tai ammattikasvatuksen perusopinnoista tai approbatur-arvosanasta. Halutessasi korvata opintojakson, lähetä korvaavuushakemus (julkaistaan elokuussa) ja todistus korvaavasta suorituksesta opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle (ks.hyväksilukeminen). Osaamistavoitteet Opiskelija tuntee koulutussosiologian peruskäsitteistöä ja lähestymistapoja. Hänellä on valmiudet seurata monipuolisesti koulutussosiologisia tiedonlähteitä ja hyödyntää koulutussosiologista tietoa opettajan työssä ja toimintaympäristössä. Opiskelija tunnistaa koulutukseen ja opettajuuteen kytkeytyviä yhteisöllisiä, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä ymmärtää, mitä ne merkitsevät opettajan työssä ja oppimisen ohjaamisessa. Opiskelija ymmärtää opettajan roolin yhteiskunnallisena ja kulttuurisena toimijana ja vaikuttajana. Verkko-opintojakso on avoinna Optima -opiskeluympäristössä alkaen. Opintojakson työskentelyä ohjaavat Aino Lepänjuuri ja Marja Vuortama-Räsänen. Opintojakson ASIO-koodi on APTO2000. Sisältö kasvatus- ja koulutussosiologian peruskäsitteistö ja lähestymistavat koulutuksen ja yhteiskunnan suhteet koulutukseen ja opettajuuteen kytkeytyvät yhteisölliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset ilmiöt koulutussosiologisen tiedon merkitys opettajan työssä Arviointiaineisto verkkotyöskentely oppimistehtävät Arviointikriteerit Oppimistehtävän avulla arvioidaan toimintaympäristöosaamista, tiedonhallintaosaamista, oppijaosaamista sekä reflektio-osaamista. Hyväksyttävän tason arviointikriteerit ovat seuraavat: 28

30 HYVÄKSYTTÄVÄ OSAAMINEN Toiminta- Opiskelija kykenee hahmottamaan omia lähtökohtiaan suhteessa koulutuksen ja yhteiskunnan toimintaympäristöihin. Opiskelija etsii ja valikoi opettajuuden kannalta keskeisiä tiedonlähteitä koulutuksen ja yhteiskunnan välisistä suhteista. ympäristö- osaaminen Tiedon- Opiskelija kykenee tarkastelemaan omia kokemuksiaan ja näkemyksiään yhteiskunnan ja koulutuksen välisistä suhteista koulutussosiologisen tiedon valossa. Opiskelija käsittelee yhteiskunnan ja koulutuksen ilmiöitä tehtävässään jäsentyneellä ja ymmärrettävällä tavalla. Opiskelija tunnistaa ja ymmärtää opettajuuteen kytkeytyviä yhteisöllisiä, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä ja osaa soveltaa tätä tietoa omaan työhön. hallinta- osaaminen Oppijaosaaminen Reflektioosaaminen Opiskelija arvioi realistisesti omaa oppimistaan ja asettaa itselleen uusia tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi. Arviointiasteikko Hyväksytty/Hylätty 29

31 Opettajan toimintaympäristö 8 op Opintojaksossa perehdyt kansalliseen koulutusjärjestelmään, ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen korkeakoulutuksen ohjausjärjestelmään sekä oppilaitosten toimintaa säätelevään lainsäädäntöön. Lisäksi tutustut koulutusorganisaatioiden sisäiseen, alueelliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Opintojakso suoritetaan tekemällä verkossa olevat oppimistehtävät oppimispiirissä tai osoittamalla osaaminen arviointi- ja tunnustamismenettelyn kautta (AHOT). Sinulla jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen tapahtuu seuraavasti: perehdy opintojakson osaamistavoitteisiin, arviointikriteereihin ja oppimistehtäviin. Arvioi omaa osaamistasi suhteessa niihin. Laadi aineisto, joka osoittaa, että Sinulla jo on tässä opintojaksossa tavoitteena oleva osaaminen. Tee aineiston arviointia varten selvitys, jossa perustelet, miten se osoittaa opintojakson osaamistavoitteita vastaavan osaamisesi. Lähetä aineistosi, selvityksesi sekä hakemuksesi (julkaistaan elokuussa) osaamisen tunnistamista ja arvioimista varten opintojakson kouluttajalle. Osaamistavoitteet Opiskelija tuntee kansallisen koulutusjärjestelmän ja on perehtynyt ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen korkeakoulutuksen ohjaus- ja suunnittelujärjestelmään. Hän on tietoinen kansainvälisten sopimusten ja järjestelmien vaikutuksesta kansallisiin ohjausjärjestelmiin, oppilaitosten Verkko-opintojakso on avoinna Optima -opiskeluympäristössä alkaen. Opintojakson työskentelyä ohjaa Hannele Torvinen, Mervi Pasanen ja Johanna Pitkänen. Opintojakson ASIO-koodi on APTO2010. kansainvälisestä toiminnasta ja siitä, millaisten toimintamuotojen avulla sitä kehitetään. Opiskelija ymmärtää tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) osana opettajan työtä ja työelämää kehittävänä tehtävänä. Opiskelija on selvillä opettajan ja muiden työyhteisön jäsenten roolista, oikeuksista ja velvollisuuksista organisaationsa ja työyhteisönsä jäseninä. Opiskelija ymmärtää yhteistyön ja verkostoitumisen merkityksen. Sisältö suomalainen koulutusjärjestelmä sekä ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen kansallinen ja oppilaitoskohtainen ohjaus- ja suunnittelujärjestelmä ja hallinnointi valtion, ylläpitäjien sekä toimijoiden näkökulmista oppilaitosten toimintaa säätelevä lainsäädäntö tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta alueellisesti ja kansainvälisesti työelämää ja oppilaitosta kehittävänä toimintana 30

32 koulutuksen laadun kehittämisen ja arvioinnin periaatteet kansainvälistymise strategiset painotukset oppilaitos organisaationa ja työyhteisönä Hyväksyttävän tason arviointikriteerit ovat seuraavat: HYVÄKSYTTÄVÄ OSAAMINEN koulutusorganisaatioiden sisäinen yhteistyö ja verkostoituminen Arviointiaineisto oppimistehtävät Arviointikriteerit Tämän opintojakson oppimistehtävien avulla arvioidaan toimintaympäristöosaamista ja reflektio-osaamista. Arviointiasteikko Hyväksytty/Hylätty Toiminta- Opiskelija tuntee suomalaisen koulutusjärjestelmän sekä sen kansallisen ja oppilaitoskohtaisen ohjaus-, suunnittelu- ja hallinnointijärjestelmän ja toimintaa ohjaavat periaatteet. Opiskelija tuntee ammatillisen koulutuksen lainsäädännön ja ymmärtää sen merkityksen koulutuksen järjestäjän ja opettajan työn kannalta. Opiskelija on selvillä koulutuksen laadunarvioinnin ja -kehittämisen periaatteista. Opiskelija ymmärtää tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan sekä alue- ja kansainvälisyyskehityksen osaksi opettajan työtä. ympäristö- osaaminen Reflektioosaaminen Opiskelija arvioi realistisesti omaa oppimistaan ja asettaa itselleen uusia tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi. 31

33 OPINNOT: OSIO 5 Oppimisen ohjaamisen opinnot Oppimisen ohjaamisen opinnoissa keskityt erityisesti oppimisen ohjaamisen osaamisalueen kehittämiseen ja pedagogisen toiminnan kehittämiseen. Keskeisinä tarkastelukohteina ovat oppimiseen ja ammatilliseen kehittymiseen, oppimisen ohjaamiseen ja arviointiin sekä erilaisiin oppijoihin liittyvät kysymykset. Oppimisen ohjaamisen opinnot myös kokoavat yhteen opettajankoulutuksen muissa opinnoissasi esillä olevia teemoja. Näin tapahtuu erityisesti Opetus ja ohjaus -opintojaksoon sisältyvässä Opetuksen ja ohjauksen kehittäminen -osiossa. Siinä sinut haastetaan kehittämään omaa opetus-, ohjaus ja arviointiosaamistasi. Opettajan työssä toimivilla tämä toteutuu omaa opetustyöstä kehittäen. Ne, jotka eivät toimi opettajina tällä hetkellä, hakeutuvat tämän osion opiskelua varten sopivimmaksi katsomaansa oppilaitokseen. Opetus-, ohjaus- ja arviointiosaamisen lisäksi opintojaksojen avulla edistetään ja arvioidaan sekä jatkuvan oppimisen, vuorovaikutuksen ja yhteistyön että toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalueisiin sisältyvää osaamista. Oppimisen ohjaamisen opinnot koostuvat seuraavista opintojaksoista: Oppiminen ja elämänkulku 8 op Opetus ja ohjaus 18 op Oppimisen ohjaamisen osaamistasi voit kehittää myös seuraavilla valinnaisilla opinnoilla: Haasteelliset oppijat Haasteellisten oppijoiden työssäoppimisen ohjaaminen Menetelmiä monikulttuuriseen opetukseen ja ohjaukseen Mobiilimaailma osana opetusta Multicultural Pedagogy (kuvaus julkaistaan elokuussa) Ohjaus oppimisprosessissa Opettamisen taitoja liikkuvalla kuvalla Oppimisen ja osaamisen arviointi (kuvaus julkaistaan elokuussa) Osallistavat opetusmenetelmät Sosiaalinen media pedagogisissa ratkaisuissa Verkko osaksi opetusta 32

34 Oppiminen ja elämänkulku 8 op Tällä opintojaksolla tutustut keskeiseen kasvatustieteelliseen käsitteistöön sekä kasvatus- ja kehityspsykologiseen näkökulmaan oppimisesta ja ihmisen kehityksestä. Voit suorittaa opintojakson joko osallistumalla verkkoopintojaksolle ja tekemällä siihen kuuluvat oppimistehtävät tai esittämällä todistuksen joko kasvatustieteen, aikuiskasvatuksen tai ammattikasvatuksen perusopinnoista tai approbatur-arvosanasta. Halutessasi korvata opintojakson lähetä korvaavuushakemus (julkaistaan elokuussa) ja todistus korvaavasta suorituksesta ammatillisen opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle (ks.hyväksilukeminen). Oppimistehtävien palautuslaatikko on avoinna syyslukukaudella viikolla 39 ja 48, ja kevätlukukaudella viikot 6 ja 7. Osaamistavoitteet Opiskelija ymmärtää ihmisen oppimista ja kehittymistä tarkastelevien tieteiden (kasvatustiede, kasvatus- ja kehityspsykologia) soveltamismahdollisuudet oppimisen ohjaamisessa. Opiskelijalla on valmiudet seurata opetustyöhön liittyviä ajankohtaisia tutkimuksia ja selvityksiä. Opiskelija osaa hyödyntää tietoa ihmisen kehityksestä ja oppimisesta omien opiskelijoidensa ammatillisen kasvun tukemisessa ja oppimisen ohjauksessa sekä oman opettajuutensa kehittämisessä. Verkko-opintojakso avautuu Optima-työtilassa Opintojakson työskentelyä ohjaa Maarit Miettinen ja Inkeri Laaksonen. Opintojakson ASIO-koodi on APOO3000. Sisältö Opintojaksossa opiskelija tutustuu oppimisen ohjaamisessa tarvittavaan kasvatustieteelliseen ja kasvatus- ja kehityspsykologiseen käsitteistöön, keskeisiin teorioihin ja niiden soveltamismahdollisuuksiin opettajan työssä, sekä opetusmaailman ajankohtaisiin ilmiöihin. Kasvatuksen ja oppimisen ohjaamisen käsitteiden ja teorioiden soveltaminen opettajan työhön Ihmisen kasvu ja kehitys eri ikäkausina Opetuksen ja oppimisen ajankohtaiset käsitteet ja ilmiöt Arviointiaineisto Verkkotehtävien pohjalta tuotetut oppimistuotokset, joiden muoto on vapaa (esimerkiksi digitarina, PowerPoint- tai Prezi-esitys, mindmap, sarjakuva, kuvakollaasi, piirros, videoitu keskustelu, essee tms.). Tehtävät voi tehdä joko yksin, pareittain tai oppimispiirissä. 33

35 Arviointikriteerit Oppimistuotosten avulla arvioidaan tiedonhallintaosaamista, oppijaosaamista sekä reflektio-osaamista. Arviointiasteikko Hyväksytty/Hylätty Hyväksyttävän tason arviointikriteerit ovat seuraavat: HYVÄKSYTTÄVÄ OSAAMINEN Opiskelija kykenee itsenäseen tiedonhakuun ja pystyy etsimää oman työnsä kannalta tärkeitä ja ajankohtaisia tiedonlähteitä, tutkimuksia ja selvityksiä. Tiedon- Opiskelija tuntee kasvatustieteen ja kasvatusja kehityspsykologian peruskäsitteitä ja kykenee ymmärrettävällä tavalla tarkastelemaan kasvatuksen, koulutuksen ja oppimisen ilmiöitä niitä käyttäen ja soveltaen. Opiskelija tarkastelee ja jäsentää omia kokemuksiaan ja näkemyksiään kasvatustieteellisten ja kasvatus- ja kehityspsykologisten käsitteiden avulla sekä soveltaa näitä peruskäsitteitä esimerkiksi oman työn käytäntöihin. hallinta- osaaminen Oppijaosaaminen Reflektioosaaminen Opiskelija tunnistaa ja ymmärtää oppimisen taustalla vaikuttavia tekijöitä ja osaa soveltaa tätä tietoa opetuksen ja ohjauksen käytäntöihin omassa työssään. Opiskelija arvioi realistisesti ja perustellusti omaa oppimistaan ja asettaa itselleen uusia tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi. 34

36 Opetus ja ohjaus 18 op Tällä opintojaksolla työskentelet sekä yksilöllisesti että yhdessä oppimispiirisi kanssa. Opintojakson aluksi oppimispiirin jäsenet perehtyvät opintojakson tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointikriteereihin. Niiden perusteella oppimispiirin jäsenet tunnistavat ja arvioivat omaa osaamistaan opettajan työssä ja määrittelevät kehittymishaasteitaan. Tässä opintojaksossa oppimispiiri etsii ajankohtaisen pedagogisen kehittämiskohteen sekä suunnittelee, miten kehittäminen toteutetaan ja julkistetaan. Pedagogisen kehittämistyön julkistaminen ja levittäminen toteutetaan oppimispiirin suunnittelemalla ja kouluttajan kanssa sovitulla tavalla. 35

37 Tähän opintojaksoon sisältyy myös opetuksen ja ohjauksen kehittäminen käytännössä: suunnittelet, toteutat ja arvioit mielekkään opetuskokonaisuuden. Voit toteuttaa tämän yksilöllisesti tai yhdessä oppimispiirisi kanssa. Oppimispiirin yhteinen pedagoginen kehittämiskohde näkyy opetuskokonaisuudessasi. Oppimispiirin jäsenillä voi olla henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa pohjalta erilaisia painotuksia opetuskokonaisuudessaan. Toteutuksesta tehdään joko yksilöllinen tai oppimispiirin yhteinen suunnitelma, jonka toteutuminen arvioidaan. Opetuskokonaisuuden suunnittelun ja toteutuksen lisäksi seuraat opiskelijakollegoidesi opetusta sekä osallistut palautekeskusteluihin. Saat ohjausta ja palautetta ohjaavalta opettajalta, opettajakollegoilta, vertaisohjaajilta ja opettajakorkeakoulun kouluttajalta. Keräät arviointiaineistoa itsearvioinnin tueksi koko Opetus ja ohjaus -opintojakson ajan. Osaamistavoitteet Opintojaksotyöskentely alkaa syksyllä Opintojakson työskentelyä ohjaa oma kouluttaja. Opintojakson ASIO-koodi on APOO3010. palautetta. Hän osaa käyttää uutta teknologiaa pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Opiskelija kykenee kehittämään yhdessä muiden kanssa pedagogista toimintaa ja julkistamaan kehittämistyönsä tuloksia mielekkäällä tavalla. Opiskelija osaa realistisesti arvioida omaa osaamistaan oppimisen ohjaajana. Sisältö Pedagoginen kehittäminen Opetuskokonaisuuden suunnittelu, toteutus ja arviointi Oman alan ammatillinen osaaminen ja sen muutos Opiskelijalla on tahto ja taito suunnitella ja kehittää mielekkäitä työelämälähtöisiä oppimisprosesseja ja oppimisympäristöjä yhteistyössä muiden kanssa. Hän tuntee oman alansa opetussuunnitelmat ja tutkinnon perusteet ja hänellä on tahto ja taito ohjata ja arvioida oppimista siten, että se mahdollistaa oppimistavoitteiden suuntaisen, oppijalähtöisen työskentelyn. Opiskelija kykenee myönteiseen vuorovaikutukseen oppijoiden ja muiden asianosaisten kanssa ja osaa antaa rakentavaa Tutkinnon perusteet ja opetussuunnitelmat Pedagogiset lähestymistavat Koulutusjärjestelmän tarjoamat yksilöllistä oppimista tukevat ratkaisut, esimerkiksi HOJKS, henkilökohtaistaminen, esteettömyys Kehittämistyön julkistaminen Oman osaamisen arviointi 36