14149/16 team/js/kkr 1 DGC 2B

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. marraskuuta 2016 (OR. en) 14149/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 14. marraskuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat CFSP/PESC 906 CSDP/PSDC 637 COPS 327 POLMIL 127 CIVCOM 219 Ed. asiak. nro: 14009/16 CFSP/PESC 889 CSDP/PSDC 629 COPS 321 POLMIL 122 CIVCOM 214 Asia: Neuvoston päätelmät EU:n globaalistrategian täytäntöönpanosta turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla Neuvoston päätelmät (14. marraskuuta 2016) Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston istunnossaan 14. marraskuuta 2016 hyväksymät päätelmät EU:n globaalistrategian täytäntöönpanosta turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla /16 team/js/kkr 1 DGC 2B FI

2 LIITE NEUVOSTON PÄÄTELMÄT EU:N GLOBAALISTRATEGIAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKAN ALALLA Ulkoasiainneuvosto, 14. marraskuuta 2016 Johdanto 1. Euroopan turvallisuusympäristö edellyttää vahvaa Euroopan unionia, joka pystyy edistämään rauhaa ja takaamaan jäsenvaltioidensa ja kansalaistensa turvallisuuden. Tämä edellyttää, että EU ja sen jäsenvaltiot toimivat yhdessä vastatakseen alati muuttuviin turvallisuusuhkiin ja - haasteisiin, täysimääräisesti perussopimuksia hyödyntäen. Tässä mielessä Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia (EU:n globaalistrategia) tarjoaa yhteisen vision ja yhteisen toimintasuunnitelman. 2. Neuvosto on sitoutunut lujittamaan unionin kykyä toimia turvallisuuden takaajana ja kehittää yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (YTPP) olennaisena osana unionin ulkoista toimintaa. Tämä vahvistaa sen globaalia strategista asemaa ja sen kykyä itsenäiseen toimintaan, kun se on tarpeen ja siellä missä sitä tarvitaan, ja mahdollisuuksien mukaan yhdessä kumppanien kanssa. Neuvosto painottaa, että turvallisuus- ja puolustuskysymyksistä on keskusteltava ja tehtävä päätöksiä säännöllisesti. Se muistuttaa, että Eurooppa-neuvosto on sitoutunut pitämään turvallisuus- ja puolustuspolitiikan säännöllisesti asialistallaan. 3. EU:n globaalistrategian jatkotoimista 17. lokakuuta antamiensa päätelmien jälkeen neuvosto panee tyytyväisenä merkille korkean edustajan / varapuheenjohtajan ja Euroopan puolustusviraston johtajan ehdottaman turvallisuus- ja puolustusalan täytäntöönpanosuunnitelman. Sen pohjalta neuvosto asettaa näissä päätelmissä EU:n tavoitetason ja priorisoi konkreettisia toimia, joita EU:n globaalistrategian täytäntöönpano turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla edellyttää. Päätelmien on tarkoitus avustaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita niiden käsitellessä Euroopan nykyisiä ja tulevia turvallisuus- ja puolustustarpeita, edistää EU:n strategista autonomiaa ja vahvistaa sen kykyä yhteistyöhön kumppaneidensa kanssa /16 team/js/kkr 2

3 4. Neuvosto painottaa neuvoston lokakuussa 2016 antamien päätelmien mukaisesti EU:n globaalistrategian läheistä yhteyttä laajempaan täytäntöönpanoon muilla aloilla. Turvallisuuden ja puolustuksen täytäntöönpano on myös osa laajempaa kokonaisuutta. Neuvosto painottaa sen läheistä yhteyttä tulevan komission laatiman Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman kanssa. Lisäksi neuvosto painottaa, että EU:n ja Naton toimielinten johtajien Varsovassa allekirjoittaman yhteisen julistuksen täytäntöönpanoa koskevaa työtä on vietävä eteenpäin täydentävällä tavalla. Täytäntöönpanossa noudatetaan täysimääräisesti kummankin organisaation päätöksenteon riippumattomuutta, se perustuu osallistavuuden periaatteeseen eikä vaikuta yhdenkään EU:n jäsenvaltion turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. 5. Neuvosto palauttaa mieleen Eurooppa-neuvoston päätelmät joulukuulta 2013 ja kesäkuulta 2015, samoin kuin marraskuussa 2013, marraskuussa 2014 ja toukokuussa 2015 annetut YTPP:tä koskevat neuvoston päätelmät. Ne kaikki tulisi panna täysimääräisesti täytäntöön. Turvallisuudesta ja puolustuksesta joulukuussa 2013 annettujen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti neuvosto toistaa, että YTPP:n vaikuttavuutta on lisättävä ja jäsenvaltioiden valmiuksia kehitettävä ja pidettävä yllä entistä yhdennetymmän, kestävämmän, innovatiivisemman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan (EDTIB) tuella, joka lisäksi edistää osaltaan työllisyyttä, kasvua ja innovointia eri puolilla EU:ta ja voi vahvistaa Euroopan strategista riippumattomuutta parantamalla sen kykyä toimia kumppaneiden kanssa. Neuvosto palauttaa mieleen, että näiden toimien olisi oltava osallistavia, mihin kuuluu yhtäläisten mahdollisuuksien antaminen puolustusteollisuudelle EU:ssa, ja niiden olisi oltava tasapainoisia ja täysin unionin oikeuden mukaisia. 6. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää sekä EU:n kansalaisille että sen kumppaneille ja muille organisaatioille suunnattuun ennakoivaan ja koordinoituun strategiseen viestintään /16 team/js/kkr 3

4 Tavoitetaso 7. Neuvosto määrittää täytäntöönpanosuunnitelmassa olevan ehdotuksen pohjalta tavoitetason, joka koskee pääasiallisia tavoitteita, joilla EU ja sen jäsenvaltiot pyrkivät panemaan täytäntöön EU:n globaalistrategian turvallisuuden ja puolustuksen alalla, mukaan lukien YTPP:n avulla, ja joilla tuetaan EU:n globaalistrategiassa asetettua kolmea strategista painopistettä: a) ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin vastaaminen, b) kumppanien valmiuksien kehittäminen ja c) unionin ja sen kansalaisten suojelu. Näissä yhteyksissä EU noudattaa yhdennettyä lähestymistapaa, jossa yhdistetään eri EU:n välineet koordinoidulla tavalla, pidetään lähtökohtana EU:n kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja edistetään siviilisotilasyhteistyötä. Neuvosto kunnioittaa EU:n päätöksentekoprosessien riippumattomuutta, mutta jatkaa myös tiivistä yhteistyötä kumppaniensa, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien ja Naton kanssa. a. Ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin vastaaminen kattaa kaikki YTPP:hen kuuluvat unionin ulkopuoliset siviili- ja sotilaskriisinhallinnan tehtävät. Tavoitteena on parantaa EU:n tietoisuutta ja reaktiokykyä konfliktien kaikissa vaiheissa, konfliktinesto mukaan luettuna, rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi sääntöihin perustuvan, Yhdistyneiden kansakuntien tukeman maailmanjärjestyksen puitteissa. EU:n tavoitteena on kyetä reagoimaan nopeasti ja päättäväisesti kaikkien SEU 43 artiklaan kuuluvien kriisinhallintatehtävien osalta. b. Kumppanien valmiuksien kehittäminen on tavoitteena YTPP-operaatioissa, joilla on tehtäviä turvallisuusalalla toteutettavassa koulutuksessa, neuvonnassa ja/tai mentoroinnissa. Tavoitteena on vahvistaa YTPP:n kykyä edistää järjestelmällisemmin konfliktista tai epävakaudesta toipuvien tai konfliktin tai epävakauden uhan alla olevien kumppanimaiden selviytymiskykyä ja vakautta yhdessä muiden EU:n välineiden ja toimijoiden kanssa, mukaan lukien myös turvallisuuden ja kehityksen välinen yhteys. YTPP:tä voidaan myös käyttää asiantuntemuksen ja avun antamiseen kumppanien selviytymiskyvyn lujittamisessa ja hybridiuhkien kohtaamisessa /16 team/js/kkr 4

5 Tähän voisivat sisältyä strategisen viestinnän, kyberturvallisuuden ja rajaturvallisuuden alat. Näihin pyrkimyksiin kuuluu erottamattomasti kansainvälisen oikeuden, erityisesti kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön kunnioittamisen, sukupuolten tasa-arvonäkökohtien, Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ja sitä seuranneiden päätöslauselmien, siviilien suojelun sekä demokratian ja hyvän hallintotavan periaatteiden edistäminen. c. Unionin ja sen kansalaisten suojelu kattaa toimet, joita EU ja sen jäsenvaltiot voivat turvallisuus- ja puolustusnäkökulmasta toteuttaa, etenkin YTPP:n kautta ja perussopimuksen mukaisesti, käsitelläkseen haasteita ja uhkia, jotka vaikuttavat unionin ja sen kansalaisten turvallisuuteen, sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden yhteydet huomioiden ja toimien yhteistyössä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alan toimijoiden kanssa. Kunnioittaen sitä, että YTPP-alan operaatioita toteutetaan unionin ulkopuolella, EU voi turvallisuuden ja puolustuksen näkökulmasta vaikuttaa verkostojensa ja kriittisen infrastruktuurinsa suojeluun ja selviytymiskykyyn, omien ulkorajojensa turvallisuuteen ja kumppaniensa rajavalvontavalmiuksien parantamiseen, pelastuspalveluun ja katastrofiapuun, maapallon yhteisten luonnonvarojen, aava meri ja avaruus mukaan luettuina, vakaan saatavuuden ja käytön varmistamiseen, hybridiuhkien torjuntaan, kyberturvallisuuteen, terrorismin ja radikalisoitumisen estämiseen ja torjumiseen, ihmisten salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjumiseen, täydentäen YTPP:n puitteissa muita EU:n toimia, jotka koskevat laittomia muuttovirtoja, lokakuun 2016 Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti, sekä asesulkujärjestelyjen noudattamiseen ja laittoman asekaupan sekä järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseen. Näiden alojen nykyisiä EU:n toimintapolitiikkoja on edistettävä kokonaisvaltaisesti. Myös SEU 42 artiklan 7 kohdan ja SEUT 222 artiklan mukaisten keskinäisen avunannon ja/tai solidaarisuuden tärkeys korostuu tässä yhteydessä. Neuvosto muistuttaa, että Nato on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta. Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonnetta tullaan kunnioittamaan täysin /16 team/js/kkr 5

6 8. Neuvosto painottaa, että nämä painopisteet vahvistavat toisiaan. EU:n rajojen ulkopuolella toteutettavat YTPP-operaatiot voivat joko välittömästi tai välillisesti tukea EU:n omia turvallisuustarpeita edistämällä ihmisten turvallisuutta, puuttumalla konfliktien perussyihin ja ratkaisemalla näin kriisejä ja estämällä niiden unioniin kohdistuvat kerrannaisvaikutukset. Valmiuksien kehittämisellä voidaan vaikuttaa kriiseihin vastaamiseen tarkoitettujen operaatioiden siirtymästrategiaan. Neuvosto tukee liitteessä olevia, tavoitetason mukaan jaoteltuja erityyppisiä mahdollisia YTPP-operaatioita. 9. Neuvosto painottaa, että tavoitetason tulee perustua tarvittavan rahoituksen saatavuuteen. Se palauttaa mieleen Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2015 jäsenvaltioille esittämän pyynnön myöntää puolustusmenoihin riittävä rahoitus. Neuvosto painottaa myös, että on harkittava rahoituksellisen solidaarisuuden ja muiden taakanjaon muotojen kannustamista. Myös EU:n rahoitusvälineiden saatavuutta, joustavuutta ja käytettävyyttä turvallisuus- ja puolustusasioissa on parannettava. 10. Näiden tavoitteiden osalta neuvosto painottaa, että EU jatkaa yhteistyötä kumppaniensa, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien, Naton, Etyjin ja Afrikan unionin kanssa ottaen asianmukaisesti huomioon EU:n päätöksenteon riippumattomuuden sekä osallistamisperiaatteen. Se muistuttaa, että koska jäsenvaltioilla on yhteinen joukkovalikoima, jota ne voivat käyttää eri kehyksissä, jäsenvaltioiden valmiuksien kehittäminen YTPP:n avulla ja EU:n välineitä käyttäen auttaa myös vahvistamaan Yhdistyneiden kansakuntien ja Naton käytössä potentiaalisesti olevia valmiuksia. Toimet Neuvosto palauttaa mieleen Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2013 ja kesäkuussa 2015 antamat päätelmät ja sopii tänään seuraavista toimista tavoitetason toteuttamiseksi: 14149/16 team/js/kkr 6

7 Määritellään voimavarojen kehittämisen prioriteetit: 11. Neuvosto pyytää korkeaa edustajaa tekemään ehdotuksia mahdollisimman pian kevään 2017 kuluessa siitä, miten siviilivoimavaroja voitaisiin kehittää edelleen ottaen huomioon nopeasti toimintavalmiuteen saatettavien, hyvin koulutettujen siviiliasiantuntijoiden jatkuvan kysynnän, seuraavasti: a. Siviilialan YTPP-operaatioiden prioriteettialoja, joista alun perin sovittiin Feiran Eurooppa-neuvostossa vuonna 2000, olisi tarkasteltava uudelleen ja niitä olisi kehitettävä edelleen muuttuvien poliittisten prioriteettien mukaisesti, jotta voitaisiin paremmin vastata muun muassa laittomaan muuttoliikkeeseen, hybridiuhkiin, kyberturvallisuuteen, terrorismiin, radikalisoitumiseen, järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekä rajaturvallisuuteen liittyviin nykyisiin ja tuleviin turvallisuushaasteisiin. Uudelleentarkastelussa tulisi käsitellä sitä, missä asioissa YTPP:lla voi olla lisäarvoa EU:n kokonaisvaltaisen lähestymistavan mukaisesti konfliktien kaikissa vaiheissa, mukaan lukien ennaltaehkäisy, varhaisvaroitus, kriisinhallinta, vakauttaminen ja rauhanrakentaminen, muun muassa parantamalla selviytymiskykyä, kehittämällä valmiuksia ja tukemalla vakautta ja turvallisuutta. Tässä yhteydessä olisi tarvittaessa edistettävä siviili-sotilasyhteistyötä kentällä sekä lujitettava sidoksia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alan toimijoihin. b. Olisi tehostettava siviilikriisinhallinnan kykyä reagoida uusiin haasteisiin ja uhkiin. Tässä yhteydessä toteutetaan toimia erityisesti seuraavien osalta: i. parannetaan nopeaa toimintaa siviilikriisinhallinnassa ja varmistetaan tehokkaampi ja nopeampi joukkojen muodostaminen ja toimintavalmiuteen saattaminen, myös harkitsemalla ennalta muodostettuja erikoistuneita asiantuntijaryhmiä ja tarkastelemalla uudelleen siviilivalmiusryhmän mekanismia; ii. tarkastellaan mahdollisuuksia saattaa nopeasti toimintavalmiuteen pieniä määriä asiantuntijoita rajoitetuksi ajaksi erityisten kysymysten käsittelemiseksi kohdennetulla tavalla; iii. määritetään vaaditut voimavarat yleisten YTPP-alan siviilitehtävien luetteloa koskevan työn pohjalta ja tarkistetaan siviilivoimavarojen kehittämissuunnitelmaa vastaavasti, mukaan lukien konkreettisten täytäntöönpanoaikataulujen laatiminen; 14149/16 team/js/kkr 7

8 iv. vahvistetaan valmiuksia kaikille operaatioille yhteisten yleisten tehtävien osalta ja hyödynnetään operaatioiden tukifoorumin perustamista osana pyrkimyksiä viedä eteenpäin yhteistä palvelukeskusta koskevaa suunnitelmaa; tähän olisi sisällyttävä operaatioiden henkilöstöresurssien hallinnoinnin valmiuksien ja voimavarojen vahvistaminen; v. parannetaan operaatioiden henkilöstön koulutusta, muun muassa tulevan YTPPkoulutuspolitiikan sekä Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemian verkoston avulla; vi. tehostetaan saatujen kokemusten järjestelmällistä käyttöä YTPP-operaatioiden suunnittelun ja toteuttamisen edistämiseksi. 12. Eurooppa-neuvoston vuonna 2013 hyväksymät puolustusvoimavarojen prioriteetit sekä vuoden 2014 voimavarojen kehittämissuunnitelman ja EU:n globaalistrategian puolustusvoimavarojen prioriteetit huomioon ottaen neuvosto: a. Panee merkille painopistealat, joihin Euroopan on panostettava riittävästi ja joilla sen on kehitettävä yhteistoimintaan perustuvia lähestymistapoja, kuten: tiedustelu, valvonta ja tunnistus, kauko-ohjatut ilma-alusjärjestelmät, satelliittiviestintä, riippumaton pääsy avaruuteen ja pysyvä maan havainnointi; huipputason sotilaalliset valmiudet, mukaan lukien strategiset edellytykset; hybridiuhkiin reagointi sekä muut valmiudet ja erityisesti kyber- ja meriturvallisuuden varmistamiseksi tarvittavat valmiudet sekä joukkojen omasuoja. b. Kehottaa jäsenvaltioita Euroopan puolustusviraston puitteissa toimien ja EU:n sotilaskomitean (EUSK) kanssa tiiviisti koordinoiden selkeyttämään määritellyt ensisijaiset voimavaraprioriteetit ja täydentämään niitä tavoitetason pohjalta ja voimavarojen kehittämissuunnitelman tulevan tarkastelun puitteissa kevääseen 2018 mennessä ottaen huomioon myös jäsenvaltioiden prioriteetit. c. Antaa tehtäväksi tarkastella EU:n globaalistrategiasta ja tavoitetasosta johtuvia sotilaallisia vaatimuksia sekä kehittämään asiaan liittyviä esimerkkiskenaarioita sovittujen menettelyjen mukaisesti ja panoksena voimavarojen kehittämissuunnitelman tarkasteluun varmistaen samalla tulosten ja aikataulujen yhdenmukaisuuden Naton puolustussuunnitteluprosessin kanssa päällekkäisten vaatimusten osalta /16 team/js/kkr 8

9 d. Pitäen mielessä, että voimavarojen kehittäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, kannustaa komissiota tukemaan niitä määritettyjen voimavaraprioriteettien täytäntöönpanossa erityisesti toimenpitein, joita ehdotetaan tulevassa Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmassa. Puolustusyhteistyön syventäminen: 13. Toistaen kehotuksensa syventää Euroopan puolustusyhteistyötä ja tehdä siitä järjestelmällisempää Euroopan tarvitsemien keskeisten voimavarojen toteuttamiseksi ja pitäen mielessä, että EU voi toimia turvallisuus- ja puolustusyhteistyön mahdollistajana perussopimusten mukaisesti kunnioittaen samalla jäsenvaltioiden toimivallan ensisijaisuutta puolustuksen alalla, neuvosto: a. Pyytää korkeaa edustajaa / Euroopan puolustusviraston johtajaa jäsenvaltioita täysimääräisesti kuullen esittämään ministereille keväällä 2017 ehdotuksia päätökseksi, joka koskee jäsenvaltiolähtöisen puolustuksen koordinoidun vuotuisen tarkastelun yksityiskohtaista soveltamisalaa, menetelmiä ja sisältöä. Kunnioittaen täysin jäsenvaltioiden puolustusta ja tarpeen mukaan yhteistä puolustusta koskevia oikeuksia ja sitoumuksia sekä niiden puolustuksen suunnitteluprosesseja tällainen tarkastelu edistäisi voimavarojen kehittämistä ottaen huomioon puutteet, syventäisi puolustusyhteistyötä ja varmistaisi puolustuksen rahoitussuunnitelmien optimaalisemman käytön ja yhdenmukaisuuden. Perustuen järjestelmällistä ja pitkäaikaista puolustusyhteistyötä koskevaan toimintapoliittiseen kehykseen tarkastelun tavoitteena olisi kehittää vapaaehtoiselta pohjalta jäsennellympää tapaa toteuttaa määritettyjä voimavaroja perustuen suurempaan avoimuuteen, poliittiseen näkyvyyteen ja sitoutumiseen jäsenvaltioiden taholta. b. Kehottaa Euroopan puolustusvirastoa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kehittämään ehdotuksia Euroopan puolustusyhteistyön vahvistamiseksi, jotta ne voidaan panna pikaisesti täytäntöön: 14149/16 team/js/kkr 9

10 i. Toteutetaan puolustusvoimavarojen prioriteetit konkreettisina yhteistoimintaohjelmina tuotossuuntautuneemman voimavarojen kehittämissuunnitelman kautta. Euroopan puolustusvirastoa pyydetään aloittamaan kuulemiset jäsenvaltioiden ja EU:n sotilaskomitean kanssa EU:n voimavarojen kehittämisprosessin parantamiseksi ja esittämään ehdotuksia helmikuuhun 2017 mennessä, myös tutkimuksen ja koulutuksen sekä teollisten näkökohtien ottamiseksi huomioon voimavarojen kehittämissuunnitelman tarkastelussa; ii. Parannetaan yhteyttä puolustusvoimavarojen prioriteetteja, yleisiä tutkimuksen ja koulutuksen prioriteetteja ja keskeisiä strategisia toimia koskevien nykyisten prosessien välillä (esimerkiksi määritettävät teknologiat, taidot ja teolliset valmiudet, myös ottamalla käyttöön jäsennelty vuoropuhelu teollisuuden kanssa), jotta voidaan edistää investointeja ja tukea Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa; iii. Tuetaan jäsenvaltioita tutkimuksen ja koulutuksen resurssien johdonmukaisessa ja täydentävässä käytössä Euroopassa; iv. Kehitetään ehdotuksia ja suunnitelmia monikansallisen Euroopan ilmakuljetusjohtoportaan (EATC) menestymisen toistamiseksi muilla aloilla; v. Parannetaan yhteistyön kriittisiä edellytyksiä kuten standardointia, sertifiointia, testausta ja arviointia sekä koulutusta ja sotilaskoulutusta varmistaen samalla johdonmukaisuus ja välttämällä tarpeetonta päällekkäisyyttä kansallisten ja monikansallisten rakenteiden kanssa; vi. Parannetaan huoltovarmuutta holistisen lähestymistavan avulla perustuen jäsenvaltioiden poliittiseen sitoutumiseen ja olemassa oleviin ohjelma- /alakohtaisiin sopimuksiin /16 team/js/kkr 10

11 c. Odottaa mielenkiinnolla komission Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on vahvistaa EU:n puolustusteollisuutta ja kannustaa mahdollisuuksien mukaan kaikkien jäsenvaltioiden yhteistyöhön. Tässä yhteydessä neuvosto toivoo konkreettisia ehdotuksia erityisesti seuraavista: mahdollinen tuleva EU:n rahoittama puolustuksen tutkimusohjelma, jota tarkastellaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (asiaan liittyvän valmistelutoimen arvioinnin perusteella); puolustuksen toimitusketjuihin EU:ssa tehtävien investointien edistäminen ja oikeudenmukaisen pääsyn varmistaminen rajat ylittäville markkinoille ja kansainvälisiin toimitusketjuihin, erityisesti pk-yritysten osalta siten, että se koskee kaikkia sidosryhmiä (mukaan lukien hankintaviranomaiset ja teollisuus), mikä tehostaa huoltovarmuutta ja vahvistaa puolustuksen sisämarkkinoita. Neuvosto panee merkille komission aikomuksen antaa ehdotus EU:n puolustusrahaston luomisesta, josta rahoitetaan jäsenvaltioiden hyväksymiä voimavaroja, ja kehottaa jatkamaan asian käsittelyä. Neuvosto panee mielenkiinnolla merkille tulokset keskusteluista, joissa käsitellään mahdollisuutta rahoittaa puolustusteollisuutta Euroopan investointipankin (EIP) avulla, mukaan lukien Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) kautta. 14. Näillä ehdotuksilla olisi Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman puitteissa edistettävä sellaisen avoimen, kilpailukykyisen, innovatiivisen ja osallistavan eurooppalaisen puolustusteknologisen ja -teollisen pohjan kehittämistä, joka säilyttää huipputason pätevyytensä, kykynsä ja valmiutensa täyttää Euroopan nykyiset ja tulevat turvallisuus- ja puolustustarpeet samalla kun se saa aikaan työpaikkoja, kasvua ja innovaatioita koko EU:ssa. 15. Neuvosto korostaa, että sen Euroopan puolustusvirastolle osoitetut päätelmät sotilaallisten voimavarojen kehittämisestä ja puolustusyhteistyön syventämisestä muodostavat neuvoston suuntaviivat puolustusviraston työlle vuonna 2017 (neuvoston päätös (YUTP) 2015/1835, annettu 12. lokakuuta 2015). Rakenteiden, välineiden ja rahoituksen mukauttaminen: 16. Jotta voidaan parantaa EU:n kykyä reagoida nopeammin, tehokkaammin ja saumattomammin osana tehokasta EU:n kokonaisvaltaista lähestymistapaa, neuvosto priorisoi seuraavat: 14149/16 team/js/kkr 11

12 a. Olemassa olevien EUH:n rakenteiden mukauttaminen YTPP-operaatioiden pysyvää suunnittelua ja toteuttamista varten tarvittavien rakenteiden ja voimavarojen kehittämiseksi ja sotilas- ja siviilisynergioiden tehostamiseksi sekä saumattomamman suunnittelun ja toteuttamisen mahdollistamiseksi erillisin mutta koordinoiduin siviili- ja sotilasalan komentoketjuin. Tätä varten neuvosto pyytää korkeaa edustajaa esittämään mahdollisimman pian ehdotuksia niiden täytäntöönpanemiseksi vuoden 2017 ensimmäisellä vuosipuoliskolla lyhyen aikavälin tavoitteen vahvistamiseksi ja noudattaen periaatetta, jonka mukaan on vältettävä tarpeetonta päällekkäisyyttä Naton kanssa: i) operaatioiden tehostettu poliittinen strategisen tason suunnittelu ja valvonta painottaen erityisesti siviili- ja sotilassynergioita; ii) sotilasoperaatioiden, joihin ei sisälly suoraa täytäntöönpanoa, pysyvä operatiivinen suunnittelu- ja toteutusvoimavara strategisella tasolla, joka tekee yhteistyötä ja varmistaa yhdennetyn siviili- ja sotilasalan YTPP-toiminnan siviilioperaatioiden suunnittelu- ja toteutusvoimavaran kanssa. Nämä toimivat PTK:n poliittisen valvonnan ja strategisen ohjauksen alaisina. b. Kehottaa EUH:ia yhdessä jäsenvaltioiden kanssa vahvistamaan niiden EU:n ja jäsenvaltioiden rakenteiden olemassa olevaa verkostoa, joilla edistetään autonomista tilannetietoisuutta, jotta voidaan paremmin tukea EU:n ennaltaehkäisy- ja päätöksentekokykyä sekä ottaa mahdollisimman tehokkaasti oppia saaduista kokemuksissa. Päätöksentekokyvyn parantamiseksi olisi toteutettava säännöllisiä harjoituksia kaikkien kolmen strategisen painopisteen mukaisesti. c. On tyytyväinen kansallisten ja monikansallisten rakenteiden (kuten euroarmeijakunnan ja Euroopan santarmijoukkojen) YTPP:hen antamaan nykyiseen panokseen. Se kannustaa jäsenvaltioita tehostamaan asiaankuuluvien monikansallisten rakenteidensa/aloitteidensa yhteistyötä EU:n kanssa. Tässä yhteydessä se sopii tarkastelevansa mahdollisuuksia hyödyntää paremmin EU:n käyttöön asetettuja olemassa olevia, vuorotteluun perustuvia kansallisia tai monikansallisia siirrettäviä esikuntia kiinnittäen erityistä huomiota koulutukseen, mentorointiin ja neuvontaan /16 team/js/kkr 12

13 d. Hyväksyy pidentävänsä EU:n taisteluosastojen käyttöönoton yhteisestä rahoituksesta annetun nykyisen neuvoston julkilausuman voimassaoloa sen päättyessä vuoden 2016 lopussa. Tätä kysymystä olisi tarkasteltava lähemmin myös Athene-järjestelmän tulevan tarkastelun yhteydessä vuonna Lisäksi se pyytää korkeaa edustajaa esittämään jäsenvaltioita kuullen vuoden 2017 puoleenväliin mennessä ehdotuksia EU:n nopean toiminnan välineiden merkityksellisyyden, käytettävyyden ja käyttöönotettavuuden parantamisesta, mukaan lukien EU:n taisteluosastot erityisesti niiden modulaarisuuden vahvistamiseksi, niiden valmistautumisen edistämiseksi sekä tehokkaan rahoituksen mahdollistamiseksi. e. Sopii tarkastelevansa rahoitusta turvallisuuden ja puolustuksen alalla kattavalla tavalla solidaarisuuden, tehokkuuden ja joustavuuden parantamiseksi kunnioittaen samalla jäsenvaltioiden roolia. Osana tätä neuvosto odottaa mielenkiinnolla Athene-järjestelmän kattavaa tarkistamista vuoden 2017 loppuun mennessä. f. Korostaa, että on tärkeää antaa EU:lle mahdollisuus tarjota valmiuksien kehittämiseen apua tehokkaasti, vastuullisesti ja saumattomasti. Tässä yhteydessä neuvosto korostaa, että ratkaisut turvallisuutta ja kehitystä tukevien valmiuksien kehittämisaloitteen (CBSD) täytäntöönpanemiseksi on tärkeää saada nopeasti valmiiksi. Neuvosto pyytää korkeaa edustajaa esittämään ehdotuksia kaikkien vaatimusten täyttämiseksi kokonaisuudessaan, jotta voidaan luoda kestävät ja pitkän aikavälin järjestelyt viennin valvontaa koskevan olemassa olevan kehyksen puitteissa kumppanimaiden tukemiseksi edelleen siten, että ne voivat estää ja hallita kriisejä omin voimin. Tässä yhteydessä neuvosto palauttaa mieleen tarpeen käsitellä määriteltyjä pilottihankkeita Afrikassa. Se palauttaa mieleen turvallisuuden ja kehityksen edistämistä valmiuksia kehittämällä koskevan aloitteen joustavan maantieteellisen soveltamisalan ja kehottaa määrittelemään uusia hankkeita. Perussopimuksen täyden potentiaalin hyödyntäminen: pysyvä rakenteellinen yhteistyö 17. YTPP:n vahvistamiseksi neuvosto sopii tarkastelevansa myös osallistavan pysyvän rakenteellisen yhteistyön mahdollisuuksia, mukaan lukien modulaarinen lähestymistapa konkreettisten hankkeiden ja aloitteiden osalta, edellyttäen, että jäsenvaltiot ovat valmiita tekemään konkreettisia sitoumuksia. Se pyytää korkeaa edustajaa esittämään tietoja ja vaihtoehtoja lähempää tarkastelua varten mahdollisimman pian /16 team/js/kkr 13

14 YTPP-kumppanuuksien edistäminen: 18. Korostaen, että on tärkeää edistää yhteistyötä kumppaniorganisaatioiden ja kumppanimaiden kanssa, neuvosto pyytää korkeaa edustajaa esittämään vaihtoehtoja, jotka koskevat strategisempaa tapaa toteuttaa YTPP-kumppanuusyhteistyötä niiden kumppanimaiden kanssa, jotka jakavat EU:n arvot ja ovat halukkaita osallistumaan YTPP-operaatioihin, kunnioittaen täysin EU:n toimielinrakennetta ja sen päätöksentekovaltaa. Tähän strategiseen toimintatapaan olisi sisällyttävä myös mahdollisuuksia vahvistaa idässä ja etelässä, myös Afrikassa, sijaitsevien kumppaneidemme, selviytymiskykyä ottaen huomioon turvallisuuden merkitys Euroopan naapuruuspolitiikan tarkastelussa. Tulevat toimet 19. Neuvosto korostaa, että täytäntöönpano olisi aloitettava viipymättä näiden päätelmien mukaisesti varmistaen jäsenvaltioiden vastuun ja kuullen komission yksiköitä. Se on tyytyväinen korkean edustajan / varapuheenjohtajan ja Euroopan puolustusviraston johtajan aikomukseen esittää ensimmäinen vuotuinen edistymiskertomus kesäkuuhun 2017 mennessä osana EU:n globaalistrategian yleistä täytäntöönpanoprosessia. Tähän olisi sisällyttävä myös raportointi edistymisestä edellisten päätelmien avoinna olevien kysymysten täytäntöönpanossa. Neuvosto odottaa mielenkiinnolla myös strategisen ohjauksen saamista valtion- ja hallitusten päämiehiltä joulukuussa /16 team/js/kkr 14

15 LIITTEEN LIITE EU:n tavoitetasoon perustuvia mahdollisia erityyppisiä YTPP-siviili- ja sotilasoperaatioita Jotta voidaan toteuttaa nopeita ja päättäväisiä toimia tavoitetason ja sen kolmen strategisen painopisteen tueksi kaikilla SEU 43 artiklan kattamilla kriisinhallinnan aloilla YTPP tarvitsee taakseen uskottavat, toimintavalmiit, yhteentoimivat, kestävät ja monikäyttöiset siviili- ja sotilasvoimavarat. EU:n toiminnan turvallisuuden takaajana tulisi ulottua laajalle ja keskittyä ympäröiville alueille. Se toimii kumppaneidensa kanssa aina, kun se on mahdollista, ja aina kansainvälistä oikeutta noudattaen. Aikaisemmin sovittujen tavoitteiden ja sitoumusten pohjalta 1 EU:n olisi siis kyettävä toteuttamaan seuraavan tyyppisiä YTPP-alan siviili- ja sotilasoperaatioita unionin ulkopuolella, joista useampia voidaan toteuttaa yhtäaikaisesti eri skenaarioissa 2, mukaan lukien korkeamman turvallisuusriskin tilanteet ja alikehittyneet paikalliset infrastruktuurit: yhteiset kriisinhallintaoperaatiot korkean turvallisuusriskin tilanteissa EU:ta ympäröivillä alueilla; yhteiset vakauttamisoperaatiot, mukaan lukien ilma- ja erikoisoperaatiot; siviili- ja sotilasalan nopea toiminta, mukaan lukien nopean toiminnan sotilasoperaatiot käyttäen muun muassa EU:n taisteluosastoja kokonaisuudessaan tai operaatiota varten räätälöidyn joukkopaketin puitteissa; operaatiot paikallisen poliisin tehtävien hoitamiseksi / täytäntöönpanevat siviilioperaatiot; ilmaturvallisuusoperaatiot, mukaan lukien lähitulituki ja ilmavalvonta; merelliset turvallisuus- tai valvontaoperaatiot, mukaan lukien pitkäkestoisemmat operaatiot Euroopan lähialueilla; siviilialan valmiuksien kehittämisoperaatiot ja turvallisuusalan uudistusoperaatiot (seuranta, mentorointi ja neuvonta, koulutus) aloilla kuten poliisitoiminta, oikeusvaltio, rajavalvonta, terrorismintorjunta, selviytymiskyky, hybridiuhkiin vastaaminen ja siviilihallinto, sekä siviilitarkkailuoperaatiot; 1 2 Mukaan lukien yleistavoite 2010, siviilikriisinhallinnan yleistavoite 2010 ja Eurooppaneuvoston vuonna 2008 hyväksymä tavoitetaso. Osa näistä operaatioista voidaan tarvittaessa toteuttaa myös avun tarjoamiseksi osana kokonaisvaltaista reagointia luonnonkatastrofeihin ja pandemioihin EU:n ulkopuolella erityisesti silloin, kun nämä tilanteet voivat johtaa laaja-alaiseen epävakauteen /16 team/js/kkr 15 LIITTEEN

16 sotilasalan valmiuksien kehittäminen neuvonta-, koulutus- ja mentorointioperaatioiden avulla, mukaan lukien tehokas joukkojen omasuoja tarvittaessa, sekä sotilastarkkailuoperaatiot. Tämä avoin luettelo toimii jatkotyöskentelyn pohjana vaatimusten määrittämiseksi esimerkkiskenaarioiden tarkastelun perusteella voimavarojen kehittämissuunnitelman puitteissa hyväksyttyjen menettelyjen mukaisesti ja poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean valvonnassa /16 team/js/kkr 16 LIITTEEN