Yhteenveto työryhmän kokouksen asialistan kohtaan 5a. Yhteenveto on jaettu kokouksessa pöydälle.

Transkriptio

1 Jatko-opintojen kehittämistyöryhmän jäsenille Yhteenveto työryhmän kokouksen asialistan kohtaan 5a. Yhteenveto on jaettu kokouksessa pöydälle. KASVATUSTIETEELLISTEN TIEDEKUNTIEN OPINTO-OPPAISTA KOOTTU JATKOKOULUTUKSEN TAVOITTEISTA Helsingin yliopisto Kasvatustieteiden jatkotutkinnot tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. (Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan jatkokoulutusohjeet, päivitetty Saatavilla verkossa: (Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan yhteinen jatkokoulutustarjonta, Lukuvuosi , päivitetty Saatavilla verkossa: Joensuun yliopisto Tavoitteet Tohtorin tutkinnossa opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee saavuttaa - syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen - perehtyneisyys tieteenteoriaan ja oman tutkimusalan historialliseen kehitykseen sekä - kyky itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. ( hakusanalla tavoitteet löytyi yllä oleva teksti.) 1

2 Jyväskylän yliopisto tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa (asetus kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta 5776/1995). (Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-opas , 231; Kasvatustieteiden tiedekunnan jatko-opinto-opas, 1) *** 2 Kasvatustieteen tohtorin tutkinto 2.1 Tavoitteet tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Kasvatustieteen tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1) suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot sekä 2) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. (Kasvatustieteiden tiedekunnan jatko-opinto-opas, 5. Saatavilla verkossa: Lapin yliopisto Kasvatustieteen tohtorin tutkinto tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. (Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-opas , 214) Jatkokoulutus Jatkotutkintoja ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot, jotka ovat erillisiä tutkintoja. Lisensiaatin tutkinnon tieteelliset tavoitteet ovat suppeammat kuin tohtorin tutkinnon. Lisensiaatin tutkinnon tavoitteena on antaa suorittajalleen tieteellistä asiantuntemusta käytännön tehtäviin tai olla mahdollisesti yhtenä vaiheena tohtorin tutkintoa suoritettaessa. Lisensiaatin tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa tieteellisten tutkimusmenetelmien tuntemuksen ja hyvän perehtyneisyyden tutkimusalaansa. Lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee suorittaa tiedekunnan määräämät opinnot ja laatia lisensiaatintutkimus. 2

3 Oikeustieteiden tiedekunnassa on mahdollista suorittaa perinteisen lisensiaatin tutkinnon ohella myös ammatillisesti painottunut lisensiaatin tutkinto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa jatko-opiskelija voi suorittaa yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinnon sosiaalityön ammatillisena lisensiaatinkoulutuksena. Taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista annetun asetuksen mukaan taiteiden tiedekunnassa suoritetaan jatkotutkintona taiteen tohtorin tutkinto. Tohtorin tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa kyvyn itsenäisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä, perehtyy omaan tieteenalaansa ja perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa. Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee suorittaa tiedekunnan määräämät jatko-opinnot, laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. ( Jatko-opiskelun ops sekä jatko-opiskelun ohjeet ovat saatavilla: Oulun yliopisto 15.1 Jatkokoulutuksen tavoitteet ja rakenne Tieteellisellä jatkokoulutuksella tarkoitetaan tieteelliseen jatkotutkintoon tähtäävää tutkijankoulutusta. Tutkintoasetuksen (576/1995) mukaan tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Tutkijankoulutuksen tarkoituksena on tarjota tieteellisistä jatko-opinnoista ja mahdollisesti tutkijan urasta kiinnostuneille opiskelijoille mahdollisuus toimia tiedeyhteisössä, kartuttaa tutkimuksessa tarvittavia tietoja ja taitoja sekä saada ohjausta tutkimustyössä. Jatkokoulutus edellyttää opiskelijalta innostuneisuutta tutkimustyöhön ja aktiivisuutta opinnoissa. Koulutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi jokaisen opiskelijan tulisi mahdollisuuksien mukaan sijoittua johonkin tiedekunnassa toimivaan tutkimusryhmään. Tiedekunnan ohjaus- ja tukiresursseja suunnataan aktiivisesti toimiville opiskelijoille. (Opinto-opas , Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, 233) 15.4 Jatkokoulutuksen yhteiset opinnot Opetussuunnitelman tavoitteena on, että opiskelija: - perehtyy omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen - oppii itsenäisesti ja kriittisesti soveltamaan tieteellisen tutkimuksen menetelmiä omalla tutkimusalallaan - tuntee oman tutkimusalansa historiallisen kehityksen, perusongelmat ja tutkimusmenetelmät - tutustuu tieteen teoriaan - oppii ymmärtämään ja seuraamaan kasvatustieteiden tutkimustuloksia ja alan kehitystä Näiden tavoitteiden ohella opiskelija voi suuntautua myös ammatillisesti ja kehittää omaa ammatillista asiantuntijuuttaan. Ammatillisia kysymyksiä voi käsitellä tieteenalan 3

4 sisältöopinnoissa ja lisensiaatintutkimus tai sitä korvaavat opinnot voivat suuntautua ammatillisiin kysymyksiin, ammatin kehittämiseen ja sen perusteisiin. (Opinto-opas , Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, 235; Saatavilla verkossa: ks. luku 15.) Tampereen yliopisto Kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 576/95 mukaan tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa on tarjolla kolme jatkokoulutuksen teema-aluetta (ohjelmaa), jotka liittyvät sen tutkimus- ja vahvuusalueisiin. Ohjelmien tavoitteena on tukea edellä esitettyjen tavoitteiden toteutumista ja vahvistaa tiedekunnan tutkimuksellisuutta. Syksystä 2003 alkaen jatko-opiskelijaksi on hyväksytty hakijat, joiden tutkimustyö kohdistuu johonkin näistä kolmesta teema-alueesta: Teema 1 Yhteiskunta, kulttuuri ja kasvatus Teema 2 Oppiminen, opetussuunnitelma ja oppimisympäristöt Teema 3 Osaamisen kehittäminen ja professionaalinen kasvu Kasvatustieteen ja filosofian tohtorin tutkinto - tavoitteet ja tutkinnon rakenne Tohtorin tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija 1. perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä pystyy sen piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä, 2. perehtyy syvällisesti omaa tehtäväaluettaan koskevaan uusimpaan tutkimukseen sekä tehtäväalueen kehittämistä koskeviin kansainvälisiin ja kansallisiin virtauksiin, 3. perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa liittyvien tieteenalojen historialliseen kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin, 4. perehtyy syvällisesti tieteenteoriaan sekä 5. saavuttaa sellaisen kasvatustieteiden tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden tutkimustulosten ymmärtämisen ja kehityksen seuraamisen. (Kasvatustieteiden tiedekunta, jatkokoulutusopas , 2. Saatavilla verkossa: Turun yliopisto Tieteellisten jatko-opintojen tarkoituksena on korkeatasoisten tutkijanvalmiuksien kehittäminen kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Metodisten valmiuksien lisäksi tieteellisen jatkotutkinnon suorittajan tulee hankkia erityisen syvällinen perehtyneisyys johonkin 4

5 kasvatustieteen erityiskysymykseen sekä osoittaa kykyä kartuttaa tieteellistä tietoa ja taitoa erityisalueellaan. Asetuksessa kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta (576/1995) tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteeksi määritellään opiskelijan syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa sekä kyky itsenäisesti luoda uutta tieteellistä tietoa. (Turun yliopisto, jatko-opinto-opas , , 2. Saatavilla verkossa: Åbo Akademi Examensstadga för Åbo Akademi, Fastställd av Kansler ( ) Doktorsexamen En studerande som antagits till vetenskaplig påbyggnadsutbildning för att avlägga doktorsexamen skall 1) slutföra studierna inom den vetenskapliga påbyggnadsutbildningen, 2) uppvisa självständigt och kritiskt tänkande på sitt forskningsområde, samt 3) avfatta en doktorsavhandling och offentligt försvara den. En avhandling för doktorsexamen skall innehålla ny vetenskaplig kunskap. 24 Licentiatexamen och specialpsykologutbildning En studerande som antagits till vetenskaplig påbyggnadsutbildning kan avlägga licentiatexamen sedan den av fakulteten fastställda delen av de studier som hör till denna utbildning har slutförts. Examen omfattar en licentiatavhandling. Yrkesinriktade specialiseringsstudier kan i enlighet med vad fakulteten bestämmer ingå i examen. I licentiatexamen skall den studerande uppvisa god kännedom om sitt forskningsområde samt förmåga till självständigt och kritiskt vetenskapligt tänkande. Såsom licentiatavhandling kan även godkännas flera vetenskapliga publikationer eller manuskript som godkänts för publicering och ett sammandrag av dessa, i vilket forskningens mål, metoder och resultat framställs. Till publikationerna kan även höra sampublikationer, om författarens självständiga andel i dem kan påvisas. När licentiatexamen avläggs med psykologie magisterexamen eller någon annan motsvarande examen som grund kan examen innehålla specialpsykologutbildning på följande specialområden: utvecklingspsykologi och pedagogisk psykologi, neuropsykologi, 5

6 psykoterapi, hälsopsykologi samt arbets- och organisationspsykologi. Utbildningen ordnas enligt vad som bestäms i 1 3 mom. I specialpsykologutbildningen fördjupar sig studeranden systematiskt såväl teoretiskt som praktiskt i något av de specialområden som nämns i 4 mom., gör en undersökning på sitt specialområde samt skaffar sig handledd arbetserfarenhet på specialområdet. ( -> ks. Allmänt om forskarstudier -> E xamensstadga sekä Praktika för doktorsstuderande) Sibelius Akademia Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää syvällisesti omaa alaansa ja saavuttaa valmiuden korkeatasoisiin ja kypsyneisyyttä osoittaviin suorituksiin. Hän pystyy itsenäiseen luovaan työhön edustamallaan alalla sekä edustamansa alan kehittämiseen. ( jatkotutkinto-opas: ) Taideteollinen korkeakoulu Taiteen tohtorin tutkinnon tavoitteet ja suoritus Asetus taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista (Op 205.6) asettaa taiteen tohtorin tutkinnon tavoitteeksi, että opiskelija 1) perehtyy syvällisesti omaan alaansa; 2) osoittaa alallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3) saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti uutta tutkimustietoa, uusia taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita. Taiteen tohtorin tutkinnon suorittamiseksi taideteollisen alan jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1) suorittaa taideteollisen alan jatkokoulutuksen opinnot; sekä 2) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä taideteolliseen alaan kuuluva tutkimus. 6