-2, KV :00

Transkriptio

1 -2, KV :00 Kokoustiedot Aika klo Paikka Raatihuone kaupunginvaltuuston istuntosali Päättäjät Boström, Peter Mäenpää, Tua Brännbacka-Brunell, Brita Nyman, Kaj Englund, Conny Piippolainen, Vuokko Forsman, Bo Pitkäjärvi, Eija Grankulla-Häggblom, Monica Pukkinen, Markku Haldin, Annica Rantala, Mervi Heinonen, Ilmari Rönnback, Ulrika Hellén, Ulla Saari, Kristina Hellstrand, Kurt Salmu, Marita Henriksson, Anna-Maja Silvennoinen, Pentti Holmgård, Kenneth Sipinen, Helinä Isokoski, Sauli Sjölund, Owe Ittonen, Jarmo Sjölund, Richard Karjaluoto, Johan Snellman, Mikael Karlsson, Markus Storbjörk, Jacob Koskela, Kari Suojoki, Marcus Kull, Bjarne Suvanto, Vesa Lunabba, Maria Wester, Harald Lundström-Björk, Kristina Vikström, Mona Luomala, Eero Vähäsöyrinki, Eija Lyyra, Anna-Maija Östman, Michael Käsiteltävät asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen kaupunginsihteeri

2 1, KV :00 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

3 2, KV :00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa tiistaina 14. helmikuuta 2017 klo Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

4 3, KV :00 CFV: 959/2016 MICHAEL ÖSTMAN: ANOMUS LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ VAPAUTTAMISESTA Kh Anomus: Liite 393 Kaupunginsihteeri: Michael Östman anoo vapautusta Pohjanmaan jätelautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajuudesta, koska hänet on valittu Ekorosk Oy:n toimitusjohtajaksi. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Michael Östmanille eron Pohjanmaan jätelautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajuudesta sekä valitsee jäsenen ja puheenjohtajan Pohjanmaan jätelautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Anomus: Liite 3 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto myöntää Michael Östmanille eron Pohjanmaan jätelautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajuudesta sekä valitsee jäsenen ja puheenjohtajan Pohjanmaan jätelautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

5 3, KV :00 / :s bilaga: Liite 3, kv

6 4, KV :00 CFV: 107/2016 VALTUUTETTU JACOB STORBJÖRK YM:N ALOITE: KAUPUNGINVALTUUSTON ROOLIN VAHVISTAMINEN JA NÄKYVYYDEN LISÄÄMINEN KUNNAL- LISESSA PÄÄTÖKSENTEOSSA Kv Aloite: Liite 9 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh Aloite: Liite 33 Kaupunginsihteeri: Aloitteessa toivotaan kaupunginvaltuuston roolin vahvistamista muun muassa avoimien iltakoulujen määrän lisäämisellä. Lisäksi aloitteessa toivotaan kaupungin päätöksenteon avoimuuden lisäämistä, ja tätä tarkoitusta varten tulisi laatia suunnitelma. Aloitteessa tuodaan myös esille se, että valtuuston kokouksien esittäminen internetin välityksellä toisi lisää näkyvyyttä valtuuston työlle. Aloitteessa mainitut asiat kuuluvat konsernihallinnon ja kaupunginsihteerin vastuulle. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää antaa kaupunginsihteerille tehtäväksi vastata aloitteeseen ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin mennessä. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Aloite: Liite 9 Kaupunginsihteeri: Aloitteessa esitetään, että kaupunginvaltuuston roolia vahvistetaan kunnallisessa päätöksenteossa järjestämällä useampia il-

7 4, KV :00 CFV: 107/2016 takouluja kaupungin ja sen asukkaiden kannalta tärkeistä asioista ja aiheista. Useat näistä tilaisuuksista voivat hyvin olla yleisölle avoimia. Vastaus: Kaupunginvaltuusto on tällä valtuustokaudella järjestänyt 3-4 iltakoulua joka vuosi koskien eri asioita, mm. kaupungin taloutta, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, kaupungin strategiaa ja yhtiöittämistä. Näiden lisäksi on järjestetty useita avoimia yleisötilaisuuksia, joita ei ole nimetty varsinaisesti iltakouluiksi, mutta joihin sekä valtuutetut että kuntalaiset on kutsuttu. Tällaiset tilaisuudet ovat koskeneet esimerkiksi torin ja keskustan suunnittelua ja kielibarometrituloksia. Tulossa on vielä helmikuussa 2017 kaikille avoimia strategiatilaisuuksia sekä tilaisuus uusimmasta kielibarometristä. Tavoitteena on pitää iltakoulujen ja muiden yleisötilaisuuksien määrä vähintään samalla tasolla, ja mahdollisuuksien mukaan yritämme lisätä tilaisuuksia resurssien puitteissa. Aloitteen mukaan kaupunginvaltuuston on edelleen oltava kaupungin toimielin, joka käsittelee aktiivisesti tärkeitä ja ratkaisevia päätöksiä. Kaupungin strategian yleistavoitteiden kohdan 2 mukaisesti kaupunki pyrkii päätöksenteon, toiminnan ja raportoinnin laajaan avoimuuteen. Tätä on syytä parantaa entisestään, sekä muutenkin parantaa kaupungin päätöksentekoprosessin kulun avoimuutta. Tätä varten on laadittava suunnitelma. Vastaus: Pietarsaaressa kaupunginvaltuuston rooli on vahva ja merkittävä. Kokouksia on vuosittain 9-10 kpl ja käsiteltäviä asioita lukumääräisesti aika paljon (v asiaa, v asiaa, v asiaa ja v asiaa). Vertailtaessa muihin samankokoisiin kaupunkeihin, voidaan todeta, että Pietarsaaressa kokoonnutaan vähän useammin ja käsitellään enemmän asioita kuin muissa samaa kokoluokkaa olevissa kaupungeissa. Tällainen manner-suomen 40 kuntaa käsittävä vertailututkimus (Johtamis- ja kokouskäytännöt ARTTU2- kuntien hallituksissa ja valtuustoissa vuonna ARTTU2- tutkimusohjelman julkaisusarja nro 9/2016) löytyy seuraavasta linkistä (valitettavasti tutkimus on vain suomeksi): Kaupunginvaltuusto ei ole delegoinut päätöksentekovaltaa kovinkaan paljon, vaan kaikki tärkeimmät kuntaa koskevat asiat päätetään kaupunginvaltuustossa. Kaupunginvaltuuston kokoukset ja esityslistat ovat julkisia ja kaikki asiat tulevat käsiteltäviksi kaupunginhallituksen ehdotuksesta, joten asiat ovat tiedossa jo hyvissä ajoin ennen päätöksentekoa. Päätöksentekoprosessin avoimuus on tärkeä asia, ja asia otetaan paremmin huomioon parhaillaan työn alla olevassa uudessa hallintosäännössä, joka tulee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi toukokuussa Uudessa kuntalaissa on myös entisestään koros-

8 4, KV :00 CFV: 107/2016 tettu ja vahvistettu valtuuston asemaa kunnan korkeimpana poliittisena päätöksentekijänä. Aloitteen mukaan kaupunginvaltuuston päätöksenteon näkyvyyttä on parannettava myös esittämällä valtuuston kokoukset suorana lähetyksenä netin kautta. Kokousten on sen jälkeen oltava kaikkien kaupunkilaisten katsottavissa jälkikäteen kaupungin kotisivuilla tai muulla tavoin järjestettynä. Vastaus: Ehdotus on erittäin hyvä ja kannatettava. Kokousten lähettämistä suorana netissä sekä niiden tallentamista kaupungin kotisivuille on mietitty jo jonkin aikaa. Kaupunginvaltuusto myönsi valtuustosalin AV-tekniikan uusimiseen :n määrärahan, ja tarkoituksena on uusia laitteistot ja välineet kesällä 2017 kaupunginvaltuuston ollessa pidemmällä kokoustauolla. Tässä yhteydessä otetaan käyttöön myös kokousten livelähetys internetissä, ja kokoukset ovat katsottavissa jälkikäteen kaupungin kotisivuilla. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy kaupunginsihteerin selvityksen aloitteeseen ja julistaa sen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Aloite: Liite 4 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupunginsihteerin selvityksen aloitteeseen ja julistaa sen loppuun käsitellyksi.

9 4, KV :00 / :s bilaga: Liite 4, kv

10 5, KV :00 TV: 1002/2016 JAN WESTERLUND: MAA-ALUEIDEN MYYNTI KAUPUNGILLE TL Asemakaava: Liite 10 A Kauppakirja: Liite 10 B Kartta: Liite 10 C Valmistelu: Kaupungingeodeetti Anders Blomqvist, puh Jan Westerlund on tarjonnut kaupungille ostettavaksi alueita tilasta Fåfängo Kyrkobyssa. Nämä alueet muodostavat neljä erillistä palstaa. Ensimmäinen palsta, jonka pinta-ala on noin m 2 vastaa osaa korttelia 22 kaupunginosassa 32 (Kaskiniemi). Voimassa olevan asemakaavan mukaan palsta on asuinpientalojen korttelialuetta (AP), jossa suurin kerrosten lukumäärä on kaksi. Tehokkuusluku on e=0,25. Palsta sijaitsee Peltolahdentien varrella. Katua ei ole vielä rakennettu, mutta vesi- ja viemärijohdot ovat jo olemassa. Tänä päivänä kaupunki ei omista vapaita pientalotontteja Kaskiniemellä. Korttelialueelle ei ole vielä laadittu tonttijakoa, mutta palstasta voitaisiin esim. muodostaa paritalotontteja. Osapuolet ovat sopineet yksikköhinnaksi 10,00 /m 2, joten palstan arvo olisi euroa. Toinen palsta, pinta-alaltaan 1 (!) m 2 on Vuohisillantien mutkassa jäljelle jäänyt palstan nurkka, Tonttijaon mukaan se on liitettävä tonttiin korttelissa 8. Palstan arvo on 10 euroa. Kolmas ja neljäs palsta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3,85 ha sijaitsevat Ohikulkutien itäpuolella. Aluetta ei ole toistaiseksi asemakaavoitettu. Yleiskaavassa palstat kuuluvat maaseutumaiseen alueeseen. Vesijohtoa varten aiemmin pakkolunastettu alue erottaa palstoja. Pohjoinen palsta rajoittuu Pirilöntiehen ja Ruusulehdon koulun tontille. Kaupunki ja maanomistaja ovat vuonna 2009 tehneet sopimuksen tieoikeudesta koskien kevyen liikenteen väylää, joka kulkee tien vieressä kouluun. Alue sijaitsee lähellä teitä ja palveluja, ja siksi se voisi olla käyttökelpoinen tulevaa kaavoitusta ajatellen. Osapuolet ovat sopineet yksikköhinnoista 1,50-1,60 /m 2 metsämaasta ja vanhasta pellosta, 0,50 /m 2 johtoaukeasta ja soista sekä 0 /m 2 tiealueista. Palstojen yhteenlaskettu maapohjan arvo olisi euroa. Sen lisäksi palstoilla olemassa oleva puusto 640 m 3 korvataan eurolla.

11 5, KV :00 TV: 1002/2016 Essnature/Mattias Kanckos on tarkastanut molempia metsäpalstoja. Tutkitulla alueella ei ole todettu liito-oravien esiintymistä, mutta muuten alue soveltuisi näitä varten. Kanckoksen lausunnon mukaan alueella ei ole tänä päivänä sellaisia luonnonarvoja jotka merkitsevästi vaikeuttavat alueen kaavoittamista tulevaisuudessa. Tilaan jää vielä noin 1,8 ha suuruinen palsta, joka sijaistee Markusholmassa. Palsta on entinen ns. stadsäga, joka lunastettiin kaupungilta vuonna Nykytilanteessa kaupungilla ei ole tarvetta hankkia sitä palstaa takaisin omistukseensa. Kaupungingeodeetti: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että tämä ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunki ostaa noin 4,18 ha suuruisen määräalan tilasta Fåfängo Jan Westerlundilta ,00 euron kauppahinnasta. Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh Asemakaava: Liite 18 A Kauppakirja: Liite 18 B Kartta: Liite 18 C Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunki ostaa noin 4,18 ha suuruisen määräalan tilasta Fåfängo Jan Westerlundilta ,00 euron kauppahinnasta. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.

12 5, KV :00 TV: 1002/2016 Kv Asemakaava: Liite 5 A Kauppakirja: Liite 5 B Kartta: Liite 5 C Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle: - että kaupunki ostaa noin 4,18 ha suuruisen määräalan tilasta Fåfängo Jan Westerlundilta ,00 euron kauppahinnasta.

13 A STST KH A STFM KV 5, KV :00 / :s bilaga: Liite A, kv UTDRAG FRÅN DETALJPLAN OTE ASEMAKAAVASTA : /

14 5, KV :00 / :s bilaga: Liite 5 B, kv KAUPPAKIRJA Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään sopineet seuraavasta kiinteistökaupasta: Myyjä: Westerlund Jan (xxxxxx-xxxx) Kukkaromäki 3 A 6, Espoo Ostaja: Pietarsaaren kaupunki (Y-tunnus ) PL 41, Pietarsaari Kaupan kohde: Noin 4,18 ha suuruinen määräala tilasta Fåfängo Kyrkobyssä Pietarsaaressa. Alue muodostuu neljästä erillisestä palstasta. Alueen sijainti selviää kauppakirjan liitteenä olevasta kartasta. Kauppahinta: Sataviisituhatta kaksisataakaksikymmentä euroa ( ,00 ). Muut ehdot: 1. Kauppasummasta euroa on korvausta maasta ja euroa korvausta alueella olevasta puustosta. 2. Kaupan kohde saa suhteessa pinta-alaan osuuden kiinteistön osuudesta yhteisalueista. 3. Kaksi palstaa muodostaa voimassa olevan asemakaavan mukaisen asuinpientalojen korttelialueen, kaksi palstaa ostetaan raakamaana kaavoitusta varten. 4. Kauppahinta maksetaan seitsemän (7) päivän kuluessa tämän kauppakirjan allekirjoittamisesta. 5. Omistus- ja hallintaoikeus kaupan kohteeseen siirtyvät välittömästi. 6. Myyjä vastaa myytyjen kohteiden veroista ja maksuista tähän päivään asti. 7. Myyjä takaa, että aluetta eivät rasita kiinnitykset tai niihin verrattavissa olevat rasitteet. 8. Ostaja vastaa kaupanvahvistajan palkkiosta sekä lainhuudatus- ja kiinteistönmuodostamiskustannuksista. 9. Tähän kauppaan ei sisälly irtainta omaisuutta.

15 5, KV :00 / :s bilaga: Liite 5 B, kv Tämä kauppakirja on laadittu kolmena (3) samasanaisena kappaleena, joista yksi myyjälle, yksi ostajalle ja yksi kaupanvahvistajalle. Pietarsaaressa / 2017 Jan Westerlund myyjä Pietarsaaren kaupungin puolesta ostajana: Kristina Stenman kaupunginjohtaja Milla Kallioinen kaupunginsihteeri Kaupanvahvistajan ominaisuudessa todistan, että Jan Westerlund myyjänä, ja kaupunginjohtaja Kristina Stenman ja kaupunginsihteeri Milla Kallioinen Pietarsaaren kaupungin puolesta ostajana ovat allekirjoittaneet tämän kauppakirjan ja ovat olleet yhtä aikaa läsnä, kun kauppakirja on vahvistettu. Olen tarkistanut allekirjoittajien henkilöllisyyden ja todennut, että kauppakirja on laadittu maakaaren 2. luvun 1 :n ilmoittamassa muodossa. Paikka ja aika samat kuin edellä. Sören Vikström kiinteistöteknikko 5983/6

16 32K9 5, KV :00 / :s bilaga: Liite 5 C, kv K : Furuvägen : / : : :206 9 G.Smf : Vuohisillantie : Säljare: Myyjä: Köpare: Myyjä: Jan Westerlund 15:348 Staden Jakobstad / Pietarsaaren kaupunki K Objekter: Kohteet: 1. Ett 4 ca 3300 m2 stort område av lägenheten Fåfängo RNr i Jakobstad n m2 suurinen alue kiinteistöstä Fåfängö RN:o Pietarsaaressa Getbrovägen : K10 Åkerleden 2. Ett ca 1m2 stort område av lägenheten Fåfängo RNr i Jakobstad. Peltoraitti Fåfängö RN:o Pietarsaaressa. 3. Ett ca 3,85 ha stort område av lägenheten Fåfängo RNr i Jakobstad. 20 n. 22 3,85 ha suurinen alue kiinteistöstä 30 Fåfängö RN:o Pietarsaaressa n. 1 m2 suurinen alue kiinteistöstä 15: Sammanlagt ca 4,18 ha 10 Yhteensä n. 4,18 ha : Pirilöntie Pirilöntie 25 32K : Pirilövägen K Skärsvägen Åkerviksvägen Peltolahdentie :425 M608 15: : : : : : M601 15:375 M / 2017 M602 15:425 M

17 14:34 14:34 14:34 2:5 32K4 14:33 15:348 15:438 15:408 15:438 15:276 15:276 15:438 15:445 15:438 15:437 15:127 15:403 15:402 15:85 15:87 15:86 15:348 15:424 15:348 15: :3 15:348 15: :403 15:274 15:403 15:274 2:1 15:348 15:115 15: :196 15:349 15:349 15:379 15:294 14:33 15:424 15: :246 32K4 15:408 15:440 15:27815:40 15:268 15:439 15:256 15:407 15: :348 15:104 15:294 14:27 15:261 15:245 15:439 15:348 15:246 2:3 15:348 32K2 M601 Pietarsaaren ohikulkutie Haukilahdentie Gäddviksvägen Pirilöntie Markusholmsvägen Pirilövägen Pirilöntie Pirilövägen Markusholmantie Jakobstads omfartsväg ägen Jakobstads omfartsväg N PEDERSÖRE KOMMUN G.smf. 14:34 14:34 2: rp2 rp rp rp / : / , KV :00 / :s bilaga: Liite 5 C, kv

18 6, KV :00 TV: 1003/2016 HANS NYLUND: KIINTEISTÖN MYYNTI JA VAIHTO KAUPUNGIN KANSSA TL Yleiskaava: Liite 9 A Kauppa- ja vaihtokirja: Liite 9 B Kartta: Liite 9 C Valmistelu: Kaupungingeodeetti Anders Blomqvist, puh Hans Nylund omistaa tilan Stads-Staffansnäs Kyrkobyssa Pietarsaaressa. Tilan pinta-ala kiinteistörekisterikartan mukaan on noin 0,33 ha. Tila sijaitsee asemakaavan ulkopuolella, mutta etelässä ja idässä se rajoittuu kaavatontteihin. Yleiskaavan mukaan palsta kuuluu maaläheisen asumisen alueeseen (AP). Palstan alue on enimmäkseen vanhaa peltoa ja se arvioidaan raakamaana tulevaa kaavoitusta varten. Maapohja on kuten alueen aikaisemmissa raakamaakaupoissa arvioitu yksikköhintaan 2,50 /m 2 ja puuston arvo hintaan 93. Kohteen kokonaisarvo on täten euroa. Osakorvauksena kaupunki luovuttaa Sand och grus -nimisen tilan Pedersören kunnassa. Tilan pinta-ala on noin 0,45 ha. Kaupunki osti tämän alueen vuonna 1959 ja on aikaisemmin käyttänyt sitä maa-ainesten ottamista varten, mutta tämä toiminta on lopetettu jo kauan sitten. Nylundin omistama tila, Staffansnäs, ympäröi kaupungin aluetta joka puolella. Palstalla ei ole muutakaan strategista arvoa kaupungille, joten siitä voidaan luopua. Palsta arvioidaan metsämaana. Sen arvo puustoineen on euroa. Kaupungingeodeetti: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että tämä ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunki ostaa tilan Stads-Staffansnäs Pietarsaaressa Hans Nylundilta. Vaihdossa kaupunki luovuttaa Nylundille tilan Sand och grus Pedersören kunnassa. Kohteiden arvojen erotuksesta kaupunki maksaa euroa Nylundille. Ehdotus Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti.

19 6, KV :00 TV: 1003/2016 Päätös Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh Yleiskaava: Liite 19 A Kauppa- ja vaihtokirja: Liite 19 B Kartta: Liite 19 C Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunki ostaa tilan Stads-Staffansnäs Pietarsaaressa Hans Nylundilta. Vaihdossa kaupunki luovuttaa Nylundille tilan Sand och grus Pedersören kunnassa. Kohteiden arvojen erotuksesta kaupunki maksaa euroa Nylundille. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Yleiskaava: Liite 6 A Kauppa- ja vaihtokirja: Liite 6 B Kartta: Liite 6 C Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle: - että kaupunki ostaa tilan Stads-Staffansnäs Pietarsaaressa Hans Nylundilta. Vaihdossa kaupunki luovuttaa Nylundille tilan Sand och grus Pedersören kunnassa. Kohteiden arvojen erotuksesta kaupunki maksaa euroa Nylundille.

20 STFM KV STST KH A 19 A , KV :00 / :s bilaga: Liite 6 A, kv UTDRAG FRÅN GENERALPLAN OTE YLEISKAAVASTA ca / n. 0,33 ha 1: /

21 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 B, kv KAUPPA- JA VAIHTOKIRJA Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään sopineet seuraavasta kiinteän omaisuuden kaupasta ja vaihdosta: Osapuolet: Nylund, Hans Lennart (xxxxxx-xxxx) Kaskiniemenkatu 1 b, Pietarsaari Pietarsaaren kaupunki (Y-tunnus ) PL 41, Pietarsaari Kohde: 1. Tila Stads-Staffansnäs Pietarsaaressa 2. Tila Sand och Grus, Pedersören kunta Alueiden sijainnit ilmenevät kauppa- ja vaihtokirjaan oheistetusta kartasta. Vaihto: Hans Nylund luovuttaa kohteen 1 Pietarsaaren kaupungille. Kohteen arvo on 8418 euroa. Pietarsaaren kaupunki luovuttaa kohteen 2 Hans Nylundille. Kohteen arvo on 1014 euroa. Vastike: Vaihtokohteiden arvon erotuksena Pietarsaaren kaupunki maksaa Hans Nylundille seitsemäntuhatta neljäsataaneljä euroa (7 404,00 ). Muut ehdot: 1. Kohde 1 muodostaa raakamaata kaavoitukseen, kohde 2 muodostuu metsämaasta. 2. Vaihtokohteiden arvon erotus maksetaan seitsemän (7) päivän kuluessa tämän kauppa- ja vaihtokirjan allekirjoittamisesta. 3. Vaihtokohteiden omistus- ja hallintaoikeus siirtyvät osapuolten välillä välittömästi. 4. Osapuolet vastaavat kuhunkin alueeseen liittyvistä veroista ja maksuista tähän päivään asti. 5. Kunkin kiinteistön aikaisemmat omistajat vastaavat siitä, että alueet luovutetaan ilman kiinnityksiä ja muita rasitteita. 6. Kaupunki vastaa kaupanvahvistajan palkkiosta. 7. Vastaanottavat osapuolet vastaavat kunkin kiinteistön luovutusverosta sekä lainhuudatus- ja kiinteistönmuodostamiskustannuksista.

22 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 B, kv Tähän kauppaan ja vaihtoon ei sisälly irtainta. Tämä kauppa- ja vaihtokirja on laadittu kolmena samasanaisena kappaleena, joista yksi kummallekin sopijapuolelle ja yksi kaupanvahvistajalle. Pietarsaaressa xx.xx Hans Nylund myyjä Pietarsaaren kaupungin puolesta ostajana: Kristina Stenman kaupunginjohtaja Milla Kallioinen kaupunginsihteeri Julkisen kaupanvahvistajan ominaisuudessa todistan, että Hans Nylund myyjänä, sekä kaupunginjohtaja Kristina Stenman ja kaupunginsihteeri Milla Kallioinen kaupungin puolesta ostajana ovat sopijapuolina allekirjoittaneet tämän kauppa- ja vaihtokirjan ja että he ovat olleet yhtä aikaa paikalla, kun kauppakirja on vahvistettu. Olen tarkistanut allekirjoittajien henkilöllisyyden ja todennut, että kauppakirja on laadittu maakaaren 2. luvun 1 :n ilmoittamassa muodossa. Paikka ja aika samat kuin edellä. Sören Vikström kiinteistöteknikko 5983/6

23 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 C, kv Köpare: Myyjä: Staden Jakobstad 81 Gammal landsv 5: Säljare: Myyjä: Objekt: Kohde: :0 Hans Nylund5: :130 4:21 5:10 Lägenheten Stads-Staffansnäs RNr i Jakobstad. ca 0,33 ha Kiinteistö Stads-Staffansnäs 43 RN:o Pietarsaaressa. 11 n. 0,33 ha Staffansnäsvägen 3 12 Gammal landsväg K K rp :21 4: :43 4:43 5 ca / n. 0,33 ha Gammelklockarsvägen K Vanhalukkarintie :0 rp10 7 rp3 Staffansnäsvägen 6: Tapanintie : : :158 6: : : K rp : : / M501 4: : Tiemestarintie 28 rp :241 4:27 38K Vägmästarvägen M601 6: : Tapanintie 6: K6 rp :268 6: : : rp :291 M601 6:238 Starastigen : K :291 M : : II Staranpolku Starantie M : K : mfartsväg Staravägen 171 kutie 6:

24 , KV :00 / :s bilaga: Liite 6 C, kv Säljare: Myyjä: Staden Jakobstad Köpare: Ostaja: Hans Nylund Objekt: Kohde: ca/n. 0,45ha Lägenheten Sand och grus RNr i Pedersöre. ca 0,45ha Kiinteistö Sand och grus RN:o i Pedersöressä. n. 0,45ha 4: : : LÄGESKARTA SIJAINTIKARTTA : :2000 1: /

25 7, KV :00 PB: 58/2017 VIRAN SIIRTO TEKNISESTÄ PALVELUKESKUKSESTA PÄIVÄHOITO- JA KOU- LUTUSVIRASTOON Hj Lisa Kentalalla on elokuusta 2010 alkaen virka teknisen palvelukeskuksen ruokapalvelupäällikkönä. Tekninen palvelukeskus yhtiöitettiin Alerte Oy:ksi, minkä seurauksena Lisa Kentalan vastuualueessa ja tehtävissä on tapahtunut muutos. Hänen pääasiallinen työkenttänsä on nyt päivähoito- ja koulutusvirastossa. Ehdotus Päätös Muuttuneiden työolosuhteiden johdosta ehdotetaan, että virka siirretään teknisestä palvelukeskuksesta päivähoito- ja koulutusvirastoon. Samalla ehdotetaan, että Lisa Kentalan virkanimike muutetaan ruokapalvelupäälliköstä erityisasiantuntijaksi. Hän vastaa erityisasiantuntijana tilaajatoiminnoista, tuote/prosessiturvallisuudesta sekä näiden valvonnasta. Henkilöstöjaosto hyväksyi ehdotuksen, joka viedään edelleen hyväksyttäväksi kaupunginhallitukseen. Kh Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kyseinen virka siirretään teknisestä palvelukeskuksesta päivähoito- ja koulutusvirastoon. Samalla kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy virkanimikkeen muutoksen ruokapalvelupäälliköstä erityisasiantuntijaksi. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto siirtää kyseisen viran teknisestä palvelukeskuksesta päivähoito- ja koulutusvirastoon ja - että kaupunginvaltuusto hyväksyy virkanimikkeen muutoksen ruokapalvelupäälliköstä erityisasiantuntijaksi.

26 7, KV :00 PB: 58/2017

27 8, KV :00 UBV: 44/2017 SYNERGIAVAIKUTUSTEN ANALYYSI JA KÄYTTÖKUSTANNUSTEN ARVIOINTI BI- HANKKEESEEN JA KIELIKYLPYKOULUUN LIITTYEN Sivl Päivähoidon johtaja: Valtuuston talousarviokokouksen yhteydessä joulukuussa kirjattiin 5-vuotiaiden kielikylpyryhmien sijoittamista koskeva ponsi. Valtuusto edellyttää että sivistyslautakunta arvioi välittömästi mahdolliset synergiavaikutukset sekä selvittää kustannukset liittyen Kielikylpykouluun ja BI-projektiin. Mahdolliset tarkennukset huoneohjelmassa käsitellään valtuustossa viimeistään helmikuussa Taustaa Kielikylpykoulun sijoittumispaikasta käydyissä keskusteluissa sivistyslautakunnan lähtökohtana on ollut aina, että 5- vuotiaiden toiminta sisällytetään koulutoimintaan. Näin tapahtui myös siirrettäessä toiminta Pursisalmen kiinteistöön. Pursisalmen kiinteistöstä lähdettäessä toiminta hajaantui jälleen. 5- vuotiaiden toiminta on alkamisestaan, vuodesta 1992 lähtien toiminut seitsemässä eri kiinteistössä ja on joutunut koko ajan muuttamaan muun toiminnan tieltä, osittain ryhmien suuresta lapsimäärästä johtuen. BI-kiinteistöä koskevien keskustelujen alkaessa lähtökohta oli toinen kuin tänään. Ajatuksena oli, että keskustassa suhteellisen huonoissa tiloissa toimivat ryhmät (7-8 kappaletta), muuttaisivat BI-kiinteistöön. Suunnittelun alkaessa ilmeni, että kiinteistöön olisi mahdollista suunnitella 10 ryhmää. Tämä myös oli suunnitteluryhmän päätös. Samalla sivistyslautakunnassa kuitenkin todettiin, että näin suuri uusi päiväkoti aiheuttaa suurempia muutoksia päiväkotiverkkoon kuin pelkästään joidenkin kiinteistön sulkemista ja toiminnan suoraa siirtämistä. Tänä päivänä tilannetta on lisäksi kärjistänyt ongelmat Maria- Marjalan päiväkodissa. Kaupungin suurin päiväkoti on aivan liian ahdas, emmekä voi maksimoida ryhmiä henkilöstömitoituksen mukaan. Lisäksi kiinteistö alkaa olla sen verran huonossa kunnossa, että peruskorjaus on välttämätön lähivuosina. Kiinteistön peruskorjaus tulee kalliiksi ja paikkojen määrä tulee supistumaan muuttuneiden vaatimusten vuoksi. Peruskorjausajaksi vaaditaan tilapäiset tilat. Kielikylvyn 5-vuotiaiden sijoittamiseen on yleisesti ottaen kolme varsinaista vaihtoehtoa. 1. Päiväkoti rakennetaan Kielikylpykoulun yhteyteen Kielikylvyn 5-vuotiaiden toiminnan sijoittaminen Kielikylpykoulun yhteyteen Ristikarin kiinteistöön tarkoittaisi varhaiskasva-

28 8, KV :00 UBV: 44/2017 tuksen osalta ennen kaikkea henkilöstösynergiaa. Vaikka 5- vuotisryhmät sijoitettaisiin toiseen paikkaan, varhaiskasvatuksella tulee olemaan kuusivuotiaille toimintaa kiinteistössä esikouluajan ulkopuolella. Tämä toiminta löytyy tänä päivänä aina kouluissa esikoulun yhteydessä. Olemme osittain voineet hyödyntää esikoulun henkilöstöä aamuhoidossa, ennen esikoulupäivän alkamista, lisäkorvausta vastaan ja olemme lisäksi jossain määrin voineet hyödyntää yhteistä henkilöstöä esiopetuksen kanssa, esim. koulunkäyntiavustajien muodossa. Monissa esikouluissa kuusivuotiaiden iltapäivähoidosta vastaa kuitenkin täysin erillinen henkilöstö. Pieni henkilöstövahvuus tekee toiminnasta kuitenkin hyvin haavoittuvan esim. henkilöstön poissaoloissa. Tänä päivänä tämä tarkoittaisi, että henkilöstö kasvaisi kuudesta noin 16 henkilöön päiväkodissa ja esikoulussa. Tämä tuo huomattavasti enemmän joustavuutta henkilöstösuunnittelussa ja toiminnan suunnittelussa, erityisesti lomien aikana. Pedagogiselta kannalta asia on päivänselvä. Kielikylvyn 5- vuotiaiden toiminnassa käytettävä pedagogiikka on sama kuin koulussa käytettävä ja nämä kaksi yksikköä vain vahvistavat lasten oppimismahdollisuuksia. Lisäksi siirtyminen varhaiskasvatuksen, esikoulun ja koulun välillä on hyvin joustavaa, mikä helpottaa lapsen tilannetta. Henkilöstö voi tukea ja auttaa toisiaan aivan toisenlaisella tavalla verrattuna siihen, että toimintoja harjoitetaan eri paikoissa. Tämä on huomattavissa jo nyt. Tänä päivänä ajatuksena on, että päiväkoti ja koulu sijoitetaan lähekkäin juuri siirtymisen helpottamiseksi. Pietarsaaren kouluja päiväkotiverkko on vanha, eli päiväkodin ja koulun väliset etäisyydet ovat useimmiten pitkät. Poikkeuksen muodostaa Pietarsaaressa Vestersundinkylä, jossa päiväkoti rakennettiin koulun yhteyteen. Kielikylvyn 5-vuotistoiminnan sijoittamisella on myös merkitystä vanhempien näkökulmasta. Useimmiten perheen kaikki lapset ovat kielikylvyssä ja perheet tulevat koko kaupungista, jolloin monet lapset kyyditään kouluun. Näin sisaruksilla olisi mahdollisuus kulkea samaa matkaa viidestä ikävuodesta aina viidenteen luokkaan saakka, mikä vähentää liikennevirtoja. Ristikarin Kielikylpykoulun tilaohjelmassa 5-vuotiaiden toiminnalle on varattu n. 450 m2. Esikoulun ja päiväkodin voidessa käyttää yhteisiä tiloja on m2-määrä voitu minimoida. Liite 8 A 2. BI-kiinteistö rakennetaan siten, että siihen sijoitetaan 5-vuotiaiden toiminnan ryhmät BI-kiinteistön lisärakentaminen ja kielikylvyn 5-vuotiaiden toiminnan sijoittaminen sinne tuo toiminnalle yleisesti samat synergiavaikutukset henkilöstöpuolella. Sitä vastoin esikoulun iltapäivätoiminta jää yhtä haavoittuvaksi kuin aikaisemminkin.

29 8, KV :00 UBV: 44/2017 Luonnollinen pedagoginen yhteistoiminta koulun ja 5- vuotistoiminnan kanssa, johon pyritään, vaikeutuu kuitenkin huomattavasti. Sitä vastoin on olemassa mahdollisuus tehdä yhteistyötä muiden talossa olevien osastojen kanssa. Voidaan todeta, että 13 osaston päiväkodista kylläkin tulee aika lailla suuri. Lisärakennusmahdollisuuksilla on suunnittelijoiden näkökulmasta hyvät ja huonot puolensa. Liite 8 B BI-kiinteistön lisärakennus kielikylvyn 5-vuotiaiden toiminnalle tarkoittaisi käytännössä n m2:n lisäalaa. Lisäksi keittiö nykyisessä muodossaan olisi liian pieni. Talon sisäiset etäisyydet olisivat myös huomattavat, mikä vaikeuttaa käytännön yhteistyötä. 3. Ryhmät siirretään olemassa olevaan BI-kiinteistöön. Tämä vaihtoehto tuo henkilöstön osalta suunnilleen samat vaikutukset kuin kohdassa 2 on mainittu. Investoinnin osalta tämä vaihtoehto tuo suuria vaikutuksia lyhyellä tähtäimellä. Pitemmällä tähtäimellä ongelmat tulevat huomattavasti suuremmiksi, sillä Maria-Marjalan ongelmat tulevat kalliiksi tässä vaihtoehdossa. Kooste Eri vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia on tällä hetkellä vaikea ilmaista numeroina. Suuret taloudelliset vaikutukset johtuvat tietenkin investoinneista. Ristikarille rakentaminen on selkeästi 50 % halvempaa kuin BI:n lisärakentaminen. Tämä johtuu neliömetrien määrästä. Lyhyellä tähtäimellä muutto BI-kiinteistöön, ilman lisärakennusta, on edullisin vaihtoehto, mutta Maria-Marjalan tilanteen huomioiden tämä voi loppuvaiheessa olla kallein ratkaisu. Pedagogiselta kannalta Ristikarin vaihtoehto on selvästi paras. Samoin käyttäjien näkökulmasta. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta korostaa, että varhaiskasvatuksen tarpeisiin on sekä BI peruskorjattava että 5-vuotiaiden osastot rakennettava Kielikylpykoulun kunnostamisen yhteydessä (Ristikari). Sivistyslautakunta pitää ensisijaisena vaihtoehtoa 1 sekä pedagogista vaikutusta, joka saadaan Kielikylpykoulun yhteyteen rakennettavan päiväkodin myötä. Päätös

30 8, KV :00 UBV: 44/2017 Sivistyslautakunta: Ehdotus hyväksyttiin. Kh Liite 25 A ja B: Kaupunginsihteeri: Valtuuston talousarviokokouksen yhteydessä joulukuussa 2016 kirjattiin 5-vuotiaiden kielikylpyryhmien sijoittamista koskeva ponsi. Valtuusto edellyttää, että sivistyslautakunta arvioi välittömästi mahdolliset synergiavaikutukset sekä selvittää kustannukset liittyen Kielikylpykouluun ja BI-projektiin. Mahdolliset tarkennukset huoneohjelmassa käsitellään valtuustossa viimeistään helmikuussa Sivistyslautakunta on kokouksessaan antanut vastauksensa ponteen. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy sivistyslautakunnan selvityksen vastauksena kaupunginvaltuuston hyväksymään ponteen. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Liite 8 A ja B Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy sivistyslautakunnan selvityksen vastauksena kaupunginvaltuuston hyväksymään ponteen.

31 8, KV :00 / :s bilaga: Liite 8 A, kv Päiväkoti uuden koulun yhteyteen: Yhteenkuuluvuus Kielikylvyn kanssa, kaikki saman katon alla Henkilöstön, vanhempien ja lasten yhteenkuuluvuus Joustava siirtyminen päiväkoti-esikoulu-koulu Yhteiset juhlat/tempaukset Pedagoginen kielikylvyn osaaminen saman katon alla Päiväkoti voisi käyttää koulun hienoja tiloja (voimistelusali ja muut tilat) Kaikki lähellä toisiaan - tiedetään, mitä on meneillään Voidaan seurata/nähdä lapsen kasvavan Perheen lapset samassa rakennuksessa 5-vuotiaista viidenteen luokkaan Kielikylpypäiväkoti tarvitsee joka tapauksessa uudet tilat, nyt hieno mahdollisuus saada kaikki samaan paikkaan (edullisempi rakentaa kerralla tarpeeksi suuret tilat, kuin taas laajentaa samaan paikkaan, kunnostaa tai vuokrata lisätiloja jostakin) Uudella koululla hyvä sijainti; lähellä metsää, rantaa, kaupunkia, kiva piha-alue (sopii koululle ja päiväkodille)

32 8, KV :00 / :s bilaga: Liite 8 B, kv Pietarsaaren kaupunki BI- päiväkoti Mahdollinen laajennus nykyiseen rakennukseen -vertailu haitoista ja hyödyistä suunnittelijan näkökulmasta Nykyiseen lastentarhanopettajien opetusta palvelleeseen rakennukseen on suunniteltu 10 lapsiryhmän päiväkoti. Tontilla varaudutaan myös laajennukseen 2-3 ryhmälle. Hyödyt: Liikenne rajoittuu tietylle alueelle Paikoitus on tarpeeksi tilava Yhteiset tilat tehokkaassa käytössä Rakennus rajaa piha-aluetta Laajennus-osa voisi toimia kadun kulmauksessa maamerkkinä Henkilökunnan tilat ovat riittävät Toiminnallinen tehokkuus Taloudellinen tehokkuus Haitat: Liikenne voi ruuhkautua, kun lapsia kuljetetaan autoilla päiväkotiin Parkkipaikkojen suurempi tarve Laajennusosan ryhmistä joudutaan kulkemaan yhteisiin tiloihin 3 osaston läpi (näissä kannattaisi olla ruokailu ryhmässä) tiloja järjestämällä voisi saada ratkaisun, jossa ei läpikulkua kuin kuraeteisestä Piha-alue jää pienemmäksi Laajennusosan sopeuttaminen nykyiseen arkkitehtuuriin Keittiön kapasiteetti pitää miettiä uudelleen HK tiloihin pitkä etäisyys Piha-alueen koko suurelle lapsimäärälle vaatii huomattavaa porrastusta ulkoiluaikoihin Laitosmaisuuden välttäminen haasteellista Anne Ranta-Eskola, arkkitehti SAFA, pääsuunnittelija a r k k I t e h t I t o I m I s t o a r c a r e o y Raatihuoneenkatu 13 A 2, Hämeenlinna Anne Ranta-Eskola, arkkitehti SAFA, , arcare@arcare.fi,

33 9, KV :00 SOCHV: 797/2016 SELVITYS SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMINNAN ULKOISTAMISESTA SOTEL Valmistelija: sosiaali- ja terveysjohtaja Pietarsaaren yhteistyöalueen kunnissa on viimeisen vuoden aikana käyty keskustelua sosiaali- ja terveysviraston ulkoistamisesta. Pedersören ja Luodon kuntien valtuustot ovat tehneet päätökset (Pedersöre ja Luoto ) viraston toiminnan ulkoistamisprosessin aloittamisesta. Uusikaarlepyyn kaupunginvaltuusto on tuonut esille halunsa osallistua ulkoistusta koskevaan selvitystyöhön ( ) mutta haluaa erikseen ottaa kantaa kilpailuttamisasiakirjoihin sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen pohjalta. Pietarsaaren kaupunginvaltuusto ( ) esittää, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutasoa koskevat tavoitteet tulee laatia ripeällä aikataululla. Pietarsaaren kaupunginhallitus on kokouksessaan ( ) antanut sosiaali- ja terveyslautakunnalle tehtäväksi toteuttaa selvitystyö sosiaali- ja terveysviraston palvelujen ulkoistamisesta. Kyseinen selvitystyö tulee muodostaa pohjan mahdolliselle kilpailuttamisasiakirjalle. Sosiaali- ja terveysviraston ulkoistamissuunnitelman (=selvitystyö) laatiminen on osa ulkoistamisprosessin aloittamista. Selvitystyössä tulee ottaa huomioon alueen väestön tarpeiden lisäksi mm. toiminnan ulkoistamista koskeva lainsäädäntö, Sote rakenneuudistuksen lausuntokierroksella oleva lakipaketti kuten myös Pietarsaaren alueen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan yhteistyösopimuksen linjaukset. Lisäksi selvitystyössä tulee ottaa kantaa ulkoistamisen laajuuteen ja aikatauluun. Selvitystyön tulee sisältää sellaisia sosiaali- ja terveysviraston toimintasisältöjen ja prosessien kuvauksia, joita myöhemmin voidaan käyttää mahdollisessa kilpailutuksessa. Koska selvitystyön toteuttaminen edellyttää sekä juridista että toimintaa koskevaa sisällöllistä asiantuntijuutta ja aikaisempaa kokemusta vastaavien selvitystöiden tekemisestä, palvelu tulee kilpailuttaa. Ehdotus Päätös Sosiaali- ja terveysjohtaja Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää kilpailuttaa sosiaali- ja terveysviraston toiminnan ulkoistamisprosessia koskevan selvitystyön. Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että selvitystyön kustannukset jaetaan yhteistoiminta-alueen kuntien välillä prosentuaalisesti väestöpohjan mukaisesti. Sosiaali- ja terveyslautakunta:

34 9, KV :00 SOCHV: 797/2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kilpailuttaa sosiaali- ja terveysviraston toiminnan ulkoistamisprosessia koskevan selvitystyön. Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että selvitystyön kustannukset jaetaan yhteistoiminta-alueen kuntien välillä prosentuaalisesti väestöpohjan mukaisesti. SOTEL Valmistelu: vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Liite A: KPMG:n loppuraportti Liite B: Lakiluonnos Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti sosiaali- ja terveysviraston toiminnan mahdollisen ulkoistamisen edellytysten/prosessin selvittämisestä. Selvitystyön on tehnyt konsulttitoimisto KPMG. Työ on käsittänyt toiminnan analysoinnin, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden haastattelut ja workshopin sekä pidetyn loppuseminaarin. Konsulttitoimiston loppuraportti on liitteenä A. KPMG:n arvion mukaan yhtiöittämisprosessin toteutuessa uusi yhtiö voisi aloittaa toimintansa vuodenvaihteessa Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen pääpiirteet Lakiesityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutetaan siten, että maakunnat vastaavat koko sosiaali- ja terveydenhuollosta lukien. Sen jälkeen sosiaali- ja terveyspalvelut eivät kuulu enää kuntien tehtäviin julkistettiin lakiesitys asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (liite B), ja lain odotetaan tulevan voimaan kevään 2017 aikana. Lakiesityksen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden tuottajina voi olla eri toimijoita, tulee yhtiöittää ja niiden tulee olla valinnanvaraisia. Yhtiöt voivat olla maakunnan omia, yksityisiä tai yhdistyksiä ja säätiöitä. Asukkaat valitsevat sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan yhtiön (sosiaali- ja terveyskeskuksen) ja suun terveydenhuoltoa tuottavan yhtiön. Yhtiöt saavat maakunnalta korvauksen sen mukaan, kuinka moni asukas on käyttänyt niiden palveluja. Maakunta ei saa suosia omia yhtiöitään muihin yhtiöihin nähden. Esityksen mukaan maakuntien liikelaitoksiin kuuluvat ainakin palveluohjaus ja viranomaispäätökset, mutta myös osa erikoissairaanhoidosta, ympärivuorokautisesta päivystyksestä ja vaativista sosiaalipalveluista. Maakunnat voivat päättää osittain itse, mitä toimintoja maakunnan liikelaitokselle kuuluu. Valinnanvapaus toteutuu siten, että asukkaat voivat valita, minkä maakunnan liikelaitokselta saavat palvelunsa, mutta sosiaali- ja ter-

35 9, KV :00 SOCHV: 797/2016 veydenhuoltoyhtiöt eivät voi antaa palveluja julkisella rahoituksella. Sosiaali- ja terveysviraston toiminnan täydellisen ulkoistamisen vaikutukset Valtuustopäätöksen mukaan Uusikaarlepyy ei hyväksy toiminnan täydellistä ulkoistamista. Tämän johdosta sosiaali- ja terveysviraston yhteistoimintasopimus on neuvoteltava uudelleen. Uudenkaarlepyyn maksuosuus sosiaali- ja terveysviraston kustannuksista, n. 18 milj. /vuosi, ei sisälly hankintaan. Yksityinen yhtiö ei voi käyttää viranomaisvaltaa, vaan sen tulee jäädä isäntäkunnan tehtäväksi. Nykyisen lakiesityksen mukaan henkilöstö siirretään vuonna 2019 maakunnan liikelaitoksen palvelukseen. Täydellisen ulkoistamisen yhteydessä suurin osa sosiaali- ja terveysviraston n työntekijästä saisi yksityisen työnantajan ja uuden eläkeyhtiön (lukuun ottamatta niitä, jotka jäävät isäntäkunnan palvelukseen ja niitä, jotka hoitaisivat vastaisuudessa Uudenkaarlepyyn sosiaali- ja terveyspalvelut). Osa heistä siirtyy luultavasti edelleen maakunnan liikelaitoksen palvelukseen vuonna Lainsäädännön takuut, jotka koskevat mm. sopimusten ja henkilöstön siirtoa, eivät koske yhtiötä, joka ei ole kunnallinen osakeyhtiö. Osakaskunnat voivat myydä tukipalveluja (taloushallinto, palkanlaskenta, siivous- ja ateriapalvelut) yksityiselle yhtiölle. Alerte Oy ei voi myydä sellaisia palveluja yksityiselle toimijalle (toimii in house -periaatteella). Mahdollisia alv-vaikutuksia kuntien kiinteistöihin on selvitettävä edelleen. Yksityisen toimijan yhteisyrityksellä, jolla on riittävä volyymi toiminnalle Suomessa, on paremmat mahdollisuudet henkilöstörekrytointiin ja joustaviin ratkaisuihin toiminnan mahdollisen supistamisen yhteydessä. KPMG:n mukaan toiminnan osittainen yksityistäminen saattaa olla uhka alueen saavutetulle yhdentymiselle. Täydellinen ulkoistaminen muodostamalla yksityisen toimijan yhteisyritys, joka omistaisi esim. 51 % yhtiöstä, antaa yhtiölle kokonaisvastuun sosiaali- ja terveydenhuollosta ja tuottaa saumattomamman organisaation. Sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan hankkia kiinteään hintaan, jolloin vältytään sosiaali- ja terveydenhuoltokustannusten ennakoimattomilta talousarvioylityksiltä. Sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen voimaantuloon on kuitenkin lyhyt aika, minkä vuoksi ulkoistamisen toivottuja vaikutuksia ei ehditä saavuttaa. Nykyisen lakiesityksen mukaan osa yhtiöstä liittyisi maakunnan liikelaitokseen Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus merkitsee toiminnalle suurta muutosta, ja on tärkeää, että seutu osallistuu aktiivisesti yhteistoiminta-alueen tulevan liikelaitoksen toiminnan suunnitteluun. Sosiaali- ja terveydenhuoltoyhtiöiden toiminnan laajuus vaikuttaa myös siihen, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon yhdennettyä toimintaa voidaan jatkaa. Koska valinnanvapaus on vielä epäselvä, ei nykytilanteessa voida tietää, mitkä toiminnan osat voisivat kuulua yhtiöön, joka toimisi vuodesta 2019 alkaen asukkaiden valinnanvapauden periaatteella. Jotta lähitulevaisuudessa voidaan toimia kilpailuun perustuvilla markkinoilla, on toimintaa parannettava ja tehostettava jatkuvasti ja

36 9, KV :00 SOCHV: 797/2016 yhteistyötä yksityissektorin kanssa on vahvistettava esim. lisäämällä palvelusetelien käyttöä. Toiminnan yksittäisiä osia voidaan tarvittaessa yksityistää siltä osin kuin se on seudun edun mukaista. Ehdotus Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta - päättää esittää osakaskunnille, että nykytilanteessa ei toteuteta toiminnan laajaa ulkoistamista yhteisyrityksen kautta, koska vuonna 2019 voimaan tulevaksi suunnitellun sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauden laajuus on vielä epäselvä. - päättää pyytää, että yhteistoimintakunnat ottavat kantaa esitykseen viimeistään ja ilmoittavat samalla oman kuntansa painotukset tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuoltoa varten. - hyväksyy, että Malmin alueen tulevaisuutta pohtiva työryhmä aloittaa uudelleen työskentelyn yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon painotusten määrittelemiseksi. Keskustelun päätyttyä vt. sosiaali- ja terveysjohtaja muutti ehdotustaan seuraavasti: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää pyytää, että yhteistoimintakunnat ottavat kantaa toiminnan laajamittaiseen ulkoistamiseen viimeistään ja ilmoittavat samalla oman kuntansa painotukset yhteistoiminta-alueen tulevaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa varten. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti pyytää, että yhteistoimintakunnat ottavat kantaa toiminnan laajamittaiseen ulkoistamiseen viimeistään ja ilmoittavat samalla oman kuntansa painotukset yhteistoiminta-alueen tulevaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa varten. Kh KPMG:n rapportti: Liite 24 Kaupunginjohtaja: Pietarsaaren kaupunginvaltuusto käsitteli syyskuussa 2016 sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden laajaa tai täydellistä ulkoistamista Pietarsaaren sosiaali- ja terveyslautakunnan alueella. Asian taustalla oli tavoite mahdollisimman monipuolisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden, mukaan lukien erikoissairaanhoito, turvaaminen lähipalvelun muodossa Pietarsaaren ja lähiseudun väestölle. Kaupunginvaltuuston käsiteltyä asiaa on konsulttitoimisto KPMG laatinut selvityksen edellytyksistä joko sosiaali- ja ter-

37 9, KV :00 SOCHV: 797/2016 veydenhuollon laajan/täydellisen ulkoistamisen, tai sen osien ulkoistamisen (liite 1). Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan ja päätti pyytää yhteistoimintakuntien kannanottoa sosiaali- ja terveydenhuollon laajaan ulkoistamiseen, sekä kunnan omia painotuksia tulevaisuuden yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollolle. 1. Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus: valinnanvapaus toteutetaan asteittain Kuten vt. sosiaali- ja terveysjohtajan valmistelussa ja KPMG:n raportissa todetaan, on terveydenhuoltouudistuksen valmistelu vielä monilta olennaisilta osiltaan keskeneräinen. Nykytilanteessa on vaikeaa ennustaa, miten lainsäädäntö tulee käytännössä toimimaan. Hallitus on kuitenkin esitellyt valinnanvapautta säätelevän lainsäädännön pääpiirteet Sen perusteella tulevaisuuden palvelurakenteesta voidaan tehdä joitakin arvioita. Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapaus toteutetaan siten, että asiakas voi valita sosiaali- ja terveysaseman perustasolla vuodeksi kerrallaan. Tämä taso avataan vapaalle kilpailulle , maakunnan hyväksymismenettelyn kautta. Sen jälkeen valinnanvapautta lisätään erikoistuneempien palveluiden osiin lukien. Maakunnan liikelaitos hoitaa viranomaistehtävät, palveluohjauksen ja merkittäviä osia erikoissairaanhoidosta. Maakunnan laatimien palvelusuunnitelmien perusteella asiakas voi hakeutua joihinkin palveluihin valinnanvaraisesti ja käyttää palvelu- tai asiakasseteleitä tai henkilökohtaista budjettia. Maakunnalla on viime kädessä vastuu näiden palveluiden tuottamisesta. Tavoitteena on, että yksityisten tuottajien on tuotettava 15 % palveluista, joihin maakunta antaa palveluohjausta. Pohjanmaan maakunnan osalta suunnittelu on ollut käynnissä syksyllä työryhmässä erilaisten palvelukokonaisuuksien ja asiakasryhmien palvelujen osalta. Vuoden 2017 ensimmäisten kuukausien aikana selvitysasiamiehet Göran Honga ja Jukka Kentala antavat ehdotuksen maakunnan palvelurakenteeksi. 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan laaja ulkoistaminen Näkymät yhteistoiminta-alueen toiminnalle toiminnan laajan ulkoistamisen tilanteessa Kun tänä päivänä puhutaan yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon laajasta ulkoistamisesta, tarkoitetaan kaiken muun toiminnan ulkoistamista, lukuun ottamatta joitakin kapeita viranomaistehtäviä ensisijaisesti sosiaalihuollossa sekä joitakin virnaomaispäätöksiä, jotka virassa olevan lääkärin on tehtävä, esim. psykiatrian pakkotoimenpiteiden osalta.

38 9, KV :00 SOCHV: 797/2016 Tänä päivänä saatavissa olevan tiedon perusteella tämä todennäköisesti tarkoittaisi palvelurakenteen ja organisaation muutosta seuraavasti: 1. Laaja ulkoistaminen, jolloin uusi yhtiö todennäköisesti voisi aloittaa toimintansa ja johon n. 80 % sosiaali- ja terveydenhuollosta siirtyisi. Tämä tarkoittaisi mm. ostopalvelusopimusten uudelleenneuvotteluja n. 26 miljoonan euron edestä (TA2017). 2. Vuonna 2019 maakunnalle siirtyy koko vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta. Tällöin perustason sosiaali- ja terveysasemien toiminta kilpailutetaan, ja myös maakunnan toiminta yhtiöitetään tällä tasolla. 3. Yhteisomisteisen yhtiön toiminnot pilkottaisiin tässä vaiheessa perustasoon, ja tietyt toiminnot siirtyisivät maakunnan liikelaitokselle. Lopuksi osa palveluista kuuluisi liikelaitoksen palveluohjauksen perusteella maakunnan tuottamiin palveluihin tai yksityisten tuottajien tuottamiin palveluihin, jotka rahoitettaisiin palvelu- ja asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla. Jakautuminen, joka perustuu sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2017 talousarvioon, olisi arviolta seuraavanlainen: TALOUSARVIO 2017 (ulkoiset ja sisäiset kustannukset) 1 ensimmäinen vapaa valinta - yhtiö n. 17 % 2 Maakunnan liikelaitos n. 19 % 3 vapaat valinnat maakunnan arvion/ palveluohjauksen jälkeen Laboratorio, röntgen, apteekki, varasto, liinavaatevarasto, sairaalan pkl n. 50 % n. 10 % Atk-toimisto, hallinto n. 3 % Ympäristöterveydenhuolto n. 1 % Yhteensä Näin ollen laajassa ulkoistamisessa yhteisyrityksen kautta muodostettava uusi yhtiö jouduttaisiin ainakin osittain purkamaan vuonna 2018, ja maakunta voisi myös päättää lykätä erikoistuneiden sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden kilpailuttamista vuoteen 2021 saakka. Ulkoistamisen vaikutukset isäntäkunnalle Pietarsaaren kaupungilla on sosiaali- ja terveysviraston perustamisesta lähtien ollut vastuu myös merkittävästä osasta sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalveluja. Sosiaali- ja terveysviraston toiminnan laajalla ulkoistamisella on vaikutuksia kaupungin hallintoon, esim. kirjanpitoon, palkanlaskuun, työsuojeluun, puhelinvaihteeseen ja IT:yksikköön, joiden puitteissa noin 20 henkilöä hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon tukitoimintoja. Ulkoistettaessa toiminta yhteisyritykselle, jossa enemmistöosakas olisi yksityinen yhtiö, yksityisen omistajan konsernihallinnon hoitaisi todennäköisesti yhtiön talous- ja henkilöstöhallinto.

39 9, KV :00 SOCHV: 797/2016 Teknisiä tukipalveluja tuottava, juuri perustettu yhtiö Alerte Oy tuottaa myös palveluja sosiaali- ja terveydenhuollolle, erityisesti ateria- ja siivouspalveluita. Arviolta 4,5 milj. euroa Alerten budjetoidusta liikevaihdosta (14,5 milj. euroa) koskee sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tarkoituksena on, että Alerte toimii in-house -yhtiönä. Uuden julkisia hankintoja koskevan lain mukaan in-house -käsittelyn rajaa on laskettu 5 %:iin yhtiön liikevaihdosta. Alerte ei siis voi myydä in-house -palveluja ulkopuoliselle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntoimittajalle. Pietarsaaren kaupunki ei voi ostaa in-house -palveluja Alertelta, mikäli Alerte alkaa myydä palveluja ulkopuoliselle palveluntoimittajalle. Tämä tarkoittaisi, että kaupungin on kilpailutettava kaikki palvelut, joita tällä hetkellä ostetaan Alertelta (esim. kiinteistönhoito, katujen kunnossapito ja koulujen ja päiväkotien ateriat). Vaihtoehtoisesti Alerte tulee pilkkoa kahdeksi yhtiöksi, joista toinen jatkaa in-house -palvelujen myymistä kaupungille, toisen kilpaillessa vapailla markkinoilla ja myyden palveluja sosiaali- ja terveydenhuollolle. Alerte valmistaa nykytilanteessa ruokaa sekä kouluille, päiväkodeille että sosiaali- ja terveydenhuollolle samassa keittiössä, joten Alerten mahdollinen jakaminen pitää sisällään haasteita. Vaikutuksia ja toimintavaihtoehtoja on Alerten osalta sen vuoksi selvitettävä edelleen. Sosiaali- ja terveydenhuollon laajan ulkoistamisen tilanteessa, jonka tavoitteena 10-vuotinen sopimus, hankinta käsittää n milj. vuodessa, tai yhteensä 800 milj.-1 miljardia. Uudenkaarlepyyn kaupunki on ilmoittanut, ettei se osallistu laajaan ulkoistamiseen. Uudenkaarlepyyn osuus talousarviosta on n. 18 milj. /vuosi. Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvioon sisältyy myös sisäisiä eriä. Kyseessä on siis valtavan laaja hankinta, mikä tarkoittaa, että kaupungin on luotava laaja hankeorganisaatio, sekä lisäksi käyttää ulkoista asiantuntemusta mm. vero-oikeudellisissa asioissa ja sopimusjuridiikassa. Mikäli ulkoistaminen toteutuu, on koko sosiaali- ja terveysviraston sekä kaupunginkanslian, rahatoimiston ja henkilöstötoimiston henkilöstön kanssa aloitettava yhteistoimintaneuvottelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintasopimuksen uudelleenneuvottelu Uusikaarlepyy on ilmoittanut, ettei se osallistu sosiaali- ja terveydenhuollon laajaan ulkoistamiseen, joten sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva yhteistoimintasopimus on neuvoteltava uudelleen Pietarsaaren, Luodon, Pedersören ja Uudenkaarlepyyn välillä. Neuvottelut tulee aloittaa välittömästi, jos Pietarsaari, Luoto ja Pedersöre valitsevat laajan ulkoistamisen. Sosiaali- ja terveysviraston toimintasääntö on myös neuvoteltava uudelleen ja hyväksyttävä, ennen kuin uuden toimintaperustan kanssa tehtävä hankinta voidaan aloittaa. Muita laajaan ulkoistamiseen liittyviä kysymyksiä

40 9, KV :00 SOCHV: 797/2016 Laajan ulkoistamisen yhteydessä voivat myös luovutus- ja arvonlisäveroja koskevat veroseuraamukset tulla ajankohtaisiksi. Nämä on selvitettävä yksityiskohtaisesti erikseen. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita harjoittava yksityinen yhtiö ei harjoita arvonlisäverovelvollista toimintaa. Yhtiön on kuitenkin maksettava arvonlisäveroa irtaimiston vuokrasta. Tätä arvonlisäveroa ei voi vähentää. Yhtiön ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa tilojen vuokrasta. Kuntien on tarkistettava arvonlisäveroaan, joka koskee kiinteistöjen investointeja vuodesta 2008 lukien, joten vuonna 2018 kuntien on maksettava takaisin 1/10 vuosien investointien arvonlisäverosta. Esimerkiksi Malmin sairaalan investoinnit olivat vuosina yhteensä 8,4 milj., ja Koivurinteessä ja Aurinkorinteessä 1,7 milj.. Näiden investointien arvonlisävero on noin 1 milj. (alv 24 %). Joissakin tapauksissa kyseinen tarkistusvelvollisuus voidaan kumota, mutta asiaa on selvitettävä yksityiskohtaisesti ja veroviranomaiselta on pyydettävä ennakkotieto. Sosiaali- ja terveysvirastolla on tänä päivänä n vuokrasopimusta suunnilleen yhtä monessa toimipisteessä. Tilanne on vielä epäselvä vuodesta 2019 eteenpäin, sillä maakuntauudistusta varten valmistellaan uudistettua arvonlisäverolainsäädäntöä. Koko yhteisomisteisen yhtiön omistusrakenne ja -ohjaus sekä yhtiön oma omaisuus vaativat tarkkaa selvittämistä mahdollisen hankinnan ja neuvottelumenettelyn yhteydessä. Kooste KPMG:n raportin mukaan sosiaali- ja terveysviraston toiminnan laaja ulkoistaminen voisi tuoda etuja alueen sosiaali- ja terveydenhuollolle, sillä yksityinen yhtiö voisi tuoda mukanaan joustavuutta ja uusia toimintamuotoja. Erikoissairaanhoidon osalta on vaikeaa nähdä, että palvelu ainakin laajemmin voitaisiin turvata pitkällä tähtäimellä kyseisellä järjestelyllä. Nykytilanteessa laaja ulkoistaminen sisältää kuitenkin kokonaisuudessaan merkittäviä riskejä. Maakuntauudistuksen lainsäädäntö on pitkälti vielä valmisteluvaiheessa, hyvin suuren ulkoistamisen prosessi on äärimmäisen vaativaa ajallisesti sekä taloudellisesta ja juridisesta näkökulmasta, samalla kun kaupungin organisaatio muutoinkin on erittäin suurten muutosten edessä maakuntauudistuksen myötä. Tässä vaiheessa riskit ja avoimet kysymykset painavat selvästi enemmän kuin ne edut, joita voitaisiin saavuttaa ulkoistamisen kautta, ja jotka heti toiminnan aloittamisen jälkeen tulisi neuvotella uudelleen. Kaupungin tehtävänä on samalla huolehtia asukkaiden mahdollisuudesta korkealaatuisiin, lähipalveluna tuotettaviin sosiaalija terveydenhuoltopalveluihin mahdollisimman hyvin. Kaupungin on valvottava asukkaidensa etuja uudistuksessa. Tässä vaiheessa Pietarsaaren kaupunki on kuitenkin sitä mieltä, että on syytä pitää ensisijaisena aktiivisia neuvotteluja maakunnassa ja Vaasan sairaanhoitopiirissä, sekä Turun yliopistosairaalan kanssa, jotta Pietarsaaren seudulla voidaan turvata hyvä hoito. Kaupunki pidättää itsellään mahdollisuuden tarpeen vaatiessa

41 9, KV :00 SOCHV: 797/2016 jatkaa ulkoistamisneuvotteluja, myös laajassa muodossa, elleivät mahdollisuudet hyvän palvelun turvaamisesta vaikuta mahdollisilta keskusteluissa Pohjanmaan liiton, VSHP:n ja Turun yliopistosairaalan kanssa. 3. Pietarsaaren kaupungin painotukset Kaupunki otti alustavasti kantaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeviin painotuksiinsa syyskuussa 2016 tekemässään päätöksessä. Tänä päivänä tiedossamme olevan, lainsäädäntöä koskevan tiedon perusteella, painotuksia voidaan hieman täsmentää. 1. Pietarsaari korostaa maakunnan tarjoamien korkealaatuisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tärkeyttä koko maakunnan väestölle. Maakunta on kattava, yli 200 km etelästä pohjoiseen, mikä tuo haasteita. On kuitenkin selvää, että Pietarsaaren seutu, Vaasan seutu ja Etelä- Pohjanmaa muodostavat selkeät kokonaisuudet, joiden ympärille voidaan rakentaa toimivia palvelukokonaisuuksia, vahvan maakunnan toimiessa ylläpitäjänä. 2. Pietarsaari toivoo, että maakunnan selvityshenkilöt laativat luonnoksen maakunnan palvelurakenteesta jatkokeskusteluiden perustaksi mennessä. 3. Ympärivuorokautisen päivystyksen osalta lainsäädäntö edellyttää periaatteessa, että sen on sijaittava keskussairaalan yhteispäivystyksen puitteissa. Laki mahdollistaa kuitenkin poikkeuksen, ja Pietarsaari katsoo, että ympärivuorokautisen päivystyksen säilyminen Pietarsaaressa on tärkeää myös jälkeen. Kaupunki tukee sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöstä anoa erityislupaa ympärivuorokautiselle päivystykselle, ja kokee Vaasan sairaanhoitopiirin tuen erittäin tärkeänä. 4. Erikoissairaanhoidon osalta on tärkeää, että perustason erikoissairaanhoito, ml. osastohoito, voidaan vastaisuudessakin tarjoaa paikallisesti ja että maakunta huomioi suunnittelussaan Malmin sairaalassa kehitetyn erityisosaamisen, mm. vaativassa kuntoutuksessa, kipukuntoutuksessa ja syömishäiriöiden hoidossa. 5. Päiväkirurgisen toiminnan osalta lähtökohtana ovat terveydenhuoltolakiin tehdyt muutokset, joiden mukaan päiväkirurgiaa voidaan suorittaa ainoastaan sellaisissa julkisissa sairaaloissa, jotka ovat yhteispäivystyksen yhteydessä, eli leikkaustoiminnan yhteydessä oleva monipuolinen erikoissairaanhoitopäivystys. Tämä tarkoittaisi kuitenkin väestön palvelun huomattavaa heikentymistä, ellei päiväkirurgiaa voitaisi tarjota Pietarsaaressa. Siitä syystä Pietarsaari toivoo, että sosiaali- ja terveysvirasto vielä selvittää mahdollisuuksia jatkaa päiväkirurgista toimintaa nykyisessä laajuudessaan, joko yhteistyössä Vaasan keskussairaalan kanssa tai yhteistyössä yksityisen toimijan kanssa, esim. siten, että sosiaali- ja terveysvirasto ostaa päiväkirurgista toimintaa Malmin sairaalan kiinteistössä. 6. Pietarsaaren lähtökohtana on, että maakunnan liikelaitos/palveluohjaus/viranomaistoiminnot toimivat hajautetusti, kolmessa palvelukokonaisuudessa. 7. Sosiaalihuollon osalta maakunta mahdollistaa konsultointia ja osaamisen vahvistamista laajalla perustalla. Samalla paikallisen yhteiskunnan tuntemus ja mm. koulutoimen tuntemus muodostavat tärkeän osan so-

42 9, KV :00 SOCHV: 797/2016 siaalityötä, ja siitä syystä palvelun vahva paikallinen yhteys on tärkeä myös vastaisuudessa. 8. Valinnanvapauden lisääntyessä maakunnassa on tärkeää tukea ja kannustaa mahdollisuuksien mukaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka toimivat sosiaali- ja terveydenhuollossa, sekä myös kolmannen sektorin puitteissa olevaa toimintaa. 9. Digitaalisten palveluiden hyödyntäminen Pohjanmaalla on tässä erinomaiset mahdollisuudet erittäin laajan kuituverkon myötä. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto antaa seuraavan sosiaali- ja terveydenhuollon laajaa ulkoistamista koskevan kannanoton: Pietarsaaren kaupunki on tutustunut sosiaali- ja terveyslautakunnan valmisteluun ja konsulttitoimisto KPMG:n selvitykseen, joka koskee sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen ulkoistamista, sekä sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta koskevaan valmisteluaineistoon. Kaupungin lähtökohtana on, että Pietarsaaren asukkaat saavat korkealaatuisia, monipuolisia sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja myös vuoden 2019 uudistuksen jälkeen. Asukkaiden parissa on huomattavissa merkittävää huolta palvelun voimakkaasta keskittämisestä ja huonontumisesta uudistuksen jälkeen. Kaupunki toteaa kuitenkin, että laajan muutosprosessin toteuttamisen ajankohta on vaikea, juuri ennen maakuntauudistusta. Itse hankinta- ja neuvotteluprosessi tarkoittaisi lisäksi kaupungin sisäisten suurten resurssien kytkemistä prosessiin, ja myös lisärekrytointia ja palvelujen ostoa jouduttaisiin toteuttamaan. Laajan ulkoistamisen edut olisivat vaikeita saavuttaa lyhyen toiminta-ajan puitteissa, joka jäisi yhteisomisteisen yrityksen toteutettavaksi, ennen kuin maakuntaa ottaa toiminnan hoitaakseen. Sen vuoksi Pietarsaari katsoo, että sosiaali- ja terveyslautakunnan on luovuttava laajasta ulkoistamisesta. Pietarsaari katsoo kuitenkin, että on äärimmäisen tärkeää, että sosiaali- ja terveyslautakunta etsii nyt aktiivisesti ratkaisumalleja Pietarsaaren ja ympäröivän seudun väestön korkealaatuisten palvelujen turvaamiseksi. Kaupunki asettaa etusijalle seuraavat asiat: 1. Pietarsaari korostaa maakunnan tarjoamien korkealaatuisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tärkeyttä koko maakunnan väestölle. Maakunta on kattava, yli 200 km etelästä pohjoiseen, mikä tuo haasteita. On kuitenkin selvää, että Pietarsaaren seutu, Vaasan seutu ja Etelä-Pohjanmaa muodostavat selkeät kokonaisuudet, joiden ympärille voidaan rakentaa toimivia palvelukokonaisuuksia, vahvan maakunnan toimiessa ylläpitäjänä. 2. Pietarsaari toivoo, että maakunnan selvityshenkilöt laativat luonnoksen maakunnan palvelurakenteesta jatkokeskusteluiden perustaksi mennessä. 3. Ympärivuorokautisen päivystyksen osalta lainsäädäntö edellyttää periaatteessa, että sen on sijaittava keskussairaalan yhteispäivystyksen puit-

43 9, KV :00 SOCHV: 797/2016 teissa. Laki mahdollistaa kuitenkin poikkeuksen, ja Pietarsaari katsoo, että ympärivuorokautisen päivystyksen säilyminen Pietarsaaressa on tärkeää myös jälkeen. Kaupunki tukee sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöstä anoa erityislupaa ympärivuorokautiselle päivystykselle, ja kokee Vaasan sairaanhoitopiirin tuen erittäin tärkeänä. 4. Erikoissairaanhoidon osalta on tärkeää, että perustason erikoissairaanhoito, ml. osastohoito, voidaan vastaisuudessakin tarjoaa paikallisesti ja että maakunta huomioi suunnittelussaan Malmin sairaalassa kehitetyn erityisosaamisen, mm. vaativassa kuntoutuksessa, kipukuntoutuksessa ja syömishäiriöiden hoidossa. 5. Päiväkirurgisen toiminnan osalta lähtökohtana ovat terveydenhuoltolakiin tehdyt muutokset, joiden mukaan päiväkirurgiaa voidaan suorittaa ainoastaan sellaisissa julkisissa sairaaloissa, jotka ovat yhteispäivystyksen yhteydessä, eli leikkaustoiminnan yhteydessä oleva monipuolinen erikoissairaanhoitopäivystys. Tämä tarkoittaisi kuitenkin väestön palvelun huomattavaa heikentymistä, ellei päiväkirurgiaa voitaisi tarjota Pietarsaaressa. Siitä syystä Pietarsaari toivoo, että sosiaali- ja terveysvirasto vielä selvittää mahdollisuuksia jatkaa päiväkirurgista toimintaa nykytilanteen laajuudessa, joko yhteistyössä Vaasan keskussairaalan kanssa tai yhteistyössä yksityisen toimijan kanssa, esim. siten, että sosiaali- ja terveysvirasto ostaa päiväkirurgista toimintaa Malmin sairaalan kiinteistössä. 6. Pietarsaaren lähtökohtana on, että maakunnan liikelaitos/palveluohjaus/viranomaistoiminnot toimivat hajautetusti, kolmessa palvelukokonaisuudessa. 7. Sosiaalihuollon osalta maakunta mahdollistaa konsultointia ja osaamisen vahvistamista laajalla perustalla. Samalla paikallisen yhteiskunnan tuntemus ja mm. koulutoimen tuntemus muodostavat tärkeän osan sosiaalityötä, ja siitä syystä palvelun vahva paikallinen yhteys on tärkeä myös jatkossa. 8. Valinnanvapauden lisääntyessä maakunnassa on tärkeää tukea ja kannustaa mahdollisuuksien mukaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka toimivat sosiaali- ja terveydenhuollossa, sekä myös kolmannen sektorin puitteissa olevaa toimintaa. 9. Digitaalisten palveluiden hyödyntäminen Pohjanmaalla on tässä erinomaiset mahdollisuudet erittäin laajan kuituverkon myötä. Päätös Keskustelun aikana kaupunginjohtaja teki seuraavan muutetun päätösehdotuksen: Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto antaa seuraavan sosiaali- ja terveydenhuollon laajaa ulkoistamista koskevan kannanoton: Pietarsaaren kaupunki pitää erittäin tärkeänä, että Pietarsaaren seudun kunnilla on yhteinen näkemys tässä alueen asukkaille niin tärkeässä kysymyksessä. Pietarsaaren kaupunki on omalta osaltaan tutustunut sosiaali- ja terveyslautakunnan valmisteluun ja konsulttitoimisto KPMG:n selvitykseen, joka koskee sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen ulkoistamista, sekä sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta koskevaan valmisteluaineistoon. Kaupungin lähtökohtana on, että Pietarsaaren asukkaat

44 9, KV :00 SOCHV: 797/2016 saavat korkealaatuisia, monipuolisia sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja myös vuoden 2019 uudistuksen jälkeen. Asukkaiden parissa on huomattavissa merkittävää huolta palvelun voimakkaasta keskittämisestä ja huonontumisesta uudistuksen jälkeen. Kaupunki toteaa kuitenkin, että laajan muutosprosessin toteuttamisen ajankohta on vaikea, juuri ennen maakuntauudistusta. Itse hankinta- ja neuvotteluprosessi tarkoittaisi lisäksi kaupungin sisäisten suurten resurssien kytkemistä prosessiin, ja myös lisärekrytointia ja palvelujen ostoa jouduttaisiin toteuttamaan. Laajan ulkoistamisen asukkaille tuomat edut olisivat vaikeita saavuttaa lyhyen toiminta-ajan puitteissa, joka jäisi yhteisomisteisen yrityksen toteutettavaksi, ennen kuin maakunta ottaa toiminnan hoitaakseen. Asian tekee vielä monimutkaisemmaksi myös se, että hallituksen näkemys siitä, miten valinnanvapaus ulottuu erikoissairaanhoitoon, on edelleen epäselvä. Epävarmuustekijöitä on paljon, eikä alueella ole vielä yhtenäistä näkemystä. Siksi Pietarsaari katsoo, että edellytykset menestyksekkäälle toiminnan kokonaisulkoistukselle eivät ole parhaat mahdolliset, ja suosittaa, että sosiaali- ja terveyslautakunta tässä vaiheessa luopuu kokonaisulkoistuksesta. Kaupunki pidättää itsellään mahdollisuuden tarpeen vaatiessa jatkaa ulkoistamisneuvotteluja, myös laajassa muodossa, elleivät mahdollisuudet hyvän palvelun turvaamisesta vaikuta mahdollisilta keskusteluissa Pohjanmaan liiton, VSHP:n ja Turun yliopistosairaalan kanssa. Pietarsaari katsoo kuitenkin, että on äärimmäisen tärkeää, että sosiaali- ja terveyslautakunta etsii nyt aktiivisesti ratkaisumalleja Pietarsaaren ja ympäröivän seudun väestön korkealaatuisten palvelujen turvaamiseksi. Kaupunki asettaa etusijalle seuraavat asiat: 1. Pietarsaari korostaa maakunnan tarjoamien korkealaatuisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tärkeyttä koko maakunnan väestölle. Maakunta on kattava, yli 200 km etelästä pohjoiseen, mikä tuo haasteita. On kuitenkin selvää, että Pietarsaaren seutu, Vaasan seutu ja Etelä-Pohjanmaa muodostavat selkeät kokonaisuudet, joiden ympärille voidaan rakentaa toimivia palvelukokonaisuuksia, vahvan maakunnan toimiessa ylläpitäjänä. Pietarsaaren yhteistoiminta-alueella on kehitetty pitkälle integroituja palveluketjuja muun muassa ikääntyneiden palveluissa. On tärkeää, että nämä kokonaisuudet mahdollisimman pitkälle voidaan huomioida maakunnan palvelumalleja rakennettaessa. 2. Pietarsaari toivoo, että maakunnan selvityshenkilöt laativat luonnoksen maakunnan palvelurakenteesta jatkokeskusteluiden perustaksi mennessä. 3. Ympärivuorokautisen päivystyksen osalta lainsäädäntö edellyttää periaatteessa, että sen on sijaittava keskussairaalan yhteispäivystyksen puitteissa. Laki mahdollistaa kuitenkin poikkeuksen, ja Pietarsaari katsoo, että ympärivuorokautisen päivystyksen säilyminen Pietarsaaressa on erittäin tärkeää myös jälkeen alueen hengen väestölle. Kaupunki tukee sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöstä anoa erityislupaa ympärivuorokautiselle päivystykselle, ja kokee Vaasan sairaanhoitopiirin tuen erittäin tärkeänä.

45 9, KV :00 SOCHV: 797/ Erikoissairaanhoidon osalta on tärkeää, että perustason erikoissairaanhoito, ml. osastohoito, voidaan vastaisuudessakin tarjota paikallisesti ja että maakunta huomioi suunnittelussaan Malmin sairaalassa kehitetyn erityisosaamisen, mm. vaativassa kuntoutuksessa, kipukuntoutuksessa ja syömishäiriöiden hoidossa. 5. Päiväkirurgisen toiminnan osalta lähtökohtana ovat terveydenhuoltolakiin tehdyt muutokset, joiden mukaan päiväkirurgiaa voidaan lukien suorittaa ainoastaan sellaisissa julkisissa sairaaloissa, jotka ovat yhteispäivystyksen yhteydessä, eli leikkaustoiminnan yhteydessä oleva monipuolinen erikoissairaanhoitopäivystys. Tämä tarkoittaisi kuitenkin väestön palvelun huomattavaa heikentymistä, ellei päiväkirurgiaa voitaisi tarjota Pietarsaaressa. Siitä syystä Pietarsaari toivoo, että sosiaali- ja terveysvirasto vielä selvittää mahdollisuuksia jatkaa päiväkirurgista toimintaa nykytilanteen laajuudessa, joko yhteistyössä Vaasan keskussairaalan kanssa tai yhteistyössä yksityisen toimijan kanssa, esim. siten, että sosiaali- ja terveysvirasto ostaa päiväkirurgista toimintaa Malmin sairaalan kiinteistössä. Sairaalalla on äskettäin remontoidut ja hyvin varustetut leikkaussalit, ja toiminta on tehokasta. 6. Pietarsaaren lähtökohtana on, että maakunnan liikelaitos/palveluohjaus/viranomaistoiminnot toimivat hajautetusti, kolmessa palvelukokonaisuudessa. 7. Sosiaalihuollon osalta maakunta mahdollistaa konsultointia ja osaamisen vahvistamista laajalla perustalla. Samalla paikallisen yhteiskunnan tuntemus ja mm. koulutoimen tuntemus muodostavat tärkeän osan sosiaalityötä, ja siitä syystä palvelun vahva paikallinen yhteys on tärkeä myös jatkossa. 8. Valinnanvapauden lisääntyessä maakunnassa on tärkeää tukea ja kannustaa mahdollisuuksien mukaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka toimivat sosiaali- ja terveydenhuollossa, sekä myös kolmannen sektorin puitteissa olevaa toimintaa. 9. Digitaalisten palveluiden hyödyntäminen Pohjanmaalla on tässä erinomaiset mahdollisuudet erittäin laajan kuituverkon myötä. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kv KPMG:n rapportti: Liite 9 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että valtuusto antaa seuraavan sosiaali- ja terveydenhuollon laajaa ulkoistamista koskevan kannanoton: Pietarsaaren kaupunki pitää erittäin tärkeänä, että Pietarsaaren seudun kunnilla on yhteinen näkemys tässä alueen asukkaille niin tärkeässä kysymyksessä. Pietarsaaren kaupunki on omalta osaltaan tutustunut sosiaali- ja terveyslautakunnan valmisteluun ja konsulttitoimisto KPMG:n selvitykseen, joka koskee sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen ulkoistamista, sekä sosiaa-

46 9, KV :00 SOCHV: 797/2016 li- ja terveydenhuoltouudistusta koskevaan valmisteluaineistoon. Kaupungin lähtökohtana on, että Pietarsaaren asukkaat saavat korkealaatuisia, monipuolisia sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja myös vuoden 2019 uudistuksen jälkeen. Asukkaiden parissa on huomattavissa merkittävää huolta palvelun voimakkaasta keskittämisestä ja huonontumisesta uudistuksen jälkeen. Kaupunki toteaa kuitenkin, että laajan muutosprosessin toteuttamisen ajankohta on vaikea, juuri ennen maakuntauudistusta. Itse hankinta- ja neuvotteluprosessi tarkoittaisi lisäksi kaupungin sisäisten suurten resurssien kytkemistä prosessiin, ja myös lisärekrytointia ja palvelujen ostoa jouduttaisiin toteuttamaan. Laajan ulkoistamisen asukkaille tuomat edut olisivat vaikeita saavuttaa lyhyen toiminta-ajan puitteissa, joka jäisi yhteisomisteisen yrityksen toteutettavaksi, ennen kuin maakunta ottaa toiminnan hoitaakseen. Asian tekee vielä monimutkaisemmaksi myös se, että hallituksen näkemys siitä, miten valinnanvapaus ulottuu erikoissairaanhoitoon, on edelleen epäselvä. Epävarmuustekijöitä on paljon, eikä alueella ole vielä yhtenäistä näkemystä. Siksi Pietarsaari katsoo, että edellytykset menestyksekkäälle toiminnan kokonaisulkoistukselle eivät ole parhaat mahdolliset, ja suosittaa, että sosiaali- ja terveyslautakunta tässä vaiheessa luopuu kokonaisulkoistuksesta. Kaupunki pidättää itsellään mahdollisuuden tarpeen vaatiessa jatkaa ulkoistamisneuvotteluja, myös laajassa muodossa, elleivät mahdollisuudet hyvän palvelun turvaamisesta vaikuta mahdollisilta keskusteluissa Pohjanmaan liiton, VSHP:n ja Turun yliopistosairaalan kanssa. Pietarsaari katsoo kuitenkin, että on äärimmäisen tärkeää, että sosiaali- ja terveyslautakunta etsii nyt aktiivisesti ratkaisumalleja Pietarsaaren ja ympäröivän seudun väestön korkealaatuisten palvelujen turvaamiseksi. Kaupunki asettaa etusijalle seuraavat asiat: 1. Pietarsaari korostaa maakunnan tarjoamien korkealaatuisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tärkeyttä koko maakunnan väestölle. Maakunta on kattava, yli 200 km etelästä pohjoiseen, mikä tuo haasteita. On kuitenkin selvää, että Pietarsaaren seutu, Vaasan seutu ja Etelä- Pohjanmaa muodostavat selkeät kokonaisuudet, joiden ympärille voidaan rakentaa toimivia palvelukokonaisuuksia, vahvan maakunnan toimiessa ylläpitäjänä. Pietarsaaren yhteistoiminta-alueella on kehitetty pitkälle integroituja palveluketjuja muun muassa ikääntyneiden palveluissa. On tärkeää, että nämä kokonaisuudet mahdollisimman pitkälle voidaan huomioida maakunnan palvelumalleja rakennettaessa. 2. Pietarsaari toivoo, että maakunnan selvityshenkilöt laativat luonnoksen maakunnan palvelurakenteesta jatkokeskusteluiden perustaksi mennessä. 3. Ympärivuorokautisen päivystyksen osalta lainsäädäntö edellyttää periaatteessa, että sen on sijaittava keskussairaalan yhteispäivystyksen puitteissa. Laki mahdollistaa kuitenkin poikkeuksen, ja Pietarsaari katsoo, että ympärivuorokautisen päivystyksen säilyminen Pietarsaaressa on erittäin tärkeää myös jälkeen alueen hengen väestölle. Kaupunki tukee sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöstä anoa erityislu-

47 9, KV :00 SOCHV: 797/2016 paa ympärivuorokautiselle päivystykselle, ja kokee Vaasan sairaanhoitopiirin tuen erittäin tärkeänä. 4. Erikoissairaanhoidon osalta on tärkeää, että perustason erikoissairaanhoito, ml. osastohoito, voidaan vastaisuudessakin tarjota paikallisesti ja että maakunta huomioi suunnittelussaan Malmin sairaalassa kehitetyn erityisosaamisen, mm. vaativassa kuntoutuksessa, kipukuntoutuksessa ja syömishäiriöiden hoidossa. 5. Päiväkirurgisen toiminnan osalta lähtökohtana ovat terveydenhuoltolakiin tehdyt muutokset, joiden mukaan päiväkirurgiaa voidaan lukien suorittaa ainoastaan sellaisissa julkisissa sairaaloissa, jotka ovat yhteispäivystyksen yhteydessä, eli leikkaustoiminnan yhteydessä oleva monipuolinen erikoissairaanhoitopäivystys. Tämä tarkoittaisi kuitenkin väestön palvelun huomattavaa heikentymistä, ellei päiväkirurgiaa voitaisi tarjota Pietarsaaressa. Siitä syystä Pietarsaari toivoo, että sosiaali- ja terveysvirasto vielä selvittää mahdollisuuksia jatkaa päiväkirurgista toimintaa nykytilanteen laajuudessa, joko yhteistyössä Vaasan keskussairaalan kanssa tai yhteistyössä yksityisen toimijan kanssa, esim. siten, että sosiaali- ja terveysvirasto ostaa päiväkirurgista toimintaa Malmin sairaalan kiinteistössä. Sairaalalla on äskettäin remontoidut ja hyvin varustetut leikkaussalit, ja toiminta on tehokasta. 6. Pietarsaaren lähtökohtana on, että maakunnan liikelaitos/palveluohjaus/viranomaistoiminnot toimivat hajautetusti, kolmessa palvelukokonaisuudessa. 7. Sosiaalihuollon osalta maakunta mahdollistaa konsultointia ja osaamisen vahvistamista laajalla perustalla. Samalla paikallisen yhteiskunnan tuntemus ja mm. koulutoimen tuntemus muodostavat tärkeän osan sosiaalityötä, ja siitä syystä palvelun vahva paikallinen yhteys on tärkeä myös jatkossa. 8. Valinnanvapauden lisääntyessä maakunnassa on tärkeää tukea ja kannustaa mahdollisuuksien mukaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka toimivat sosiaali- ja terveydenhuollossa, sekä myös kolmannen sektorin puitteissa olevaa toimintaa. 9. Digitaalisten palveluiden hyödyntäminen Pohjanmaalla on tässä erinomaiset mahdollisuudet erittäin laajan kuituverkon myötä.

48 Pietarsaaren kaupunki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva selvitys ja tarjouspyyntöasiakirjaluonnosten laatiminen Loppuraportti KPMG Oy Ab 2017 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 1

49 Sisältö Johdon yhteenveto 3 Työn tavoitteet ja lähtökohdat 5 Nykytilan kuvaus 8 Sote-uudistuksen ydinkohdat 16 Vaihtoehtojen vertailu 22 Toteutettavuus huomioiden sote-uudistus 24 Henkilöstö 26 Palvelutuotannon toimivuus ja tuottavuus 28 Täydentäviä näkökulmia 30 Yhteenveto vertailusta 35 Hankintamenettely ja asiakirjat 38 Liite 1. Valinnanvapaus sote-uudistuksessa 41 Liite 2. Yhteenveto haastatteluista 43 Liite 3. Hankinta-asiakirjaluonnokset erillisenä zip-tiedostona 48 Liite 4. Arvonlisäverotukseen liittyviä näkökohtia 49 Liite 5. Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa Case Tyyne KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 2

50 Johdon yhteenveto 2017 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 3

51 Johdon yhteenveto Tuleva sote-uudistus on isoimpia uudistuksia, joita on Suomessa toimeenpantu. Keskeneräisestä lainvalmistelusta johtuen nyt suoritettaviin kuntatason toimenpiteisiin liittyy merkittävää epävarmuutta. Ei voida poissulkea, että ulkoistus voisi johtaa seudun lähipalvelujen turvaamiseen sote-uudistuksen lopputulosta paremmin. Samalla ei kuitenkaan ole mitään takeita siitä, että tuleva maakuntahallinto tulee hyväksymään menettelyn pitkällä tähtäimellä. Koska eräs keskeinen lähtökohta uudistukselle on valinnanvapaus, eli kilpailun avaaminen eri palveluntuottajien välillä (julkiset, yksityiset ja kolmas sektori) ja palvelujen monimuotoistuminen, voinee sopimus, jolla väestön palvelut sidotaan pitkäkestoisesti yhdelle palveluntuottajalle, olla poliittisesti hyvin haastava hyväksyä. Mm. tästä syystä lainsäätäjä on halunnut mahdollistaa ulkoistamissopimusten irtisanomisen vuonna Yhteisomistuksen osalta tulee huomioida myös sote-uudistuksessa esitetty kunnan tuleva toimivalta. Uudistus tulee tarkoittamaan toimivallan siirtoa kunnilta maakunnille. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä, että kunnat eivät jatkossa saisi suorittaa sotea koskevia tehtäviä tai esim. omistaa sote-toimialalla/markkinoilla toimivia yhtiöitä. Avoin kysymys on mm. mitä kunnan omistukselle yhteisyrityksessä tapahtuu, mikäli maakunta ei hyväksy ulkoistamismallia ja irtisanoo sopimuksen. Kunnan tulee irtaantua omistuksesta, mutta kenelle ja mihin hintaan on vielä epävarmaa. Yhteisyritysmalli sisältää siten merkittäviä riskejä kunnille. Ulkoistus itsessään (ilman yhteisyritystä) sisältänee vähemmän riskejä, koska maakunta voi päättää yhteistyön, mikäli menettely ei ole yhteensopiva uudistuksen kanssa. Nykytilanteessa - ja tiedossa olevien seikkojen perusteella - emme suosittele yhteisyrityksen perustamista tai toiminnan osaulkoistamista. Lähipalveluiden säilyttäminen kokonaisulkoistamisen tuloksena on myös hyvin epävarmaa. Ymmärryksemme mukaan Pietarsaaren seutu on markkinatoimijoiden näkökulmasta kiinnostavaa markkina-aluetta, jolloin markkinaehtoista palvelutuotantoa voinee syntyä valinnanvapauden perusteella KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 4

52 Työn tavoitteet ja lähtökohdat 2017 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 5

53 Työn tavoitteet ja sisältö Tavoite Työn tavoitteena oli kartoittaa Pietarsaaren alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta ja arvioida ulkoistettujen palvelujen hyödyllisyyttä palvelutuotannon toimivuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Kartoituksen perusteella kunnat tekevät päätöksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden hankinnasta: a) osittaisulkoistuksena hankkimalla palvelut ulkopuoliselta yhtiöltä tai muodostamalla yhteisyrityksen yksityisten tai kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, jolloin osa palveluista tuotettaisiin yhteisyrityksessä. Tällöin hankinnassa olisivat osallisina alueen kaikki neljä kuntaa. tai b) kokonaisulkoistuksena, joka toteutettaisiin perustamalla neuvottelumenettelyn jälkeen yhteisyritys, jossa kuntien omistusosuus olisi 49 %. Tähän malliin sisältyisivät Pedersöre, Pietarsaari ja Luoto. Rajaus Työssä keskityttiin tarkastelemaan ulkoistusvaihtoehtojen keskeisiä vaikutuksia palvelujen järjestämiseen huomioiden valmisteilla oleva maakunta- ja sote-lainsäädäntö. Nykytilaa kuvataan niiltä osin kuin se on vertailun kannalta oleellista. Nykytilan kuvaus perustuu lähinnä työssä toteutettuihin haastatteluihin ja pidettyyn työpajaan. Yhteenveto haastatteluista on esitetty liitteessä 2. Sisältö Työ toteutettiin kolmessa vaiheessa: 1. Vaihe Nykytilan kuvaus alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta Maakunta- ja sote uudistuksen asettamat reunaehdot tarkasteltaville vaihtoehdoille 2. Vaihe Arvio ulkoistettujen palveluiden hyödyllisyydestä palvelutuotannon toimivuuden ja tuottavuuden parantamiseksi Työssä vertailtiin kahta vaihtoehtoista ulkoistuskokonaisuutta: 3. Vaihe 1. Osittaisulkoistus A) ulkopuoliselle yhtiölle B) yhteisyritykselle 2. Kokonaisulkoistus, joka toteutettaisiin neuvottelumenettelynä yhteisyritykselle. Kunnat omistaisivat yhtiöstä 49 %. Tarjouspyyntöasiakirjojen valmistelu Optio: Hankintamenettelyn hoitaminen, neuvottelut ja sopimusten laadinta 2017 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 6

54 Vertailun kohteet ja vertailunäkökulmat Vertailu Tarkasteltavia vaihtoehtoja vertaillaan seuraavista näkökulmista: 1. toteutettavuus huomioiden sote-uudistus 2. henkilöstö 3. palvelutuotannon toimivuus ja tuottavuus. Juridiikka sekä sote-uudistuksen mahdolliset vaikutukset sisältyvät kaikkiin tarkasteltaviin näkökulmiin. Juridiikka 1. Toteutettavuus huomioiden soteuudistus 2. Henkilöstö 3. Palvelutuotannon toimivuus ja tuottavuus Lähtötilanne ja tavoitteet Vertailu: 1. Osittaisulkoistus 2. Kokonaisulkoistus A) Yhtiö 1A B) Yhteisyritys 1B 2B Yhteenveto selvityksestä 2017 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 7

55 Nykytilan kuvaus 2017 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 8

56 Yleiskuvaus nykytilasta Pietarsaari, Luoto, Pedersöre ja Uusikaarlepyy ovat sopineet yhteistoimintasopimuksessa siitä, että Pietarsaaren kaupunki on isäntäkunta ja toimii sosiaali- ja terveyslautakunnan hallintoyksikkönä yhteistoimintasopimuksen määräysten mukaisesti. Sosiaali- ja terveyslautakunta voi tarvittaessa päättää yksittäisten hallintotoimintojen ulkoistamisesta tai ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostamisesta. Toimintaa harjoitetaan Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastossa ja Pietarsaaren kaupunki toimii isäntäkuntana. Kaikissa kunnissa on terveyskeskusyksiköt, palveluasumista, sekä sosiaalihuolto-, vammaispalvelu- sekä erityishuoltolainsäädännön mukaisia palveluja. Pietarsaaren sairaalaan (Malmin sairaala) kuuluu mm. perusterveydenhuolto, johon sisältyy terveydenhuollon vastaanottoja, päivystys, palliatiivinen poliklinikka ja kaksi yleislääkinnällistä osastoa. Erikoissairaanhoidolla on kolme osastoa, joissa saatavilla ympärivuorokautista hoitoa, sekä lisäksi kolme päiväosastoa ja päiväkirurgia, päivä- ja kotisairaala, dialyysi- ja endoskopiaosasto. Erikoispoliklinikat käsittävät anestesiologian, lastensairaudet, lasten- ja nuorten psykiatrian, fysiatrian, sisätautien, kirurgian, naistensairaudet, keuhkosairaudet, neurologia, aikuispsykiatria, silmätautien ja korva- nenä- ja kurkkutautien osastot. Lisäksi on röntgen ja laboratorion toimintoja. Toiminta on integroitunut ja perussairaanhoidolla sekä erikoissairaanhoidolla on yhteinen diabetes- ja reumavastaanotto. Sairaanhoidon ja sosiaalihuollon psykiatria- ja päihdehuolto on integroitunut. Lastenpalveluiden - nuorten ja perheiden integrointi on alkanut. Malmin sairaalakiinteistön omistaa Malmin kiinteistöt ky, jonka jäsenkuntia ovat Pietarsaari, Luoto ja Pedersöre. Erikoissairaanhoito, joka ei tapahdu Malmin sairaalassa, veloitetaan kunnilta suoraan eikä sisälly sosiaali- ja terveysviraston budjettiin. Yhteistoiminta-alueen asukasmäärä on noin henkilöä. Ruotsinkielisten osuus on 56 % Pietarsaaressa, 90 % Uudessakaarlepyyssä, 92 % Luodossa, ja 89 % Pedersöressä. Palvelua tarjotaan kummallakin kielellä. Sosiaali- ja terveysviraston vuosittainen budjetti on noin 140 miljoonaa euroa, josta ostopalvelujen osuus on 13 % (n. 18 milj. euroa). Tämän lisäksi alueen erikoissairaanhoidon kustannukset ovat noin 32 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön määrä on noin Henkilöstön saatavuus ei saatujen selvitysten mukaan ole ongelma. Palveluseteli on käytössä tilapäisessä kotihoidossa ja omaishoidossa. Sopijakunnan asukasmäärä Sopijakunnan jäsenmäärä sosiaali- ja terveyslautakunnassa Vähemmän kuin Enemmän kuin Lähde: Yhteistoimintasopimus kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaisen yhteistoiminta alueen muodostamista varten Käyttökustannukset jakautuvat sopimuksen mukaisesti ja muut erikoissairaanhoitopalvelut ostetaan Vaasan sairaanhoitopiiriltä ja Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 9

57 Yhteenveto Pietarsaaren alueen osalta Nordic Healthcare Groupin tekemästä Pohjanmaan maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön ja kustannusten päivitys 2016 selvityksestä Luotoa lukuun ottamatta lääkäri- ja hoitajakäyntejä kunnissa on keskimääräistä enemmän. Luoto on lähellä maan keskiarvoa. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannukset ovat merkittävästi alemmat vertailukuntiin nähden. Somaattisen erikoissairaanhoidon avokäyntejä kunnissa oli verrokkikuntia vähemmän. Pietarsaaren käyntimäärät olivat lähellä koko maan keskiarvoa. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä oli Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä koko maan keskiarvoa selvästi enemmän, Pedersörellä lähellä maan keskiarvoa ja Luodolla vähiten koko Pohjanmaassa. Vanhuspalveluiden yhteenlasketut kustannukset ovat Pietarsaaren alueen kunnissa selvästi maan keskiarvoa alemmat. Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä on lastenneuvolakäyntejä maan keskiarvoa enemmän, Luodossa ja Pedersöressä lähellä keskiarvoa. Äitiysneuvolan käyntejä on kaikissa kunnissa merkittävästi maan keskiarvoa enemmän. Kouluterveydenhuollon käyntejä on Pietarsaaressa lähellä maan keskiarvoa, muissa kunnissa alle keskiarvon. Vammaispalvelujen kustannukset ovat kaikissa neljässä kunnassa merkittävästi maan keskiarvoa korkeammat. Päihde- ja mt-palveluiden kustannukset ovat kaikissa neljässä kunnassa merkittävästi maan keskiarvoa alhaisemmat. Suun terveydenhuollon kustannukset ovat Luotoa lukuun ottamatta maan keskiarvoa alhaisemmat. Luodossa kustannukset ovat hieman korkeammat. Merkittäviä puutteita Pietarsaaren alueen kuntien palvelutasossa ei selvityksessä tullut esiin. Mahdollisten osittaisulkoistusten vaikutusten tunnistaminen palvelutasoon ja kustannuksiin edellyttäisi nykyisten palveluiden ja palveluprosessien syvällistä analyysiä (ongelmien, niiden syiden ja ratkaisuvaihtoehtojen identifiointia ja analysointia). Näiden pohjalta tulisi arvioida mahdolliset ulkoistusvaihtoehdot, millä tavalla ne vaikuttaisivat palvelutasoon ja kustannuksiin KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 10

58 Maakuntauudistuksen vaikutukset palvelutasoon ja kunnan henkilöstöön Maakuntauudistuksen vaikutuksia palvelutasoon on tällä hetkellä vaikea arvioida luotettavasti. Lainvalmistelu on kesken, valinnanvapauden piiriin kuuluvista palveluista ei ole konkreettisia linjauksia eikä maakunnan järjestämis- ja tuottamistavoista ole tietoa. Lopputulokseen vaikuttaa myös se, millaisia ratkaisuja maakunnan muut kunnat tai kuntayhteisöt tulevat tekemään ja minkälaista yksityistä tarjontaa maakunnan alueelle tulee syntymään. Sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille lähtien kuntien tehtäviin kuuluu enää asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Todennäköisesti maakuntaan siirtyviä toimintoja tullaan keskittämään ja yhtenäistämään. Samalla osa markkinasta avataan yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajille. Maakuntiin tultaneen perustamaan tukipalveluja tuottavia palvelukeskuksia, mikä vaikuttanee myös kunnan henkilöstötarpeisiin. Valinnanvapauden uskotaan tarjoavan kansalaisille uusia innovatiivisia palveluja ja enemmän palveluntuottajia. Parhaillaan pyritään varmistamaan pienten ja keskisuurten palveluntuottajien toimintaedellytyksiä ja kehitetään sekä sähköisiä että liikkuvia palveluja erilaisiin palvelutarpeisiin KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 11

59 Mahdollisia ulkoistettavia osa-kokonaisuuksia Talouden ja toiminnan hallinnan kannalta parhaiten ulkoistettavaksi soveltuvia osakokonaisuuksia ovat mm. Suun terveydenhuollon kokonaisuus. Ympärivuorokautisen hoivan palvelut kokonaisuutena tai yksikkökohtaisesti. Lääkäripalvelut ympärivuorokautisen hoivan yksiköihin ja kotihoidon tueksi. Perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut kokonaisuutena tai terveyskeskuskohtaisesti. Erikoissairaanhoidon kokonaisuus, vrt Jokilaakson terveys KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 12

60 Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston tavoitteet vuodelle Sosiaali- ja terveysviraston rakenteelliset ja sisällölliset päätavoitteet vuodelle 2017 ovat seuraavat: Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja vanhushuollon sekä peruserikoissairaanhoidon toiminta on integroitunutta perustuen moniammatilliseen palveluohjaukseen ja ehkäisevään toimintaan. Pietarsaaressa sijaitsee yhteistoiminta-alueen terveyskeskus/sairaala ja Uudessakaarlepyyssä terveyskeskus ml. osasto. Muissa yhteistoimintakunnissa on vastaanottoja, joihin on koottu moniammatillinen osaaminen. Alueelle on luotu osaamiskeskus, johon on koottu sosiaali- ja terveysviraston nykyinen erityisosaaminen (esim. kivunhoito, vaativa kuntoutus, syömishäiriöhoito, geriatrinen ja gerontologinen kuntoutus). Se tuottaa palveluja myös yhteistoiminta-alueen ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveysviraston kaikki palvelut tuotteistetaan ja laatu auditoidaan ulkoisesti. Terveydenhuollon päätavoitteena on toteuttaa hallittu rakennemuutos, joka koskee seuraavia osa-alueita: kotihoitopainotteisen toimintamallin käyttöönotto tehokkaampi analyysi potilaiden palveluntarpeesta sairaalan osastoilta kotiutettaessa ja potilaiden päivystys- ja avohoitokäyntien yhteydessä. Erityisenä kohderyhmänä ovat palvelujen suurkuluttajat. lasten ja nuorten moniammatillisen toimintamallin suunnittelu ja käyttöönotto perusterveydenhuollon hyvinvointikeskustoimintamallin suunnittelu mielenterveyspalveluiden toimintamallin käyttöönotto. Vanhushuollon päätavoitteena on siirtyä laitospainotteisesta hoidosta kuntoutumista ja kotona asumista edistävään toimintaan. Sosiaalihuollossa tavoitteena on panostaa moniammatilliseen yhteistyöhon lasten ja nuorten palveluissa sekä vähentää huostaanottoja ja laitoshoitoa. Mobiiliratkaisuja pilotoidaan ja lisäksi panostetaan sosiaali- ja terveysviraston toimitilojen optimaaliseen käyttöön KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 13

61 Taloudelliset ja väestölliset lähtökohdat Kuntien korvaukset yhteistoiminta-alueelle nousivat vuodesta 2014 vuoteen 2015 yhteensä 3%. Eniten korvaukset nousivat Pedersörellä (6 %), kun taas Luodon kunnalla ne laskivat 3 %. Kuntien ikävakioitu sairastavuusindeksi on maan keskiarvoa alempi. Luodossa ja Pedersöressä alle 0-17 vuotiaiden osuus väestöstä on merkittävästi suurempi kuin muissa kunnissa. Tämä näkyy myös näiden kuntien asukaskohtaisissa sote-nettomenoissa. Pietarsaari ja Uusikaarlepyy ovat lähellä maan keskiarvoa. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksia vuonna 2015 (pl. Ahvenanmaa) /asukas Väestöstä 0-17-vuot. %-osuus Väestöstä 65-vuot. - %-osuus Luoto ,5 14,0 Pedersören kunta ,2 17,2 Pietarsaari ,5 24,5 Uusikaarlepyy ,4 23,4 Maakunnittain: Etelä-Pohjanmaa ,6 22,9 Pohjanmaa ,7 21,5 Keski-Pohjanmaa ,6 21,1 Pohjois-Pohjanmaa ,1 17,3 Kuntakoon mukaan: as. kunnat ,4 24, as. kunnat ,0 22,8 Vaasan sairaanhoitopiiri ,7 21,3 Manner-Suomi ,6 20,5 Lähde: Tilastokeskus Kunnan korvaukset 2014 Kunnan korvaukset 2015 Muutos - % Kunnan osuus korvauksista Kunnan osuus väkiluvusta Sairastavuusindeksi (ikävakioitu) Pietarsaari % 51 % 45 % 97,6 Luoto % 8 % 12 % 84,4 Uusikaarlepyy % 18 % 17 % 76,7 Pedersore % 23 % 26 % 79,5 Ympäristöterveydenhoito sisältyy sosiaali- ja terveysviraston toimintaan. Tässä selvityksessä ei oteta kantaa ympäristöterveyden ulkoistamiseen eikä integraatiopalvelun ulkoistamiseen. Integraatiopalvelu siirtyi Pietarsaaren keskushallinnolle Lähde: Pietarsaaren kaupunki, sosiaali- ja terveyslautakunta, tilinpäätös 2015 ja THL 2017 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 14

62 Taloudelliset ja väestölliset lähtökohdat Lähde: Tilastokeskus Luoto Pedersöre Pietarsaari Uusikaarlepyy Pohjanmaa Suomi /asukas netto Tarvevakioidut kustannukset /asukas Terveydenh. yhteensä Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Ympäristö-terveydenhoito Sosiaalitoimen kustannukset Ikääntyneiden laitoshoito Ikääntyn. ympärivuorok hoivan asumispalvelut Kotihoito Vammaisten ympärivuorok. hoivan asumispalv. Muut vammaisten palvelut Lastensuojelun laitos- ja perhehoito Muut sosiaalitoimenpalvelut Työllistämistä tukevat palvelut KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. Toimeentulotuen menot

63 Sote-uudistuksen ydinkohdat tilanteen mukaan - päivitetty valinnanvapauden osalta (lakiluonnos ) mukaan 2017 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 16

64 Maakunta- ja sote-uudistuksen keskeisimmät linjaukset Kunnat ja kuntayhtymät eivät enää järjestä tai rahoita sotepalveluja. Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirtyy maakuntien palvelukseen. Maakunnat yhtiöittävät markkinaehtoisesti tarjottavat sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Valinnanvapauden piirissä olevien palvelujen yksityisiä ja julkisia tuottajia (maakunnan palvelulaitokset) koskevat mahdollisimman yhtenäiset periaatteet. Maakunnan yhtiöt ovat julkisesti omistettuja yhtiöitä. Valinnanvapauteen liittyvät linjaukset ratkaisevat sen, mitkä kokonaisuudet tulee yhtiöittää. Kunnat eivät voi omistaa sote-palveluja tuottavia yhtiöitä. Maakunnan julkisesta palvelutuotannosta vastaa maakunnan palvelulaitos laissa erikseen säädetyissä tehtävissä, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa ja pelastustoimessa. Maakunnan palvelulaitos tuottaa asukkaille julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. Kunnat eivät järjestä tai rahoita sote-palveluja Markkinaehtoisesti tarjottavat sosiaali- ja terveyspalvelut yhtiöitetään Kunnat eivät voi omistaa sote-yhtiöitä Lähde: KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 17

65 Valinnanvapaus - ydinkohdat Asiakkaalla olisi valinnanvapaus 1. suoran valinnan palveluissa, joiden puitteissa olisi käytössä myös maksuseteli, 2. asiakassetelillä ja 3. henkilökohtaisella budjetilla valittavissa palveluissa. Valinnanvapauspalveluita voi tuottaa maakunnan yhtiö, yksityinen yritys, ja kolmannen sektorin toimija, kuten järjestö ja säätiö. Maakunta tekee sopimuksen hyväksymiensä suoran valinnan palveluntuottajien ja asiakassetelin tuottajien kanssa. Tuottajaksi voivat ilmoittautua kaikki toimijat, jotka täyttävät kriteerit ja ovat rekisteröityneitä. Valinnanvapautta säätelevä laki annetaan tavoiteaikataulun mukaan eduskunnalle keväällä Uudistus on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa vuosina maakunnat parantaisivat perustason hoitoon pääsyä asiakkaan suoraan valittavilla palveluilla. Toisessa vaiheessa vuosina maakunnat laajentaisivat valinnanvapauden palveluvalikoimaa. Valinnanvapaus olisi täysimääräisenä käytössä Valinnanvapautta säätelevä lainsäädäntö vaikuttaa välittömästi siihen, mitä maakunnan palveluja tulee yhtiöittää. Lakiluonnoksessa esitetty laaja valinnanvapaus tulee asettamaan haasteita palveluketjujen ohjaukselle ja kokonaisoptimoinnille KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 18

66 Maakunta- ja sote-uudistuksen eteneminen saakka alkaen 1) Kuntien esivalmistelu 2) Väliaikainen valmistelutoimielin 3) Vaaleilla valitun maakuntavaltuuston toiminta 4) Maakunnat aloittavat toimintansa Kuntia ja muita toimijoita kannustetaan suunnittelemaan sote- ja maakuntauudistusta omassa maakunnassaan. Tässä vaiheessa sovitaan valmistelun yhteistyöstä, löydetään työlle muutosvisio ja tavoitteet, tehdään nykytilanteen kartoituksia sekä yksityiskohtaiset esiselvitykset. Esivalmisteluvaiheessa luodaan edellytyksiä tehtävien, henkilöstön ja omaisuuden siirtämiselle. Valmisteluvaihe pohjautuu lakiin maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta. Väliaikaisen valmistelutoimielimen keskeisenä tehtävänä on organisoida maakunnan toiminnan ja käynnistämisen valmistelu siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu alkuvuodesta Väliaikainen toimielin jatkaa edellisen vaiheen valmistelua ja tämän vaiheen tehtäviä voi hyvin aloittaa jo edellisessä vaiheessa. Ensimmäiset maakuntavaalit toimitetaan vuoden 2018 presidentinvaalin yhteydessä. Maakuntavaltuuston toimikausi alkaa vuoden 2018 maaliskuun alusta ja kestää vuoden 2021 toukokuun loppuun. Maakuntavaltuuston ja - hallituksen tehtävänä on vuoden 2018 aikana valmistella ja ratkaista palveluiden järjestämisvastuun siirtymiseen liittyvät kysymykset. Järjestämisvastuu maakunnan tehtäväalaan kuuluvista palveluista siirtyy maakunnille Kyseisestä ajankohdasta lukien kunnilla, kuntayhtymillä ja muilla organisaatioilla ei ole enää järjestämisvastuuta eikä siten myöskään rahoitusvastuuta näistä palveluista. Maakuntien ohjaus käynnistyy vuosittain järjestettävän valtion ja maakuntien neuvottelun sekä jatkuvaluonteisesti toimivan maakuntien neuvottelukunnan kautta KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 19

67 Laajoja ja pitkäaikaisia ulkoistuksia sekä suuria investointeja rajoittava väliaikainen laki Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen laajoja ja pitkäaikaisia ulkoistuksia sekä suuria investointeja rajoittava väliaikainen laki astui voimaan ja on voimassa asti Väliaikaisen lain aikana laajoihin ja pitkäkestoisiin sopimuksiin on sisällytettävä irtisanomisehto, jonka mukaan maakunta voi tietyin edellytyksin irtisanoa sopimuksen. Ehdotettu sääntely ei rajoita kuntien ja kuntayhtymien mahdollisuutta tehdä sopimuksia niin kauan kuin ne vastaavat palvelujen järjestämisestä. Sopimuksen mukainen toiminta voi myös jatkua, jos tuleva maakunta katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Irtisanomisehto on sisällytettävä sellaisiin rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskeviin sopimuksiin, jotka kunta tai kuntayhtymä tekee välisenä aikana. Lisäksi irtisanomisehto on sisällytettävä yksityisen palvelujen tuottajan kanssa vastaavana ajanjaksona tehtäviin sopimuksiin, joiden ennakoitu arvo sopimuskauden aikana ylittää viisikymmentä prosenttia kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon menoista, ja joiden sopimuskausi on vähintään viisi vuotta. Laajoihin ja pitkäkestoisiin sopimuksiin on sisällytettävä irtisanomisehto Sopimuksen arvo > 50 % sote-menoista ja sopimuskausi vähintään 5 vuotta 2017 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 20

68 Yhtiöittämiseen liittyviä huomioita Yhtiöittämisen toteutukseen liittyy useita isoja kysymyksiä ja haasteita; esim. minkälaisia kokonaisuuksia päätetään yhtiöittää ja sisällytetäänkö siihen kiinteistöomaisuutta. Kuntien huoli on nyt, että tuloja kerryttävä omaisuus siirtyy maakuntiin, kun taas kustannuksia aiheuttavat kiinteistöt ja muu omaisuus jäävät kunnan vastuulle. Lähtökohtana arvonmäärityksessä on pidettävä omaisuuden käypää arvoa. Valmistelussa on myös keskusteltu omaisuuden kirjanpitoarvojen käytöstä. Valtiolla on keinoja huomioida mahdollinen kunnille siirtyvä vastike esim. valtionosuuksissa tai budjettilaeissa. Toteutuksen lähtökohtana on oletettavasti sama kuin muissa valtion yhtiöittämishankkeissa, eli toteutus tehdään kustannusneutraalisti (myös tähän liittyy asiantuntijoiden mukaan haasteita). Jos lähtökohtana entisten kuntatoimintojen yhtiöittämisille olisi kilpaileminen sote-markkinoilla, ei in-house kriteerit voisi täyttyä. Yhtiöitetyt entiset kuntatoimijat toimisivat (pelkästään) sote-markkinoilla. Maakunnat eivät näin ollen voisi ostaa suoraan omistamiltaan toimijoiltaan palveluja. Poikkeuksen voisi muodostaa maakuntien omaan toimintaan liittyvien tukipalvelujen (muuta kuin sote, esim. ICT) tarjoaja, joka voisi toimia in-house yhtiönä. Tähän ei varsinaisesti tarvittaisi yhtiömallia, vaan organisaatio voisi olla osa maakuntaa (virastomalli). Toisin sanoen erikseen ei tällaisia tukipalvelun tuottajia olisi tarve yhtiöittää. Sen jälkeen, kun kunnan toiminta on yhtiöitetty siinä tarkoituksessa, että se toimii sote-markkinoilla, on yhtiön rahoittaminen julkisin varoin (esim. omistajan toimesta) lähtökohtaisesti kielletty valtiontukisääntelyn johdosta. Tämän takia yhtiöittämisvaiheen liiketoimintasuunnitelmaan ja yhtiön rahoituksen suunnitteluun olisi syytä kiinnittää erityistä huomiota. Mahdollista tappiollista toimintaa ei siis voi jatkossa pelastaa julkisin varoin. Yhtiöitetty (entinen kunnallinen) toimija toimii markkinoilla samoin pelisäännöin kuin sen yksityinen kilpailija eli ellei tarvittavaa rahoitusta löydy markkinoilta, on viime kädessä toiminnan alasajo ainoa ratkaisu KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 21

69 Vaihtoehtojen vertailu 2017 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 22

70 Vertailun kohteet ja vertailunäkökulmat Seuraavassa vertaillaan toimeksiannon mukaisia vaihtoehtoja 1A) osittaisulkoistus yhtiölle 1B) osittaisulkoistus yhteisyritykselle 2B) kokonaisulkoistus yhteisyritykselle seuraavista näkökulmista: 1. toteutettavuus huomioiden sote-uudistus 2. henkilöstö 3. palvelutuotannon toimivuus ja tuottavuus. Juridiikkaa ei tarkastella erillisenä asiana, vaan tarpeen mukaan kunkin tarkastelunäkökulman yhteydessä KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 23

71 Toteutettavuus huomioiden soteuudistus 2017 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 24

72 Toteutettavuus huomioiden sote-uudistus Huomioiden maakunta- ja sote-uudistus, vertailun kohteena oleviin ulkoistus- ja yhtiöittämisvaihtoehtoihin liittyy huomioon otettavia riskejä ja haasteita. A) Ulkoistamiseen liittyvät riskit Valinnanvapautta ohjaavassa laissa tullaan määrittämään ne valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut, jotka tulee yhtiöittää. Muiden palvelujen tuotantovastuu siirtyy maakunnan palvelulaitokselle. Kunnilta karsitaan toimivalta sote-toiminnoissa. Jos nyt ulkoistetaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus pitkäaikaisella sopimuksella yhteisomisteiselle tai ulkopuoliselle yhtiölle, on vaarana, että sopimus joudutaan kokonaan tai osittain purkamaan , koska sopimuksen sisältö ja sopijapuolet tulevat muuttumaan osan palveluista siirtyessä valinnanvapauden piiriin ja osan siirtyessä maakunnan palvelulaitokselle. Sama koskee osittaisulkoistusta siinä tapauksessa, että osittaisulkoistuksen piirissä olevat palvelut sisältävät sekä valinnanvapauspalveluja että maakunnan palvelulaitoksen vastuulle siirtyviä palveluja. B) Yhteisomisteiseen yritykseen liittyvät riskit Lakiehdotuksen mukaan kunnat ja kuntayhtymät eivät enää järjestä tai rahoita sote-palveluja eivätkä ne voi jatkossa myöskään omistaa sote-palveluja tuottavia yhtiöitä. Kuntien tulisi luopua yhteisyrityksen omistuksesta. Yksi mahdollinen etenemistapa tämän osalta olisi omistuksen siirtyminen uuden lain voimaan tullessa maakunnalle. Tällä hetkellä on kuitenkin avoinna maakuntien intressi omistajaroolin ottamiseen tai millaisin ehdoin omistus siirtyisi. C) Aikatauluun liittyvät riskit Viitaten hankintamenettely ja asiakirjat kohdassa esitettyyn hankintamenettelyn vaatimaan aikatauluun, uusi toimintamuoto voi käynnistää toimintansa aikaisintaan vuoden 2018 alussa. Kokonaisulkoistamisen osalta väliaikaislainsäädännön asettaman irtisanomisehdon soveltaminen vaikeuttanee palveluntuottajan mahdollisuuksia investoida järjestelyyn. Johtopäätöksenä toteamme, että nykyisten linjausten valossa ulkoistettaessa koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus yhtiölle tai yhteisyritykselle, sen toiminta tulee hajautumaan vähintään kahteen osaan (markkinaehtoiset yhtiöitettävät palvelut ja muut palvelut) maakuntaan integroitumisen yhteydessä. Myöskään takeita sille, että yhtiön toiminta säilyisi omana toiminnallisena kokonaisuutena maakunnan sisällä, ei ole KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 25

73 Henkilöstö 2017 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 26

74 Henkilöstö Koska ulkoistus johtaa työntekijöiden osalta työnantajan vaihtumiseen, on kyseessä työoikeudellisesti liikkeen luovutus. Liikkeen luovutuksella tarkoitetaan liiketoiminnan tai sen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät uudelle työnantajalle. Näin ollen työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä, eikä uudella työnantajalla ole oikeutta heikentää heidän työsuhteidensa ehtoja. Liikkeen luovutuksen jälkeen uuden työnantajan on noudatettava siirtyneiden työntekijöiden työsuhteissa sovellettavaa työehtosopimusta sen voimassaoloajan päättymiseen saakka. Tämän jälkeen uusi työnantaja voi siirtyä noudattamaan omaa työehtosopimustaan. Tästä voidaan poiketa sopimalla. Liikkeen luovutus ei ole irtisanomisperuste eikä työnantaja saa irtisanoa työsopimuksia pelkästään liikkeen luovutuksen johdosta. Uusi työnantaja voi kuitenkin liikkeen luovutuksen jälkeen uudelleenorganisoida toimintojaan ja tarvittaessa myös vähentää henkilöstöä työsopimuslain mukaisilla perusteilla. Eläkevastuiden järjestäminen yhtiöittämisen yhteydessä on sopimuskysymys kuntien ja yhtiön välillä. Siirto kunnan työntekijästä osakeyhtiön työntekijäksi merkitsee TES:in muutosta. YT-lain mukainen menettely on toteutettava ainakin minimitasolla. STM & VM , Sosiaali- ja terveydenhuollon ja aluehallintouudistuksen linjaukset: Kuntien ja kuntayhtymien sote-tehtäviä hoitava henkilöstö ja tukipalveluiden henkilöstö, joka palvelee pääosin maakunnille siirrettäviä tehtäviä, siirtyy liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti maakuntien palvelukseen. Kunnallista viranhaltija- sekä työ- ja virkaehtosopimuslainsäädäntöä muutetaan siten, että niitä sovelletaan maakuntien työntekijöihin ja viranhaltijoihin. Maakunnat tulevat jäseneksi Keva:an ja maakuntien viranhaltijoihin ja työntekijöihin sovelletaan kunnallista eläkejärjestelmää. Kuntatyönantajat KT:tä koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan siten, että se toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana. Maakunnilla on niiden henkilöstömäärää ja taloudellista painoarvoa vastaava asema uudessa työnantajaorganisaatiossa. Maakuntien yhtiöt voivat valita tulevatko ne kunnallisen eläkejärjestelmän ja kunnallisen ja maakunnallisen alan työehtosopimusten piiriin KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 27

75 Palvelutuotannon toimivuus ja tuottavuus 2017 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 28

76 Palvelutuotannon toimivuus ja tuottavuus Palvelutuotannon toimivuuden ja tuottavuuden kannalta olennaista on että palvelujärjestelmä on sopeutettu vastaamaan väestön tarpeita palvelutuotannon ohjaus (ml. palvelutarvearviointi ja asiakas- ja palveluohjaus) integroi yhteen eri palvelut kokonaistaloudellisesti ja asiakkaan tarpeen mukaisesti henkilöstöä on riittävästi, se allokoidaan tehokkaasti ja sillä on tarpeellinen osaaminen palveluverkko, kiinteistöt ja laitteet ovat tarkoituksen mukaiset sekä valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa asiakas valitsee toimijan palveluntuottajaksi. Siirtyminen ulkoistettuun palvelutuotantoon yksityisen yrityksen tai julkisen ja yksityisen yhteisyrityksen toimesta ei yksin vaikuta palvelun laatuun. Yritys voi tuottaa palvelut aivan yhtä hyvin tai huonosti kuin kunnatkin. Yhtiön toimintaan voidaan vaikuttaa sopimukseen sisällytettävillä sanktioilla ja kannusteilla. Kokonaisulkoistuksessa merkittävin kannuste on kokonaishinta (eräänlainen väestötason kapitaatio), jonka puitteissa yhtiön on tuotettava kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. Kapitaatio estää osaoptimoinnin ja kannustaa ennakoivaan toimintaan, koska se on kokonaisuuden kannalta edullisempaa. Yritys voi organisoida ja järjestellä resurssejaan joustavammin kuin julkinen toimija. Palvelukokonaisuuksien osittaisulkoistus rikkoisi rakennettuja palvelujärjestelmän integraatioita KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 29

77 Täydentäviä näkökulmia 2017 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 30

78 Toiminnan järjestäminen, kun toiminnan kesto on mahdollisesti vain vuoden (2018) ennen integroitumista valtakunnalliseen malliin Toimintamuotovaihtoehdon valinnassa tulisi huomioida mm. seuraavat asiat: Perustaminen ja purkaminen: työmäärän ja kustannusten kohtuullisuus. Integraatio maakuntaan: mahdollisimman hyvä integroitavuus osaksi maakunnallista järjestelmää. Todennäköisyys alueyksikön säilymiselle toiminnallisena kokonaisuutena maakunnan sisällä. Talouden ohjaamiseen, verotukseen ja kiinteistöihin liittyvien riskien suuruus. Muutos henkilöstön näkökulmasta: muutoksen mahdollisimman hyvä hallittavuus. Mahdolliset lisäselvitykset palvelutuotanto integroidaan osaksi maakunnallista järjestelmää, jossa vaihtoehtoina ovat: Päätöksenteko Kilpailutus Liiketoimintasiirto YT-menettelyt Toiminnan käynnistäminen 1. Valinnan vapauden piiriin kuuluvat palvelut: - sulautuminen maakunnalliseen yhtiöön tai - jatkaminen itsenäisenä toimijana => edellytykset? 2. Muut julkisesti tuotettavat sote-palvelut - sulautuminen maakuntaorganisaatioon KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 31

79 Tukipalveluiden hankinta ja in-house asema Ulkoistuksessa tai yhtiöittämisessä tulee selvittää: 1) onko ulkoistusyhtiö hankintayksikkö, jonka tulee kilpailuttaa hankintansa hankintalain mukaisesti, 2) voiko yhtiö hankkia palveluja omistajaltaan ilman kilpailuttamista, ja 3) voiko omistaja (kunta) myydä palveluja yhtiölle 1. Hankintayksikkö Hankintalain (1397/2016) mukaan julkisomisteinen yhtiö on hankintayhtiö, jos kyse on oikeushenkilöstä, joka on nimenomaisesti perustettu huolehtimaan yleisen edun mukaisista tarpeista, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta. Edellytyksenä lisäksi on, että hankintayksikkö pääasiallisesti rahoittaa laitosta tai, että laitos on hankintayksikön valvonnassa taikka jonka johto-, valvonta- tai hallintoelimen jäsenistä edellä mainittu hankintayksikkö nimittää yli puolet. Näin ollen, mikäli yhtiöllä on kaupallinen luonne, ei kyse on hankintayksiköstä (hankintalakia sovelleta). Ulkoistuksessa ja yhtiöittämisessä on kyse kaupallisesta toiminnasta eikä hankintalaki siten tule sovellettavaksi. 2. In-House Ns. sidosyksikkösääntely (in-house) muodostaa poikkeuksen hankintalaissa säädetylle kilpailuttamisvelvoitteelle. Poikkeus on sovellettavissa tilanteissa jossa hankintayksikkö tekee hankinnan määräysvaltaa käyttävältä yksiköltä tai muulta sidosyksiköltä (in-house yksiköltä). Myynti markkinoilla toimivalle yhtiölle, kuten ulkoistusyhtiölle, tulkittaneen ulosmyynniksi, jolloin myyntiä rajoittaa 5 % ja euron rajoitus. Yhteisyrityksen osalta viimeinen kriteeri ei täyty. 3. Kunnan tuottamien hyödykkeiden myynti markkinayhtiölle Kuntalain kokonaisuudistuksessa säädettiin kunnille ns. yhtiöittämisvelvoite siltä osin, kun kunta toimii kilpailuilla markkinoilla. Poikkeukseksi on säädetty ns. tukipalvelujen myynti omille yhtiöille, jota ei katsota kilpailulla markkinoilla toimimiseksi. Edellytyksenä on tällöin markkinaehtoisen hinnoittelun soveltaminen. Näin ollen kunta voi myydä yhtiölleen tukipalveluja kuten esim. ICT, hallinto-, siivouspalveluja omistamalleen ulkoistusyhtiölleen. HUOM! Myyntiä ei voitane suorittaa in-house yhtiöstä, koska kyse lienee ulosmyynnistä, johon sovelletaan ulosmyyntirajoitusta (ks. yllä, 5% kriteeri). In-house sääntelyä on täsmennetty uudistetussa hankintalaissa. In-house kriteerit ovat: hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa, ja yksikkö harjoittaa enintään viiden prosentin ja enintään euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. sidosyksikössä ei saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa 2017 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 32

80 Yhteisomisteiseen yritykseen liittyviä huomioita Yhteisyrityksessä palvelut pysyisivät luonteeltaan asiakkaille julkisina ja maksut säilyvät ennallaan. Samalla siinä yhdistyy yksityisen yrityksen vahvuudet sopeuttaa tuotanto vastaamaan kysyntää ja taloudellisia reunaehtoja. Työntekijät siirtyisivät yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä, ketään ei irtisanottaisi. Jotta yhteisyritys olisi kumppanille houkutteleva, tulisi sillä olla äänienemmistö, esimerkiksi suhteessa 51 % / 49 %. Tuloksesta voidaan sopia, että osa kohdistetaan kehittämiseen tai muuhun yhteiskunnallisesti tärkeään asiaan. Kuntaomistajat kantaisivat osan taloudellisesta vastuusta osinkotulot vs. tappio. Mikäli kumppanilla on riittävä terveyspalvelujen volyymi Suomessa, pystyy se kuntaa paremmin mm. rekrytoimaan lääkäreitä ja allokoimaan resursseja. Koko perusturvan henkilöstö ei siirry yhteisyrityksen palvelukseen, vaan virkavastuulla toimivat sosiaalityön viranhaltijat (aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat, etuuskäsittelijät, lastenvalvoja, lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja perhetyö, vanhus- ja vammaispalvelun sosiaalityöntekijät ja ohjaajat) jäävät tässä vaihtoehdossa kunnan palvelukseen. Myös sosiaalityön esimiehet tekevät viranhaltijapäätöksiä. Omistajaohjauksesta voidaan sopia osakassopimuksessa. Esim. vaatimus 2/3 äänten enemmistö kunnille tärkeissä kysymyksissä. Kumppanin on oltava valmis ottamaan taloudellinen riski mahdollisesta kannattamattomasta toiminnasta erityisesti sopimuksen alkuvaiheessa, koska kokonaishinta ja kustannuskehitystavoitteet tullaan asettamaan haasteellisiksi. Kumppanin valinta ja palvelutuotannon kilpailutus toteutetaan samalla tarjouskilpailulla. Kilpailutus voidaan toteuttaa käänteisenä, eli hinta on kiinteä ja hankintakriteereinä ovat vain laatutekijät. Kumppanilla tulee olla valmiit toimintamallit, toimiva johtamisjärjestelmä ja hyvä maine, jotta mm. lääkäreitä saataisiin rekrytoitua. Kumppanilla on oltava riittävän laajaa toimintaa muualla Suomessa, jotta se pystyy tarjoamaan henkilöstölle riittävät joustomahdollisuudet ja rekrytoimaan tarvittavan määrä vakituisia lääkäreitä KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 33

81 Yhtiön rooli suhteessa kuntiin jääviin tehtäviin valtakunnallisen soteratkaisun jälkeen (mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen) Vuodesta 2019 alkaen maakunnat vastaavat kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä säilyy jatkossakin kunnilla. Tehtävä kuuluu kunnille, koska hyvinvointi ja terveys ovat yhteydessä koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin kuntien hoitamiin tehtäviin. Alueyksikön tehtävänä osana maakuntaa on tarjota tukea ja asiantuntemusta kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tueksi. Sote-palveluiden ja kuntiin jäävien palveluiden yhteensovittamiseksi tarvitaan kuvaus eri toimijoiden tehtävistä sekä selkeät hallinnonalarajat ylittävät yhteistyö- ja toimeenpanorakenteet. Tärkeä hyvinvointiin vaikuttava tekijä on kunnan elinkeinotoimi: miten se luo edellytyksiä pienille ja keskisuurille yrityksille toimia palvelujen tuottajina? Tavoitteena on valinnanvapauden toteutuminen, monimuotoiset palvelut sekä asiakkaan mahdollisuudet vaikuttaa omiin palveluihinsa. Pietarsaaren alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen suunnittelussa on tärkeää tunnistaa yhteistyön rajapinnat kuntiin jääviin palveluihin ja toimintoihin ja suunnitella ne siten, että yhteistyö toimii luontevasti myös maakuntaan sulautumisen jälkeen. Tarkasteltavien vaihtoehtojen näkökulmasta ei tällä ole merkitystä. Tärkeää on, että paikalliset toimintamallit suunnitellaan siten, että luontainen yhteistyö sote-palveluiden ja kunnan muiden palveluiden välillä toimii hyvin myös sitten, kun esimerkiksi yhtiö on osa maakuntaa. Lähde: KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 34

82 Yhteenveto vertailusta 2017 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 35

83 Yhteenveto vertailusta Vaihtoehto Vahvuudet Haasteet 1A) Osittaisulkoistus ulkopuoliselle yhtiölle 1B) Osittaisulkoistus yhteisomisteiselle yhtiölle 2B) Kokonaisulkoistus yhteisomisteiselle yhtiölle Riittävän suurella yrityksellä on paremmat mahdollisuudet järjestellä tuotantoresursseja. Kunnilla selkeä tilaajan rooli, ei palvelutuotannon kannattavuuteen liittyvää riskiä. Kustannustaso perustuu kilpailutukseen ja palvelu on uudelleenkilpailutettavissa. Budjetissa pysyminen helpommin toteutettavissa. Hankintamenettelynä kevyempi kuin kokonaisulkoistus. Voidaan toteuttaa myös palvelusetelillä. Ulkoistettaessa < 50 % toiminnasta ei väliaikaislainsäädäntö irtisanomisehtovaatimuksine tule sovellettavaksi. Mahdollistaa tältä osin (pelkästään) riittävät investoinnit. Kokonaisulkoistuksessa yhtiö vastaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuden kustannuksista sovitun korvauksen mukaisesti. Tämä kannustaa yhtiötä ennakoivaan ja hyvin integroituun toimintaan ja välttämään mm. turhia lähetteitä erikoissairaanhoitoon. Osittaisulkoistuksessa syntyy rajapintoja oman ja ulkoistetun toiminnan välille, osaoptimoinnin riski kasvaa. Yhtiötä ohjaavien kannustimien ja sanktioiden toteuttaminen haastavampaa kuin kokonaisulkoistuksessa. Oletettavasti vaativa taloudellinen ja poliittinen arviointi siitä, mitkä palvelukokonaisuudet ulkoistuksen piiriin ja mitkä eivät. Koskee sekä 1A että 1B vaihtoehtoa. Kunnat voivat vaikuttaa ulkoistettuihin palveluihin vain sopimusohjauksella. Tämä koskee kaikkia vaihtoehtoja. Palveluseteliä on markkinoitu huonosti ja on käytössä vain tietyissä palveluissa. Haastavampi hankintakokonaisuus kuin 1A, koska tähän liittyy myös kumppanin kilpailutus. Yhteisyrityksen haasteena julkisen ja yksityisen yrityksen erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen. Huolimatta väliaikaislainsäännön soveltamatta jättämistä liittyy sote-uudistukseen huomattavia riskejä, jotka omalta osaltaan vaikeuttavat investointien tekoa. Ei varmuutta mitä kunnan omistuksella tapahtuu sote-uudistuksen voimaantulon jälkeen (koskee myös 2B) Ei varmuutta mitä kunnan ja yhteisyrityksen palvelusopimukselle tapahtuu sote-uudistuksen voimaantulon jälkeen (koskee myös 2B). Ei yhtä joustava ratkaisu kuin 1A. Päätösvalta siirtyy yksityiselle toimijalle. Julkisen ja yksityisen yrityksen erilaisten toimintakulttuurin yhteensovittaminen Määräysvallan siirtyminen yksityiselle taholle. Yksityisen toimijan kannustimet esim. palvelusisällön merkittäviin muutoksiin sopimuskauden aikana (väestörakenteen -, teknologiset yms. muutokset) KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 36

84 KPMG:n suositukset päätöksenteossa huomioitavista asioista Keskeneräisestä lainvalmistelusta johtuen ulkoistukseen ja yhteisyritykseen liittyy merkittäviä, ennalta vaikeasti hallittavia riskejä. Ulkoistuksella pyritään varmistamaan olemassa olevien palvelujen säilyminen sitomalla tuleva maakunta pitkäaikaisella sopimuksella yksityisen palveluntuottajan kanssa. Takeita sille, että sopimukset ja kuntien mahdolliset omistusosuudet siirtyisivät sellaisenaan maakunnalle ei ole. Päätöksenteossa on syytä huomioida myös se, että Pietarsaaren alueelle voi sote-uudistuksen perusteella syntyä kilpailevaa palveluntuotantoa valinnanvapauslain mahdollistamissa palveluissa (muut palvelut tuottaa maakunta). Tällä voi olla huomattava vaikutus yhteisyrityksen palvelujen tuottamisen taloudellisiin lähtökohtiin. Valinnanvapausmalli saattaa vaikuttaa nykyisiin lainalaisuuksiin osittain ennakoimattomallakin tavalla. Mahdollisessa ulkoistussopimuksessa tulisi siten pyrkiä varautumaan sopimuksen sisällön muutostarpeisiin esim. riittävän selkeillä muutoshallintamenettelyillä. Esimerkiksi tilanteessa, jossa kuntalaiset siirtyisivät valinnanvapauden perusteella kilpailevien palveluntuottajien palvelujen piiriin, voisi syntyä tarve sopeuttaa palvelukapasiteettia kysyntää vastaavaksi. Laaja hankintamäärän joustavuus on kuitenkin yrityksen talouden kannalta haaste. Julkisen kumppanin rajallinen sitoutumistahto on yksityisen palveluntarjoajan/potentiaalisen kumppanin kannalta iso ongelma ja lisää järjestelyn riskejä/kustannuksia. Mahdollista on, että ilman riittävän pitkää sitoutumista tiettyyn palvelusisältöön, - volyymiin ja kustannustasoon, eivät yksityiset palveluntuottajat ole halukkaita sitoutumaan kumppanuuteen. Ulkoistusvaihtoehdoista kokonaisulkoistus on toteutukseltaan raskaampi, mutta potentiaalisilta hyödyiltään näkemyksemme mukaan parempi vaihtoehto. Osittaisulkoistukselle ei ole ilmennyt selkeitä toiminnallisia perusteita (huomioiden mm. osaoptimoinnin riski). Viime kädessä osaulkoistamisen tarkoituksenmukaisuus tulee arvioida suunniteltujen ulkoistettavien palvelusisältöjen perusteella. Kaikissa vaihtoehdoissa on ulkoistukseen ja yhtiöittämiseen liittyvät arvonlisäveroseuraamukset selvitettävä yksityiskohtaisesti. Yhteisyrityksen mahdolliset hyödyt jäävät kunnille lyhytaikaisiksi, koska kuntien omistus tulee siirtymään maakunnalle KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 37

85 Hankintamenettely ja -asiakirjat 2017 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 38

86 Hankintamenettelyn kulku - oletuksena neuvottelumenettely Minimissään hankintamenettelyn kokonaiskesto on noin 7 kuukautta. Koska hankinnan valmisteluun ja hankinnan läpivientiin liittyy yleensä ennalta arvaamattomia tekijöitä, suosittelemme varaamaan kokonaisuuden läpivientiin 12 kuukautta. Vaihe Vaiheen vähimmäiskesto 1 Hankintailmoituksen + osallistumispyynnön julkaiseminen 14 pv 2 Kysymysten esittäminen, n. 7 pv -> 7 pv 3 Vastaukset hankintayksikön internet-sivuilla, n. 10 pv -> 10 pv 4 Osallistumishakemukset hankintayksikölle (1. ja 4. välillä oltava min. 30 pv) 30 pv 5 Osallistumishakemusten tarkastaminen ja arviointi (min n. 14 pv, riippuu tarkistus/täsmennystarpeista yms.) 6 Ehdokkaiden valinta ja neuvottelukutsut (hankintapäätös valinnasta, n. 14 pv) 14 pv 7 Vaiheittaisten neuvottelujen aloittaminen 45 pv, riippuu neuvotteluagendasta, tavoitteista ja neuvottelujen määrästä 8 Lopullisen tarjouspyynnön toimittaminen tarjoajille 9 Tarjousten palautus 30 pv, suositus 6-8 vko 10 Tarjousten tarkastaminen ja vertailu, hankintapäätös ja päätöksestä ilmoittaminen 14 pv, riippuu mm. tarkistus- ja täsmennystarpeista 11 Hankintasopimuksen allekirjoittaminen (min 21 pv) 21 pv 14 pv 2017 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 39

87 Asiakirjasisällöt Osallistumispyyntöasiakirjat: 1. Osallistumispyyntö (sis. hankinnan kohteen kuvaus/tavoitetila) 2. Soveltuvuusliite (mahd. ehdokkaiden karsinnan perustana) 3. Alustava Tarjouspyyntö 4. Alustavat Palvelukuvaukset 5. Alustava Palvelun sisältöä koskeva vaatimusmäärittely (vaihtoehtoisesti Palvelukuvaukseen) 6. Alustava Vertailuliite 7. Alustava Sopimussisältö 8. Alustava Vastuunjakotaulukko Tarjouspyyntöasiakirjat (neuvottelujen perusteella muokatut): 1. Tarjouspyyntö 2. Palvelukuvaukset 3. Palvelun sisältöä koskeva vaatimusmäärittely 4. Vertailuliite 5. Palvelusopimussisältö 6. Osakassopimus 7. Vastuunjakotaulukko 8. Hankintayksikön turvallisuusselvitys/-sopimus 9. Tilinpäätös, tuloslaskelma ja henkilöstökertomus 10. ICT-palvelujen vastuunjakotaulukko 11. Laiteluettelot 12. Tukipalvelujen kuvaus Keskeinen kuntien itse tuottama sisältö on 1) hankinnan kohteen kuvaus (ulkoistamisen/yhteisyritysmallin avaaminen), 2) tavoitetilan kuvaus (miten eroaa nykytilaan, mitä tavoitellaan) 3) luettelo kaikista yhteisyrityksen vastuulla olevista palveluista, 4) yksittäisten palvelujen palvelukuvaukset, ja 5) mikä muodostaa laatua palveluiden suorittamisessa (lakisääteisten velvoitteiden ylittävää) ja miten sitä voidaan hyödyntää tarjousten vertailussa. Alustavat hankintamenettelyasiakirjat ovat selvitysraportin erillisenä liitteenä KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 40

88 Liite 1. Valinnanvapaus soteuudistuksessa 2017 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 41

89 Vaiheittaiset valinnat eri elämäntilanteissa Maakunnalla on kokonaisvastuu palveluista. Sote-keskuksella ja suunhoidon yksiköllä on vastaava vastuu suoran valinnan palvelujen toteutumisesta. Suora valinta Maksuseteli Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti 1. Sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön valinta 2. Sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön myöntämä maksuseteli 3. Maakunnan liikelaitoksen valinta 4. Maakunnan liikelaitoksen myöntämä asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän tuottajan ja sen toimipisteen kaikkialta Suomessa, raha seuraa asiakasta Palveluntuottaja vastaa asiakkaan hankkimista muista palveluista ja niiden kustannuksista Asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen ja sen toimipisteen kaikkialla Suomessa Asiakas voi valita asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla hankittavat palvelut kaikkialta Suomesta Asiakas valitsee ja sitoutuu vuodeksi Yksityiset sosiaali- ja terveyskeskukset ja suunhoidon yksiköt Maakuntien sosiaali- ja terveyskeskukset ja suunhoidon yksiköt Hoito- ja palvelutarpeen arviointi Hoitosuunnitelma Asiakasseteli Henkilökohtainen budjetti Esim. sairaala jossa tehdään kiireetön leikkaus kiinteän korvaus, joka perustuu listautuneiden asiakkaiden määrään ja tarvittaessa asiakkaan hyvinvointiriskiin Sosiaali- ja terveyskeskukset ja suunhoidon yksiköt myöntävät asiakkailleen maksuseteleitä asiakkaan valitsemalta palvelun tuottajilta hankittaviin yksittäisiin palveluihin Maakunta päättää erityistason palvelujen valinnanvapauden laajuudesta Asiakasseteliä voi käyttää maanlaajuisesti Lähde: KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 42

90 Liite 2. Yhteenveto haastatteluista 2017 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 43

91 Nykytila mikä on hyvin Alueen väestö on keskimääräistä terveempää. Palveluiden hyvä saatavuus. Rekrytointitilanne hyvä. Yhteistyö ja palvelujen integrointi alueella toimii hyvin, vaikka kehitettävääkin on. Vahvaa osaamista mm. asiakas- ja palveluohjauksessa. kuntoutuksessa ja syömishäiriöiden hoidossa. Nämä integroitu osaksi palvelujärjestelmää. Maantieteellisesti kompakti alue, välimatkat suhteellisen lyhyitä. Rannikkoseutu tuo omat erityispiirteensä. Resursseja on jaettu alueen sisällä siten, että tiettyjä osaamisalueita keskitetty yhteen paikkaan. Yhdistystoiminta ja vapaaehtoistyö on alueella aktiivista KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 44

92 Nykytila haasteet Isäntäkuntamalli koetaan epäonnistuneeksi, päätöksenteko ollut raskasta, roolit ja vastuut koetaan epäselviksi. Korkeat kustannukset, budjeteissa ei ole pysytty. Budjettien seuranta ja kustannusten jako epäselvää. Kustannustietoisuuden haasteet, unohdetaan taloudelliset realiteetit Yhtenäinen kokonaisnäkemys puuttuu, asioita tarkastellaan liikaa oman kunnan näkökulmasta. Neljä erilaista kuntaa, jossa eri tahtotilat ulkoistuksen ja muun suhteen. Myös sisäisiä ristiriitoja. Tiedonkulussa on kehitettävää. Tietojärjestelmähaasteet (integraatio yms. asiat). Paljon työntekijöitä kuormittavia muutoksia, sairauspoissaoloja. Toiminta sidottu fyysisiin paikkoihin (talot, seinät jne.) eikä digitalisaatiota ole hyödynnetty riittävästi KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 45

93 Kysymyksiä esim. liittyen ulkoistukseen Aikataulu, pystymmekö itse tekemään tarvittavat muutokset 2 vuoden aikana (hallinnollisesti valtava prosessi). Valinnanvapaus, miten vaikuttaa asiakasvirtoihin ja mitä uusia toimijoita saattaa tulla. Miten kilpailutetaan kun ei tiedetä valinnanvapaudesta? Mikäli valitaan ulkoistus, sidotaanko verovaroja yhteen toimijaan? Paikallinen monopoli, pitkät sopimukset? Maakuntauudistus 2019, saako mahdollinen toiminta jatkua, voivatko irtisanoa? Maakunnan rooli on epäselvä, kenen kanssa neuvotellaan miten hoidetaan neuvottelut. Olemme tehneet paljon töitä integraation puolesta (sosiaalipalvelut, perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito), miten sen käy jatkossa? Mitä käy henkilökunnalle, jos osa on yksityisen palveluksessa ja osa ei. Lisäksi sosiaalinen vastuu työnantajana, onko kaikille töitä tulevassa mallissa (1600 työntekijää)? Miten yksityisiä kannustetaan harjoittamaan toimintaa siten, että se sisältää paitsi toimenpiteet, myös ennakoivaa ja ennaltaehkäisevää työtä? Kolmannen sektorin huoli tulevaisuudesta. Nykyään hyödynnetään mielellään paikallisia toimijoita, miten jatkossa? Miten osittaisulkoistuksessa vältetään osaoptimointi? Mikä ratkaisu olisi paras tulevaisuutta ajatellen siten, että pystyttäisiin turvaamaan hyvät paikalliset palvelut ja vaikutusmahdollisuudet omiin palveluihin KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 46

94 Erityispiirteitä Kielikysymys, 56-92% ruotsinkielisiä. Palveluita saatava jatkossakin kahdella kielellä. Miten saada riittävästi kielitaistoista henkilöstöä? Etäisyydet alueella, miten turvataan palvelut koko alueella eikä vain ytimessä (1 tai 2 toimipisteessä)? Välttämättä ei tarvitse olla samat palvelut joka kunnassa, mutta palvelun pitää olla tasavertaista huolimatta siitä, kenellä on järjestämisvastuu. Väestörakenne, alueella paljon lapsia ja iäkkäitä. Isoja perheitä. Miten turvataan lisääntyvien kotipalvelujen resursointi? Alueen asukkaat olleet terveitä, mutta terveyspalveluita käytetään paljon. On totuttu siihen, että palveluita on ja ajan saa suhteellisen nopeasti. Vanhustenpalveluissa laitospainotteisuutta purettu, mutta vielä on paljon tehtävää. Vanha järjestelmä (isäntäkuntamalli) pitää purkaa ennen uutta järjestelyä. Miten käy Uusikaarlepyyn, jollei mennä mukaan 49 % yhteisyritykseen? Tärkeää, että kaikissa kunnissa on samat kriteerit palvelun saamiselle. Sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut pitäisi tulevaisuudessa myös olla saman katon alla KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 47

95 Liite 3. Hankintaasiakirjaluonnokset erillisenä ziptiedostona 2017 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 48

96 Liite 4: Arvonlisäverotukseen liittyviä näkökohtia 2017 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 49

97 Pietarsaaren alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen - lähtökohdat ja muistion sisältö Tällä hetkellä Pietarsaari, Luoto, Pedersöre ja Uusikaarlepyy (myöhemmin kunnat ) ovat solmineet yhteistoimintasopimuksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Tässä muistiossa ei oteta kantaa nykyisen toimintamallin arvonlisäverokohteluun. Tässä muistiossa on käsitelty arvonlisäverotukseen liittyviä keskeisiä näkökohtia ja huomioon otettavia seikkoja toimintojen mahdolliseen yhtiöittämiseen tai ulkoistukseen liittyen. Muistiossa käsitellään arvonlisäverotukseen liittyviä periaatteita ja huomioon otettavia näkökohtia pääpiirteittäin ja yleisellä tasolla. Muistiossa lähtökohtana on, että kiinteistön omistusoikeus ei mahdollisen yhtiöittämisen tai ulkoistamisen myötä tule muuttumaan, vaan kiinteistöjen käyttöoikeus luovutetaan yhteisyritykselle tai ulkopuoliselle toimijalle. Tässä selvityksessä ei ole selvitetty kiinteistöjen tilannetta kiinteistökohtaisesti, vaan keskitytään tarkastelemaan kiinteistönäkökulmaa yhtiöittämisen tai ulkoistuksen ja maakuntaja sote-uudistuksen näkökulmasta. Kiinteistöjen käyttötarkoituksen osalta on oletettu, että kiinteistöt ovat joko kuntien sote-palveluiden eli kuntapalautukseen oikeuttavan toiminnan käytössä tai ne on vuokrattu arvonlisäverollisella vuokrasopimukselle kunnan (Pietarsaaren) kuntapalautukseen oikeuttavan sote-toiminnan käyttöön Tarkempi vaikutusten ja taloudellinen merkitys voidaan analysoida tarkemmin, kun mahdollisen yhtiöittämisen toteuttamistapa ja muut seikat ovat tarkemmin tiedossa. Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä arvonlisäverolakiin on tulossa muutoksia. Tämän muistion laatimishetkellä arvonlisäverolain muutoksia koskevaa hallituksen esitystä ei ole vielä annettu. Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ollut marraskuussa 2016 lausuntokierroksella. Muistiossa on otettu kantaa maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutuksiin arvonlisäverotukseen tarpeellisilta osin ja siltä osin kuin maakunta ja sote-uudistuksen mahdolliset alv-vaikutukset ovat tiedossa edellä mainitun luonnoksen pohjalta. Huomionarvoista kuitenkin on, että lakiesitysluonnokseen ei sisälly ehdotuksia, jotka muuttaisivat ennen sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloa mahdollisesti toteutettavien kuntien ja kuntayhtymien sote-toimintojen yhtiöittämisten tai ulkoistusten alv-kohtelua nykyisestä KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 50

98 Toimintojen yhtiöittäminen tai ulkoistaminen arvonlisäverotus 1/2 Arvonlisäverotuksen lähtökohdat Arvonlisäveroa ei ole suoritettava terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myynnistä eikä sosiaalihuoltona tapahtuvasta palvelujen ja tavaroiden myynnistä (sote-palvelut, AVL ). Arvonlisäverotonta terveyden- ja sairaanhoitoa tai sosiaalihuoltoa varten hankituista tavaroista ja palveluista ei ole arvonlisäveron vähennysoikeutta. Kunnilla on kuitenkin arvonlisäveron vähennysoikeuteen rinnastettava oikeus kuntapalautukseen arvonlisäverotonta terveyden- ja sairaanhoitoa ja sosiaalihuoltoa varten tekemistään hankinnoista (AVL 130 ). Kunnilla ja kuntayhtymillä on lisäksi nykyisin oikeus 5 %:n suuruiseen arvonlisäveron laskennalliseen palautukseen yksityisiltä palveluntuottajilta verottomasti ostamistaan sote-palveluista (AVL 130 a ). Kuntapalautusoikeus ja oikeus laskennalliseen palautukseen ei koske yksityisiä sote-palveluiden tarjoaja eikä kuntien ja kuntayhtymien tytäryhteisöjä. Tuotantopanoshankintoihin sisältyvä arvonlisävero muodostuu ensi kädessä näiden palveluntarjoajien kustannukseksi. Toimintojen yhtiöittäminen Lähtökohta on, että yhtiöitettäessä kuntapalautukseen oikeuttavaa toimintaa luovutetuista tavaroista ja palveluista on suoritettava arvonlisäveroa. Koska vastaanottavalla taholla ei ole arvonlisäveron vähennysoikeutta, arvonlisävero jää lopulliseksi kustannukseksi. Myös liikearvosta perittävästä hinnasta on suoritettava arvonlisäveroa (KHO 2014:67). Jos luovutettavat tavarat ja palvelut tulevat vastaanottavan yhtiön vähennykseen oikeuttavan toiminnan käyttöön ja arvonlisäverolain 19 a :n mukaiset muut edellytykset täyttyvät, luovutus ei tältä osin ole arvonlisäverotuksessa tarkoitettu myynti ja tältä osin luovutuksesta ei ole suoritettava arvonlisäveroa. Yleisesti ottaen sote-palveluiden yhtiöittämisessä vähennykseen oikeuttavan osuuden arvo on pieni suhteessa koko luovutuksen arvoon tai luovutettavat toiminnot ovat kaikki arvonlisäverottomiksi säädettyjä toimintoja. Yhtiöittämisen jälkeen verotonta toimintaa harjoittavalla yhtiöllä ei ole oikeutta alv-vähennykseen, kuntapalautukseen tai laskennalliseen palautukseen. Kunnalla tai kuntayhtymällä on kuitenkin oikeus arvonlisäveron 5 %:n laskennalliseen palautukseen yksityisiltä palveluntuottajilta verottomasti ostamistaan sote-palveluista (AVL 130 a ). Tässä tapauksessa palvelujen ostajana olisi jatkossa ilmeisesti isäntäkunta Pietarsaari. Yksityisen, arvonlisäverotonta sote-toimintaa harjoittavan palveluntarjoajan toteuttama mahdollinen liiketoiminnan luovutus (esim. liiketoimintakauppa) voidaan toteuttaa yleensä ilman arvonlisäveron suoritusvelvollisuutta KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 51

99 Toimintojen yhtiöittäminen tai ulkoistaminen arvonlisäverotus 2/2 Toimintojen ulkoistaminen Vastaavat arvonlisäverotusta koskevat perusperiaatteet koskevat myös tilannetta, jossa toiminta yhtiöittämisen sijaan ulkoistetaan kokonaan tai osittain ulkoiselle kumppanille tai yhteisyritykselle. Erona yhtiöittämiseen on lähinnä varsinaisen toiminnan siirtymisen arvonlisäverokohtelu. Tyypillisesti ulkoistamisessa kunnan tai kuntayhtymän henkilöstö siirtyy vastikkeetta ulkoistuskumppanin palvelukseen ja käyttöomaisuus sekä muu omaisuus jää kunnan tai kuntayhtymän omistukseen. Erityisesti kokonaisulkoistuksissa voisi olla perusteltua katsoa, että liikearvoa ei siirry ja näin ollen vastikkeeton luovutus ei aiheuta arvonlisäveroseuraamuksia sote-toimintojaan ulkoistavalle kunnalle. Jos ulkoistuksissa on kuitenkin huomioitava mahdollinen sotepalveluiden tuottamiseen käytettävän käyttöomaisuuden ja muun omaisuuden omistusoikeuden siirtyminen ja/tai käyttöoikeuden luovuttaminen sekä muiden mahdollisten oikeuksien ja velvollisuuksien siirtyminen yhteisyritykselle tai ulkopuoliselle toimijalle: Merkitystä on mm. sillä, peritäänkö luovutuksesta vastiketta ja miten tämä vastike määräytyy Tavaroiden ja palveluiden omistusoikeuden luovuttaminen vastiketta vastaan on lähtökohtaisesti arvonlisäverollista myyntiä. Jos käyttöomaisuus ja muu omaisuus jää kunnan omistukseen, merkitystä on mm. sillä, peritäänkö hyödykkeiden käytöstä vastiketta, miten vastike määräytyy ja toisaalta, missä toiminnassa yhteisyritys tai ulkopuolinen toimija näitä tavaroita ja palveluita käyttää. Esimerkiksi irtaimen omaisuuden vuokraus on arvonlisäverollista toimintaa. Siltä osin kuin esimerkiksi sote-palveluiden tuottamisessa käytettäviä tavaroita (hoitotarvikkeita ja lääkkeitä tms.) jää kuntien omistukseen ja näitä tavaroita käytetään luovutettaessa sosiaali- ja terveyspalveluja kuntalaisille, näiden tavaroiden voidaan katsoa säilyvän kunnan kuntapalautukseen oikeuttavan toiminnan käytössä (KVL 10/2016). Ulkoistamisen arvonlisäveroseuraamukset on kuitenkin tarpeen selvittää vielä erikseen, kun mahdollisen ulkoistamisen tarkemmat ehdot, siirtyvät erät ja osapuolten tahtotila ovat tarkentuneet. Tarpeen mukaan ulkoistamisen arvonlisäverokohtelun varmistamiseksi asiasta on suositeltavaa hankkia Verohallinnon ennakkoratkaisu. Vastaavalla tavalla kuin yhtiöittämisessä myöskään ulkoistamisen jälkeen verotonta toimintaa harjoittavalla yhtiöllä ei ole oikeutta alv-vähennykseen, kuntapalautukseen tai laskennalliseen palautukseen. Kunnalla tai kuntayhtymällä on kuitenkin oikeus arvonlisäveron 5 %:n laskennalliseen palautukseen yksityisiltä palveluntuottajilta verottomasti ostamistaan sote-palveluista (AVL 130 a ). Yksityisen arvonlisäverotonta sote-toimintaa harjoittavan palveluntarjoajan toteuttama liiketoiminnan luovutus (esim. liiketoimintakauppa) voidaan toteuttaa yleensä ilman arvonlisäveron suoritusvelvollisuutta KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 52

100 Kiinteistöjen arvonlisäverotus Kiinteistön myynti ja käyttöoikeuden luovutus (vuokraus) on arvonlisäverotonta (AVL 27 ) Kiinteistön käyttöoikeuden luovutus voi kuitenkin AVL 30 :n mukaan olla arvonlisäverollista, jos vuokralainen harjoittaa kiinteistöllä vähennykseen tai kuntapalautukseen oikeuttavaa toimintaa tai vuokralaisena on valtio, yliopisto tai ammattikorkeakouluosakeyhtiö JA vuokranantaja on hakeutunut kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta arvonlisäverovelvolliseksi Näin ollen kiinteistön vuokraus kunnalle tai kuntayhtymälle voi olla arvonlisäverollista, vaikka vuokrattava kiinteistö olisi kuntapalautukseen oikeuttavassa eli sote-palveluiden käytössä. Sitä vastoin yksityiselle palveluntuottajalle tapahtuvasta sotetoimitilojen vuokrauksesta ei ole mahdollisuutta hakeutua arvonlisäverotuksen piiriin. Näin ollen sote-palveluiden käytössä olevien kiinteistöjen ja toimitilojen vuokraus yhteisyritykselle tai ulkopuoliselle toimijalle ei yhtiöittämisen tai ulkoistamisen jälkeen voi olla arvonlisäverollista. Vuokraus on arvonlisäverotonta ja näin ollen kiinteistöjen käyttötarkoitus muuttuu vähennykseen/kuntapalautukseen oikeuttavasta käytöstä vähennykseen oikeuttamattomaan (siltä osin kuin ko. kiinteistöt ovat ennen yhtiöittämistä/ulkoistusta olleet kuntien oman sote-palveluiden käytössä tai vuokrattuna arvonlisäverollisena kunnan sote-palveluiden käyttöön). Arvonlisäverottoman vuokrauksen johdosta kiinteistöjen ns. juoksevien kulujen ja kiinteistöinvestointien sisältämä arvonlisävero ei ole vähennyskelpoinen. Tämä tulisi ottaa huomioon mm. vuokran suuruutta määriteltäessä. Lisäksi on huomioita kiinteistöinvestointien tarkistusoikeus- ja velvollisuus (TOV), joka koskee vuonna 2008 tai sen jälkeen valmistuneita perusparannus- ja uudisrakennusinvestointeja. Investointien osalta on vuosittain tarkistettava alun perin investoinnin valmistumishetkellä tehtyä arvonlisäverovähennyksen (tai kuntapalautuksen) määrää kiinteistön käyttötarkoituksen mukaiseksi. Tarkistuskausi on valmistumisvuosi + 9 seuraavaa vuotta. Käytännössä kiinteistön omistaja tarkastaa alun perin tehtyä vähennyksen/kuntapalautuksen määrää ja palauttamaan valtiolle jo tehtyjä vähennyksiä/kuntapalautuksia. Huomionarvoista on, että kiinteistömenoihin ja investointeihin sisältyy pääsääntöisesti arvonlisäverokustannus siitä riippumatta, miten kiinteistöomistus on järjestetty. Mahdolliset poikkeukset, esimerkiksi kuntien ulkoistusratkaisuissa palveluntuottajalle tapahtuvat vastikkeettomat tilaluovutukset, on selvitettävä tarpeen mukaan erikseen. Suositeltavaa on selvittää erikseen kiinteistöihin liittyvät alvsuunnittelumahdollisuudet ja tarpeen mukaan varmistaa menettely hakemalla Verohallinnolta ennakkoratkaisua Esim. ns. välivuokraus malli tai kiinteistön vastikkeeton luovutus yhteisyritykselle tai ulkopuoliselle toimijalle. Mikäli löydetään myös Verohallinnon hyväksymä toimintamalli, tällöin kiinteistön voitaisiin katsoa säilyä kunnan kuntapalautukseen oikeuttavan toiminnan käytössä eikä em. alvseuraamuksia aiheutuisi KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.

101 Maakunta ja sote-uudistuksen vaikutukset (1/2) Sote- ja maakuntauudistuksen arvonlisäverotusta koskevaan lakiesitysluonnokseen ei sisälly ehdotuksia, jotka muuttaisivat ennen sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloa mahdollisesti toteutettavien kuntien ja kuntayhtymien sote-toimintojen yhtiöittämisten tai ulkoistusten alv-kohtelua nykyisestä Ks. edellä esitetyt alv-seuraukset ja kustannukset voimassa olevan lainsäädännön valossa. Käytännössä kunnilla ei ole jatkossa roolia sote-palveluissa. Arvonlisäverotusta koskevan lakiesitysluonnoksen mukaan maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan liittyvän irtaimiston, irtaimen omaisuuden omistusta, hallintaa ja käyttöä koskevien oikeuksien sekä immateriaalisten oikeuksien ja lupien siirtyminen kunnalta maakunnalle ei aiheuta alv-seuraamuksia kunnille. Erityissäännöksen mukaan maakunnan olisi suoritettava vero kunnan sijasta. Vrt. erityisesti jos toiminnot yhtiöitetään ennen uudistusta, kyse on kunnan arvonlisäverollisesta myynnistä ja vastaanottavalla yhteisyrityksellä tai ulkopuolisella toimijalla ei ole arvonlisäveron vähennysoikeutta. Vastaavalla tavalla arvonlisäverotusta koskevan lakiesitysluonnoksen mukaan varojen siirtämistä lakisääteisiltä kuntayhtymiltä maakunnille ei pidettäisi myyntinä arvonlisäverotuksessa ja kuntayhtymän ja kunnan oikeudet ja velvollisuudet verotuksessa siirtyvät tältä osin maakunnalle. Näin ollen tästä siirrosta ei aiheutuisi lakisääteisille kuntayhtymille arvonlisäveroseuraamuksia. Lähtökohtana suunnitellussa uudistuksessa Lakiluonnos , Laki maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta, 20 :n mukaan Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat toimitilat siirtyvät maakunnan hallintaan 1. päivänä tammikuuta [ ] HUOM! Edellä mainittu ei kuitenkaan koske lakisääteisten kuntayhtymien omistamia kiinteistöjä Ehdotetun maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta annetun lain 18 :n mukaan erikoissairaanhoitopiirien, kehitysvammaisten erityishuoltopiirien kuntayhtymät sekä kuntayhtyminä toimivat maakunnan liitot siirretään varoineen ja velkoineen ja sitoumuksineen maakuntiin. Em. kuntayhtymien kiinteistöt siirtyvät siten maakunnan omistukseen. Suositeltavaa on, että kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksen arvonlisäverokohtelu ja siihen liittyvät suunnittelumahdollisuudet selvitetään tarkemmin, kun siirrettävät toiminnot, kiinteistöjen käyttötarpeet ja kiinteistöjen käyttöoikeuden luovutuksen luonne on selvitetty. Sote- ja maakuntauudistuksen arvonlisäverotusta koskevan lakiesitysluonnoksen perusteella kiinteistöjen vuokrauksen arvonlisäverotuksesta voidaan kuitenkin todeta seuraavaa KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 54

102 Maakunta ja sote-uudistuksen vaikutukset (2/2) Sote- ja maakuntauudistuksen arvonlisäverotusta koskevan lakiesitysluonnoksen mukaan hakeutuminen arvonlisäverovelvolliseksi olisi mahdollista silloin, kun kiinteistön käyttäjänä olisi maakunta tai sen palvelulaitos. Näin ollen kunnan omistamat sote-palveluiden käytössä olevat kiinteistöt ja toimitilat voidaan vuokrata arvonlisäverollisena maakunnalle tai sen palvelulaitokselle. Arvonlisäverollisesta vuokrauksesta ei aiheudu arvonlisäveroseuraamuksia kiinteistön omistajalle, jos/kun kiinteistön käyttötarkoitus ei muutu. Vrt. jos toiminnot yhtiöitetään, vuokraus yhteisyritykselle tai ulkopuoliselle toimijalle on arvonlisäverotonta ja tästä aiheutuu alvseuraamuksia kiinteistön omistajana toimivalle kunnalle/kuntayhtymälle (ks. tarkemmin edellä). Edellä mainittu ei kuitenkaan koske maakunnasta tai sen palvelulaitoksesta erillistä oikeushenkilöä. Kiinteistön tai toimitilojen vuokraus on tältä osin arvonlisäverotonta. Hakeutumisoikeus ei koskisi esimerkiksi laajan valinnan vapauden piiriin kuuluvalla alalla toimivan maakunnallisen palveluyhtiön käytössä olevaa kiinteistöä. Huomionarvoista on, että kiinteistön vuokraus arvonlisäverollisena maakunnalle tai sen palvelulaitokselle ei ole mahdollista, jos maakunta tai sen palvelulaitos vuokraa kiinteistön edelleen esimerkiksi omistamalleen laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia sote-palveluita tuottavalle tytäryhtiölle Arvonlisäverokohtelu näiden palveluiden osalta on siten vastaava kuin jos toiminta yhtiöitettäisiin jo ennen uudistusta KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 55

103 Yhteenveto ja suositukset Yhtiöittämis- ja ulkoistusratkaisuissa syntyy yleensä merkittäviä arvonlisäveroseuraamuksia. Verovaikutukset on selvitettävä huolella ennakkoon. Riskinä on, että jos sote-palvelukokonaisuus ulkoistetaan pitkäaikaisilla sopimuksilla, kaikki sopimukset joudutaan kokonaan tai osittain purkamaan Huomionarvoista on myös, että kunnat eivät voi omistaa sote-yhtiöitä. Maakuntien intressi omistajaroolin ottamiseen on vielä avoinna samoin kuin se, millaisin ehdoin omistus siirtyisi maakunnille. Avoinna on siten vielä kysymykset siitä, miten mahdollisesti nyt yhtiöitettävät toiminnot järjestetään alkaen. Edelleen arvonlisäverolakiin tulevista muutoksista on olemassa vasta lakiesitysluonnos, jonka johdosta arvonlisäverokysymysten osaltakin saattaa vielä tulla muutoksia. Yksinkertaistaen voitaneen todeta, että arvonlisäverottomien sote-toimintojen yhtiöittäminen aiheuttaa merkittäviä alvseuraamuksia, koska tavaroiden ja palveluiden luovutuksesta on suoritettava arvonlisäveroa. Sote-palveluiden tuottamista jatkavalla ulkopuolisella toimijalla tai yhteisyrityksellä ei ole tästä luovutuksen yhteydessä suoritetusta arvonlisäverosta vähennysoikeutta Vrt. arvonlisäverotusta koskevan lakiesitysluonnoksen mukaan maakunnan olisi suoritettava vero kunnan sijasta maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan liittyvän irtaimiston, irtaimen omaisuuden omistusta, hallintaa ja käyttöä koskevien oikeuksien sekä immateriaalisten oikeuksien ja lupien siirtymisestä kunnalta maakunnalle. Vastaavasti lakisääteisille kuntayhtymille ei aiheutuisi veroseuraamuksia varojen ja velkojen siirtymisestä maakunnille.. Ulkoistamisessa puolestaan arvonlisäveroseuraamuksia ei välttämättä aiheudu samassa mittakaavassa ainakaan varsinaisen toiminnan ulkoistamiseen ja henkilöstöön siirtymiseen liittyen. Arvonlisäveroseuraamukset ulkoistamiseen liittyen on kuitenkin selvitettävä huolella etukäteen. Kiinteistöjen vuokraus yhtiöittämisen tai ulkoistamisen jälkeen ulkopuoliselle toimijalle tai yhteisyritykselle näiden sote-toimintaa varten on lähtökohtaisesti arvonlisäverotonta. Kiinteistön käyttötarkoituksen muutoksesta aiheutuu (merkittäviä) arvonlisäveroseuraamuksia kiinteistön omistajille. Vrt. arvonlisäverotusta koskevan lakiesitysluonnoksen mukaan sotepalveluiden käytössä olevat kiinteistöt ja toimitilat voidaan vuokrata arvonlisäverollisena maakunnalle tai sen palvelulaitokselle. Tältä osin kuntien omistamien kiinteistöjen käyttötarkoitus ei siten muuttuisi. Kiinteistöjen osalta suositeltavaa on selvittää eri toimijoiden (mahdollinen kiinteistöyhtiö, ulkoistettu toimija, kunta ennen v ja maakunta sen jälkeen) kiinteistöjen käyttötarpeet siirrettävien toimintojen osalta, ja tehtävä veroseuraamusten selvitys ja tarpeelliset sopimusjärjestelyt toimijoiden välille. Merkittäviä arvonlisäveroseuraamuksia voi aiheutua, mikäli kiinteistöjä vuokrataan arvonlisäverottoman toiminnan käyttöön. Myöskään kiinteistöjen luovuttaminen vastikkeetta toiminnan käyttöön ei yleensä eliminoi arvonlisäveroseuraamuksia. Lisäksi vastikkeettomaan luovutukseen voi liittyä huomattavia kilpailuneutraliteettiongelmia. Joissakin tapauksissa yhtiöittämisestä on luovuttu kiinteistöihin liittyvien arvonlisäveroseuraamuksien vuoksi KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 56

104 Liite 5. Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa - Case Tyyne Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa - lakiluonnos konkretisointi 2017 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 57

105 Valinnanvapauden ratkaisut 7 Case Tyyne 1 Tyyne listautuu valitsemaansa keskukseen Tyynelle tuo kotiin palveluja valitsemansa palveluntuottajat Tyynen koti Yksityinen tai maakunnan sosiaali- ja terveyskeskus Asiakassetelipalvelut 2 Käyntejä runsaasti Marevan-lääkitys 3a Muistihoitajan vastaanotto => todetaan alkava muistisairaus todetaan tarve kotipalveluille lääkejakelu ateriapalvelu 3b Sote-keskus antaa Tyynelle maksusetelin muistipolille todetaan tarve kotipalveluille lääkejakelu ateriapalvelu????? 4 Sote-keskus lähettää Tyynen maakunnan hoitoja palvelutarpeen arviointiin Maakunnan liikelaitos Hoito- ja palvelutarpeen arviointi 5 Tyynelle myönnetään asiakasseteli lääkejakelulle ateriapalvelulle 2017 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 58

106 Valinnanvapauden ratkaisut 7 Case Tyyne 1 Tyyne listautuu valitsemaansa keskukseen Tyynen koti Tyynelle tuo kotiin palveluja valitsemansa palveluntuottajat Yksityinen tai maakunnan sosiaali- ja terveyskeskus Tyynen sairaus etenee ja toimintakyky heikkenee => käynnit sotekeskuksessa lisääntyvät 8 Asiakassetelipalvelut Asiakassetelipalvelut 2 Käyntejä runsaasti Marevan-lääkitys 3a Muistihoitajan vastaanotto => todetaan alkava muistisairaus todetaan tarve kotipalveluille lääkejakelu ateriapalvelu 9 Sote-keskus lähettää Tyynen maakunnan hoitoja palvelutarpeen arviointiin 10 Tyynelle myönnetään asiakasseteli ympärivuorokautiseen hoivaan Maakunnan liikelaitos 3b Sote-keskus antaa Tyynelle maksusetelin muistipolille todetaan tarve kotipalveluille lääkejakelu ateriapalvelu????? 4 Sote-keskus lähettää Tyynen maakunnan hoitoja palvelutarpeen arviointiin Hoito- ja palvelutarpeen arviointi 5 Tyynelle myönnetään asiakasseteli lääkejakelulle ateriapalvelulle 2017 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved. 59