TILINPÄÄTÖS 2015 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2015 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta

2 Kuopion kaupunki Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Sisällysluettelo Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen sivu Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 1 Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut 6 Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut 11 Taidepalvelut 24 Tapahtumapalvelut 28 Sisäisen valvonnan selonteko 33 Mittaristo 36 Henkilöstöseuranta 38 Talousarvion toteutumisvertailutietoja 40 Investoinnit 47 Projektien edistymisen seuranta 49 VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta

3 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkankaan katsaus ajalta Toiminta Toiminta on toteutunut käyttösuunnitelman mukaisesti. Puijon urheilulaakson yleissuunnitelma hyväksyttiin lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa kevään aikana. Sisäliikuntatilasuunnitelma hyväksyttiin lautakunnassa toukokuussa. Alavan palvelutalon tulevaisuus nosti keskustelua ja lopulta kokous-, liikunta- ja allastilojen vuokrausta jatkettiin syyskaudeksi Toiminnan jatkuvuus Alavan palvelutalon tiloissa huomioitiin vuoden 2016 talousarviossa. Kevään 2015 aikana päätettiin käynnistää asukastupaohjaajien rekrytointi kaupungin palveluksessa olevista uudelleen sijoitettavista työntekijöistä. Syyskuussa otettiin työkokeiluun kolme henkilöä ja vuoden 2016 alusta otetaan kolme henkilöä lisää, yhteensä kuusi työntekijää. Hyväksyttiin kulttuurin aktivointisuunnitelma vuosille Kuopiossa järjestettiin Hyvinvointi tuottava investointi kansallinen konferenssi (130 osallistujaa) ja WHOn Healthy Cities konferenssi Osallistujia oli n. 300, 34:sta eri maasta. Taidelaitokset ovat menestyneet hyvin kiristyneessä kilpailussa ja tiukassa taloustilanteessa. Teatterin ensimmäisen täysi toimintavuosi peruskorjatussa ja laajennetussa teatteritalossa onnistui suunnitelmien mukaisesti. Tapahtumapalveluiden vuoden 2015 aikana järjestämät tilaisuudet ovat saaneet palautteiden perusteella hyvän vastaanoton ja vastaavia tilaisuuksia järjestetään jatkossakin. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen toimintatuotot ja toimintakulut alittuivat talousarviosta. Toimintatuotot n (96,7 %) ja toimintakulut n (98,7 %), toimintakatteen toteutuma oli n alle talousarvion (99,3 %). Kirjasto- ja museopalveluissa tulotavoite ei toteutunut. Liikuntapaikkapalveluiden kävijämäärissä ei ole merkittävää muutosta, mutta asiakasmaksutuottojen kertymä ei toteutunut ennakoidusti. Syynä tulojen alittumiseen on mm. käyttäjäprofiilin muuttuminen jossain määrin aleryhmäläisiin, jossa maksut ovat pienimmät mm. eläkeläiset. Ulkoilu- ja virkistysyksikössä tulotavoite saavutettiin ja muiden yksiköiden osalta tulovajeet saatiin katettua menoja karsimalla. Koko omatoimisen hyvinvoinnin avainprosessin osalta toimintakate on n positiivinen. Kansalaistoiminnan aktivointiyksikön toimintakate alittui n saatujen avustusten vuoksi, varsinaisen toiminnan menoja mm. henkilöstömenoja saatiin katettua avustuksilla. Kansalaisopiston tulos on n positiivinen, toteutuma on 99,2 %. Taidepalveluissa teatterin osalta tulotavoite saavutettiin, mutta myös menot ylittyivät hieman siten, että toimintakate on hieman negatiivinen ( ). Teatterilla oli ensimmäinen kolmivuotisbudjettikausi, joten negatiivinen tulos siirtyy vuodelle Musiikkikeskuksella on kolmivuotisen kauden viimeinen vuosi ja hyvä tulos (n ) jää vuoden 2015 tilinpäätökseen. Tapahtumapalveluiden tulos on lähes talousarvion mukainen ja tukipalveluiden n alle talousarvion. 1

4 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue saavutti 0,2 M lisäsopeutusvaatimuksen, jonka kaupunginhallitus asetti kokouksessa. Henkilöstö Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen henkilötyövuosimäärä vuodelta 2015 on yhteensä 401,7 htv, edelliseen vuoteen verrattuna kasvua on 1,7 htv. Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen määrä on yhteensä 12,0 htv, edelliseen vuoteen verrattuna vähennystä on -0,4 htv. Henkilöstötyövuosien kasvuun on vaikuttanut Maaningan kuntaliitos. Tuottavuus- ja tasapainotustoimenpiteiden toteutuminen Talouden sopeuttamistoimia on toteutettu kaikissa palveluprosesseissa, toimenpiteitä ovat olleet mm. avoimeksi tulevien tehtävien täyttämättä jättäminen, lomarahavapaat ja osapalkalliset säästövapaat, sisäisten ostopalvelujen tehostaminen ja yleinen säästäväisyys hankinnoissa. Tulopuolella on vastaavasti tarkistettu maksuja ja taksoja. Tilojen käytön tehokkuutta on kehitetty yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Sisäinen valvonta Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten ja määräysten noudattamisessa ei ole havaittu oikeusseuraamuksia aiheuttaneita ongelmia. Vähäisiä puutteita on havaittu ja niihin on puututtu tapauskohtaisesti. Tiedotusta ja ohjausta on annettu myös kohdennetusti. Joissakin tapauksissa tilanteeseen on vaikuttanut resurssien vähäisyys. Valmistelussa on korostettu yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkitystä. Kassanhoito/kassatilitysten osalta on havaittu joissain yksiköissä puutteita ja siksi tämä on nostettu vuoden 2016 yhdeksi sisäisen valvonnan painopistealueeksi. Toiminnan parantamiseksi on jo tehty toimenpiteitä. 2

5 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU Kriittinen menestystekijä 3. Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisö Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinointi Ylläpidetään kaupungin houkuttelevuutta ja positiivista Kuopio-kuvaa. Jatketaan markkinointiyhteistyötä keskeisten toimijoiden kanssa. Toimenpiteet Seuranta Hyvinvointimarkkinoinnin kokonaissuunnitelma valmistuu ja otetaan käyttöön. Kaikissa toiminnoissa vahvistetaan viestintää ja markkinointia. Hyvinvointimarkkinoinnin uuden toimintakonseptin suunnittelu ja toteutus käynnistynyt. 2. ASUKKAAT JA PALVELUT Kriittinen menestystekijä 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Ennakoivat ennaltaehkäisevät ohjataan sekä kannus- Asiakkaita tuetaan ja ja omaehtoisuuteen kannustavat ja käyttämään ns. matatetaan omatoimisuuteen palvelut lan kynnyksen palveluja. Ennaltaehkäisevää toimintatapaa kehitetään yhteistyössä eri palvelualueiden kesken. Toimenpiteet Seuranta Yhteisten toimintatapojen kehittäminen palvelualueiden kesken. Kehitetään asukastupaverkostoa Asukastupa ja kylätalotoiminnan kehittämissuunnitelman (2014) mukaisesti. Päivärannan asukastupaselvityksen tarveosio on valmistunut ja eteneminen siirretty tilahallinnon valmisteluun. Männistön asukastupaselvitys on käynnissä. Palvelujen asiakaslähtöisyys Luodaan edellytyksiä asukkaiden osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Palveluiden eri käyttäjäryhmät osallistetaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Osallisuuden, kansalaistoiminnan ja vaikuttamisen mahdollisuuksien kehittymistä tuetaan kaupunkikonsernitasolla. Järjestetään osallisuuskoulutusta kaupungin henkilöstölle ja vakiinnutetaan osallisuusvastaavien verkosto. Järjestetty kaupungin osallisuusvastaavien verkostolle menetelmäkoulutuksia sekä räätälöity pyynnöstä yksikkökohtaisia ryhmäkoulutuksia. Osallisuusvastaavien verkosto levittää toimintamalleja tahoillaan. Osallisuusverkoston yhteistä työ / materiaalialustaa täydennetään jatkuvasti. 3

6 3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Toimenpiteet Seuranta Tasapainoinen talous Hankintojen hallinta Ostopalvelua tarkastellaan kriittisesti osana talouden tasapainotusta. Ostopalveluilla täydennetään omaa palvelutuotantoa, mikäli se on taloudellisesti perusteltua. Asukastuville on rekrytoitu kolme asukastupaohjaajia kaupungin uudelleen työllistettävistä. Setlementti Puijolan sopimusta ja esimiessuhteita tulee jatkossa tarkastella uudesta tilanteesta. Musiikkikeskus ja teatteri täydentävät taiteilijoiden rekrytointeja ostopalvelun avulla. Henkilöstötyön tuottavuus Palveluverkon ja toimitilojen käytön tehokkuus Tuottavuuden kehittyminen Henkilöstön suorituskyky paranee ja työkyvyttömyyskustannusten osuus palkkasummasta vähenee. Työhyvinvointityön painopisteenä on ennalta ehkäisevä toiminta ja ammatillinen kuntoutus. Työhyvinvointisuunnitelmat laaditaan työyksiköittäin. Järjestetään säännölliset työpaikkakokoukset ja työhyvinvointiparitoimintaa vahvistetaan. Palveluverkostojen ja Taidelaitosten tilavuokraus on osa var- tilojen käytön tehokkuutta lisätään edelleen. sinaista toimintaa ja Tarpeettomista tiloista tiloja vuokrataan ulkopuolisille toimijoille. luovutaan (myynti, ulosvuokraus). Budjettitietoisuutta ja talousymmärrystä parannetaan kaikilla tasoilla. Tilojen käytön tehokkuutta kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Asukastupaverkostoa kehitetään kumppanuusmallilla. Järjestetään taloushallinnon koulutusta eri työntekijä- ja esimiesryhmille. Työhyvinvointisuunnitelmien laadinta käynnistynyt. Työpaikkakokouksia järjestetään säännöllisesti. Musiikkikeskuksen tilavuokrausten taso on aiempien vuosien tasolla ja teatterin uusittujen tilojen vuokraustoiminta on saatu hyvin käyntiin. Tilojen tehokkaampaa käyttöä selvitetään. Neulamäen asukastupa on toiminut ViaDian vuokralaisena, toimintaa yhteen sovitettu. Alavan entisen palvelukeskuksen tiloja on saatu syyskauden 2015 alusta liikuntaryhmien ja eri järjestöjen käyttöön (ollut 62 eri toimijaa). Talouskoulutusta on järjestetty eri työntekijäryhmille ja lisäkoulutusta järjestetään tarpeen mukaan. 4

7 Henkilöstötarvetta vähennetään uusilla toimintatavoilla ja tuottavuustoimenpiteillä. Henkilöstöresurssin oikea käyttö suunnitellaan pidemmän tähtäimen henkilöstösuunnitelmilla. Oma toiminta ja henkilöstön käyttö sekä palvelujen ostaminen mitoitetaan kokonaistaloudellisesti edullisimmin. Palvelujen laatutasoja tarkastellaan kustannuskehityksen hallitsemiseksi. Palvelurakenteita ja palveluprosesseja kehitetään tuottavammaksi ja vaikuttavammaksi. Henkilöstösuunnitelmat tarkistetaan palvelutuotannon mukaisesti. Hyödynnetään sisäistä liikkuvuutta ja osaaikaisen henkilöstön työaikaa tarjoamalla kokoaikaista työtä tilanteissa joissa tarvitaan tilapäisesti korvaavaa työpanosta tai tilanteissa, joissa poislähteneiden työntekijöiden tehtäviä järjestellään uudelleen. Palvelut järjestetään ja tuotettaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Eri palveluiden seuranta- ja palautejärjestelmiä kehitetään. Sisäisen liikkuvuuden parantamiseksi on laadittu sisäisen siirron suunnitelma. Musiikkikeskuksessa on toteutettu kahden erilaisen tehtävän (asiakasneuvoja / vahtimestari) yhdistäminen ja palkattu aulapalveluhenkilöstöä. Ulkoliikuntapaikkojen ja ulkoilu ja virkistyspalveluiden palvelutuotantosopimukset toteutettu resurssien puitteissa. Kriittinen menestystekijä 8. Määrätietoinen johtaminen Kokonaisjohtaminen Arviointikriteeri Valtuustoon nähden sitova tavoite Toimintaa, taloutta ja henkilöstöä suunnitellaan ja johdetaan pitkäjänteisesti ja kokonaisuus huomioiden. Henkilöstösuunnittelu toteutuu kokonaisjohtamisen osana. Toimenpiteet Seuranta Päivitetään palvelualueen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma kokonaisjohtamisen näkökulmasta: esimiesten johtamisvalmiudet, henkilöstösuunnittelu- ja työhyvinvointikoulutukset sekä ohjelmistojen ja sovellusten käyttäjäkoulutukset. Suunnitelmat päivitetty ta-2016 yhteydessä. 5

8 Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut Asiakkuusjohtaja Janne Hentusen katsaus ajalta Toiminta Toiminta toteutui pääsääntöisesti suunnitellusti. Palveluista, jotka ovat asiointimääräseurannan piirissä, liikuntapaikkojen kokonaiskävijämäärässä ja kirjastojen kokonaislainausmäärissä tapahtui lievää kasvua. Erityisen positiivinen kehitys tapahtui lasten ja nuorten aineiston lainausmäärissä. Museoiden kokonaiskävijämäärä säilyi edellisen vuoden tasolla. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Liikuntapaikka-, museo- ja kirjastopalveluissa ei päästy vuodelle 2015 asetettuihin tulotavoitteisiin. Merkittävimmät tulotavoitteen alitukset tapahtuivat liikuntapaikka- ja kirjastopalveluissa. Tarvittavat sopeutukset toimintakatteeseen pääsemiseksi tehtiin säästämällä merkittävästi toimintamenoista. Tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden seuranta Palveluverkosto ja taso sopeutettiin vuoden 2015 aikana käytettävissä olevien resurssien puitteisiin. Tilojen käytön tehokkuutta on kehitetty yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Henkilöstösuunnitelmia kehitetään toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Henkilöstön saatavuus on ollut toistaiseksi hyvä. Suurimmat haasteet ovat lyhyiden sijaisuuksien täyttämisessä. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Palvelutuotannossa lähtökohtana on kokonaistaloudellisesti edullisin tuotannon järjestämistapa. Liikuntapaikkojen ja ulkoilu- ja virkistysalueiden hoito- ja kunnossapito toteutetaan osittain omana tuotantona (sisäliikuntapaikat) tai järjestetään palvelualueiden yhteistoimintana, hoitosopimusyhteistyönä yhdistysten kanssa tai urakointina Kuopion kuntatekniikkaliikelaitoksen tai ulkoisten yritysten toimesta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen on toteutettu suunnitelman mukaisesti. Havaittujen kehittämisalueiden prosessien parantamista jatketaan vuoden 2016 aikana. 6

9 Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 3. Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisö Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Seuranta Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinointi Maakunnallinen ja valtakunnallinen yhteistyö Ylläpidetään kaupungin houkuttelevuutta ja positiivista Kuopiokuvaa. Museot osallistuvat valtakunnalliseen maakuntamuseo- ja aluetaidemuseotyön kehittämiseen. Palveluverkosto mitoitetaan siten, että palvelut voidaan tuottaa laadukkaasti. Kehitetään palveluiden markkinointia. Hyvinvoinnin edistämisen johtaja, palvelupäälliköt, markkinointijohtaja Esimerkkinä osallistuminen Museo sen päällikkö Museokeskuk- hankkeeseen. Palveluverkosto mitoitettu käytettävissä olevien resurssien mukaisesti ja hyvinvointimarkkinoinnin uuden toimintakonseptin suunnittelu on edennyt ja toimenpiteiden toteutus on käynnistynyt. Toteutui suunnitellusti. 2. ASUKKAAT JA PALVELUT 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Seuranta Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Kaupunginosien palveluja kootaan monipalvelukeskuksiin. Osallistutaan Jynkän koulukeskuksen, johon myös sijoitetaan kirjasto, suunnitteluun. Hyvinvoinnin edistämisen johtaja, kirjastotoimenjohtaja Osallistuttu suunnitteluun. 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Seuranta Elämyksiä ja tietoa museoiden näyttelyillä Perusnäyttelyiden lisäksi museot tuottavat vaihtuvia näyttelyjä. Museoiden omat näyttelytuotannot ja monipuolinen yhteistyö (paikallinen, alueellinen, valtakunnallinen). Museokeskuksen päällikkö - Museo: Kuikka, veden lintu, Ensimmäisellä puolustuslinjalla I maailmansodan jäljet Pohjois-Savossa, Päätä ja häntää, From Piretta with love - kolme vuosikymmentä suomalaista muotia, Triple Parade - modernia kansainvälistä korumuotoilua, Lennossa, Verjnuarmu - Kuhtumattomat vieraat, Veden viljaa - Kallaveden kalat, Äänettömät oppaat - Kuopio 240 vuotta. 7

10 - Korttelimuseo: Puutaloasumisen ihanuus - kurjuus? Elämää sodanjälkeisessä Kuopiossa, Tuntemattomat Jänikset. - Taidemuseo: Marja Pirilä Carried by Light, Perhekuvia Pekka Halonen 150 vuotta. Leonardo Da Vilhu - Risto Vilhunen 70 vuotta, Viivan viemät, piirroksia Leonardo Da Vilhun kokoelmasta, Anita Snellman. Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Seuranta Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin edistäminen Seuranta tehty. Varausten itsepalvelunouto otetaan koekäyttöön ensimmäisenä Nilsiän kirjastossa. Pääkirjastoon tulossa tiskiremontin jälkeen. Museot tuottivat tavoitteiden mukaisia palveluja aktiivisesti ja monipuolisesti. Kokoelmatoiminnan kehittäminen Asiakkaita tuetaan ja ohjataan sekä kannustetaan omatoimisuuteen ja käyttämään ns. matalan kynnyksen palveluja. Toimintatapaa kehitetään erityisesti aikuisten pärjäämisen tuen palveluissa sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden pärjäämisen tuen palveluissa. Itsepalvelun lisääminen Asiantuntijapalvelut sekä kulttuuri-, ympäristö- ja taidekasvatustyö lisäävät museoiden saavutettavuutta, edistävät kestävää kehitystä ja tuovat taiteen osaksi arkiympäristöä. Museot huolehtivat kokoelmistaan kokoelmapoliittisten suunnitelmien mukaisesti ja museoalan yhteisiä linjauksia noudattaen sekä osallistuvat valtakunnalliseen kokoelmatyön ja dokumen- Kehitetään hyvinvointimarkkinoinnin uusi kokonaiskonsepti. Tutkitaan mahdollisuutta varausten itsepalvelunoutoon. Kokoelmatyötä tehdään suunnitelmallisesti ja osallistutaan alan yhteistyöhön. Hyvinvoinnin edistämisen johtaja, markkinointijohtaja Kirjastotoimenjohtaja Museot tuottavat kohderyhmäpalveluita erilaisille asiakasryhmille (lapset, nuoret, ikääntyneet). Museot ovat asiantuntijoina aktiivisesti mukana kulttuuri- ja luonnonympäristön sekä julkisen taiteen yhteistyöhankkeissa paikallisesti ja alueellisesti. Museokeskuksen päällikkö Museokeskuksen päällikkö Hyvinvointimarkkinoinnin uuden toimintakonseptin suunnittelu ja toteutus käynnistynyt Museot tekivät kokoelmatyötä suunnitelmien mukaisesti ja osallistuivat alan yhteistyöhön 8

11 Laadukas tietopalvelu tukeutuu kokoelmiin ja tutkimukseen Palvelujen asiakaslähtöisyys toinnin kehittämiseen. Kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä kuvataiteen dokumentointi ja tutkimus sekä museoaineistojen digitointi etenee tavoitteiden mukaisesti. Asukkaiden osallisuutta ja paikallista vaikuttamista kehitetään (mm. paikallisdemokratia). Palvelujen muotoilu arvioinnin avulla Dokumentointia, tutkimusta ja digitointia tehdään suunnitelmallisesti alan valtakunnalliset linjaukset, velvoitteet ja mahdollisuudet huomioiden, museoalan yhteistyötä hyödyntäen. Palveluiden eri käyttäjäryhmät osallistetaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Asiakkaiden asioinnin, asiakastyytyväisyyden ja palvelujen vaikuttavuuden arviointi ja palvelujen muotoilu arvioinnin avulla. Uusi kirjastojärjestelmä Uuden kirjastojärjestelmän käyttöönotto Museokeskuksen päällikkö Palvelupäälliköt Kirjastotoimenjohtaja Kirjastotoimenjohtaja Toiminta oli tavoitteiden mukaista. Asukkaita ja eri käyttäjäryhmiä on osallistettu ja osallistetaan palveluiden suunnittelussa. (valmis) Kysetutkimus tehty ja raportti valmistunut, jonka seurauksena esim. pääkirjaston aukioloaikaa laajennettiin. (valmis) Järjestelmä käytössä 3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 6. Tasapainoinen talous Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Seuranta Hankintojen hallinta Henkilöstötyön tuottavuus Ostopalveluja tarkastellaan kriittisesti osana talouden tasapainotusta. Henkilöstön suorituskyky paranee ja työkyvyttömyyskustannusten osuus palkkasummasta vähenee. Palvelujen tuottaminen toteutetaan kokonaistaloudellisesti edullisimmilla toimintamalleilla. Työhyvinvointisuuunitelmat laaditaan työyksiköittäin. Palvelupäälliköt Palvelupäälliköt Palvelutuotannon järjestämisessä lähtökohtana kokonaistaloudellisesti edullisin toimintamalli. (etenee hitaasti tai osittain) Työhyvinvointisuunnitelmien laadinta käynnistynyt. Palveluverkon ja toimitilojen käytön tehokkuus Palveluverkostojen ja tilojen käytön tehokkuutta lisätään edelleen. Tarpeettomista tiloista luovutaan. Tilojen käytön tehokkuutta kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Palvelupäälliköt Tarpeettomista tiloista luovuttu ja tilojen käytön tehokkuutta kehitetään yhteistyössä toimijoiden kanssa. 9

12 Tuottavuuden kehittyminen Henkilöstötarvetta vähennetään uusilla toimintatavoilla ja tuottavuustoimenpiteillä. Henkilöstöresurssin oikea käyttö suunnitellaan pidemmän tähtäimen henkilöstösuunnitelmilla. Henkilöstösuunnitelmat tarkastetaan palvelutuotannon mukaisesti. Palvelupäälliköt Henkilöstösuunnitelmat tarkastetaan palvelutuotannon mukaisesti toimintaympäristön muutokset huomioiden. Palvelujen laatutasoa tarkastellaan kustannuskehityksen hallitsemiseksi. Palvelurakenteita ja palveluprosesseja kehitetään tuottavammiksi ja vaikuttavammiksi. Budjettitietoisuutta ja talousymmärrystä parannetaan kaikilla tasoilla. Palveluverkosto ja palvelu- ja hoitotaso sopeutetaan käytettävissä olevien resurssien tasolle. Palvelurakenteita ja - prosesseja kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Palvelupäälliköt Ulkoliikuntapaikkojen ja ulkoilu- ja virkistyspalveluiden palvelutuotantosopimukset toteutettu resurssien puitteissa. Ulkoliikuntapaikka- sekä ulkoiluja virkistyspalveluiden tuottamista kehitetään yhteistyössä kaupunkiympäristön palvelualueen kanssa. 8. Määrätietoinen kokonaisjohtaminen Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Seuranta Kokonaisjohtaminen Toimintaa, taloutta ja henkilöstöä suunnitellaan ja johdetaan pitkäjänteisesti ja kokonaisuus huomioiden. Toiminnan ja talouden seurantaa kehite- edistämisen Hyvinvoinnin tään. johtaja, palvelupäälliköt Yksiköiden toimintaa ja taloutta kehitetään toimintaympäristön muutokset huomioiden. 10

13 Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut Johtaja Heli Norjan katsaus ajalta Toiminta Kansalaistoiminnan aktivoinnin ja kansalaisopiston toiminta on toteutunut tavoitteiden ja suunnitelmien mukaan erittäin monipuolisena ks. tarkemmin taulukosta. Erittäin ilahduttavaa on ollut kaupungin uudelleen sijoitettavien saaminen työkokeiluun asukastupaohjaajiksi. Kolme ensimmäistä ohjaajaa aloittaa työkokeilun elo-syyskuussa ja kolme lisää saatiin loppuvuodesta. Rahoituksen saaminen talousarvioon on vielä kesken. WHO Healthy Cities konferenssia edeltänyt kansallinen konferenssi Hyvinvointi tuottava investointi järjestettiin kaupungintalossa Yhteistyökumppaneina järjestelyissä olivat Kuopion kaupungin lisäksi STM, THL, SITRA ja Terve Kunta -verkosto. Osallistujia oli n. 130 eri puolelta Suomea. Vuonna 2016 järjestetään vastaavasti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen teemalla seminaari Kuopio tanssii ja soi -viikolla. Yhdessä Snellman kesäyliopiston ja Tanssii ja soi organisaation kanssa valmistellaan Kuopion kesäseminaarit -kokonaisuus. Yhteistyökumppanit ovat samat. WHO:n Healthy Cities konferenssi järjestettiin Musiikkikeskuksella. Osallistujia noin 300, 34:sta maasta. Saadun palautteen perusteella järjestelyissä onnistuttiin hyvin. Marraskuun loppuun mennessä saatiin 338 yleisavustushakemusta, niistä 68% sähköisesti. Lähidemokratiamallin valmistelu etenee. Sähköisen hyvinvointikertomuksen saamiseksi kaupungin strategia- ja taloussuunnittelun pohjaksi on tehty ponnisteluja. On osallistuttu Kuntaliiton uuden sähköisen hv-kertomuksen kuntapilottiryhmään ja allekirjoitettu uusi SHVK- järjestelmän lisenssi- ja käyttöoikeussopimus. Valtakunnallinen valtioneuvoston kanslian johtama Suomi 100 valmisteluprosessi on muuttunut merkittävästi 1½ vuotta sitten saadusta ennakkotiedosta. Paikallista valmistelua on kuitenkin jatkettu laajassa yhteistyössä. Kuopiossa järjestetyille kolmansille valtakunnallisille Ehkäisevän työn päiville osallistui 169 henkilöä. Kansalaislähtöisen kehittämisen -hankekokonaisuus ELY:n kanssa on toteutunut sujuvasti. Yhteensä 12 hanketta on aloittanut ja kaksi on jo viety loppuun. KKI:ltä on saatu MENOX - hankkeeseen jatkorahoitus ja työttömien hankkeeseen Kulttuurin aktivointiin on saatu Opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankerahoitus. Kuopion kulttuurin aktivointi on valittu EU:n luova Eurooppa -ohjelman Culture for cities and regions -ohjelman study visitille Birminghamiin. Pihkassa Männistöön -hankkeen taideprojekti valmistui ja koko hanke päättyi 2015 lopussa. Nilsiän Mantun elokuvatoiminnan kehittämiseen saatiin Elokuvasäätiöltä ja European Cinemas järjestöltä rahoitusta. Esityslaitteet on hankittu ja katsomon penkit korjattu. Elokuvatoiminta Nilsiässä käynnistyi syksyllä. Nilsiän musiikkileiri järjestettiin kesä-heinäkuun vaihteessa. Osallistujia oli n Kansalaisopisto on toteuttanut Maaningan opistopalvelut syksystä 2015 alkaen. Kevään osalta palvelu hoidettiin ostopalveluna Siilinjärven opistolta. Syksyn asiakaspalautteen perusteella kuntaliitos tältä osin on onnistunut erinomaisesti. Palvelujen toteuttamisessa on hyödynnetty uutta organisaatiomallia onnistuneesti. Toiminnan laatua on seurattu ja kehitetty CAF-laatujärjestelmän avulla systemaattisesti. Kansalaisopisto on tehnyt aktiivista yhteistyötä sekä Itä-Suomen vapaan sivistystyön yhteistyöfoorumissa että koko Savon alueen Osaava-verkostossa. 11

14 Olennaiset poikkeamat talousarvioon Kansalaislähtöisen kehittämisen hankkeisiin kaupungin omarahoitusosuus tulee olemaan , maksimissaan 15 % / hanke mm. KKI:ltä ja OKM:ltä on saatu muita hankerahoituksia. Henkilöstö ja osaamisen saatavuus Palvelu/hallintosihteerin toimi täytettiin sisäisin (Maaningalta) järjestelyin 1.5. alkaen. Avoinna olleeseen liikunnanohjaajan toimeen saatiin 48 hakemusta. Tuottavuus- ja tasapainotustoimenpiteiden toteutuminen Talousseuranta on kuukausittaista, toiminnan toteutumisen rinnalla tapahtuvaa. Seuranta- ja arviointityötä tehostettu. Eri toiminnoista ja hankkeista kerätään palautetietoa, mikä hyödynnetään kehittämisessä. Sisäinen valvonta Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Tiedossa ei ole mitään poikkeamia. Tavoitteiden toteutuminen ja tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus, varojen valvonta Taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet. Ks. Raportti III Riskienhallinnan järjestäminen Palvelualuetasoinen suunnitelma Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilinpäätöksen yhteydessä tehtävä käyttöomaisuuden yhteenveto. Sopimustoiminta Setlementti Puijolan kanssa yhteistyösopimus asukastupien toiminnan järjestämisestä on muutosvaiheessa. Kuopio juhlii tuotannon kilpailuttaminen. Oma arvio riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan nykytilasta ja kehittämistarpeista Hyvä tilanne! 12

15 Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 2. Innovaatio- ja opiskelukaupunki Arviointikriteeri Kampus - kärkihanke Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Järjestetään opiskelijoille kohdennettuja aktivoivia tapahtumia. Opiskelijoiden kotoutuminen. Kansalaisopisto tarjoaa myös opiskelijoille monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Vastuuopettajat Seuranta (valmis) Ömeising reis -opiskelijatapahtuma järjestettiin Puistokartanolla Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisö Arviointikriteeri Hyvinvointikertomus osana talous- ja toimintasuunnitelmaa Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinointi Terve Kunta - verkostoon osallistuminen Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Laaja hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa. Vuosittainen tarkistettu hyvinvointikertomus osaksi talous- ja toimintasuunnitelmaa Hyvinvointikertomusta tehty laajasti eri hallintoalojen ja järjestöjen kanssa yhteistyössä. Ylläpidetään kaupungin houkuttelevuutta ja positiivista Kuopio-kuvaa. Aktiivinen Terve Kunta - verkoston jäsenyys. Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman koordinointi - Laaja hyvinvointikertomus valtuustokausittain - Vuosittaiset hyvinvoinnin edistämisen painopisteiden tarkennukset ja kuntalaisten hyvinvoinnin tilan kuvaus ja suunnitelma seuraavalle vuodelle osaksi talous- ja toimintakertomusta - Kunnan omien indikaattorien kokoaminen. Hyvinvointimarkkinoinnin kokonaissuunnitelma valmistuu ja otetaan käyttöön. Kaikissa toiminnoissa vahvistetaan viestintää ja markkinointia. Osallistuminen kokouksiin, raportointi, arviointi, hyvien käytäntöjen jakaminen. Hyvinvointiryhmä ohjausryhmänä. Hyvinvointikoordinaattori, hyvinvointityöryhmä Hyvinvoinnin edistämisen johtaja, kulttuurituottaja, koko henkilöstö, markkinointijohtaja Hyvinvoinnin edistämisen johtaja, hyvinvointikoordinaattori Seuranta Vuoden 2015 sähköinen hyvinvointikertomus on koottu valmistelevassa hv-ryhmässä sekä hyvinvointiryhmässä. Painopistealueet vuodelle 2016 on hyväksytty osaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaa ja SHVK 2015 on hyväksytty. Em. prosessin parantamiseen keskityttävä jatkossa. On osallistuttu Kuntaliiton uuden sähköisen hv-kertomuksen kuntapilotti-työryhmään ja allekirjoitettu uusi SHVKjärjestelmän lisenssi- ja käyttöoikeussopimus. Uudesta järjestelmästä on järjestetty Kuopiossa alueellinen koulutuspäivä, ja helmikuussa 2016 on toinen koulutustilaisuus. Ensi vuoden markkinointitoimenpiteitä suunniteltu yhteistyössä Markkinointi ja viestintä -yksikön kanssa. Terve kunta -verkoston, THL:n, STM:n ja Sitran kanssa suunnitellaan kansallista hyvinvoinnin ja terveydenedistämisenkonferenssia Kuopioon, Unkarissa järjestettävästä kesän 2016 WHO-konferenssista on tiedotettu alustavasti. 13

16 Arviointikriteeri Toimivat työryhmät kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi Tulokselliset yhteistyöverkostot Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Toimivat verkostot ja työryhmät kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Hyvien käytäntöjen levittäminen ja verkostoissa muiden hyvistä käytännöistä oppiminen ja kehittyminen Kuopiolaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käytäntöjen levittäminen, verkostoissa oppiminen ja kehittyminen. Aktiivinen toiminta ja yhteistyö - WHO verkostossa - Kuntaliiton (sähköinen hyvinvointikertomus ym.) - Eri kuntien kanssa (Arkeen voimaa) - Terve Kunta verkoston - Ministeriöiden - Paikallisten ja valtakunnallisten järjestöjen ja yhdistysten sekä yritysten - Vertailukaupunkien kanssa Tehdään yhteistyötä opistojen Osaava-verkostossa sekä Itä- Suomen vapaan sivistystyön yhteistyöfoorumissa. Turvallisuustyöryhmän koordinointi, työryhmien kokoontuminen, turvallisuusteko - palkinto, turvallisuussuunnitelman päivitys ja arviointi yhteistyössä Seksuaaliterveyden edistämisen työryhmän koordinointi (puheenjohtajuus ja sihteeri) Vanhusneuvostossa esittelijänä toimiminen ja sihteeriys sekä työvaliokunnassa valmistellaan vanhusneuvoston käsiteltäväksi tulevia asioita ja huolehditaan vanhusneuvoston antamista tehtävistä ja edistetään vanhusneuvoston yhteyksiä kaupungin eri hallinnonaloihin. Hyvinvoinnin edistämisen johtaja, hyvinvointikoordinaattori, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Hyvinvoinnin edistämisen johtaja, koko henkilöstö Rehtorit Seuranta Monialainen turvallisuustyöryhmä on kokoontunut, turvallisuustekopalkinto 2015 on myönnetty ja jaettu SPR:n henkisen ensiavun yksikölle. Joulun avajaisissa on järjestetty turvallisuustyöryhmän tempaus "Heijastinpuu". - Kuopion kaupungin ja KYSin seksuaaliterveystyöryhmät on yhdistetty, nuorten asioihin liittyvä koulutus on tulossa alkuvuonna Vanhusneuvosto on kokoontui 10 kertaa vuonna 2015 ja siinä on toimittu esittelijänä, sihteerinä ja työvaliokunnan jäseninä. Toimintasuunnitelma ja budjettiehdotus vuodelle 2016 on tehty, toimintakertomus 2015 on valmisteilla. - Kansalaistoiminnan yksikkö ja kansalaisopisto ovat toimineet järjestöjen, yhdistysten ja yritysten kanssa yhteistyössä aktiivisesti. Kansalaisopiston rehtori osallistuu säännöllisesti valtakunnallisen järjestön (KoL) hallituksen kokouksiin. - Hyvinvointikoordinaattori on osallistunut Kuntaliiton uuden sähköisen hyvinvointikertomuksen kuntapilotti-ryhmään 2015 vuoden aikana. - Arkeen voimaa -ryhmän ohjaajia on voimautettu ja aktivoitu, ja ryhmiä mainostettu aktiivisesti pete:n palvelualueelle ja mm. järjestöille. Hv-koordinaattori on osallistunut valtakunnallisille aluekoordinaattoripäiville. Kuntaliiton edustaja on tehnyt kuntavierailun Kuopioon Arkeen voimaa ryhmätoiminnan jatkumisen ja kehittämisen edistämiseksi Hyvinvoinnin edistämisen johtaja ja hv-koordinaattori ovat aktiivisia valtakunnallisessa toiminnassa. Rehtori on osallistunut aktiivisesti Itä-Suomen vapaan sivistystyön yhteistyöfoorumin kokouksiin. Osaava-hanke sai rahoitusta Hankkeella toteutettiin vapaan sivistystyön henki- 14

17 WHO Healthy City verkostojäsenyys WHO Healthy City verkostossa aktiivinen toiminta, toiminnan koordinointi, hyvien käytäntöjen jakaminen meiltä muualle ja muualta meille. - Uuden kauden haku - Hyvinvointiryhmä toimii ohjausryhmänä - Yhteys kansalliseen Healthy City verkostoon (Terve Kunta verkosto) ja Turkuun, toiseen WHO Healthy City kaupunkiin Suomessa - Aktiivinen jäsenyys - Osallistuminen konferensseihin esityksin - Hyvien käytäntöjen jakaminen ja levittäminen omiin käytäntöihin - WHO konferenssin menestyksekäs toteuttaminen kesällä 2015 Hyvinvointikoordinaattori, hyvinvoinnin edistämisen johtaja löstökoulutusta, erityisesti digitalisaatioon keskittyen. Hanketta koordinoi Snellman kesäyliopisto ja kansalaisopisto on mukana ohjausryhmässä. Hanke jatkuu vuoden 2016 loppuun saakka. Terve kunta -verkoston, THL:n, STM:n ja Sitran kanssa suunnitellaan kansallista Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen konferenssia Kuopioon Kuopiosta varsinainen ja varajäsen Terve Kunta - verkoston joryssa. Hyvinvointikoordinaattori on tiedottanut kesän Unkarin 2016 WHO-konferenssista laajasti ja ennakkoilmoittanut abstraktien teon mahdollisuudesta. Kansalaistoiminnan aktivoinnin ja kansalaisopiston edustajat vierailulla Turussa ASUKKAAT JA PALVELUT 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Arviointikriteeri Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Kaupunginosien palveluja kootaan monipalvelukeskuksiin. Pihkassa Männistöön asuinaluehankkeessa kehitetään asukkaita osallistavia kaupunginosien kehittämistoimia. Asukastuvat ovat osa kaupunginosien palvelujen vetovoimaisuutta. Vastaavaa kehittämis / osallisuusmallia sovelletaan myös muille alueille. Männistöön perustettavalle asukastuvalle keskitetään käynnistyvän kaupunkisuunnittelun infopiste. Pihkassa Männistöön projektipäällikkö (kehityspäällikkö), projektikoordinaattori Seuranta (valmis) Hankkeen alla toimiva asukkaita osallistava taideprojekti "taidehanke Mäntykampus" valmistui suunnitellusti ja teos julkistettiin Asukastuvan tarveselvitys yhteistyössä asukkaiden kanssa edennyt tilakeskukselle ja siitä tehdään hankeselvitys. Koottu alueen toimijaverkosto ja järjestetty yhteinen joulutapahtuma Mäntykampuksella. Kerätty tarpeita Männistön ympäristön kehittämisestä esteettömämmäksi. Hanke päättyy vuoden 2015 mennessä, mutta poikkihallinnollista työtä jatketaan. Audiovisuaalisen kulttuurin ylläpito ja kehittäminen Kino Kuvakukossa esitetään laadukkaita ensiiltaelokuvia ja eikaupallista ohjelmistoa. Ohjelmistossa otetaan huomioon kaikki ikäryhmät. Kasvatuksellista ja korkeatasoista au- Mediapolku-, Koulukino-, Kirjakuja-, Vilimit koululaisesityksiä peruskoululaisille ja lukioikäisille. Päiväkoti-ikäisille Pakkaskino ja Lasten Vilimit - festivaalit. Dokkino- dokumenttielokuvasarja peruskoululaisille. Kuvakukko tarjoaa tilat ja tekniikan Hopeatähti- ja Hyvät Kuvat elokuva-kerhoille. Elokuvatoiminnanohjaaja Paul Staufenbiel Erilaisia koululaisesityksiä kaikille peruskoululaisille ja lukiolaisille. Päiväkotiesitykset kahdesti vuodessa. Elokuvakerhoesitykset. Ooppera- ja balettitaltioinnit. Normaaliohjelmiston pääpainopiste eurooppalaisessa laatuelokuvassa. 15

18 Arviointikriteeri Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut diovisuaalista tarjontaa. Vuonna 2015 kokeillaan pienimuotoista musiikkitoimintaa. Myös Kansallisen audiovisuaalisen arkiston klassikkoleffoista sarja / kausi. Baletti- ja oopperaesitykset Royal Opera Housesta, Lontoosta. Elokuvafestivaaleja Vuonna 2015 Kuvakukko keskittyy tuomaan esille eurooppalaista elokuvaa sekä kotimaista dokumenttia ja sopivia ei-kaupallisia tuotantoja. Finnkinon Kuopion uuden laajentuneen elokuvakeskuksen myötä Kuvakukko voi siirtyä vähemmän kaupalliseen tarjontaan ja keskittyä korkeatasoisen elokuvakulttuurin ylläpitämiseen. Kuvakukon kävijämäärät ja lipputulot tulevat pienenemään %. Antennien asentaminen suorien digilähetysten vastaanottamiseksi Lontoon Royal Opera Housesta. Kino Mantun digitalisoiminen. Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Asiakkaita tuetaan ja ohjataan sekä kannustetaan omatoimisuuteen ja käyttämään ns. matalan kynnyksen palveluja. Kehitetään asukastupaverkostoa Asukastupa ja kylätalotoiminnan kehittämissuunnitelman (2014) mukaisesti. Pyritään avaamaan Männistöön ja Maaningan keskustaan asukastuvat. Päivärannan asukastuvan tarveselvitys valmistuu ja jatkotoimista päätetään. Hyvinvoinnin edistämisen johtaja, kehityspäällikkö Lipputuloissa ja kävijämäärissä toteutui pientä nousua melko hyvän elokuvatarjonnan vuoksi. MusaKukko-musiikkitapahtumat suosittuja. Kino Mantun digitalisointi tapahtui syyskuussa 2015 ja avajaiset syyskuun 4. päivä Kätilöelokuvalla. Kino Mantussa kävijöitä syys-joulukuussa Kuvakukossa n Seuranta Päivärannan asukastupa-asian jatkotoimiksi päätettiin tarkastella asiaa uudelleen keväällä 2016 lähidemokratiamallin etenemisen yhteydessä. Männistön asukastuvan tarveselvitys on edennyt tilakeskukselle tilojen tarkasteluun ja hankeselvityksen laadintaan. Maaningan ja Karttulan asukastupa-asiaa tarkastellaan vuonna 2016 yhdessä lähidemokratiamallin ja lähipalveluiden kanssa. Kansalaisopiston henkilöstö voi hyvin ja kykenee suoriutumaan töistään hyvin. Kansalaisopistossa on riittävä ja osaava henkilöstö. Kuntaliitosten yhteydessä henkilöstömuutokset toteutetaan kansalaisopiston kokonaisuudelle parhaalla mahdollisella tavalla. Rehtorit Maaningan kuntaliitoksen myötä 50 % opistosihteerin tehtävä muutettiin 9.3. alkaen kokoaikaiseksi sekä rekrytoitiin koulutussuunnittelija alkaen, jonka työtehtävät ovat laaja-alaiset koko opistoa hyödyntävät. Kansalaisopiston palvelut ovat laadukkaita. Kansalaisopiston laa-tujärjestelmää hyödynnetään erityisesti pedagogisen laadun kehittämisessä. CAF-laatujärjestelmän käyttö vakiinnutetaan. Rehtorit CAF:n käyttö vakiinnutettu osana opiston arkipäivää itsearviointivälineenä. 16

19 Arviointikriteeri Liikuntaan aktivointipalveluiden kehittäminen Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Kaupungin kansalaisjärjestöille myöntämien avustusten vaikuttavuus kuntalaisten hyvinvointiin Kansalaisjärjestöjen monipuoliset palvelut edistävät eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointia koko kaupungin alueella. Lapset ja nuoret: Liikuntapolun ja Liikkuva koulu - toimintamallien eteenpäin vieminen. Yhteistyö urheiluseurojen kanssa. Aktivoida perheet liikkumaan yhdessä. Työikäiset: Riskiryhmiin (mm. työttömät ja elämäntapasairaat) kuuluvien henkilöiden aktivointi säännöllisen liikunnan harrastamiseen, oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Menox hankkeen toiminnan jatkaminen. Erityisryhmät: Erityislasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien lisääminen ja inkluusion edistäminen. Pitkäaikaissairaiden Tavoite: Omaehtoisen aktiivisuuden lisääminen. aktivointi säännöllisen liikunnan pariin. Ennalta ehkäisevää ryhmätoimintaa erityistä tukea tarvitseville lapsille. Ikääntyneet: Yhteistyö paikallisten toimijoiden kans- Lapset ja nuoret: Saada uusia kouluja mukaan Liikkuva koulu-ohjelmaan. Aktivoida uusia seuroja mukaan Liikuntapolku / Liikkuva Koulu toimintaan. Liikunnallisen leiritoiminnan vakiinnuttaminen koulujen lomaviikoille. Perheliikunta päivien toteutuksen jatkaminen. Matalan kynnyksen lajikokeiluja yläkoulu / lukioikäisille yhteistyössä seurojen kanssa. Työikäiset: Liikuntaneuvonnan säännöllinen toteuttaminen työttömille ja elämäntapariskissä oleville. Erityisryhmät: Sporttiskerho toimintamallin kehittäminen edelleen. Seurojen aktivointi erityisryhmäläisten mukaan ottamiseksi. Omaehtoisen liikunnan lisääminen apuvälineiden avulla. Starttikurssit pitkäaikaissairaille. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ennalta ehkäisevien liikuntaryhmien toteutus pilottina päiväkodin ja koulun puolella. Ikääntyneet: Verkostotapaamiset järjestöjen ja seurojen kanssa. Uusien vertaisohjaajien koulutukset, idea- ja työnhuoltopäivät, ohjaajaparin löytäminen kaikille. Liikunnasta Virtaa Eläkevuosiin - kurssin toteuttaminen 4-5 krt / vuosi. Liikuntavälineiden lainausta kirjastoista laajennetaan yhteen-kahteen kirjastoon. Ohjataan järjestöjen toimintaa avustettavan toiminnan osalta kaupungin strategian mukaiseksi. Järjestetään järjestöjen kanssa yhteistyötapaamisia vuosittain. Mahdollistetaan avustusten sähköinen hakeminen. Kansalaistoiminnan asiantuntija Liikunnanohjaajat Seuranta Vuoden 2016 yleisavustusten haku toteutettu mennessä, sähköisesti hakemuksista tuli 68%, hakemuksia yhteensä 338 kappaletta. Kansalaistoimijalähtöisiä kokeiluhankkeita rahoitettu vuoden aikana yhteensä 12 kpl. Järjestötapaamisia toteutettu mm. eläkeläis- ja nuorisojärjestöjen kanssa. Lapset ja nuoret: Liikkuva koulu toimintaan mukaan seitsemän uutta koulua, yhteensä mukana 27 koulua. Syyslomalla toteutettu päiväleiri alakouluikäisille lapsille. Työikäiset: Liikuntaneuvontaa toteutettu suunnitelman mukaisesti, vuonna 2015 asiakkaita noin 250. Liikuntaneuvonta-asiakkaille aloitettu ravitsemusneuvonta syksyllä Työttömien kaksi liikuntaryhmää järjestetty yhteistyössä KRV:n kanssa. Täydellinen liikuntaviikko (vko 40) toteutettu ensimmäistä kertaa Kuopiossa. Erityisryhmät: Kehitysvammaisille aikuisille järjestetty toimintaa yhteistyössä järjestöjen kanssa. Varhaisen puuttumisen liikuntaryhmiä päiväkodissa toteutettu kaksi ryhmää. Erityisryhmille 11 ryhmää viikossa. Ikääntyneet: Ohjattuja liikuntaryhmiä ikääntyneille 36 viikossa ja lisäksi kuntosalinstarttikursseja uimahallin seniorisalilla. Vertaisohjaajien työnhuoltopäiviä / koulutuksia toteutettu kuusi. Liikuntavälinelainausta laajennettu Pyörön kirjastoon. Liikunnasta Virtaa -kursseja toteutettu kaksi. Maaseutualueet: Liikuntapalveluiden yhdenmukaistaminen on aloitettu. Kuntosaliohjausta toteutettu kuusi kertaa. Liikuntaneuvontaa toteutettu maaseutualueilla suunnitelman mukaisesti. 17

20 Arviointikriteeri Osallisuuden ja vaikuttamisen määrä ja laatu. Palvelujen asiakaslähtöisyys sa ikääntyneille suunnatun liikunnan kehittämiseksi. Vertaisohjaajatoiminnan turvaaminen ja laajentaminen. Liikunnasta Virtaa Eläkevuosiin - kurssin jatkaminen. Maaseutualueet: Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa kaiken ikäisten liikuntatoiminnan kehittämiseksi. Vahva yhteistyö Liikuntapaikkapalveluiden kanssa huomioiden liikuntapaikkapalvelut eri puolella. Seniorikuntosalitoiminnan laajentaminen maaseutualueille. Verkostotapaamiset järjestöjen ja seurojen kanssa. Liikuntaneuvonnan toteutus. Vertaisohjaajakoulutuksien järjestäminen. Maaseutualueen liikunnanohjaaja toteuttaa senioreille kuntosalistarttikursseja maaseudulla. Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Laaditaan Kuopion lähidemokratiamalli Asukkaiden osallisuutta ja paikallista vaikuttamista kehitetään (mm. Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti laaditaan Kuopion lähidemokratiamalli. malli on valmis huhtikuussa 2016 ja otetaan käyttöön vuoden 2017 alussa. kehityspäällikkö Osallisuuden, kansalaistoiminnan ja vaikuttamisen mahdollisuuksien kehittymistä tuetaan kaupunkikonsernitasolla. Jär- Kehityspäällikkö Järjestöjen kanssa tehty yhteistyötä ja verkostotapaamisia on järjestetty yksi. Vertaisohjaajakoulutus pidetty Maaningalla. Seuranta Hanke edennyt KH:n hyväksymän projektisuunnitelman mukaisesti. Asukkaita ja järjestöjä on kuultu useissa eri vaiheissa. Syyskuussa järjestettiin VAVI-talolla teematyöpajat kahden iltapäivän aikana. Pitäjäraadin toimintasääntö ja lähidemokratiajaoston toimintasääntö olivat KH:n suunnittelukokouksen käsittelyssä KH hyväksyi linjaukset jatkotyön pohjaksi. Järjestetty kaupungin osallisuusvastaavien verkostolle menetelmäkoulutuksia sekä 18

21 paikallisdemokratia). Lapset, nuoret ja ikäihmiset sekä erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat opastetaan oppimaan, kokemaan, näkemään ja ilmaisemaan itseään moniaistillisesti sekä tutustumaan taiteen ja kulttuurin eri aloihin. jestetään osallisuuskoulutusta kaupungin henkilöstölle ja vakiinnutetaan osallisuusvastaavien verkosto. Kulttuurisuunnittelijat ja - tuottaja koordinoivat ja kehittävät yhdessä sidosryhmien (mm. päivähoito, nuorisotyö, vanhuspalvelut, 3. sektorin toimijat) kulttuurikasvatuksen ja kulttuuriin aktivoinnin toimintamalleja mm. Kulttuuripolku, yhteisötaiteilijatoiminnat, Nilsiän musiikki- ja tanssileiri, soveltavan taiteen työpajat sekä Kuopion kaupungin kulttuuritapahtumat (Supersyysloma, Hyperhiihtoloma, Lasten ja nuorten pakkaspäivät) ja viralliset juhlat (Itsenäisyyspäivä ja Veteraanipäivä). Lisäksi uusia toimintoja kehitetään resurssien mukaan ja erilaisia toimitahoja tuetaan ja opastetaan toimimaan kulttuuri- ja taidepalvelujen tuottajina. Kulttuuritiimi räätälöity pyynnöstä yksikkökohtaisia ryhmäkoulutuksia. Syksyllä 2015 järjestettiin kaksi osallisuusperuskoulutusta henkilöstölle. Avoimen hallinnon ohjelman kanssa tehty yhteistyötä ja järjestetty mm. osallisuusseminaari elokuussa Osallisuusvastaavien verkosto levittää toimintamalleja tahoillaan. Osallisuusverkoston yhteistä työ / materiaalialustaa täydennetään jatkuvasti. Koulutukset suunniteltu ja toteutettu kehityspäällikkö / hankekoordinaattori / kulttuurituottaja -tiimillä. Kehityspäällikkö toimii konsernipalvelujen hallinnoiman Kuopion lähidemokratiamallin valmistelun projektipäällikkönä. Mallin valmistelu on edennyt suunnitellussa aikataulussa. Syksyllä järjestettiin kahden iltapäivän aikana teematyöpajoja, joissa tehtiin n. 250 työtuntia. Kulttuuriin aktivointisuunnitelma hyväksytty lautakunnassa marraskuussa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen Kulttuuripolku ja erityisnuorten työpajat edenneet suunnitellusti. Maaningan koulut liittyivät polkuihin. Syksyn Kulttuurikello ilmestynyt. Iloa ilmaisusta -hanke käynnistynyt ja edennyt suunnitellusti hankekouluilla, Riistavedellä ja Karttulassa. Supersyyslomaohjelma järjestetty. Osallistuttu Turun opintomatkalle ja Tampereen kulttuuritoimijoiden neuvottelupäivään. Haettu ja valittu EU:n Luova Eurooppa study visit:iin Birminghamiin. Haettu Taiteen edistämiskeskukselta avustusta kehitysvammaisten ja tukea tarvitsevien taidetoiminnan kehittämiseen. Syksyn kulttuurirohdot ilmestyivät. Kulttuurikahvila kokoontumisissa musiikkikeskuksella käsiteltiin elokuvaa, kuvataidetta, kirjallisuutta ja muotoilua ko. aloja edustavien vieraiden välityksellä. Yhteisö- 19

22 taiteilijoita on ollut toteuttamassa Linnanpellon - Männistön kuvapajaa, eri palveluyksiköissä tapahtuvaa taidetoimintaa (tanssi, musiikki, klovneria) sekä yksilöohjausta. Ylä- Savon kulttuuri- ja sotetoimijoiden vierailu Kuopiossa Järjestetty Olonkorjuutori ja osallistuttu Nilsiän taiteiden yön toteutukseen osana Kuopio juhlii -kokonaisuutta. Toteutettu itsenäisyyspäivän juhla ja aktivoitu maaseutualueita paikallisten juhlien järjestämiseen. Aloitettu Pakkaspäivien / juhlien ja Nilsiän musiikkileirin 2016 tuottaminen. Nilsiän Mantun valolaitteisto nykyaikaistettu. Oltu mukana mm. opiskelijoiden tietotoreilla ja toimittu kulttuuritoimijoiden yhteistyöryhmän koollekutsujana. Seuranta Arviointikriteeri Tehokas ja vaikuttava ehkäisevä (mielenterveys-) ja päihdetyö Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Tehokas ja vaikuttava ja näkyvä ehkäisevä työ Ehkäisevä päihdetyö (alkoholi, tupakka, nuuska, huumeet) kaikille ikäryhmille PAKKAtoimintamallin mukaisesti eri teemoin läpi vuoden Ehkäisevän päihdetyön viikko vk 45 koordinointi, suunnittelu, toteutus ja arviointi Vanhusten viikolla ehkäisevän päihdetyön teeman näkyvästi esille tuominen Savuton Kunta toiminnan aktivointi ja koordinointi Huomaa Lapsi - toimintaryhmien koordinointi ja toteuttaminen ja konkreettinen ohjaustyö Vanhempainillat Örebro - metodin mukaisesti Nuorille ja nuorten vanhemmille ennaltaehkäisevä päihdekeskustelu matalankynnyksen paikoissa Ehkäisevän päihdetyön koulutusten/seminaarien suunnittelu ja toteutus esim. huumeaiheinen koulutus helmikuussa 2015 Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät syksy 2015 yhteistyössä kuntien, THL:n ja kolmannen sektorin kanssa. Ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, hyvinvointikoordinaattori III Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät järjestettiin Kuopiossa, ne onnistuivat erittäin hyvin, osallistujia oli noin 160. Ehkäisevän päihdetyön koordinaattori on osallistunut valtakunnallisen Pakka-verkoston toimintaan ja suunnitellut valtakunnallisia toimenpiteitä vuodelle Kuopion Pakka-työryhmät ovat kokoontuneet suunnitellusti. Pakka on ollut esillä Joulun avajaisissa torilla, ja ehkäisevää päihdetyötä on jalkautettu mm. Pyörön terveysasemalle ikäihmisiin suunnattuna. Yhdessä järjestöjen, oppilaitosten, kunnan työntekijöiden ja elinkeinoelämän kanssa on suunniteltu myös laajaa kannabiksen vastaista kampanjaa vuodelle 2016, jossa nuoret osallistetaan mukaan toteuttajiksi, sekä vanhempainiltoja 2. asteelle ja jalkautumisia 2 asteen opiskelijoiden pariin. Savuton Kuopio -ohjelmaan liittyen on haettu rahaa 2. asteelle kohdistuvaan savuttomuus-hankkeeseen, hanke ei 20

23 Arviointikriteeri Vapaaehtoisja vertaistoimintamallien kehittäminen. Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Kuntalaisten aktivoiminen vapaaehtois- ja vertaistoimintaan. Vertaisohjaaja/vapaaehtoistoi minnan koordinointi ja koulutus Kuopiossa (Arkeen voimaa). Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan järjestäminen (Arkeen Voimaa, kulttuuri, liikunta jne). Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Valikko työryhmän ja kaupungin muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä Arkeen Voimaa -ryhmien markkinointi, rekrytointi, koordinointi, toteutus ja arviointi Vapaaehtoistoimijoiden tukeminen ja kannustus. Vertaistukisivuston päivitys ja markkinointi. Hyvinvoinnin edistämisen johtaja, hyvinvointikoordinaattori, liikunnanohjaajat, kulttuurisuunnittelija mennyt läpi mutta sitä haetaan vielä uudestaan. Music Against Drugs -laaja päihdevalistuskampanja on toteutunut kaikilla kuopiolaisilla yläkouluilla syksyllä 2015, nuorten päihde-ja asennekyselyyn saatiin yli 1400 vastausta, myös opettajien ja nuorisotyöntekijöiden vastauksia saatiin jonkin verran. Kampanjan päätapahtuma järjestettiin ehkäisevän päihdetyön viikolla Pinarilla, ja siihen osallistui yli 150 nuorta, tilaisuudessa esiintyi neljä parasta bändikilpailuun osallistunutta nuorten bändiä. Kampanjan lopputilaisuus on helmikuussa Seuranta RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 6. Tasapainoinen talous Arkeen voimaa -koulutetuille ohjaajille on järjestetty kaksi hyvinvointi- ja vertaistuellista tapaamista, ohjaajat ovat osallistuneet myös ryhmien markkinointiin. Kuopioon on saatu yksi uusi koulutettu ohjaaja. Hyvinvointikoordinaattori on osallistunut Valikkotyöryhmään, jossa on pohdittu mm. kaupungin ja järjestöjen välisen yhteistyön näkyvyyttä, on koottu kaupungin nettisivuille yhteenveto eri yhteistyöryhmistä joissa kaupunki ja järjestöt toimivat yhdessä. Yhteistyöfoorumi on myös järjestetty yhteistyössä SOSTE:n, RAY:n ja kaupungin kanssa. Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Arkeen Voimaa ohjaajakouluttajana Jyväskylässä joulukuussa. Arviointikriteeri Hankintojen hallinta Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Ostopalveluja tarkastellaan kriittisesti osana talouden tasapainotusta. Setlementti Puijola - asukastupatoiminnan käytännön toiminnan järjestäminen, isompien tuotantojen hankkiminen ostopalveluna. Hyvinvoinnin edistämisen johtaja, kehityspäällikkö Seuranta Asukastupaohjaajien rekrytoinnin (rahoituksen) takkuilun vuoksi sopimus tarkastelua ei ole voitu vielä tehdä Setlementti Puijolan kanssa. Kuopio juhlii -tapahtuman tuottaminen vuodelle 2016 kilpailutettu. 21

24 Arviointikriteeri Henkilöstötyön tuottavuus Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Henkilöstön suorituskyky paranee ja työkyvyttömyyskustannusten osuus palkkasummasta vähenee. Säännölliset työpaikkakokoukset, palvelujen yhteensovittaminen, työhyvinvointiparitoiminnan vahvistaminen, TYHY-päivät 2 x vuodessa, liikuntaryhmä ja englanninkielen ryhmä (WHO konferenssi 6/2015) tarjolla maksutta henkilöstölle. Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Seuranta Säännölliset työpaikkakokoukset. Kevätkaudella kehityskeskustelut. Tyhy- liikuntaa tarjolla kansalaisopiston kanssa yhdessä. Tyhy- kuoro harjoitteli ja esiintyi loppuvuodesta. Kaari- työhyvinvointikyselyn tulokset saatiin: Keskiarvon paremmalla puolella tulokset lukuun ottamatta työajan riittävyyttä työtehtävien suorittamiseen. Tutustumis/TYHY-matka pikkubussilla Turkuun Palveluverkon ja toimitilojen käytön tehokkuus Palveluverkostojen ja tilojen käytön tehokkuutta lisätään edelleen. Tarpeettomista tiloista luovutaan (myynti, ulosvuokraus). Asukastupaverkostoa kehitetään Asukastupaverkoston kehittämissuunnitelmassa esitetyllä kumppanuusmallilla. Tilojen käyttöä myös kaupungin palvelujen tuotantoon tehostetaan. Hyvinvoinnin edistämisen johtaja, kansalaisopiston rehtori, kehityspäällikkö Alavan tilojen käytön jatkuminen turvattu ta- määrärahalla. Käynnistetään asukastupatoiminnan osalta Karttulan ja Maaningan alueilla mahdollisten yhteistyökumppanien kartoitus. Tuottavuuden kehittyminen Budjettitietoisuutta ja talousymmärrystä parannetaan kaikilla tasoilla. Ta-kuukausiseurannat ja johdon raportit käydään läpi työpaikkakokouksissa. Jokaisella mahdollisuus seurata toiminnon kohteensa ta-toteutumista. Hyvinvoinnin edistämisen johtaja, taloussihteeri (valmis) Toiminnan ja talouden seuranta toteutettu suunnitelmallisesti ja tarkasti. Pysytty talousarviossa. Henkilöstötarvetta vähennetään uusilla toimintatavoilla ja tuottavuustoimenpiteillä. Henkilöstöresurssin oikea käyttö suunnitellaan pidemmän tähtäimen henkilöstösuunnitelmilla. Laskennallinen henkilöstötyön tuottavuus paranee 75 htv:tta vastaavasti. Laaditaan henkilöstösuunnitelma TA 2015 osana. Vapautuvien toimien täyttö arvioidaan tapauskohtaisesti. Hyvinvoinnin edistämisen johtaja, henkilöstösihteeri Asukastuville sijoittuvia, uudelleen sijoitettavia henkiöitä rekrytoitu kokeiluun kuusi kappaletta. Tehtäväkuvan määrittely on valmistelussa. Palvelujen laatutasoja tarkastellaan kustannuskehityksen hallitsemiseksi. Palvelurakenteita ja palveluprosesseja kehitetään tuottavammaksi ja vaikuttavammaksi. Eri palveluiden seuranta- ja palautejärjestelmien kehittäminen. Tarvittavat toimenpiteet palveluprosessien parantamiseksi. Hyvinvoinnin edistämisen johtaja, koko henkilöstö V- asemalle merkitty taulukkoon, miten eri toiminnoista kootaan seuranta- ja palautetietoa. Mm. Menox-liikuntaneuvonnassa ja työttömien aktivointihankkeessa palautetietojen keräämistä kehitetty. Jatkossa em. käytössä 15 D, samoin Arkeen Voimaa -toiminnassa. 22

25 8. Määrätietoinen johtaminen Arviointikriteeri Kokonaisjohtaminen Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Toimintaa, taloutta ja henkilöstöä suunnitellaan ja johdetaan pitkäjänteisesti ja kokonaisuus huomioiden. Säännölliset työpaikkakokoukset, laajat suunnitelmat lähtökohtana: Asukastupatoiminnan kehittämissuunnitelma, Osallisuussuunnitelma, Liikuntapalvelusuunnitelma, Henkilöstösuunnitelma. Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Seuranta Osallistava, yhteinen suunnittelu vuoden 2016 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä käyttösuunnitelman osalta. Kulttuuripalvelusuunnitelma hyväksytty hyvinvoinnin edistämisen lautakunnassa 11/ Määrätietoinen kokonaisjohtaminen Arviointikriteeri Kansalaisopiston toimintaalue laajenee Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Toteutetaan Kuopion ja Maaningan kuntaliitos laadukkaasti. Otetaan käyttöön uusi organisaatiomalli, jonka avulla tarjotaan laadukasta palvelua / opetusta / toimintaa koko toiminta-alueella. Rehtorit Seuranta (valmis) Kansalaisopistossa on otettu käyttöön uusi organisaatiomalli, jonka avulla pystytään tarjoamaan laadukasta palvelua/opetusta/toimintaa koko toiminta-alueella. Asiakaspalautteen perusteella maaninkalaiset ovat olleet tyytyväisiä opiston palveluihin. 23

26 Taidepalvelut Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkankaan katsaus ajalta Toiminta Taidelaitokset ovat menestyneet hyvin kiristyneessä kilpailussa ja tiukassa taloustilanteessa. Teatterin ensimmäinen täysi toimintavuosi peruskorjatussa ja laajennetussa teatteritalossa onnistui suunnitelmien mukaisesti. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Teatterin osalta tulotavoite saavutettiin, mutta menot ylittyivät peruskorjauksesta ja laajennuksesta aiheutuneen lomapalkkavelan vuoksi siten, että toimintakate ylittyi n Teatterilla on ensimmäinen kolmivuotisbudjettikausi, joten negatiivinen tulos siirtyy vuodelle Musiikkikeskuksella on kolmivuotisbudjettikauden viimeinen vuosi ja hyvä tulos (n e) jää vuoden 2015 tilinpäätökseen. Henkilöstö Henkilöstön määrä on yhteensä 121 htv, jossa on 1,2 htv kasvu edelliseen vuoteen. Musiikkikeskuksessa henkilöstömäärä kasvoi, kun työ-, perhe- ja opintovapaalla ollut henkilöstö palasi takaisin töihin. Lisäksi syyskauden 2015 alusta alkaen saatiin täytettyä pitkään avoimena olleet ja määräaikaisten työsuhteitten turvin hoidetut fagotin äänenjohtajan, II-viulunsoittajan, käyrätorven varaäänenjohtajan ja alttoviulun äänenjohtajan tehtävät. Kuopion konservatorio irtisanoi vahtimestarien ostopalvelusopimuksen alkaen, ja em. tehtäviin palkattiin 1.8. alkaen kaksi aulaisäntää. Kaupunginteatterin vakinaisen henkilöstön määrä pysyi edellisvuoden tasolla, mutta esitystoiminnan turvaamiseksi palkattujen sairaus- ja äitiyslomansijaisten vuoksi palkkakustannukset ylittyivät budjetoidusta. Tuottavuus- ja tasapainotustoimenpiteiden toteutuminen alkaen Kuopion kaupunginorkesterin pääsylippujen hintoja korotettiin n. 5 % ja taidelaitosten lipunmyynnin palvelumaksua 1,5 eurosta 2 euroon, lisäksi tilavuokriin tehtiin joidenkin tilojen osalta tarkistuksia. Henkilöstösäästöjä saatiin aikaan seuraavasti: Syyskauden alusta toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin täytetyt muusikoitten tehtävät olivat alkuvuoden aikana määräaikaisesti vain osan vuotta täytettynä. Asiakasneuvojan jäätyä eläkkeelle ja tiedottajan siirryttyä osa-aikaeläkkeelle tehtäviin ei palkattu korvaavia henkilöitä. II-viulunsoittajan ja sellonsoittajan tehtävien jäätyä avoimeksi niitä ei täytetty. Opinto-, perhe-, ja työlomilla olevien I-viulun soittajan, I-viulun äänenjohtajan, kontrabasson varaäänenjohtajan, alttoviulun soittajan, klarinetin varaäänenjohtajan tehtäviä täytettiin vain osaksi vuotta määräaikaisilla työsopimuksilla. Kaupunginteatterin tuottavuus- ja tasapainotustoimenpiteet kohdistuivat säästöihin palveluiden ostoissa. Säästöjä saatiin asiantuntijapalveluissa sekä matka- ja majoituskustannuksista. Myös työaineiden ostot olivat säästötoimenpiteiden kohteena. Tuottavuutta lisättiin panostamalla toimenpiteitä vuokraustoimintaan. Toimenpiteiden seurauksena toimintatuottotavoite ylitettiin n eurolla. Tasapainotustoimenpiteet auttoivat kattamaan sairaus- ja äitiyslomista aiheutuneiden ylimääräisten palkkakustannusten kattamisessa siten, että toimintakate ylittyi ainoastaan euroa. 24

27 Taidepalvelut VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 3. Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisö Arviointikriteeri Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinointi Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Ylläpidetään kaupungin houkuttelevuutta ja positiivista Kuopio-kuvaa Kaupunginteatteri: Minna-näyttämölle tuotetaan vuoden aikana ensiiltaan 4 näytelmää ja Marianäyttämölle 3 näytelmää. Lisäksi tuotetaan vierailuesityksiä ja yhteistuotantoja kaupunginorkesterin ja oppilaitosten kanssa. Musiikkikeskus: Tuotetaan vetovoimaisia klassisia-, viihde- ja muita konsertteja ja vuokrataan Musiikkikeskuksen tiloja kokous-, kongressi-, konsertti- ja muuhun tapahtumakäyttöön. Taidelaitokset jatkavat yhteistyötä paikallisten ja maakunnassa toimivien yritysten kanssa ja etsivät uusia valtakunnallisia yhteistyökumppaneita. Yhteislipunmyyntiä kehitetään edelleen ja hyödynnetään sosiaalista mediaa viestinnässä. Kaupunginorkesterin esiintymisiä laitoksissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Ylläpidetään ja kehitetään edelleen kummitoimintaa. Teatterinjohtaja, musiikkikeskuksen johtaja Seuranta Minna-näyttämölle tuotettu seurantajakson aikana 4 ensiiltaa ja Maria-näyttämölle 3 ensi-iltaa. Lisäksi tuotettu vierailuesityksiä ja yhteistuotantoja yht. 36 esitystä. Yleisötyötä, muita tapahtumia ja tilavuokrauksia on kaupunginteatterissa ollut 127 kertaa, joissa osallistujia henkilöä. Seurantajakson aikana teatterin esityksissä ja tapahtumissa oli kävijää. Yhteistyötä jatkettu paikallisten ja maakunnallisten yritysten kanssa. Kuopio Infon lipunmyyntipiste avattu ja sosiaalisen median käyttöä lisätty. Kaupunginorkesterilla on ollut seurantajakson aikana 58 konserttia, kaupunginteatterin The Sound of Music - musikaaliin orkesteri on osallistunut 30 kertaa säestävänä orkesterina. Lisäksi orkesterin pienyhtyeet ovat konsertoineet laitoksissa 59 kertaa. Kuulijoita on ollut yhteensä Musiikkikeskuksessa on seurantajakson aikana ollut ulkopuolisen järjestämiä tilaisuuksia 371 ja 372 kaupungin/talon sisäistä tapahtumaa, joissa kävijöitä on ollut yhteensä ASUKKAAT JA PALVELUT Arviointikriteeri Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Asiakkaita tuetaan ja ohjataan sekä kannustetaan omatoimisuuteen ja käyttämään ns. matalan kynnyksen palveluja. Toimintatapaa kehitetään erityisesti aikuisten Sähköisen viestinnän kehittäminen ja verkkopalvelun tehostaminen. Teatterinjohtaja, musiikkikeskuksen johtaja Seuranta Sähköistä viestintää ja verkkopalvelujen käyttöä kehitetty. 25

28 pärjäämisen tuen palveluissa sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden pärjäämisen tuen palveluissa. 3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Palveluverkon ja toimiti- vuosikorjausten to- Musiikkikeskuksen lojen käytön teuttaminen ja peruskorjauksen suunnitte- tehokkuus lu. Talon käyttökatko n. 2 kk kesällä Seuranta Musiikkikeskuksen vuosikorjausten ja peruskorjauksen suunnittelu etenee suunnitellusti. Vuosina 2016 ja 2017 talo suljettu kahden kuukauden ajan peruskorjausten takia kesä-elokuussa. Vuonna 2018 talo suljetaan tammikuun alusta elokuun loppuun saakka. Musiikkikeskuksen tapahtumatuotannon käyttöön saadaan tarvittaessa lisätiloja Musiikkikeskuksen ja Musiikkikeskuksessa toimivien oppilaitosten välisen ristiinkäyttösopimuksen turvin. 6. Tasapainoinen talous Arviointikriteeri Hankintojen hallinta Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Ostopalvelua tarkastellaan kriittisesti osana talouden tasapainotusta. Taiteilijoiden rekrytoinnissa käytetään edelleen ostopalveluja täydentämään tarvittavia rekrytointeja. Teatterinjohtaja, musiikkikeskuksen johtaja Seuranta Toiminta edennyt suunnitelmien mukaisesti. Musiikkikeskus ja teatteri täydentävät taiteilijoiden rekrytointeja ostopalvelujen kautta. Tuottavuuden kehittyminen Budjettitietoisuutta ja talousymmärrystä parannetaan kaikilla tasoilla. Informoidaan henkilöstöä kaupungin ja taidelaitosten taloustilanteesta säännöllisesti. Teatterinjohtaja, musiikkikeskuksen johtaja Henkilöstölle tiedotettu henkilökuntakokouksissa taloustilanteesta. Henkilöstötarvetta vähennetään uusilla toimintatavoilla ja tuottavuustoimenpiteillä. Henkilöstöresurssin oikea käyttö suunnitellaan pidemmän tähtäimen henkilöstösuunnitelmilla. Tehtävien jäädessä avoimeksi rekrytointitarvetta tarkastellaan kriittisesti, mutta kuitenkin niin että taidelaitosten toimintaedellytykset säilyvät. Teatterinjohtaja, musiikkikeskuksen johtaja Musiikkikeskuksen ja teatterin yhteistyötä kehitetään tiimiorganisaation avulla tavoitteena tarvittaessa työskentely molemmissa taidelaitoksissa kuitenkin toimintaa vaarantamatta. Taidepalveluissa sekä asiakaspalveluhenkilöstön että tekniikan yhteistyötä tiivistetty laitosten välillä. 26

29 Laskennallinen henkilöstötyön tuottavuus paranee 75 htv:tta vastaavasti. Palvelujen laatutasoja tarkastellaan kustannuskehityksen hallitsemiseksi. Palvelurakenteita ja palveluprosesseja kehitetään tuottavammaksi ja vaikuttavammaksi. Pyritään löytämään taidelaitosten ja kaupungin muiden toimijoiden välisiä yhteistyömuotoja. Teatterinjohtaja, musiikkikeskuksen johtaja Orkesterin ja teatterin yhteistyöproduktiot jatkuneet (Sound of Music, Joulupysäkki). Kaupunginteatterin markkinoija siirtynyt 50 % työajalla Kuopio Infoon taaten Infon toiminnan jatkumisen vuonna Musiikkikeskuksessa on toteutettu kahden erilaisen tehtävän (asiakasneuvoja/vahtimestari) yhdistäminen ja palkattu aulapalveluhenkilöstöä. Tiedottaja on siirtynyt puolipäivätoimiseksi. Muusikoiden avoimeksi jääneitä tehtäviä tai erilaisten vapaiden sijaisuuksia ei ole täytetty kokoaikaisesti. 8. Määrätietoinen kokonaisjohtaminen Arviointikriteeri Kokonaisjohtaminen Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Toimintaa, taloutta ja henkilöstöä suunnitellaan ja johdetaan pitkäjänteisesti ja kokonaisuus huomioiden. Kuopiossa turvataan toimintaedellytykset Itä- Suomen suurimmalle sinfoniaorkesterille ja ammattiteatterille. Teatterinjohtaja, musiikkikeskuksen johtaja Seuranta etenee suunnitellusti 27

30 Tapahtumapalvelut Tapahtumapalveluiden johtaja Jaana Vasankarin katsaus ajalta Toiminta Haaga-Helia AMK:n ja tapahtumapalveluiden toteuttaman tutkimuskehitys-yhteistyön I-kausi päättyi toukokuuhun. Tapahtumat kronologisessa järjestyksessä olivat: Kunnon Askel, Kuopio RockCock, Kalevan Kisat 2014, Taidetori, Kuopion Uusi Kesäteatteri, Trust Kapital OPEN, Kuopio Maraton, Finland Ice Marathon, Puijon Kisat sekä Kallavesj -messut. Uudelle kaudelle lähti mukaan 9 tapahtumaa ja kaudelle ilmoittautui 2 uutta avaintapahtumaa. Tapahtumapalvelut teki 1.vaiheen hakuselvityksen vuotiaiden Euroopan Nuorten talviolympiafestivaalien järjestämisen mahdollisuutta Kuopiossa vuonna Kh (29.6) piti hanketta hyvänä, mutta vetäytyi kuitenkin taloudellisista syistä. HEP:in lautakunta nimesi Tapahtumakaupunki 2025-ohjelman kehittämistyöryhmän (3 lautakunnan jäsentä). Työryhmä aloitti työskentelyn kesän jälkeen. Tapahtumakaupunkiohjelmasta järjestettiin lausuntokierros. Tapahtumapalveluiden vuoden 2015 aikana järjestämät tilaisuudet sai palautteen mukaan hyvän vastaanoton, ja vastaavia järjestetään jatkossakin Tapahtumapalveluiden vuoden 2015 aikana järjestämät tilaisuudet sai palautteen mukaan hyvän vastaanoton, ja vastaavia järjestetään jatkossakin Olennaiset poikkeamat talousarvioon Pienehköjä euromääräisiä poikkeamia. Tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden seuranta Tapahtumapalveluiden asiakaspalvelua ja tapahtumatukien hakua tiedonkeruineen on kehitetty sähköisten palveluiden muodossa. Kuopion tapahtumien taloudellisista vaikutuksista julkaistiin toukokuussa julkaisu mm. http.// Tutkimuksessa käytettiin osittain hyväksi myös tapahtumapalveluiden sähköistä tiedonkeruuta. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Tapahtumapalveluiden henkilöstö vahvistui tapahtumasihteerin puolen vuoden työpanoksella. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Tapahtumatutkimusyhteistyössä on asiantuntijapalveluja, joista tapahtumajärjestäjät maksoivat oman osuutensa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen on toteutunut suunnitellusti. 28

31 Tapahtumapalvelut 1. VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Arviointikriteeri Tapahtumat vireyttävät elinkeinoelämää, tuovat tuloja ja työpaikkoja Kuopioon Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Tapahtumien taloudelliset vaikutukset alueelle noin 30 M. Tapahtumia ympäri vuoden, myös ns. matkailun hiljaisina aikoina. Kerätään uusilla sähköisillä menetelmillä ns. primääridataa tapahtumista, ja tehdään tietoa tapahtumien vaikutuksista tunnetuksi elinkeinoelämälle ja päättäjille. Lisätään yhteistyötä tapahtumien ja yrittäjien kanssa. tapahtumapalveluiden johtaja Seuranta Savonia AMK julkisti tapahtumien talousvaikutuksista tehdyn tutkimuksen ja selvitti tapahtumakohtaisesti talousvaikutuksia järjestetyssä tapahtumakaupunkiseminaarissa, ks. us Tutkimuksessa käytettiin osittain kaupungin sähköisen tapahtumatukien hakuprosessin tiedonkeruusta syntyneitä tilastoja. Tapahtumilla on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus. Usean Kuopion tapahtuman talousvaikutus on 2-4 milj.. Esim. Kuopio RockCock Speedaus eli SpeedMeeting järjestettiin Kuopiossa ensimmäisen kerran ja saavutti osallistujien suosion niin, että speedaus järjestettiin toisen kerran uudestaan syksyllä Musiikkikeskuksella. Kaupungin sähköinen tapahtumatukien haku ja tiedonkeruu mallia kevennettiin edellisvuoden versiosta E- lomakkeella: keet/2719/lomake.html. Kuopion kaupunki, tapahtumapalvelut oli esittelypisteellä mukana mm uudessa Kuopio Veneilee -tapahtumassa Pirttiniemessä Tapahtumapalvelut kysyi yrittäjiltä, mitä tietoa he tarvitsevat tapahtumista, ja sen mukaan koottiin vuoden 2016 tapahtumat pähkinänkuoreen yrittäjille ja sidosryhmille jaettuun tapahtumapalveluiden uutiskirjeeseen. Puijon Kisojen yritys- ja markkinointivaikutusten arviointi aloitettiin liittyen maailmancupin 2017 ja 2018 yhteistyösopimusvalmisteluihin kv:lle. FIS vahvisti kilpailukalenteriinsa Kuopion maailmancupin yhdistetyn osakilpailun vuodelle 2016, ja alustavasti myös vuosille 2017 ja Vuoden 2017 kisat saadaan viikon lopulle, mikä nähdään edellytykselle saada kävijöitä lisää. 29

32 2. Innovaatio- ja opiskelukaupunki Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Opiskelijakaupungin imagon vahvistuminen Opiskelijakaupungin imagoa vahvistavien tapahtumien edistäminen ja hyödyntäminen. Opiskelijakaupungin imagoa vahvistavia tapahtumia hyödynnetään tavoitteellisesti. tapahtumapalveluiden johtaja Seuranta Tapahtumapalvelut teki 1. vaiheen hakuselvityksen vuotiaiden Euroopan Nuorten talvi-olympiafestivaalien järjestämisen mahdollisuutta Kuopiossa vuonna Kh (29.6) piti hanketta hyvänä, mutta vetäytyi kuitenkin taloudellisista syihin vedoten. Ainutlaatuinen Kuopion Hopeasommanfinaali2016:n muistopalkintosuunnitteluprosessi käynnistyi Savonia AMK:n opiskelijatyönä, josta finalistimalleista - Sompa ja Tähtäin - toteutettiin nettiäänestys PHS:n verkkosivuilla. Voiton vei Sompa. Uusia innovaatioavauksia tuli myös liittyen ympäristönsuojeluun; Ympäristöviisas tapahtuma -kilpailu, sekä Ekokompassi-mallin selvittäminen Kuopion muutamille suurtapahtumille. Kaksi tapahtumaa toinen Kuopiossa ja toinen Tahkolla aloitti Ekopassin arvioinnin. Suomen Lentopalloliitto ry päätti Kuopiolle juniorilentopallon PowerCup - suurtapahtuman vuodelle Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisö Uudet tapahtumat MILjazz ja Ipana Festivaali toteutui onnistuneesti. Arviointikriteeri Kansainvälinen, kansallinen ja alueellinen verkottuminen Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Kuopio on merkittävien tapahtumien hakijana ja järjestäjänä 10 tärkeimmän tapahtumakaupungin joukossa Suomessa. Kuopio vahvistuu myös potentiaalisten kansainvälisten tapahtumien kaupunkina. Kuopio ja sen tapahtumajärjestäjät osallistuvat mm. valtion, Finland Festivalin ja Sport Finlandin järjestämään toimintaan. Kansainvälistä potentiaalia omaavien tapahtumien esiin nostaminen. Vuoden 2016 Hopeasompa - kumppanuusverkoston luominen. tapahtumapalveluiden johtaja Seuranta Kuopio oli mukana Sport Finlandkaupunkien kokouksissa 6.3., ja , josta viimeisin oli laaja kansallista urheilutapahtumien strategiaa käynnistävä kokous. Hopeasompa finaalit 2016 valmistelu aloitettiin, myös ns. kumppanuusosa, ks. keet/2659/lomake.html. Olimme mukana myös Helsingin kaupungin järjestämässä Suomen tämän vuoden suurimman tapahtuman Gymnaestaradan katselmuksessa. Kuopion kaupunki oli edustettuna Kuusamon Ruka Nordic Openingin FIStilaisuuksissa marraskuussa, jossa tärkeitä uusia kontakteja mm FIS yhdistetyn lajijohtoon. 30

33 Kuopio- Tahko - tapahtumakaupungin kilpailukyky paranee 1) Kuopio-Tahko tapahtumakaupungin kehittämissuunnitelmaa aletaan toteuttaa laajalla yhteistyöllä ja sitoutumisella. 2) Kuopiolaisia kannustetaan järjestämään ja hakemaan tapahtumia. 3) Kuopion tunnettuus tapahtumajärjestäjille paranee 1) Kuopion tapahtumakaupungin kehittäminen vuoteen suunnitelmaa aletaan toteuttaa. Laaditaan myös suurtapahtumien hakustrategia. 2) Järjestetään Tapahtumakaupunki seminaari ja toimitaan verkostoissa. 3) Kuopiota markkinoidaan tapahtumajärjestäjille, kaupunkia markkinoidaan tapahtumien välityksellä ja tapahtumien markkinointia edistetään. tapahtumapalveluiden johtaja HEP-lautakunta nimesi Tapahtumakaupunki 2025-ohjelman kehittämistyöryhmän (3 lautakunnan jäsentä). Työryhmä aloitti työskentelyn kesän jälkeen. Tapahtumakaupunkiohjelmasta järjestettiin lausuntokierros. Puijon yleissuunnitelman tarkistus on hyväksytty kh:ssa 11.5., joka mahdollistaa tapahtumien järjestämisen. Kevään Kuopio - Tapahtumien kaupunki VI-seminaariin osallistui 70, ja syksyllä järjestettyyn seminaariin 45 henkilöä. Tapahtumien tutkimus-kehittämisyhteistyön (10 tapahtumaa) loppukatsaus pidettiin Uudelle kaudelle lähti mukaan 9 tapahtumaa ja kaudelle on jo ilmoittautunut 2 uutta avaintapahtumaa. 2. ASUKKAAT JA PALVELUT 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Asiakastuntemuksen parantuminen. Tapahtumajärjestäjät kokevat kaupungin hyvänä yhteistyökumppanina ja tapahtumajärjestämisen mahdollistajana Tapahtumajärjestäjien, kaupungin ja oppilaitosten yhteistyö ja vuorovaikutus tiivistyy. Ylläpidetään ja otetaan uusia työvälineitä, erityisesti sähköisiä palveluja käyttöön. Palautetta ja tutkittua tietoa kerätään ja käytetään erityisesti Kuopiossa toistuvien tapahtumien kehittämiseen (mm. HaagaHelia tutkimus- ja kehityshanke, myös Savonia AMK:n). Konkreettisia sähköisiä työvälineitä tapahtumajärjestäjille tarjotaan mm. Kuopion kaupungin tapahtumajärjestäjien nettisivuilla (mm. tapahtumajärjestäjän opas, tapahtumauutiset- ja kalenteri, tapahtumajärjestäjien ja -hakijoiden palvelua edistävä suunnittelukalenteri, jossa tavoite on 5 vuotta eteenpäin olevien tapahtumien tiedot, sekä sähköisesti haettavat tapahtumatuet (ml tiedonkeruu). Tapahtumajärjestäjän itsearviointiin lisättiin merkittävä ympäristöosio. tapahtumapalveluiden johtaja Seuranta Tapahtumajärjestäjien nettisivut ml tapahtumasuunnittelukalenteri, tapahtumajärjestäjän opas ja - itsearviointi, päivitettiin huomioiden muutamat mm. viranomaisyhteistyönä tulleet toiveet (mm. poliisi, ympäristönsuojelu) ks. a/tapahtumajarjestajat Sähköisiä palveluja E-lomakkeen muodossa ovat mm. tapahtumien avustusten haku, tiedonkeruu, ilmoittautumiset, maanomistajanluvat tapahtumille. Tapahtumapalvelut verkostoitui osaltaan myös Savonian AMK ja Puijon Kisojen kumppanuussopimuksen kautta yhteistyöhön, ks. mm. HSfinaali2016 valmistelu. Puijon Kisat vedettiin läpi poikkeuksellisen tuulisissa olosuhteissa. Kisa siirrettiin lyhyessä ajassa kunnostettuun pienempään mäkeen. Finland Ice Marathon ja Kuopio Maraton olivat mukana asiakastyytyväisyyttä ja laatua selvittäneessä tapahtumatutkimuksessa. Molemmat ulkoilmatapahtumat vietiin läpi melko 31

34 hyvissä olosuhteissa. 3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 8. Määrätietoinen johtaminen Arviointikriteeri Tapahtumapalveluiden henkilöstöresurssi ja osaaminen paranee Tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilö Yhteistyö ja tiedonkulku paranee. Määrätietoinen yhteistyön ja sisäisen tiedon kulun parantaminen. tapahtumapalveluiden johtaja Seuranta Ks. Tapahtumakaupunki2025-ohjelma. Myös tapahtumakaupungin markkinointistrategia päivitettiin, ja tapahtumakaupunki facebook ja instagram -sivut avattiin. Tapahtumapalvelut sai vahvistusta tapahtumasihteerin puolen vuoden työpanoksen muodossa. Tapahtumapalveluiden vuoden 2015 aikana järjestämät tilaisuudet sai palautteen mukaan hyvän vastaanoton, ja vastaavia järjestetään jatkossakin. Tapahtumapalvelut kartoitti Kuopion majoituspaikkatiedot, jotka sisältää majoituspaikkojen tyypit, vuodepaikat, yhteystiedot jne. 32

35 Kuopion kaupunki Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Kasvun ja oppimisen palvelualue Sisäisen valvonnan selonteko SELONTEKO VUODEN 2015 HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN JA KASVUN JA OPPIMISEN PALVELUALUEEN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että toiminta on taloudellista ja tuloksellista, tavoitteet saavuttavaa, päätösten perusteena oleva tieto riittävää ja luotettavaa. Tarkoituksena on myös, että ja lakeja, säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja omaisuutta sekä voimavaroja turvataan. Sisäinen valvonta on varmistamistyötä, joka on toimialan johdon tekemää tai johdon lukuun tehtyä. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten ja määräysten noudattamisessa ei ole havaittu oikeusseuraamuksia aiheuttaneita ongelmia. Vähäisiä puutteita on havaittu ja niihin on puututtu tapauskohtaisesti. Tiedotusta ja ohjausta on annettu myös kohdennetusti. Joissakin tapauksissa tilanteeseen on vaikuttanut resurssien vähäisyys. Valmistelussa on korostettu yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkitystä. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen sekä varojen käyttö Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittain, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta tai poikkeamista sekä niiden johdosta tehdyistä toimista on kerrottu vuoden 2015 talouden ja toiminnan seurantaraporteissa. Talousarviomuutoksia kuluvana vuonna on esitetty molemmilla palvelualueilla hanketoiminnan osalta, joilla ei ole ollut vaikutusta toimintakatteeseen. Toimintakatteeseen vaikuttava talousarviomuutos oli Alavan Palvelutalon vuokramääräraha, ko. tila otettiin käyttöön syksyllä huomioitu hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen talousarviossa. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen vuoden 2015 toimintakatteen toteutuma on 99,3 % ja kasvun ja oppimisen palvelualueen toimintakatteen toteutuma on 99,7 %. Riskienhallinnan järjestäminen Sisäisen valvonnan suunnitelma on laadittu ja suunnitelma on hyväksytty hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen lautakunnissa. Sisäisen valvonnan suunnitelmaa on toteutettu lautakunnassa hyväksyttyjen painopisteiden mukaisesti. Vuoden 2015 sisäisen valvonnan tavoitteita ja painopistealueita olivat talousarvion seurannan, raportoinnin ja ennustamisen kehittäminen, henkilöstömenojen ja ostopalvelujen seurannan kehittäminen, henkilöstösuunnitelmien laadun parantaminen, sopimusten ja projektien Osoite Vuorikatu Kuopio Puhelin hyvinvointi@kuopio.fi etunimi.sukunimi@kuopio.fi Faksi kasvujaoppiminen@kuopio.fi 33

36 Kuopion kaupunki Sisäisen valvonnan selonteko Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Kasvun ja oppimisen palvelualue seurannan ja hallinnan kehittäminen sekä palvelulupausten selkeyttäminen, tuotteistuksen eteneminen, prosessien kuvaus sekä sivutoimilupa ja ilmoituskäytänteiden selkeyttäminen. Talousarvion seurannan, raportoinnin, ennustamisen kehittäminen sekä henkilöstömenojen ja ostopalvelujen seurannan kehittäminen: Talouden toteutumatilanne ja loppuvuoden ennuste käydään yhdessä läpi asiakkuus ja palvelupäälliköiden kanssa kuukausittain kirjanpitokauden päätyttyä. Ennustamista on pyritty parantamaan mm. päivähoidon lapsimäärän kehityksen seuraamisella, henkilöstömenojen ennustaminen henkilöstöhallintoohjelmaan tehtyjen sopimusten avulla. Henkilöstösuunnitelmien laadun parantaminen: Henkilöstösuunnitelmien laadun parantamiseksi ja arvioinnin kehittämiseksi asiakkuusjohtajien kanssa on aloitettu säännölliset tapaamiset. Tapaamisissa käydään yhdessä läpi henkilöstöresursointiin ja suunnitteluun kuuluvat asiat. Vuoden 2015 henkilöstö ja koulutussuunnitelmat on tehty vuoden 2014 syksyllä. Henkilöstöresursseja on vähennetty työtä kehittämällä ja palveluita karsimalla. Sopimusten ja projektien seurannan ja hallinnan kehittäminen: Vastuuhenkilöt on koulutettu D360 ohjelman käyttöön, raportit on liitetty osavuosikatsauksiin ja hankkeet viedään tietyin väliajoin tämän lisäksi lautakuntaan tiedoksi. Kaikkia sopimuksia ei ole vielä viety järjestelmään. Palvelulupauksia selkeytetään, tuotteistuksen eteneminen, prosessien kuvaus: Kasvun ja oppimisen tuen prosessia selvitettiin yhteistyössä perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueen kanssa. Osallistuttiin kuntakokeiluun nuorten palvelujen kehittämiseksi. Kaupunkiympäristön palvelualueen kanssa aloitettiin ulkoilu ja virkistysalueiden suunnittelu ja rakentamisprosessin parantaminen. Myös johdon tuen palveluita kehitettiin palvelulupauksen selkeyttämiseksi. Sivutoimiluvat ja ilmoitukset: Sivutoimilupien ja ilmoitusten osalta on vuoden 2015 aikana tarkennettu käytäntöjä. Virkasuhteisen henkilöstön osalta on noudatettu lain kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) 18 edellyttämiä käytänteitä. Vuoden 2015 aikana on yhden viranhaltijan sivutoimen harjoittamista ohjeistettu uudelleen. Omaisuuden hankinta ja luovuttaminen Tilikauden aikana ei ole todettu hankinnoissa, omaisuuden luovuttamisessa tai käyttöarvossa menetyksiä, merkittäviä arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Sopimustoiminta Sisäisessä valvonnassa ei ole todettu sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seurauksia toiminnalle. Osoite Vuorikatu Kuopio Puhelin Faksi

37 Kuopion kaupunki Sisäisen valvonnan selonteko Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Kasvun ja oppimisen palvelualue Oma arvio riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan nykytilasta ja kehittämistarpeista: Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueen johto katsoo, että sisäisen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Eniten parantamista ja kehittämistä vaativat seuraavat asiat, jotka huomioidaan vuoden 2016 sisäisen valvonnan suunnitelmassa: Tuottavuustoimenpiteiden toteuttaminen Talouden seuranta/raportointi/ennustaminen Henkilöstösuunnitelmien laadun parantaminen Kassanhoito/kassatilitysten ja laskutuksen oikea aikaisuuden ja oikeellisuuden varmistaminen, saatavien seuranta. Osoite Vuorikatu Kuopio Puhelin Faksi

38 Mittaristo 2015 Avainprosessi: Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut Tuote tai palvelu: Mittarin nimi TP 2013 TP 2014 KS 2015 TP 2015 Kirjastopalvelut 2) 4) Fyysiset kirjastokäynnit/asukas 11, ,5 9,8 Verkkoasiointitapahtumat/asukas (kirjaston ulkopuolella tapahtunut asiointi) 4, Kirjaston aukiolotunnit Kirjastolainan hinta (kaikki kulut) 3, Kirjastojen tilojen määrä m Museopalvelut Museokohteiden kävijämäärä Museokohteiden aukiolotunnit Museoiden järjestetty kokoelma-aineisto kpl Nettokustannus /as 28, ,83 26,66 4) Museoiden tilojen määrä m Liikuntapaikkapalvelut Liikuntapaikkojen käyntikerrat 1) 4) ) Liikuntapaikkojen tilojen määrä m Ulkoilu- ja virkistyspalvelut 3) Ulkoilu- ja virkistyspalveluiden kustannus /as 8,08 6,27 8,00 6,92 1) Liikuntapaikkojen käyntikerrat sisältää sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen sekä kaupallisten tilaisuuksien kävijät Nilsiän osuus liikuntapaikkojen käyntikerroista arvioitu v osalta kävijää 2) v.2013 lähtien luvut sisältävät Kuopion lisäksi Nilsiän, Kaavin, Juankosken ja Tuusniemen kirjastojen tunnusluvut. 3) Ulkoilu- ja virkistyspalvelut ei sisällä moottorikelkkahankkeen kustannuksia eikä henkilöitä 4) v lähtien luvut sisältävät myös Maaningan tunnusluvut; liikuntapaikkojen käyntikerrat arviotu Maaningan osalta kävijää Avainprosessi: Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut Tuote tai palvelu: Mittarin nimi TP 2013 TP 2014 KS 2015 TP 2015 Kansalaistoiminnan Kulttuuri- ja liikuntaryhmiin osallistuneet 1) aktivointi Kino-Kuvakukko kävijöiden lukumäärä Yleis- ja erityisavustukset /as 29,94 28,39 28,15 27,65 Asukastupaverkosto, asukastupien lukumäärä Asukastupien kävijämäärä 2) Asukastupien työllistämisvaikutus (henkilöä / htv) 3) 137/45 144/22 130/30 130/30 Kansalaistoiminnan aktivoinnin tilojen määrä m Kansalaisopisto 4) Kansalaisopiston opiskelijamäärä (brutto) Kansalaisopiston opetustuntien lukumäärä Kansalaisopiston nettokustannus /h (ilman valtionosuuksia) 60,65 61,88 62,81 69,59 Kansalaisopiston tilojen määrä m ) Kulttuuriin - ja liikuntaan aktivointiin lasketaan em. ryhmiin osallistuneet sekä liikunta- ja kulttuuripolkuun osallistuneet 2) Asukastupatoiminnan toimintaluvut kytkeytyvät toimintakuukausiin. Uusin asukastupa avattu 3) Asukastupatoiminta: palkkatukityöllistetyt, työharjoittelijat, työvalmennuksessa olevat sekä kuntouttavassa työtoiminnassa olevat. 4) v alkaen suoritteet sisältävät opiston koko toiminnan, myös sopimuskuntien (Juankoski, Kaavi, Rautavaara ja Tuusniemi) tiedot. Kansalaisopiston suoritteet (tunnit ja opiskelijat) sisältävät Maaningan tiedot vain syyslukukauden 2015 osalta. Kevätlukukausi hankittiin ostopalveluna Siilinjärven kansalaisopistolta. Kevään suoritteiden puuttuminen sekä Kuel- ja Varhe-maksujen lisäys (n ) heijastuvat voimakkaasti tuntihintaan. Kansalaisopiston mittarit ovat vuositason mittareita. 36

39 Avainprosessi: Taidepalvelut Tuote tai palvelu: Mittarin nimi TP 2013 TP 2014 KS 2015 TP 2015 Kaupunginteatteri Teatterissa kävijöiden lukumäärä Nettokustannukset / katsoja 106,7 81,1 69,14 66,86 Näytäntöjen lukumäärä Kaupunginteatterin tilojen määrä m Musiikkikeskus Kävijöitten lukumäärä Tapahtumien lukumäärä Nettokustannukset / kävijät 1,3 2,7 2,5 2,5 Musiikkikeskuksen tilojen määrä m Kaupunginorkesteri Konserttien kokonaislukumäärä Kuulijoiden kokonaislukumäärä Nettokustannukset / kuulijat 83 46,5 56,9 60,4 TP 2013 TP 2014 KS 2015 TP 2015 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Henkilöstömittarit Sairauspoissaolot kalenteripv / htv 8,2 12,

40 HENKILÖSTÖSEURANTA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN MUUTOS EDELLISEEN VUOTEEN HTV PALVELUALUE TOTEUMA TOTEUMA MUUTOS KUNTA- MUUTOS TOTEUMA ENNUSTE 12/ / /2015 LIITOS HTV HTV HTV HTV % HTV HTV Omatoimisen hyvinvoinnin palve 178,5 176,2-2,3 4,1-1 % 178,5 176,2 Ohjatun hyvinvoinnin palvelut 95,7 98,5 2,8 3,9 3 % 95,7 98,5 Taidepalvelut 120,3 121,5 1,2 1 % 120,4 121,6 Johdon tukipalvelut 4,5 4,5 0,0 0 % 4,5 4,5 Tapahtumapalvelut 1,0 1,0 0,0 0 % 1,0 1,0 YHTEENSÄ 400,0 401,7 1,7 8,0 0 % 400,1 401,8 Toiminnassa tapahtuneita muutoksia - Maaningan kuntaliitos omatoimisen hyvinvoinnin palveluihin siirtynyt 4,1 htv 4,1 ohjatun hyvinvoinnin palveluihin siirtynyt 3,9 htv 3,9 YHTEENSÄ 408,1 401,8 MUUTOSARVIO/VUOSI -6,3 HUOM! Ennuste = koko ed.vuoden toteuma x kuluvan vuoden toteuma-% PALKKAKULUJEN SEURANTA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN MUUTOS EDELLISEEN VUOTEEN PALVELUALUE TOTEUMA TOTEUMA MUUTOS TA2015 MUUTOS 12/ / /2015 TOTEUMA2014/2015 % % Omatoimisen hyvinvoinnin palve % 0 % Ohjatun hyvinvoinnin palvelut % 5 % Taidepalvelut % 4 % Johdon tukipalvelut % 1 % Tapahtumapalvelut % 0 % YHTEENSÄ % 3 % 12 kk:n + lomarahojen osuus n. 100 % Ta:n alitus/ylitysarvio (+/-) v Oikaisuerät, ta:n alitus/ylitystoteuma (-/+) 12/ Yhteensä, ta:n toteuma TYÖTERVEYSHUOLLON KULUJEN SEURANTA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN MUUTOS EDELLISEEN VUOTEEN PALVELUALUE TOTEUMA TOTEUMA TOTEUMA TOTEUMA MUUTOS MUUTOS MUUTOS 12/ / / / / / /2015 /htv /htv % /htv Omatoimisen hyvinvoinnin palve % 35 Ohjatun hyvinvoinnin palvelut % 14 Taidepalvelut % -41 Johdon tukipalvelut % 342 Tapahtumapalvelut 0 #JAKO/0! YHTEENSÄ % 10 38

41 SAIRAUS- JA TAPATURMAPOISSAOLOT Kal.pv/HTV Kal.pv/HTV MUUTOS MUUTOS 12/ / /2015 % Omatoimisen hyvinvoinnin palve 12,2 12,4 0,2 2 % Ohjatun hyvinvoinnin palvelut 17,6 14,1-3,5-20 % Taidepalvelut 8,4 8,2-0,2-2 % Johdon tukipalvelut 19,6 53, % Tapahtumapalvelut 0 #JAKO/0! Hyvinvoinnin ed. palvelualue 12,4 12,0-0,4-3 % Palvelualue yht. kal.pv % Muutos henkilötyövuosina -0,5 VUONNA 2015 ELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN MÄÄRÄ Hlöä Omatoimisen hyvinvoinnin palve 3 Vanhuuseläke 3, (osa-aika 3) Ohjatun hyvinvoinnin palvelut 1 Työkyvytt.1 Taidepalvelut 2 Vanhuuseläke 2 Johdon tukipalvelut Tapahtumapalvelut YHTEENSÄ 6 HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN EROTUS HENKILÖSTÖSUUNNITELMAAN PALVELUALUE TOTEUMA SUUNNITELMA EROTUS TOTEUMA 12/ /2015 HTV HTV HTV % Omatoimisen hyvinvoinnin palve 176,2 181,5-5,3 97 % Ohjatun hyvinvoinnin palvelut 98,5 99,5-1,0 99 % Taidepalvelut 121,5 127,0-5,5 96 % Johdon tukipalvelut 4,5 4,4 0,1 102 % Tapahtumapalvelut 1,0 1,0 0,0 100 % YHTEENSÄ 401,7 413,4-11,7 97 % 5 39

42 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN VUOSI 2015 HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN PALVELUALUE TP-2013 TP-2014 TA-2015 Toteuma Erotus Toteuma % ERO + tamut TOT./TA 2015/-14 Lask.=100 % % KIRJASTO Toimintatuotot ,2 % -0,8 % Henkilöstökulut ,8 % 2,8 % Muut kulut ,6 % 1,7 % Toimintakulut yht ,3 % 2,3 % Toimintakate ,5 % 2,9 % MUSEOKESKUS Toimintatuotot ,2 % -3,6 % Henkilöstökulut ,8 % -2,2 % Muut kulut ,9 % 0,9 % Toimintakulut yht ,8 % -0,7 % Toimintakate ,6 % -0,4 % LIIKUNTAPAIKKA- Toimintatuotot ,0 % -2,4 % PALVELUT Henkilöstökulut ,7 % -1,1 % Muut kulut ,5 % 0,7 % Toimintakulut yht ,4 % 0,3 % Toimintakate ,1 % 1,2 % ULKOILU JA VIRK. Toimintatuotot ,2 % -47,8 % PALVELUT Henkilöstökulut ,7 % -50,1 % Muut kulut ,9 % -15,8 % Toimintakulut yht ,4 % -22,3 % Toimintakate ,3 % 16,7 % KANSALAISTOIMIN Toimintatuotot ,1 % 32,6 % AKTIVOINTIYKSIKKHenkilöstökulut ,5 % 16,9 % Muut kulut ,5 % 6,5 % Toimintakulut yht ,2 % 8,5 % Toimintakate ,8 % 6,8 % KANSALAIS- Toimintatuotot ,7 % -2,8 % OPISTO Henkilöstökulut ,4 % 7,3 % Muut kulut ,0 % 1,6 % Toimintakulut yht ,8 % 5,5 % Toimintakate ,2 % 12,0 % TEATTERI Toimintatuotot ,5 % 25,4 % Henkilöstökulut ,8 % 6,6 % Muut kulut ,8 % 12,1 % Toimintakulut yht ,8 % 8,8 % Toimintakate ,3 % 4,2 % MUSIIKKIKESKUS Toimintatuotot ,6 % 9,3 % Henkilöstökulut ,8 % 1,2 % Muut kulut ,7 % 10,7 % Toimintakulut yht ,0 % 4,7 % Toimintakate ,5 % 2,9 % TAPAHTUMA- Toimintatuotot ,0 % 26288,2 % PALVELUT Henkilöstökulut ,5 % 2,5 % Muut kulut ,7 % 54,8 % Toimintakulut yht ,6 % 14,2 % Toimintakate ,5 % 10,1 % TUKIPALVELUT Toimintatuotot ,0 % 54,3 % Henkilöstökulut ,0 % -9,0 % Muut kulut ,0 % 1,7 % Toimintakulut yht ,9 % -6,6 % Toimintakate ,7 % -6,9 % HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN TOIMINTATUOTOT ,7 % -0,8 % PALVELUALUE TOIMINTAKULUT ,7 % 2,8 % TOIMINTAKATE ,3 % 3,9 % Nilsiän kuntaliitos Maaningan kuntaliitos / ta-2015 Muutos ilman Maaninkaa Tulot ,1 % Menot ,5 % 40

43 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen menorakenne 2015 ( ) Sis.ostopalv. sopimukset 5 % Muut palv. ostot 8 % Avustukset 8 % Tarvikkeet ja muut kulut 4 % Rak. ja al. kunnossapito 0 % Henkilöstömenot 43 % Vuokrat 32 % Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen tulorakenne 2015 ( ) Tuet ja avustukset 6 % Myyntituotot 8 % Muut tuotot (mm. kirjastojen myöhästymismaksut) 4 % Yhteistoimintakorv.kunnilta 12 % Maksutuotot 47 % Vuokratuotot 22 % 41

44 Avainprosessien toteutumat / toimintakulut 2015 ( ) Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen 24 % Taidepalvelut 25 % Tapahtumapalvelut 0 % Johdon tukipalvelut 1 % Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut 50 % Avainprosessien toteutumat / toimintatuotot 2015 ( ) Johdon tukipalvelut; 0 % Tapahtumapalvelut Taidepalvelut 29 % Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut 26 % Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut 45 % 42

45 Omatoimisen hyvinvoinnin palveluiden menorakenne 2015 ( ) Avustukset Muut palv.ostot 2 % 2 % Atkmaksut Tarvikkeet + muut kulut 2 % 5 % Rak.ja al.kunnossap. 11 % Henkilöstömenot 33 % Vuokrat 45 % Omatoimisen hyvinvoinnin palvelujen tulorakenne 2015 ( ) Yhteistoimintakorv. kunnilta 12 % Tuet ja avustukset 5 % Muut tuotot (mm. kirjastojen myöhästymismaksut) 5 % Maksutuotot 33 % Myyntituotot 14 % Vuokratuotot 33 % 43

46 Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelujen menorakenne 2015 ( ) Tarvikkeet + muut kulut 2 % Atk-maksut 2 % Muut palv.ostot 7 % Vuokrat 14 % Avustukset 30 % Henkilöstömenot 45 % Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelujen tulorakenne 2015 ( ) Tuet ja avustukset 10 % Myyntituotot 2 % Vuokratuotot 3 % Yhteistoimintakorvaukset kunnilta 28 % Maksutuotot 57 % 44

47 Taidepalvelujen menorakenne 2015 ( ) Tarvikkeet + muut toimintakulut 3 % Palvelujen ostot 11 % Atk-maksut 1 % Vuokrat 24 % Henkilöstömenot 60 % Taidepalvelujen tulorakenne 2015 ( ) Myyntituotot Muut 5 % toimintatuotot 8 % Tuet ja avustukset 2 % Vuokratuotot 28 % Pääsylipputulot 57 % 45

48 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen palveluprosessien tulot / kaupungin oma osuus % 90% 80% 0% 16% 35% 3% 12% 12% 3% 3% 5% 44% 30% 24% 9% 32% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 84% 4% 4% 58% 73% 54% 92% 25% 16% 30% 20% 5% 51% 62% 29% 9% 6% 53% Valtionosuus Maksutulot Muut tulot Kaupungin oma osuus Kirjastojen ja yleisen kulttuuritoimen valtionosuudet on yhdistetty vm:n hallinnoimaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin. 46