Elämäni Sankari ry Toimintakertomus 2012

Transkriptio

1 Elämäni Sankari ry Toimintakertomus 2012

2 Sisällysluettelo: 1 TIIVISTELMÄ TOIMINTAVUODESTA YHDISTYKSEN TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT VAIKUTUKSET VUONNA Arviointia tavoitteiden toteutumisesta ORGANISAATIO TALOUS TOTEUTUS JA YHTEISTYÖVERKOSTOT Ryhmäinterventiot (päihdeoppitunnit) Materiaalin valmistaminen Tapahtumat Yhteistyöverkostot HANKEKUMPPANIT Hyvinkää yhteistyö Valitsen Itse -nuorisoprojekti (Riihimäki-Hausjärvi-Loppi) Lappeenranta + seutukunnat yhteistyö Terveenä työelämään -projekti Kesäleirit Muu ehkäisevä työ Kummitoiminta VIESTINTÄ TOIMINNAN JATKUVUUS TOIMINNAN ARVIOINTIA LOPUKSI Liitteet: 5 kpl

3 1 TIIVISTELMÄ TOIMINTAVUODESTA Järjestömme 14. toimintavuosi oli jälleen työntäyteinen. Toimintavuoteen lähdettiin viime vuonna valmistuneen järjestömme kehittämisohjelman mukaisesti. Vuoden aikana panostimme oman perustehtävämme toteuttamiseen, jonka ohessa tuotimme ehkäisevään työhön uutta materiaalia lyhytelokuvan Kiusaus myötä. Sankareiden perustehtävänä on 1) suunnitella ja toteuttaa ehkäisevän päihdetyön kokonaisuuksia, 2) järjestää erityisesti nuorille suunnattuja liikunnallisia tapahtumia ja 3) tuottaa ehkäisevään työhön uutta materiaalia sekä hyviä käytäntöjä. Perustehtävämme toteuttaminen onnistui toimintavuonna erinomaisen hyvin. Suunnittelemamme hankkeet toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Päihdeoppitunteja pidettiin toimintavuonna kaiken kaikkiaan 459 kpl ja niillä tavoitettiin yhteensä lähes ihmistä. Toimintavuonna järjestimme suunnitellusti nuorille suunnattuja liikunnallisia tapahtumia, joiden avulla liikutimme nuoria entistä tehokkaammin. Kesäleireillemme osallistui > 200 lasta ja Sankarisähly lopputurnauksia pelattiin Hyvinkäällä, Riihimäellä, Lappeenrannassa ja Pieksämäellä. Näissä turnauksissa liikkui lähes lasta. Kuluvana vuonna valmistunutta lyhytelokuvaa myytiin peräti 98 kpl ympäri Suomea. Varovaisen arviomme mukaan materiaalin on nähnyt noin ihmistä näiden myytyjen materiaalien kautta. Toimintavuosi eteni siis suunnitellusti. Ruuhkakuukaudet olivat edellisvuosien tapaan maalis-huhtikuussa ja loka-marraskuussa, jolloin tilaisuuksiamme pidettiin todella paljon. Vuoden kiireisin kuukausi oli lokakuu, jolloin pidimme 117 päihdeoppituntia. Suurin osa toiminnoistamme keskittyi keskeisille hankekumppaneillemme Hyvinkäälle ja Lappeenrannan Eksoten alueelle. Kesäajalla järjestöämme työllisti pidetyt kesäleirimme Hyvinkäällä (2x) ja Tuusulassa. Järjestössämme oli kesätöissä paikallisia nuoria 15 henkilöä. Lisäksi vuoden aikana järjestössämme oli työharjoittelussa 1 opiskelija Järvenpään seurakuntaopistolta. Kiusaus elokuvan myötä virittelimme yhteistyötä Suomen Mielenterveysseuran kanssa elokuvaan liittyvän ohjaajan oppaan myötä. Yhteistyö sujui antoisasti ja toivomme siitä jatkuvaa. Uusina avauksina virittelimme yhteistyötä myös Hyvinkään kuumakuntien kanssa ja Helsingin palvelualojen oppilaitoksen (HelPa) kanssa. Riihimäen, Hausjärven ja Lopen

4 alueella toiminut Valitsen Itse nuorisoprojekti palkittiin vuoden humanitäärisenä projektina Etelä-Suomen rotareiden toimesta. Toiminnanjohtaja Norrena allekirjoitti alkoholiohjelman kumppanuussopimuksen jatkon marraskuussa STM:ssä peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardssonin kanssa. Yhdistyksen toiminta keskittyy lasten ja perheiden hyvinvoinnille aiheutuvien haittojen vähentämiseen sekä alle 18v päihteiden riskikäytön vähentämisen tavoitteisiin. Järjestön taloudellinen tulos saatiin ylijäämäiseksi tiukan talouskurin ja muutamien uusien avustustahojen löytyessä. Yhdistyksen ehkäisevää päihdetyötä tukivat taloudellisesti RAY, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö sekä paikallisia Rotaryklubeja Hyvinkää-Riihimäki talousalueelta. Kiusaus lyhytelokuvalla oli oma budjettinsa, jossa tukijoina mm. yrityskumppaneita ja Erkki Poikosen säätiö. Muita tuottoja yhdistys sai yhteistyösopimuksista, ryhmäinterventioiden ja materiaalien myynneistä sekä omien tapahtumien tuotoista. Henrik Norrena toiminnanjohtaja Elämäni Sankari ry

5 2 YHDISTYKSEN TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT VAIKUTUKSET VUONNA 2012 Yhdistyksen toiminnan tavoitteita täsmennettiin ja tarkennettiin viime vuonna valmistellessamme järjestölle uutta kehittämisohjelmaa lähivuosille. Toimintasuunnitelmassamme eri toiminnot ovat hankkeistettuja, jolloin niillä voi olla myös spesifejä tavoitteita. Alla on kuvattuna järjestömme yleiset toiminnan tavoitteet oletettujen muutosvaikutusten kera. Järjestön Oletettu Oletettu muutos Tavoiteltu toiminnan tavoite muutosmekanismi vaikutus Edistää kohderyhmien Terveet elintavat, Kohderyhmissä Perheiden hyvinvointi terveyttä ja lisätä säännöllinen elämän rytmi havahdutaan itsestä lisääntyy, joka näkyy hyvinvointia ja harrastukset lisäävät huolehtimiseen mm. huostaanottojen ihmisten hyvinvointia paremmin ja masennuksen vähentymisinä Vähentää kohderyhmien Päihdekasvatus ja Muutokset nuorten Päihteiden käytön päihteiden käyttöä ja ehkäisevä toiminta asenteissa ja arvoissa väheneminen ja muuta luonteva osa nuorten kokeilujen ongelmakäyttäytymistä opiskelua Keskustelun myöhentäminen herättäminen monipuolisilla Nuorten Myöhentää nuorten päihdeoppitunneilla ja kokonaisvaltaisen päihdekokeiluja innovatiivisilla hyvinvoinnin tukimateriaaleilla vahvistuminen (DVD:t) Vaikuttaa arvoihin ja Päihdekasvatuksen avulla Nuori on pysähtynyt Nuorten asenteet asenteisiin nuori käynnistää omaa ajattelemaan ja päihteitä kohtaan päihdekielteisyyttä ajattelua puhumistamme huomioi valinnoissaan muuttuvat lisäten teemoista saamaansa uutta kielteisemmiksi tietoa Kehittää uusia Valistustyön täytyy pysyä Tilaisuutemme ovat Toimintatapamme toimintatapoja ja ajanhermoilla ja vastata kiinnostavia ja entistä ovat innovatiivisia ja malleja ehkäisevään ajan haasteisiin. vaikuttavimpia käyttämämme apu- työhön Innovatiiviset menetelmät välineet nykyaikaisia.

6 kiinnostavat nuoria Saamamme vastaanotto ja palaute oppi- tunneilta on hyvää Tuottaa ehkäisevään Tuotamme säännöllisin Kiinnostavuus Uudet materiaalit ovat työhön uutta materiaalia väliajoin uutta materiaalia lisääntyy vaikutuksiltaan ja hyviä käytäntöjä ja hyviä käytäntöjä puhuttelevia, jotka ravistelevat katsojiansa Toteuttaa nuorille Liikuntamahdollisuuksien Nuori löytää itselleen Nuori innostuu suunnattuja parantaminen lisää uuden harrastuksen, harrastuksista tai liikunnallisia tapahtumia todennäköisyyttä nuori päättää jatkaa päättää ettei vielä kiinnostavuuden harrastuksensa lopetakaan nykyistä lisäämiseksi parissa harrastustaan Säilyttää keskeisenä Aidot kohtaamiset ovat Vuorovaikutuksellisuus Kohtaamiemme toimintatapana ihmisten tehokkaimpia säilyy ja korostuu ihmisten määrät aidot kohtaamiset vuorovaikutuksellisia järjestön keskeisenä pysyvät korkealla menetelmiä toimintatapana tasolla koko toimintavuoden Jatkaa järjestö-kunta Järjestöt tukevat ja Saamme uusia Toiminnot nykyisten yhteistyötä ja saada tehostavat kuntien tekemää yhteistyötahoja kumppanien kanssa toiminnan piiriin uusia työtä toimintamme piiriin jatkuvat ja uusia kuntakumppaneita kumppaneita löytyy vuosittain Taulukko 1. Järjestön tavoitteet ja tavoitellut vaikutukset 2.1 Arviointia tavoitteiden toteutumisesta Kaikilla toiminnoillamme pyrimme edistämään kohderyhmien terveyttä ja hyvinvointia. Haluamme keskustella hyvinvoinnista ja terveyden edistämisestä laajana kokonaisuutena ja saada kuulijat oivaltamaan sen. Liikunnan yhdistäminen valistustyöhön on onnistunut idea, jonka avulla kykenemme lisäämään erityisesti lasten/nuorten päivittäistä liikkumista.

7 Tarkkoja faktoja liikkumisen määrän lisääntymisistä emme kuitenkaan kykene antamaan. Uskomme tekemäämme työhön ja haluamme kehittää sitä entisestään. Jos peilaamme vuoden 2012 uutisointeja nuorten ja perheiden hyvinvoinnista ei yksikään ehkäisevän työn taho, eikä muukaan taho voi olla täysin tyytyväinen työhönsä hyvinvoinnin parantamiseksi yhteiskunnassamme. Päihdeoppitunneillamme pyrimme monipuolisen sisältömme avulla haastamaan kuulijat keskusteluihin kanssamme. Pyrimme vaikuttamaan kuulijoiden arvoihin ja asenteisiin oppituntiemme avulla. Pyrimme myös antamaan kuulijoille uutta ja oikeanlaista tietoa päihteistä. Tässä tavoitteessamme koemme onnistuvamme erittäin hyvin, sillä keräämämme tiedon perusteella lähes poikkeuksetta > 75 % vastaajista ilmoittaa saaneensa oppitunneiltamme uutta tietoa. Lappeenrannasta Saimaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmasta valmistui Karoliina Kapasen tekemänä opinnäytetyö 7. luokkalaisten kokemuksista päihdeoppitunnillamme. Vastaajista > 82 % piti päihdeoppitunnistamme. Oppitunnit koettiin erityisesti mielenkiintoisena (53,3 %), ajatuksia herättävänä (51,1 %) ja tarpeellisena (42,2 %). Erityisen hyvinä asioina oppitunneilla pidettiin kaukosäätimillä vastaamista 75 % (interaktiivinen äänestyslaitteisto), lyhytelokuvaa 72 %, oppitunnin pitäjää 52 % ja oman koulun hyvinvointikyselyn tulosten käsittelyä 38 %. Päihdekielteisyyttä ja -kokeilujen myöhentämistä tavoittelemme niin ikään keskustelujemme avulla. Sitä, myöhentyykö kokeilut tai lisääntyykö kohderyhmissä päihdekielteisyys, on melko vaikeaa näyttää toteen. Ensi vuonna olemme Hyvinkäällä käynnistämässä projektia nimeltä Operaatio Ilo, joka on luokkalaisten elämänhallintaan laajasti liittyvä projekti. Tässä pyrimme pitkän aikavälin seurannalla kehittämään ja tuomaan esiin toimivia seurannan mittareita. Toiminnassamme pyrimme kehittämään ehkäisevän työn sisältöjä ja menetelmiä. Hyödynnämme uutta teknologiaa ja mm. tuottamiamme lyhytelokuvia oppitunneillamme. Oppituntiemme sisällöt vaihtelevat kohderyhmien iän ja erityistarpeiden mukaan. Vahvuutenamme on vankka kokemus kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävästä ehkäisevästä työstä. Tässä mielessä voimme sanoa onnistuneemme melko hyvin, kun tänä vuonna saimme tuotettua uuden valtakunnallisen lyhytelokuvan, jota on jo nyt myyty lähes 100 kpl

8 ympäri Suomea. Kohtaava työ kouluissa vaatii nykyaikaisia ja innovatiivisia menetelmiä, jotta nykynuori kiinnostuu asiastamme. Pyrimme tuottamaan uutta materiaalia ja hyviä käytäntöjä ehkäisevään työhön. Tänä vuonna onnistuimme tässä erinomaisesti. Tuotimme uuden lyhytelokuvan Kiusaus, johon saimme uutena yhteistyötahona mukaan Suomen Mielenterveysseuran toteuttamaan elokuvaan liittyvää ohjaajan opasta. Kaikki tuottamamme lyhytelokuvat (4 kpl) ovat valtakunnallisesti laajasti tunnettuja. Hyvänä käytäntönä ehkäisevän päihdetyön toteutuksesta II asteen oppilaitoksissa on tänä vuonna päättynyt Terveenä työelämään - projekti, jota on toteutettu vuosina Projektista valmistuu tammikuussa 2013 sekä loppuraportti että seurantatutkimus. Toimintamalliamme suosittelemme II asteen oppilaitoksiin toimenpidesuosituksena. Nuorille suunnatut liikuntatapahtumat onnistuivat myöskin erittäin hyvin ja täysin uutena toimintana käynnistimme harrastekerho toiminnan pilottikokeiluna. Harrastekerho toiminnan käynnistämisestä valmistui myös opinnäytetyö Haaga-Helian ja Suomen Urheiluopiston liikunnanohjaaja AMK linjalta Teemu Koskimäen toimesta. Kesäleirimme onnistuivat jälleen mainiosti ja siellä täysin uutena yhteistyötahona saimme mukaan Suomen Vammaisurheiluliiton. Sankarisählyn lopputurnauksissa pelattiin Hyvinkäällä, Riihimäellä ja Lappeenrannassa. Näihin tapahtumiin osallistui kaikkiaan noin nuorta. Toimintavuonna kykenimme lisäämään kohtaamiemme ihmisten määriä. Päihdeoppitunteja pidettiin ennätysmäärä (459) ja niillä tavoitettiin noin ihmistä. Onnistuimme säilyttämään ns. aidot kohtaamiset keskeisenä toimintatapanamme. Samaan aikaan kokeilimme kuitenkin verkossa tapahtuvaa kommunikointia (Facebook) harrastekerhotoimintaan liittyen. Tulevaisuutta ajatellen olemme avoimina kaikille mahdollisuuksille, mutta ns. aitoja kohtaamisia luokkatyöskentelyistä emme tule sivuuttamaan lähitulevaisuudessa. Järjestö-kunta yhteistyömme onnistui nykyisten kumppaneidemme kera mainiosti, mutta uusia kuntakumppaneita emme kyenneet löytämään. Ongelmana oli myös resurssipula henkilöstön suhteen, sillä nykyresursseilla emme juurikaan kykene lisäämään uusien kumppaneiden määrää. Pääkumppaneidemme Lappeenrannan ja Hyvinkään kanssa toimintomme ovat jo vahvasti juurtuneet osaksi kuntien tekemää ehkäisevää työtä.

9 3 ORGANISAATIO Elämäni Sankari ry on kansalaisjärjestöjen yhteistyöyhdistys, jolla on tällä hetkellä 23 kpl jäsenyhdistyksiä. Nykyiset jäsenyhdistyksemme ovat seuraavat; Hausjärven nuorisotoiminnan tuki ry, Helsingin Diakoniaopisto opiskelijayhdistys, Hyvinkään Tahko ry, Hyvinkään Voimistelu ja Liikunta ry, Hyvinkään Yhteiskoulu koti- ja kouluyhdistys, IFK Grankulla ishockey ry, Itä-Helsingin Kiekko ry, Kalottipallo ry, Karhu-Kissat ry, Lahti Ringette ry, Lapin Liikunta ry, MLL Hyvinkään osasto, Napapiirin Kaukalopallo ry, Napapiirin Pantterit ry, Nurmijärven Kurra-juniorit ry, Riihimäen Cocks ry, Rovaniemen Kiekko ry, Sipoon Wolf ry, Suomen Salibandyliitto ry, Suomen Valmentajat ry, Tervolan Palloseura ry ja Varsinais-Suomen Pesis ry. Jäsenyhdistyksiämme on vuosien varrella lopettanut toimintansa, siksi jäsenmäärämme on pienentynyt huippuajoistaan. Ylintä päätäntävaltaa järjestössämme käyttää yhdistyksen vuosikokous, joka pidetään kerran vuodessa (keväisin). Yhdistyksen toimeenpano valtaa käyttää yhdistyksen hallitus, jossa on puheenjohtajan lisäksi 4 muuta jäsentä varajäsenineen. Vuonna 2012 yhdistyksen hallitus kokoontui kaikkiaan 5 kertaa. Hallituksen kokousten valmistelijana ja kokoussihteerinä toimi toiminnanjohtaja Henrik Norrena. Kokouksiin osallistui pääsääntöisesti koko järjestön henkilökunta. Yhdistyksen hallitus vuonna 2012 kevään valintakokouksen jälkeen (suluissa varajäsen): Puheenjohtaja: Jäsenet: sosiaalineuvos, Jouko Kalliomaa Janne Marvaila (Jari Oksanen) Matti Koski (Tomi Koskimies) Reetta Rautio (Leena Jokiaho) Simo Varjonen (Hannele Liesmäki).

10 Yhdistyksen toiminnanjohtajana toimi Henrik Norrena, projektipäällikkönä Jarno Saarinen (Terveenä työelämään -projekti), projektityöntekijänä Teemu Koskimäki, ½-päiväisenä hankeasiantuntijana Petri Kylmänen (ostopalveluna), työharjoittelussa Järvenpään seurakuntaopistolta 1 opiskelija (5 vkoa), kesäleireillä ohjaajina 13 kpl kesätyöntekijöitä ja lisäksi 2 kesätyöntekijää kuukauden mittaisella pestillä (kesäkuu). Ryhmäinterventioiden taustalla toimii ns. sankariohjaaja verkosto, jota käytetään aina tarpeen mukaan. Verkoston aktiivijäseninä on 4 näyttösuorituksen läpäissyttä sankariohjaajaa. Yhdistyksen kirjanpitäjänä toimi Ilkka Niiranen Pike-Yrityspalvelut Oy:stä. Yhdistyksen tilintarkastajina toimivat Heikki Wejberg ja Aila Haapamäki. Kyseiset tilintarkastajat ovat ilmoittaneet tämän toimintavuoden olevan heidän viimeisensä, joten uusien tarkastajien etsintä on työn alla. Järjestön toimihenkilöt olivat edustettuina ehkäisevän päihdetyön verkostossa, kouluissa ehkäisevää työtä tekevien järjestöjen verkostossa (ei kokoontunut kertaakaan) ja järjestöjen huumausaineohjelman verkostossa. Osallistuminen verkostojen kokouksiin oli satunnaista, koska suurena vaikeutenamme on sovittaa verkostokokouksia aikataulullisesti toimiviksi. Verkostojen kautta saimme kuitenkin ääntämme kuuluviin ja osallistuimme mm. uuden alkoholilain valmisteluihin.

11 4 TALOUS Yhdistyksen toimintaa rahoitti pääosin RAY, joka myönsi yhdistykselle kohdennettua toiminta-avustusta ja projektirahoitusta Vuodelta 2011 siirtyi RAY avusteista rahaa tälle vuodelle kaikkinensa , jota käytettiin suunnitellusti lyhytelokuva projektin kustannuksiin. Lappeenrannan seutukuntayhteistyöhön saimme lisärahoitusta Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiöltä. Talousarviossamme eri toiminnot ovat laitettu omiksi kustannuspaikoiksi seurannan ja valvonnan tehostamiseksi. Vuonna 2012 kustannuspaikkoja talousarviossamme oli 7 kpl. Kustannuspaikkamme olivat yhdistystoiminta, Lappeenranta hanke, II asteen projekti, Hyvinkää hanke, leiritoiminta, Riihimäki hanke ja muut satunnaiset toiminnot. Kustannuspaikkakohtaiset tuloslaskelmat ovat käytettävissämme kuukausittain. Muu toimintamme rahoitus koostui ryhmäinterventiomyynneistä, materiaalimyynneistä, Sankarigolfin tuotoista, muista mahdollisista lahjoituksista ja yhteistyösopimuksista. Sankarigolfin tuotto n suunnattiin lyhytelokuva projektimme kustannuksiin ja siihen osallistui useita eri yrityksiä. Muun rahoituksen osuus on noin 20 % järjestön kokonaisbudjetista. Positiivinen asia oli DVD-elokuviemme myyntituottojen yli kaksinkertaistuminen (n ) budjetoidusta. Suurimmat kuluerät muodostuivat henkilöstökuluista (46 % budjetista), muista varsinaisista kuluista (44 % budjetista), matkakuluista (8 % budjetista) ja vuokrakuluista (2,4 % budjetista). Tilikauden tulos saatiin ylijäämäiseksi, vaikka olimme budjetoineet toimintavuoden alijäämäiseksi. Tulokseen päästiin tiukalla talouskurilla ja muutamien budjetin ulkopuolelta tulleiden avustusten myötä. Yhdistyksen tarkka tilikauden tulos ei ollut vielä tätä kirjoittaessamme tiedossamme. Talouden hoito perustuu järjestömme taloussäännön noudattamiseen ja toiminnanjohtajan sekä kirjanpitäjän yhteistyöhön. Nykyinen kustannuspaikkakohtainen talousarviomme on osoittautunut erittäin käyttökelpoiseksi ja toimivaksi systeemiksi, joka on viime vuosina kehittynyt toimintamme myötä.

12 5 TOTEUTUS JA YHTEISTYÖVERKOSTOT Yhdistyksemme perustehtävänä on suunnitella ja Järjestön työntekijöille toteuttaa ryhmäinterventioita kohderyhmillemme. laatuvastuun kantaminen Pyrimme toteuttamaan näitä aina mahdollisimman edellyttää, että laajoina kokonaisuuksina. Näitä toimintoja toteutetaan eri kumppanien kanssa, joita ovat jäsenjärjestömme (23 kpl), kuntakumppanimme (16 kpl), yksittäiset järjestöt, - jokainen tietää, mitä päihdealan järjestöt ja yksittäiset oppilaitokset. hyvä laatu itse kunkin Toimintamme on painottunut aiemmin mainituille osalta tarkoittaa hankekumppaneillemme mm. Hyvinkäälle ja - jokainen saa palautetta Lappeenrantaan. siitä, kuinka on Toimintaamme ohjaa vahvasti viime vuonna tuotettu suoriutunut työstään laatukäsikirjamme. Elämäni Sankari ry:n laatu käsittää - jokaisella on palvelun, joka täyttää ehkäisevälle päihde- ja mahdollisuus vaikuttaa mielenterveystyölle asetetut tarpeet, vaatimukset ja huonon laadun odotukset. Laatu ei synny tarkastelemalla, vaan poistamiseen omassa työssään suunnittelemalla ja tekemällä. Tämä vaatii organisoitua yhteistyötä ja henkilöstön todellista sitoutumista yhdessä asetettuihin tavoitteisiin. Elämäni Sankari ry:n toiminta on asiakaskeskeistä, prosessilähtöistä ja osallistavaa. Tästä syystä myös järjestön laadunhallinnan menetelmien tulee olla yksinkertaisia ja arjen toimintakäytäntöön sopivia. Laadunhallinnan keskeisinä periaatteina korostuvat asiakaskeskeisyys, prosessilähtöisyys, osallistuvuus sekä jatkuvan kehittämisen idea. Laadunhallinnan tavoitteena on tehostaa järjestön rajallisten resurssien käyttöä, poistamalla toimintojen päällekkäisyydet ja rinnakkaiset käytännöt. Ryhmäinterventiot ovat yhteistyömme kivijalka, jonka varaan yhteistyömme rakentuu. Tilaisuudet räätälöidään aina tilaajan tarpeen mukaan ja kohdennetaan yhdessä valittuun kohteeseen. Ryhmäinterventioidemme sisältöjen tueksi toteutimme webroolissa kymmenien koulujen kanssa hyvinvointikyselyt. Näihin kyselyihin vastasi vuoden aikana lähes vastaajaa. Kyselyihin vastasi oppilaita luokilta sekä II asteen opiskelijoita. Koulut ovat antaneet ko. kyselyistä erinomaisen hyvää palautetta ja he

13 kokevat myös, että niistä on hyötyä mm. oppilashuoltoryhmä työskentelyssä ja terveyskasvatuksen opetuksessa. Toinen perustehtävämme on nuorille suunnattujen tapahtuminen järjestäminen ja nuorison liikunnan lisääminen. Toteuttamistapana lähinnä oma kerhotoiminta, kesäleirit, sankarisähly turnaukset ja muut liikunnalliset tapahtumat. Kolmas perustehtävämme on tuottaa ehkäisevään työhön uutta materiaalia ja hyviä käytäntöjä toimivista malleista. Keskeisin kehittämämme toimintamalli on lähinnä yläkouluille suunnattu Valitsen Itse -päihdekasvatusohjelma, jota toteutamme kaikkien hankekumppaniemme kera. Mallia on kehitetty vuosina ja vuonna 2011 siihen kiinteästi liittyvä ehkäisevän työn vuosikello nimettiin THL:n ensimmäiseksi hyväksi käytännöksi kouluterveystutkimusten tulosten jalkauttamisessa. Tänä vuonna ko. mallista luotiin toimenpidesuositus II asteen oppilaitoksiin, kun mallin todettiin soveltuvan erinomaisen hyvin myös sinne ( Terveenä työelämään -projekti ). Valitsen Itse -päihdekasvatusohjelman sisältö pähkinänkuoressa: Suunnittelu, yhteistyöstä ja tavoitteista sopiminen kuvataan ehkäisevän työn vuosikelloon Usein myös ohjaus-, seuranta- tai arviointiryhmän perustaminen (voi olla myös terveystiimejä) Hyvinvointikyselyt kohdekouluihin Ryhmäinterventiot (päihdeoppitunnit) sovituille kohderyhmille Oppilashuoltoryhmä yhteistyö Vanhempainilta (koko koululle tai kohdennetulle ikäluokalle) Liikuntatapahtuma (usein Sankarisähly karsinnat, lopputurnaus, liikuntakorttikilpailu) Palautteen kerääminen Arviointiryhmä seuraa ja ohjaa toteutusta Yhteenveto ja toimintaraporttien valmistaminen Ohjelmaan liittyvä ehkäisevän työn vuosikello on THL:n hyvä käytäntö kouluterveyskyselyjen jalkauttamisessa (2011)

14 5.1 Ryhmäinterventiot (päihdeoppitunnit) Vertailuna viimeisen kolmen vuoden aikana toteutuneita tilaisuuksia ja tavoitettujen ihmisten määrää. Vuonna 2011 kykenimme laajentamaan toimintojamme huomattavasti päihdeoppituntien määrillä mitattuna. Sama kehitys jatkui vuonna 2012, jolloin teimme uudet ennätyksemme tilaisuuksien määrissä ja tavoitetuissa ihmisissä Ryhmäinterventioita Tavoitettuja ihmisiä Vuonna 2012 tavoitetuista ihmisistä oli lapsia / nuoria vanhempia ohjaajia / valmentajia henkilöstöjä (opettajia yms.) kpl kpl 75 kpl kpl Luvuista voidaan todeta, että pääpaino on edelleen ollut nuorison kohtaamisissa. Suurinta kasvua saatiin vuonna 2012 eri henkilöstöjen kohtaamisissa. Nykyresursseillamme kyseiset määrät ovat aivan äärirajoilla, eikä niitä juurikaan voi tuosta tehostaa. Tällä perusteella olemmekin viime vuosina hakeneet talousresursseja lisää, jotta kykenisimme vastaamaan kasvavaan kysyntään. Oheisessa kaaviossa on viimeisen 8 vuoden aikana pitämiemme päihdeoppituntien määrät ja niissä tavoittavamme ihmiset sekä keskiarvot molemmista. Taulukko kuvaa

15 hyvin Sankareiden toiminnan volyymeja ja toimintamme kehittymistä. Vuoden 2012 lukemat ovat järjestön historian suurimmat ka Taulukko 2. Päihdeoppitunnit vuosina Pidemmällä aikavälillä tavoitamme näin ollen reilut ihmistä vuosittain intensiivisillä ryhmäinterventioillamme ja tilaisuuksia pidetään keskimäärin 324 kpl / vuosi. Viimeisen kahden vuoden aikana olemme järjestäneet keskimäärin 449 päihdeoppituntia ja tavoittaneet niissä keskimäärin ihmistä. Kyseinen ajanjakso on ollut vahvaa kehittämisen ja kehittymisen aikakautta omassa perustyössämme. Kyseiset määrät ovat melko suuria kokoisellemme järjestölle. Täytyy muistaa, että järjestötyöhömme kuuluu paljon muitakin tehtäviä kuin järjestömme perustehtävät. Toteutukseen liittyy aina hyvä valmistelutyö ja neuvottelut tilaajapuolen kanssa, jotta toteutusvaiheesta tulee tarkoituksenmukainen. Oma laatutyömme on mielestämme korkeatasoista ja siitä haluammekin pitää kiinni. Sankareiden perustehtävän toteuttamisesta on pidetty tarkkaa seurantaa toimintamme alusta saakka. Alla olevasta kuvasta voi päätellä toimintamme kasvun ja viime vuosien kehityksen. Vuonna 2005 palkkasimme järjestölle toisen kokopäivätoimisen työntekijän. Vuonna 2008 tehostimme toimintojamme mm. sankariohjaajaverkoston kehittämisellä ja vuonna 2012 palkkasimme kolmannen kokopäivätoimisen työntekijän. Vuodesta 2012 olemme laskeneet henkilöstöt omaksi kokonaisuudekseen, sillä niiden määrät ovat selvästi kasvaneet viime vuosien aikana. Tätä ennen henkilöstöt olivat mukana valmentajien kanssa samassa kokonaisuudessa. Muutos kertoo toimintamme sisältöjen kehittymisestä ja monipuolistumisesta.

16 lapset ja nuoret vanhemmat valmentajat 4000 henkilöstöt Kuva 3. Ryhmäinterventioiden määrällinen kehittyminen toimintamme alusta vuoteen 2012 ja päihdeoppitunneillamme tavoittamamme ihmiset. 5.2 Materiaalin valmistaminen Vuonna 2012 saimme valmiiksi uuden lyhytelokuvamme Kiusauksen, jota aloimme toteuttaa jo vuonna Elokuva on oppitunneillamme käytettävä materiaali, joka soveltuu erityisesti yläkouluihin ja II asteelle. Elokuvassa yhdistyy päihde- ja mielenterveystyö, jonka vuoksi pyysimme elokuvan oppaan tekemiseen kumppaniksemme Suomen Mielenterveysseuran. Elokuvan yhtenä isona teemana on kiusaaminen kaikkine seuraamuksineen. Kiusaus elokuvalla oli oma budjettinsa, johon hankittiin tukijoita. Elokuvan rahoitukseen käytettiin RAY avustuksiamme (2011 ja 2012). Muut päärahoittajat olivat Hyvinkään ja Lappeenrannan kaupunki, Erkki Poikosen säätiö, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö sekä Sankarigolf tapahtumiemme yritystukijat vuosilta

17 Vuoden 2012 syksyllä toteutimme laajan valtakunnallisen postituksen kaikkiin Suomen yläkouluihin, lukioihin ja II asteen oppilaitoksiin. Postituksen ansiosta kaikkia tuottamiamme materiaaleja saatiin myytyä huomattavan paljon ennakoitua enemmän. Vuonna 2012 Kiusaus elokuvaa myytiin kymmenille eri paikkakunnille kaikkiaan lähes 100 kpl. Tulosta voi pitää erinomaisen hyvänä avauksena aiempiin elokuviimme verraten. Materiaaliemme levinneisyys ja niiden avulla tavoitettujen ihmisten määrät ovat monikymmenkertaisia itse tavoittamiimme ihmisiin. Varovaisenkin arvion mukaan esim. Kiusaus elokuvan myydyt 100 dvd:tä tarkoittaa arviolta noin katsojaa elokuvalle.

18 5.3 Tapahtumat Tapahtumia, joissa olemme viime vuosina olleet mukana Tapahtumia Tavoitettuja ihmisiä Painopisteemme oli vuonna 2012 osallistua lähinnä omiin järjestämiimme tapahtumiin. Näitä omia tapahtumiamme ovat mm. IP-kerhoille suunnatut sankarisähly turnaukset ja kerhovierailut, hankekohtaiset sankarisählyturnaukset, sankari teemaviikot /-päivät, sankari kesäleirit ja sankarigolf tapahtuma (yrityksille). Omien tapahtumien lisäksi osallistuimme joihinkin muihin tapahtumiin mm. päihde- ja mielenterveyspäiville. Hankekohtaisia Sankarisählyn lopputurnauksia yläkouluikäisille järjestettiin Hyvinkäällä, Lappeenrannassa ja Riihimäellä. Näihin turnauksiin osallistui noin nuorta luokkajoukkueiden muodossa. Kaikilla näillä paikkakunnilla ko. turnaukset ovat jo muodostuneet perinteisiksi. Lappeenrannan seutukunnissa toteutettiin muutaman koulun kanssa koulukohtainen liikuntakorttikilpailu, jossa tiettynä aikavälillä pyritään liikkumaan mahdollisimman monipuolisesti. Hyvinkään ja Pieksämäen IP-kerhoille järjestettiin perinteiset Sankarisähly turnaukset ja kerhovierailut. Näihin osallistui noin 300 lasta ohjaajineen.

19 Kuva 4. Tunnelmia Lappeenrannan Urheilutalolta syksyn 2012 IV Sankarisählyn lopputurnauksesta 5.4 Yhteistyöverkostot Järjestömme on verkostoitunut monella eri tasolla ja olemme hyvin notkeita liikkumaan näissä verkostoissamme. Uusia kumppanuuksia ja yhteistyökuvioita olemme hyvinkin alttiita tekemään, jos/kun yhteistyö on kaksipuolista ja sitoutunutta. Kuvassa yhteistyöverkostoamme vuonna Keskiössä ovat järjestöllemme strategisesti keskeiset kumppanit, sitten operatiivisesti tärkeät yhteistyötahot ja kehän ulkoreunalla yhteistyötahot joiden kanssa yhteistyötä toteutetaan harvemmin tai satunnaisemmin. Sankareiden toimintaympäristö 2012 Satunnaiset Urheiluseuroja Vierumäki Lapin sh-piiri Päihdealan järjestöjä Pieksämäen seudun liikunta ry ESLU ry Hyvinkää + lähialueet Muut kuntakumppanit Perho Helmi Ekamo Hyria Kummiverkosto Helpa THL Operatiiviset Säätiöitä Strategiset Vuosikokous Hallitus Henkilöstö Sankariohjaajat Kouluissa ehkäisevää Anna lapselle raitis joulu -verkosto työtä tekevien verkosto RAY Yrityksiä Lappeenrannan raittiustoimi Rotaryklubeja Rmk H:kää OPH Koti- ja kouluyhdistyksiä Yläkouluja Alakouluja OPM Lukioita II aste opp.laitoksia L:ranta + lähialueet Eksote IP-kerhot H:kää Mood House Oy Seurakuntaopisto Alkoholiohjelma Suomen Mielenterveysseura J:pää Jäsenyhdistykset 23 kpl Preventiimi Nuori 2013 STM Kuva 5. Toimintaympäristömme 2012

20 6 HANKEKUMPPANIT Vuonna 2012 toteutimme perustehtäväämme eri hankkeidemme avulla. Hankkeita oli kaikkiaan 7 kpl, joista keskeisimmät ovat kuvattuina hankekartassamme. Hankekumppanuutemme perustuvat yhteistyösopimuksiin ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön kumppaneidemme kera. Tärkeimmät yhteistyökumppanimme vuonna 2012 olivat Hyvinkään kaupunki / sivistystoimi, Lappeenrannan Eksoten raittiustoimisto, Riihimäen kaupunki / koulutoimi, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Hyria koulutus oy ja Etelä- Karjalan ammattiopisto. Hankkeita rahoitettiin siten, että niissä käytettiin kauttamme RAY rahaa, mahdollista muuta rahoitusta esim. Rotaryklubien kautta (Riihimäki-Hausjärvi-Loppi) ja kuntien omavastuuosuutta. Jokainen hanke on järjestöllemme oma erillinen projektinsa perustyömme sisällä. Uusia avauksia neuvoteltiin lähinnä Hyvinkään lähialueilla, mutta ne eivät vielä ole johtaneet laajempaan yhteistyöhön.

21 Valitsen itse HYVINKÄÄ Yläkoulut hv-kyselyt ryhmäinterventiot vanhempainillat Sankarisähly Erityiskoulut Päihdekupla 6. lk:t Ysiltä elämään 9. lk:t Valitsen itse IP-kerhot kerhovierailut Sankarisähly Lukiot LAPPEENRANTA HANKKEET 2012 LEIRITOIMINTA Hyvinkää 2x Tuusula RIIHIMÄKI + Hausjärvi, Loppi Yläkoulut hv-kyselyt ryhmäinterventiot vanhempainillat Sankarisähly * HYRIA, II aste Yläkoulut Hyvinkää, Riihimäki + seutukunnat (8 kpl) * EKAMO, II aste Lpr, Imatra, Ruokolahti hv-kyselyt ryhmäinterventiot vanhempainillat Sankarisähly Valitsen itse nuorisoprojekti Terveenä työelämään -projekti hv-kyselyt ryhmäinterventiot henkilökunnat Kuva 6. Hankekartta vuonna Hyvinkää yhteistyö Hyvinkään kaupungin ja sivistystoimen kanssa jatkettiin yhteistyö- ja kumppanuussopimustamme. Hankeyhteistyötä on alettu toteuttamaan laajamittaisena vuonna Yhteistyö koostuu seuraavista toiminnoista; Valitsen Itse päihdekasvatusohjelma yläkouluissa o hyvinvointikyselyt o kohdennettu luokkatyöskentely (7. lk) o oppilashuoltoryhmä yhteistyö o vanhempainillat o liikuntatapahtuma (Sankarisähly -lopputurnaus) IP-kerho yhteistyö o ohjaajien koulutus o kerhovierailut

22 o Sankarisähly tapahtuma Päihdekupla tapahtuma (6. luokille) Ysiltä elämään tapahtuma (9. luokille) Koulujen päättäritapahtuma (ala- ja yläkoulut) Kesäleirien toteuttaminen o 2 leiriä Hyvinkäällä Lisäksi vuoden aikana vierailimme Hyvinkään erityiskouluilla ja lukioissa. Toiminta jatkui suunnitellusti ja saamamme palaute kohdekouluilta ja muilta kumppaneiltamme oli erinomaisen hyvää. Hyvinkää yhteistyön rahoitus koostuu kaupungin osuudesta, Sankareiden osuudesta (RAY) ja Lions klubien avustuksesta (kesäleirit). Kesäleirit ovat maksullisia tapahtumia lapsille, mutta tuotolla katetaan vain toiminnasta aiheutuvia kuluja voittoa tavoittelematta. 6.2 Valitsen Itse -nuorisoprojekti (Riihimäki-Hausjärvi-Loppi) Yhteistyössä on mukana 3 kuntaa ja 5 eri oppilaitosta. Yhteistyö käynnistyi vuoden 2009 alussa Riihimäen ja Hausjärvi-Riihimäki Rotaryklubien aloitteesta. Yhdessä räätälöimme sitten omanlaisen projektin ko. paikkakunnille Valitsen Itse -toimintamallia mukaillen. Projekti kulkee nimellä Valitsen Itse -nuorisoprojekti. Tänä vuonna kolmevuotinen projektimme tuli päätökseensä Keväällä 2012 järjestimme projektin päätösseminaarin yhteistyötahoillemme ja tukijoillemme. Projekti sai huomattavan paljon myönteistä palautetta erityisesti mukana olleilta kouluilta. Merkittävin tunnustus tuli Etelä-Suomen Rotarypiiriltä, joka valitsi projektimme vuoden 2012 humanitääriseksi projektiksi. Projektin keskeiset tulokset olivat; Valitsen Itse -päihdekasvatusohjelma jalkautui alueelle

23 Uutta tietoa pystyttiin jakamaan hyvin kohderyhmille päihdeoppituntiemme (n. 90) kautta lähes nuorta tavoitettiin Koulujen ja kuntien ehkäisevää työtä kyettiin tukemaan hienosti Hyvinvointikyselyiden avulla saatiin ajankohtaista tietoa nuorten hyvinvoinnista ja koulut pääsivät hyödyntämään kyselyiden tuloksia Sankarisähly lopputurnaukset onnistuivat mainiosti ja niiden avulla kyettiin vaikuttamaan luokkahenkiin positiivisesti Projektin aikana uudistuksina / lisäyksinä tulivat 6. luokkien tilaisuudet Riihimäellä ja koulukohtaiset opettajainfot Riihimäellä toimintaa toteutettiin teemaviikkojen muodossa, joissa toimintoja keskitettiin yhteen viikkoon keskitys mahdollisti teeman hyödyntämisen laajemminkin, jota mm. Pohjolanrinteen koulu toteutti ihailtavasti Vanhempainilloissa oli mukavasti väkeä (lähes 1.000) ja ne saivat positiivista palautetta ihan julkisestikin iltojen avulla kykenimme tukemaan vanhempien kasvatustehtävää Tiedon kulku koulujen ja eri sidosryhmien välillä toimi moitteettomasti Keskiarvo hankeajalta KYLLÄ vastaukset 67,1%

24 Kuva 7. Projektin aikana kerätty tieto yhdeltä ikäluokalta Projektin rahoitus muodostui em. Rotaryklubien avustusosuudesta, koulujen oma vastuu osuudesta, yrityskumppaneiden osuudesta ja Sankareiden osuudesta. Opetushallitus tuki ko. projektia vuosina Lappeenranta + seutukunnat yhteistyö Lappeenrannassa yläkouluille suunnattua Valitsen Itse hanketta jatkettiin sekä Eksoten alueen yläkouluilla että seutukunnissa. Koko Valitsen Itse -päihdekasvatusohjelmamme on pilotoitu juuri Lappeenrannassa vuodesta 2005 alkaen. Tästä lähtien toimintoja on vuosittain toteutettukin. Toiminnan sisältöihin kuuluu jo aiemmin esitelty kokonaisuus ko. toimintamallista. Toimintavuoden aikana pyrimme sijoittelemaan toimintojamme kuntien alueelle tasaisin väliajoin, mutta käytännöksi on vakiintunut muutaman laajemman teemaviikon toteuttaminen (kevät /syksy) kustannussyistä. Perinteistä ehkäisevän päihdetyön viikkoa on Lappeenrannan kaupungin kanssa toteutettu vuodesta 2005 viikolla 43. Toimintamme yläkoulujen kanssa on monilta osin jo hyvin vakiintunutta toimintaa. Vuosittain käymme kuitenkin yhteistyöpalaverit koulujen ja muiden sidosryhmien kanssa toimintojemme kehittämiseksi ja arvioimiseksi. Seutukunta yhteistyö koskettaa Eksote alueen pieniä kuntia, jotka varsin usein jäävät paitsi ko. palveluista. Kyseisten koulujen kanssa päihdeohjelman toiminnot suunnitellaan yhteisesti ja toteutukset sijoitellaan sopiviin ajankohtiin. Yhteistyössä mukana olevat kunnat ovat Taipalsaari, Luumäki, Rautjärvi, Savitaipale, Ruokolahti ja Lemi. Kokemuksemme alueen koulujen kanssa ovat olleet varsin myönteisiä. Vuonna 2012 Eksoten alueella toteutui kaikkiaan 127 ryhmäinterventiota, joka on kaikista järjestömme ryhmäinterventioista 27,7 %. Näissä tilaisuuksissamme tavoitimme kaikkiaan ihmistä. Lisäksi osallistuimme mm. Terveenä työelämään projektin myötä muutamiin Ekamon tapahtumiin ja järjestimme syksyllä lyhytelokuvamme Kiusauksen ensi-illan kutsuvierasporukalle.

25 Kaikkia toimintojamme koordinoi Eksote / raittiustoimi Leena Miettisen johdolla. Yhteistyö on mielestämme malliesimerkki toimivasta järjestö-kunta yhteistyöstä, jossa tuloksiin päästään laaja-alaisella kumppanuusperiaatteella. Seutukunta yhteistyön on osaltaan mahdollistanut Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, joka on tukenut toimintojamme vuodesta Lappeenranta yhteistyömme perustuu saamaamme kohdennettuun toiminta-avustukseen (RAY) ja kunnan omavastuu osuuteen, joka perustuu yhteistyö- ja kumppanuussopimukseen Eksote / raittiustoimen kanssa. 6.4 Terveenä työelämään -projekti Terveenä työelämään on Elämäni Sankari ry:n vuosina toteuttama ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen projekti ammatillisissa oppilaitoksissa. Projektissa olivat mukana Etelä-Karjalan ammattiopisto, Hyria koulutus oy, sekä myöhemmin Helmi Liiketalousopisto. Projektin edetessä toimintoja toteutettiin pilottimaisesti myös Ravintolakoulu Perhossa, Levi-instituutissa sekä Helsingin palvelualojen oppilaitoksessa (Helpa). Projekti sisälsi monipuolisia ehkäisevän päihdetyön toimintoja II asteen opiskelijoille, heidän vanhemmilleen, oppilaitosten henkilöstöille ja sidosryhmille. Näitä toimintoja olivat hyvinvointikyselyt, ryhmäinterventiot opiskelijaryhmille, henkilöstön valmennus päihdeasioissa, vanhempainillat sekä erilaiset tapahtumat. Projekti käynnistettiin vastaamaan ehkäisevän päihdetyön tarpeeseen ammatillisissa oppilaitoksissa ja sen avulla rakennettiin kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä edistävä ehkäisevän päihdetyön toimintamalli ja toimenpidesuositus ammatillisiin oppilaitoksiin. Toimintamalli on toteutettavissa missä tahansa ammatillisessa oppilaitoksessa oppilaitoksen yksilölliset vaatimukset ja toiveet huomioiden. Toimintamallissa ehkäisevä päihdetyö linkitetään ehkäisevän päihdetyön vuosikellotyökalun avulla osaksi oppilaitosten terveystiedon opetusta ja päihdekasvatusta. Opiskelijoille kohdistetun päihdevalistus ja kasvatustyön ympärille muodostetaan oppilaitoksen toimintakulttuuriin integroitu ehkäisevän päihdetyön kokonaisuus.

26 Projektiin liittynyt, alusta asti mukana kulkenut seurantatutkimus osoittaa, että toimintamalli on toimiva tapa toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä ammatillisissa oppilaitoksissa. Samaan johtopäätökseen on päädytty toimintoja arvioiden niin projektiryhmän kuin ohjausryhmänkin toimesta. Opiskelijoiden tietämystä pystyttiin lisäämään, ja kerätyn palautteen perusteella opiskelijat ja oppilaitosten henkilöstöt johtoa myöten ovat pitäneet projektia onnistuneena ja suositeltavana toimintamuotona ammatillisissa oppilaitoksissa. Projektin loppuraportti ja seurantatutkimus valmistuvat tammikuussa Molemmat julkaisut löytyvät projektin Internet-sivuilta osoitteesta Projektin projektipäällikkönä on toiminut vuosina sosionomi Jarno Saarinen Elämäni Sankari ry:stä. Projekti sai myös jatkoprojektin vuosille RAY:n tukemana. 6.5 Kesäleirit 2012 Kesäleiritoimintaa on järjestömme toteuttanut jo vuodesta 2005, joten toiminta on varsin vakiintunutta. Leireillä pääsemme konkreettisesti yhdistämään liikunnan ja valistustyön. Leirit ovat vuosien saatossa laajentuneet ja ne tavoittavat noin 100 lasta leiriviikkoa kohden. Leirien ajankohta sijoittuu koululaisten kesälomien alkuun, jolloin palvelemme monia perheitä ottaessamme heidän lapsensa hoitoomme. Vuonna 2012 leirejä järjestimme Hyvinkäällä 2x ja yhden leirin Tuusulassa. Hyvinkäällä toteutettiin Sankareiden, kaupungin opetustoimen ja liikuntaviraston, ESLU:n ja HyVoLin kanssa 2 liikuntaleiriä kesäkuun kahdella ensimmäisellä viikolla. Leirit olivat liikuntapainotteisia monipuolisuusleirejä, joissa oli mukana myös päihdevalistusta ja keskusteluja netin sekä rahapelien käytöstä. Tarjosimme kokeilumielessä muutamille alakouluille ns. leiristipendejä, jossa koulu sai lähettää valitsemansa oppilaat maksutta leireillemme. Kokeilu oli onnistunut ja osoitti, että tarvetta vastaavanlaiselle toiminnalle on selkeästi olemassa. Leirimme ovat maksullisia, koska ilman niistä saatavaa tuottoa emme kykenisi leirejä järjestämään. Tämän vuoden leireillämme oli mukana kaikkiaan n. 300 lasta ja ohjaajia työllistimme 30 ohjaajaa leiriä kohden. Leireillämme oli uutena yhteistyötahona mukana HyVoLin

27 voimisteluseura, joka toteutti voimistelupainotteisen lajileirinsä leireillämme. Toinen uusi yhteistyötaho oli Suomen Vammaisurheiluliitto, joka toi vammaisurheilulajeja mukaan leirien ohjelmaan. Kyseiset uudistukset olivat molemmat erittäin hyviä. Molemmista Hyvinkään leireistä valmistettiin leiridvd:t (Digi-Tom), joita oli mahdollisuus jälkikäteen tilata järjestäjiltä. Kesäleirien rahoitus muodostuu Sankareiden osuudesta (RAY), ESLU:n osuudesta, kaupungin osuudesta ja osallistujien leirimaksuista. Kuva 8. Kesän leireillä tutustuttiin mm. maalipalloon Suomen Vammaisurheiluliiton avulla 6.6 Muu ehkäisevä työ Järjestömme muu ehkäisevä työ tarkoittaa lähinnä yksittäisiä, harvemmin toistuvia tai vailla pitkäjänteisiä suunnitelmia toteutettavia päihdeoppitunteja eri kumppanien kanssa. Pyrimme toimimaan siten, että pyynnöstä lähdemme vierailemaan Suomen rajojen sisäpuolella minne tahansa. Luonnollisesti tilaisuuksista aiheutuviin kustannuksiin tulee myös tilaajan osallistua. Tänäkin vuonna näitä yksittäisiä tai päiväkohtaisia vierailuja oli useita eri puolelta Suomea. Tällaiset yksittäiset tai kokeiluluonteiset vierailut ovat järjestöllemme varsin tärkeitä. Usein meitä lähestytään alueilta, jotka jäävät paitsi kyseisistä palveluista. Meille on erityisen tärkeää palvella silloin, kun meiltä palveluja pyydetään.

28 Tähän kohtaan laskemme myös tapahtumat / tilaisuudet, joihin osallistumme kohdaten eriikäisiä nuoria. Härkävehmaan yläkoululla Hyvinkäällä olimme esim. mukana ideoimassa ja toteuttamassa Coop-kokeilua, jossa koululla järjestettiin nuorille avoimia tapaamisia eri toimijoiden toimesta. Käytännössä toimijat saapuivat koululle sovittuna aikana ja olivat nuorten tavoitettavissa sovittuna ajankohtana. Yhteistyössä olivat mukana koulun ja meidän lisäksi Hyvinkään seurakunta ja nuorisoasema Helppi. Kokeilua toteutettiin sekä kevät- että syyslukukaudella. Kokeilu oli varsin mielenkiintoinen ja saamamme palaute siitä on ollut hyvin. Muun ehkäisevän työn rahoitus muodostuu RAY:n kohdennetusta toimintaavustuksestamme, tilaajan omavastuu osuudesta ja mahdollisista muista rahoittajista esim. yritystukijoista. 6.7 Kummitoiminta Kummeja toimintamme taustalla on tällä hetkellä noin 500. Kaikki kummiverkostoomme kuuluvat henkilöt / joukkueet / ryhmittymät löytyvät osoitteesta Kummitoiminta on järjestössämme edelleen käyttämätön voimavara, jota voisi laajentaa ja parantaa monilla eri tavoin. Toiminnan kehittäminen vaatisi lisäresursointeja henkilöstöömme, jotta tuloksia saataisiin aikaiseksi. 7 VIESTINTÄ Järjestömme viestintä koostuu sekä sisäisestä että ulkoisesta viestinnästä. Viestintä on selkeä kehittämisen paikka toiminnassamme, sillä liian usein huomaamme sen jäävän liian vähäiseksi. Ulkoisesti voisimme ottaa huomattavan paljon enemmän kantaa yhteiskunnallisiin asioihin ja tuoda omaa näkemystämme muiden tietoisuuteen. Tulevaisuudessa aiommekin kehittää juuri tätä toimintaa. Viestintää toteutamme mm. Internet-sivujen, facebookin, yhteisten lehdistötiedotteiden, jäsenkirjeiden, kummikirjeiden, sankariohjaajakirjeiden ja yhteisten kannanottojen kautta. Järjestönä osallistuimme kuluneena vuonna vahvasti alkoholimainontaa rajoittaviin asioihin

29 ja uuden alkoholilain valmisteluihin yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Yhdistyksen toiminnasta kirjoitettiin vuoden aikana useissa eri lehdissä eri puolella Suomea. Liitteissä muutamia lehtiartikkeleita malliksi kuluneelta vuodelta. Joulun alla osallistuimme jälleen Raittiuden Ystävien Anna lapselle raitis joulu - kampanjaan ja tammikuussa 2013 Tipaton tammikuu -kampanjaan yhdessä Ehyt ry:n kanssa muiden päihdealan järjestöjen kanssa. Internet-sivut ovat viestinnässämme hyvin merkittävässä roolissa. Viime vuosina olemme kehittäneet sivujamme paljon ja avanneet uusia sivustoja. Omien Internet-sivujen kävijämäärät nousivat vuonna 2012 selvästi edellisvuosista. Sivujamme päivitämme nykyisin huomattavan paljon useammin kuin aiemmin. Käytössämme on 3 kpl omia sivustoja; - (järjestön pääsivut) - (II asteen hankkeen omat sivut) - (Diileri lyhytelokuvan oheismateriaali) Ohessa kävijämääriä pääsivuillamme ( vuosina vierailuja kuukauden keskiarvo kiireisin päivä yksittäisiä käyntejä kpl sivulatauksia yhteensä kpl

30 sivustomme on sivuistamme vähimmällä käytöllä. Sivun historia juontaa Diileri elokuvan kuvauksiin, jolloin tarvitsimme elokuvaa varten nettialustan huumetietouden levitykseen. Sivuilla kerrotaan elokuvan tekemisestä ja käyttötarkoituksesta. Nimensä mukaisesti siellä ei todellakaan anneta kävijöillensä ohjeistusta huumeiden käyttöön. Sivut toimivat edelleenkin ja ovat hyvä esimerkki netin käytön turvallisuudesta / luotettavuudesta. Terveenä työelämään -projektilla on omat Internet-sivut osoitteessa Tässä näiden sivujen tilastoja vierailuja kuukauden keskiarvo kiireisin päivä sivulatauksia yhteensä TOIMINNAN JATKUVUUS Järjestömme täyttää vuonna vuotta. Toimintamme on jatkunut jo pitkään ja kehittynyt vuosien saatossa. Olemme toimineet hyvinkin päärahoittajamme toiveiden mukaisesti ja pyrkineet laajentamaan toimintaamme maltillisesti. Toimintaympäristömme on muuttunut kovastikin viime vuosina mm. eri fuusioiden myötä. Pienenä järjestönä olemme yrittäneet pysyä kehityksessä mukana ja selviytyä isompien rinnalla. Olemme luoneet omanlaisen brändimme ja olemme siitä ylpeitä. Vuonna 2011 järjestöllemme valmistui oma kehittämisohjelma vuosille Tämän kehittämisohjelman tavoitteena oli kehittää ja laajentaa toimintaamme kohden vuoden 2015 visiota. Hyvin keskeisessä osassa kehittämisohjelmaamme oli RAY avustusten kasvu vuosina 2013 ja siitä eteenpäin. Saamamme avustusesityksen 2013 mukaan

31 avustustasomme pysyy vuoden 2012 lukemissa. Käytännössä tämä tarkoittaa järjestömme laajentamistoimien vesittymistä, sillä ilman talousresursseja on sitä mahdotonta toteuttaa. Vuosia järjestössämme toimineena olen kyllä hieman hämilläni tilanteesta, kun mielestäni toimintamme laajentamiselle on olemassa selkeät perusteet. Suhtaudumme tulevaisuuteen silti myönteisesti, sillä toiminnallemme on olemassa selkeä tilaus. Pienenä, muuntautumiskykyisenä ja innovatiivisena toimijana kykenemme tekemään tuloksellista työtä kuntakumppaniemme ja muiden yhteistyötahojemme kanssa. Erityispiirteemme liikunnan ja valistustyön yhdistäminen on poikkeuksellista moneen muuhun toimijaan verrattuna ja toimintamallimme referenssit ovat vakuuttavia. Toimintamme laajentamisesta emme missään nimessä luovu, vaikka se nyt ei ajankohtaista olekaan. Ehkäisevän työn merkitys tulee vain korostumaan lähitulevaisuudessa. Mielenterveystyö päihdetyön rinnalla tulee niin ikään olemaan lähivuosien suuri haaste. Tässä kehityksessä olemme jo pitkään olleet mukana huomioiden mielenterveyden asioita kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Vuonna 2012 käynnistimme yhteistyötä Suomen Mielenterveysseuran kanssa ja tätä yhteistyötä olemme halukkaat jatkamaan. Pitkällä aikavälillä tavoittelemme edelleen kehittämisohjelmamme mukaisesti vuoteen 2015 mennessä järjestömme toiminnan laajentamista joka sektorilla.

32 VISIO 2015 Visiossamme 2015 olemme vahva ehkäisevän päihdetyön toimija, jolla on palveluksessaan 5-7 kokopäivätoimista työntekijää. Toiminta-alueemme on laajentunut ja olemme perustaneet alueellisia toimipisteitä. Budjettimme on noin kaksinkertaistunut nykyisestä ( ). Päihdeoppituntejamme pidetään noin / v ja sankariohjaajaverkostossamme on n. 40 sankariohjaajaa. Lisäksi järjestämiemme liikuntatapahtumien määrät ovat noin kaksinkertaistuneet. 9 TOIMINNAN ARVIOINTIA Toimintavuoden aikana järjestömme arviointityötä toteutettiin keräämällä säännöllisesti asiakaspalautteita kohtaamiltamme ihmisiltä päihdeoppitunneilla, rehtoreiden palautteista ja ohjaus- ja seurantaryhmien palautteista. Suuren osan arviointityöstä muodostaa oma jatkuva itsearviointimme, jota käytämme mm. hallitustyöskentelyissä, sankariohjaaja verkostossa, työkokouksissa ja kumppanien kanssa verkostotyössä. Näissä käyttämämme menetelmät ovat mm. SWOT-analyysi ja muh-työkalu. Tässä toimintakertomuksessa on arviointia toteutettu jo aiemmin (kohta 2.1, sivut 7-9) suhteessa asettamiimme tavoitteisiin. Toimintojen arviointi on meille hyvin normaalia ja rutiininomaista toimintaa. Näinä aikoina, jolloin kaikilla tahoilla on taloudellisesti tiukkaa, arviointityön merkitys korostuu entisestään. Järjestönä olemme jo pitkään odottaneet tarkempaa toimintojen arviointeja erityisesti rahoittajan toimesta tehtynä. Olemme sitä mieltä, että tehokkaammalla arvioinnilla myös RAY rahoitteiset toiminnot tarkentuisivat ja avustusten suuntaaminen tehostuisi. Varsinkin pienet toimijat jäävät usein suurten toimijoiden varjoon, kun hankkeiden / toimintojen kustannustehokkuutta ja laatua ei ole tarkoin arvioitu. Arviointityön tehostaminen olisi myös rahoittajan taholta lupaus järjestöjen tasapuolisesta kohtelusta.

33 10 LOPUKSI RAY:n avustukset ovat elinehto järjestömme toiminnalle. Rahoituspohjamme ei vielä ole riittävän laaja, jotta kykenisimme toimimaan ilman yhteiskunnan tukea. Lähivuosina yhteiskunnan tuki korostunee entisestään mm. kuntien taloustaantuman johdosta. Järjestöelämä on valtavan haasteellista, mielenkiintoista ja samalla kuluttavaa, koska juuri talouden haasteet on kohdattava. Sankareilla on parin viime vuoden ajan ollut kova kasvuvauhti päällänsä ja toiminnallemme on kysyntää. Järjestötyön vahvuus on ehdottomasti sen joustavuudessa ja notkeudessa. Kykenemme toimimaan paikallisella tasolla ja alueellisesti tukien kuntien tekemää ehkäisevää työtä. Uudet kokeilut, hankkeet ja innovaatiot syntyvät hyvällä yhteistyöllä ja ihmisten kanssa toimiessa. Uskomme kumppanuusyhteistyöhön, jota paikallisesti toteutamme esim. Eksote / Lappeenrannan alueen yhteistyössä. Järjestönä haluamme pitää kiinni omista arvoistamme ja toimintatavoistamme, jotka on kehitetty vuosien saatossa yhdessä kumppaniemme kera. Haluamme kehittyä, uudistua ja kasvaa muiden mukana. Yhteistyökumppaneiltamme odotamme rehellisyyttä, sitoutumista ja yhteistyökykyä. Rahoittajiltamme odotamme tasapuolista kohtelua ja rehellisyyttä tulevaisuudessakin. Hyvinkäällä Henrik Norrena toiminnanjohtaja Elämäni Sankari ry