1. DE THEOLOGIA - TEOLOGIASTA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "1. DE THEOLOGIA - TEOLOGIASTA"

Teemu Heikkilä
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 1. DE THEOLOGIA - TEOLOGIASTA

2 Käsitemäärittelyjä *Eräitä historiallisia huomioita käsitteestä "teologia" -Platon -Apologeetat -Kirkkoisät -Keskiaika -Luther *"Dogman" ja "dogmin" käsitteet -Seitsemän ekumeenisen konsiilin päätökset -"Quod ubique, quod semper, quod ab omnibus creditum est" (Vincentius Lerinumilainen, k. 434) *Teologian jako neljään pääalueeseen (Friedrich D.E. Schleiermacher, k. 1834) *"Systemaattisen teologian" ja "dogmatiikan" määritelmät: fides quaerens intellectum

3 Teologian kaksi päätehtävää 1. Kristinuskon tieteellinen tutkimus: *Rationaalinen (esim. koherenssi, ristiriidattomuus jne.) ja empiirinen (esim. historiallinen evidenssi) metodologia. *Pyrkimys suhteellisen objektiivisiin tuloksiin kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Läheinen menetelmällinen yhteys muihin ihmistä ja hänen kulttuuriaan tutkiviin tieteisiin. *Vastaa esim. kysymyksiin: Mitä on olemassa? Mitä on todella tapahtunut? Mitä kristinusko eri aikoina ja eri paikoissa todellisesti pitää sisällään? *Voidaan esim. tieteellisesti tutkia, millaisia olivat ensimmäisten kristittyjen uskomukset Jeesuksen ylösnousemuksesta. *Kristinuskon tieteellinen tutkimus ei periaatteessa edellytä uskonnollisia sitoumuksia.

4 2. Kristinuskon hermeneuttinen ymmärtäminen ja konstruktiivinen tulkinta: *Kristinuskon uskomusten ja käytäntöjen mielekkyys meidän aikamme ihmisille heidän erilaisissa sosiaalisissa ja kulttuurisissa konteksteissaan. *Vastaa esim. kysymyksiin: Mikä on kristinuskon opetusten merkitys ja mieli? Ovatko ne totta? Mitä kristinusko meille tänään merkitsee? Mihin me uskomme ja miten me elämme, kun sanomme olevamme kristittyjä? *Konstruktiivisen tulkinnan tehtävän on esim. vastata kysymykseen, missä mielessä Jeesuksen ylösnousemus on totta ja mitä se meille merkitsee. *Jokainen joka saarnaa tai opettaa kristinuskoa on väistämättä hermeneutikko, halusi itse sitä tai ei! *Kristinuskon konstruktiivista tulkintaa voi suorittaa ainoastaan henkilö, joka on itse sitoutunut kristinuskon totuusväittämiin ja siten myös kristillisen kirkon uskoon.

5 Hermeneuttinen kehä *Hermeneuttisen (ymmärryksen, tulkinnan) kehän käsite: erilaiset esiymmärryksen elementit vaikuttavat sekä tieteellisen tutkimukseen että konstruktiiviseen tulkintaan. -Tutkittavan kohteen vaikutushistoria -Meidän aikamme kulttuuri, tiedonvälitys, kasvatus, teknologia, historiallis-sosiaalinen konteksti jne. -Omat henkilökohtaiset käsityksemme ja uskomuksemme todellisuudesta, olemassaolosta, maailmasta, historiasta, ihmisestä, ajasta, kielestä, tietämisestä jne. -Teologisen tutkimuksen ja tulkinnan vallitsevat paradigmat. Jne. *Moderni tiede, teologia mukaan lukien, on entistä tietoisempi tietomme ja tieteemme kontekstisidonnaisuudesta (vrt. ns. postmodernismi). Täysin objektiivinen tieto on ihanne, jota kohti pitää pyrkiä mutta joka jää tavoittamattomaksi. *Tämän päivän teologian tulee olla samanaikaisesti globaalia ja lokaalia. "Think globally, act locally!" *Ei-länsimaisten teologioiden nousu 1970-luvulta alkaen.

6 *Uusimmassa systemaattisessa teologiassa on nousemassa ajatus teologiasta ennen muuta viisautena, ei niinkään tieteenä (esim. David Ford): "Theology is more sapiental than scientific." *Kristillinen viisaus on "Jumalan kaipuuta ja rakkauden oppimista"; "Raamattua on luettava Jumalan itsensä takia". Vanhaa ja Uutta testamenttia on luettava samanaikaisesti ja, jos mahdollista, dialogissa juutalaisen lukutavan kanssa. Raamatun tulkintaa ohjaa "kirkon uskonsäännön viisaus", mutta Raamatun tekstistä avautuu jatkuvasti uusia luovia näköaloja, jotka eivät välttämättä olleet alkuperäisten kirjoittajien intentioita. Raamattua on luettava elävässä uskonyhteisössä, herkkinä maailman realiteeteille. *Uusimmassa dogmaattisessa teologiassa on myös niitä, jotka käyttävät jumalallisen draaman ideaa Kolmiyhteisen Jumalan toiminnan kuvaamisessa sekä korostavat kauneuden ja hyvyyden ideoita keskeisinä teologian käsitteinä (esim. Hans Urs von Balthasar, David Hart, Robert Jenson, Kevin Vanhoozer).

7 Dogmaattisen teologian neljä funktiota (Horst Georg Pöhlmann) 1. Teologian rationaalinen funktio (uhkana rationalismi) 2. Teologian reproduktiivinen funktio (uhkana traditionalismi) 3. Teologian eksistenttinen funktio (uhkana irrationalismi) 4. Teologian produktiivinen funktio (uhkana modernismi) *Kohdat 1. ja 2. painottuvat em. teologian tieteellisen tutkimuksen piiriin ja kohdat 3. ja 4. teologian konstruktiivisen tulkinnan piiriin. *Aidossa teologisessa työskentelyssä ovat mukana kaikki neljä funktiota, keskinäisessä jännitteessä, mihinkään ääripäähän purkautumatta.

8 Wolfhart Pannenbergin näkemys dogmatiikan tehtävästä *Dogmaattinen teologia käsittelee koko ihmisyyttä koskevaa julkista totuutta. Dogmaattisen teologian pitää vastata kysymykseen, missä mielessä kristinuskon totuusväitteet ovat yleispätevästi totta. *Dogmaattinen teologia perustuu kaikille ilmeisiin historiallisiin tosiasioihin pyrkien tarjoamaan "rationaalisen selonteon uskon totuudesta". Teologian tavoitteena on antaa "hyvä historiallinen ja rationaalinen perusta kristilliselle toivolle". *Dogmaattisen teologian korkein normi ja olennaisin lähde on Raamattu; tavoitteena on "tarjota Raamatun keskeisen teeman yhteenveto Jumalan totuutena". *Jonkin muun normin nostaminen Raamatun rinnalle johtaa virheelliseen teologiaan: esim. traditio, rationaalisuus, eettisyys, uskonnollinen kokemus tai tunne jne.

9 *Ns. uusprotestantismin eli liberaaliteologian harhat: -teologian antroposentrisyys -uskon epäkohteellistaminen (Entobjektivisierung) -eksemplaarinen kristologia -armo-opin tuhoutuminen - ja kuitenkin kristinusko on olemukseltaan ennen mutta armouskonto! *Liberaaliteologia pyrkii varmentamaan kristinuskon totuusarvon ei-teologisin, antropologisin kriteerein vetoamalla yksilön uskonnollisluonteiseen kokemukseen. Kuitenkin kristinusko on ennen muuta Jumala-keskeinen eli teosentrinen koko luomakuntaa olennaisella tavalla koskettava julkinen totuus.

10 *Kristinuskon totuusväitteillä on proleptinen luonne (kreikan prolepsis = latinan anticipatio = ennalta vastaanottaminen). *Kristinuskon totuus on universaali, koko ihmis- ja luomakuntaa koskeva totuus, joka todentuu varsinaisesti vasta historian lopussa. Kristillisen ilmoituksen jo nyt - ei vielä -luonne. *"Kaikki puhe Jumalasta lepää sen varassa, että meillä on jo ennakoivasti jotain varmaa tietoa koko maailman lopullisesta tarkoituksesta ja päämäärästä." *Mutta jo nyt meillä on hyviä historiallisia (empiirisiä) ja rationaalisia syitä uskoa, että kristinuskon totuusväite on tosi: Jeesuksen historiallinen ruumiillinen ylösnousemus on kristinuskon "julkinen totuus", sen faktuaalinen ja tiedollinen perusta. Tämä perustava historiallinen fakta ja sen omaksuminen uskossa kuuluvat erottamattomasti yhteen (Historie- ja Geschichte-tasoa ei voi erottaa toisistaan).

11 *Samalla ylösnousemus on lähtökohta, josta kristinusko alunperin sai alkunsa (ks. esim. Ap.t. 2:32,36; 3:15; 5:30-31; Room. 1:4; 1. Kor. 15:14,17-19 jne.). Vrt. Rudolf Bultmann (k. 1976): ylösnousemus on uskon projektiona syntynyt fiktiivinen "tosiasia" eli usko loi ylösnousemuksen "faktan"; Pannenberg: ylösnousemus on tosiasia, joka synnytti uskon (samoin esim. Robert Jenson ja Richard Swinburne). Vrt. Karl Barth (k. 1968): ylösnousemus on "ylihistoriallinen" tosiasia. *Ylösnousemus todentaa Jeesuksen Israelin Messiaaksi, Jumalan Pojaksi ja maailman Vapahtajaksi. Tämän ratkaisevan faktan nojalla voimme pitää myös muita ilmoituksen sisältöjä tosina, vaikka ne verifioituvat (todentuvat) vasta historian lopussa. Jeesuksen ylösnousemus avaa konkreettisen, historiallisesti hyvin perustellun toivon luomakunnalle. Se osoittaa ennakoivasti, mikä on oleva luomakunnan historian päätös.

12 Teologiaan kuuluu: 1. komprehensiivisyys 2. koherenttius 3. korrespondenssi

Samankaltaiset tiedostot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta