Johdatus opin historiaan

Transkriptio

1 Johdatus opin historiaan Turun kristillisessä opistossa Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston vaatimusten mukaan tammi-helmikuussa 2012 TD Kalle Elonheimo kalle.europilgrimage.org / kallelta.wordpress.com Luento Kalle Elonheimo 2012 Tätä saavat käyttää vain Turun kristillisen opiston alkuvuoden 2012 yleisen teologian kurssin opiskelijat. Tiedostoa ei saa jakaa edelleen, ei myöskään sen tulostetta.

2 Aiheet Bengt Hägglund, Uskon malli alkuteoksen Trons mönster mukaan 7.5 Kirkko ja sakramentit 7.6 Laki ja evankeliumi 7.7 Pelastus ja elämän tie 7.8 Viimeiset tapahtumat

3 7.5 Kirkko ja sakramentit Kirkko ja virka Kaste Ehtoollinen

4 7.5.1 Kirkko ja virka sanan kirkko eri merkityksiä näkymätön, hengellinen yhteisö ulkoinen organisaatio sekä sen järjestys ja instituutiot paikalliskirkko universaali Kristukseen uskovien yhteisö seurakunta, joka kokoontuu Herransa Jeesuksen Kristuksen ympärille Kristus seurakunnan pää, seurakunta, kirkko hänen ruumiinsa Kristuksen oma kansa, joka kokoontu hänen nimessään

5 7.5.1 Kirkko ja virka uusi Israel Hengen vapaa luomus, jonka alku Kristuksessa helluntaina kirkko tuli näkyväksi UT Jumalan omana kansana oli jo VT:ssa ja Jeesuksen ympärille kokoontuneessa uudessa Jumalan kansassa universaali Kristukseen uskovien yhteisö paikallinen Kristuksen nimeen yhteen paikkaan kokoontuneiden piiri jumalanpalvelukseen kokoontunut seurakunta

6 7.5.1 Kirkko ja virka ekklesia: ne jotka on otettu ulos niiden ihmisten yhteisö, jotka Jumala on valinnut ja kutsunut maailmasta yhteisö jumalanpalveluksessa communio sanctorum pyhien yhteisö yhteys pyhiin asioihin jumalanpalvelus, sakramentit jumalanpalveluksessa yhteys yli maantieteellisten ja ajallisten rajojen ehtoollisessa yhteys aina ensimmäiseen ehtoolliseen

7 7.5.1 Kirkko ja virka uskomme yhden, pyhän,katolisen ja apostolisen kirkon (Nicaeum) ykseys Jumalan yksi kansa, jonka perustana usko Kristukseen ja Kristuksesta todistava evankeliumi Ef. 4:4-6 pirstoutuminen ja paikalliskirkot eivät hävitä tätä ykseyttä CA VII: evankeliumin oppi ja sakramenttien käyttö... ei tarpeen samanlaiset perinteet, riitit eivätkä seremoniat missä tahansa Kristukseen uskovien yhteisössä voi olla todellisia kristittyjä näkyvä ykseys ekumenia

8 pyhyys Kirkko ja virka Hengen luomus pyhitetään sanalla ja rukouksella kirkon erityinen olemus ei vain inhimillinen yhteisö ulkoiset muodot ja säännöt eivät konstituoi kirkkoa välttämättömiä jatkuvuuden kannalta ulkoisen muodon tehtävänä edistää hengellistä yhteisöä hengellinen yhteisö kirkon olemus Henki pyhittää ihmisiä uskossa, toivossa ja rakkaudessa

9 katolisuus Kirkko ja virka kristillisen uskon universaalisuus ja leviäminen kaikkialle maailmaan alkuperäinen, apostolinen tehtävä apostolinen ja katolinen synonyymejä sisällön yhtäpitävyys alkuperäisen kanssa Jeesus maailman Herrana (pantakrator) Kristuksen uhri universaalisti pätevä quod ubique, quod semper, quod ab omnibus creditum est Vincent Lerinumilainen 400-luvulla Minkä kaikki, kaikkialla ja aina ovat uskoneet avoin ja kätketty katolisuus

10 7.5.1 Kirkko ja virka Luther: kaikkialle maailmaan levinnyt pyhä kristillinen kansa, jonka keskuudessa Jumalan sanaa julistetaan ja otetaan vastaan kastetaan ja vietetään ehtoollista avainten valtaa käytetään rukous elää ristin alla elävät ihmiset pysyvät Jumalaan uskovina Henki pyhittää ihmiset elämään Jumalan käskyn mukaan

11 Virka Kirkko ja virka CA V: evankeliumin julistamisen ja sakramenttien jakamisen virka uskon saamiseksi ministerium docendi evangelii Verbi Divini Minister saarnavirka kuuluu kirkon järjestykseen viran hierarkia ei ius divinum presbyteros - vanhin sacerdos - uhripappi yleinen pappeus osallisuutena Kristuksen pappeudesta vahvistaa erityisen pappeuden tarpeen

12 7.5.1 Kirkko ja virka Lutherin 7 kirkon tuntomerkkiä / ks. kirkolla oma ulkoinen muotonsa ja järjestyksensä; keskuksena jumalanpalvelus

13 7.5.2 Kaste Mt 28:18-20 kastaminen Jeesuksen nimeen (Ap.t.) osallisuus Kristuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta (Room 6:3-) kirkon yhteyteen ottaminen pelastukseen välttämäntön mikäli vain mahdollista vrt. Mk 16:16: uskon puute johtaa kadotukseen kasteen halveksiminen kiellettyä

14 7.5.2 Kaste lasten kastaminen jo UT: kokonaisten perheiden kastaminen yleiseksi kristinuskon tultua valtionuskonnoksi 300-luvulla Mk 10:13-16 läheiset (vanhemmat ja kummit) tunnustavat uskon kaste kertakaikkinen; ei uudisteta parannus kasteen jatkona

15 7.5.3 Ehtoollinen ehtoollinen vahvistaa syntien anteeksiannon, jonka kaste lahjoittaa tehkää se minun muistokseni luterilaisuus painottaa asetussanojen sananmukaista tulkintaa => transsubstantaatio hylättiin tosi ruumis ja veri reaalipreesens Praesentiam credimus, modum nescimus Uskomme läsnäolon, mutta emme tunne tapaa

16 7.5.3 Ehtoollinen konsekraatio kat.: asetussanojen lausuminen effektiivinen tapahtuma, joka saa aikaan muuttumisihmeen lut.: aineiden ja Kristuksen yhdistymistä ei saa aikaan papin sanat, vaan Kristuksen lupaus asetussanojen lausuminen yhdistää aterian Kristuksen omaan ehtoolliseen ja siten hänen lupaukseensa CA X: Kristuksen ruumis ja veri jaetaan niille, jotka syövät ja juovat ehtoollisella myös ei-hurskaat nauttivat Kristuksen, mutta tuomiokseen

17 7.5.3 Ehtoollinen hengellinen osallisuus vahvistaa yhteyttä Kristukseen ja muistuttaa hänen uhrikuolemastaan kristittyjen keskinäinen yhteys varhaisessa kirkossa tärkeä ehtoollisen näkökulma messu-uhri reformaattorit hylkäsivät: ehtoollinen lahja

18 7.6 Laki ja evankeliumi Käsitteiden määrittelyä Lain sisältö Lain kolme käyttöä Evankeliumi lain taustaa vasten

19 7.6.1 Käsitteiden määrittelyä laki toora (thorah) VT:n keskeisin osa; 5 Mooseksen kirjaa Jumalan tahdon ilmaus laki ja evankeliumi ajallinen jako: laki vanhassa, evankeliumi uudessa liitossa sisällöllinen jako kumpaakin sekä VT:ssa että UT:ssa esim. evankeliumi Abrahamille annetussa lupauksessa

20 7.6.2 Lain sisältö 10 käskyä (dekalogi) Jumalan tahdon ja yleisen moraalilain ilmaus 2 Ms 20:1-17; 5 Ms 5:6-21 lut. ja kat. kirkossa: ei kuvakieltoa; himoitsemisen kieltäminen kahtena myös rakkauden kaksoiskäsky dekalogi antaa tarkempia ja kuitenkin yleispäteviä ohjeita Jumalan ja lähimmäisen rakastamiseen Mt 22:37 <= 5 Ms 6:4-5 ja 3 Ms 19:18 kultainen sääntö Mt 7:12

21 7.6.2 Lain sisältö toorassa yleispätevän lain lisäksi Israelin kansan lainsäädäntöä dekalogia tarkentavia säädöksiä konkretia lisääntyy lain tuntemus ja lain yleispätevyys moni ei tunnista lain vaatimuksia yleinen konkreettiseksi yhteiskuntien laeissa dekalogi edellyttää myös sisäsitä noudattamista luonnollinen laki ja Raamatun laki

22 7.6.3 Lain kolme käyttöä lain ensimmäinen käyttö porvarillinen tai poliittinen laki yhteiskunnan käytössä: hyvä järjestys lain toinen käyttö teologinen tai pedagoginen laki ohjaa kääntymiseen: synnintunto ja anteeksiannon kaipuu lain kolmas käyttö didaktinen laki opastaa uudestisyntynyttä oikeaan elämään hyvät teot syntyvät ilman ulkoista pakkoa

23 7.6.4 Evankeliumi lain taustaa vasten Paavali asettaa lain ja evankeliumin vastakkain evankeliumi: vanhurskaus vain uskossa Kristukseen, joka on sovittanut mitä ihminen on rikkonut evankeliumin vastaanottajan on tunnustettava olevansa syntinen ja tarvitsevansa Kristusta kukaan ei voi tulla vanhurskaaksi teoista laki ei syytä sitä, joka riippuu Kristuksen sovituksessa Kristus vanhurskautemme, koska täyttänyt lain

24 7.6.4 Evankeliumi lain taustaa vasten laki näyttää, mikä on synti ja ihmiselle, että hän on syntinen lain rikkominen johtaa kuolemaan evankeliumi viesti siitä, mitä Kristus on meidän sijastamme ja meidän tähtemme usko kristillisen antropologian taustalla usko avoin ei-koettavalle

25 7.7 Pelastus ja elämän tie Tie uskoon evankelisesta katumuksesta Vanhurskauttamisesta ja uudistuksesta

26 7.7.1 Tie uskoon evankelisesta katumuksesta tie (Ap.t. 9:2; 19:9...) katumus kristillinen usko prosessi metanoia kääntymys parannus rippi kat. pakolliseksi 1215 reformaatio: katumus ja kääntymys Jumalan sanan toimintaa ihmisessä täydellinen rippi ei mahdollinen

27 7.7.1 Tie uskoon evankelisesta katumuksesta usko evankeliumin sisällön tieto halu ottaa vastaan lupaus anteeksiannosta ja vanhurskaudesta Kristuksen työ luottamuksessa tieto evankeliumin lupauksesta ja siihen liittyminen usko ajaa hyviin tekoihin

28 7.7.2 Vanhurskauttamisesta ja uudistuksesta armonjärjestys ordo salutis; 1700-luvun alusta kutsu vocatio valaistuminen illuminatio kääntymys conversio vanhurskauttaminen justificatio uudestisyntyminen regeneratio unio mystica uudistuminen renovatio

29 7.7.2 Vanhurskauttamisesta ja uudistuksesta kutsu vocatio evankeliumi kutsuu valaistuminen illuminatio intellektuelli oivallus kääntymys conversio metanoia Luther: kristityn koko elämä kääntymystä ei ihmisen tahdon varassa

30 7.7.2 Vanhurskauttamisesta ja uudistuksesta vanhurskauttaminen justificatio Kristuksen vanhurskaus ihmisen osaksi CA IV: Kristuksen tähden uskon kautta ei omin voimin - Kristuksen tähden (propter Christum ei omilla ansioilla armosta (gratis) ei teoilla uskon kautta (per fidem) usko vanhurskauttaa vain siinä läsnä olevan Kristuksen tähden synnin tyranniasta vapauteen ihmisen totaalinen muutos

31 7.7.2 Vanhurskauttamisesta ja uudistuksesta uudistuminen renovatio simul iustus et peccator vanhurskas ja syntinen yhtäaikaa, totaalisesti Hengen vaikutuksesta

32 7.8 Viimeiset tapahtumat eskatologia jo nyt kristillisen toivon perustana Kristuksen ylösnousemus ylösnousseen elämä 40 päivän ajan ainutkertaista, mutta samalla esikuva kasteessa jo alkanut iankaikkinen elämä ehtoollisessa kuolemattomuuden malja

33 7.8 Viimeiset tapahtumat kuolema persoonan elämä kuoleman jälkeen UT:ssa sielun kuolemattomuus platonilaisuudesta a. sielun ero ruumiista; ylösnousemuksessa palautetaan toistensa yhteyteen b. sekä ruumis että sielu kuolevat, ylösnousemuksessa täydellinen uudelleen luominen; persoona säilyy

34 7.8 Viimeiset tapahtumat välitilat UT ei kerro juurikaan unen kaltainen ei ajan kokemusta myös: aktiivinen odotus, Herran luona olemassaolo Jeesuksen paluu kätkössä oleva valta tulee esille kuolleiden ylösnousemus ruumiin ylösnousemus