Hallituksen esitysluonnokset soteja maakuntauudistuksesta sekä valinnanvapaudesta Miten uudistus etenee ja mikä muuttuu? Tammikuu

Transkriptio

1 Maakunta ja soteuudistus ja kunnat Hallituksen esitysluonnokset soteja maakuntauudistuksesta sekä valinnanvapaudesta Miten uudistus etenee ja mikä muuttuu? Tammikuu

2 Maakuntasote prosessin pääaikataulu / / / / / / / 2017 HE valinnanvapauslaiksi lausuntokierrokselle 2/.2017 Maakuntaja sotejärjestämisuudistus HE eduskunnalle to to Maakuntien rahoituslain täydennys lausunnoille 2/2017 Maakunnille siirrettäviä tehtäviä koskevien lakien muutos HE luonnos lausunnoille 4/2017 HE valinnanvapauslaiksi eduskunnalle to Maakuntien rahoituslain täydennys 4/2017 Hyväksytään eduskunnassa : Maakunta ja sotejärjestämisuudistus Valinnanvapauslaki Sotetuottajalaki Maakuntien rahoituslaki Väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä alkaen HE Maakunnille siirrettäviä tehtäviä koskevien lakien muutoksiksi eduskunnalle

3 / / / 2019 Ensimmäiset maakuntavaalit presidentinvaalien yhteydessä 1 / 2018 Sosiaali ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille Valinnanvapauteen ja monikanavarahoitukseen liittyvät lait voimaan Mahdollinen siirtymäaika

4 Maakunta 2023 visio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin ja vaikuttava julkinen hallinto Asukkaat vaikuttavat ja valitsevat Monipuolinen palvelurakenne ja ammattitaitoinen henkilöstö asukkaan hyvinvoinnin tukena Palvelut tarjotaan fiksusti ja rahat riittävät

5 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Osaaminen ja sivistys Terveys ja hyvinvointi Liikunta ja kulttuuri Nuorisotoimi Paikallinen elinkeinopolitiikka Maankäyttö ja rakentaminen MAAKUNNAT VALTIO Sosiaali ja terveydenhuolto hyvinvoinnin ja terveyden sekä turvallisuuden edistämisen as.tuntija Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Aluekehittäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys Perusoikeuksien turvaaminen ja arviointi Työ ja elinkeinopalvelut Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut Turvallisuustehtävät Valtakunnalliset ja kvtehtävät Yleinen edunvalvonta 5

6 Soteuudistuksen tavoitteet ja keinot Hyvinvointi ja terveyserojen kaventaminen kansanterveys ja sosiaalityö, ennaltaehkäisy perustason palveluiden vahvistaminen vahvemmat järjestäjät ja tuotantoyksiköt: osaamisen vahvistaminen tarvepainotettuun kapitaatioon pohjautuva rahoitus: vaikuttavuuskannustimet Kustannustenhallinta maakuntien rahoituslain mukainen rahoitusmalli ja kustannusjarru: 2,8 mrd tunnistetut säästöpotentiaalit nykyisen lainsäädännön ja parhaiden käytäntöjen ja vaikuttavimpien hoito/palvelukäytäntöjen mukaan noin 3 mrd oikeaaikainen hoito, hoidon porrastus, digitaaliset ratkaisut, palveluintegraatio

7 Uuden soten pilarit 1. Vahva järjestäjä 18 maakuntaa 2. Palveluintegraatio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi oikea hoito ja palvelu sekä sen edellyttää osaaminen oikeaan aikaan sujuva hoito ja palveluketju väestön ja asiakkaiden tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus tuki asiakaslähtöisyydelle ja itsemääräämisoikeudelle ja kilpailun hyödyntämiselle 4. Kustannusten kasvun jarruttaminen 3 mrd eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä oikeaaikainen palvelu parhaiden käytäntöjen ja vaikuttavimpien palvelu ja hoitomuotojen käyttöönotto 5. Digitalisointi Arki on digitalisoitu Tieto kulkee ja tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia Tiedolla johdetaan

8 Maakuntien tehtävät ja soterakenne (1/6)

9 (3/4) Tärkeimmät ehdotukset Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos ja sen yhtiöt. Liikelaitoksen viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat palveluja myös silloin kun niitä ei ole markkinaehtoisesti saatavilla. Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sotetehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan suoran valinnan piirissä

10 (3/4) Tärkeimmät ehdotukset Valtion ohjausta sosiaali ja terveydenhuollossa vahvistetaan. Kunnat eivät enää järjestä, tuota tai rahoita sosiaali ja terveyspalveluja. Kuntien tehtävänä on edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä. Maakunta antaa asiantuntijatukea kunnille hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistehtävään. yhteistyö ja yhteisiä prosesseja

11 Maakuntalaki (1/2) Maakunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto Maakuntalaissa säädetään: maakunnan tehtävistä hallintorakenteesta johtamisesta taloudenhoidosta päätöksenteosta Maakuntalain tarkoituksena on luoda edellytykset alueelliselle itsehallinnolle ja asukkaiden osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksille. 18 uuden maakunnan palvelutoiminta käynnistyy

12 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia jäsentä Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNNAN MUUT TOIMIELIMET MAAKUNTAJOHTAJA Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoaantava kansanäänestys Keskustelu ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus ja vammaisneuvostot Kielivähemmistön vaikuttamistoimielin MAAKUNTAKONSERNI Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Liikelaitos Yhtiöitetty toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset (3): ICT, Talous ja henkilöstö, Toimitilat ja kiinteistöt

13 Osallistuminen ja demokratia Maakunnan ylin päätösvalta on maakuntavaltuustolla uudeksi vaaliviranomaiseksi perustetaan maakuntavaalilautakunnat vaalirahoituksen raja on sama kuin eduskuntavaaleissa toimintaa, hallintoa ja taloutta johtaa maakuntahallitus Maakuntavaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa (vuodesta 2021 lukien). Ensimmäiset maakuntavaalit kuitenkin presidentinvaalin yhteydessä maakunta on vaaleissa yhtenä vaalipiirinä valtuutettuja maakuntavaltuuston päättämä määrä, pienimmissä maakunnissa kuitenkin vähintään 59 ja suurimmissa vähintään 99 maakunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä oikeus osallistua ja vaikuttaa maakunnan toimintaan (mm. aloiteoikeus, kansanäänestysaloite, vaikuttamistoimielimet) maakunnalle kuuluvasta asiasta voidaan järjestää koko maakunnan alueella neuvoaantava kansanäänestys valtuusto hyväksyy maakuntastrategian ohjaamaan toimintaa

14 (2/3) Henkilöstöjärjestelyt Siirtyminen toteutetaan liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä. Siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät. Siirtyvistä työntekijöistä suurin osa on sosiaalija terveydenhuollon henkilöstöä

15 (3/3) Henkilöstöjärjestelyt Maakuntien henkilöstöä koskeva sääntely kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön soveltamisalaa laajentamalla. Maakunnat siirtyvät Kevan jäsenyhteisöksi. Maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestäminen: KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana (Kunta ja maakuntatyönantajat KT) Maakunnilla on niiden henkilöstömäärää ja taloudellista painoarvoa vastaava asema uudessa työnantajajärjestössä

16 Omaisuusjärjestelyt (1/3) Maakunnan tehtävissään tarvitsema omaisuus turvataan maakunnan käyttöön osin omaisuuden siirrolla ja osin vuokraamalla. Lakisääteisten kuntayhtymien varat ja velvoitteet sekä kuntien sotetoimintaan liittyvä irtain omaisuus siirtyy maakunnille vastikkeetta (ns. suppea jakautumismalli). veronmaksaja maksaa omaisuudesta vain kerran periaate! Maakunta ja kuntayhtymän jäsenkunnat voivat sopia, että kuntayhtymän omistamaa maaomaisuutta jää jäsenkuntien omistukseen. Maakunnalle siirtyy kuitenkin aina sellainen kuntayhtymän omistama maaomaisuus, joka sitoutuu maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvan toiminnan rakennuskantaan

17 Omaisuusjärjestelyt (2/3) Kuntien rakennukset eivät siirry, vaan siirtymäkauden ajaksi maakunnat vuokraavat toimitilat yhteisen vuokrasopimuspohjan mukaisesti. Omaisuusjärjestelyt toteutetaan siten, ettei niillä ole tulosvaikutusta kunnissa. Siirtymäkauden jälkeen kunnille voidaan myöntää harkinnanvaraista avustusta mahdollisesti tyhjilleen jäävien kiinteistöjen tuottamien kuntatalousongelmien perusteella. Lisäksi kuntia tuetaan kiinteistökehityksessä ja markkinoinnissa

18 Maakuntien rahoitus (1/2) Valtion yleiskatteellinen rahoitus Asiakas ja käyttömaksut Lyhytaikainen lainanotto Valtionrahoituksen määräytyminen 89% Tarveperusteinen rahoitus 87% Ikärakenne ja tarve 85,687 % ikärakenne ja palvelutarve 1,500 % asukastiheys 1,400 % vieraskielisyys 0,300 % kaksikielisyys 0,113 % saaristoisuus Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään. Asukasluku 10% perusteinen rahoitus 1% Hyterahoitus

19 Verotus (1/2) Kuntien tuloja on tarkoitus alentaa kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaavasti. Kunnallisveron tuottoa ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan. Vastaavasti valtion verotusta kiristetään. Tämän hetken arvion mukaan kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,5 prosenttiyksiköllä. Laskelmat päivitetään ennen hallituksen esityksen antamista helmikuussa Kunnallisvero on tason laskusta huolimatta edelleen merkittävin tulonlähde kunnille. Uudistus toteutetaan siten, että sillä on mahdollisimman vähän vaikutuksia verovelvollisten kokonaisverotuksen tasoon. Kunnat päättävät itsenäisesti tuloveroprosenttinsa jatkossakin

20 Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat (2/3) Uudistuksen voimaantuloon ajoittuvia vaikutuksia kohtuullistetaan järjestelmämuutoksen tasauksella > turvaa laskennallisesti ja suhteellisesti kunnan talouden tasapainotilan uudistusta edeltävälle tasolle. Uuteen rahoitusmalliin siirrytään asteittain, +/25 euroa asukasta kohti vuodessa. Muutos kuitenkin rajoitetaan +/ 100 euroon per asukas 4 vuoden siirtymäajan kuluessa

21 Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat (3/3) Esitysluonnos sisältää laskentaperiaatteet sekä alustavat kuntakohtaiset laskelmat uudistusten vaikutuksista kuntatalouteen (VM) Laskelmat päivittyvät jatkossa, nyt käytetty vuodelle 2016 tehtyä arviota Voimaantulon (2019) yhteydessä laskelmat perustuvat osittain arviotietoihin Kuntien oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi rahoitusmallin edellyttämä kustannusten ja tulojen siirto sekä niihin liittyvät tasauselementit määritetään toteutuneen tilanteen mukaiseksi vuodesta 2020 lähtien. Nämä laskelmat tehdään vuoden 2018 tasolla vuosien toteutuneiden keskimääräisten kustannustietojen perusteella

22 Kunnan talous voimaantulon jälkeen Väestön ikääntymisestä ja sairastavuudesta johtuvat kuntatalouden paineet pienenevät olennaisesti Talouden ennakoitavuus ja pitkäjänteinen suunnittelu helpottuvat Kestävyysvajeen ratkaisupaineet siirtyvät soten osalta maakunnille Yksittäisen kunnan asemaa uudistuksen jälkeen ei voi hallituksen esityksen laadintavaiheessa arvioida täysin yksiselitteisesti Toimintaympäristö muuttuu uudistuksesta huolimatta Valtionosuusuudistusta ja sen vaikutusarvioita ei ole aiemmin tehty näin kauan ennen uudistuksen voimaantuloa

23 Sosiaali ja terveyspalvelujen integraatio Kaikki julkiset sosiaali ja terveyspalvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen. Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta asiakaslähtöisesti Maakunta varmistaa, että eri tuottajien palvelut toimivat yhteen Kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palveluntuottajille Maakunta varmistaa, että tieto kulkee sujuvasti toimijoiden välillä. Suoran valinnan palveluntuottaja vastaa oman asiakkaansa palvelujen kokonaisuudesta

24 Erilaiset toimintamallit, erilaiset elämäntilanteet Väestön terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen (koko väestö): Laajaalainen yhteistyö sidosryhmien välillä Hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen Tietoisuuden kasvattaminen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista valinnoista Sähköiset omahoidon palvelut, puhelinpalvelut sekä palvelupisteistä saatava tieto, neuvonta, ohjaus Satunnainen hoidon tai palvelun tarve (n. 60% väestöstä): Palvelut sotekeskuksesta ja suunhoidon yksiköstä, tarvittaessa maksuseteleiden käyttö Sähköiset palvelut, asiakkaan tekemät omahoidon arviot, puhelinneuvonta Nopea tarpeen arviointi ja palveluihin pääsy Yhteistyö tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen toimipisteiden kanssa, mutta ei laajempaa integraatiotarvetta Laajempi hoidon tai palvelun tarve (n. 30% väestöstä): Korkea hoidon tai palvelun tarve (n. 10% väestöstä): Palvelut sotekeskuksesta, suunhoidon Suuri, yksilöllinen integraatiotarve, eheät yksiköstä ja maakunnan liikelaitokselta hoito ja palveluketjut, moniammatillinen asiakassuunnitelman mukaisesti yhteistyö, jatkuvuus Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut Maakunnan liikelaitos vastaavaa tarpeen Tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen arvioinnista, laajaalaisesta myöntämät asiakassetelit / henkilökohtainen asiakassuunnitelmasta sekä sen budjetti toteutumisesta käytännössä Maakunta voi päättää sotekeskukselle tai Suuret yksikkökustannukset, vähän suunhoidon yksikölle kansallista palveluvalikkoa laajemman oikeuden tuottaa Kokonaisuus toteutetaan tiiviissä asiakkaita palveluja yhteistyössä sotekeskuksen tai hammashoitolan kanssa Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

25 Asiakas voi valita nykyistä yksilöllisemmin Asiakas voi valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön näissä palveluissa: sosiaali ja terveyskeskus suunhoidon yksikkö (hammashoitola) muut maakunnan päättämät sotepalvelut. Asiakasmaksu on sama tuottajasta riippumatta. Sotekeskus ja suunhoidon yksikkö voivat myöntää maksusetelin yksittäisten palvelujen hankkimiseen muilta tuottajilta. Palveluntuottajan pitää olla rekisteröitynyt, täyttää maakunnan vaatimukset ja tehdä sopimus maakunnan kanssa. Asiakas saa tukea valintoihin verkkopalvelusta, neuvontapuhelimesta ja palveluohjaajilta. Jos hän ei halua itse valita, maakunta osoittaa sopivan palvelun

26 Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin Asiakas valitsee suoraan sotekeskuksen ja suunhoidon yksikön ja sitoutuu valintoihin vuodeksi. Sotekeskus, suunhoidon yksikkö, maksuseteli Lääkäri ja hoitaja, sosiaalipalvelujen neuvonta Hammaslääkärin ja suuhygienistin peruspalvelut Jatkossa myös muita sosiaali ja terveyspalveluja Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta Tarvittaessa asiakas voi saada maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta Maakunnan omat palvelut Ne sosiaali ja terveyspalvelut, joita sotekeskus ei tarjoa: esimerkiksi sosiaalipalvelut, päivystys ja erikoissairaanhoito Asiakas voi valita julkisen palvelun toimipisteen koko maan alueelta Erikoissairaanhoidossa julkinen hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa Jos asiakas tarvitsee muita palveluja, ne saa maakunnan liikelaitoksen palveluista Asiakasseteli Maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen Maakunta päättää palvelut, asiakas valitsee rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta Maakunta vastaa kustannuksista ja asiakas maksaa asiakasmaksun, joka on kaikille tuottajille sama Henkilökohtainen budjetti Henkilökohtaisen budjetin avulla esimerkiksi vanhus tai vammaispalveluiden asiakas voi vaikuttaa palvelun tai muun tuen sisältöön ja valita palvelun tuottajan Asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten henkilökohtainen avustaja tai kuljetuspalvelut

27 Palvelujen tuottaminen Maakunnan palvelustrategia: mitä palveluja asukkaille tarjotaan ja miten sovitetaan yhteen valinnanvapauden piirissä olevat palvelut ja muut sosiaali ja terveyspalvelut. Myös palveluntuottajan on varmistettava, että palvelukokonaisuudet toteutuvat ja palveluketjut toimivat sovitusti. Maakunnan palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Uusi laki sosiaali ja terveyspalvelujen tuottamisesta (ns. palveluntuottajalaki) säätelee maakunnan tuottamia sosiaali ja terveyspalveluja sekä yksityisiä sosiaali ja terveyspalveluja. Lailla halutaan varmistaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut. Lisäksi halutaan vähentää yrittäjien hallinnollista taakkaa

28 Maakuntakonserni sotetehtävissä Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Maakuntajohtaja Maakunnan sotelautakunta Konserniohjaus Valtuusto päättää: tavoitteet, hallintosääntö, investointisuunnitelma, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus yms. lakisääteiset asiat Valtuuston tehtäviin kuuluva päätöksenteko mm. hallintosääntö ja palvelutuotantostrategia (sis. palvelulaitoksen hallintosäännön ja ostopalveluhankintojen linjaukset) soten yhteistyösopimuksen hyväksyminen ja sen valmisteluun osallistuminen ja niistä maakunnan alueelle johdettavat linjaukset Maakuntahallitus: Konserniohjaus (maakunnan yhtiöt ja liikelaitos) Maakuntajohtaja Maakunnan virkamiesjohto ja esittely maakuntahallitukselle, konsernijohto Sotejärjestämisjohtaja viranhaltijaorganisaatio Järjestäjän ohjaus ja valvonta Maakunnan liikelaitos Hallitus ja johtaja Soten järjestämisestä vastaava toimielin: Valtuuston hallintosäännössä määrittelemissä rajoissa järjestämisvastuuta ja tuottamista koskevat päätökset ja yleiset toimintalinjat Sotejohtaja: järjestämisen operatiivinen johto Maakunnan konserniyhtiöt (muu kuin sotetuotanto) Ostopalveluhankinnat omaan tuotantoon 28 Maakunnan oman sotetuotannon yhtiöt Palvelulaitoksen hallitus ja johtaja: oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen johto ja oman tuotantotoiminnan järjestäminen ostopalvelujen hankinta maakunnan linjaamissa rajoissa maakunnan omaan tuotantoon ammattilaisista koostuva hallitus ja johtaja (ei luottamushenkilöitä)

29 Asiakas ja asukasosallisuus (1/2) Maakunnan on otettava asukkaiden näkemykset huomioon, kun maakunta valmistelee palvelulupausta. maakuntien yhteistyösopimusta. yhteistyöalueen ehdotusta sosiaali ja terveysministeriölle valtakunnallisista tavoitteista

30 Digitalisaatio Palveluja uusilla tavoilla Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja. Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita ylläpitämään itsetoimintakykyään ja terveyttään. ICTratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio ja aluerajoista riippumattomasti

31 Uudistuksen onnistumisen avaintekijät Sitoutuneisuus ja keskinäinen luottamus kaikkien toimijoiden välillä Yhteistyö asukkaiden, päättäjien ja henkilöstön välillä Omaehtoisuus ja oman maakunnan erityispiirteiden huomiointi Digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen ja hyvä johtaminen Rohkea ote tulevaisuuteen Maakunta voi olla suuri tai pieni. Ovathan valtiotkin

32 Kiitos! alueuudistus.fi SOSAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ