Miten arviointi ja tutkimus voivat tukea mielenterveys ja päihdetyön kehittämistä ja strategioita?

Transkriptio

1 Miten arviointi ja tutkimus voivat tukea mielenterveys ja päihdetyön kehittämistä ja strategioita? Maritta Vuorenmaa KT, YTM Arviointikoordinaattori, Pohjanmaa hanke Töysä

2 Pohjanmaa hankkeen (vuosina ) toiminta alueena on kaikki kolme pohjalaista sairaanhoitopiiriä Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan shp väestömäärä n pinta ala km 2 Keski Pohjanmaa shp väestömäärä n pinta ala 5470 km 2 2

3 POHJANMAA HANKKEEN KESKEISET PYRKIMYKSET VUODEN 2009 LOPPUUN MENNESSÄ 1. TAVOITE: Mielenterveyden edistäminen ja päihteiden käytön ehkäisy, mielenterveys ja päihdehaittojen ehkäisy o o o o o terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ehkäisy varhainen tunnistaminen ja puuttuminen elämänkaariajattelu politiikka ja sektorirajat ylittävä yhteistyö 3

4 Mahdollisuuksia ja uhkia Kunnallisella tasolla palvelurakenneuudistus ja kansallisella tasolla uusi hallitusohjelma tarjoavat myös mahdollisuuksia mielenterveys ja päihdepalvelujen kehittämiseksi. 4

5 Arvioinnin ja tutkimuksen yksi mielenkiintoisista ja tärkeistä kysymyksistä on MIKÄ ON PUUTTUMATTOMUUDEN HINTA? ( 5

6 Puuttumattomuuden hintaa voivat osaltaan kuvata seuraavat pääosin Stakesin tilastot. Osittain ne kertovat myös mielenterveys ja päihdekysymysten haastavuudesta hyvinvointipalveluissa. 6

7 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret vuosina

8 Alkoholin käytön seurauksena kuolleet Alkoholisairaus tai myrkytys Päihtyneenä tapaturmaan tai väkivaltaan kuolleet Päihtyneen uhrina väkivaltaisesti kuolleet

9 Alkoholi ja huumesairauksien hoitojaksot (Päihdetilastollinen vuosikirja 2006) Alkoholisairauksien hoitojaksot Päädiagnoosi Pää tai sivudiagnoosi Huumesairauksien hoitojaksot Päädiagnoosi Pää tai sivudiagnoosi

10 Päihdehuollon erityispalveluiden asiakkaat (Päihdetilastollinen vuosikirja 2006) A klinikat Nuorisoasemat Katkaisuhoitoasemat Ensisuojat Terveysneuvontapisteet Kuntoutuslaitokset Asumispalvelut 10

11 % 20 Huumeiden käyttö väestössä (Hakkarainen ym. 2005) 15 Miehet elinaikana 10 Naiset elinaikana Miehet viimeiset 12 kk Naiset viimeiset 12 kk Miehet viimeiset 30 pv Naiset viimeiset 30 pv 11

12 Alkoholinkulutus 100 % alkoholina mitattuna, Litraa, asukasta kohti ,9 8 Tilastoimaton 10,5 10,3 8,9 8,8 7 6 Tilastoidut miedot Tilastoidut väkevät Stakes / StakesTieto 12

13 2. TAVOITE: Mielenterveys ja päihdepalvelujen kehittäminen lähtökohtana asiakas ja potilas, kuntalainen hoito ja palveluketjut (QPR) hoidon porrastus ja palvelujen kohdentuminen hoidon ja palvelujen saatavuus hoidon ja palvelujen laatu (käypä hoito ja laatusuositukset) hoidon ja palvelujen tehokkuus ja taloudellisuus 13

14 Tienviittoja mielenterveys ja päihdestrategioihin (Stakes) julkaisu tulossa kuntiin pilotavaksi STM:n ja Suomen Kuntaliiton suositukset kunnille koskien palvelurakenneuudistusta: Jokainen kansalainen saa tarvitsemiaan palveluja asuinpaikasta Sosiaali ja terveydenhuollon palvelut järjestetään eheänä, toiminnallisena kokonaisuutena Korostetaan hyvinvointia, terveyden edistämistä ja sosiaalisen turvallisuuden edistämistä sekä sosiaali ja terveyspalveluiden tarpeeseen vastaamista Tarvitaan moniammatillista muutosjohtamista Palveluiden saatavuus ja joustavuus turvataan tarvittaessa kuntarajat ylittävillä seudullisilla palveluilla. 14

15 Kunta ja palvelurakenneuudistusta viitoittaa puitelaki (L 169/2007) 5 perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalihuollon tehtävät vähintään asukkaan väestöpohjalla 6 laajempaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut (erikoissairaanhoito ja sosiaalihuollon erityispalvelut, kehitysvammaisten erityishuolto) koottuna yhden alueellisen organisaation, kuntayhtymän 15 velvoitteeksi

16 Tutkimusten ja arviointien kertomaa mielenterveysasioista Suomesta Tutkimusprofessori Kristian Wahlbeck 2007 Mielenterveystyö on pudonnut kuntien ja valtion tärkeiden asioiden asialistalta. Suomessa kuollaan kolme kertaa useammin oman käden kautta kuin liikenteessä. Suomalaisten sairaustaakasta noin neljännes johtuu mielenterveyden häiriöistä, mutta vain kymmenesosa terveydenhuollon menoista käytetään niiden hoitamiseen. Mielenterveyspalveluissa kaikertaa erityisesti laadukkaiden avopalvelujen puute. Viisitoista vuotta vanhassa mielenterveyslaissa avohuolto säädettiin ensisijaiseksi hoitomuodoksi. Valtaosa resursseista kohdentuu edelleen laitoshoitoon. 16

17 3. TAVOITE: Mielenterveys ja päihdekuntoutuksen kehittäminen toimintakyky ja kuntoutustarve, kuntoutus fyysisenä, lääkinnällisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena toimintona työkyvyttömyys vs. kuntoutusmahdollisuuksien ja kuntoutuspolkujen varhainen ennakointi (PSYKRAI arviointi) 17

18 Osmo Soininvaara 2007 Mikä on kuntoutuksen kannattavuus? 1. Taloudellisesti kannattavaa julkiselle sektorille 2. Taloudellisesti kannattavaa ihmiselle itselleen 3. Inhimillisesti kannattavaa lisää hyviä elinvuosia 18

19 Osmo Soininvaara 2007: Kuntoutuksen tutkimuksen haasteita: 1. Pitäisi seurata pitkään muut vaivat voivat hämärtää tuloksia. 2. Tulosten saaminen vie aikaa pitää aloittaa heti. 3. Satunnaistaminen on ongelmallista * voidaan tutkia kahta kilpailevaa tapaa * voidaan tutkia kuntoutettuna ja ilman kuntoutusta. 4. Miten tutkia sitä, voiko väärä maksaja johtaa kuntoutuksessa vääriin päätöksiin? 19

20 4. TAVOITE: Työssä hyvinvoinnin edistäminen osana laaja alaista mielenterveys ja päihdetyötä sosiaalinen ja yhteiskunnallinen osallisuus työn ja mielekkään tekemisen kautta kaikkien pohjalaisten pidempi ja terveempi työura 20

21 Mielenterveyshäiriöt ovat työkyvyttömyyseläkkeen tavallisin syy, mutta suomalaisten terveysvalistus keskittyy edelleen ravintoon ja liikuntaan (Wahlbeck, K. 2007). 21

22 Kunnissa ja alueilla kaikkia edellä mainittuja pyrkimyksiä tukee ja avittaa hankkeen viides pyrkimys mielenterveys ja päihdestrategioiden laatiminen 22

23 Mielenterveystyö kaipaa selkeää johtamista ja kehittämistä. ¼ kunnilla oli vuoden 2005 alkaessa mielenterveystyön strategia Kunnan ja järjestöjen toimintaa ei oltu sovitettu juurikaan yhteen. Mielenterveyspalvelujen monipuolistaminen ja vaikuttavuuden parantaminen vaativat kunnilta selkeää uutta mielenterveystyön johtamista. Palvelurakenneuudistus edellyttää lokeroiden kriittistä tarkastelua ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä. (ks. MERTTU tutkimus/stakes) 23

24 Pohjanmaan maakunnissa strategiatyö aloitettu 45 kunnassa strategiat kattavat n. 80% väestöstä kumppanuussopimukset solmittu 36 kunnan kanssa mennessä. 24

25 Pohjanmaa hankkeen visio mielenterveysja päihdestrategioiden kehittämisessä Kaikissa kolmessa pohjalaismaakunnissa mielenterveys ja päihteiden käytön ehkäisy ovat kansanterveyden ja kuntalaisen hyvinvoinnin tekijöitä, joita edistetään, tutkitaan ja arvioidaan kunnallisesti ja alueellisesti kaikilla yhteiskunnan toimintalohkoilla. (vrt. EU/Health in All Policies) 25

26 5. TAVOITE: Strategia miksi ja mitä? Kuntien mielenterveys ja päihdestrategioiden kehittäminen erilliset, yhdistetyt kunnan, alueiden yhteiset strategiat Kuntien ja alueiden erilaisuuden ja samanlaisuuden huomioiminen Kuntalaislähtöisyys Arvioituun ja tutkittuun, vaikuttavaan näyttöön perustuminen. 26

27 Strategia: Kun tietää, mihin tähtää niin osuu paremmin. Strategian tutkimus ja arviointi: Osuiko, kun tähdättiin? Miten kävi? 27

28 Strategian tutkimuksen ja arvioinnin yleisiä tavoitteita kysymyksinä: Vastaako strategia kuntalaisten tarpeisiin? Kuinka strategia tekee hoidon tai palvelun paremmaksi? Mitkä ovat strategian suuntaviivojen mukaisten palvelujen ja hoidon vaikutukset? Toimiiko hoito ja palvelu siten kuin strategiassa ja muissa suunnitelmissa on tarkoitettu? Mitkä ovat strategian mukaisen palvelun ja hoidon kustannukset? Miten tehokas strategia on? Miksi strategia ja sen ohjaamat toiminnot näyttäisivät toimivan niin hyvin kuin ne toimivat? Mitä eri avaintahot ja toimijat arvioivat strategiasta ja sen toteuttamisesta? Edistääkö strategia verkottumista? Miten strategia vaikuttaa mielenterveyden ja päihteiden käytön tunnusluvuilla, mittareilla ja indikaattoreilla kuvattuna? Miten strategia tukee toivotun tulevaisuuden toteutumista? Turvaako strategia kuntalaisten mielenterveys ja päihdepalvelut? 28

29 Vaikuttavuuden arviointi Väestötasoiseen tutkimukseen perustuva Pohjanmaa hankkeen ja sen luoman toimintamallin arviointi hankkeen arviointi tuottaa alueellisen toimintatavan lisäksi arviointi ja tutkimustietoa vuosina kansallisen mtja päihdeohjelman laatimiseksi alueellisen toimintatapa, sen arvioinnin lähtökohdat ja viitekehys tukevat ohjelman rakennetta painotuksineen tutkimuksessa ja arvioinnissa käytetään pitkän aikavälin vertailun ja vaikuttavuuden indikaattoreita, vaikuttavuustutkimus toteutetaan väestökyselyllä mielenterveydestä, asennoitumisesta mielenterveydenhäiriöihin sekä mielenterveys ja päihdepalvelujen käytöstä Pohjanmaa vertailualueena on Varsinais Suomi 29

30 Vaikuttavuuden arvioinnista hyvinvointipalveluissa Hyvinvointivaltion hallinnoinnissa on kahdeksan vaikuttavuuden ja vaikutusten arvioinnin järkeä : 1. tilastollinen järki 2. tavoiteperusteinen järki 3. tarveperusteinen järki 4. kokeellinen järki 5. vuorovaikutteinen järki 6. tuloksellinen järki 7. auditointiin perustuva järki 8. näyttöön perustuva järki. 30 (ks. Rajavaara, M. 2007)

31 Näyttöön perustuva kehittämistyön hyvien toimintatapojen arviointi Arviointimenetelmä tukeutuu Stakesissa FinSocissa kehitettyyn hyvien käytäntöjen arviointimalliin (taustalla näkyy ajatus kokemusperäisestä oppimisesta). Katso www. hyvakaytanto.fi 31

32 Mikä on hyvä käytäntö? Miten sen tunnistaa? Mitä ja kuka siitä hyötyy? Miten hyvä käytäntö osoitetaan? Eettisyys, arvosidonnaisuus Tavoitteellisuus Strategialähtöisyys Vaikuttavuus Taloudellisuus Laadukkuus Tuloksellisuus Toimivuus Käytettävyys Yleistettävyys Sovellettavuus Joustavuus Tarpeellisuus Kuntalaislähtöisyys Teoreettisuus Ajankohtaisuus 32

33 Suunnitteilla on toimintojen tehokkuuteen ja paneutuva terveystaloudellinen arviointi Mielenterveys ja päihdekysymyksistä on tullut vaikeita ja kustannuksia vieviä ilkeitä ongelmia, jotka syövät kuntien niukkoja resursseja ja kuntalaisten hyvinvointia Keskeinen kehittämisen resurssi on nykyisten voimavarojen mahdollisimman tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö Tehokkuuteen pyritään arvioimalla toimintaa ja käyttämällä voimavarat vaikuttaviksi arvioitaviin toimiin Ehkäisevän työn menetelmien vaikuttavuutta arvioidaan ja sen arviointi nojaa kriteerien valinnassa olemassa oleviin laatusuosituksiin Terveystaloudellisen arvioinnin toteuttamiseksi tehdään yhteistyötä Stakesin ja Vaasan yliopiston asiantuntijoiden kanssa 33

34 Ehdotuksia päihde ja mielenterveystyön indikaattoreista meiltä ja muualta (EU, OECD) Päihdeindikaattoreiden kehittäminen ja soveltuvuuden arviointi meneillään. Käytetään nykytila arvioinneissa soveltuvin osin. Mielenterveystyön indikaattoreiden kehittäminen kansallisesti ja kansainvälisesti meneillään Promoting the EU Mental Health Agenda ( MINDFUL projekti raportoitu huhtikuussa 07 Nivoutuu strategiatyöhön: EU:n mielenterveysstrategia ns. valkoinen kirja on valmiina vuoden 2007 aikana OECD:n hoidon laatua ja saatavuutta kuvaavat indikaattorit ja soveltuvuus arvioitavana 34

35 Ehdotus päihdeindikaattoreiksi Päihdeindikaattoreiden valinnassa on käytetty apuna läänihallitusten, Stakesin ja POSKE:n yhteistyön tulosta eli Kunnan avainpäihdeindikaattorit hankkeen (2007) suosituksia. Avainpäihdeindikaattoreissa on kolme tasoa. Näistä kaksi: 1. päihdehaittoja ennakoivat tekijät ja 2. päihteiden vaikutus hyvinvointiin voidaan arvioida ja kuvata aikasarjoina kansallisen ja kuntakohtaisen tilastotiedon perusteella. 35

36 Lähde: Kunnan päihdeavainindikaattorit hanke

37 Miten arviointi ja tutkimus kehittävät ja tukevat strategiaa? Arvioidaan strategiaprosessin tuloksia ja vaikuttavuutta. Arvioidaan strategian vaikuttavuutta valituilla indikaattoreilla. Strategiaa tarkistetaan, kohdennetaan ja päivitetään säännöllisesti arviointitietoa käyttäen. Hyvinvointikertomuksen kytkeminen strategian arviointiin? 37

38 Arvioinnin ja tutkimuksen haasteita mielenterveys ja päihdetyön kehittämisessä Arviointi ja tutkimus nähdään kehittämisen voimavarana, lisäresurssina Arvioinnin ja tutkimuksen kohdentuvuus, osuvuus, uskottavuus, luotettavuus, konkretisointi Arviointi ja tutkimus ovat mielekkäitä ja ymmärrettäviä Arviointi ja tutkimus ovat vuorovaikutteisia Avainhenkilöt osallistuvat aktiivisesti strategiatyöhön, sen arviointiin, tutkimukseen ja tulosten hyödyntämiseen Ylimmän johdon ja luottamushenkilöiden sitoutuminen Arvioinnissa on keskeistä resurssien, tavoitteiden ja toimenpiteiden välinen tasapaino realistinen tai kontekstuaalinen arviointi. 38

39 Pohjanmaa hankkeen päättyessä ja kehittämistoimien jalkautuessa nähtäväksi ja koettavaksi jää mikä on pohjalainen alueellinen ja vaikuttava mielenterveys ja päihdetyön toimintamalli. Kansallisia vaikutuksia odotetaan ohjelmatasolla jo aiemmin. Pohjanmaa hanke on osana kansallista mielenterveys ja päihdeohjelmaa vuoden 2008 loppuun saakka. 39

40 Pohjanmaa hanke ei tee strategioita, vaan toimii työn tukena, apuna ja verkostojen luojana. 40

41 Yksi tapa tukea kuntia ja toimijoita on koulutus Maksutonta koulusta tarjolla moniste kiertää. Lisäksi iltapäivällä on KTL:n pääjohtaja Pekka Puska Academillissä Vaasassa. Tervetuloa koulutuksiin Yhteydenotot 41

42 Valmistuneet strategiat: Keski Pohjanmaan päihdestrategia : Terve kotikunta turvallinen maakunta! 42

43 KIITOS! 43