SMG-4300: Yhteenveto kolmannesta luennosta. PN-liitokseen perustuva aurinkokenno on kuin diodi, jossa auringonsäteily synnyttää estosuuntaisen virran.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SMG-4300: Yhteenveto kolmannesta luennosta. PN-liitokseen perustuva aurinkokenno on kuin diodi, jossa auringonsäteily synnyttää estosuuntaisen virran."

Transkriptio

1 SMG-4300: Yhteenveto kolmannesta luennosta PN-liitokseen perustuva aurinkokenno on kuin diodi, jossa auringonsäteily synnyttää estosuuntaisen virran. Aurinkokennon maksimiteho P max voidaan lausua tyhjäkäyntijännitteen V oc ja oikosulkuvirran I sc avulla käyttämällä täytekerrointa f : P max = fv oc I sc. Lämpötila ja säteilytehotihes vaikuttavat aurinkokennoon seuraavasti: Tyhjäkäyntijännite pienenee merkittävästi lämpötilan kasvaessa. Tyhkäkäyntijännite ei riipu merkittävästi säteilytehotiheydestä. Oikosulkuvirta ei riipu merkittävästi lämpötilasta. Oikosulkuvirta riippuu lineaarisesti säteilytehotiheydestä. Aurinkokennon hyötysuhde on kennosta saatavan sähkötehon ja kennolle tulevan säteilytehon osamäärä. 1

2 SMG-4300: Yhteenveto neljännestä luennosta Väriaineaurinkokenno on lupaava ratkaisu nanomateriaalien hyödyntämiseksi aurinkokennoissa. Aktiivisen elektrodin huokoinen nanopartikkeliverkosto mahdollistaa suuren väriainemäärän kiinnittymisen puolijohteen pinnalle. Aktiivinen elektrodi on upotettu elektrolyyttiin, jotta valon vaikutuksesta syntyneet väriainekationit voivat pelkistyä jättäen näin vapaita elektroneja puolijohteen johtavuusvyölle. Merkittävä haittareaktio on johtavuusvyön elektronien rekombinaatio elektrolyytin kanssa. Sekä kokeellinen että teoreettinen tutkimus on vilkasta. Mallintamisessa nojaudutaan tyypillisesti puolijohteen ja elektrolyytin energiatilamalleihin sekä varauksen säilymiseen perustuviin jatkuvuusyhtälöihin. Perusidea on, että valon ohjaamat kemialliset reaktiot kytkeytyvät elektrolyytin ja nanorakenteisen puolijohteen kautta kennon tuottamaa sähköenergiaa kuvaaviin sähkömagneettisiin suureisiin. 2

3 SMG-4300 Aurinkosähkö ja Tuulivoima Aurinkosähkön 5. luento Aurinkokennotyypit Mitä erilaisia aurinkokennotyyppejä on olemassa, ja miten ne poikkeavat ominaisuuksiltaan toisistaan? Yksikiteisen piiaurinkokennon valmistaminen: Mitä työvaiheita korkealaatuisen piiaurinkokennon valmistus sisältää? 3

4 AURINKOKENNOTYYPIT (1/5) Perinteiset piiaurinkokennot: Yksi- ja monikiteiset piikennot (energia-aukko E g noin 1.1 ev). Hyötysuhteiden maksimit 16% (yksikiteinen) ja 14% (monikiteinen). Maailmanlaajuinen markkinaosuus noin 90%. Vahvuuksina luotettavuus ja pitkälle kehitetty valmistustekniikka. Heikkoutena korkeahko hinta. Epäsuora energia-aukko ei sovellu ohutkalvomateriaaliksi. 4

5 AURINKOKENNOTYYPIT (2/5) Amorfinen pii (a-si): Ei säännöllistä kiderakennetta E g vaihtelee (keskimäärin 1.75 ev). Puhtaassa a-si:ssä on liian paljon sallittuja energiatiloja energia-aukon sisällä rekombinaatio liian voimakasta aurinkokennokäyttöön. Kun puhdas amorfinen pii sisältää 5-10% vetyatomeja, sallittujen energiatilojen määrä energia-aukon sisällä laskee. Valo absorboituu a-si:ssä lyhyellä etäisyydellä ohutkalvomateriaali. Paljon rekombinaatiota alhainen hyötysuhde (n. 6%) 5

6 AURINKOKENNOTYYPIT (3/5) Galliumarsenidi (GaAs): Säännöllinen kiderakenne selkeä energia-aukko (1.4 ev). Suora energia-aukko ohutkalvomateriaali. Pari prosenttiyksikköä parempi hyötysuhde kuin kiteisellä piillä. Kallis ja myrkyllinen (As) käyttö rajoittunut erikoissovelluksiin. Käytetään myös moniliitoskennoissa, joissa eri aallonpituudet absorboituvat eri kerroksissa päästään jopa 30%:n hyötysuhteeseen. 6

7 AURINKOKENNOTYYPIT (4/5) Kadmiumtelluridi (CdTe): Epäsäännöllisempi kiderakenne kuin GaAs:lla, energia-aukko 1.5 ev. Teoriassa hieman korkeampi hyötysuhde kuin kiteisellä piillä, mutta kiderakenteen virheet lisäävät rekombinaatiota ja laskevat hyötysuhdetta. Suora energia-aukko ohutkalvomateriaali. Nykyisin valmistettavat CdTe-kennot ovat CdTe/CdS-kennoja, joissa n- tyypin puolijohde on kadmiumsulfidia (CdS). CdS:n energia-aukko on 2.4 ev, eli se absorboi vain hyvin lyhytaaltoista säteilyä (λ 520 nm). Kadmium on erilaisissa louhintaprosesseissa vapautuva ympäristömyrkky. On esitetty, että CdTe-kennot ovat yksi ympäristöystävällisimmistä kadmiumin sijoituskohteista. 7

8 AURINKOKENNOTYYPIT (5/5) Kupari-indiumdiselenidi (CIS): Valmistuksen kannalta anteeksiantava materiaali, sillä kiderakenteen virheet eivät laske merkittävästi hyötysuhdetta. Suora energia-aukko ohutkalvomateriaali. Energia-aukko noin 1 ev. Suuri osa fotonien energiasta muuttuu lämmöksi huono hyötysuhde. Parhaat CIS-kennot on saatu valmistettua siten, että n-tyypin puolijohde tehdään CdS:sta, samaan tapaan kuin CdTe:lla. CIS:n ominaisuuksia saadaan parannettua galliumin avulla CIGS. E g nousee 1.2 ev:iin, ja samalla hyötysuhde nousee piin lukemiin. CIGS on yksi lupaavimmista aurinkokennomateriaaleista. Suurin syy tähän on valmistustekniikan alhaiset kustannukset em. kennoihin verrattuna. Väriaineaurinkokennot: Nanotekniikkaa hyödyntävä aurinkokenno. Ei vielä kaupallinen tuote, mutta vilkkaan tutkimuksen kohde. Tavoitteena erittäin halvat valmistuskustannukset. 8

9 AURINKOKENNOTYYPPIEN MARKKINAOSUUDET 9

10 YKSIKITEISEN PIIAURINKOKENNON VALMISTAMINEN 1) Piin erottaminen hiekasta. 2) Puhdistaminen elektroniikkateollisuudelle kelpaavaksi. 3) Monikiteisestä piistä yksikiteiseksi piiksi. 4) Yksikiteisestä piitangosta aurinkokennoksi. 5) Kotelointi ja kytkentä säänkestäviksi paneeleiksi. 10

11 1. PIIN EROTTAMINEN HIEKASTA Hiekkaa kuumennetaan valokaariuunissa hiilen kanssa: SiO2 + 2C Si + 2CO. Saadaan piitä metalliteollisuuden tarpeisiin: "metallurgical grade". Menetelmä on halpa (n. 2 /kg) ja energiataloudellinen (n. 50 kwh/kg), mutta syntyvä pii on liian epäpuhdasta (98-99%) elektroniikkateollisuuden tarpeisiin. 2. PUHDISTAMINEN ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDELLE KELPAAVAKSI Elektroniikkateollisuuden tarpeisiin pii puhdistetaan Siemens-prosessilla. Saadaan "semiconductor grade" -piitä, jonka puhtausaste on luokkaa % (0.1 ppm). Menetelmä on kallis (n. 50 /kg) ja kuluttaa paljon energiaa (n. 200 kwh/kg). 11

12 SIEMENS-PROSESSIN VAIHEET Piihiukkaset liuotetaan suolahappoon: Si + 3HCl SiHCl 3 + H 2. Trikloorisilaani SiHCl 3 tislataan useita kertoja. Puhdasta piitä saada kemiallisella höyrykasvatuksella (n o C): SiHCl 3 + H 2 Si + 3HCl. Piisauvan ympärille koostuu monikiteistä, puhdasta piitä. 12

13 3. MONIKITEISESTÄ PIISTÄ YKSIKITEISEKSI PIIKSI Monikiteinen pii koostuu rakeista. Yhden rakeen sisällä on yhdenmukainen kiderakenne. Yksikiteisessä piissä on kaikkialla yhdenmukainen kiderakenne. Yksikiteisen piin voidaan siis ajatella koostuvan yhdestä rakeesta. Monikiteinen pii saadaan yksikiteiseksi Czochralski-menetelmällä (CZ-menetelmä). Yksikiteistämisen motivaatio on aurinkokennon hyötysuhteen lievä kasvu, sillä yhdenmukainen kiderakenne vähentää rekombinaatiota. CZ-menetelmä kuluttaa energiaa noin 100 kwh/kg. 13

14 CZ-MENETELMÄ Sula monikiteinen pii on yleensä seostettu boorilla, joten siemenenä käytettävän piikiteen ympärille kerrostuu yksikiteistä p-tyypin piitä. CZ-menetelmällä syntyy poikkileikkaukseltaan pyöreä piitanko. 14

15 4. YKSIKITEISESTÄ PIITANGOSTA AURINKOKENNOKSI (1/2) Yksikiteinen piitanko sahataan noin 100 µm:n paksuisiksi kiekoiksi. Paksuus määräytyy pääosin fotonien absorboitumismatkasta piissä. Tämän jälkeen p-tyyppisen piikiekon pinta tehdään n-tyyppiseksi fosforidiffuusiolla. Kiekkojen pintaan muodostuu fosforia sisältävä oksidikerros. Korkean lämpötilan ( o C) ansiosta fosfori diffundoituu oksidista piihin. Kiekon pinnalle muodostuu vahvasti seostettu n-tyyppinen kerros. 15

16 4. YKSIKITEISESTÄ PIITANGOSTA AURINKOKENNOKSI (2/2) Lopuksi sekä n- että p-puolelle lisätään metallikontaktit tyhjiöhaihdutuksella. Samaa tekniikkaa käytetään myös ARC-kerroksen (Anti Reflection Coating) lisäämiseen kennon pinnalle. 16

17 TYHJIÖHAIHDUTUS Aluksi ARC lisätään kennon etupuolelle. Tämän jälkeen tehdään metallikontaktit. Kerrostettava metalli kuumennetaan höyryksi. Kuuma metallihöyry tiivistyy kylmän kennon pinnalle. Takakontakti (p-puoli) höyrystetään koko kennon alalle. Etukontakti vaatii ruudukon, jotta valo pääsee kennolle. 17

18 5. KOTELOINTI JA KYTKENTÄ SÄÄNKESTÄVIKSI PANEELEIKSI Aurinkopaneeli koostuu yleensä sarjaankytketyistä aurinkokennoista. Yksittäisen piiaurinkokennon tyhjäkäyntijännite on noin 0.5 V, ja kennosta saatava teho on noin 1.2 W. Kennot kytketään sarjaan, jotta paneelista saatava jännite saadaan käyttökelpoiseksi. Useimmat kaupalliset piipaneelit koostuvan 36 kennon sarjaankytkennästä. Tällöin paneelista käytännössä saatava jännite on sopiva 12 V:n akun lataamiseen. 18

19 KOTELOINNILTA VAADITTAVIA OMINAISUUKSIA Mekaaninen suojaaminen: Tukirakenne hauraille kennoille ja kennojen välisille liitoksille. Suojaa sääilmiöiltä, linnuilta, putoavilta oksilta, jne... Sietoisuus hankaukselle (hiekkamyrskyt). Kemiallinen suojaaminen: Metallikontaktien ja kennojen välisten liitosten suojaaminen kosteuden aiheuttamalta korroosiolta. Sähköinen eristäminen UV-sietoisuus Sietoisuus lämpötilavaihteluille ( o C). Lämpöeristys, koska kennojen suorituskyky heikkenee lämpötilan noustessa. 19

20 KITEISTEN PIIAURINKOPANEELIEN TUNNISTAMINEN Monikiteisen piiaurinkokennon monikiteisyys on nähtävissä silmällä, kun kennoa valaistaan. Lisäksi kennot ovat aidosti suorakaiteen muotoisia. Yksikiteisen piiaurinkokennon tunnistaminen perustuu CZ-menetelmän tuottamiin poikkileikkaukseltaan pyöreisiin tankoihin. Siksi yksikiteisten piikennojen muoto ei ole aito suorakaide. 20

21 YHTEENVETO: HIEKASTA YKSIKITEISEKSI PIIAURINKOPANEELIKSI 21

DEE Aurinkosähkön perusteet

DEE Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Yleistietomateriaalia luentojen tueksi Aurinkokennotyypit: Mitä erilaisia aurinkokennotyyppejä on olemassa, ja miten ne poikkeavat ominaisuuksiltaan toisistaan? Yksikiteisen

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden

Lisätiedot

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen 6.2 MONILIITOSAURINKOKENNO Aurinkokennojen hyötysuhteen kasvattaminen on teknisesti haastava tehtävä. Oman lisähaasteensa tuovat taloudelliset reunaehdot, sillä tekninen kehitys ei saisi merkittävästi

Lisätiedot

SMG-4300: Yhteenveto viidennestä luennosta

SMG-4300: Yhteenveto viidennestä luennosta SMG-43: Yhteenveto viidennestä luennosta Yleisimmät aurinkokennomateriaalit: pii: yksikiteinen, monikiteinen, amorfinen galliumarsenidi (GaAs) kadmiumtelluridi (CdTe) kupari-indiumdiselenidi (CIS, CIGS)

Lisätiedot

SMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta

SMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta SMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta Aurinko lähettää avaruuteen sähkömagneettista säteilyä. Säteilyn aallonpituusjakauma määräytyy käytännössä auringon pintalämpötilan (n. 6000 K) perusteella.

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Piihin perustuvan puolijohdeaurinkokennon toimintaperiaate

Lisätiedot

SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet

SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet AURINKOENERGIA Maapallolle saapuva säteilyteho Aurinkolämpöjärjestelmät Aurinkosähkö Valosähköinen ilmiö Aurinkokennon toimintaperiaate Aurinkosähköjärjestelmät

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Piihin perustuvan puolijohdeaurinkokennon toimintaperiaate

Lisätiedot

DEE Aurinkosähkön perusteet

DEE Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Neljännen luennon aihepiirit Aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodostuminen Edellisellä luennolla tarkasteltiin aurinkokennon toimintaperiaatetta kennon sisäisten tapahtumisen

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö Väriaineaurinkokenno Rakenne Toimintaperiaate Kehityskohteet SMG-4450 Aurinkosähkö Neljännen luennon aihepiirit 1 AURINKOKENNOJEN SUKUPOLVET Aurinkokennotyypit luokitellaan yleensä kolmeen sukupolveen.

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodostuminen Miksi aurinkokennon virta-jännite-käyrä on tietyn muotoinen? Miten aurinkokennon virta-jännite-käyrää

Lisätiedot

Väriaineaurinkokenno (Dye-sensitized solar cell, DSSC) 4. Kennon komponenteista huokoinen puolijohde

Väriaineaurinkokenno (Dye-sensitized solar cell, DSSC) 4. Kennon komponenteista huokoinen puolijohde Väriaineaurinkokenno (Dye-sensitized solar cell, DSSC) 1. Johdanto 2. Rakenne ja toimintaperiaate 3. Kennon suorituskyvyn karakterisointi 4. Kennon komponenteista huokoinen puolijohde 5. Kennon komponenteista

Lisätiedot

DEE Aurinkosähkön perusteet

DEE Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Kuudennen luennon aihepiirit Tulevaisuuden aurinkokennotyypit: väriaineaurinkokenno Rakenne Toimintaperiaate Kehityskohteet 1 AURINKOKENNOJEN NYKYTUTKIMUS Aurinkokennotutkimuksessa

Lisätiedot

DEE Aurinkosähkön perusteet

DEE Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Kolmannen luennon aihepiirit Reduktionistinen tapa aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodon ymmärtämiseen Lähdetään liikkeelle aurinkokennosta, ja pilkotaan sitä pienempiin

Lisätiedot

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan

Lisätiedot

Valosähköisten aurinkopaneeleiden hyötysuhteet

Valosähköisten aurinkopaneeleiden hyötysuhteet Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Valosähköisten aurinkopaneeleiden hyötysuhteet Efficiencies

Lisätiedot

AURINKOPANEELIT. 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate. Kuva 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate.

AURINKOPANEELIT. 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate. Kuva 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate. AURINKOPANEELIT 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate Kuva 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate. Aurinkokennon rakenne ja toimintaperiaate on esitetty kuvassa 1. Kennossa auringon valo muuttuu suoraan sähkövirraksi.

Lisätiedot

DEE Aurinkosähkön perusteet

DEE Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Viidennen luennon aihepiirit Olosuhteiden vaikutus aurinkokennon toimintaan: Mietitään kennon sisäisten tapahtumien avulla, miksi ja miten lämpötilan ja säteilyintensiteetin

Lisätiedot

SMG-4300: Yhteenveto toisesta luennosta. Miten puolijohde eroaa johteista ja eristeistä elektronivyörakenteen kannalta?

SMG-4300: Yhteenveto toisesta luennosta. Miten puolijohde eroaa johteista ja eristeistä elektronivyörakenteen kannalta? SMG-4300: Yhteenveto toisesta luennosta Miten puolijohde eroaa johteista ja eristeistä elektronivyörakenteen kannalta? Puolijohteesta tulee sähköä johtava, kun valenssivyön elektronit saavat vähintään

Lisätiedot

JUSSI AHOLA YKSI- JA MONIKITEISTEN PIIAURINKOKENNOJEN VALMISTUS

JUSSI AHOLA YKSI- JA MONIKITEISTEN PIIAURINKOKENNOJEN VALMISTUS JUSSI AHOLA YKSI- JA MONIKITEISTEN PIIAURINKOKENNOJEN VALMISTUS Kandidaatintyö Tarkastaja: yliassistentti Aki Korpela II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan koulutusohjelma AHOLA,

Lisätiedot

PUOLIJOHTEISTA. Yleistä

PUOLIJOHTEISTA. Yleistä 39 PUOLIJOHTEISTA Yleistä Pyrittäessä löytämään syy kiinteiden aineiden erilaiseen sähkön johtavuuteen joudutaan perehtymään aineen kidehilassa olevien atomien elektronisiin energiatiloihin. Seuraavassa

Lisätiedot

Jukka Kitunen Aurinkosähkön soveltuvuus hajautettuun energiantuotantoon Suomessa. Diplomityö

Jukka Kitunen Aurinkosähkön soveltuvuus hajautettuun energiantuotantoon Suomessa. Diplomityö Jukka Kitunen Aurinkosähkön soveltuvuus hajautettuun energiantuotantoon Suomessa Diplomityö Tarkastajat: Yliassistentti Aki Korpela ja Lehtori Risto Mikkonen Tarkastajat ja aihe hyväksytty Sähköosastoneuvoston

Lisätiedot

Hapettimen sitoessa elektronin muodostuu pelkistin (hapetin pelkistyy) ja pelkistimen luovuttaessa elektronin muodostuu hapetin (pelkistin hapettuu).

Hapettimen sitoessa elektronin muodostuu pelkistin (hapetin pelkistyy) ja pelkistimen luovuttaessa elektronin muodostuu hapetin (pelkistin hapettuu). Kennon komponenteista elektrolyytti ja vastaelektrodi Elektrolyytti muodostuu liuottimesta sekä hapetin-pelkistin-parista (redox pair). Jälkimmäinen on ionipari, joka pystyy luovuttamaan (pelkistin) ja

Lisätiedot

SPIRIDON VAMPOULAS AURINKOPANEELITEKNIIKAN SOVELTUVUUS- JA TALOUDELLISUUSTARKASTELU TEOLLISESSA SOVELLUKSESSA

SPIRIDON VAMPOULAS AURINKOPANEELITEKNIIKAN SOVELTUVUUS- JA TALOUDELLISUUSTARKASTELU TEOLLISESSA SOVELLUKSESSA SPIRIDON VAMPOULAS AURINKOPANEELITEKNIIKAN SOVELTUVUUS- JA TALOUDELLISUUSTARKASTELU TEOLLISESSA SOVELLUKSESSA Diplomityö Tarkastajat: lehtori Risto Mikkonen, kehittämispäällikkö Reino Virrankoski Tarkastaja

Lisätiedot

Puolijohteet. luku 7(-7.3)

Puolijohteet. luku 7(-7.3) Puolijohteet luku 7(-7.3) Metallit vs. eristeet/puolijohteet Energia-aukko ja johtavuus gap size (ev) InSb 0.18 InAs 0.36 Ge 0.67 Si 1.11 GaAs 1.43 SiC 2.3 diamond 5.5 MgF2 11 Valenssivyö Johtavuusvyö

Lisätiedot

ARTO HILTUNEN AURINKOKENNON MAKSIMITEHOPISTEEN RIIPPUVUUS TOIMINTAOLOSUHTEISTA Kandidaatintyö

ARTO HILTUNEN AURINKOKENNON MAKSIMITEHOPISTEEN RIIPPUVUUS TOIMINTAOLOSUHTEISTA Kandidaatintyö ARTO HILTUNEN AURINKOKENNON MAKSIMITEHOPISTEEN RIIPPUVUUS TOIMINTAOLOSUHTEISTA Kandidaatintyö Tarkastaja: lehtori Aki Korpela 26. toukokuuta 2009 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikka

Lisätiedot

TUOMAS LAPP AURINKOVOIMALAN KÄYTTÖ LISÄENERGIAN LÄHTEENÄ KIILTO OY:SSÄ

TUOMAS LAPP AURINKOVOIMALAN KÄYTTÖ LISÄENERGIAN LÄHTEENÄ KIILTO OY:SSÄ TUOMAS LAPP AURINKOVOIMALAN KÄYTTÖ LISÄENERGIAN LÄHTEENÄ KIILTO OY:SSÄ Diplomityö Tarkastajat: professori Seppo Valkealahti ja lehtori Aki Korpela Tarkastajat ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan

Lisätiedot

Aurinkokennotyyppien ja aurinkokeräinten vertailu

Aurinkokennotyyppien ja aurinkokeräinten vertailu Sähkömagnetiikan laitos SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet Seminaarityö, syksy 2007 Aurinkokennotyyppien ja aurinkokeräinten vertailu Nikkilä, Jarkko. 182341. jarkko.nikkila@tut.fi Paavola,

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Neljännen luennon aihepiirit Aurinkosähkö hajautetussa sähköntuotannossa Tampereen olosuhteissa Tarkastellaan mittausten perusteella aurinkosähkön mahdollisuuksia hajautetussa energiantuotannossa

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖPANEELI YKSIKITEINEN - SI-ESF-M-M156-72

AURINKOSÄHKÖPANEELI YKSIKITEINEN - SI-ESF-M-M156-72 Paneelit on valmistettu erittäin puhtaasta yksikiteisestä piistä ns. Czochralski menetelmällä (CZ). Menetelmän hyöty on aurinkokennon hyötysuhteen kasvu, sillä yhdenmukainen kiderakenne vähentää rekombinaatiota.

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖTEKNIIKAN TILANNEKATSAUS Survey of the Current State of Solar Electricity Technology

AURINKOSÄHKÖTEKNIIKAN TILANNEKATSAUS Survey of the Current State of Solar Electricity Technology AURINKOSÄHKÖTEKNIIKAN TILANNEKATSAUS Survey of the Current State of Solar Electricity Technology Juho Montonen Kandidaatintyö 30.3.2011 LUT Energia Sähkötekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Lappeenrannan

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Pinnallinen tapa aurinkokennon virta-jännite-käyrän

Lisätiedot

erilaisten mittausmenetelmien avulla

erilaisten mittausmenetelmien avulla Säteilynkestävien pii-ilmaisimien ilmaisimien karakterisointi erilaisten mittausmenetelmien avulla Motivaatio sekä taustaa Miksi Czochralski-pii on kiinnostava materiaali? Piinauhailmaisimen toimintaperiaate

Lisätiedot

Aurinkoenergian hyödyntäminen Lappeenrannassa. Solar energy utilization in Lappeenranta

Aurinkoenergian hyödyntäminen Lappeenrannassa. Solar energy utilization in Lappeenranta Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0201 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Aurinkoenergian hyödyntäminen Lappeenrannassa Solar

Lisätiedot

MIKROTUOTANNON LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON

MIKROTUOTANNON LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON MIKROTUOTANNON LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON Jukka Lahtela Opinnäytetyö Teollisuus ja luonnonvara Sähkötekniikan koulutusohjelma Insinööri (AMK) KEMI 2015 Opinnäytetyön tiivistelmä Teollisuus ja luonnonvara

Lisätiedot

CIS OHUTKALVO AURINKOPANEELIT YTM-INDUSTRIAL OY

CIS OHUTKALVO AURINKOPANEELIT YTM-INDUSTRIAL OY PUHDASTA ENERGIAA LUONNOLLISESTI AURINGOSTA CIS OHUTKALVO AURINKOPANEELIT YTM-INDUSTRIAL OY Uuden sukupolven teknologiaa Oy on edistämässä uuden sukupolven myrkytöntä ja kustannustehokasta ohutkalvoista

Lisätiedot

Aurinkosähkö kotitaloudessa

Aurinkosähkö kotitaloudessa Aurinkosähkö kotitaloudessa 24.3.205 Espoo ja 26.3.2015 Vantaa Markku Tahkokorpi, Utuapu Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Suomen Lähienergialiitto ry Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö

Lisätiedot

Chem-C2400 Luento 4: Kidevirheet Ville Jokinen

Chem-C2400 Luento 4: Kidevirheet Ville Jokinen Chem-C2400 Luento 4: Kidevirheet 18.1.2019 Ville Jokinen Oppimistavoitteet Liukoisuus (käsiteltiin luennolla 3) 0D, pistemäiset kidevirheet: (liukoisuus), vakanssit 1D, viivamaiset kidevirheet: dislokaatiot

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖ AURINKOPANEELIT YKSIKITEINEN - SI-ESF-M-BIPV-SM-M125-54

AURINKOSÄHKÖ AURINKOPANEELIT YKSIKITEINEN - SI-ESF-M-BIPV-SM-M125-54 Solar Innova käyttää uusinta materiaaleja valmistaa aurinkopanee. Meidän moduulit ovat ihanteellisia tahansa sovellus, joka käyttää valosähköinen vaikutus kuin puhtaana energialähteenä, koska sen minimaalinen

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖ AURINKOPANEELIT MONIKITEINEN - SI-ESF-M-BIPV-SM-P156-48

AURINKOSÄHKÖ AURINKOPANEELIT MONIKITEINEN - SI-ESF-M-BIPV-SM-P156-48 Solar Innova käyttää uusinta materiaaleja valmistaa aurinkopanee. Meidän moduulit ovat ihanteellisia tahansa sovellus, joka käyttää valosähköinen vaikutus kuin puhtaana energialähteenä, koska sen minimaalinen

Lisätiedot

AKI KONTTURI UUSIUTUVAN ENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN PARIHUVILAN ENERGIANTUOTANNOSSA Diplomityö

AKI KONTTURI UUSIUTUVAN ENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN PARIHUVILAN ENERGIANTUOTANNOSSA Diplomityö AKI KONTTURI UUSIUTUVAN ENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN PARIHUVILAN ENERGIANTUOTANNOSSA Diplomityö Tarkastaja: Lehtori Risto Mikkonen Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

PUOLIJOHTEET + + - - - + + + - - tyhjennysalue

PUOLIJOHTEET + + - - - + + + - - tyhjennysalue PUOLIJOHTEET n-tyypin- ja p-tyypin puolijohteet - puolijohteet ovat aineita, jotka johtavat sähköä huonommin kuin johteet, mutta paremmin kuin eristeet (= eristeen ja johteen välimuotoja) - resistiivisyydet

Lisätiedot

Aurinkopaneeliston hyötysuhteen käyttäytymisen määrittäminen havaintojen perusteella

Aurinkopaneeliston hyötysuhteen käyttäytymisen määrittäminen havaintojen perusteella Aurinkopaneeliston hyötysuhteen käyttäytymisen määrittäminen havaintojen perusteella Pro gradu -tutkielma, 3.12.2018 Tekijä: Niina Mäkelä Ohjaaja: Jussi Maunuksela 2 c 2018 Niina Mäkelä Julkaisu on tekijänoikeussäännösten

Lisätiedot

Timo Ranta. AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄN MITOITUS KORTTELIALUEELLE Järjestelmän kannattavuus ja business case

Timo Ranta. AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄN MITOITUS KORTTELIALUEELLE Järjestelmän kannattavuus ja business case Timo Ranta AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄN MITOITUS KORTTELIALUEELLE Järjestelmän kannattavuus ja business case Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta Diplomityö Maaliskuu 2019 i TIIVISTELMÄ Timo Ranta:

Lisätiedot

TAAMIR FAREED VILLE LAMBERG JOUNI LANTTO TUOMO VORNANEN. HAJAUTETTU ENERGIANTUOTANTO Harjoitustyö. Tarkastaja: Aki Korpela

TAAMIR FAREED VILLE LAMBERG JOUNI LANTTO TUOMO VORNANEN. HAJAUTETTU ENERGIANTUOTANTO Harjoitustyö. Tarkastaja: Aki Korpela TAAMIR FAREED VILLE LAMBERG JOUNI LANTTO TUOMO VORNANEN HAJAUTETTU ENERGIANTUOTANTO Harjoitustyö Tarkastaja: Aki Korpela II SISÄLLYS 1. Johdanto...1 2. Hajautetun energiantuotannon määritelmä...2 3. Hajautetun

Lisätiedot

Aurinkosähkön hyödyntäminen

Aurinkosähkön hyödyntäminen Jukka Saarensilta Aurinkosähkön hyödyntäminen Teknisten ratkaisujen kartoitus Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Talotekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 19.12.2012 Tiivistelmä Tekijä Otsikko

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö 66 kw:n aurinkosähkövoimala Kiilto Oy:llä Lempäälässä Tarkastellaan Kiillon aurinkosähkövoimalan toimintaa olosuhteiltaan erilaisina päivinä. 1 2 NUMEROTIETOA KIILLON VOIMALAN PANEELEISTA

Lisätiedot

Aurinkopaneelit tansanialaisessa oppimisympäristössä

Aurinkopaneelit tansanialaisessa oppimisympäristössä Petteri Välimäki Aurinkopaneelit tansanialaisessa oppimisympäristössä Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikka Insinöörityö 4.6.2013 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Petteri

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖ AURINKOPANEELIT MONIKITEINEN - SI-ESF-M-NE-P-20W

AURINKOSÄHKÖ AURINKOPANEELIT MONIKITEINEN - SI-ESF-M-NE-P-20W Solar Innova käyttää uusinta materiaaleja valmistaa aurinkopanee. Meidän moduulit ovat ihanteellisia tahansa sovellus, joka käyttää valosähköinen vaikutus kuin puhtaana energialähteenä, koska sen minimaalinen

Lisätiedot

CCD-anturin lämpötilan vaikutus elektroluminesenssimittauksen signaali-kohinasuhteeseen

CCD-anturin lämpötilan vaikutus elektroluminesenssimittauksen signaali-kohinasuhteeseen CCD-anturin lämpötilan vaikutus elektroluminesenssimittauksen signaali-kohinasuhteeseen 2.12.2014 Sampo Hyvärinen 1 TABLE OF CONTENTS 1 Johdanto... 3 2 Teoria... 4 2.1 Aurinkokenno... 4 2.2 Elektroluminesenssi...

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖVOIMALAN TASAINEN TUOTANTO SUOMEN OLOSUHTEISSA

AURINKOSÄHKÖVOIMALAN TASAINEN TUOTANTO SUOMEN OLOSUHTEISSA AURINKOSÄHKÖVOIMALAN TASAINEN TUOTANTO SUOMEN OLOSUHTEISSA Eero Kinnunen Opinnäytetyö Toukokuu 2018 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka

Lisätiedot

Nanoteknologia aurinkokennoissa

Nanoteknologia aurinkokennoissa Nanoteknologia aurinkokennoissa Helsingin yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Kemian laitos Kemian opettajankoulutus Kandidaatintutkielma Tekijä: Kati Kolehmainen Pvm: 3.10.2011 Ohjaajat:

Lisätiedot

Pehmeä magneettiset materiaalit

Pehmeä magneettiset materiaalit Pehmeä magneettiset materiaalit Timo Santa-Nokki Pehmeä magneettiset materiaalit Johdanto Mittaukset Materiaalit Rauta-pii seokset Rauta-nikkeli seokset Rauta-koboltti seokset Amorfiset materiaalit Nanomateriaalit

Lisätiedot

Aurinkoenergiaopas. Tässä oppaassa käydään läpi ne keskeiset osa-alueet jotka sinun on hyvä tietää kun harkitset aurinkosähköjärjestelmän ostamista.

Aurinkoenergiaopas. Tässä oppaassa käydään läpi ne keskeiset osa-alueet jotka sinun on hyvä tietää kun harkitset aurinkosähköjärjestelmän ostamista. Aurinkoenergiaopas Tässä oppaassa käydään läpi ne keskeiset osa-alueet jotka sinun on hyvä tietää kun harkitset aurinkosähköjärjestelmän ostamista. päivitetty 01.02.2013. Kaikki oikeudet pidätetään. Emme

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmän suunnittelu

Aurinkosähköjärjestelmän suunnittelu Veijo Isojunno Aurinkosähköjärjestelmän suunnittelu Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 8.5.2014 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Veijo Isojunno

Lisätiedot

Mikko Nieminen AURINKOENERGIATEKNOLOGIASELVITYS

Mikko Nieminen AURINKOENERGIATEKNOLOGIASELVITYS Mikko Nieminen AURINKOENERGIATEKNOLOGIASELVITYS AURINKOENERGIATEKNOLOGIASELVITYS Mikko Nieminen Opinnäytetyö Kevät 2012 Tietotekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun

Lisätiedot

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1. SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 6 Tehtävä 1. Aurinkokennon virta I s 1,1 A ja sen mallissa olevan diodin estosuuntainen kyllästysvirta I o 1 na. Laske aurinkokennon maksimiteho suhteessa termiseen

Lisätiedot

ffiffi O, = aoo,'#...

ffiffi O, = aoo,'#... DEE-53000 Energian varastointi ja uudet energialähteet Tentti 16.10.2015 Risto Mikkonen Oman ohjelmoitavan laskimen käyttö sallittu' OSA I Vatitse oheisista kysymyksistä oikea vaihtoehto' t. llmakehän

Lisätiedot

TL6931 RF-ASIC. Tavoitteet

TL6931 RF-ASIC. Tavoitteet TL6931 RF-ASIC Veijo Korhonen Tavoitteet Opiskelija saa kuvan integroitujen RFpiirien suunnittelusta. Perehtyminen yleisimpiin valmistusprosesseihin, pakkaustekniikoihin ja suunnittelutyökaluihin antaa

Lisätiedot

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄN VALINTA KOTITALOUKSISSA

AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄN VALINTA KOTITALOUKSISSA 1 (33) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Tekniikan ja liikenteen ala AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄN VALINTA KOTITALOUKSISSA Tekijä: Panu Hyvönen 2 (33) 3 (33) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Luku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa

Luku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa Luku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa Käsiteltävät aiheet... Mitä on diffuusio? Miksi sillä on tärkeä merkitys erilaisissa käsittelyissä? Miten diffuusionopeutta voidaan ennustaa? Miten diffuusio riippuu

Lisätiedot

Essee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE

Essee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, IT-instituutti IIZF3010 Sovellettu fysiikka, Syksy 2005, 5 ECTS Opettaja Pasi Repo Essee Laserista Laatija - Pasi Vähämartti Vuosikurssi - IST4SE Sisällysluettelo: 1. Laser

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä

Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä Akun toiminta perustuu täysin sähkökemiallisiin ilmiöihin + ja - materiaalin välillä elektrolyytin mahdollistaessa kemiallisenreaktion. Akun pääosina ovat anodi,

Lisätiedot

Fysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista

Fysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista Fysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista "Perhaps a thing is simple if you can describe it fully in several different ways without immediately knowing that you are describing the same thing."

Lisätiedot

AURINKOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN KASVIHUONETUOTANNOSSA

AURINKOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN KASVIHUONETUOTANNOSSA AURINKOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN KASVIHUONETUOTANNOSSA Joni Räsänen Opinnäytetyö Toukokuu 2015 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikan

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU

TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Valaistusyksikkö Tom Schneider Aurinkosähköjärjestelmien tuottaman tasavirran käyttö toimistorakennusten LEDvalaistusjärjestelmissä

Lisätiedot

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Luento 2 1 Luento 1 - Recap Opintojakson rakenne ja tavoitteet Sähkötekniikan historiaa Sähköiset perussuureet Passiiviset piirikomponentit 2 Luento 2 - sisältö Passiiviset piirikomponentit

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet: harjoitustyö

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet: harjoitustyö DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet: harjoitustyö Tämä on Aurinkosähkön perusteet -kurssin harjoitustyö, joka tehdään lähtökohtaisesti kahden hengen ryhmissä. Työssä tarkastellaan sähköenergian tuotantoon

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄ JA SEN KÄYTTÖ SUOMESSA: KEHITYS, NYKYTILA JA TULEVAISUUS

AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄ JA SEN KÄYTTÖ SUOMESSA: KEHITYS, NYKYTILA JA TULEVAISUUS KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Erik Koponen AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄ JA SEN KÄYTTÖ SUOMESSA: KEHITYS, NYKYTILA JA TULEVAISUUS Opinnäytetyö Toukokuu 2015 OPINNÄYTETYÖ Toukokuu

Lisätiedot

AURINKOENERGIAJÄRJESTEL- MÄN SUUNNITTELU ASUINRA- KENNUSTEN SÄHKÖNTUOTTOON

AURINKOENERGIAJÄRJESTEL- MÄN SUUNNITTELU ASUINRA- KENNUSTEN SÄHKÖNTUOTTOON AURINKOENERGIAJÄRJESTEL- MÄN SUUNNITTELU ASUINRA- KENNUSTEN SÄHKÖNTUOTTOON Miikka Tammisto Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan

Lisätiedot

Korkeaa suorituskykyä

Korkeaa suorituskykyä FIN Korkeaa suorituskykyä 100% 0,005% 15 Jahre Yli 40 vuoden kokemus kaikenlaisista kattotyypeistä TEHOK- KAAMPI -aurinkokennomoduulit ovat erittäin kompakteja ulkomuodoltaan niin kuin tämä esite. Niiden

Lisätiedot

Vyöteoria. Orbitaalivyöt

Vyöteoria. Orbitaalivyöt Vyöteoria Elektronirakenne ja sähkönjohtokyky: Metallit σ = 10 4-10 6 ohm -1 cm -1 (sähkönjohteet) Epämetallit σ < 10-15 ohm -1 cm -1 (eristeet) Puolimetallit σ = 10-5 -10 3 ohm -1 cm -1 σ = neµ elektronien

Lisätiedot

Perunapellosta virtaa! Jenna Salmijärvi ja Maija Torttila

Perunapellosta virtaa! Jenna Salmijärvi ja Maija Torttila Perunapellosta virtaa! Jenna Salmijärvi ja Maija Torttila Johdanto Kuva 1: Pokepallo Olet lähtenyt pelaamaan Pokèmon Go peliä. Päädyit keskelle perunapeltoa etsimään pokemoneja. Eteesi ilmestyi Snorlax!

Lisätiedot

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

MIKKO TYNI AURINKOENERGIAN KANNATTAVUUS JA TOTEUTUS TEOLLI- SUUSSÄHKÖVERKOSSA. Diplomityö

MIKKO TYNI AURINKOENERGIAN KANNATTAVUUS JA TOTEUTUS TEOLLI- SUUSSÄHKÖVERKOSSA. Diplomityö MIKKO TYNI AURINKOENERGIAN KANNATTAVUUS JA TOTEUTUS TEOLLI- SUUSSÄHKÖVERKOSSA Diplomityö Tarkastaja: professori Risto Raiko Tarkastaja ja aihe hyväksytty Teknisten tieteiden tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 syksyllä 2014 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -

Lisätiedot

Aurinkoenergia mahdollisuutena

Aurinkoenergia mahdollisuutena Aurinkoenergia mahdollisuutena Järkivihreä uusiutuva energia Forssa, 31.10.2013 Markku Tahkokorpi Aurinkoteknillinen yhdistys ry Utuapu Oy Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Energiapotentiaali

Lisätiedot

Mikroskooppisten kohteiden

Mikroskooppisten kohteiden Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe 1.6.2011, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe 1.6.2011, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Täydennä kuhunkin kohtaan yhtälöstä puuttuva suure tai vakio alla olevasta taulukosta. Anna vastauksena kuhunkin kohtaan ainoastaan

Lisätiedot

Käyttötariffin (TKK II) muutoksia

Käyttötariffin (TKK II) muutoksia Tullausyksikkö Heidi Broms Yleiskirje 7.3.2013 Nro 29/2013 Käyttötariffin (TKK II) muutoksia Nimikemuutoksia Nimike Tavara Tariffin mukainen tulli; K; S Lisäpaljous Liite voimassa 1.3.2013 lukien: 0207

Lisätiedot

Mitä ledi on ja mitkä ovat sen edut ja haitat?

Mitä ledi on ja mitkä ovat sen edut ja haitat? Mitä ledi on ja mitkä ovat sen edut ja haitat? Eino Tetri, TkT Valaistusyksikkö Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Elektroniikan laitos Valaistusyksikön tutkimusalueet: Sisävalaistus

Lisätiedot

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) + 3 ATOMIN MALLI 3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) Thomsonin rusinakakkumallissa positiivisesti varautuneen hyytelömäisen aineen sisällä on negatiivisia elektroneja kuin rusinat kakussa. Rutherford pommitti

Lisätiedot

Luento 12. Kiinteät aineet

Luento 12. Kiinteät aineet Kiinteät aineet Luento 12 Kiinteät aineet ja nesteet kuuluvat molemmat kondensoituneisiin aineisiin. Niissä atomien väliset etäisyydet ovat atomien koon suuruusluokkaa eli 0.1 0.5 nm. Kiinteä aineen erottaa

Lisätiedot

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit

Lisätiedot

Aurinkoenergia arktisella alueella

Aurinkoenergia arktisella alueella Aurinkoenergia arktisella alueella Pekka Hinkkainen Opinnäytetyö Tekniikka ja liikenne Kone- ja tuotantotekniikka Insinööri (AMK) 2016 Opinnäytetyön tiivistelmä Tekniikka ja liikenne Kone- ja tuotantotekniikka

Lisätiedot

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 22.1.2015 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Aurinkoenergiajärjestelmien integrointi rakennuksiin ja kiinteistöautomaatioon

Aurinkoenergiajärjestelmien integrointi rakennuksiin ja kiinteistöautomaatioon Aurinkoenergiajärjestelmien integrointi rakennuksiin ja kiinteistöautomaatioon Petri Lähde, Suvi Karirinne, Saku Rantamäki ja Antti Teräsvirta Satakunnan ammattikorkeakoulu 24.02.2012 2 SISÄLLYS: 1. Esipuhe...

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 1 Aurinkosähköä - miksi? Aurinkoenergiaa saatavasti lähes rajattomasti Auringosta saapuu maapallolle 14,5 sekunnissa yhtä paljon energiaa

Lisätiedot

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin TALOUDELLISUUS Dieselmoottori on vastaavaa ottomoottoria taloudellisempi vaihtoehto, koska tarvittava teho säädetään polttoaineen syöttömäärän avulla. Ottomoottorissa kuristetaan imuilman määrää kaasuläpän

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

Pata, kaasu, epäsuora lämmitys

Pata, kaasu, epäsuora lämmitys Edistyksellisen teknologian ja korkean suorituskyvyn ansiosta 900 XP laitesarja soveltuu erinomaisesti ravintoloille sekä isommille laitoskeittiöille, jotka tarvitsevat tehokkuutta ja korkeaa tuottavuutta.

Lisätiedot