Päiväys. Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hanke

Transkriptio

1 Päiväys Dnro Datum Dnr YM5/5511/2017 Viite Hänvisning TEHTÄVÄKUVAUS, TARJOUSPYYNNÖN LIITE 1 Asia Ärende Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hanke Taustaa Kulttuuriympäristöasioiden hoitoa koskeva toimintaympäristö tulee muuttumaan merkittävästi vuonna 2019 voimaan astuvan maakuntauudistuksen myötä. Nykyisiä viranomaisia, joiden vastuulle kuuluu kulttuuriympäristöä ja maisemia koskevia tehtäviä, ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), maakunnan liitot, kunnat ja museoviranomaiset. Maakuntauudistuksen myötä toimintansa lopettavat ELY-keskukset, samoin kuin maakunnan liitot. Tilalle tulevat uudet itsehallinnolliset maakunnat ja valtakunnallinen valtion lupa- ja valvontavirasto. Myös kuntien rooli on muuttumassa ja kulttuuriympäristön hoidon ja vaalimisen kannalta siihen vaikuttavat maakuntauudistuksen lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain hallitusohjelmasta johtuvat muutokset. Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla on valmistumassa museopoliittinen ohjelma, joka vaikuttaa kulttuuriympäristön hoitoon ja edistämiseen mm. maakuntamuseoissa. Museolain kokonaisuudistus aloitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön museopoliittisen työryhmän ehdotusten perusteella. OKM aloittaa muinaismuistolain uudistuksen vuonna Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan tässä hankkeessa rakennettua kulttuuriympäristöä, kulttuurimaisemia ja arkeologista kulttuuriperintöä. Tässä tehtäväkuvauksessa mainitaan kulttuuriympäristöjen ohella myös erikseen maisemat, vaikka ne edellä olevan määritelmän mukaan sisältyvätkin kulttuuriympäristön käsitteeseen. Tämä johtuu lähinnä siitä, että maisemanhoitoa säädellään osin eri lainsäädännön kautta (mm. luonnonsuojelulaki). Lisäksi maisemanhoito on hallinnollisesti eriytetty muusta kulttuuriympäristön hoidosta ympäristöhallinnossa. Lisätietoa aihealueesta on saatavilla mm. seuraavilta sivustoilta: (Museovirasto, rakennettu kulttuuriympäristö) - (Museovirasto, arkeologinen kulttuuriperintö) - (ympäristöhallinto, kulttuuriympäristöt) - (ympäristöhallinto, kulttuurimaisema) 1

2 - FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Luonnonsuojelualueet/Maisemanhoitoalueet Tietoa maakuntauudistuksesta löytyy: Kulttuuriympäristöön liittyvät viranomaistehtävät Alla on kuvattu nykyisten viranomaisten kulttuuriympäristöä ja maisemia koskevia keskeisiä tehtäviä. ELY-keskusten toimialaan kuuluu kulttuuriympäristön hoito ELY-keskuksista annetun lain (897/2009) 3 :n 9 kohdan nojalla. Kulttuuriympäristön hoitoon liittyvät tehtävät hoidetaan pääosin kunkin ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueella. Kulttuuriympäristöjen ja -maisemien hoito liittyy läheisesti alueiden käyttöön, rakentamisen ohjaukseen ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) säädettyihin ELY-keskusten nykyisiin tehtäviin sisältyy alueidenkäyttöratkaisujen arviointia kulttuuriympäristön kannalta. ELY-keskukset myös tekevät rakennussuojelupäätöksiä ja valvovat niiden noudattamista rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla. ELYkeskukset ovat myös valmistelleet luonnonsuojelulain (1996/1096) mukaisia maisemanhoitoalueita (maisema-alueita). Maankäyttö- ja rakennusasetukseen (895/1999) perustuen ELY-keskusten tehtävänä on edistää ja ohjata rakennetun kulttuuriympäristön tilan ja kehityksen seurannan järjestämistä toimialueellaan sekä osaltaan huolehtia tarpeellisen seurannan järjestämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakunnan liittojen laatimissa maakuntakaavoissa on erityisesti huomioitava maiseman ja kulttuuriperinnön vaaliminen. Maakunnan liittojen tulee myös huolehtia maakunnan suunnittelun edellyttämästä kulttuuriympäristön tilan ja kehityksen seurannasta alueellaan. Lisäksi kulttuuriympäristöt huomioidaan alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annettuun lakiin (7/2014) perustuvissa maakunnan liittojen laatimissa maakuntaohjelmissa. Maakunnissa on myös erillisiä kulttuuriympäristöohjelmia. Myös kunnat laativat kulttuuriympäristöohjelmia. Sekä ELY-keskukset että maakunnan liitot edistävät kulttuuriympäristön hoitoa osallistumalla hankkeiden rahoitukseen ja hallinnointiin (esim. inventoinnit, maisemanhoitotoimenpiteet). ELYkeskukset myöntävät rakennusperinnön hoitoon tarkoitettuja valtionavustuksia, mihin liittyy myös korjausneuvontaa usein yhteistyössä maakuntamuseon kanssa. Rakennusperinnön hoitoavustusten maksatus- ja valvontatehtäviä on vuodesta 2015 lähtien hoitanut ELY-keskusten ja TEtoimistojen yhteinen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus). ELY-keskusten myöntämillä saariston ympäristönhoidon avustuksilla on tuettu hankkeita, joiden avulla on voitu suojella saaristoluontoa tai hoitaa saariston maisemia ja kulttuuriympäristöjä. Kulttuuriympäristön hoitoa tuetaan myös EU-ohjelmien puitteissa ja rakennerahastoista myönnettävällä rahoituksella. Museovirasto toimii valtakunnallisena kulttuuriympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena. Alueellisella tasolla tehtävien hoidosta on Museovirasto sopinut maakuntamuseoiden kanssa. Museolain ja muinaismuistolain uudistuksen yhteydessä myös museoiden tehtäviin voi tulla muutoksia. Lähes koko maan kattavasti toimii maakunnallisia kulttuuriympäristön yhteistyöryhmiä, joiden koordinointivastuuta ELY-keskukset jakavat maakunnan liittojen ja maakuntamuseoiden kanssa. Ryhmien kokoonpanot ja tehtävät vaihtelevat alueittain. 2

3 Maakuntauudistuksen valmistelussa lähtökohtana on, että kulttuuriympäristön hoito toimialana siirtyisi maakuntiin. Sama koskee maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia ELY-keskusten ja maakunnan liittojen tehtäviä, joten alueidenkäytön osalta kulttuuriympäristöä koskevat maakunnalliset tehtävät olisivat maakuntien vastuulla. Lisäksi kulttuuriympäristöön liittyvät ELY-keskusten rahoitustehtävät siirtyisivät maakuntiin. Myös kulttuurimaisemien hoitoon liittyvät luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämistehtävät ja luonnonsuojelun edistäminen toimialueella siirtyisivät maakuntiin. Lisäksi maakunnissa tulisi laajemminkin edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua viestinnällä, koulutuksella ja hanketoiminnalla maa- ja metsätaloudessa, vesien käytössä ja ympäristönhoidossa etenkin siltä osin kuin näillä on kytkentä maakunnan alueidenkäytön suunnitteluun. Sen sijaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain mukaiset rakennussuojelupäätökset sekä luonnonsuojelulain mukaiset päätökset maisema-alueiden perustamisesta tehtäisiin jatkossa valtion lupa- ja valvontavirastossa, jonka toimialue olisi valtakunnallinen. Kulttuuriympäristön hoidon hallinnosta löytyy tietoja internetistä mm. seuraavalta sivustolta: FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Elinymparisto/Kulttuuriymparisto/Kulttuuriympariston_hoidon_h allinto ja alueellista tietoa kyseisen sivun alareunasta avautuvilla alasivuilla. Lähtökohdat Hankkeen lähtökohtana on vireillä oleva maakuntauudistus ja sen tuoma muutos edellä kuvatulle kulttuuriympäristönkentälle. Muutoksessa tulisi turvata asiantuntemuksen säilyminen ja kehittyminen tulevissa organisaatioissa sekä kulttuuriympäristöasioiden hoidon ymmärtäminen osana muita maakunnan tehtäviä. Hankkeen toisena lähtökohtana on valtakunnallisen Kulttuuriympäristöstrategian ( ) toimeenpano alueilla. Strategian mukaisesti kulttuuriympäristö on alueellisesti merkittävänä voimavara: hyvin hoidettu ja elinvoimainen kulttuuriympäristö lisää ihmisten hyvin vointia ja sillä on tärkeä merkitys elinkeinotoimintojen kehittämisessä ja viihtyisän elinympäristön luomisessa. Kulttuuriympäristönäkökulman integroiminen aluekehitykseen tuomalla esiin sen vaikuttavuus ja ehdottamalla toimintatapoja ja malleja siihen voidaan vaikuttaa myös ensiksi mainittuun lähtökohtaan. Hankkeen tulee tukea ELY-keskuksissa, maakunnan liitoissa ja alueilla meneillään olevaa aluehallinnon muutosprosessia ja siihen liittyvää työtä kulttuuriympäristöasioiden osalta. Talven ja kevään ( ) aikana maakunnissa tehdään selvityksiä, kartoituksia ja suunnitelmia tehtävien, henkilöstön ja omaisuuden siirtämisestä uuteen organisaatioon uudistusta ohjaavan Tiekartan mukaisesti. Näiden puitteissa kulttuuriympäristötehtäviä on käsitelty pääasiassa osana alueidenkäytön kokonaisuutta. Aluekehittämisen näkökulmasta kulttuuriympäristöasioita ei joulukuussa 2016 vielä juurikaan ollut käsitelty. Myöskään maakuntien ja valtion tai kuntien viranomaisten yhteistyörakenteiden hahmottamiseen ei pääsääntöisesti ole vielä edetty. Valtakunnallisen Tiekartan mukaan esiselvitysvaihe päättyy väliaikaisen valmistelutoimielimen aloittaessa Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on edistää kulttuuriympäristö- ja maisema-asioiden hoitoon liittyvien hyvien ja vaikuttavien toimintatapojen muotoutumista maakuntauudistuksen toteutuessa sekä tu- 3

4 kea alueellista muutosprosessia kulttuuriympäristöasioiden osalta. Tarkoituksena on vahvistaa olemassa olevaa ja luoda uutta alueellista ja valtakunnallista yhteistyötä ja edistää sellaisten toimintamallien ja verkostojen kehittämistä, jotka tukevat paitsi työn sujuvuutta myös kulttuuriympäristöön liittyvien vahvuuksien kehittämistä ja hyödyntämistä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Hankkeen tavoitteena on myös taata, että asiantuntemus ei hajaantuisi tai häviäisi maakuntauudistuksen yhteydessä. Hankkeen tulee lisätä paitsi ymmärrystä kulttuuriympäristön merkityksestä osana aluekehitystä myös kehittää malleja alueiden hyödynnettäväksi esimerkiksi Kulttuuriympäristöstrategian mukaisesta kulttuuriympäristöjen ja -maisemien kestävästä hyödyntämistä alueiden, paikkakuntien ja yksilöiden voimavarana ja identiteetin vahvistajana. Hankkeen keskeiset kysymykset ovat: Miten maakunnissa ja valtion aluehallinnossa olisi tarkoituksenmukaista jatkossa hoitaa kulttuuriympäristöasioita yhteistyössä kuntien (ml. maakuntamuseot), valtion, elinkeinoelämän, kolmannen sektorin toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa? Miten valtakunnallista Kulttuuriympäristöstrategiaa ( ) toimeenpannaan muuttuvassa toimintaympäristössä niin, että kulttuuriympäristöjen merkitys positiivisena voimavarana korostuisi entisestään? Hankkeeseen liittyvät erityisesti strategian toimenpide 7: Kulttuuriympäristön vaaliminen integroidaan kattavasti maakunta- ja paikallistason kehittämiseen / strategiat, suunnitelmat, ohjelmat. ja toimenpide 15: Selkiytetään valtionhallinnon sisäistä sekä valtionhallinnon, maakuntamuseoiden ja maakunnan liittojen välistä työnjakoa ja yhteistyötä kulttuuriympäristöasioissa. Arvioidaan kulttuuriympäristön viranomaispalveluiden alueellinen saatavuus eri puolilla maata. Hankkeessa on sen toimeenpanoa alueilla ideoitaessa huomioitava strategian tavoitteiden mukaisesti kulttuuriympäristöasioiden kytkentä aluekehittämiseen, hyvinvoinnin vahvistamiseen ja muihin rinnakkaisiin maakuntauudistukseen liittyviin toimiin. Niin ikään tärkeää on vahvistaa kulttuuriympäristön merkitystä myös muiden kuin kulttuuriympäristöasiantuntijoiden piirissä, kuten esimerkiksi aluekehittämisessä ja muutosjohtamisessa. Lisätietoa maakuntauudistuksesta ja Kulttuuriympäristöstrategiasta on saatavilla mm. seuraavalta sivustolta: (maakuntauudistus) (maakuntauudistuksen tiekartta) (Kulttuuriympäristöstrategia) (Kulttuuriympäristöstrategia , julkaisu) (Kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanosuunnitelma, julkaisu) Muu hanketta tukeva toiminta ja kytkökset Hankkeen toimeenpanossa tulee huomioida seuraavat valmistuneet tai vireillä olevat hankkeet ja toiminnot: - Valtioneuvoston TEAS-hanke Alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksen uudet roolit aluehallintouudistuksessa ( ), jossa selvitetään maakunnan liittojen, ELY-keskusten ja kuntien kanssa hyvien käytäntöjen kehittämistä maakuntauudistuksen toimeenpanon, vaikutusten ja haasteiden näkökulmasta. Hankkeeseen sisältyvät mm. nykytilanteen kartoitus kaikilla hallinnon tasoilla, valtion viranomaisen ympäristöasiantuntemuksen tarpeen selvittäminen, muuttuvien roolien hahmottaminen, viranomaisten roolien, tehtävien ja toimintatapojen kartoittaminen. 4

5 Lisätietoja, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelma 2017: > Taustamuistio > Hanke Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hanke Kulttuuriympäristötoimijoiden verkostoituminen ja yhteistyön vahvistaminen Pohjois-Suomessa ( ), joka päättyy Hanke toteuttaa Kulttuuriympäristöstrategian toimenpidettä 16.2: Vahvistetaan kulttuuriympäristötoimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä Lapissa (Siida, Museovirasto, maakuntamuseot, ELY-keskus, Metsähallitus, maakuntaliitto ja yliopistot). Hanke kattaa maantieteellisesti Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat. Hankkeen tarkoituksena on selkeyttää Kulttuuriympäristöstrategian mukaisesti valtionhallinnon sisäistä työnjakoa ja yhteistyötä kulttuuriympäristöasioista sekä parantaa asiantuntijapalveluiden laatua. Projektilla vahvistetaan kulttuuriympäristötoimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä Pohjois-Suomessa. Hankkeen vastaavana toimii Lapin ELY-keskuksessa Riku Tapio (riku.tapio@ely-keskus.fi). Hankkeen väliraportti tämän tehtäväkuvauksen liitteenä. - Opetus- ja kulttuuriministeriön museopoliittinen ohjelmatyö ja kulttuurilaitosten rahoitusjärjestelmän uudistaminen: vaikutukset maakuntamuseoiden asemaan, tehtäviin ja rahoitukseen. Lisätietoja: onosuuden_kehittaminen/index.html - Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella Satakunnan museon koordinoimana vuonna 2017 laadittava selvitys maakuntauudistuksesta maakuntamuseoiden näkökulmasta. Yhteyshenkilö OKM:ssä Päivi Salonen (paivi.salonen@minedu.fi). - Etelä-Savon kulttuuriympäristöstrategia , joka pohjautuu valtakunnalliseen Kulttuuriympäristöstrategiaan. Tässä maakunnallisessa strategiassa toimenpiteitä on tarkasteltu strategisella, maakunnallisella ja kuntatasolla sekä tehtävien näkökulmasta kaavoituksen, kulttuuriympäristön hoidon ja tiedon tasoilla. Etelä-Savon kulttuuriympäristöstrategia on ladattavissa internetistä: B1965EF%7D/118882) - Valtakunnallisen Kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanon koordinaatioryhmän toimintasuunnitelma , jota nyt puheena oleva hanke toteuttaa mm. maakuntauudistuksen valmisteluun osallistumisen ja uudistukseen varautumisen osalta kulttuuriympäristösektorilla. Lisätietoja koordinaatioryhmän toiminnasta löytyy valtion hankerekisteristä: ja internetistä: (strategiasta yleisesti) 40E2E6C82A60%7D/ (koordinaatioryhmän toimintasuunnitelma ). - Maisema opas arvokkaiden maisema-alueiden maankäytön suunnitteluun (Ympäristöministeriö, Maa- ja kotitalousnaiset Etelä-Suomi ja ProAgria Etelä-Suomi, 2016) -opas sekä oppaaseen liittyvä viestintähanke. Opas on ladattavissa internetistä: 5

6 - Maisemat Ruotuun -hanke, jonka tavoitteena oli järjestää hoitoa arvokkaille maisema- ja kulttuuriympäristökohteille. Lisäksi hankkeessa hyödynnettiin Natura alueita maaseutu- ja matkailuelinkeinojen toimintaympäristöinä. Lisätietoa hankkeesta: - Opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön vuonna 2013 teettämä esiselvitys kulttuuriympäristön asiantuntija- ja viranomaistoiminnan kokonaisarkkitehtuurista (Sirkka-Liisa Seppälä, SYKE) ja erityisesti sen selvitysosuus: Hankkeen toteuttaminen Hanketta valvoo tilaajan puolesta ympäristöministeriön tehtävään nimeämä henkilö. Hanke valmistellaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Museoviraston kanssa ja toteutetaan ELY-keskusten, KEHA-keskuksen, maakunnan liittojen, maakuntamuseoiden, kuntien ja muiden keskeisten valtakunnallisten, maakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Avaintoimijoina ovat alueilla toimivat kulttuuriympäristön, maisemanhoidon ja ympäristökasvatuksen yhteistoimintaryhmät. Tavoitteiden toteutumisen kannalta hankkeessa tulee tunnistaa ja ottaa mukaan myös ne kulttuuriympäristöalan ulkopuoliset viranomaistoimijat, joilla on mahdollisuus vaikuttaa kulttuuriympäristönäkökulman integroimiseen eri tehtäväkokonaisuuksiin maakunnissa. Soveltuvin osin hankkeeseen on hyvä kytkeä mukaan myös alueelliset elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin edustajat synergiaetujen saavuttamiseksi ja yhteistyön vahvistamiseksi. Yhteystyökumppanit toimivat virkatyöpanoksella. Hankkeen toteuttamista viitoittavat maakuntauudistus sekä kunkin alueen kulttuuriympäristön ja maisemanhoidon kannalta keskeiset kysymykset lähtien alueiden tilanteesta, toiminnasta ja tarpeista. Hankkeen tarkoituksena on osaltaan täydentää alueilla tehtävää maakuntauudistukseen valmistautumista kulttuuriympäristö- ja maisema-asioiden osalta. Hanke tulee kytkeä valtakunnallisen Kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanoon ja alueelliseen kehittämistyöhön, kuten maakuntastrategioihin. Lisäksi hankkeessa on hyvä huomioida myös muut kuin kulttuuriympäristöön kytkeytyvät, maakunnan kehittämisessä ja tehtävissä keskeiset teemat, kuten esimerkiksi hyvinvoinnin edistäminen, ympäristökasvatus, kulttuuripalvelut ja identiteetin vahvistaminen ja tukeminen. Vaihe 1: Hankkeen edistyminen ja toiminta tulee kytkeä maakuntauudistuksen etenemiseen niin, että alueellisille toimijoille voidaan tarjota oikea-aikaisesti tietoa ja vertaistukea uudistuksen valmistelussa mahdollisimman pian hankkeen alettua. Tämä toteutetaan kokoamalla maakunnissa tekeillä olevat ja tehdyt maankäyttöön, ympäristönhoitoon ja muuhun kulttuuriympäristöalaan kytkeytyvät maakuntauudistukseen liittyvät kartoitukset, selvitykset, suunnitelmat ja ratkaisut siltä osin kuin ne koskevat kulttuuriympäristöön ja maisemanhoitoon liittyvien tehtävien hoitoa. Koonnin yhteydessä tuodaan esille keskeiset kulttuuriympäristöasioiden hoitoon liittyvät toimintatavat eri alueilla sekä esitetään kulttuuriympäristön, maisemanhoidon ja ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmien kokoonpanot, tehtävät ja toimintatavat. Kartoituksissa ja tietokoosteissa on hyvä huomioida alueiden erilaiset lähtökohdat, toimintaympäristöt ja resurssit kulttuuriympäristö- ja maisema-asioiden hoidossa. 6

7 Tiedot koostetaan väliraportiksi, jossa myös tuodaan esille mahdolliset ongelmakohdat ja hyvät käytännöt. Koonnin tarkoituksena on tuottaa alueellisille toimijoille koko maan kattavaa tietoa maakuntauudistukseen sisältyvistä nykytilan kuvauksista, selvityksistä ja suunnitelmista eri alueilta. Ensimmäisen vaiheen kartoitukseen voi sisällyttää tarpeen mukaan tapaamisia ja keskeisten henkiöiden, kuten aluekehittämis- tai muutosjohtajien ja yhteistyöryhmien jäsenten, haastatteluja alueilla. Konsultin tulee myös identifioida muut mahdolliset avainhenkilöt, joilla on mahdollisuus vaikuttaa kulttuuriympäristöasioiden integroimiseen eri tehtäväalueilla maakunnissa. Ensimmäisessä vaiheessa koostettu väliraportti jaetaan kulttuuriympäristötoimijoiden ja alueilla maakuntauudistusta suunnittelevien tahojen käyttöön. Vaihe 2: Hankkeen toisessa vaiheessa jalkaudutaan alueille tavalla, joka suunnitellaan yhteistyössä alueiden toimijoiden kanssa. Jalkautuessa hyödynnetään ensimmäisessä vaiheessa saatuja tietoja. Toiseen vaiheen tarkoituksena on vastata yllä kohdassa Hankkeen tavoitteet kuvattuihin kysymyksiin hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi ja kulttuuriympäristö- ja maisemanhoitotoiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi. Vaikka jalkautumisessa alueelliset lähtökohdat määrittelevät pitkälti hankkeen toteutumista, on koko hankkeen ajan huolehdittava valtakunnallisesta koordinaatiosta siten, että eri alueiden toimijat ovat tietoisia muiden alueiden toimista. Vaikka hankkeen tulee kattaa koko maan, on jalkautuminen suunniteltava tarkoituksenmukaisesti niin, että hankkeen tavoitteiden kannalta tarpeellisia tapaamisia tai tilaisuuksia voidaan järjestää esimerkiksi vain tietyillä paikkakunnilla, joille kutsutaan myös lähimaakuntien toimijat. Tapaamisia ja tilaisuuksia järjestettäessä on hyvä huomioida virtuaaliyhteyksien hyödyntäminen. Tapaamisia suunniteltaessa yhtenä tapaamisen muotona erityisesti valtakunnallisen koordinaation edistämisessä voi olla myös edellä mainittujen yhteistyöryhmien valtakunnallinen tapaaminen. Konsultin tulee tarjouksessaan esittää, miten jalkautuminen aiotaan toteuttaa. Vaihe 3: Hankkeen on tarkoitus tukea alueellista valmistelua muun muassa yhteistyön ja tiedottamisen avulla, mutta sen tulosten on oltava hyödynnettävissä myös maakuntauudistuksen toteutuessa niin, että hanke tuottaa esimerkiksi toimintamalleja hyödynnettäväksi maakuntiin ja muille toimijoille. Hankkeen aikana koottu ja tuotettu tieto sekä toimintamalliehdotukset kootaan hankkeen loppuraporttiin. Raportin tulee tarjota alueen toimijoille toimintamalleja kulttuuriympäristö- ja maisemanhoidon tehtävien tarkoituksenmukaiseen ja tulokselliseen hoitamiseen sekä ehdotuksia siitä kuinka kulttuuriympäristönäkökulma voidaan entistä paremmin kytketä aluekehitykseen (mm. maakuntastrategioihin) ja alueen vetovoimaisuutta edistäviin ohjelmiin, suunnitelmiin ja toimintaan. Konsultin tehtävät Konsultin tehtävänä hankkeen toteuttamisessa ovat: - yhteistyö valtakunnallisten, maakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa - väliraportin koostaminen maakuntauudistuksen valmistelun aineistoista kulttuuriympäristöasioiden hoidon näkökulmasta ja hyvistä käytännöistä alueellisen valmistelun tueksi: tiedon keruu, mahdolliset haastattelut ja muu toiminta 7

8 - jalkauttamiseen liittyvien toimintojen järjestämisestä vastaaminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa - hankkeen prosessin, yhteistyön, tilaisuuksien ja toimien tulosten koostaminen ja kirjaaminen - hankkeen tulosten koostaminen ja johtopäätösten muotoilu - hankkeen tulosten sekä toimintamalliehdotusten ja johtopäätösten esittäminen kirjallisesti raportin muodossa - hankkeen sidosryhmäviestinnästä vastaaminen hankkeen aikana - hankkeen esittely loppuraportin valmistumisen jälkeen enintään 5 erillisessä tilaisuudessa (sisältyy hankkeen 3. vaiheeseen). Aikataulu Työn on oltava kokonaisuudessaan valmiina Työ toteutetaan alustavan suunnitelman mukaan vaiheittaan seuraavasti: 1. vaihe: Tilanteen kartoittaminen ja taustaselvitykset, yhteydenpito alueellisiin ja muihin toimijoihin; tulosten väliraportti valmis viimeistään vaihe: Tilaisuudet, tapaamiset, sidosryhmäyhteistyö, vuorovaikutus ja muut hankkeen jalkauttamiseen liittyvät toimet; valmis viimeistään Hankkeen tulosten ja johtopäätösten koostaminen ja raportointi. Valmis viimeistään Vaiheet 2 ja 3 voidaan käynnistää ennen edellisen vaiheen päättymistä. Hankkeen tuotokset Hankkeen välituloksena konsultti tuottaa kirjallisen väliraportin ja hankkeen lopputuotoksena kirjallisen loppuraportin. Väliraportissa kuvaillaan vaiheessa 1 kootut tiedot ja johtopäätökset. Loppuraportissa kuvaillaan hankkeen prosessi, menetelmät, väliraportin kooste, hankkeen tulokset ja näiden pohjalta työstetyt toimintamallit, johtopäätökset ja kehittämisehdotukset. Raportin tulee antaa tietoja, jotka lisäävät valmiuksia maakuntauudistuksen toimeenpanoon kulttuuriympäristöasioiden osalta sekä tukevat kulttuuriympäristöasioiden hoitamista Kulttuuriympäristöstrategian tavoitteiden mukaisesti muuttuvassa toimintaympäristössä. 8

9 LIITE: Kulttuuriympäristötoimijoiden verkostoituminen ja yhteistyön vahvistaminen Pohjois-Suomessa - hankkeen väliraportti, Lapin ELY-keskus

10 Riku Tapio, Lapin ELY-keskus

11 Sisällys 1. Johdanto Projektin tavoitteet ja toimenpiteet Kulttuuriympäristöä koskevat resurssit, toimintamallit ja käytänteet Yhteistyön vahvistamiselle vahva tuki Rovaniemen tilaisuudessa Oulussa korostettiin koulutuksen merkitystä ja selkeää työnjakoa toimijoiden kesken Pohjoinen ulottuvuus ja asenneilmapiirin parantaminen esillä Kainuussa Saamelaisalueen erityispiirteet ja resurssipula puhuttivat Inariin kokoontujia Alueellisten tapaamisten yhteenveto Luoston seminaarista eväitä verkostoitumiseen Työpajatyöskentelystä käytännön yhteistyöhön Poimintoja seminaarin työpajatyöskentelystä Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Verkostoituminen ja yhteistyön vahvistaminen Vuorovaikutus ja viestintä Tulosten hyödyntäminen jatkoa ajatellen

12 1. Johdanto Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksellään Kulttuuriympäristöstrategian Strategian tavoitteet kiteytyvät kolmeen näkökulmaan: kulttuuriympäristö on merkittävä voimavara, kulttuuriympäristön hoito on osa kestävää kehitystä ja hyvä hallinto mahdollistaa kokonaisvaltaisen kulttuuriympäristöpolitiikan. Strategian toivotaan toteutuessaan lisäävän elinympäristömme viihtyisyyttä ja turvaavaan kulttuuriympäristön ominaispiirteitä myös tuleville sukupolville. Ympäristöministeriö asetti ajalle työryhmän laatimaan suunnitelman kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanosta. Ympäristöministeriö myönsi määrärahan tekemällään päätöksellä Lapin ELY-keskuksen hallinnoimalle Kulttuuriympäristötoimijoiden verkostoituminen ja yhteistyön vahvistaminen Pohjois- Suomessa projektille. Projektissa tehtävät toimet sisältyvät kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanosuunnitelma :ssa esitettyihin tavoitteisiin. Projektin tavoiteasettelussa ja toimenpiteissä on huomioitu viranomaistoimijoiden välisen työjaon ja verkostoitumisen kehittäminen, yhteistyömallin selvittäminen sekä kulttuuriympäristöalaa koskevan yhteistyöryhmän toiminnan käynnistäminen Pohjois-Suomen alueella. Verkostoitumiseen ja yhteistyön kehittämiseen liittyen, Lapin ELY-keskus käynnisti projektin tavoitteita tukevan selvitystyön Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivien eri viranomaistahojen kanssa. Projektissa mukana olevia yhteistyötahoja ovat olleet; Saamelaismuseo ja luontokeskus Siida, Museovirasto, Kainuun-, Lapin ja Tornionlaakson maakuntamuseot, Metsähallitus, Kainuun-, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitot sekä Lapin ja Oulun yliopistot. Lisäksi verkostoitumista ja yhteistyön vahvistamista on kehitetty muiden kulttuuriympäristötoimijoiden kanssa. Projektissa on selvitetty viranomaisyhteistyöryhmän osalliset pohjoisessa Suomessa ja käynnistetty työryhmätyöskentely eri toimijoiden välillä. Lisäksi selvitetään erilaisten yhteistyömallien ja eri yhteistyöryhmien luomia mahdollisuuksia viranomaistyön tukemiseksi. Tavoitteena on kytkeä muun muassa yliopistot mukaan kulttuuriympäristön yhteistyötoimintaan ja hyödyntää näin saatuja tuloksia käytännön viranomaistyössä. 2. Projektin tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteena on vahvistaa kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanosuunnitelman mukaisesti eri kulttuuriympäristötoimijoiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista Lapissa ja Pohjois-Suomessa sekä luoda tavoitteita tukeva kulttuuriympäristöalan yhteistyöryhmämalli. Tavoitteena on myös kehittää kulttuuriympäristön alueelliselle yhteistyölle viranomaistoimintaa tukeva verkosto puolueettoman ja sujuvan 3

13 viranomaistoiminnan varmistamiseksi. Yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten liittämisellä osaksi kulttuuriympäristön yhteistyötä, edesautetaan soveltavaa kulttuuriympäristötutkimusta sekä siihen liittyvää yhteistyötä sektoritutkimuslaitosten ja viranomaisten välillä. Lisäksi selvitetään myös viranomaisten ja muiden kulttuuriympäristötoimijoiden välistä yhteistyötä ja samalla kehitetään toimintamallia eri toimijoiden väliseen tiedonvaihtoon ja osaamisen vahvistamiseen. Projektin käytännön toimenpiteisiin ovat kuuluneet; Lähtötilanneanalyysi toimijoiden resursseista, toimintamallista ja käytänteistä Viranomaisyhteistyöryhmän työn käynnistäminen Verkostoituminen, yhteistyön vahvistaminen ja toimintamallien kehittäminen työpajoissa Toimintamallien testaus (alueelliset tapaamiset/seminaari) Aktiivinen tiedottaminen projektin tavoitteista ja toimenpiteistä Projektin tulosten arvioiminen ja jatkoajan perusteleminen 3. Kulttuuriympäristöä koskevat resurssit, toimintamallit ja käytänteet Projektin toimenpideohjelman mukaisesti toteutettiin lähtötilanneselvitys alueellisissa tapaamisissa eri kulttuuriympäristötoimijoiden kanssa. Tilaisuuksissa läpikäytiin kunkin toimijan käytettävissä olevat resurssit, toimintamallit ja käytänteet kulttuuriympäristöalaan liittyen. Alueelliset tapaamiset järjestettiin Rovaniemellä, Oulussa, Kajaanissa ja Inarissa. Alueellisissa tilaisuuksissa Lapin ELY-keskuksen edustajat kertoivat projektin tavoitteista ja toimenpiteistä. Keskustelujen pohjaksi esitettiin lähtötilanneselvitykseen liittyvät aiheet, jotka olivat seuraavat; 1. Toiminta ja osaaminen Kulttuuriympäristöä koskevat toimintamuodot ja toiminnan laajuus? Mitkä ovat kulttuuriympäristöön liittyvät tavoitteenne? Mitä toimenpiteitä tavoitteiden saavuttaminen edellyttää? Miten toimenpiteiden edellyttämät resurssit on turvattu? Mitä osaamista tavoitteiden saavuttaminen edellyttää? Mitä kehittämistoimenpiteitä tarvitaan osaamisen lisäämiseksi? 2. Eri toimijoiden välinen yhteistyö Miten toimii yhteistyö muiden kulttuuriympäristötoimijoiden kanssa? 4

14 Esiintyykö käytännön yhteistyössä ongelmia tai uhkakuvia? Miten mahdollisia ongelmia voidaan vähentää yhteistyön parantamiseksi? Onko toimijoiden välinen työnjako selkeä ja miten sitä voidaan parantaa? Miten voidaan kehittää ja parantaa toimijoiden toteuttamia asiantuntijapalveluita? Miten yhteistyötä kehittämällä saadaan parannettua kulttuuriympäristöä koskevaa asenneilmapiiriä? Mitä uusia vaikuttamismahdollisuuksia voidaan löytää yhteistyön parantamisella kulttuuriympäristö asioissa? Minkälaista tiedontarvetta verkostoitumisen ja yhteistyön saralla esiintyy? Mainitse viisi menestystekijää, joiden kautta yhteistyötä voidaan parantaa ja joihin olette toimijana valmiit sitoutumaan? 3. Verkostoituminen ja yhteistyön vahvistaminen Mitkä ovat tavoitteenne ja valmiutenne verkostoitumiseen ja yhteistyöhön? Mitä odotuksia ja/tai ehtoja yhteistyön vahvistumiselle asetatte? Miten yhteistyön vahvistaminen pitäisi käytännössä toteuttaa? Miten yhteistyötä ylläpidetään jatkossa? Seuraavissa alaluvuissa kuvataan tapaamisten yhteydessä käytyjä keskusteluja ja analysoidaan keskustelun tuloksia. Alueelliset tilaisuudet sijoittuivat maantieteellisesti eri puolille Pohjois-Suomea, mutta keskustelujen luonne, ilmapiiri ja tapaamisiin kohdistuneet odotukset olivat samankaltaiset joka paikassa. 3.1 Yhteistyön vahvistamiselle vahva tuki Rovaniemen tilaisuudessa Kulttuuriympäristötoimijoiden tapaaminen järjestettiin Lapin Metsämuseolla. Tapaamisessa olivat mukana Lapin ELY-keskuksesta Jani Hiltunen, Tapio Pukema ja Riku Tapio. Lapin - ja Tornionlaakson maakuntamuseoita edustivat Hannu Kotivuori, Minna Heljala ja Teija Ylimartimo. Lapin liitosta Riitta Lönnström ja Metsähallituksesta Siiri Tolonen olivat myös mukana tapaamisessa. Tapaamisessa käydyistä keskusteluista ja käytetyistä puheenvuoroista esitetään lyhyt kuvaus seuraavissa kappaleissa. 5

15 Minna Heljala; Kulttuuriympäristöä ja rakennusperinnettä koskevat tehtävät perustuvat lainsäädäntöön. Toiminta-alueena Kemi-Tornio ja resurssit (2 henkilöä) huomioiden tehtävää riittää. Neuvontatyö, luennot, kaupunkikierrokset ja kohdeselvitykset ovat pääasiallisia tehtäviä. Tarve toimijoiden yhteistyön vahvistamiselle on suuri. Riitta Lönnström; Lapin liiton resurssit (4 henkilöä) on sidottu paljolti perustyöhön, eli maakunta- ja kuntakaavoitukseen, kaivoshankkeisiin (YVA), suomen ja Ruotsin väliseen rajatyöhön ja kuntien kanssa käytäviin kehittämiskeskusteluihin. Olemassa olevan tiedon jakaminen edellyttää viranomaisyhteistyötä. Siiri Tolonen; Metsähallitus laki säätelee luontopalveluiden roolia. Toimenpiteinä on kunnostettu arvokkaita kohteita, mutta tiedot suojeltavista kohteista ovat puutteellisia. Lisäksi puutteena koetaan inventointien riittämättömyys. Resurssit (2 henkilöä) käytetään kulttuuriympäristön suojelun ja hoidon ohjaamiseen. Saamelaiskulttuuri ja maisemanhoito ovat myös jakamassa käytettävissä olevia resursseja. Ongelmana koetaan myös rahoituksen puuttuminen kulttuuriympäristökohteisiin, eli rahoitus on projektien varassa. Hannu Kotivuori; Tehtävien edellyttämät resurssit ovat rajalliset ja huoli resurssien riittävyydestä tulevaisuudessa on aiheellinen. Yhteistyösopimus Museoviraston kanssa kulttuuriympäristöä ja rakennusperinnettä koskevan tiedon jakamisesta helpottaa hieman tilannetta. Erillisresurssit korvaavat osaltaan resurssipulaa, mutta kestävää ratkaisua niillä ei tavoiteta. Neuvontatyö arkeologisen työn osalta kuormittaa myös resursseja. Paikallistuntemus korostuu työtehtävissä, mitä voidaan pitää hyvänä asiana eri toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa. Jani Hiltunen; Kulttuuriympäristötoimijoiden yhteistyölle syntyy luonnollinen tarve mm. eläköitymisen seurauksena tapahtuville muutoksille henkilöresursseissa. Osaamisen turvaaminen jatkossa edellyttää verkostoitumista. Välitön yhteys toimijoiden kesken luo hyvän pohjan jatkoa ajatellen. Tapio Pukema; Pitkä kokemus on tuonut varmuuden siitä, että yhteistyö on välttämätöntä. Hyviä kokemuksia on saatu erilaisista projekteista, joissa eri toimijat ovat olleet mukana. On luotu hyvä perusta jatkaa ja kehittää verkostoitumista. Hyvät kokemukset kannustavat toimijoita hakeutumaan yhteistyön vahvistamiseen. Rovaniemen tilaisuuden yhteenvetona voitiin todeta, että kulttuuriympäristötoimijoiden verkostoa tarvitaan mm. osaamisen ja tiedon jakamiseen, resurssien hyödyntämiseen, parempaan asiakaspalveluun sekä asennekasvatukseen. Yhteydenpito myös muihin kulttuuriympäristötoimijoihin, kuten yhdistyksiin, edellyttää verkoston kiinteää yhteistyötä. Lisäksi todettiin, että viranomaisyhteistyön vahvistamiseksi ja verkostoitumisen edistämiseksi tarvitaan säännölliset kokoontumiset, yhteinen keskustelualusta (sähköinen), 6

16 kohdekäynnit (caset) sekä jalkautuminen tiedon ja osaamisen jakamiseksi. Toimijoiden sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin pidettiin perusedellytyksenä yhteistyön vahvistamiselle. 3.2 Oulussa korostettiin koulutuksen merkitystä ja selkeää työnjakoa toimijoiden kesken Pohjois-Pohjanmaan toimijoita käytiin tapaamassa Oulun vanhalla kasarmialueella, missä sijaitsee nykyisin ELY-keskuksen toimitilat. Tapaamisessa Pohjois-Pohjanmaan liittoa edustivat Kirsti Reskalenko ja Kaisa Mäkiniemi. Anita Yli-Suutala, Raimo Tikka ja Mika Sarkkinen toivat tilaisuuteen Pohjois- Pohjanmaan maakuntamuseon näkemyksiä. Liisa Kantola ja Touko Linjama puolestaan edustivat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusta ja Anna-Maija Ylimaula Oulun yliopistoa. Lapin ELY-keskuksesta mukana olivat Tapio Pukema ja Riku Tapio. Keskusteluissa sivuttiin laajasti kulttuuriympäristöalaan liittyviä havaintoja, ongelmia ja kehittämistavoitteita. Seuraavissa kappaleissa kuvataan käytyjä keskusteluja ja niiden pohjalta syntyneitä ajatuksia. Anna-Maija Ylimaula; Oulun yliopisto tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden opiskella arkkitehtuurin historiaa, korjaussuunnittelua, rakennussuojelua ja restaurointia. Oulun yliopistossa on mahdollisuus opiskella myös alaan liittyviä syventäviä opintoja, ainoana Suomessa. Yliopiston tekemä tutkimustyö luo tietopohjaa alan kehittämiseen ja tiedon jakamiseen. Yliopiston opiskelijat ovat potentiaalinen resurssi korjaussuunnittelun ja rakentamisen saralla. Rakennusten käyttötarkoituksen muutokset ovat lisääntymässä ja muutokset edellyttävät osaamista, hyvää suunnittelua ja laadukasta toteuttamista. Oulun yliopisto on harjoittanut yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja osallistuu kulttuuriympäristötoimikunnan työskentelyyn. Yhteistyö on ulottunut myös Lappiin, eli Pellon ja Sodankylän kunnissa on ollut hankkeita. Kirsti Reskalenko ja Kaisa Mäkiniemi; Oulun yliopiston suorittama tutkimustyö on luonut tietopohjaa, jota voidaan laajasti hyödyntää. Kulttuuriympäristön merkitys on tunnistettu ja maakuntaohjelmassa kulttuuriympäristö on yksi kärkiteemoista. Kulttuuriympäristön merkitystä alueen imagolle on pidettävä esillä ja sen eteen kannattaa työskennellä yhdessä. Käytettävissä olevat resurssit on suunnattu ohjaukseen ja neuvontatyöhön sekä toimijoiden välisen yhteistyön edistämiseen. Liisa Kantola ja Touko Linjama; Kulttuuriympäristö- ja maisematoimikunnat kokoontuvat säännöllisesti. Toiminta nähdään järkevänä ja kehittämisen arvoisena. Asenneilmapiiri ei aina ole ollut parhaimmillaan, mutta neuvonta ja avoin vuorovaikutus esimerkiksi kuntiin päin ovat parantaneet tilannetta. Valmistautuminen maakuntauudistukseen antaa mahdollisuuden yhteistyön kehittämiselle. Viranomaisten verkostoi- 7

17 tumisella voidaan vahvistaa yhteisiä tavoitteita, kun toimitaan esimerkiksi kuntien kanssa (kehittämiskeskustelut ja kaavaneuvottelut). Mika Sarkkinen; Kontaktipinnat ovat olemassa sekä Pohjois-Pohjanmaan, että Lapin alueella. Kenttätyöhön ei ole riittävästi resursseja, mitä voidaan pitää puutteena myös toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa. Toimijoiden kirjo osaamisen suhteen on selvästi nähtävissä, mikä synnyttää tarvetta tiedon ja osaamisen jakamiseen. Raimo Tikka ja Anita Yli-Suutala; Asenneilmapiirin parantamiseksi yhteistyön tuomat edut otettava huomioon. Yhteistyötä tarvitaan erilaisten arvojen ja käsitteiden määrittämisessä. Oikean ja merkityksellisen tiedon jakaminen tärkeää, jotta voidaan saavuttaa hyviä tuloksia. Käytännön yhteistyön vahvistamisessa tarvitaan foorumi, missä keskustelu voidaan käydä vapaasti ja vuorovaikutteisesti. Tapio Pukema; Vuosien varrelta saadut kokemukset yhteistyöstä eri toimijoiden välillä ovat luoneet pohjan verkostoitumiselle. Henkilökohtaisella tuntemisella on suuri merkitys, kun yhteistyötä rakennetaan. Lapissa kokemuksia projekteista, joissa eri toimijat ovat kyenneet hyvään yhteistyöhön. Keskustelufoorumi on tarpeellinen ja perusedellytys, jotta tulevista haasteista voidaan selvitä. Yhteenvetona käydyistä keskusteluista voidaan todeta, että koulutuksen merkitystä rakennetun ympäristön ja maiseman korjaamisessa sekä hoitamisessa on korostettava. Yhteistyössä tarvitaan toimijoiden kesken selkeä työnjako ja koordinointi. Kulttuuriympäristötoimijoiden työskentelyyn ja toimintaan vaikuttaa lainsäädäntö ja lain seuranta edellyttää yhteistyötä. Yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen voidaan vaikuttaa, kun siinä huomioidaan tutkimustyö, viranomaistahot ja yritysmaailma, unohtamatta EU tasoa. Lisäksi todettiin kuten Rovaniemelläkin, että kulttuuriympäristötoimijoiden verkostoa tarvitaan mm. osaamisen ja tiedon jakamiseen, resurssien hyödyntämiseen, parempaan asiakaspalveluun, asennekasvatukseen sekä resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen. Yhteydenpito myös muihin kulttuuriympäristötoimijoihin, kuten yhdistyksiin ja kansalaisjärjestöihin, edellyttää viranomaisverkoston kiinteää yhteistyötä. 8

18 Kuva 1. Kulttuuriympäristötoimijat verkostoituvat keskustelujen avulla. 3.3 Pohjoinen ulottuvuus ja asenneilmapiirin parantaminen esillä Kainuussa Kainuun aluetapaaminen järjestettiin Kajaanin Impilinnassa, missä on toteutettu laajamittainen peruskorjaus. Tapaamiseen osallistuivat Rauni Laukkanen ja Riikka Mustonen Kainuun maakuntamuseosta sekä Sanna Schroderus Kainuun liitosta. Kainuun ELY-keskuksen näkymiä valottivat Sirpa Lyytinen, Alpo Hurskainen ja Liisa Korhonen. Projektin toteuttajatahoa, eli Lapin ELY-keskustaa edustivat Tapio Pukema ja Riku Tapio. Keskustelujen pohjaksi läpi käytiin projektin tavoiteasettelu ja projektille kuuluvat toimenpiteet sekä lähtötilanneanalyysin kysymykset. Lisäksi projektin toteuttajatahon edustajat kertoivat perustelut eri toimijoiden mukana ololle hankkeessa. Keskusteluissa esiin nousseet teemat ja näkökulmat esitellään seuraavissa kappaleissa. Liisa Korhonen; Korjausrakentaminen on yleistymässä ja sitä kautta syntyy kasvava tarve osaamisen ja yhteistyön kehittämiseen eri toimijoiden kesken. Kulttuuriympäristön hoitoon tarvittavien resurssien monipuoliseen hyödyntämiseen on selkeää kysyntää ja lisäksi ympäristökasvatuksen merkitys korostuu jatkossakin. Sanna Schroderus; Kainuun liitossa maakuntakaavan tarkistus meneillään ja prosessi etenee suunnitelmien mukaan. Maakuntakaavoituksessa tavoitteena on saada aluevaraukset myös kulttuuriympäristön tarpeisiin ja sitä kautta luoda edellytykset kulttuuriympäristönstrategian jalkauttamiseen myös Kainuussa. Yh- 9

19 teistyön tarve on todellinen ja kulttuuriympäristön yhteistyöryhmän toiminta nähdään liiton taholta erittäin tärkeänä. Ongelmana on ollut kulttuuriympäristöön liittyvät ristiriidat kaavoitusprosessissa. Tiedon jakaminen nimenomaan myös kulttuuriympäristön merkityksestä eri osapuolille on tärkeää kaavoituksen kannalta. Tiedottamisella voidaan vaikuttaa myös asenneilmapiirin muuttumiseen, kun kulttuurihistoriallinen rakennus tai merkittävä maisema nähdäänkin mahdollisuutena. Yhteistyölle on saatava koko Pohjois-Suomea koskeva merkitys ja esimerkiksi yhteisesti hyväksytyt periaatteet voisivat muodostaa toiminnalle viitekehykset. Rauni Laukkanen; Eri toimijoiden välinen yhteistyö ja vuorovaikutus toteutuvat esimerkiksi kuntien kanssa käytävien kehityskeskustelujen kautta. Alueelliselle yhteistyölle on suorastaan tilaus muuttuvien olosuhteiden vuoksi. Kulttuuriympäristöalan kannalta kulttuuriympäristöohjelmien päivitys alkaa olla hyvinkin tarpeellista ja akuuttia. Kokemukset kuntayhteistyöstä ja sen toimivuudesta ovat vaihtelevia, riippuen esimerkiksi kunnissa meneillään olevista muutoksista. Lisäksi olisi hyvä projektin kautta selvittää muun muassa yhteistä sähköistä järjestelmää/alustaa, missä vuorovaikutteisesti voidaan yhteistyötä harjoittaa. Liisa Korhonen; Asenneilmapiirin muuttumiseen voidaan vaikuttaa myönteisellä asenteella ja korostamalla esimerkiksi hankkeissa pohjoista ulottuvuutta, mikä on meille ja meidän alueelle tyypillistä ja ainutlaatuista. Erityisen tärkeää projektin kannalta on, että kyetään etsimään toimintamalli, missä Pohjois-Suomi voisi esiintyä yhtenäisenä, osaavana ja tehokkaana toimijana. Verkostoitumisella saadaan hyviä tuloksia kun muistetaan omat vahvuutemme. Alueellisten toimijoiden ohella tarvitaan verkostoitumista myös valtakunnallisten toimijoiden, kuten museoviraston kanssa. Sirpa Lyytinen ja Alpo Hurskainen; Työtehtäviin liittyen he toivat esiin kokemuksiaan kuntayhteistyöstä, KEHA:N roolista ja niiden vaikutuksista omaan työhönsä ennen kaikkea kulttuuriympäristöön liittyvissä tehtävissä. Kuntien osaamistason vaihtuvuudesta johtuen, tietoisuuden lisääminen kulttuuriympäristön osalta on tärkeää. Yhteistyössä on korostettava nimenomaan ruohonjuuritason kumppanuutta, unohtamatta silti koulutuksen ja neuvonnan merkitystä. Projektin kautta voidaan juuri panostaa verkostoitumisen edellytyksiin. Tapio Pukema; Viranomaisyhteistyön lisäksi pohdittavana on myös muiden toimijoiden kanssa käytävä vuorovaikutus. Miten nämä voidaan toteuttaa, on hyvä selvittää projektin toimesta. Kainuun tilaisuuden keskeiset teemat kiteytyvät pohjoiseen ulottuvuuteen ja asenneilmapiirin parantamiseen. Yhteiset periaatteet, säännölliset tapaamiset myös kulttuuriympäristöalaan liittyvien yhdistysten jne. kanssa sekä sähköisten järjestelmien kehittäminen käytännön välineeksi yhteistyön saralla, nähtiin tärkeäksi tavoitteeksi. 10

20 3.4 Saamelaisalueen erityispiirteet ja resurssipula puhuttivat Inariin kokoontujia Pohjois-Lapin alueellinen tapaaminen järjestettiin Saamelaismuseo Siidan tiloissa Inarissa Tilaisuudessa olivat mukana Mikko Mälkki Museovirastosta, Päivi Magga ja Juha-Pekka Joona Siidasta, Siiri Tolonen Metsähallituksesta sekä Jani Hiltunen, Tapio Pukema ja Riku Tapio Lapin ELYkeskuksesta. Keskusteluissa esiin nousseet asiat on kuvattu seuraavissa kappaleissa. Päivi Magga; Kulttuuriympäristöön liittyvä työ vakinaistui vuonna 2015 osana Siidan toimintaa. Yksikön strategia on vielä avoin ja toiminnan liikkeelle lähtö on tapahtunut resurssien puitteissa. Kun ajattelee koko toimintakenttää, alueellista laajuutta ja alueen erityispiirteitä resurssipula on todellinen myös kulttuuriympäristöalan kannalta. Osaamisen kehittämiseen on tarvetta ja verkostoituminen voi helpottaa tilannetta, jotta odotukset voisivat toteutua. Yhteistyön nykytilaa kuvaa etäisyyksien tuomat hankaluudet ja yhteisen keskustelualustan puute. Tärkeää olisi selvittää yhteistyöryhmän tehtäväkuva ja toimintamalli verkostoitumisen toteuttamiseen. Mikko Mälkki; Museoviraston toimintaa ohjaa lainsäädäntö ja verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa ovat eduksi kaikille osapuolille. Verkostoitumisen myötä paikallistuntemus ja alueelliset erityispiirteet voidaan tehokkaasti hyödyntää niin, että esimerkiksi kulttuuriympäristöalaa koskevia strategioita ja ohjelmia voidaan toteuttaa. Yhteistyö on toiminut hyvin, mutta projektin selvitystyö verkostoitumisesta Pohjois-Suomen alueella on toivottavaa. Muuttuvissa tilanteissa henkilökohtainen tuntemus tuo varmuutta työskentelyyn ja lisäksi voidaan hyödyntää toisten osaamista. Tätä on syytä korostaa näin resurssipulan aikana, mihin kaikki toimijat ovat huomanneet kuuluvansa. Edelleen on hyvä korostaa, että olemassa oleva tieto ja osaaminen on hyvä osata siirtää toisille ja näin ollen luoda jatkuvuutta. Siiri Tolonen; Luontopalvelut vastaavat kulttuuriympäristöön liittyvästä omaisuudesta ja sen hoidosta. Lisäksi saamelaisen kulttuuriperinnön vaaliminen on otettava huomioon toiminnassa. Puutteena on rakennusperinnön osalta osaamisessa ja siksi verkostoituminen tiedon ja taidon jakamisessa on tärkeää. Toiminta painottuu Pohjois-Suomeen, mikä edellyttää eri toimijoiden yhteistyön vahvistamista.. Uhkakuvana on toimijoiden vähyys ja sitä kautta haavoittavuus. Tapio Pukema; Korjausrakentajien koulutus on ollut tarpeen ja siitä on hyviä kokemuksia myös Pohjois- Suomessa. Saamelaisen kulttuuriperinnön erityispiirteet vaativat erityisesti toimijoiden yhteistyötä. Arvottamisen kautta kulttuuriympäristön merkitys voidaan havaita ja ottaa huomioon alueiden käytön suunnittelussa, rakennusperinnön hoitamisessa ja kulttuuriympäristön vaalimisessa. 11

21 Inarin tilaisuuden yhteenvetona voidaan todeta, että kulttuuriympäristötoimijoiden verkostoituminen ja yhteistyön vahvistaminen nähtiin tärkeäksi, jotta voidaan hyödyntää olemassa olevia resursseja ja osaamista eri toimijoiden kesken ja yli sektorirajojen. Erityisenä painopistealueena nähtiin saamelaisalueen kulttuuriperinnön vaaliminen viranomaisia yhdistävänä tekijänä. Saamelaisen kulttuuriperinnön erityisenä tunnusmerkkeinä ovat sen rajat ylittävä luonne. Saamelaiskulttuurin eri muotoja esiintyy Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueilla. Lisäksi nähtiin tärkeänä, että järjestetään seminaari, missä on kutsuttuna kaikki alueellisiin tilaisuuksiin osallistuneet viranomaistahot sekä muut toimijat. 3.5 Alueellisten tapaamisten yhteenveto Kulttuuriympäristötoimijoiden verkostoa tarvitaan mm. osaamisen ja tiedon jakamiseen, resurssien hyödyntämiseen, parempaan asiakaspalveluun sekä asennekasvatukseen. Yhteydenpito myös muihin kulttuuriympäristötoimijoihin, kuten yhdistyksiin, edellyttää verkoston kiinteää yhteistyötä. Viranomaisyhteistyön vahvistamiseksi ja verkostoitumisen edistämiseksi tarvitaan säännölliset kokoontumiset. Verkostoitumisen toteuttamisessa tarvitaan konkreettisia keinoja, kuten yhteistä keskustelualustaa (sähköinen) ja kohdekäyntejä (caset). Toimijoiden sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin pidettiin perusedellytyksenä yhteistyön vahvistamiselle. Koulutuksen merkitystä rakennetun ympäristön ja maiseman korjaamisessa sekä hoitamisessa on korostettava. Yhteistyössä tarvitaan toimijoiden kesken selkeä työnjako ja koordinointi. Kulttuuriympäristötoimijoiden työskentelyyn ja toimintaan vaikuttaa lainsäädäntö ja lain seuranta edellyttää yhteistyötä. Yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen voidaan vaikuttaa, kun siinä huomioidaan tutkimustyö, viranomaistahot ja yritysmaailma, unohtamatta EU tasoa. Yhteistyön vahvistamiseksi tarvitaan alueellisia menestystekijöitä, kuten pohjoista ulottuvuutta. Koettiin, että yhteiset periaatteet luovat pohjan käytännön yhteistyölle. Erityisenä painopistealueena nähtiin saamelaisalueen kulttuuriperinnön vaaliminen viranomaisia yhdistävänä tekijänä. Kulttuuriympäristötoimijoiden yhteinen tapaaminen seminaarin merkeissä nähtiin tarpeellisena. 12

22 4. Luoston seminaarista eväitä verkostoitumiseen Alueellisissa tapaamisissa esitettyjen ehdotusten mukaisesti järjestettiin eri kulttuuriympäristötoimijoita koskeva yhteinen seminaari Luostolla Seminaarin tavoitteena oli koota yhteen toimijat, jotta henkilökohtainen tutustuminen olisi mahdollista, mikä koettiin tärkeäksi muun muassa alueellisissa tapaamisissa käydyissä keskusteluissa. Halukkuutta tutustua toisiin toimijoihin perusteltiin monestakin eri syystä, mutta keskeisinä tekijöinä koettiin henkilökohtainen tapaaminen ja toisten työtehtäviin tutustuminen. Seminaarin ohjelma suunniteltiin myös tältä pohjalta ja ohjelmaan sisällytettiin alustukset aiheeseen liittyvistä teemoista. Käytyjen puheenvuorojen pohjalta käynnistettiin työpajatyöskentely, missä tavoitteena oli selvittää eri toimijoiden näkemyksiä annetuista teemoista sekä löytää yhteisesti hyväksyttäviä kehittämisehdotuksia jatkotyöskentelyä varten. Yhteiseen iltaohjelmaan oli varattu aikaa keskusteluille ja ruokailulle. Toisen seminaaripäivän aikana tutustuttiin Luoston alueen kulttuuriympäristöön ja kuultiin alueen kehittämisvaiheista. Konkreettinen tutustuminen kulttuuriympäristökohteeseen nähtiin palvelevan hyvin seminaarille asetettuja tavoitteita. Seminaarissa kuultiin alustukset muun muassa valtakunnallisesta kulttuuriympäristöstrategiasta ja sen tavoitteista ympäristöneuvos Tuija Mikkosen toimesta. Valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia muodostaa viitekehyksen alaa koskevalle kehittämistyölle, kulttuuriympäristön hoidolle ja strategian käytännön toteuttamiselle. Kulttuuriympäristön arvottamisesta alusti Minna Heljala Tornionlaakson maakuntamuseosta ja havaintoja kulttuuriympäristötoimijoiden yhteistyönäkymistä kertoi Tapio Pukema Lapin ELY-keskuksesta. Lisäksi kuultiin valtionhallinnon tulevista muutoksista ja viranomaistyön kehitysnäkymistä muuttuvissa olosuhteissa alueidenkäyttöpäällikkö Kaija Pekkalan toimesta. 4.1 Työpajatyöskentelystä käytännön yhteistyöhön Työpajatyöskentely toteutettiin ennalta suunnitellun ohjelman mukaan, eli tavoitteena oli selvittää kolmesta eri aihepiiristä olemassa olevia käytänteitä, mahdollisesti niihin liittyviä ongelmia sekä kehittämisehdotuksia jatkoa varten. Työpajatyöskentelyyn valittiin teemoiksi; asiantuntijapalvelun laatu, toimijoiden välinen työnjako ja yhteistyön kehittäminen. Seminaarin osallistujat muodostivat kolme ryhmää, joissa paneuduttiin ohjelman mukaisiin teemoihin ja niihin liittyviin kysymyksiin. Asiantuntijapalvelun laatu teemassa käytiin läpi laatua heikentäviä ja vahvistavia tekijöitä. Lisäksi tehtävänä oli miettiä kehittämisehdotuksia asiantuntijapalveluiden laadun varmistamiseksi. Työryhmätyöskentelyn tuloksena laatua heikentävinä tekijöinä nähtiin muun muassa eri viranomaisten roolien epäselvyys ja identiteetin puute. Keskinäisiin suhteisiin toivottiin tarkempaa määrittelyä ja toimijoiden osaaminen nähtiin rajautuvan kunkin toimijan substanssikysymyksiin. Edelleen asiantuntijapalveluita heikentä- 13