Keski-Suomen 3.VMK / Tuulivoima..Kommenttikierros

Transkriptio

1 3. VMK / VALMISTELUVAIHE ( ) TUULIVOIMA (KOMMENTTIKIERROS ) LAUSUNNOT Vastineet sisennetty KUNNAT... 1 VIRANOMAISET... 2 JÄRJESTÖT... 6 YKSITYISET... 6 LAUSUNTOJEN KÄSITTELY KUNNAT Jyväskylä Jyväskylän kaupungin mukaan tuulivoiman tuotantoon sopivin on Keltinmäki, Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus ja sen lähialueet. Tuulivoimapuiston aluerajauksessa tulee huomioida Kauramäen osayleiskaavatyö. Kaupunki esittää rajauksen muutosta siten, että Ronsuntaipaleentie olisi raja etelässä, itä-länsisuuntainen voimalinja pohjoisessa ja suunniteltu aluerajaus muualla. Esitetty rajausmuutos on perusteltu. Alueelle tehdään teknistaloudellinen selvitys ja visualisointi. Kärkistensalmen tuulivoimapuistosta kaupungilla ei ole huomautettavaa. Kannonkoski Kannonkosken kunnalla ei ole huomautettavaa alustavista tuulivoimapuistoista. Kivijärvi Kivijärven kunnalla ei ole huomautettavaa alustavista tuulivoimapuistoista. Kuhmoinen Kuhmoisten kunta toteaa, että tuulivoiman rakentaminen tukee erinomaisesti Kuhmoisten Hiilineutraalit kunnat hanketta ja kunnan pyrkimyksiä päästöttömän energian tuottamiseen. Kyyjärvi 1

2 Kyyjärven kunta toivoo, että ensimmäisessä vaiheessa mukana ollutta Huumarkankaan aluetta selvitettäisiin edelleen. Kunta voi tehdä pienempien alueiden selvityksiä ja varauksia mm. Saarijärven kaupungin saamalla ympäristöministeriön avustuksella. Alue poistettiin sen pienuuden ja ympäristösyiden (Natura) vuoksi. Ei lisäselvitystarvetta. Luhanka Luhanka toteaa, että selvitystyö tuulivoimapuiston mahdollisesta sijoittamisesta Judinsaloon on perusteltua maanomistajat huomioiden. Maanomistajille tulisi tiedottaa heti selvitysvaiheen alkuvaiheessa ja suorittaa selvitystyö yhteistyössä maanomistajien kanssa. Maakuntakaavan tiedotuksessa lainsäädäntö ei edellytä maanomistajakohtaista tiedotusta. Tiedottamisen lakisääteisiä menettelyjä ovat kaavan vireilletulosta ilmoittaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä oloon liittyvät kuulemiset, jolloin osalliset voivat lausua mielipiteensä. Nämä on selostettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Jos tuulivoimapuiston perustaminen realisoituu, toteuttaja on yhteydessä alueen maanomistajiin. Multia Multian kunta suhtautuu tuulivoimapuistohankkeisiin myönteisesti pitäen tärkeänä alueiden monimuotoisuuden hyväksymistä, alueiden ympäristöarvojen kunnioittamista sekä alueiden maanomistajien, asukkaiden tietojen, mielipiteiden ja toiveiden arvostamista. Muurame Muuramen kunnalla ei ole huomautettavaa alustavista tuulivoimapuistoista. Pihtipudas Pihtiputaan kunnalla ei ole huomautettavaa alustavista tuulivoimapuistoista. Saarijärvi Saarijärven kaupungilla ei ole huomautettavaa alustavista tuulivoimapuistoista. Viitasaari Viitasaaren kaupungilla ei ole huomautettavaa alustavista tuulivoimapuistoista. VIRANOMAISET Finavia Finavia toteaa, että vaikka olemme huomioineet lentomenetelmistä johtuvat rajoitukset, lentoesterajoituspinnan korkeus (esim. Keltinmäki Jyväskylä 340 m mpy) on maksimikorkeus merenpinnasta, mihin rakennettavan kohteen huippu saa ulottua. Tuulivoimalassa kyse on lavan korkeimmasta kohdasta, ei napakorkeudesta. Fingrid 2

3 Fingrid toteaa, että tuulipuiston sähköverkkoon liittymistä tulee aina tarkastella tapauskohtaisesti yhteistyössä kantaverkkoyhtiön tai alueellisen jakeluverkkoyhtiön kanssa. Teknistaloudellisessa selvityksessä, joka valmistui kesäkuun lopulla, on mukana yhdessä Fingridin kanssa tehty tarkastelu. Fingridillä on lisäksi muutama tekstitarkennus Keltinmäen ja Vehkoon osalla. Huomioidaan. Ilmavoimien esikunta Ilmavoimien esikunta toteaa, että laaditussa selvityksessä on tuotu hyvin esille puolustusvoimien toiminnan huomioiminen. Esikunta toteaa, että osa Keski-Suomen alueelle suunnitelluista potentiaalisista tuulivoimapuistoalueista sijaitsee Ilmavoimien ilmavalvontatutkien alueella. Energiateollisuus ry on käynnistänyt tutkimushankkeen tutkavaikutusten arviointityökalun kehittämiseksi joka mahdollistaa tuulivoimahankkeita koskevien selvitysten tekemisen. Hankkeen toteuttaa VTT. Työkalu valmistuu vuoden 2011 lopulla. Esikunta toteaa, että mikäli tuulivoimaa koskeva maakuntakaavatyön aikataulussa ei voida riittävän tarkasti arvioida tuulivoimapuistoja puolustusvoimien valvontasensoreiden kannalta, niin maakuntakaavaan tulee sisällyttää seuraava suunnittelumääräys: Jatkosuunnittelussa on otettava huomioon puolustusvoimien valvontasensoreiden vaikutus suunniteltujen alueiden soveltuvuuteen tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi. Huomioidaan Ilmavoimien esikunnan kannanotto. Esikunta toteaa edelleen, että jatkosuunnittelussa pitää huomioida 12 km:n etäisyys Ilmavoimien käyttämiin tukikohtiin ja varalaskupaikkoihin. Huomioidaan Ilmavoimien esikunnan kannanotto. Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen Ely-keskus kiinnittää lausuntonsa yleisessä osassa huomiota uudistettuun valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön mainitsemiseen. Edelleen todetaan, että tapauskohtaisesti tulisi huomioida myös paikallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurimaisemaalueet. Lisäksi kiinnitetään huomiota mainintaan kulttuuri- ja maisemakohteiden läheisyydestä sekä mainintaan Natura-arvioinnista (LSL ). Maakuntakaavassa tarkastelutaso on seudullinen, maakunnallinen ja valtakunnallinen, paikallisten arvojen määrittely on tarkemman suunnittelun, kuntakaavoituksen tehtävä. Vertailusta maakuntakaavaan selviää, että läheisyydellä tarkoitetaan 1-2 km etäisyyttä. Natura-arvioinnin tarvetta, samoin kuin uudistetut valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, tullaan kuvaamaan kaavaselostuksen vaikutusten arvioinnissa. Keski-Suomen Ely-keskus esittää Natura-arviointia (LSL 65 ) seuraaville tuulivoimapuistoalueille, jos ne ovat mukana kaavaprosessissa: Joutsan Suontee, Jyväskylän Haukanmaa, Konneveden Keulatniemi, Kuhmoisten Kärpänkylä ja Pihlajakoski sekä Äänekosken Listonniemi. Luhangan Judinsalon Natura-arviointi nousi esille työneuvottelussa Näille alueille tulisi lisäksi tehdä linnustoselvitys. Naturan tarveharkinta tulisi suorittaa Multian Vehkoon alueelle. Jatkovalmistelusta poistetaan Joutsan Suontee, Jyväskylän Haukanmaa, Konneveden Keulatniemi, Luhangan Judinsalo ja Äänekosken Listonniemi. Perusteluina ovat alueiden ympäristöarvot ja Natura-arvioinnin tarve. Keulatniemen ja Listonniemen osalta myös asukkaiden mielipiteet. 3

4 Kuhmoisten Kärpänkylän ja Pihlajakosken alueilla selvitetään rajausmuutosten mahdollisuutta. Perusteluna ovat alueen hyvä tuulivoimapotentiaali ja teknistaloudelliset edellytykset ja ympäristöarvojen sijainti alueiden reunoilla tai niiden läheisyydessä. Rajausmuutosten selvittämiseen vaikuttavat myös asukkaiden mielipiteet. Tehdään tarkentavia linnustoselvityksiä Kärkistensalmen, Kärpänkylän ja Pihlajakosken alueilla. Perusteluna ovat alueen hyvä tuulivoimapotentiaali ja teknistaloudelliset edellytykset. Kärkistensalmen alueelle tehdään teknistaloudellinen selvitys ja visualisointi Perusteluna ovat alueen hyvä tuulivoimapotentiaali ja teknistaloudelliset edellytykset. Naturan tarveharkinta suoritetaan Multian Vehkoon alueelle. Perusteluna ovat alueen hyvä tuulivoimapotentiaali ja teknistaloudelliset edellytykset. Selvitetään tuulivoimapuistoalueiden rantakaavoitustilanne ja sen tuomat muutokset rajauksiin. Perusteluina on alueiden tai niiden läheisyyden mahdollinen tuleva asutus. Keski-Suomen museo Keski-Suomen museo haluaa lisättäväksi kohtaan Tuulivoimatuotannon maankäytölliseen sijoittumiseen vaikuttavat tekijät" arkeologisen kulttuuriperinnön. Huomioidaan jatkossa. Museon mielestä tuulivoimapuistoalueita ei tule rakentaa Kuhmoisten Kärpänkylään ja Pihlajakoskelle, Äänekosken Listonniemelle, Saarijärven Soidinmäelle ja Jyväskylän Keltinmäelle. Syynä ovat arkeologisten kohteiden, kulttuurimaiseman ja virkistysalueiden ja kaupunkirakenteen läheisyys. Ks. vastaus yllä Keski-Suomen Ely-keskukselle. Maakunnallisia kulttuurimaisemia ei ole alueiden läheisyydessä. 1-2 km etäisyys kulttuurimaisemasta tai arkeologisesta kohteesta ei ole tuulivoimarakentamisen este. Tuulivoimapuistojen rakentamista tulisi punnita tarkasti Jyväskylän Kärkistensalmen, Joutsan Suonteen ja Luhangan Judinsalon alueilla erityisesti vesistömaiseman vuoksi. Alueilla ei ole maakuntakaavoituksessa todettuja maisema-alueita. Lisäksi museo toteaa, että muiden esitettyjen potentiaalisten tuulipuistoalueiden kulttuuriympäristöjä tulee vielä selvittää ennen kuin voidaan lopullisesti määritellä alueet, jonne tuulipuistot sijoittuvat. Maakuntakaavan tuulivoimapuistojen alueilla tai niiden läheisyydessä on todettu maakunnalliset kulttuuriympäristöarvot. Tarkempi arvojen määrittely kuuluu tarkemman suunnittelun tehtäväksi. Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta viittaa Ilmavoimien esikunnan antamaan lausuntoon eikä näe estettä suunnittelun jatkamiselle alustavien tuulivoimapuistoalueiden perusteella. Seuraavat asiat tulee kommentin mukaan ottaa huomioon: 1. Tuulivoimaloiden vaikutus ilmavalvontatutkiin pitää olla selvitetty tuulivoimahankkeiden toteuttajien toimesta ja hankkeilla pitää olla Ilmavoimien hyväksyntä ennen rakennusluvan myöntämistä. 4

5 2. Tuulivoimapuistoalueiden jatkosuunnittelussa pitää huomioida 12 km:n etäisyys ilmavoimien käyttämiin tukikohtiin ja varalaskupaikkaan. 3. Keski-Suomen liittoa pyydetään soveltuvin osin ottamaan huomioon Ympäristöministeriön työryhmän laatima ohjeluonnos tuulivoimarakentamisen suunnittelussa huomioonotettavista asioista, Ympäristöministeriön raportteja 19/2011, Kaavaan lisätään Puolustusvoimien toiminnan turvaamisen kannalta tarvittavat suunnittelu- ja rakentamismääräykset. 5. Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta alueellisena viranomaisena kuten myös Ilmavoimien Esikunta kutsutaan asiasta pidettäviin viranomaisneuvotteluihin. 6. Osallisiin lisätään Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta ja Ilmavoimien Esikunta. Puolustusvoimien viestiliikenteeseen syntyviin haittavaikutuksiin liittyen pyydetään kääntymään Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen (PVJJK) puoleen. Ks. Ilmavoimien esikunnalle annettu vastine. Sotilasläänin esikunnan esitykset tullaan huomioimaan. Metsähallitus Metsähallitus toteaa, että yleisesti ottaen metsätalouskäytön kannalta hankkeille ei ole esteitä. Tekstissä mainitaan aivan oikein, etteivät Naturan suojeluarvot aina estä rakentamista. Tuulivoima-alueita osoitettaessa pitää ottaa kuitenkin huomioon, että suurin osa Natura-alueista kuuluu johonkin kansalliseen suojeluohjelmaan, esim. rantojensuojeluohjelma tai vanhojen metsien suojeluohjelma. Suojeluohjelma-alueille ei pääsääntöisesti saa rakentaa. Valtiolle hankituista ohjelmaalueista perustetaan luonnonsuojelulain mukaisia suojelualueita. Niiden rauhoitusmääräykset estävät rakentamisen. Metsähallitus kiinnittää huomiota kommentissaan Konneveden Keulatniemeen, Joutsan Suonteeseen, Jyväskylän Haukanmaahan, Jämsän Vekkulaan, Kuhmoisten Pihlajakoskeen ja Äänekosken Listonniemeen. Osalla alueista tai välittömässä tuntumassa on rantojensuojeluohjelman ja Natura 2000-verkoston alueita. Alueilta on hankittu valtiolle maita luonnonsuojelutarkoituksiin. Rantojensuojeluohjelma kieltää rakentamisen rso-alueille. Metsähallitus toteaa edelleen, että Konnevedellä on mm. runsas kalasääksikanta ja että alue kuuluu osaksi 2. vaihemaakuntakaavan arvokkaisiin kallioalueisiin. Ks. vastine Ely-keskukselle. Vekkulan ja Pihlajakosken alueiden sisällä olevat suojelualueet tullaan jatkossa huomioimaan. Arvokas kallioalue ei estä tuulivoiman rakentamista (KHO T 2824). Lisäksi voidaan todeta, että ranta- ja vesistöalueille ei suunnitelmassa esitetä tuulivoimaloita (luonnos 1:n s. 10, 25). Trafi (Liikenteen turvallisuusvirasto) Trafi toteaa, että se huomioitaisiin hankkeiden suunnittelu-, selvitys- ja toteutusvaiheessa silloin, kun hankkeella saattaa olla liikennejärjestelmää kokonaisuudessaan tai tiettyä liikennemuotoa koskevia turvallisuus- ja ympäristövaikutuksia. Trafi muistuttaa myös ilmailulain mukaisen lentoesteluvan hakemisesta Liikenteen turvallisuusvirastolta. Virasto kehottaa hakemaan lausunnon jo suunnitteluvaiheessa Finavia Oy:ltä. Huomioidaan Trafin lausunnossa esittämät asiat. 5

6 JÄRJESTÖT MTK Keski-Suomi MTK Keski-Suomi pitää tuulivoimaselvityksen tekemistä hyvänä asiana. Tuulivoimapuistojen sijoituksessa MTK Keski-Suomi kiinnittää huomiota puistojen sijoittumisessa taajamien ja rantaalueiden läheisyyteen. Tuulivoimapuistojen sijoittamiseen taajamien läheisyyteen ei ole negatiivinen asia. Selvityksestä saa kuvan, että puistot pitäisi sijoittaa mahdollisimman kauas taajamaasutuksesta. Kuitenkin suurin osa tuulivoimaa haluavista ihmisistä asuu taajamissa ja kasvukeskuksissa. Tuulimyllyt ovat oman aikansa kuva maisemassa, myös kaupunkimaisemassa, aivan kuten esimerkiksi tehtaiden piiput tai matkapuhelinmastot olivat aikanaan. Siinä mielessä tuulivoimalat sopivat yhtä hyvin niin kaupunki- kuin maalaismaisemaan. Potentiaalisille tuulivoimapuistoalueille todennäköisesti asetetaan maakuntakaavassa rakentamisrajoituksia tai suunnittelumääräyksiä, vaikka puistoalue ei koskaan toteutuisi. Tästä syystä tuulivoimapuistojen rakentaminen tulee maaseudulla ohjata alueille, joita todennäköisesti ei muulla tavoin oteta rakentamiseen. Toisaalta puistoalueet eivät saa liian voimakkaasti ohjata tuulivoiman rakentamista, vaan yksittäisten tuulivoimaloiden rakentaminen tulee olla mahdollista muuallakin maakunnassa, jos siihen on edellytyksiä. Ks. Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys, Yleinen osuus. Siinä on esitetty mm. tuulivoimatuotannon maankäytölliseen sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä, kaavoitusta ja lupamenettelyjä. Moni selvityksen tuulivoimapuistoalueesta on vesistön välittömässä läheisyydessä. MTK:n mukaan näiden tapausten osalta tulee huomioida myös maanomistajan oikeusturva, sillä tällöin voidaan helposti aiheuttaa vähäistä haittaa huomattavasti suurempia taloudellisia menetyksiä, jos maanomistaja ei pysty hyödyntämään taloudellisesti rantojaan rakentamiseen. Tuulivoimalan tai tuulivoimapuistoaluevarauksen ja rakentamiskelpoisen rannan väliin tuleekin säätää vähimmäisetäisyys, jotta tuulivoima ei aiheuta rajoitteita rantarakentamiseen. Ks. Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys, Yleinen osuus. Siinä on esitetty mm. tuulivoimatuotannon maankäytölliseen sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä, kaavoitusta ja lupamenettelyjä. YKSITYISET Pirkko Halme Selvityksessä on mainittu, että alue on asuttamatonta seutua mikä ei pidä paikkaansa (kannattaa ottaa selvää kuinka paljon on kesämökkejä + vakituisesti asuvia ) ja tuulimyllyt eivät ole maisemaa kaunistavia eikä viuhtovalta melulta siedettäviä, ja kun Natura alueita on esim. Riuttaniemessä ja muuallakin Keulatniemen lähettyvillä, niin puoltaakohan se näiltäkään osin paikkaansa. Alueella on myös useita kalasääskien pesiä. Ks. vastine Ely-keskukselle. Itse suunnitellulla tuulivoimapuistoalueella ei maanmittauslaitoksen karttapaikan perusteella ole asutusta. Alla oleva kuva selventää asutuksen huomioimista (500 m säde) ja tuulivoimaloiden alustavaa sijoittelua. Tarkemmin maisemavaikutuksia on kuvattu Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksessä, joka valmistui kesäkuun lopussa ( > Selvitykset ja tutkimukset). Kuten Elykeskukselle annetussa vastineessa todetaan, alue poistetaan jatkovalmistelusta. 6

7 Pertti Hietanen Kommentin antaja ei halua tuulivoimaloita Listonniemelle maiseman ja melun vuoksi. Ks. vastaus Ely-keskukselle. Alue poistetaan jatkovalmistelusta. Erkki Honkosen kuolinpesä/marja Honkonen Kuolinpesä haluaa, että Listonniemeen ei tulisi tuulivoimapuistoa alueen luonnonarvojen ja maiseman vuoksi. Ks. vastine Ely-keskukselle. Alue poistetaan jatkovalmistelusta. Heikki Karjalainen Kommentti koskee Kuhmoisten Kurkijärveä, joka on Pihlajakosken mahdollisen tuulivoimapuiston keskellä. Mistä voin seurata, miten asian valmistelu etenee? Milloin asiasta tehdään päätöksiä ja missä? Asian valmistelua voi seurata liiton nettisivuilta 3. vaihemaakuntakaavan kohdalta. Sinne lisätään tietoa sitä mukaan kuin kaavaprosessi etenee. Päätöksiä kaavaprosessista tullaan tekemään syksyllä, jolloin on edessä kaavan luonnosvaihe. Tämä selviää sekä maakuntahallituksen päätöksistä että 3. vaihemaakuntakaavan sivuilta. 7

8 Millaista ääntä tuulivoimalat pitävät? Tuulivoimaloiden pitämää ääntä on selvitetty seuraavassa julkaisussa: Di Napoli, C. 2007: Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen. Suomen ympäristö 4/2007. Kannattaa katsoa myös esite: Ympäristöministeriö 2005: Tuulivoimarakentaminen. Ympäristöministeriön esite. Syksyllä ilmestyy lisäksi ympäristöministeriön raportti: Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, ympäristöministeriön raportteja 19/2011. Ks. vastine Ely-keskukselle. Eero Korhonen Kommentoija toivoo malttia Konneveden Keulatniemen osalta. Perusteluina ovat rantojensuojeluohjelma, Natura ja kaavailtu kansallispuisto. Alueella on heikko tiestö ja voimalinjat etäällä. Ks. vastine Ely-keskukselle ja Pirkko Halmeelle. Alue poistetaan jatkovalmistelusta. Reima ja Kirsti Kortelainen Kommentoijat vastustavat Kärpänkylän tuulivoimapuistoa. Perusteluina ovat linnuston muuttoreitti, kalasääksen pesä sekä voimaloiden aiheuttama melu ja välke. Lisäksi alueella on vapaaajanasuntoja ja omistajia huolestuttaa mahdollinen kiinteistöjen arvon aleneminen. Ks. vastine Ely-keskukselle. Tuula Lehtinen Vastustava kommentti koskee Kuhmoisten Kärpänkylän tuulivoimapuistoa ja alueen laidalla olevaa Pyhäjärveä. Kommentin mukaan alueella on loma-asutusta eikä tuulivoimasuunnitelmasta ole tiedotettu. Maakuntakaavan tiedotuksessa lainsäädäntö ei edellytä maanomistajakohtaista tiedotusta. Tiedottamisen lakisääteisiä menettelyjä ovat kaavan vireilletulosta ilmoittaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä oloon liittyvät kuulemiset, jolloin osalliset voivat lausua mielipiteensä. Nämä on selostettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kommentissa esitetään, että luonnonsuojelun huomioiminen ei saa tarkoittaa vain tietojen pyytämistä luonnonsuojeluyhdistyksiltä, nämä tiedot olisi otettava huomioon jo selvityksien tekemisen alkuvaiheessa. Luonnonsuojelu, kulttuurimaiset ym. on selvityksessä huomioitu yleispiirteisellä tasolla ja lainvoimaiset maakuntakaavat huomioiden kuten maankäyttö- ja rakennuslaki maakuntakaavalta edellyttää. Ympäristöministeriön ehdotuksessa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöministeriön raportteja 19/2011) todetaan tämä yleispiirteisyyden aste maakuntakaavoituksen osalta. Kommentissa kiinnitetään huomiota siihen, että kun alkuvaiheessa mukana ollut Tehinselän alue putosi pois kommentointiversiosta, miksi tilalle nostettiin Kärpänkylän alue. Tarkempi tuulisuuden analysointi, 50X50 metrin hilaruutu ja maaston rosoisuus, aiheuttivat sen, että Pihlajakosken alue jakautui kahteen osaan: Kärpänkylään ja Pihlajakoskeen. Tarkemmin tämä on kuvattu Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksen yleisessä osassa ( > Selvitykset ja tutkimukset). 8

9 Kommentissa kysytään selvitysten objektiivisuuden perään, koska selvitykset tehnyt konsulttifirma Hafmexwind myös rakennuttaa ja hoitaa tuulivoimaloiden huollon ja ylläpidon. Kommenttikierroksella ollut selvitys ei ole konsultin tekemä vaan liiton. Konsultti teki teknistaloudelliset selvitykset ja visualisoinnin, liiton osuus on valmistuneen selvityksen alussa (valmistuivat kesäkuun lopussa). Kommenttikierroksen selvityksessä on mukana konsultilta saatuja alustavia tuloksia. Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksen konsultti kilpailutettiin. Nyt on kyseessä selvitys, liitto harkitsee ja päättää 3. vaihemaakuntakaavan yhteydessä miten sen tuloksia ja aluerajauksia hyödynnetään. Tuulivoimaloiden toteuttaminen, huolto ja ylläpito eivät ole maakuntakaavoituksella hoidettava asia. Ks. vastine Ely-keskukselle. Jarkko Mahkonen Kommentissa vastustetaan tuulivoimapuistoa Kuhmoisten Kärpänkylään. Perusteluina esitetään läheisen Pyhänpään alueen maisemallista ja kulttuurihistoriallista arvoa, kalliomaalauksia ja jylhiä maisemia, etäisyyttä voimajohtoverkkoon, ranta-asemakaavaa sekä lintujen muuttoreittiä. Kommentissa kiinnitetään huomiota myös tuulivoiman taloudellisuuteen ja ekologisuuteen. Lopuksi todetaan, että mikäli alueen jatkosuunnittelua kuitenkin edelleen harkitaan, tulisi alueen itäreunaa siirtää oleellisesti lännemmäksi haittojen minimoimiseksi ja myös järkevän suurtoetäisyyden vuoksi. Ks. vastine Ely-keskukselle. Ks. vastine myös Keski-Suomen museolle: Maakunnallisia kulttuurimaisemia ei ole alueiden läheisyydessä. 1-2 km etäisyys kulttuurimaisemasta tai arkeologisesta kohteesta ei ole tuulivoimarakentamisen este. Maakuntakaavalla tutkitaan alueidenkäytön edellytyksiä tuulivoimapuistoille. Kaavalla ei voida muuttaa valtakunnan energiapolitiikkaa jossa tuulivoiman tavoitteeksi on asetettu 2 % valtakunnan energiahuollosta. Marko Mahonen Kommentissa vastustetaan tuulivoimapuistoa Kuhmoisten Kärpänkylään. Kommentissa todetaan, että tuuliatlaksen perusteella Pyhäjärven eteläpuolinen alue ei ole erityisen tuulinen verrattuna esim. Kuhmoisten koko alueen tuulisuuteen. Tarkempi tuulisuuden analysointi, 50X50 metrin hilaruutu ja maaston rosoisuus, aiheuttivat sen, että Pihlajakosken alue jakautui kahteen osaan: Kärpänkylään ja Pihlajakoskeen. Sen mukaan Kärpänkylän alue on tuulivoimatuotannolle hyvää aluetta. Tarkemmin tämä on kuvattu Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksen yleisessä osassa ( > Selvitykset ja tutkimukset). Edelleen todetaan voimansiirtoverkon etäisyys, vapaa-ajanasutus sekä melu- ja välkehaitat. Ks. vastine Ely-keskukselle. Tuulivoimaloiden lapojen pyörimisestä aiheutuu lähialueella varjon vilkkumista kun aurinko paistaa voimalan takaa. Tämä ilmiö syntyy yleensä vain tiettyinä vuorokauden aikoina jolloin voimala voidaan pysäyttää. Tuulivoimaloiden äänivaikutus riippuu itse voimalan aiheuttamasta äänestä sekä voimaloiden lukumäärästä, maaston muodoista, sääoloista ja alueen taustaäänistä. 9

10 Antti Maukonen Kommentissa vastustetaan tuulivoimapuistoa Konneveden Keulatniemeen. Kommentissa todetaan, että suunniteltu tuulivoimapuisto pilaisi kesämökin ja tilan maiseman ja romahduttaisi niiden virkistys- ja rahallisen arvon. Kommentissa viitataan myös Naturaan ja rantojensuojeluohjelmaan ja niiden keskeiseen tavoitteeseen suojella Konneveden järvimaisemaa rantarakentamiselta. Ks. vastine Ely-keskukselle ja Pirkko Halmeelle. Alue poistetaan jatkovalmistelusta. Tarkemmin maisemavaikutuksia on kuvattu Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksessä, joka valmistui kesäkuun lopussa ( > Selvitykset ja tutkimukset). Maankäyttö- ja rakennuslain 28.4 :n mukaan on myös pidettävä silmällä sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Säännöstä sovellettaessa on kuitenkin samalla otettava huomioon maakuntakaavan tehtävä yleistä etua palvelevana suunnitelmana. Ottaen huomioon maakuntakaavan yleispiirteisyys yhteen sovittaminen voidaan pääsääntöisesti toteuttaa siten, ettei maakuntakaavasta aiheudu maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Kohtuuton haitta voi konkretisoitua maakuntakaavan yhteydessä lähinnä tilanteissa, joissa ei ole kyse rakennushankkeen estymisestä, vaan maanomistajan tai oikeuden haltijan muun toiminnan ja erityisesti elinkeinotoiminnan estymisestä tai muodostumisesta kohtuuttoman hankalaksi tai kalliiksi. Luonnoksen mainintaa alueen asumattomuudesta pidetään harhaanjohtavana ja suorastaan valheellisena. Itse suunnitellulla tuulivoimapuistoalueella ei maanmittauslaitoksen karttapaikan perusteella ole asutusta. Vastineessa Pirkko Halmeelle oleva kuva selventää asutuksen huomioimista (500 m säde) ja tuulivoimaloiden alustavaa sijoittelua myös muiden alueiden osalta. Lisäksi viitataan Keski-Suomen 2.vaihemaakuntakaavaan jossa osa alueesta on arvokasta kallioaluetta ja vastaavaa Pohjois-Savon maakuntakaavassa. Arvokas kallioalue ei estä tuulivoiman rakentamista (KHO T 2824). Lisäksi voidaan todeta, että ranta- ja vesistöalueille ei suunnitelmassa esitetä tuulivoimaloita (luonnos 1:n s. 10, 25). Esko Maukonen Kommentissa vastustetaan tuulivoimapuistoa Konneveden Keulatniemeen. Kommentissa viitataan tuulivoimapuistojen maisemavaikutuksiin, lomakiinteistöjen arvon romahtamiseen ja Konneveden Natura-alueeseen. Ks. vastine Ely-keskukselle, Pirkko Halmeelle ja Antti Maukoselle. Alue poistetaan jatkovalmistelusta. Samuel Uusitalo Kommentin esittäjä ehdottaa Kärkistensalmen lähellä olevaa Vilhunniemen Pyhävuorta tuulivoimala-alueen sijoituskohteeksi. 10

11 Alue on liian pieni maakuntakaavatasoisen tuulivoimapuiston sijoituspaikaksi eikä tuulisuus ole parasta luokkaa. Kunta voi tehdä pienempien alueiden selvityksiä ja varauksia Pirkko Åhman Kommentissa vastustetaan tuulivoimapuistoa Kuhmoisten Kärpänkylän tuulivoimapuistoa. Perusteluina esitetään alueen rauhaa ja luonnonympäristöä sekä tuulimyllyjen ääntä ja välkehdintää. Ks. vastine Ely-keskukselle. Jenni Halme, Kerttu Karhu, Seppo Karhu Vastustavat tuulivoimaloiden rakentamista kesämökkien läheisyyteen. Kommenteista ei selviä mitä alueita tarkoitetaan. LAUSUNTOJEN KÄSITTELY Yva-ryhmä Toimiston valmisteluryhmä Maakuntahallitus