Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tiedotus- ja keskustelutilaisuus osayleiskaavan tavoitteet ja alueen suunnitteluperiaatteet

Transkriptio

1 MUISTIO 1 ) Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tiedotus- ja keskustelutilaisuus osayleiskaavan tavoitteet ja alueen suunnitteluperiaatteet Aika: ti klo , Aineistoon pääsi tutustumaan ja suunnittelijat olivat paikalla vastaamassa kysymyksiin klo alkaen Paikka: Kaitaan koulun auditorio, Iivisniementie 1, Espoo Paikalla vastaamassa: puheenjohtajana Teemu Lahtinen, kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelukeskuksesta: apulaisyleiskaavapäällikkö Vuokko Rouhiainen arkkitehti Anu Ylitalo tutkimuspäällikkö Ritva Helminen - Halkola liikenneinsinööri Heini Peltonen arkkitehti Patrik Otranen tiedottaja Lea Keskitalo sihteerinä yleiskaavateknikko Anne Pitkänen Länsimetro Oy:stä: toimitusjohtaja Matti Kokkinen WSP Finland Oy:stä: Jani Päivänen Mari Siikonen Laura Hietakorpi Christian Sannemann 1. Tilaisuuden avaus Tilaisuuden puheenjohtaja Teemu Lahtinen avasi tilaisuuden ja selosti tilaisuuden tarkoitusta. Esiteltiin paikalla ja vastaamassa olevat Kaupunkisuunnittelukeskuksen, Länsimetro Oy:n ja WSP Finland Oy:n edustajat. WSP:n Jani Päivänen selosti tilaisuuden ohjelmaa ja etenemistä. 2. Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteet Puheenjohtaja Teemu Lahtinen esitteli Kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemän ehdotuksen kaupunginhallitukselle Kaitaa - Iivisniemi -osayleiskaavan tavoitteiksi: Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin 6000 uutta asukasta varten. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Olevaa rakennetta tiivistetään ja täydennetään alueen luonne huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. Kaitaan tulevan metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi. Alueelle suunnitellaan sujuva raideliikennettä tukeva liikenneverkko. Toimivat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskiössä metroaseman liityntäliikenteen suunnittelussa. ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS KIRKKOJÄRVENTIE 6 B PL ESPOON KAUPUNKI PUH. (09) FAKSI (09) ETUNIMI.SUKUNIMI@ESPOO.FI ESBO STAD STADSPLANERINGSCENTRALEN KYRKTRÄSKVÄGEN 6 B PB ESBO STAD TEL. (09) FAX (09) FORNAMN.EFTERNAMN@ESBO.FI

2 2 Rantaraittia kehitetään korkeatasoisena, merellisenä virkistysreittinä. Kaitaan laaksoa kehitetään toiminnallisena puistoalueena ja parannetaan sen kautta kulkevia virkistysyhteyksiä. Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä tehostetaan ottaen erityisesti huomioon alueen luontoalueet. 3. Osayleiskaavan lähtökohdat ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Arkkitehti Anu Ylitalo esitteli suunnittelualuetta. Alue on pinta-alaltaan 250 ha, josta Espoon kaupunki omistaa n. 95 ha ja Helsingin kaupunki n. 52 ha. Alueen nykyinen asukasmäärä on n ja työpaikkoja on n Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaavalla tarkennetaan ja muutetaan Espoon eteläosien yleiskaavaa tällä alueella. Osayleiskaava on yleispiirteinen aluevaraussuunnitelma, joka toteutuu asemakaavoituksen kautta siten, että vasta asemakaavoissa määritellään mm. tonttikohtaiset rakennusoikeudet. Kaitaa - Iivisniemen alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka ohjaa osayleiskaavan valmistelua. Maakuntakaavassa koko alue on taajamatoimintojen aluetta. Rantaraitti on merkitty virkistysyhteystarvemerkinnällä ja Villa Rulludd ympäristöineen kulttuuriympäristöksi. Metro on esitetty ohjeellisella linjauksella. Valmisteilla olevassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa Kaitaa - Iivisniemen suunnittelualue on lähes kokonaan tiivistettävää taajamatoimintojen aluetta. Metro on merkitty tunnelimerkinnällä. Suunnittelualueella voimassa olevassa Espoon eteläosien yleiskaavassa on uusia sekä kehitettäviä asunto- ja työpaikka-alueita osoitettu lähinnä tulevan metroaseman läheisyyteen sekä Länsiväylän tuntumaan. Voimassa olevan yleiskaavan mitoitus merkitsee alle 2000 uutta asukasta koko osayleiskaava-alueelle. Tulevan metroaseman ympäristö tarvitsee kuitenkin vähintään asukasta ollakseen taloudellisesti järkevä. Metron hankesuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja rakennussuunnittelu on käynnistymässä. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt metron maanalaisen asemakaavaehdotuksen nähtäville. Anu Ylitalo esitteli myös osayleiskaavan asemaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavajärjestelmässä sekä osayleiskaavaprosessin eri vaiheita ja niihin liittyvää osallistumista. Kaavaa varten tehdyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) on esitetty koko kaavaprosessi ja siihen liittyvä vuorovaikutus ja se on nähtävänä koko kaavatyön ajan kaupunkisuunnittelukeskuksessa ja kaavan internetsivuilla. OAS sisältää mm. perustiedot kaava-alueesta, suunnittelun lähtökohdat sekä tavoitteet. Lisäksi osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta käyvät ilmi mm. vuorovaikutuksen järjestäminen kaavakäsittelyn aikana, vaikutukset ja niiden arvioinnin menetelmät sekä osalliset. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä tarvittavia selvityksiä täydennetään ja päivitetään koko kaavaprosessin ajan. 4. Yleisön kysymyksiä ja kommentteja Yleiskaava on vielä tuore, vasta pari vuotta vanha. Nyt jo mennään muuttelemaan suunnitelmia ja vastoin kaavaa. Espoon eteläosien yleiskaavassa oli suunniteltu että alueelle tulisi 1700 uutta asukasta ja nyt esitetään Mieluimmin odotetaan että saadaan valtion päätös siitä että tuleeko se mukaan metro-hankkeeseen (ja maksaa 30 %). Metroa ei ole vielä edes hyväksytty.

3 3 Vastaus: Osayleiskaavalla on tarkoitus täydentää sekä tarkistaa voimassa olevaa Espoon eteläosien yleiskaavaa. Metron rahoituspäätös valtion 30 %:n rahoitusosuudesta tulee aikanaan. Mihin 6000 uutta asukasta tulee? Rullavuori on suojeltu. Vastaus: Osayleiskaavassa tutkitaan uudet asuntoalueet. Kaitamäen asukas: Olemme huolestuneita. Puisto rakennetaan täyteen. Emme hyväksy että puistoon rakennetaan. Kalliolla pidetään juhlia, koulun lapset leikkivät siellä ja asukkaat ulkoiluttavat koiriaan siellä. Puistosta voi poimia marjoja ja sieniä. Taloja on rakennettava mieluummin muualle. Vastaus: Kysymyksessä viitataan kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään alustavaan tarkasteluun asuinrakennusten sijoittelussa (Tiivistyvä kaitaa, Kaitaa - Iivisniemen pientaloalueiden analyysi ja täydennysrakentamismahdollisuuksien tarkastelu). Se ei ole valmis suunnitelma, vaan alustavaa maankäytön tarkastelua, mitään päätöksiä rakentamisen sijoittelusta ei ole. Mitä konkreettista tapahtuu omakotitalolle, joka on uudella kerrostaloalueella? Vastaus: Osayleiskaavan pohjalta ei synny lunastusmenettelyjä, eikä velvoitteita maanomistajille. Netissä on ollut materiaalia tiivistyvästä Kaitaasta ja Finnoosta. Hannuksesta keskusteltiin asukkaiden kanssa vuoteen 2010 saakka, mutta sitten katkaistiin yhteydet poikki. Nykyinen raportti on kammottava (Tiivistyvä Kaitaa). Miten otetaan asukkaiden mielipiteet huomioon? Vastaus: Osayleiskaavaprosessin eri vaiheissa järjestetään asukastilaisuuksia. Tämä on vasta ensimmäinen tilaisuus. Tässä tilaisuudessa aloitetaan asukasyhteistyö, jota jatketaan koko suunnitteluprosessin ajan. Tästä tilaisuudesta tehtävä yhteenvetomuistio menee kaupunginhallitukseen tavoitepäätösesityksen mukana. Millä aikajanalla liikutaan? 2020? Kuinka monta vuotta menee, ennen kuin alue muuttuu? Vastaus: Kaavaprosessit ovat hitaita. Osayleiskaavassa menee vähintään 5 vuotta nopeimmillaankin ja myös vaiheittainen asemakaavoitus vie aikaa. Kaikille nykyisille asemakaava-alueille ei tule asemakaavamuutoksia. Tulevan metroaseman lähialueet tulevat muuttumaan eniten. Metron tulo Kaitaalle voi tapahtua aikaisintaan v lopussa. On pakko rakentaa, jos halutaan että alueella on tulevaisuus. Kaitaalla ei tapahdu muuten mitään ja eikä kouluun riitä lapsia. Emme ole kehitystä vastaan, mutta 6000 asukasta on liikaa, kukaan ei hyväksy sitä. Tänne muutetaan luonnon ja väljyyden perään. Jos alue muuttuu kovin, asukkaat muuttavat pian Kirkkonummelle. Aika paljon vastustetaan, mutta suunnitelmissa on myös hyvää. Mielestäni metro on 30 vuotta myöhässä. Ja rantaraitin voisi pistää hienompaan kuntoon Kaitaan kohdalla. Puhutaan asukkaiden vaikuttamisesta päätöksenteossa. Miten tätä tilaisuutta mainostettiin? Miten asukastilaisuudesta on tiedotettu?

4 4 Vastaus: Tilaisuudesta on ollut ilmoitukset Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladet - lehdessä. Lisäksi internetissä espoo.fi - ja Finnoo.fi -sivuilla on julkaistu uutinen ja kutsu asukastilaisuuteen. Myös sosiaalisesta mediasta (joukkoenkeli.fi) löytyy ajankohtaista tietoa. Halutessaan voi tilata uutiskirjeen Finnoon verkkosivuilta: finnoo.fi/etusivu. Kuinka monta kerrostaloa merkitsee 6000 uutta asukasta? Kuinka monta kerrosta per talo? Aika tiukalta kuulostaa. Vastaus: Suunnittelu on vielä kesken. Mutta teoreettiseksi esimerkiksi, jos yhdessä kerrostalossa olisi 200 asukasta, mikä on jo suuri kerrostalo, niin tällaisia taloja olisi 30. Alueella ollaan aktiivisia. Metro on iso juttu kaupungille ja siihen liittyvien ratkaisujen on oltava myös taloudellisesti toimivia. Kaitaasta tehdään kaupunkimaisempi lisäämällä palveluja. Kunhan säilytämme Kaitaan viheralueet, niin suunnitelmat eivät kuulosta hassummalta. Tarkastelussa ei ole varattu tilaa pientaloille. Kielotien ja Hannusjärven väliselle alueelle mahtuisi pientaloja. Metsästä tehdään betonihelvetti. Vastaus: Tulevan metroaseman läheisyydessä tulee maankäyttöä tarkastella nykyistä tehokkaampana. Aikaisempi 7000 asukasta on muutettu Miksi tiivistetään? Siirrymme pientaloista kerrostaloihin, mutta ne eivät sovi kontekstiin. Vastaus: Metro tarvitsee vähintään 8000 käyttäjää, jotta se olisi kannattava investointi. Metroasemien läheisyydessä tulee olla tiivistä maankäyttöä. 5. WSP Finland Oy:n järjestämä osuus Kaitaa - Iivisniemi osayleiskaava Tavoitevaiheen tiedotus- ja keskustelutilaisuus Raportti asukaspalautteesta, WSP Finland Oy Aluksi Yleisötilaisuuksien haasteena on kaikkien asukkaiden mielipiteiden tavoittaminen ja paikalle saapuva väestö on usein painottunut hieman vanhempaan väestöön. Perinteisen tyyppinen kunta tiedottaa asukkaat kommentoivat -tyyppinen asetelma omaa lisäksi kaksi sisäänrakennettua ongelmaa: (1) tilaisuuden hierarkkinen asetelma synnyttää vastustamista rakentavien kehitysideoiden sijaan ja (2) keskustelu ohjautuu herkästi kovaäänisimpien vastustajien mielipiteiden ympärille. Tässä tilaisuudessa näitä ongelmia lievennettiin pitämällä ison auditoriossa järjestetty keskustelutilaisuus kommenttiosuuksineen lyhyenä ja lisäämällä vuorovaikutteisuutta kolmella lisäkeinolla: (1) kullekin osanottajalle annettiin mahdollisuus kommentoida tavoitteita ja alustuksia välittömästi, kielteisten ja myönteisten kehotusten ( tee näin / älä tee näin ) muodossa, (2) järjestettiin työpaja jossa kommentoitiin kaupungin tavoitteita ja visioitiin tulevaisuutta kolmella teema-alueella mielikuvatyöpajamenetelmän avulla ja (3) jatkovaiheita pohjustettiin keräämällä ilmoittautumisia jatkokehitysryhmiin. Näin saatiin myös hiljaisemmat äänet demokraattisemmin esille ja todennäköisesti lisättiin avoimen yhteiskehittelyn tunnelmaa ja edistettiin monipuolisempaa keskustelua. Mielipiteitä arvioitaessa on huomioitava, että sekä kielteisten että myönteisten mielipiteiden taustalla olevat motivaatiot vaihtelevat. Jokainen tuo omat mielipiteensä, jotka voivat perustua elinympäristön

5 5 tunnepohjaiseen kiintymykseen, henkilökohtaisiin ihanteisiin ja unelmiin, vähästä tiedosta johtuviin stereotyyppisiin uhkakuviin, realistisiin uhkakuviin, hyvin informoituun rationaaliseen päättelyyn, taloudellisiin motiiveihin, sosiaalisiin motiiveihin tai vähemmistöryhmien etuihin. Eri mielipiteiden taustalla olevia motiiveja on vaikea erottaa nyt käytetyillä menetelmillä ja niiden arvottaminen olisi joka tapauksessa mielivaltaista. Kielteiset ja myönteiset kehotukset Myönteisiä tee näin (+) kehotuksia saatiin 68 kpl ja kielteisiä älä tee näin (-) kehotuksia 57 kpl. Vastausten kirjaaminen ja tarkka analyysi mahdollisti vastausten jäsentämisen neljään teemaalueeseen: (1) Suunnittelu, osallistuminen ja päätöksenteko (+13 & -4) (2) Viher-, virkistys ja suojeltavat alueet (+18 & -26) (3) Rakentamisen tapa (+11 & -12) a. pientalovaltaisuus (+11 ) [vain kannatusta} (4) Metro, asukkaat ja palvelut (+15 & -15) Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. Luettavuuden helpottamiseksi vastaukset on teemojen sisäisesti jaoteltu kolmeen eri kategoriaan: yleisiin tavoitteisiin/toiveisiin/pelkoihin, tiettyyn osaalueeseen liittyviin tavoitteisiin/toiveisiin/pelkoihin ja konkreettisiin kehitysideoihin/vastustuskohteisiin. Tähän on tiivistetty ydinajatukset. (1) Erityisesti toivottiin sekä nopeutta kaavaprosessiin ja yleisestikin päätöksentekoon että asukkaiden aitoa huomioimista. Asukkaiden osallistumisen parantamiseen toivottiin parempaa tiedottamista aikatauluista, asukkaiden motiivien ja alueen luonteen aitoa ymmärtämystä ja asukkaiden ottamista mukaan suunnitteluun. Lisäksi toivottiin, että toteutusvaihe pitäisi tehdä nopeasti ja huomioida liikennesuunnittelussa välttääkseen asukkaille koituvan häiriön. Hannusrantalaisille haluttiin oma tiedotustilaisuus. (2) Luonnon perustavanlaatuinen tärkeys kävi ilmi monesta näkökulmasta, mm. asuinpaikan valintakriteerinä, henkireikänä, marjapaikkana ja koululaisten opetuspaikkana (mm. lasten ystäväpuut ). Suojeltavina alueina mainittiin Hannusjärvi, Hannusmetsä, Bondaksenkallio/-mäki, Rullavuori ja Kaitaanlaakso. Eniten oltiin huolissaan Hannusjärven ympäristöstä ja kallioalueista. Laajalti toivottiin, ettei näille alueille rakennettaisi kerrostaloja, että viheralueita olisi riittävästi ja että virkistysalueet olisivat jatkuvia. Myös konkreettisia kehitysehdotuksia annettiin, kuten rantaraitin kehittäminen Matinkylän malliin. (3) Korkea ja tiivis rakentaminen jakoi mielipiteitä. Kannattajat halusivat tiivistä rakentamista, jotta viheralueet säilyisivät laajoina/pirstaloitumatta. Toiset halusivat tehokkuuslukujen nostamista alueella tasaisesti ja lisää rakennusoikeutta pientaloalueelle. Toiset halusivat tutkia Iivisniemen alueen täydennysrakentamismahdollisuudet ja/tai keskittää tiivistä rakennetta mm. Kaitaanlaakson varrelle, Kaitaantien eteläpuolelle, länsiväylän varteen ja rantabulevardin varrelle. Noin kaksi kertaa tiiviin ja korkean rakentamisen kannattajia enemmän oli korkean rakentamisen vastustajia ja pientalovaltaisuuden kannattajia. He toivovat, ettei nykyisten asukkaiden asumismuotoa pilata liian tiiviillä rakentamisella. Ehdotettiin, että OYK-alueella tulisi säilyttää matalan rakentamisen profiili tarkoittaen mahdollisesti paljon matalaa ja tiivistä kaupunkirakennetta, ekologista ja kestävää, pientalovaltaista, pieniä tontteja,

6 6 townhouse-rakentamista, nykyisten pientaloalueiden tiivistämistä, Kaitaan ja Hannusjärven pysymistä pientaloalueina, mutta toisaalta myös kerrostaloalueiden kehittämistä kerrostaloalueina. (4) Metro ja sen myötä tuleva asukasmäärän lisäämisen tarve jakoivat mielipiteet kahtia. Toiset näkivät metron myötä kehittyvässä kaupunkirakenteessa potentiaalia, jos/kun palvelutarjonta paranee ja seuraa kehitystä (esim. koulujen ja päiväkotien kapasiteetti), venesatama-aluetta kehitetään, nuorten aktiviteetit huomioidaan ja satamaan/rantaraittiin saadaan eloa. Täydennysrakentamista ehdotettiin metron ympäristöön ja nykyisten kerrostalojen tyylin mukaan. Metrolla oli myös ilmeiset vastustajansa, jotka eivät halua metroa haja-asutusalueelle eivätkä näe 6000 asukkaan lisäystä mahdollisena. Syinä aiemmin mainittujen uhkakuvien lisäksi mainittiin toive säilyttää alueen luonne ja pelko oman kodin hävittämisestä. Mielikuvatyöpajat Mielikuvatyöpajojen yhteydessä asukkaiden näkemyksiä pyrittiin syventämään kolmen OYKtavoitteista johdetun teeman avulla: (A) Asuminen ja palvelut, (B) Metro ja liikkuminen ja (C) Luonto ja virkistys. Teemoittaisen mielikuvatyöskentelyn avulla saatiin yhtäältä alueiden merkitykseen liittyvää hiljaista asukastietoa merkittävästi esille että toisaalta kehitysideoita ja toiveita alueen tulevaisuudesta suhteessa kaupungin tavoitteisiin. (A) ASUMINEN & PALVELUT Viihtyisä ihmisille. Iloinen asuinpaikka ei masentunutta lähiötä! Asuntoja ja palveluja kaikenikäisille. Suvaitsevaisuutta. Pientaloympäristö, vanhaa kunnioittaen. Kestävää ja laadukasta rakentamista.

7 7 Kohtaamispaikkoja, kuten toreja. Lähimetsät ja marjojen poiminta. Ratsastusreittejä. Ei urbaania Manhattania tulva-alueille. Asuminen, palvelut ja työpaikat lähellä ei tarvetta metrolle, pikaraitiotie on parempi. Autopaikkoja talojen alle. (B) METRO & LIIKKUMINEN Aseman ympäristö Aseman ympäristöt hyviä treffipaikkoja Bulevardi metroasemaan liittyen Palvelut metron yhteyteen, jottei tarvitse rakentaa

8 8 Kaunis ympäristö Tiivistä, mutta ei kuitenkaan tornitaloa Visio yhteisöstä Onnellinen yhteisö. Kaipuu paratiisiin Oma laituri käytössä. Vapaa-ajan harrastus luonnonmukaisuutta + maanläheisyyttä Liikkuminen 2 tapaa matkustaa [metro + pyörä] metro vähentää päästöjä Kevyen liikenteen väylät: kattaminen + sulatus Muita huomioita Rinnalle ei-metro vaihtoehto Kulosaarimalli: kannattavuus ympäröiviltä asemilta, aseman rakennus ei kovin kallista valmiiseen tunneliin. Pikarata-malli (maanpinnalla kiertävä).

9 9 (C) LUONTO & VIRKISTYS Hannusjärven kuormituksen minimointi virkistyskäytössä - Rakentaminen rannassa tulisi olla pientaloa ja virkistyskäyttö keskitettävä nykyisille kaupungin omistamille alueille. Katetun alan rajoittaminen - Tavoite toteutuu parhaiten kaavoittamalla pientaloalue ei kerrostaloja Hannusmetsään. - Kerrostalorakentamisella ei saavuteta alueen virkistyskäyttöä, joka palvelee koko Kaitaan aluetta. - Kaitamäen kalliolle ei saisi rakentaa taloja, koska se on vanha puistoalue, lasten leikkipaikka, kesäjuhlien paikka. Tänäkin kesänä siellä on ollut kauriita ja kettuja. Arvokas alue rannan lisäksi. Rantaraitin virkistyksellisyys ja yhteisöllisyys Villa Rulludd - aina avoin kahvila. Rantaraitti kuntoon ja upeaksi kuten muualla ja niin, että meri myös näkyy. Kaitalahden venerannan viereisten talojen körsbäckin vuokrasopimus päättyy Sinne sitten upea rantaraitti! Hannusjärven ympäristö jätettävä reilusti rakentamatta Kaitamäen puistokalliot pidetään puistona. Rantaraitin varrella voi olla kunnon uimaranta palveluineen, kunnon metsikkö jossa saa nauttia keväisistä aamulenkeistä linnunlauluineen. Rullavuori on tärkeä alue Iivisniemen koululle: luontoretket, ystäväpuut, hiihtolenkit. Alue tällä hetkellä myös helppokulkuinen, esim. lastenrattailla. Yhteinen puisto-olohuone, vanhuksille, lapsille, kaikille: leikkipaikka, petankki, koriskenttä, nurmikkoa yms.

10 10 6. Tilaisuuden päättäminen Tilaisuus päätettiin klo Yleisöä oli noin 90. Tilaisuuden puheenjohtaja: Teemu Lahtinen Muistion vakuudeksi: Anne Pitkänen, tilaisuuden sihteeri