VUOSIRAPORTTI

Transkriptio

1 VUOSIRAPORTTI ) Yhteenveto hankkeesta Hankkeeseen osallistuu Keski-Suomen leader-ryhmät: JyväsRiihi, Maaseutukehitys, Vesuri-ryhmä ja Viisari sekä Pirkanmaalta PoKo. Hankkeella edistetään paikallisen kehittämistoiminnan prosesseja yhteistyössä osallistuvien ryhmien ja muiden kehittämisorganisaatioiden, viranomaisten sekä paikallisten toimijoiden kanssa. Yhteisten toimenpiteiden kautta hankkeen toimijat ovat saanet tukea toistensa osaamisesta. Toimintatapojen kehittämisessä on päästy hyvään alkuun. 1 Hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna on keskitytty toimenpiteiden suunnitteluun ja tavoitteiden selkiyttämiseen, arviointi- ja ennakointitiedon keräämiseen sekä arviointimenetelmien suunnitteluun ja testaamiseen. Vuoden aikana on valmisteltu kunkin toiminta-alueen strategisia tulevaisuuden suunnitelmia ja kerätty tietoa kehittämistarpeista alueiden toimijoilta. Tavoitteena on turvata paikallisen ja asukaslähtöisen kehittämistoiminnan jatkuvuus myös tulevaisuudessa. 2) Hankkeen yleiset ja ryhmäkohtaiset tavoitteet ja niiden toteutuminen Hankkeen yleiset tavoitteet ovat: kehittämistyön tulosten näkyväksi tekeminen, toimintatapojen kehittäminen ja yhteistyön tiivistäminen kerätä tietoa toimintatapojen ja maaseudun kehittämisen nykytilasta, tulevaisuuden näkymistä sekä analysoida saatuja tietoja ja tuottaa tietoa ennakointisuunnitelmia varten Hankkeeseen osallistuvien ryhmien toiminnan vaikuttavuuden arviointi aloitettiin kesällä Leader-rahoitetuille yrityksille osoitetussa kyselyssä selvitettiin mm. yritystukien vaikutusta, tarpeellisuutta, rahoituksen joustavuutta sekä leader-ryhmien merkitystä alueilla. Ryhmät teettivät kyselyn hankkeen ulkopuolella. Kehittämishankkeille tehdään vastaavanlainen kysely vuoden 2013 alkupuoliskolla. Ryhmien hallitusten jäseniä ja työntekijöitä osallistui syksyllä LERADER-risteilylle. Ryhmien hallitusten ja työntekijöiden vuorovaikutuksen lisäämiseksi pidettiin syyskuussa hallitusten strategiapäivä. Päivän aikana haettiin maaseudun kehittämisen yhteistä tahtotilaa ja sovittiin mm. yhteisten toiminnan mittareiden laatimisesta. Työntekijät osallistuivat hallitusten päivään. Yhteisiä työpalavereja on pidetty säännöllisesti noin kahden kuukauden välein. Arvioinnin tulokset osoittavat, että leaderin tapainen toiminta sopii maaseudun kehittämiseen. Toiminta koetaan, kuten on tarkoituskin helposti saavutettavana, läheisenä ja ymmärtäväisenä. Hallitukset ja työntekijät voivat yhdessä kehittää toimintatapa alueillaan ja näin omalta osaltaan vaikuttaa maaseudun kehittämistoiminnan jatkuvuuteen. 3) Hankkeen toteutus ja toimenpiteet Yhteiset toimintatavat ja aidon yhteistyön syventäminen leader-ryhmien välillä Raportointivuoden alkupuolella keskityttiin yhteisten työskentelytapojen ja kehittämistavoitteiden määrittelyyn. Leader-ryhmien henkilöstö on kokoontunut säännöllisesti yhteistyö-palavereihin suunnittelemaan hankkeen toimintaa, aikatauluja ja arvioimaan maaseudun kehittämiseen liittyviä yhteisiä toimintatapoja sekä pohtimaan miten toimintatapoja voitaisiin tehokkaimmin kehittää. Pääosa tapaamisista pidettiin Jyväskylässä, muutama kokous myös Viisarin ja Vesuri-ryhmän alueella. Hankkeen rahoittajan kanssa käytiin tiivistä keskustelua hankkeen toimenpiteistä ja toimintatavoista. Yhteisesti määriteltiin hankkeen toteutuksen aikataulua ja hankkeeseen tarvittavien resurssien kohdentamista, sekä valmisteltiin ja kirkastettiin koko toiminta-alueen tulevaisuuden tavoitteita ja toiminnan suuntaviivoja.

2 Nykytilan analysointia ja kehittämistarpeiden määrittelyä tehtiin yhdessä hankkeen toteutukseen osallistuvien leader-ryhmien kanssa. Leader-tuen hakijoiden ja saajien näkemyksiä maaseudun kehittämiseen liittyvistä ohjelmakauden tuloksista, vaikutuksista, toimintatavoista ja työskentelytavoista on kerätty mm. haastatteluin, hanketoimijoiden kanssa käydyillä keskusteluilla, loppuraportteja analysoimalla sekä tekemällä yhteinen kansalaiskysely internetissä. Kesän jälkeen valmisteltiin ja järjestettiin leader-ryhmien työntekijöiden ja hallitusten yhteiset strategiapäivät Muuramen Riihivuoressa. Työntekijät arvioivat työpajoissaan mm. nykyisten kehittämisohjelmien laadullisia ja määrällisiä tavoitteita ja niiden toteutumista. Keskusteltiin myös miten ja millaisia tavoitteita tulevaisuudessa kannattaa kehittämisohjelmille asettaa, jotta ne tukisivat laajemmin koko hankealueen maaseudun kehittämisen tavoitteita ja kehittämistyön vaikuttavuutta. Työpajojen tuloksena päädyttiin siihen, että hankealueen ryhmien ohjelmallisille toimenpiteille määritellään jatkossa yhteismitalliset laadulliset ja määrälliset tavoitteet. 2 Toiseen työpajapäivään osallistuivat työntekijöiden lisäksi yhdistysten hallitusjäsenet. Päivän alussa kahden lader-ryhmän tarkkailijat aloittivat hallitustyöskentelyn benchmarkkauksen ja osallistuivat JyväsRiihen hallituksen kokoukseen. Tavoitteena on arvioida, millaisia eroja ryhmillä on kokouskäytännöissä, kokousmateriaaleissa ja hakemusten käsittelyssä sekä pohtia, miten oman ryhmän käytäntöjä voitaisiin havaintojen perusteella kehittää. Hallitusten kanssa käytiin läpi yhteisiä, tuleviin strategioihin liittyviä kysymyksiä. Loppuvuoden aikana laadittiin yhteistyönä hallitusten toiminnan itsearviointikysely, joka toteutettiin verkkopohjaisesti googletyökalujen avulla. JyväsRiihen ja Viisarin hallitukset osallistuivat kyselyyn ennen joulua. Hankkeeseen osallistuvien ryhmien välisiä eroja tarkastellaan tarkemmin vuoden 2013 puolella. Kysely on tarkoitus toteuttaa jokaisessa ryhmässä säännöllisin väliajoin. Toimintamallien arviointia toteutettiin loppuvuodesta Viisarin ja PoKon välillä keskittyen rahoituskehyksen seurantaan. Viisarin talous-/ hankesihteeri esitteli Viisarin seurantamalleja ja niiden pohjalta luotiin PoKolle oma mallinsa. Yhteistyössä valmistautumista tulevaan Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) maaseutujaostossa ryhmiä edustaa Viisarin toiminnanjohtaja, varahenkilönään Maaseutukehityksen edustaja. YTM -hankkeen tarkoituksena on lisätä leaderryhmien ja maaseutujaoston välistä yhteistyötä ja näin nostaa jaoston profiilia ja merkitystä alueellisena maaseudun kehittämisen äänenä. Ryhmät osallistuivat MYR:n järjestämään alueelliseen tulevaisuustyöpajaan ja maaseutujaoston strategiapäivään. Ensimmäiset valtakunnalliset leader- ja MTK toiminnanjohtajien neuvottelupäivät pidettiin tammikuussa Jyväskylän Laajavuoressa. Neuvottelupäivien tarkoituksena on lisätä järjestöjen välistä ymmärrystä toisistaan ja virittää yhteistyötä niiden välillä. Keski-Suomen leader-ryhmät osallistuivat neuvottelupäiville. Päivien järjestelyistä vastasivat MTK Keski-Suomi, Viisari ja Maaseutuverkostoyksikkö. Tapahtumasta on tarkoitus tehdä vuosittainen, eri puolella Suomea järjestettävä perinne. Ryhmät ovat osallistuneet MMM:n ja Maaseutuverkostoyksikön neuvottelu- ja koulutuspäiville sikäli kun niissä on käsitelty ennakointia ja tulevaisuutta. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) ja Sitran arviointi- ja ennakointiseminaarit ovat olleet merkittäviä verkostoitumis- ja yhteistyötä vahvistavia tilaisuuksia, joihin ryhmien jäseniä on osallistunut. Maaseutujaosto vastasi kesällä ja syksyn alussa maakunnan alueellisen maaseutustrategian laadinnasta. Strategian laadinnan ohjausryhmässä Viisarin toiminnanjohtaja edusti maakunnan leadereitä. Paikalliset strategiat ja alueellinen strategia laaditaan rinnakkain, toimintoja yhteen sovittaen. Työ tapahtuu kevään ja kesän 2013 aikana.

3 Viisarin Talous-/hankesihteeri osallistuu Kehittämishankerahoitus ja yhteistyö alatyöryhmän työskentelyyn. Ryhmä keskittyy seuraavan EU-ohjelmakauden maaseudun kehittämisohjelman kehittämishanketukien valmisteluun. Tarkoituksena on koota yhteen maaseudun palveluihin ja kylien kehittämiseen liittyviä tarpeita ja pohtia parhaita keinoja vastata näihin tarpeisiin. Ryhmän työskentely tapahtuu pääsääntöisesti sharepoint tilassa. Kertomusvuonna laadimme esitysluonnosta toimenpiteistä sekä nostimme esiin parannettavia käytäntöjä. Talous-/hankesihteeri osallistuu myös sähköisiä palveluita kehittävän Hyrrä-ryhmän sähköinen asiointi - alatyöryhmän työskentelyyn. Ryhmä suunnittelee tulevan ohjelmakauden sähköisen järjestelmän vaatimusmäärittelyä ja palvelumuotoilua. Kentän suurena huolena ryhmään on viety tietoa raportointimahdollisuuksien tärkeydestä. Kuluvan kauden raportit eivät palvele kenttää. Ryhmän työskentely tapahtuu pääsääntöisesti sharepoint-tilassa, kertomusvuonna pidettiin yksi tapaaminen Seinäjoella. 3 Kuntayhteistyön tiivistäminen Osa ryhmistä on aloittanut keskustelut kuntien kanssa maaseudun kehittämisestä vuonna 2014 alkavalla ohjelmakaudella. Kuntien kanssa on keskusteltu paikallisen maaseudun kehittämistoiminnan tuloksista ja tulevista tarpeista sekä rahoituksesta. Joidenkin ryhmien alueilla on aloitettu myös kuntakohtaisten ideointi- ja kyläiltojen sarjat. Kuntien luottamushenkilöille jaettavan Leader-tietopaketin päivitystä aloitettiin. Ryhmät jakavat tietopaketin oman alueensa uusille luottamushenkilöille vuoden 2013 aikana. Nuorten Keski-Suomi ry:n kanssa aloitettiin neuvottelut nuorten äänen kuulumisesta tulevaisuuden toiminnassa. Tätä kautta on saatu yhteys Nuorten ääni Keski-Suomessa ryhmään, jonka kanssa ajatustenvaihtoa jatketaan ja toimintatapoja tarkennetaan vuoden 2013 aikana. Viestintä: kehittämistyön tulosten näkyväksi tekeminen, hyvien käytäntöjen siirtäminen Maaseudun kehittämistyön tulosten näkyväksi tekemistä on tehty yhteistyössä maakunnallisen Viestinnästä voimaa viestintähankkeen kanssa. Vuoden aikana valmistui Leader-toiminnasta kertova video, joka on katsottavissa mm. internetissä. Keski-Suomen Maaseutu lehdessä tuotiin esille kehittämistyön tuloksia, hyviä hanke-esimerkkejä ja tehdyn kansalaiskyselyn tuloksia. Lehden kautta hyvät käytännöt siirtyvät laajemman yleisön tietoisuuteen. Lehden ja videon tekemiseen liittyvät kustannukset eivät kuulu tälle hankkeelle, mutta työntekijöiden juttujen ja videon tekoon käyttämä työaika on osoitettu YTM-hankkeelle. Ryhmien välisessä viestinnässä on käytetty eniten sähköpostia ja säännöllisiä työntekijöiden tapaamisia. Työntekijöillä on yhteinen sähköpostilista, jonka kautta viestit lähtevät samalla kertaa kaikille työntekijöille. Hyviin hanke-esimerkkeihin on tutustuttu mm. Viestinnästä voimaa hankkeen järjestämällä hankeretkellä ja erilaisissa ryhmäkohtaisissa tilaisuuksissa. Kansainvälisen osaamisen lisääminen Kansainvälisen osaamisen osalta toimintajaksolla on hankittu tietoa eri maiden välisestä hanketoiminnasta, sen vaatimasta resursoinnista sekä kv-hankkeiden valmisteluun, hallinnointiin ja seurantaan liittyvistä asioista. JyväsRiihen ja Viisarin toiminnanjohtajat ovat osallistuneet JAMK:n hallinnoiman Innovative Village-hankkeen (IV hanke) ohjausryhmä- ja hankeryhmätyöskentelyyn sekä hankevalmistelumatkaan Lontoon Stanstediin maaliskuussa Tälle hankkeelle on kohdennettu opintomatkan työaika, mutta matkakulut on maksettu IV-hankkeesta hankesuunnitelmien mukaisesti. Matkan tavoitteena oli saada tietoa miten maiden välisten hankkeiden valmistelua kannattaa tehdä, mihin asioihin kiinnittää huomiota hankkeen yhteisten sisältöjen ja kulujen osalta jne. Opintomatka osoittautui hyvin hyödylliseksi. JyväsRiihen ja Viisarin työntekijöitä osallistui lokakuussa IV hankkeen opintomatkalle Pohjois- Irlantiin. Opintomatkan tavoitteena oli kv-valmiuksien kehittäminen. Sen aikana opittiin mm., että vastaanottavan ryhmän eli isäntien kannattaa valmistella vierailuaikataulu ja -kohteet huolella. Opintomatkan matkaraportti löytyy osoitteessa

4 YTM porukka osallistui marraskuussa Maaseutuverkostoyksikön järjestämään KV -seminaariin Ikaalisissa. Siellä sai paljon tietoa kv-toiminnan mahdollisuuksista. Innostuksissaan keskisuomalaiset lupautuivat kevään 2013 kv-päivien isänniksi. Kansainvälistä tiedotusta ja viestintää varten valmisteltiin yhteistyössä Viestinnästä voimaa hankkeen kanssa Leader-videon englanninkielinen versio. Viestinnästä Voimaa -hanke tuottaa materiaalia tulosten näkyväksi tekemiseksi. Ryhmät tuottavat sisältöjä lehtiin, tiedotteisiin jne. ja kohdentavat tämän työajan YTM -hankkeelle. Viestinnästä Voimaa hanke toteutetaan Keski-Suomen Leader-ryhmien alueella, joten sen toimet eivät kosketa PoKoa. 4 4) Hankkeen organisaatio ja resurssit Hankkeen päätoteuttajana toimii Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari ry, ja osatoteuttajina toimivat JyväsRiihi ry, Maaseutukehitys ry, Vesuri-ryhmä ry, Keski-Suomesta ja Pirkanmaalta PoKo ry. Ryhmien henkilöstö osallistuu hankkeen toteuttamiseen sekä omien paikallisten että yhteisten, laajempien tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeeseen kohdennetusta työajasta pidetään työaikapäiväkirjaa. Kustannus ja rahoitus Hankkeen kulujen seurannasta vastaavat osallistuvien ryhmien talousvastaavat. Yhteisesti toteutettujen kulujen jakamisesta on sovittu hankkeen toimijoiden toimintaohjeessa. Toimintajaksolla syntyneet kulut on yksilöity liitteen mukaisesti maksuhakemuslomakkeella, kirjanpidon otteella ja muilla liitteillä. Hankkeen välirahoitus on hoidettu yhdistysten käytettävissä olevin varoin. Kustannuksille haetaan 100% rahoitusta Keski-Suomen ELY -keskuksesta hankepäätöksen mukaisesti. Raportointi ja seuranta Hankepäätös ja hankesuunnitelma on saatettu tiedoksi kaikkien hankkeeseen osallistuvien ryhmien hallituksille. Hankkeen toiminnasta ja tuloksista raportoidaan yhdistysten hallituksille hallituskokousten yhteydessä, rahoittajalle sen edellyttämillä tavoilla, sekä hankkeen osatoteuttajille yhdessä laaditun toimintaohjeen mukaisesti. Hankkeen ohjausryhmä Hankkeelle on nimetty ohjausryhmä, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa tai tarvittaessa. Ohjausryhmässä on edustettuina kaikki YTM -hankkeen Leader-ryhmät, Keski-Suomen ja Pirkanmaan liitot, Keski-Suomen ja Pirkanmaan MTK:t, Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu, Keski-Suomen kylät, kansainvälinen kehittämishanke ja Keski-Suomen ELY-keskus. Ohjausryhmälle tiedotetaan hankkeen etenemisestä kokouksissa sekä sähköisesti ja kotisivuilla. Ohjausryhmä kokoontui yhden kerran raportointijakson aikana. 5) Yhteistyökumppanit Hankkeen tärkeimpinä yhteistyötahoina ovat alkuvaiheessa olleet Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY keskukset, hankealueella toimivat kylä- ja muut maaseudun kehittämiseen liittyvät yhdistykset, alueiden maakunnalliset kyläyhdistykset, Jyväskylän yliopiston Keski-Suomen maaseutustrategia hanke sekä Nuorten Keski-Suomi ry / Nuorten Ääni Keski-Suomessa, sekä alueen oppilaitokset ja kehittämisorganisaatiot. Jokaisen ryhmän paikallisista yhteistyökumppaneista tärkeimmät ovat olleet kunnat, joiden kanssa on käyty hankkeen puitteissa alustavaa keskustelua maaseudun kehittämistoiminnan tuloksista ja tulevista tarpeista sekä rahoituksesta. Lisäksi alueiden eri toimijat ovat vastanneet kansalaiskyselyyn ja tuoneet esiin maaseudun kehittämiseen liittyviä ajatuksia omista näkökulmistaan. 6) Hankkeen tulokset ja vaikutukset

5 merkittävimpänä tuloksena hankkeen alkuvaiheessa on ollut resurssien varmistuminen kehittämistyöhön seuraavalle kolmelle vuodelle. Ilman tätä mahdollisuutta koko paikallislähtöistä maaseudun kehittämistoimintaa ei pystyttäisi arvioimaan ja kehittämään täysipainoisesti. Hankkeen toimenpiteet vastaavat erinomaisen hyvin Euroopan maaseudun kehittämisverkoston teemaryhmä 4:n Paremmat paikalliset kehittämisstrategiat loppuraportissa esiin nostamiin asioihin. Tulokselliseen ja tehokkaaseen ennakointityöhön kannattaa panostaa aikaa sekä lisätä yhteistyötä ja tiedonsiirtoa leader-ryhmien välillä. Eri ryhmien välisellä vertailulla ja arvioinnilla saavutetaan kokonaisvaltaisempaa analyysiä ohjelmaperusteisen kehittämisen tuloksista ja vaikutuksista. 5 Erilaisissa arviointiraporteissa on korostettu, että toiminnan kehittämiseen liittyen ryhmien kesken tehdään varsin vähän vertailua ja raportointiin tai palautteenantoon liittyen ryhmät tekevät vähän yhteistyötä. Yhteinen tulevaisuus maaseudulla hankkeen kautta pystytään luomaan tulevaisuutta varten yhtenäisempi perusta arvioinnille sekä testaamaan uudenlaisia osallistavia menetelmiä. Vertaisarviointi ryhmien kesken lisää uusien toimintamallien oppimista. Hankkeen vaikutuksena pystytään laadukkaammin ja monipuolisemmin analysoimaan ja arvioimaan nykyisen ohjelmakauden toiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta sekä tehostamaan strategista suunnittelua. Ryhmien osaamista on vahvistettu osallistumalla erilaisiin ajankohtaisiin seminaareihin ja koulutuksiin. Tuloksena ovat ajantasaiset valmiudet alueen toimijoiden ohjaukseen, neuvontaan ja hankearviointeihin jatkossa. Viestintätoimenpiteiden ansiosta maaseudun kehittämistyötä ja sen tuloksia on työstetty helpommin luettavaan muotoon, ne ovat tulleet näkyviksi ja samalla laajemman yleisön tietoisuuteen. 7) Esitykset jatkotoimenpiteiksi Hankkeen toimenpiteiden toteutusta jatketaan hankesuunnitelman mukaisesti, tiiviissä yhteistyössä kaikkien hankkeen leader-ryhmien sekä muiden maaseudun kehittämiseen liittyvien toimijoiden kanssa. Vuoden 2013 toimintasuunnitelma on raportin liitteenä. Suunnitelman toimenpiteillä on ryhmien välillä erilaisia painotuksia ja merkityksiä. 8) Allekirjoitus ja päiväys Saarijärvellä A-L Peiponen, toiminnanjohtaja