Valtiovarainministeriö. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n lausunto kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n lausunto kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä Yleistä Kuntauudistus tarvitsee menestyäkseen henkilöstön tuen. JHL edellyttää tiettyjen henkilöstöä koskevien reunaehtojen täyttyvän uudistuksen valmistelussa: työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta on aitoa, neuvottelut yhdistyvien kuntien palkkaharmonisoinnista käydään sujuvasti, palkkojen harmonisointiin ja henkilöstön kehittämiseen varataan riittävät määrärahat, eri henkilöstöryhmiä kohdellaan muutoksessa tasa-arvoisesti, henkilöstön jaksamisesta muutostilanteissa huolehditaan hyvin, työehtoja kehitetään, luvattu työsuhdeturva pitää sekä työnantajan ja työntekijöiden vastikään alkanut yhteistyö palvelujen tuloksellisuuden parantamiseksi onnistuu. Kuntien lukumäärä ei ole uudistuksen ydin. On huolehdittava siitä, että uudet kunnat ovat tarkoituksenmukaisia ja paikalliset olosuhteet huomioon ottavia. Kunnalliset palvelut tulee turvata asuinpaikkakunnasta riippumatta yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille. Tärkeää on saada aikaan kuntarakenne, joka mahdollistaa kuntien vastuulla olevien tehtävien ja palvelujen tuloksellisen tuottamisen harmaantuvassa Suomessa. Ikääntymisen lisäksi tulee ottaa huomioon esimerkiksi lasten ja nuorten lisääntynyt palvelutarve muuttovoittoalueilla. Toimiva kuntarakenne varmistetaan parhaiten hyödyntämällä työntekijöiden osaaminen ja työnteon näkökulma heti uudistuksen valmisteluvaiheessa. Virkamiestyöryhmän selvitys lähtee liikkeelle oikeasta lähtökohdasta, kun tavoitteena on pitää hyvinvointipalvelujen järjestäminen ja tuottaminen kuntien tehtävänä. Sosiaali- ja terveydenhuolto ovat suomalaisen hyvinvointimallin ytimessä. Samoin ovat kunnat niiden toteuttajina. Palvelurakenteen pirstominen ja vastuiden jakaminen eri toimijoille ei edistä palvelujen tuloksellisuuden ja laadun kehittämistä. Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee säilyttää kuntien järjestämisvastuulla. Henkilöstön asema muutoksissa JHL edellyttää, että Suomen tulevasta kuntajaotuksesta riippumatta kunta-alan henkilöstön asema ja vaikutusmahdollisuudet muutoksissa on turvattava. Kuntarakennemuutosten onnistumisen sekä laadukkaiden palveluiden säilymisen ja kuntien toiminnan tuloksellisuuden kannalta tärkeää on osaava, motivoitunut ja koulutettu työvoima. Kuntien henkilöstön korkea ammattitaito ja osaaminen tulee turvata jatkossakin, sekä taata henkilöstölle hyvät työskentelyolosuhteet. Henkilöstön osaaminen on varmistettava jatkossa säännöllisellä, kaikki henkilöstöryhmät kattavalla, henkilöstökoulutuksella.

2 Palvelussuhdeturva Hallitusohjelmassa on henkilöstön asemaa koskeva seuraava kirjaus: Henkilöstön asema muutosprosesseissa turvataan nykylainsäädännön tasoisena. Tämän kirjauksen mukaisesti kuntien henkilöstön palvelussuhdeturva on turvattava niin, että kuntien henkilöstöä ei voida irtisanoa tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla tehtävistään viiden vuoden aikana siitä, kun uusi organisaatio aloittaa toimintansa. Koska kuntien henkilöstöä ei voi asettaa eriarvoiseen asemaan keskenään, on sama palvelussuhdeturva ulotettava koskemaan myös niitä kuntasektorin työntekijöitä, jotka siirtyvät kuntien tekemien päätösten myötä muun kuin kunnallisen työnantajan palvelukseen. Liikkeenluovutuksen periaatteet Kaikissa kuntauudistuksesta johtuvissa tilanteissa, joissa kuntien viranhaltijoiden ja työntekijöiden työnantaja muuttuu, on henkilöstön siirroissa noudatettava liikkeen luovutuksen periaatteita. Henkilöstön osallistuminen Muutosten suunnitteluvaiheessa ja uusien organisaatioiden käynnistyessä henkilöstön edustajille on varattava riittävät toimintamahdollisuudet. Kuntien henkilöstö on otettava mukaan jo heti muutosten valmisteluvaiheessa ja henkilöstöjärjestöjen edustajien mukanaolo on turvattava kaikissa kuntarakennemuutoksiin liittyvissä työryhmissä. Tulevaan kuntarakennelakiin on kirjattava vielä nimenomaiset säädökset henkilöstön edustajien aseman turvaamiseksi muutosprosesseissa. Lain säädöksien noudattamisen varmistamiseksi em. lakiin on myös kirjattava sanktiot lain velvoitteiden laiminlyönnin varalta. Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa jättää henkilöstön vaikutusmahdollisuudet muutostilanteiden valmistelussa nyt liian heikoiksi. Riittävät resurssit muutostilanteisiin Muutosten henkilöstövaikutusten arvioinnit on tehtävä huolella ja muutosprosessien toteuttamiseen henkilöstön osalta on varattava riittävät määrärahat. Palkkausjärjestelmien ja palkkojen harmonisointiaika on säädettävä laissa enintään kahden vuoden pituiseksi, jotta tulevaisuudessa vältyttäisiin liian pitkistä harmonisointiajoista johtuvista ongelmista. Mikäli uudistuksessa syntyy pinta-alaltaan suuria kuntia tai muita yhteistoiminta-alueita, niin silloin on huomioitava henkilöstön liikkumisesta aiheutuvat lisäkustannukset ja niiden rahoitus on myös turvattava. Kuntauudistusta tehtäessä tulee myös osoittaa riittävä rahoitus uudistuksen johdosta syntyneisiin tarpeisiin uudistaa virka- ja työehtosopimuksia. Kuntarakenneuudistuksessa on velvoitettava pääsopijajärjestöt sekä työnantajat selvittämään luottamusmies- ja työsuojeluorgani-saation toimintaedellytykset uusissa toimintaympäristöissä. Muutosturva Työhyvinvoinnin turvaamiseksi ja muutosten hallitsemiseksi on luotava yhteiset valtakunnalliset pelisäännöt kuntauudistusten käytännön toteuttamiseen. Henkilöstön aseman turvaamiseksi on myös luotava erillinen lainsäädännössä säädetty toimenpideohjelma. Ohjelman tulisi olla periaat-teiltaan sama kuin rakennemuutospaikkakunnilla olevat toimenpideohjelmat. Siinä irtisanotuille tai

3 irtisanomisuhan alla oleville työntekijöille suunnattaisiin erillisinä muuntokoulutuksina soveltuvia työllistämis- ja kouluttautumistoimia. Henkilöstön uudelleenkoulutuksilla turvataan se, että kunta-alan työntekijät sijoittuvat sellaisiin tehtäviin uusissa organisaatioissa, joissa he pystyvät tekemään laadukasta ja tuottavaa työtä myös tulevina vuosina. Kunta-alan eläkkeiden rahoitus turvattava Kuntauudistuksen yhteydessä on turvattava se, että Kuntien eläkevakuutuksen rahoituspohja ei merkittävästi heikkene. Mikäli rakenneuudistuksesta seuraa merkittävää palvelujen yksityistä-mistä, aiheuttaa tämä nousupaineita kuntien eläkevastuisiin. Tämä puolestaan johtaa kehitykseen, jossa kuntien tuottamien palveluiden kustannukset nousevat ja kunnallisten palveluiden asema palvelujen kustannusvertailussa heikkenee. Tuloksellisuudella lisätään kuntien oman työn tuottavuutta ja tehokkuutta sekä henkilöstön jaksamista Kunta-alan työntekijäjärjestöt ovat yhdessä Kuntatyönantajan kanssa sitoutuneet kuntapalvelujen tuloksellisuuden kehittämiseen. Järjestöt ovat mukana myös valtiovarainministeriön kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden koordinaatiotyöryhmässä. Näiden työryhmien työhön pitää nyt panostaa ja työn tuloksia hyödyntää kuntauudistuksen edetessä. Muutostilanteessa korostuu hyvä ja pitkäjänteinen, omaa työtä ja työntekijöitä arvostava työantajapolitiikka. Työntekijöiden on saatava tuloksellisuudesta oma osansa parempina palkkoina, kehittyneinä työoloina, arvostuksena ja korkeampana työelämän laatuna. JHL pitää parhaana vaihtoehtona sitä, että julkiset palvelut myös tulevaisuudessa järjestetään ja tuotetaan pääasiassa kuntien toimesta. Tuottamalla palvelut julkisyhteisön omana toimintana turvataan parhaiten palvelujen laatu, laadunvalvonta sekä palvelutuotannon jatkuvuus sekä yhteiskunnan huoltovarmuus. JHL edellyttää, että se voi myös jatkossa osallistua kuntarakenneuudistuksen jatkovalmistelutyön eri vaiheisiin. Kuntien talous turvattava riittävällä rahoituksella Kuntalaisten ja kuntien selviytymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeätä, että uudistyössä turvataan kuntien taloudellinen asema. Tämä edellyttää sekä verotulokertymältä että tulevalta valtionosuusjärjestelmältä hyvää ennustettavuutta, vakautta ja riittävää tasoa. Kuntauudistus tarvitsee rakenne- ja palvelu-uudistuksen lisäksi aidosti lisää rahaa. Veropaketti JHL esittää seuraavanlaista veropakettia kuntien avuksi julkisten palvelujen turvaamiseen: 1. Pääomaverojen tuottoa ohjataan kunnille. 2. Jäteveron tuotto ohjataan kunnille vuoden 2013 alkaen. 3. Kuntaveroista tehtävät vähennykset korvataan kunnille täysmääräisesti ja

4 ansiotuloverosta vähennykset suoritetaan mahdollisimman pitkälle valtion veroista ja kompensoidaan kunnille verojärjestelmän sisällä ja vain siltä osin, kun se ei ole mahdollista, kunnallisverosta (VTAE 2013). 4. Kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja korotetaan, arvostuksia saatetaan oikeudenmukaisimmiksi. Asuinkäytöstä olevat tontit irrotetaan yleisestä kiinteistöverosta. Selvitetään mahdollisuudet kiinteistöverotuksen kehittämiseen kaivannaisteollisuudessa. Selvitetään suojelualueiden asema kiinteistöverotuksessa. Maa- ja metsätalousmaan saattamista kiinteistöveron piiriin olisi selvitettävä pikaisesti. 5. Yhteisöverokannan laskusta aiheutuva verotulojen menetys tulee korvata kunnille. Kuntien talouden turvaamiseksi on perusteltua jatkaa yhteisöveroosuuden 5%-yksikön korotusta 2013 jälkeenkin. Valtionosuusuudistus Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen tulee toteuttaa siten, että kunnille korvataan täysmääräisesti kaikki valtion kunnille velvoittamien lakisääteisten tehtävien kustannukset. Valtionosuusuudistuksen tulee tukea kuntauudistusta kannustavasti. Tulevan ikälain kustannukset on korvattava kunnille täysimääräisesti. Uudet kunnat työllisyyden hoitajina JHL:n mielestä on hyvä asia, jos kunnat ottavat vahvemman työllisyydenhoitajan roolin. On kuitenkin pidettävä huoli siitä, että valtio korvaa kunnille työllisyyden hoidosta aiheuttavat kustannukset täysimääräisesti. Julkiseen liikenteeseen lisättävä rahoitusta Mikäli valtioneuvosto ei selvästi osoita rahoitusta julkisen liikenteen suunnitteluun ja kehittämiseen uusissa kunnissa, on olettavaa, että kuntalaiset eivät tavoita tarvitsemiansa palveluja. Tästä seuraa, että alueellisten palvelujen tuottajien ja yritysten mahdollisuus ylläpitää työllisyyttä ja siten tuottaa palveluja heikkenee. Työssäkäynti voi myös vaikeutua, kun palveluja saatetaan keskittää eikä kaikilla ole mahdollisuus päästä työpaikalle ilman julkista liikennettä. JHL vaatiikin, että valtioneuvosto osoittaa selvästi tarvittavat resurssit liikenteen suunnitteluun ja kehittämiseen uusissa kunnissa. Lopuksi Kuntauudistus haastaa henkilöstön ja johdon jaksamisen. JHL:n mielestä muutos- ja rakenneuudistuksissa ja siihen liittyvässä toimintakulttuuriuudistuksessa on alusta alkaen panostettava siihen, että henkilöstö otetaan aidosti muutoksen rakentamiseen mukaan ja muutoksen prosessin eri vaiheista viestitään avoimesti jatkuvasti. Muutoksen hallinnassa on tärkeää panostaa muutosjohtamiseen ja muutosta tukeviin toimenpiteisiin. Em. mainittu uudistukseen liittyvä muutosturva on saatava laajaksi ja yksilön tarpeet huomioivaksi. Kuntauudistuksessa on huolehdittava siitä, että kuntauudistus tai siitä seuraavat hankkeet tai lainsäädäntöhankkeet eivät lisää paineita kunnallisen eläkemaksun nostolle ja pakota kuntia ulkoistamaan tehtäviä riittämättömän rahoituksen vuoksi.

5 Kuntien henkilöstö että kuntalaiset ansaitsevat läpinäkyvän ja toimivan kuntademokratian, joka perustuu vahvoihin peruskuntiin ja hyvään työnantajapolitiikkaan Jarkko Eloranta puheenjohtaja Lisätietoja: Päivi Niemi-Laine tutkimuksen ja yhteiskuntapolitiikan päällikkö, gsm tai