Vähemmistökielinen lautakunta. Holm Juhani Heikkilä Paula Hellén Ulla Salo-Somppi Säde Salminen Asko West Sari

Transkriptio

1 Pöytäkirja sivu 1(5) nro 1/2018 Elin: Vähemmistökielinen lautakunta Aika: , klo Paikka: Vaasan keskussairaala, X-talon 6. kerroksen kokoushuone Päätöksentekijät Läsnäolijat: Holm Juhani Heikkilä Paula Hellén Ulla Salo-Somppi Säde Salminen Asko West Sari puheenjohtaja hallituksen edustaja Päivi Karpin vara sihteeri Poissaolijat: Johansson Kaj Thölix Pasi Karppi Päivi Rantanen Vesa-Matti varapuheenjohtaja Asiantuntijat: Muut läsnäolijat: Esittelijät: Sihteeri: Pykälät: 1-8 Pöytäkirja Puheenjohtaja: allekirjoitettu: Sihteeri: Tarkastaja: Juhani Holm Paikka ja aika: Laihia _. _ Paikka ja aika: Laihia _. _ Asetettu nähtäväksi: Asko Salminen Säde Salo-Somppi Otteen oikeaksi todistaa:

2 Kokouskutsu Elin: Vähemmistökielinen lautakunta Aika: , klo Paikka: Vaasan keskussairaala, X-talon 6. kerroksen kokoushuone Asialuettelo Pykälä Käsiteltävä asia Sivu Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta Henkilökunnan kieliopetus Annika Backlund, kieltenopettaja Kieliohjelma Vuoden 2017 asiakaspalautteet ja potilasasiamiesyhteydenotot kielinäkökulmasta, asiakaspalvelupäällikkö Hallituksen pöytäkirjat (11/2017-3/2018) Muut mahdolliset asiat Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja: Juhani Holm Puheenjohtaja sihteeri

3 Asiasivu 3(5) 1 KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi ja avasi kokouksen. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Asko Salminen ja Säde Salo-Somppi valittiin pöytäkirjantarkastajiksi. Pöytäkirja laitetaan Vaasan keskussairaalan verkkosivuille, kun se on tarkastettu. 4 KIELIOHJELMA Käytiin läpi kieliohjelma, joka on päivitetty viimeksi vuonna Kieliohjelman muutostarpeita ei ole tällä hetkellä. Kieliohjelman päivitys tullee ajankohtaiseksi, kun uusi maakunta aloittaa toimintansa. Keskusteltiin myös siitä, että potilasasiakirjoihin pitäisi saada kohta, johon voitaisiin merkitä, jos potilaalla ei ole väliä saako hän potilasasiakirjansa suomeksi vai ruotsiksi. 3 HENKILÖKUNNAN KIELIOPETUS Annika Backlund, kieltenopettaja Kieltenopettaja Annika Backlund kertoi kielikoulutuksesta. Uusiin kielikoulutusjärjestelyihin päädyttiin sairaanhoitopiirin sisällä ryhtyä mm. vuoden 2004 alussa voimaan astuneen kielilain takia. Lokakuussa 2004 Vaasan keskussairaalaan palkattiin oma osaaikainen kieltenopettaja ja kieltenopettajan työsuhde vakinaistettiin Kielikoulutuksen tavoitteena on turvata potilasturvallisuus ja kaksikielinen palvelu. Pyritään siihen, että potilas saa palvelun omalla äidinkielellään joko suomeksi tai ruotsiksi sekä suullisen informaation lisäksi myös hoitoa koskevat kirjalliset asiakirjat omalla äidinkielellään. Tavoitteena on myös, että työntekijät rohkaistuisivat puhumaan suomea ja ruotsia työssä. Myös Kieliohjelmassa on määritelty kielitavoitteita sairaalalle. Kielikoulutus on tukitoiminto, jota järjestetään tarpeen mukaan. Koulutus järjestetään työajalla ja kokonaisuudet ovat räätälöityjä eri ammattiryhmille. Työntekijät voivat saada kielikoulutusta korkeintaan 56 tuntia (jos suomi tai ruotsi äidinkielenä) ja äidinkieleltään muut korkeintaan 84 tuntia kieltä kohden.

4 Asiasivu 4(5) Kielikoulutukset järjestetään kielikurssimuotoisina luokkahuoneympäristössä tai verkkopohjaisina. Osa järjestetään Kielikahvila-tyyppisesti. Vuoden 2017 kielikoulutustarjonta koostui 15 kokonaisuudesta, joista 13 oli ruotsin kielen kursseja, yksi suomen kielen kurssi sekä yksi ostopalveluna järjestetty englanninkielen kurssi. Kielikoulutukseen osallistui 90 sairaalan työntekijää (osa osallistui useampaan kokonaisuuteen). Talvi-kesäaikana 2018 on tarjolla kielikurssikokonaisuutta, joista kaksi on peruuntunut liian pienen osallistujamäärän vuoksi. Kielikoulutuksen tarve elää koko ajan, sillä koko ajan tulee uusia lääkäreitä ja hoitajia. Kielikoulutuksessa etusijalla ovat lääkärit ja muut asiantuntijat, joilla on keskeinen rooli potilastyössä ja joista on pulaa erikoisaloilla. Kieltenopettaja auttaa ja neuvoo kielitutkinnoissa ja kielitodistuksien hankkimisessa. Kielikoulutukseen osallistumiseen vaikuttaa usein henkilöstösäästöt ja resurssipula. Tavoitteena on, että kieliopetus voisi tapahtua myös työn teon yhteydessä, sillä työkin opettaa. Tukena voisi toimia myös tuutori. Todettiin, että hallituksessa erivapauksista keskustellaan paljon. Olisi hyvä että erivapauden saatuaan työntekijä saisi heti ohjauksen kielikoulutukseen. Kahden vuoden kuluessa pitäisi saada kielellinen pätevyys, jotta voi saada vakituisen toimen. 5 VUODEN 2017 ASIAKASPALAUTTEET JA POTILASASIAMIESYHTEYDEN- OTOT KIELINÄKÖKULMASTA, asiakaspalvelupäällikkö kertoi vuonna 2017 tulleista kieliasioita koskevista asiakaspalautteista ja potilasasiamiesyhteydenotoista. Vuoden 2017 aikana palautteita kertyi yhteensä Asiakkaan äidinkieli oli n. 54 % vastauksia suomi ja n. 44 % ruotsi. Muu äidinkieli oli n. 1 % vastaajista. Kysymykseen Sain hoitoa tai palvelua omalla äidinkielelläni vastasi täysin samaa mieltä n. 89 % vastaajista ja osittain samaa mieltä n. 7 % vastaajista. Vastaajista 1,5 % ei ollut samaa eikä eri mieltä. Osittain eri mieltä vastasi 0,78 % ja täysin eri mieltä 1,32 % vastaajista. Käytiin lautakunnassa läpi vastauksia, jotka ovat olleet täysin tai osittain erimieltä. Potilasasiamieheen oltiin yhteydessä vuonna 2017 Vaasan keskussairaalaa koskevissa asioissa 490 kertaa. Kieliasiaa koskevia yhteydenottoja näistä oli vain 7 kpl, jotka käytiin läpi lautakunnassa. Kieli on ollut näissä osaltaan vaikuttavana tekijänä, että asiakas ei ole ollut tyytyväinen hoitoon.

5 Asiasivu 5(5) 6 HALLITUKSEN PÖYTÄKIRJAT (11/2017 3/2018) Merkittiin tiedoksi hallituksen pöytäkirjat. 7 MUUT MAHDOLLISET ASIAT Ei muita asioita. 8 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja kiitti lautakunnan iä kokoukseen osallistumisesta ja päätti kokouksen kello