Poliisilaki. Klaus Helminen Matti Kuusimäki Satu Rantaeskola

Transkriptio

1 Poliisilaki Klaus Helminen Matti Kuusimäki Satu Rantaeskola TALENTUM Helsinki 2012

2 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad, ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print, Liettua 2012 Palaute kirjasta:

3 Tämän teoksen taustana on vuonna 1999 julkaistu Klaus Helmisen, Matti Kuusimäen ja Markku Salmisen kirjoittama Poliisioikeus. Oikeustieteen tohtori Kari Sinisalon 1970-luvulla julkaistujen poliisin toimivaltajärjestelmän rakenteisiin keskittyneiden teosten viitoittamalla tiellä syntyneen kirjan tarve oli julkaisuajankohtanaan suuri vuonna 1995 voimaan tulleen uusitun poliisilain myötä. Oikeudellinen kehitys, ei vähiten voimakkaan kansainvälistymisen johdosta, on viime vuosina ollut edelleenkin sangen nopeaa myös poliisioikeuden alalla. Erityisesti perus- ja ihmisoikeusnäkökohtien korostuminen entisestään on lyönyt vahvan leimansa myös kansalliseen oikeusajatteluumme. Niinpä jälleen on katsottu tarpeelliseksi laatia poliisitoiminnan kannalta keskeinen poliisilaki kokonaisuudessaan uudelleen. Tämä uusi laki tulee voimaan , samanaikaisesti uusitussa muodossa voimaan tulevien esitutkinta- ja pakkokeinolakien kanssa. Uudistetun lain myötä on tullut aika kirjoittaa myös oikeudellinen yleisesitys poliisitoiminnasta uudelleen. Alussa mainitun teoksen kirjoittajista on Markku Salmisen poismenon johdosta jäljellä enää kaksi. Salmisen tilalla kolmantena tekijänä on Poliisiammattikorkeakoulun kokenut yliopettaja Satu Rantaeskola. Olemme jakaneet kirjoitustyön keskenämme ja yhdessä tarkistaneet kaikki tekstit, joten yksittäisen kirjoittajan osuutta ei ole ollut tarpeen erottaa. Teoksen tarkoituksena on tarkastella poliisitoiminnan kokonaisuutta oikeudellisista lähtökohdista. Tätä silmällä pitäen keskeisimmäksi säädökseksi muodostuu uusi poliisilaki. Emme ole kuitenkaan kirjoittaneet pykäläkohtaista selitysteosta, vaan tavoitellessamme nykypäivän poliisitoiminnan oikeudellista kokonaiskuvaa olemme pyrkineet käsikirjamaiseen jäsentelyyn, jonka puitteissa käsittelemme poliisilain V

4 säännösten lisäksi verraten laajasti lukuisia muitakin poliisitoimintaan liittyviä säädöskokonaisuuksia. Tarkastelun kohteiksi tulevat esimerkiksi poliisin johtamisjärjestelyjä, rikostorjuntaa, tiedonhankintaa, julkisuusnäkökohtia, virka-apuasioita ja kansainvälisiä kysymyksiä koskevat sääntelyt sekä monitahoiset yhteistyökysymykset poliisin ja muiden viranomaisten kesken. Kirjaan on otettu runsaasti selostuksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen, ylimpien kansallisten tuomioistuinten ja ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisuista. Teoksen painopistealueena on poliisin toimivaltajärjestelmä, jota esitellään ensisijaisesti hallinto-oikeudellisesta näkökulmasta. Tarkastelun lähtökohtana on poliisin toiminta yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäjänä. Pyrimme yhtäältä selvittämään toimivaltajärjestelmän yleistä perusrakennetta ja toisaalta selostamaan yksityiskohtaisemmin erityyppisiä toimivaltuuksia sekä poliisilaista ilmeneviä että muuhunkin lainsäädäntöön perustuvia. Esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädäntö on jätetty pääpiirteisen esittelyn varaan, koska, paitsi että aihe on laaja, siitä on vastikään julkaistu erikoisteoksia. Tämä teos on oikeudellinen yleisesitys, joten poliisitoimintaan liittyviä taktisia ja teknisiä kysymyksiä käsitellään vain rajoitetussa määrin, lähinnä selventämään tapoja soveltaa toisinaan kovin abstraktisluonteisia toimivaltanormeja arjen poliisityöhön. Teoksessa on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon myös muut turvallisuustehtäviä suorittavat ja niiden yhteydessä toimivaltuuksien käyttöön turvautumaan joutuvat viranomaistahot eli ennen muuta rajavartio-, sotilas- ja tulliviranomaiset. Koska sekä uusi poliisilaki että muut aihekokonaisuuteen liittyvät lait tulevat voimaan vasta vuonna 2014, ovat aikaisemmat lait kirjan ilmestyessä vielä voimassa. Sanalla poliisilaki (PolL) tarkoitamme uutta, vuonna 2011 säädettyä lakia. Vuoden 1966 ja 1995 poliisilaeista käytämme tilanteen mukaan adjektiiveja ensimmäinen, aikaisempi tai entinen. Sama periaate koskee myös muita aihekokonaisuuteen kuuluvia vuonna 2014 voimaan tulevia lakeja, joiden aikaisempiakin versioita teoksessa käsitellään. Teoksemme on tarkoitettu työkaluksi poliisimiehille sekä avuksi muille poliisin palveluksessa oleville, mutta se soveltuu tietolähteeksi myös rajavartiolaitoksen ja tullin virkamiehille, kuin myös muille julkisen ja yksityisen turvallisuusalan piirissä toimiville. Teos on hyvä VI

5 tietolähde myös tuomioistuimissa, syyttäjänvirastoissa ja asianajotoimistoissa. Kirjaa kirjoitettaessa on erityisesti pidetty silmällä koulutustarpeita. Näin ollen toivomme teoksesta olevan hyötyä erityisesti Poliisiammattikorkeakoululle, mutta uskomme sen soveltuvan myös oikeustieteen opiskeluun ja muuhunkin oikeudelliseen opetukseen, unohtamatta erilaisten kurssien ja työyhteisökoulutustilaisuuksien järjestäjiä tai muitakaan poliisitoiminnan oikeudellisesta luonteesta kiinnostuneita. Lainsäädännön muutoksia on seurattu syyskuun 2012 loppuun. Meillä on ollut mahdollisuus käydä hyödyllisiä keskusteluja lukuisien eri viranomaisia edustavien asiantuntijoiden kanssa. Haluammekin kiittää seuraavia henkilöitä, joita olemme joutuneet vaivaamaan: Anne Aaltonen, Rainer Alho, Martti Ant-Wuorinen, Minna Gråsten, Kauko Hakala, Jukka Hertell, Johanna Hervonen, Kimmo Himberg, Tapio Huttunen, Erkki Hämäläinen, Sami Hätönen, Seppo Kolehmainen, Sirpa Laakso, Tom Laitinen, Marko Lavikkala, Risto Maksimainen, Petri Martikainen, Leena Metsäpelto, Juha Mielonen, Jukka Mäkilähde, Pertti Normia, Juha Nuortama, Jari Nyström, Mikko Paatero, Mia Poutanen, Jussi Päivänsalo, Rauno Ranta, Kari Rantala, Kari Rantama, Pia Seppälä, Tuija Sundberg, Juha Vilkko ja Jari Virtanen. Lämpimät kiitokset kohdistamme kustantajamme Talentumin edustajille. Kustannuspäällikkö Arja Lappeteläinen teki pari vuotta sitten aloitteen poliisioikeutta käsittelevän teoksen päivittämisestä. Näin ollen hänellä on ollut ratkaiseva osuus kirjoitushankkeen käynnistämisessä. Lappeteläinen on suhtautunut ymmärtäväisesti teoksemme tekstimäärän paisumiseen yli sen, mitä alun perin kaavailimme. Niin ikään järjestyivät aikataulukysymykset joustavasti. Kustannustoimittajamme Anttoni Pihlajamäki on ammattitaidolla yhtenäistänyt tekstejämme ja työstänyt käsikirjoituksemme todelliseksi poliisin perusteokseksi. Parhaat kiitoksemme heille tuloksellisesta yhteistyöstä! Helsingissä, 15. lokakuuta 2012 Klaus Helminen Matti Kuusimäki Satu Rantaeskola VII