Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen
|
|
- Ilmari Manninen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 2 Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Peruskäsitteet luonnollinen kieli on jonkin ihmisyhteisön kieli vastakohta formaalit kielet: ohjelmointikielet, apukielet kaikki rakenteen omaavia järjestelmiä natiivi kielenpuhuja ihminen oppii ensikielen (! äidinkielen) ja mahdollisesti muita kieliä hyödyllinen käsite, vaikea määritellä tarkasti lähtökohtaisesti = lapsena kielen oppinut jokainen on natiivi jossakin koodissa myös aikuisen on mahdollista, joskin vaikeaa saavuttaa "natiivin" kielenpuhujan taso ihminen käyttänyt kieltä viestinnän osana ilmeisesti ainakin v. hiukan epäselvää, missä määrin muiden eläinlajien vastaavia ilmiöitä voi verrata ihmiskieleen muilta lajeilta näyttäisi puuttuvan kielioppi (morfologia ja syntaksi) ihminen oppii ensin sanastoa ja sitten kielioppia koskee sekä natiiveja että vieraan kielen opiskelijoita kirjoitusta käytetty n v. kaikkia kirjoitettuja kieliä on joskus puhuttu merkitysjärjestelmä: semantiikka äännejärjestelmä: fonologia fonetiikka: äänet äänteellinen muoto myös seuraavilla: morfologia muodot leksikko sanasto syntaksi lausekkeet ja lauseet lisäksi pragmatiikka!kielen käyttö diskurssianalyysi Kielen osajärjestelmät Kielenkäyttö puhe ja teksti > Fred Karlsson, Yleinen kielitiede (uudistettu laitos), 1998, 200 < "Kielenkäyttö on ensisijaisesti puheviestintää, jota järkevät, aikomustensa mukaan toimivat agentit eli ihmiset harrastavat kaksisuuntaisesti... heillä on ymmärrettäviä tarkoitusperiä, joiden toteuttamiseksi he viestivät." nykyisin lähtökohtana tavallisesti puheen tutkimus tutkimusmetodit: semanttinen, pragmaattinen analyysi, diskurssianalyysi, viestinnän tutkimus tekstikorpuskieli: yleensä yksisuuntaista, muuten pätee "Viestinnän taustana he käyttävät arkitietämystään... sekä diskurssitietoa käsillä olevasta tilanteesta, läsnäolijoista ja äsken sanotusta." tutkimusmetodit: pragmaattinen analyysi, diskurssianalyysi, keskustelututkimus, viestinnän tutkimus pätee myös tekstiin; filologian tarpeellisuus perustuu tähän suuri osa klassillisen filologian tutkimuskirjallisuutta käsittelee näitä asioita, vaikka yllämainittuja termejä ei välttämättä käytetä "Puheviestintä on ylipäätään mahdollista, koska kommunikoijat tuntevat saman sosiaalisen kielijärjestelmän konventiot, erityisesti: (1) peruslekseemit ja niiden merkitykset (2) kieliopin perustavat elementit (3) morfosyntaktiset ja semanttiset säännöt, joiden avulla perusosasia yhdistelemällä muodostetaan ja tulkitaan mutkikkaampia ilmauksia." metodit: syntaksin, sanaston, morfologian ja fonologian analyysi pätee myös tekstiviestintään "Merkitykset ilmaistaan kielellisillä muodoilla kuten lauseilla, lausekkeilla, sanoilla, affikseilla ja prosodialla, jotka toteutuvat teksteinä, diskurssina. Muodot ovat olemassa merkityksen ilmaisemista varten, eikä päinvastoin." tekstikorpuskieli: prosodia jää usein tietymättömiin muut analysoitavissa, tosin elementtien erottaminen ei aina ole helppoa esim. Mikä on oikea pilkutus? Missä jakso alkaa ja loppuu? Kielen rakenne-elementit ja niiden esiintyminen osajärjestelmän yksiköt: kategoriat syntaksin lausekategorioita esim. väitelauseet, toivomuslauseet lausekekategorioita substantiivilauseke jne. morfologia: sija, persoona elementit: kategoriat ja niiden toteutumat elementeillä on luontaisia ominaisuuksia elementeillä on tietty distribuutio ympäristöt, joissa elementti voi esiintyä esim. substantiivi Leenan on vanha / punainen / pitkä / hyvä tämä on vanha / punainen / pitkä / hyvä eilen näin vanhan / punaisen / pitkän / hyvän {auto, nenä, kenkä,...} esim. "kutittaa", "että" eivät sovi näihin kohtiin esim. foneemit puu, luu, muu... {p, l, m,...} _uu puhe koostuu esiintymistä, ja esiintymät ovat hiukan erilaisia keskenään esiintymät kuuluvat eri kategorioihin, jos niiden ero on distinktiivinen; tällöin ne ovat keskenään oppositiossa äänteet: esim. [s] ja [p]: suu " puu mutta [#] (maha) ja [h] (vihko): vaikka äännettäisiin [maha] tai [vi#ko], merkitys ei muutu muodot: esim. -ssa ja -sta: talossa " talosta mutta -ssa ja -ssä: [talossä] ymmärrettäisiin kuten [talossa]
2 Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 3 eri määrä vokaaleja > erilainen äännejärjestelmän rakenne äännekirjoitusjärjestelmät seuraavat usein (varsinkin alkuvaiheessa) äänteiden distinktiivisyyttä eli kutakin äännettä vastaa suunnilleen yksi kirjain; harvoin aivan täsmälleen tähän palataan fonologian yhteydessä latinan lyhyet vokaalifoneemit: latinan puhujien puheessa esiintyneitä äänteitä: tyypillisiä foneemeja: tyypillisiä sanarakenteita bellum, ei nasturcium; kala, ei plörinä tyypillisiä kieliopillisia subjekteja kuulijat nukahtivat (ei: ruumiissa oli puukko) tyypillisiä lintu-sanan tarkoitteita peipponen, ei pingviini Käytännössä: Prototyyppisyys Kielioppi termillä 'kielioppi' on eri merkityksiä kielen kuvaus tai oppikirja kielen järjestelmä kielen järjestelmä toteutuu ilmauksina puhunnoksina, tekstilauseina nämä muodostavat korpuksen elävien kielten korpusten mahdollista karttua, lauseiden määrä ääretön kuolleiden kielten korpus suljettu kreikka ja latina (ja etruski, oski, puuni...) tekstikorpuskieliä Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 4 Deskriptio ja preskriptio kielen kuvaus = deskriptio luonnolliset normit esim. "antiikin kreikassa lauseen finiittiverbi kongruoi subjektin kanssa persoonassa, luvussa ja suvussa; poikkeuksia ovat..." jokaista kielen muotoa (kirjakieltä, puhekieltä, tyylilajeja) ohjaavat tuhannet luonnolliset normit luonnollisen normin vastainen ilmaus on epäkieliopillinen kielenhuolto = preskriptio kielenhuollon normit, joita välittävät instituutiot Kielitoimiston ohjeet suomen kielestä; "klassinen latina" Kielten universaalit ja typologia yleensä ei puhuta absoluuttisista universaaleista, vaan taipumuksista kaikissa kielissä on verbejä, substantiiveja, kieltoilmauksia, kysymyksiä usein ehdollisia esim. "jos kielessä on nasaaliset foneemit, siinä on myös vastaavat ei-nasaaliset foneemit" "jos kielessä on vain kolme klusiilia, ne ovat /p/ /t/ /k/" "jos genetiivi edeltää pääsanaansa, kielessä on suffikseja ja postpositioita; jos se on pääsanan jäljessä, kielessä on prefiksejä ja prepositioita" Yhteys kreikkaan ja latinaan? kielentutkimuksessa käytettiin pitkään kreikan ja latinan kielten kuvaukseen perustuvia termejä näiden rinnalle on tullut monia kielitypologiaan ja universaaleihin perustuvia termejä esim. verbin aspekti voi olla rajattu eli perfektiivinen tai rajaamaton eli imperfektiivinen "Minä löysin hattuni." "Hän nukkui päivällä." esim. kreikan "aoristi": kun mennään indoeurooppalaisten kielten ulkopuolelle, käsite "aoristi" ei kerro kuulijoille mitään, vaan se on selitettävä yleisemmillä termeillä Maailman kielten jaotteluja kielet voidaan jaotella kielikunnittain (sukulaisuuden perusteella) kreikka ja latina indoeurooppalaisia kieliä, bemba ja kinyarwanda bantukieliä tai typologisesti sen perusteella, käytetäänkö sanamuotoja vai erillisiä sanoja isoloivat, agglutinoivat, fuusioivat, polysynteettiset sanajärjestyksen perusteella: S(ubjekti) V(erbi) O(bjekti); SVO; VSO; VOS harva kieli on yksinomaan esim. agglutinoiva tai SVO
3 Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 5 Tietoisku: Miksi kielentutkimusta? mikä on yksi kielentutkijan tärkeä tehtävä 2000-luvulla? katoavien kielten dokumentointi ja pelastaminen! esim. Suomen kulttuurirahasto tukee suomen sukukielten pelastamista kreikan ja/tai latinan osaajilla hyvät edellytykset opetella uhanalaisia jälkeläiskieliä Fonetiikka Fonetiikka ja fonologia fonetiikassa analysoidaan puheen akustista rakennetta kielen tuottamisen tutkimus, puhesignaalin tutkimus fonologiassa selvitetään kielijärjestelmän kannalta olennaisia äänteellisiä eroja (äännedistinktioita) kielen foneemien määrittely fonetiikan yksikkö: äänne Puheen tuottaminen tavallisesti keuhkojen ilmavirralla egressiivisesti vaihtoehto: glottaalinen ilmavirta fonaatio kurkunpään (larynksin) värähtely, perusvärähtely vaikuttaa puheen sävelkorkeuteen -> intonaatio intonaatiolla merkitystä lausetasolla, monissa kielissä myös sanatasolla kun kurkunpää värähtelee, syntyvät äänteet ovat soinnillisia kaikki vokaalit, konsonanteista esim. [m, n, $, l, r, b, d, g, z, #] muulloin soinnittomia, esim [s, f, %, p, t, k] artikulaattorit alahuuli tai kielen osat (kärki, lapa, selkä...) artikulaatiopaikat termit suomeksi vokaalit ja konsonantit diftongi: kielen sulava liike esim. suomen 'naimisissa' (diftongi), 'naivi' (ei aina diftongi) Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 6 Suprasegmentaalisia ilmiöitä pituus segmentti: esim. yksi äänne kuulija vetää rajat; joskus rajanveto ongelmallista esim. latinan QV "qualis", italian QV "quale" latinassa pikemmin [k w ] tai [q w ] kuin [kw] tai [qw] italiassa kiistanalainen: [k-ua-], [kwa] vai [k w a]? suprasegmentaaliset ilmiöt ylittävät segmenttirajat pituus (kvantiteetti) pitkien ja lyhyiden äänteiden ero voi olla distinktiivinen tällöin kielessä on sekä pitkät että lyhyet foneemit näin on suomessa, antiikin kreikassa ja latinassa merkintä: [a:] tai [a&] = pitkä vokaali painotus dynaaminen painotus: keskeinen tekijä äänen voimakkuus kiinteän sanapainon kieliä esim. suomi, arkaainen latina (paino sanan alussa), ranska (sanan lopussa) tällöin paino ilmaisee selkeästi, missä uusi sana alkaa täydentäviä keinoja esim. vokaalin pidentäminen (jollei vokaalinpituus merkitsevä) esim. italiassa, jos painollinen tavu on avotavu it. 'vita' ['vi:ta], mutta 'vista' [vista] latinassa ei näin: 'venit' (prees.) [wenit], 'venit' (perf.) [we:nit] muita keinoja: äänenkorkeus (esim. ranska) merkintä: ['hyvæ] intonaatio intonaatio: sävelkorkeus vaihtelee lausetasolla: kysymyslauseissa yleinen kaikkialla sävelkielissä intonaatio sanatasolla, merkityseroja sen mukaan mm. kiina, thai, joruba, bantukielet sävelaksentti: tietty sävelkulku liittyy tiettyihin kieliopillisiin ominaisuuksiin, ei ole merkitsevä muuten esim. ruotsin 'anden' (sorsa, määr.) [ánd'n], 'anden' (henki, määr.) [ànd'n]
4 Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 7 esimerkki: klassinen kreikka klassisen ajan kreikka hankala tapaus usein puhutaan melodisesta aksentista ilmeisesti äänenkorkeudella oli suurempi merkitys sanapainon ilmaisemisessa kuin esim. nykykreikassa, latinassa tai italiassa mora = yhden lyhyen vokaalin pituus sanassa vain yksi painollinen mora, jonka kohdalla äänenkorkeus nousee; muut alemmalla tasolla jos pitkä (= 2-morainen) vokaali painollinen, syntyy melodinen sävelkulku, koska vain yhdellä moralla paino eli antiikin kreikan aksentti ei ollut samanlainen kuin vaikka mandariinikiinan Puheessa tapahtuvia ilmiöitä koartikulaatio: edellinen äänne vaikuttaa, ennakoidaan seuraavaa äännettä > äänteet erilaisia eri ympäristöissä assimilaatio täysi muoto, täysi ääntämys huolellinen ääntämys, sanasta riippuen toteutuu tai ei tavallisessa puheessa (esim. lukusanat) kirjoituksessa käytetään tavallisesti täysiä muotoja elisiot lat. runoudessa ja kreikassa: (' esim. lat. grafia 'CINQVANTA' lyhennetty muoto päässyt kirjoitukseen Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 8 Fonologia Minimiparit äänteetkin abstraktioita seuraava abstraktiotaso: foneemit /i/ /æ/ foneemien selvittämisessä minimiparien analyysi on keskeinen menetelmä kun äänteen vaihtaa, merkitys muuttuu esim. suomen lyhyet vokaalifoneemit: /i y e ø æ u o )/ latinan lyhyet vokaalifoneemit (n. ajanlaskun alussa) Fonologisen opposition kumoutuminen esim. saksan kielessä soinnilliset ja soinnittomat klusiilit sanan alussa oppositio Tank Dank mutta sanan lopussa soinnilliset menettävät soinnillisuutensa Bund [bunt] tämä muutenkin yleistä esim. latinassa sananloppuinen d arkaaisesta latinasta klassiselle ajalle osittain katosi (pitkän vokaalin jälkeen), osittain menetti soinnillisuutensa (verbimuodoissa), osittain säilyi (pronomineissa) Täydennysjakauma äänteet ovat täydennysjakaumassa jos niistä ei löydy yhtään minimiparia kumpikin esiintyy vain siellä, missä toinen ei esiinny suomi: [#] sanan alussa, vokaalien välissä, ennen tai jälkeen soinnillista konsonanttia (maha) [h] soinnittomien konsonanttien edessä (vihko)
5 Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 9 > vain yksi /h/, jonka allofoneja ovat [#] ja [h] pelkkä jakauma ei aina riitä, myös foneettista samankaltaisuutta vaaditaan engl. [h] vain tavun alussa, [$] tavun lopussa tai tavunloppuisen konsonantin edellä ei oppositiota, mutta eivät kuulu samaan foneemiin ruotsissa /ö/: 2 allofonia [Œ] [r]:n edellä 'höra' [hœ:ra] [ø] muualla: 'snöa' [snø:a] suomessa ei näin, vaan [r]:n edellä vain [ø] seuraus: työtä kielenoppijalle Allofonien kielikohtaisuus Vapaa vaihtelu vapaassa vaihtelussa äänteen laadulla ei ole merkitystä kielen foneemijärjestelmän kannalta pikemmin se ilmaisee esimerkiksi puhujan maantieteellistä tai sosiaalista taustaa suomi: yleiskielen [r] vs. yksitäryinen [*] läntiset murteet, ilmaisee murrevaihtelua 1900-luvun italia: yleiskielen [r] vs. uvulaarinen [R] sosiaalinen vaihtelu: [R] ilmaisee ylempään yhteiskuntaluokkaan kuulumista tai pyrkimistä Mikä allofoni edustaa kaikkia? miksi suomessa yksi foneemi /)/, mutta latinassa /a/? foneemin voidaan katsoa koostuvan äänneperheestä esim. ruotsin /ø/: [ø Œ] tällöin foneemiksi voidaan valita yleisin (näin ruotsissa) latinankin foneettista todellisuutta voi tutkia analysoimalla koko vokaalisysteemiä selvittämällä, minkä äänteiden ympäristössä vokaalit esiintyivät ja vertaamalla eläviin kieliin kyse on myös abstraktiosta ja siitä mitä sovitaan Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 10 Fonologiset piirteet foneemit eivät ole jakamattomia, vaan ne voidaan eritellä piirteisiin, joista ne koostuvat foneemit kuvataan binaaristen piirteiden avulla (+ / ) koska kaikkia ääntämisen ominaisuuksia ei voi jakaa kahtia, käytetään piirrematriiseja esim. suomen [)] on lavea väljä takavokaali binaarisilla piirteillä se on [ suppea +väljä +takainen pyöreä] sekä [suppea] että [väljä] ovat mukana siksi, että kielellä kolme asentoa: suppea, puolisuppea, väljä vokaalit konsonantit + Keskeiset foneemiluokat konsonantti obstruentti nasaali obstruentit + + resonantit + nasaalit + + likvidat + Suomen vokaalit suppea väljä takainen pyöreä i + e æ + y + + ø + u o + +! + +
6 Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 11 Suomen konsonantit Luonnollinen luokka kor(onaalinen) ant(eriorinen) lar(yngaalinen) jat(kuva) lat(eraalinen) vah(vatehoinen) soi(nnillinen) (Karlsson, s. 70) foneemeja voidaan järjestellä luonnollisiksi luokiksi luokan jäsenillä paljon yhteisiä binaarisia piirteitä, erottuvat muista ryhmistä esim. antiikin latinan klusiilit [p t k b d g k w ]: [+konsonantti +obstruentti nasaali laryngaali jatkuva vahvatehoinen] samoin tremulantit + lateraalit (= likvidat) [l r]: [+kons. obstr. nas. +koronaali +anteriorinen laryng. +jatkuva +soinnillinen] miksi luonnollisista luokista puhutaan? luokkia on laajempia (vokaalit) ja suppeampia (pyöreät etuvokaalit) esim. lat. painosääntö: klusiili (lat. muta) + likvida -yhdistelmä ei tee tavusta pitkää, vaikka muuten kahden konsonantin yhdistelmä tekee esim. podagra ['podagra], mutta habente [ha'bente] sääntö ilmaistu kahden luonnollisen luokan avulla äänteenmuutokset vaikuttavat usein luonnollisen luokan kaikkiin jäseniin esim. antiikin kreikka > nykykreikka soinnilliset klusiilit [b d g] muuttuivat kaikki soinnillisiksi frikatiiveiksi [+ #,] sittemmin [+] > [v] Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 12 (soinnittomat) aspiroidut klusiilit [p h t h k h ] muuttuivat kaikki soinnittomiksi frikatiiveiksi [- % x] sittemmin [-] > [f] muutokset eivät tapahtuneet täsmälleen samaan aikaan Huom! Nkr../, ei aina lausuta samoin kuin foneettinen [,] Foneemijärjestelmät kielen foneemien määrittäminen ei aina onnistu tavalla, josta kaikki yksimielisiä esim. engl. vokaalit sanoissa seat ja sit foneettinen kuvaus (standardi): [si:t], [sit] vaihtoehdot 1) pitkä ja lyhyt vokaali, joista lyhyt on höllä: /si:t/ - /sit/ 2) foneemit /si:t/ /sit/ maailman kielissä foneemimäärät vaihtelevat hiukan yli kymmenestä n. 140:een (UPSID) tyypillinen foneemijärjestelmän koko on foneemia konsonanttien määrän keskiarvo 23, vokaalien keskiarvo 9 tässä laskutavassa pitkät foneemit laskettu eri foneemeiksi Fonotaktiset rajoitukset kielissä on yhdistelyrajoituksia eli jokaista foneemia ei voi sijoittaa minkä tahansa muun foneemin jälkeen esim. ruotsi kahta klusiilia ei voi yhdistää: */p t k b d g/ + /p t k b d g/ kahta nasaalia ei voi yhdistää: */m n $/ + /m n $/ kahta labiaalia ei voi yhdistää: */p b f v m/ + /p b f v m/ nasaalia ja likvidaa ei voi yhdistää: */m n $/ + /l r/
7 Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 13 Tunnusmerkkisyys tunnusmerkkisyys (engl. markedness) ilmenee kielen kaikilla tasoilla kielen kahdesta elementistä toinen on tunnusmerkkisempi (marked) kuin toinen vähemmän tunnusmerkkinen elementti voi olla perustavampi, vähemmän kompleksi, yksinkertaisempi tai yleisempi fonologiassa enemmän tunnusmerkkiset äänteet edellyttävät tavallisesti enemmän artikulatorisia ponnistuksia kuin vähemmän tunnusmerkkiset esim. pyöreät vokaalit [y ö] vs. vokaalit [i e] tunnusmerkitön V [oraalinen] C [soinniton] etu-v [lavea] tunnusmerkillinen V [nasaalinen] C [soinnillinen] etu-v [pyöreä] tunnusmerkittömät äänteet esiintyvät useammissa ympäristöissä, ovat yleisempiä esim. /e i/ vs. /y ö/ suomessa esiintyvät kun oppositio kumoutuu sa. Bund [bunt]: aina soinniton; latinassa sananloppuinen [d] ovat maailman kielissä yleisempiä omaksutaan varhemmin kieltä opittaessa ovat vähemmän alttiita muutoksille esim. antiikin kreikan klusiilit: aspiroimattomat soinnittomat ovat suurelta osin säilyneet, aspiroimattomat soinnilliset ja aspiroidut soinnittomat ovat muuttuneet Morfologia morfologia tarkoittaa tässä taivutusmorfologiaa (inflectional morphology) tyypillisiä kategorioita: aikamuoto, sijamuoto, suku, luku, persoona sanojen johtamisen yhteydessä puhutaan johtomorfologiasta (derivational morphology) Morfologia ja syntaksi morfologian ja syntaksin ero kulkee erityisesti sanan kohdalla morfologiassa tutkitaan sanojen sisäistä rakennetta syntaksissa sitä, miten sanoista muodostetaan lauseita "tämän päivän morfologia on eilisen syntaksia" (T. Givón) eli monet syntaktiset elementit kieliopillistuvat morfologiaksi ajan kuluessa kieliopillistuminen = grammatikalisaatio esim. latinan cantare habeo > it. canterò, ra. chanterai Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 14 Sanan käsite eurooppalaisia kieliä osaaville sanan käsite voi tuntua ongelmattomalta satojen vuosien perinne siinä, miten sanat kirjoituksessa erotetaan (ortografinen sana) vaikuttaa sanakäsitykseen kattavaa määritelmää ei ole sanan käsitteeseen kuuluu yleensä itsenäisyys tämä piirre erottaa sanan muista morfologian yksiköistä milloin elementti on sana? 1) jos se voi muodostaa lauseen yksinään esim. LAT damnavi ego stuporem meum 2) koheesio: sanan osaksi ei voida siirtää muita sanoja 3) jos se voi esiintyä lauseessa eri paikoissa esim. damnavi ego stuporem, stuporem ego damnavi, ego stuporem damnavi, jne. ei *vi ego em stupor damna tosin myös vapaan sanajärjestyksen kielissä on paljon sanoja, jotka eivät voi esiintyä yksinään tai eivät voi liikkua lauseessa vapaasti esim. engl. artikkelit a, the Fonologinen sana fonologinen sana prosodinen yksikkö ei voi olla yhtä tavua pienempi erotetaan usein painotuksen (tms.) perusteella koska puhe enimmäkseen tauotonta, sanarajoilla tapahtuu assimilaatio- ja muita ilmiöitä tämän assimilaation yleinen nimitys = sandhi, esim. ['tytø"kel:o] joskus näkyy kirjoituksessa esim. AKR kivikirjoituksissa artikkeli / , / (t!m polin, t!" krisin), vaikka standardi kirjoitusasu /06 merkintä: /tytön/, /kello/ Kieliopillinen sana koostuu joukosta kieliopillisia elementtejä jotka esiintyvät aina yhteenliitettyinä, eivät siroteltuina lauseeseen jotka esiintyvät aina samassa järjestyksessä joilla on sovittu merkitys (kieliopillinen funktio) suomen kieliopillisella sanalla kuusi on viisi mahdollista tulkintaa 1) lekseemistä KUUSI (= kuusipuu) 2) lekseemistä KUUSI (= 6) 3) lekseemistä KUU kolme eri sijaa (yks.nom., yks.gen. mon.nom. omistusliitteisinä)
8 Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 15 Ortografinen sana ortografinen sana kirjoitusjärjestelmän määrittelemä sana, rajoina sanavälit yhdyssanoissa vaihtelua eri kielten välillä riippuu näkökulmasta, tarkastellaanko sanoja fonologisina, kieliopillisina vai ortografisina Morfi morfi (tai formatiivi) sananmuotojen pienin merkitysosanen morfeilla on itsenäinen merkitys tai ainakin kieliopillinen funktio esim. talossakin: talo, ssa, kin morfeja; vain TALO lekseemi samoin lat. virisne: vir, is, ne morfeja, vain VIR lekseemi joissakin kielissä morfien eristäminen on yksinkertaista tällöin morfinrajat läpinäkyviä Esim. (atsteekki) Analysoi morfeja: Sana, morfi, affiksi ja kliitti sana periaatteessa itsenäinen morfi (formatiivi) voi olla itsenäinen tai esiintyä vain sanaan liitettynä affiksi esiintyy vain sanaan liitettynä prefiksit, suffiksit (,infiksit) AKR :;<=>? e+pau+on "olin lopettamassa" (imperfekti) Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 16 kliitit (clitics) sanojen ja affiksien välimaastossa esim. venäjän prepositiot ot-druga "ystävältä" [ad'drug@]: preposition ääntämys noudattaa samaa logiikkaa kuin jos se olisi sanan osa AKR monet partikkelit ja painottomat pronominit esim. partikkelit,a, BA (ge, te), pronominit CA, C>=, C>D (me, me, moi) monissa kielissä on kliittejä, jotka ovat kieliopillisia sanoja, mutta jotka eivät voi yksin muodostaa fonologisia sanoja engl. n't : mustn't, don't Morfeemi ja allomorfit yhteen kuuluvat morfit saman morfeemin allomorfeja periaate kuten fonologiassa esim. SU -ssa ja -ssä (morfeemi -ssa) LAT 3. dekl. yks. ablatiivi -! ja -" tietty logiikka, jonka mukaan sana saa jommankumman päätteen myös samoilla sanoilla: yl. marmor+e, mutta marmor+i esiintyy allomorfeja joka tapauksessa oppositio, jos eri merkitys esim. -ssa ja -sta vapaa vaihtelu esim. autossaan autossansa Morfianalyysin hankaluuksia erityisesti johtomorfologiassa morfien analyysi ei ole yksiselitteistä kätevä, lehtevä: käsi, lehti + va: perusteltua väkevä, jäntevä: väki?, jänne? + va: huonosti perusteltua vrt. lat. desiderare "kaivata" (< sidus "tähti") väkevä, jäntevä, desiderare leksikaalistuneet itsenäisiksi lekseemeiksi Morfien sijoittelu maailman kielissä: 1) erillään joissakin kielissä jokainen morfeemi on myös itsenäinen sana puhutaan isoloivista kielistä esim. vietnam Tôi àn cam. minä syö- appelsiini "Minä syön / söin / tulen syömään appelsiineja." Chi áy quên. hän (anafor.) unoht- "Hän unohtaa / unohti / tulee unohtamaan."
9 Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 17 Chi áy dã quên. hän (anafor.) (mennyt aika) unoht- "Hän unohti." 2) agglutinaatio morfit "ladottu" peräkkäin sanaan erillisinä tällöin puhutaan synteettisestä kielestä esim. unkari (tässä osa sijoista) 3) fuusio latina ja kreikka: nominien taivutuksessa morfit suku, luku ja sija fuusioituneet yhdeksi morfeemiksi myös nämä synteettisiä kieliä; puhutaan salkkumorfeista LAT bonus / bona / bonum "hyvä", tässä vain mask. ja fem. Kreikka ja latina fuusiokielinä morfeemeilla ei siis läheskään aina ole yhtä selkeää merkitystä yhteisen kantakielen (indoeurooppalainen kantakieli) morfeemit voidaan melko kattavasti rekonstruoida, mutta sen taaemmas ei päästä siinä fuusioituminen vähäisempää kuin AKR tai LAT, mutta kuitenkin runsaampaa kuin esim. unkarissa Polysynteesi polysynteettisissä kielissä morfeemeilla sisältöä, jotka muissa kielissä ilmaistaan erillisillä sanoilla esim. länsigrönlanti anigu-ga-ssa-a-junna-a-ngajal-luinnar-simassa-galuar-put välttää-pass-part-fut-olla-ei enää-melkein-tosiaan-täytyä-kuitenkin-mon3-indik "Niistä on tosiaan melkein täytynyt tulla väistämättömiä mutta" Synteesi ja fuusio
Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen
Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 2 Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Peruskäsitteet luonnollinen kieli on jonkin ihmisyhteisön kieli
Lisätiedot» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN
» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN 1 Puhe-elimistä Helsingin Yliopiston sivuilla» Puhe-elimet voidaan jakaa
Lisätiedot4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne
4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne Fonologiaksi kutsutaan deskriptiivisen kieliopin osaa, jossa kuvataan toisen jäsennystason elementtejä (ks. edellä ns. kaksoisjäsennys). Näillä äänne-elementeillä ei
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
Lisätiedotosassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
LisätiedotFONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA
FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa
LisätiedotMitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli
Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli tommi.jantunen@campus.jyu.fi Sisältö: 1. Morfologian käsitteestä... 1 2. Morfologian määritelmiä... 1 3.
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
Lisätiedot4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet
4 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.
LisätiedotFP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat
FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat Martti Vainio -- syksy 2006 Artikulaatiotavat Konsonantit voivat siis vaihdella artikulaatipaikan mukaan ja sen mukaan ovatko ne soinnillisia vai eivät
Lisätiedot5. MORFOLOGIA l. muotorakenne
5. MORFOLOGIA l. muotorakenne Yleisen kielitieteen peruskurssi / UM 5.1 Morfeemianalyysi Sanan käsite Lekseeni on kielen sanaston l. leksikon yksikkö. Samaa tarkoitetaan sanakirjasanalla tai leksikaalisella
LisätiedotVerbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
Lisätiedothttp://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm
Luku 2 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.
LisätiedotSuomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu
Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,
LisätiedotSuomen puherytmi typologisessa katsannossa
Suomen puherytmi typologisessa katsannossa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Michael O Dell Tampereen yliopisto 36. Kielitieteen päivät Jyväskylässä 14. 16.5.2009 Lopputulemat heti kärkeen suomen tavuajoitteisuus
LisätiedotFoneettiset symbolit
Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2006 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-
LisätiedotMitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
LisätiedotMAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa
MAINOS Kreikan kielen historia 2. luento: Indoeurooppalaisesta kantakielestä kreikan murteiksi! Lyle Campbell (University of Utah)! 19.11. päärakennus, sali 12! klo 10-12: Are There Universals of Grammatical
LisätiedotMiten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari
Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,
LisätiedotSuomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
LisätiedotYleisen kielitieteen opetus
Yleisen kielitieteen opetus 2011-2012 Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Perusopinnot Yleisen kielitieteen peruskurssi (CYK110 402968) Ryhmä 1 P1, ma 12-14, ke 14-16,
Lisätiedot8. Kieliopit ja kielet
8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien
Lisätiedotluonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:
Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme
LisätiedotProminenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa
lektiot Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa RIIKKA YLITALO Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 5. kesäkuuta 2009 Termi prominenssi tarkoittaa toisaalta puheen joidenkin
Lisätiedotsemantiikan ja pragmatiikan pk / um
Sanasto l. leksikko Lekseemien merkityksen kuvaus on sanojen välisten merkityssuhteiden kuvaamiseen Kielen sanat muodostavat yhdessä leksikaalisia kenttiä eli merkityskenttiä Sanan merkitys voidaan kuvata
LisätiedotKieli ja viestinnän kokonaisuus
Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot
LisätiedotLausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan
LisätiedotKIINALAISEN AIKUISOPISKELIJAN SUOMEN KIELEN FONOLOGIAN OPPIMINEN
KIINALAISEN AIKUISOPISKELIJAN SUOMEN KIELEN FONOLOGIAN OPPIMINEN Jenni Immonen Suomen kielen pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopistossa Syyskuussa 2005 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
LisätiedotVfo254: Puhekorpusten käyttö. Puhekorpusten lingvistinen representaatio. Yleistä. Symbolinen representaatio. Martti Vainio. Transkription tarkkuus
Symbolinen representaatio Vfo 254: Puhekorpusten käsittely: Puhekorpusten lingvistinen representaatio Martti Vainio Puhekorpuksen tutkimininen on mahdollista vain symbolisen representaation kautta näytteistettyä
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen
LisätiedotSana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)
Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat
LisätiedotKielten oppiminen ja muuttuva maailma
Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia
LisätiedotMiten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?
Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Esitelmä oppijankielen korpustyöpajassa 17.1.2008 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Oppijankielen universaaleja piirteitä
LisätiedotISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
LisätiedotPuhe ja kommunikaatio
Puhe ja kommunikaatio Puhe on ihmisen kehittämistä kommunikoinnin muodoista hienostunein ja monimutkaisin -- siihen on kerrostunut useanlaista informaatiota, joiden määrittelyyn tarvitaan jonkinlainen
LisätiedotVarhainen leikki ja sen arviointi
Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset
LisätiedotVerbien morfosyntaksista, osa 2
Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka
LisätiedotJohdantoa ja taustaa Luento 1
Johdantoa ja taustaa Luento 1 Yleistä kurssista ja sen suorittamisesta Kurssin suorituksena on luennot, harjoitustyöt ja kirjallisuus: Vilkuna, Maria 1996: Suomen lauseopin perusteet. Edita, Helsinki.
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotLuento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:
Puheen anatomiaa ja fysiologiaa Puhesignaalin analyysi Puheen havaitseminen luku 11 Luento: Puhe Mitä puhe on? Ihmisen kehittämä symbolinen kommunikaatiojärjestelmä. Perustuu sovittuihin kielellisiin koodeihin
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
LisätiedotEspanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta
Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta Henri Metsävuori Pro gradu -tutkielma Fonetiikka Kieli- ja käännöstieteiden laitos Turun yliopisto Kesäkuu 2011 TURUN YLIOPISTO Kieli-
LisätiedotProsodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus
Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus Martti Vainio Helsingin yliopisto, Fonetiikan laitos; Kieliteknologia Juhani Järvikivi, Turun yliopisto, Psykologia; University of Dundee Yleistä Lingvistisen
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
LisätiedotSuomen prosodian variaation tutkimuksesta
Suomen prosodian variaation tutkimuksesta Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tommi Kurki Turun yliopisto Prosodian käsitteestä prosodia käsittää kaikki ne puheen ilmiöt, jotka eivät ole segmentoitavissa
LisätiedotEskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8
Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta
LisätiedotSanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa
Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004
LisätiedotLapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LisätiedotYleisen fonetiikan peruskurssi
Yleisen fonetiikan Tampereen yliopisto kl 2013, 4. periodi to 10 12 PÄÄTALO D11 pe 10 12 PÄÄTALO D11 Yhteystiedot Michael O Dell Työhuone: Pinni B 4046, ti klo 10 11, puh. 6350 Sähköposti: michael.odell@uta.fi
LisätiedotFonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet
Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2009. Saara Huhmarniemi 1
Materiaali Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1, 2, 4-6 ja luvusta 10 ja 11 osia. mahd. myös muita lukuja Kurssin sisältö Kirjasta 1. Biolingvistiikka: universaalikieliopin
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
LisätiedotPredikaattilogiikkaa
Predikaattilogiikkaa UKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Kertausta ogiikan tehtävä: ogiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat
LisätiedotSisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80
Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys
Lisätiedot8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät
8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 7.10.2004 Puhesynteesi Sisältö 1. Sovelluskohteita 2. Puheen ja puhesyntetisaattorin laatu 3. Puhesynteesin toteuttaminen TTS-syntetisaattorin komponentit Kolme
Lisätiedot11.4. Context-free kielet 1 / 17
11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä
LisätiedotSUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:
SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
LisätiedotLAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I
MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin
LisätiedotJohdantoa ja taustaa Luento 1
Johdantoa ja taustaa Luento 1 Yleistä kurssista ja sen suorittamisesta Kurssin suorituksena on luennot, harjoitustyöt ja kirjallisuus: Vilkuna, Maria 1996: Suomen lauseopin perusteet. Edita, Helsinki.
Lisätiedot8. Kieliopit ja kielet 1 / 22
8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotLauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa
SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen
LisätiedotKerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:
Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5 Kerta 2 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: 2. Tulosta Pythonilla seuraavat luvut allekkain a. 0 10 (eli, näyttää tältä: 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 b. 0 100 c. 50 100 3.
LisätiedotSuomen kielen opetus (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma)
Suomen kielen opetus 2019-2020 (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma) KOK-S100 Suomen kieli, perusopinnot Opintojakson nimi Tunniste Kurssin nimi / ryhmän nimi Laajuus (op) Opetuskielet
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Lause Kieli merkitys ja logiikka Asiakas tilaa ruuan. Luento 6 Asiakas on [tilannut juoman ennen ateriaa]. Aikamuoto Aikamuoto! Suomessa aikamudolla (T, tempus) on kaksi erillistä verbimuotoa, preesens
LisätiedotSUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ
SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ VALINNAISAINEIDEN VALINTA JA TUNTIJAKO VALINTA Valintojen tulisi pohjautua oppilaan kiinnostuksiin ja taitoihin. Valintoja tehdessä kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotObjekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:
Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)
LisätiedotHumanistiset tieteet
Humanistiset tieteet 2013-15 Kielet kuuluvat humanistisiin tieteisiin, joten aluksi tarkastellaan humanistisia tieteitä yleensä. Kielissä on todistusvalinnan kannalta peräti 17 vaihtoehtoa, joista monet
LisätiedotA-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke
A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke Tutkimustuloksia Johanna Lähteinen, englannin ja venäjän lehtori Janakkalan lukio ja Turengin yhteiskoulu Miksi aihetta tutkitaan? Pyyntö lukioiden rehtoreilta
LisätiedotLogiikan kertausta. TIE303 Formaalit menetelmät, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos.
TIE303 Formaalit menetelmät, kevät 2005 Logiikan kertausta Antti-Juhani Kaijanaho antkaij@mit.jyu.fi Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos TIE303 Formaalit mentetelmät, 2005-01-27 p. 1/17 Luento2Luentomoniste
LisätiedotSuomen kielen Osaamispyörä -työkalu
Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä
LisätiedotEi-yhteydettömät kielet [Sipser luku 2.3]
Ei-yhteydettömät kielet [Sipser luku 2.3] Yhteydettömille kielille pätee samantapainen pumppauslemma kuin säännöllisille kielille. Siinä kuitenkin pumpataan kahta osamerkkijonoa samaan tahtiin. Lause 2.25
LisätiedotKielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi
Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö
Lisätiedot1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11
Luku 1. Johdanto 11 1.5. Fonologia Koska muinaisbabylonian puhujia ei enää ole jäljellä, tietomme siitä, miten kieltä äännettiin, täytyy perustua muihin lähteisiin. Koska kieli oli unohduksissa noin kahden
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotPuhekorpukseet. Puhekorpukset ja puhetietokannat. Puhekorpus. Martti Vainio
Puhekorpukset ja puhetietokannat Puhekorpus Puhekorpukset Martti Vainio Määritelmä: Puhutun kielen korpus (engl. spoken language corpus) on mikä tahansa kokoelma puheäänitteitä, joka on tietokoneen luettavassa
LisätiedotSuomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit
Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SZU A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit
LisätiedotSisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset
Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen
LisätiedotFORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus
FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): Formaali kieli: aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus esim. SSM:n tai EBNF:n avulla Semantiikka:
LisätiedotPuhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio
Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio Nicholas Volk 7.2.2008 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Idea Äänteet ovat stabiileimmillaan keskellä äännettä, joten mallinnetaan siirtymät äänteestä
LisätiedotSUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ?
SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ? Matti Miestamo Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos Suomi on omituinen ja vaikea
LisätiedotMonikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
LisätiedotTieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja
LisätiedotFM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu
FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen
LisätiedotOulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
LisätiedotKielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
LisätiedotKIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia
KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia 20.9.2017 Kielen kehitys ennen kouluikää: 7-9 kk Vauva jokeltelee monipuolisesti 10-15 kk Vauva osaa käyttää eleitä
LisätiedotKURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET
KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa
LisätiedotFonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet
Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.
Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja
LisätiedotHaasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit
Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/
LisätiedotKirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista
Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen
LisätiedotAutomaatit. Muodolliset kielet
Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten
Lisätiedot