JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/2013 KUNNANHALLITUS SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/2013 SISÄLLYSLUETTELO 146 SÄHKÖNTOIMITTAJAN VALINTA AJANJAKSOLLE JUUPAJOEN VANHUSTYÖN JA VANHUSPALVELUIDEN SUUNNITELMA JUUPAJOEN TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN ERON MYÖNTÄMINEN TAIJA HELETOJALLE KUNNAN LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ JA TÄYDENNYSVALINNAT YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON SEUTUSELVITYS/SOPIMUSLUONNOS JUUPAJOEN, KANGASALAN JA PÄLKÄNEN KUNTIEN SEKÄ ORIVEDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ YHTEISTOIMINNASSA KYSELY KUNNILLE KUNTALAIN KOKONAISUUDISTUKSESTA TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT TILAISUUDET JA TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT KIRJELMÄT

2 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ KUNNANHALLITUS Kokouksen paikka ja aika Juupajoen kunnanvirasto, tiistaina klo Läsnäolevat jäsenet Muut läsnäolevat Hannu Hämylä Juha Soikka Tarja-Riitta Koskinen Anne Markkula Mirja Saarinen Janne Salomaa Heikki Sikiö Martta Lepistö Yrjö Rintamäki Jani Jauhiainen Aarno Niemelä Antti Rahkonen Pirkko Lindström Pekka Maasilta Sirkka Viiala Mervi Korhonen puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen varajäsen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kunnanjohtaja tekninen johtaja, poistui klo perusturvajohtaja, saapui klo pöytäkirjanpitäjä Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Anne Markkula ja Yrjö Rintamäki. Allekirjoitukset Puheenjohtaja Hannu Hämylä Pöytäkirjanpitäjä Mervi Korhonen Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Juupajoella Anne Markkula pöytäkirjantarkastaja Yrjö Rintamäki pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja pidetään nähtävillä kunnanvirastossa klo

3 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ SÄHKÖNTOIMITTAJAN VALINTA AJANJAKSOLLE Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, p Juupajoen kunta on Skapat Energian toimesta pyytänyt tarjousta sähkön oston hankintasopimuksesta. Hankintasopimuksella tarkoitetaan sähkönmyyntisopimusta, jossa sovitaan hintamekanismista ja marginaalista Asiakkaan sähköenergian hinta määräytyy Nasdaq OMX Oslo ASA:n sähköpörssistä kiinnitysajankohdan perusteella tai mikäli hinnan kiinnitystä ei ole tehty, hinta määräytyy toteutuneen HELSPOT-kuukausihinnan perusteella. SÄHKÖENERGIAN HINNOITTELU Nasdaq OMX Oslo Asa tuotteet: ENOM, ENOQ, ENOYR, HELSPOT(kuukausi), jäljempänä Tuote. Tuotteen hinta tulee voida asiakkaan halutessa kiinnittää 3-5 erässä/tuote (pl. HELSPOT, ENOM). Aluehintaerotuotteet: Tuotetta vastaava SYHEL tuote, jäljempänä CfD. Mikäli kiinnitettävälle tuotteelle ei noteerata vastaavaa CfD:tä, on CfD:n kiinnittäminen oltava mahdollista käyttäen tuotetta lähinnä olevan tuotteen CfD:tä. Aluehintaerotuotteen hinta (CfD) tulee voida kiinnittää eri ajankohtana kuin tuotteen hinta kiinnitetään ja myös se on voitava kiinnittää 3-5 erässä. HINTAMEKANISMI JA HINNAN MÄÄRÄYTYMINEN KIINNITYSAJANKOHDALLA NASDAQ OMX OSLO ASA:STA: Sähkönmyyjä sai tarjota kolmella vaihtoehdoisella hintamekanismilla. Hintamekanismi vaihtoehdot ovat: Tuote+CfD+marginaali (tuotteet M, Q, YR sekä CFD määräytyvät joko kiinnitysajankohdan 1) myyntilaidan (best seller) mukaisesti 2) avg+closing price tai 3) ostotoimeksiantona. Tarjouksen on jättänyt 5 sähköntoimittajaa. 1) Nordic Green Energy Oy 2) Koillis-Satakunnan Sähkö Oy 3) Keravan Energia Oy 4) Kymenlaakson Sähkö Oy 5) Turku Energia Oy Kaikki tarjoajat ovat olleet kelvollisia tarjoamaan. Skapat Energia Oy suosittelee sähköntoimittajaksi Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:tä, jonka tarjous oli edullisin.

4 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tarjousvertailussa ENOYR -marginaalituotteen hinta ratkaisi, sillä hinnankiinnitykset pyritään tekemään pääsääntöisesti vuosituotteilla. Kuukausi- ja kvartaalituotteen marginaali saa olla enintään 1 /MWh korkeampi kuin vuosituotteen marginaali.marginaalitarjouksen tuli olla samansuuruinen koko sopimusjaksolle (3 vuotta). Edellä mainitut valintaperusteet esitettiin tarjouspyynnössä. Avauspöytäkirja ja vertailut ovat pöytäkirjan liitteenä. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus hyväksyy Skapat Energia Oy:n suositteleman sähköntoimittajan, Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:n tarjouksen sähkön myynnistä ajalle , sekä valtuuttaa teknisen johtajan tekemään hintakiinnityksen. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

5 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ JUUPAJOEN VANHUSTYÖN JA VANHUSPALVELUIDEN SUUNNITELMA Hyvinvointilautakunta Valmistelija: perusturvajohtaja Sirkka Viiala, p vs. vanhuspalvelujohtaja Taija Heletoja, p Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) eli vanhuspalvelulaki on tullut voimaan Lain tavoitteena on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia ja terveyttä ja lisätä mahdollisuuksia vaikuttaa palvelujen kehittämiseen kunnassa. Tavoitteena on parantaa iäkkäiden henkiöiden mahdollisuutta saada laadukkaita palveluja sekä vaikuttaa palvelujensa sisältöön ja toteuttamiseen. Kunnan on laadittava valtuustokausittain suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi ja arvioitava vuosittain palvelujen riittävyyttä ja laatua (5 ). Lain 5 :ää sovelletaan alkaen. Liitteenä olevan Juupajoen kunnan ikäihmisten hyväksi laaditun suunnitelman on laatinut työryhmä, johon on kuulunut vanhuspalveluista vastaavat esimiehet, Taija Heletoja, Terhi Lahtinen ja Eila Kallonen, henkilöstön edustajat Ulla Nurkkala ja Elsa Hyvönen, hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Mirja Saarinen ja perusturvajohtaja Sirkka Viiala. Työryhmä on erikseen kuullut asiantuntijoita terveydenhuollon puolelta sekä järjestöjä ja seurakuntaa vanhusneuvoston kautta. LIITE 5: Juupajoen vanhustyön ja vanhuspalveluiden suunnitelma EHDOTUS (perusturvajohtaja): Hyvinvointilautakunta esittää liitteenä olevan Juupajoen vanhustyön ja vanhuspalveluiden suunnitelman vuosille kunnanhallituksen käsiteltäväksi ja valtuuston hyväksyttäväksi. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Kunnanhallitus EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy esityslistan liitteen mukaisen Juupajoen vanhustyön ja vanhuspalveluiden suunnitelman vuosille

6 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

7 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ JUUPAJOEN TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Kunnanhallitus Kangasalavetoinen yhteistoiminta-alue purkaantuu Ko. ajankohdasta lukien myös Juupajoen terveyspalvelujen järjestäminen on avoinna. Asiaa on käsitelty kunnanvaltuustossa Juupajoen kunta on esittänyt seuraavat vaihtoehdot tilanteen ratkaisemiseksi: 1) Kangasalan kunta jatkaa terveyspalvelujen järjestämistä Juupajoelle vielä vuoden ) Juupajoen kunta ottaa terveyspalvelujen järjestämisvastuun itselleen. Valtuusto on kokouksessaan valtuuttanut kunnanhallituksen toteuttamaan valmistelevia toimenpiteitä, joita varautuminen terveydenhuollon omaan järjestämisvastuuseen edellyttää. Lisäksi kunnanhallitus on esittänyt Kangasalan kunnalle virallisen pyynnön, että Kangasalan kunta toimisi Juupajoen terveyspalvelujen järjestäjänä vielä vuoden 2014 ja että välittömästi käynnistetään neuvottelut sitä koskevan terveydenhuollon yhteistoimintasopimuksen laatimiseksi. Asiasta on käyty Kangasalan kutsusta viranhaltijaneuvottelu ja Kangasalan kunnanhallitus on keskustellut asiasta epävirallisessa suunnittelukokouksessaan Kangasala on ilmoittanut, että se odottaa valtiolta ohjausta asian hoitamisessa. EHDOTUS (Kj): Merkitään tiedoksi terveyspalvelujen tämänhetkinen tilanne. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Kunnanhallitus Valtiovarainministeriö kutsui Juupajoen, Kangasalan, Oriveden, Pälkäneen ja Tampereen edustajat neuvotteluun, jonka tarkoituksena oli saada tilannekuva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen tilanteesta ja Paras-puitelain mukaisten yhteistoimintavelvoitteiden täyttymisestä alueella.

8 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Neuvottelussa ministeriön edustajat velvoittivat kunnat ilmoittamaan mennessä näkemyksensä siitä, kuinka alueen tilanne ratkaistaan ja kuinka sotepalvelut Juupajoella vuoden 2014 alkaen järjestetään. Kunnat ovat käsitelleet asiaa toimielimissään seuraavasti: - Juupajoen kunnanvaltuusto Oriveden kaupunginvaltuusto Tampereen kaupunginhallitus Pälkäneen kunnanvaltuusto ja - Kangasalan kunnanvaltuusto Ministeriöstä saadun tiedon mukaan valtion ohjauskirje kuntiin koskien Juupajoen sote -palvelujen järjestämistä oli tarkoitus saada viikon 24 aikana. Kangasalan kunnanhallitus (kokous ) piti jatkoneuvottelujen edellytyksenä tietoa siitä, mikä on valtion linjaus em. kuntien kannanottojen perusteella. Juupajoen kunta kutsui Kangasalan kunnanhallituksen puheenjohtajan ja viranhaltijajohdon neuvotteluun perjantaiksi klo Perjantaina klo ylijohtaja Päivi Laajala ilmoitti puhelimitse, että kirje viivästyy sosiaali- ja terveysministeriön käsittelyn johdosta. Näin ollen em. neuvottelu Kangasalan kunnan kanssa peruttiin. Valtiovarainministeriön kirje saapui kuntiin perjantaina klo Kirjeessä todetaan seuraavaa: Tilanteesta saamansa kokonaiskuvan perusteella valtiovarainministeriö katsoo, että Juupajoen kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on pyrittävä ensisijaisesti turvaamaan kuntaliitoksella. Ratkaisuna tulisi tavoitella sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestettäisiin Juupajoen kunnalle samassa kokonaisuudessa kuin Oriveden kaupungille jo vuoden 2014 alusta lukien, vaikka kuntaliitos tulisi voimaan vasta myöhemmin. Ministeriö huomauttaa, että yhdistymisselvityksissä tulee pyrkiä kuntarakennelain mukaisiin ratkaisuihin tai vaihtoehtoisesti hakea lain määrittelemästä selvitysalueesta poikkeusta. Ministeriö seuraa alueen tilannetta. Yhteenvetona ministeriön kirjeestä voidaan todeta, että koska ministeriö esittää Juupajoen sote -palvelujen järjestämistä Tampereen kaupungin toimesta jo vuoden 2014 alusta, on epätodennäköistä, että Kangasalan kunta muuttaa tekemäänsä valtuuston linjausta asiassa.

9 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Asiaa selvitetään tarkemmin kokouksessa. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi valtiovarainministeriön kirjeen. Kunnanhallitus toteaa, että neuvotteluteitse tavoitellaan yhteistyötä terveyspalvelujen järjestämisessä Tampereen kaupungin kanssa. Lisäksi kunnanhallitus valtuuttaa kunnanjohtajan valmistelemaan siirtymistä omaan järjestämisvastuuseen kunnan terveyspalvelujen osalta lukien, mikäli Tampereen kaupungin kanta asiaan ei muutu myönteiseksi. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Kunnanhallitus Kangasalan kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan , että valtiovarainministeriön ohjauksen mukaisesti Tampereen kaupungin tulee järjestää Juupajoen terveyspalvelut samassa kokonaisuudessa kuin Oriveden kaupungin terveydenhuoltopalvelut. Tampereen johdon kanssa käydyssä neuvottelussa on kuultu Tampereen kaupungin virallinen kanta ministeriön ohjauskirjeeseen, joka on, että Tampere ei tule toimimaan Juupajoen kunnan terveyspalvelujen järjestäjänä. Asiaan liittyen on järjestetty valtuuston iltakoulu , jossa käytiin läpi eri toimintavaihtoehdot. Juupajoen sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuus muodostuu seuraavasti: Toimialan nettomenot ovat 6,5 milj. euroa vuodessa. Tämä jakautuu edelleen eri vastuualueille: hallinto ja sosiaalityö 1,3 milj. euroa, vanhuspalvelut 1,5 milj. euroa, perusterveydenhuolto 1,2 milj. euroa, erikoissairaanhoito 2,5 milj. euroa ja ympäristöterveydenhoito euroa. Henkilökuntaa sosiaalitoimen palveluksessa on n. 30 hlöä ja Juupajoen terveysasemalla 7 hlöä. Sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tuottamiseen liittyen on kunnalla ja yhteistoiminta-alueella lukuisia määrä ostopalvelusopimuksia yksityisten ja julkisten palvelujentuottajien kanssa mm. lääkäri- ja hammaslääkäripalveluista.

10 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Yhteistoiminta-alueen purkautumisen johdosta on Juupajoella pohdittu useita eri toimintavaihtoehtoja. Toukokuussa tilattiin selvitys FCG Tietojohtaminen Oy:ltä siitä, mitä sosiaali- ja terveystoimen järjestämisvastuu kunnalle tarkoittaa. Selvitys on ollut valtuuston käsittelyssä Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisulkoistus on ollut yhtenä vahvana vaihtoehtona Rääkkylän, Tohmajärven ja Puolangan malliin. Kokonaisulkoistaminen tuo tietyltä osin turvaa palvelujen järjestämiseen, koska yksityisillä palvelujentuottajilla on kuntaa paremmat mahdollisuudet rekrytoida ammattitaitoista henkilökuntaa. Ulkoistamisen kautta olisi myös mahdollista saada uusia toimintakäytänteitä ja vaihtoehtoisia asiointisuuntia nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Kokonaisulkoistamiseen liittyy merkittävänä tekijänä palvelujen kilpailuttaminen ja hankintalain muotomääräykset. Kilpailuttaminen erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta on raskas ja pitkällinen prosessi. Hankintalain suorahankintamenettelyä ja sen kriteerejä sekä kilpailutuksen mahdollista aikataulua on selvitetty asiantuntijoiden kanssa. Yksityisten palveluntuottajien taholta on ollut kiinnostusta sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisulkoistusvaihtoehtoon. Myös Mänttä-Vilppulan kanssa on selvitetty mahdollista yhteistyötä erityisesti palvelujen kilpailuttamisessa, koska Mänttä-Vilppulassa on meneillään merkittävän suuri kilpailutus, jonka kautta olisi mahdollisuus saada synergiaetuja. Terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelut tullaan hankkimaan Mänttä-Vilppulan kaupungilta, jonka kanssa Juupajoella on yhteistyötä myös muiden ICT -palvelujen osalta. Kuntaliitosselvitys Juupajoki-Orivesi on juuri käynnistymässä. Valtiovarainministeriön esityksestä em. kuntaliitosselvitys kytketään osaksi Tampereen kaupunkiseudun elinvoimaselvitystä. Asialle on kaupunkiseudun ohjausryhmän hyväksyntä Kuntaliitosselvityksen tavoiteaikataulu on asetettu siten, että selvitystyö asiakirjoineen olisi valmis tammikuussa Oriveden kaupunki kuuluu Tampereen sote -yhteistoiminta-alueeseen ja lukien Tampere järjestää kaikki Oriveden sosiaali- ja terveystoimenpalvelut. Tässä tilanteessa ja eri toimintavaihtoehtojen puntaroinnin jälkeen Juupajoen kunnan päätösvalmistelussa on päädytty esittämään, että sote -palvelujen kokonaisulkoistukseen ei tässä vaiheessa lähdetä vaan palvelut järjestetään omana toimintana hyödyntäen eri palvelujen tuotantovaihtoehtoja ja yhteistyömalleja.

11 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että Kangasalan yhteistoimintaalueen purkautuessa Juupajoen kunta ottaa järjestämisvastuun sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudesta lukien ja yhteistoiminta-alueen hoidossa olleet palvelut, lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa, siirretään kunnan omaksi toiminnaksi. Lisäksi kunnanhallitus esittää, että valtuusto valtuuttaa kunnanhallituksen neuvottelemaan ja hyväksymään sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen liittyvät sopimukset ja mahdolliset sopimusten siirrot. Edelleen kunnanhallitus päättää, että kunnan hallintosäännön muutoksen valmistelu aloitetaan välittömästi siten, että uusi hallintosääntö astuu voimaan ja se sisältää sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon uudelleen järjestelyn. PÄÄTÖS: Juha Soikka teki esityksen suorahankinnasta Pihlajalinnalta. Hänen ehdotustaan ei kannatettu, joten se raukesi. Valtuusto Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan päätösesityksen. Juha Soikka jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. PÄÄTÖS: Keskustelun kuluessa valtuutettu Juha Soikka esitti asian palauttamista kunnanhallitukselle uudelleen käsiteltäväksi. Hänen esitystään kannattivat valtuutetut Leo Lakiasuo ja Hannu Hämylä. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että on tehty kunnanhallituksen pohjaehdotuksesta poikkeava esitys ja on äänestettävä. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä seuraavasti: ne jotka kannattavat kunnanhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Juha Soikan esitystä äänestävät ei. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 7 jaa -ääntä ja 12 ei -ääntä. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto on äänestyksen jälkeen äänin 7-12 hyväksynyt Juha Soikan esityksen asian palauttamisesta kunnanhallitukselle uudelleen käsiteltäväksi. Pöytäkirjan liitteenä äänestysluettelo.

12 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Valtuusto päätti kokouksessaan palauttaa kunnan terveyspalvelujen järjestämisasian uudelleen valmisteluun. Eri toimintavaihtoehtojen selvittelyä on jatkettu viranhaltijoiden toimesta. Asiasta on myös käyty neuvottelua luottamushenkilöjohdon kanssa. Tilannekatsaus Juupajoen kunnan terveyspalvelujen järjestäminen lukien on avoinna. Tilanteeseen on jouduttu, koska Kangasalan kunta irtisanoi Kangasala-Pälkäne- Orivesi-Juupajoki yhteistoiminta-alueen sopimuksen päättymään sen jälkeen, kun Orivesi oli ensin sopimuksesta irtautunut. Juupajoen kunta olisi toivonut yhteistoiminta-alueen jatkavan edelleen. Yhteistoiminta-alue muodostettiin aikanaan Paras-lainsäädännön velvoittamana vuoden 2011 alusta. Kangasala ja Pälkäne valmistelevat keskinäistä sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-aluetta, joka käynnistyy ensi vuoden alusta. Orivesi ja Tampere puolestaan ovat muodostaneet yhteistoiminta-alueen, johon osa Oriveden sosiaalipalveluista siirtyi jo lukien ja kokonaisuudessaan sotepalvelut järjestetään Tampereen toimesta lukien. Juupajoen kunta on pyrkinyt lukuisten neuvottelujen avulla pääsemään mukaan em. uusiin yhteistoiminta-alueisiin, mutta sekä Kangasala että Tampere ovat evänneet Juupajoen mukaanpääsyn. Juupajoen kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää sosiaali- ja terveystoimen palvelut asukkailleen (2020 asukasta). Järjestämisvastuu tässä tarkoittaa mm. seuraavaa: - vastuuta kuntalaisille siitä, että laissa turvattuja tai muita palveluja on saatavilla ja että kuntalaiset saavat nämä palvelut lain edellyttämällä tavalla (tarve/määrä/laatu) - vastuuta palvelujen järjestämis-/tuotantotavasta (oma tuotanto, yhteistoiminta, ostopalvelut) sekä - vastuuta palvelujen rahoituksesta ja riittävien voimavarojen varaamisesta palvelujen järjestämiseen. Juupajoen kunta ei kuitenkaan pysty tuottamaan kuin murto-osan sote- palveluista itsenäisesti ilman yhteistyötä naapurikuntien ja/tai yksityisten palveluntuottajien kanssa. Juupajoen kunnassa on vain pieni terveysasema (lääkärin vastaanotto, hammaslääkäri, terveydenhoitajat, laboratorio, fysioterapia); kaikki muut

13 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ terveyspalvelut ja sosiaalipalveluistakin merkittävä osa tuotetaan tällä hetkellä Orivedeltä, Kangasalta tai Tampereelta. Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön toimesta on pyritty ratkaisemaan tilannetta neuvotteluin ja valtiovarainministeriön ohjauskirjeellä. Ministeriö käynnisti neuvottelut maaliskuun 2013 alussa ja valtion ohjauskirje kuntiin saatiin vasta Juupajoen kunnasta on pyydetty STM:n apua tilanteeseen jo marraskuussa Terveyspalvelujen turvaamiseksi valtiovarainministeriö on suosittanut Juupajoelle kuntaliitosselvityksen käynnistämistä ja esittää, että kunnan terveyspalvelut vuonna 2014 järjestettäisiin samassa kokoonpanossa Oriveden kaupungin kanssa eli Tampereen kaupungin toimesta. Tampereen kaupunki on edelleen kieltäytynyt (neuvottelu ) Juupajoen palvelujen järjestämisestä huolimatta valtiovarainministeriön esityksestä. Juupajoen kunnanvaltuusto on esittänyt Oriveden kaupungille kuntaliitosneuvottelujen käynnistämistä. Oriveden kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen ja virallisesti neuvottelut on aloitettu elokuussa 2013 ja ne on tarkoitus saattaa päätökseen tammikuussa Neuvottelujen tavoitteena on kuntaliitos 2015, mikäli kunnat aikanaan neuvottelutuloksen hyväksyvät. Tässä tilanteessa Juupajoen kunta on pakotettu ottamaan lakisääteinen terveyspalvelujen järjestämisvastuu vuodeksi itselleen. Juupajoen kunta on toivonut viimeiseen saakka, että kuntayhteistyö ratkaisisi tilanteen varsinkin nyt, kun kuntaliitosneuvottelut on käynnistetty. Yhteistyöneuvottelujen venyminen syksyyn on ollut Juupajoen kunnasta riippumatonta. Mahdollisten yhteistyökuntien lopulliset vastaukset saatiin valtiovarainministeriön asettamasta aikataulusta johtuen vasta alkusyksystä. Vaihtoehdot palvelujen tuottamiseen Kangasalan yt-alueen purkautumisen myötä Juupajoen kunnan palvelukseen siirtyy vain 7 terveydenhuollon työntekijää: 2 terveydenhoitajaa, 2 sairaanhoitajaa, fysioterapeutti, laitosapulainen ja terveyskeskusavustaja. Muiden palvelujen osalta on neuvoteltava tai kilpailutettava uudet palvelusopimukset. Lääkärin vastaanottopalvelujen ja suun terveydenhuollon palvelujen osalta olisi mahdollista siirtää Kangasalan nimissä olevat ostopalvelusopimukset Juupajoen kunnalle ja hyödyntää sopimuksissa olevat optiovuodet. Joidenkin palveluiden osalta Juupajoen kunnalla olisi mahdollisuus hankkia palvelut yhteistyökunnilta. Esim. vammaispalvelut ja lääkäripäivystys on Kangasalan kunta ilmoittanut myyvänsä tarvittaessa Juupajoelle. Edelleen kuitenkin Kangasala on syykuussa ilmoittanut, että jatkossa Juupajokea kohdellaan ulkokuntana, joka tarkoittaa palveluhintojen korottamista. Alkuvaiheessa Kangasala on todennut, että tulee varautua vähintään 5 % korotuksiin.

14 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tampereen kaupunki on myös ilmoittanut, että Juupajoella on tarvittaessa mahdollisuus hankkia palveluja heidän kauttaan Orivedellä sijaitsevista toimipisteistä, mutta tietoa tarjolla olevista palveluista, palvelujen kustannuksista tai kustannustasosta ei ole saatu. Tilanteessa, jossa Juupajoen kunta pyrkii saamaan terveyspalvelutoiminnan turvaamiseen tarvittavat sopimukset naapurikunnilta, ei ole saatu riittävää kustannusarviota. Yksittäisten palvelukokonaisuuksien (lääkäri ja hammaslääkäri) osalta kustannukset tuleville vuosille ovat tiedossa, mutta tämä ei riitä kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelukustannusten arvioimiseen. Tässä vaihtoehdossa Juupajoen kunta on täysin muiden kuntien sanelupolitiikan armoilla. Karkeasti voidaan kuitenkin arvioida, että vuoden 2013 tasoa alempiin kustannuksiin ei olisi mahdollista päästä, koska mitään siihen viittaavaa ei kuntien välisissä keskusteluissa ole tullut esiin. Juupajoen kunnalla ei ole käytettävissään sellaista terveydenhuollon asiantuntemusta, joka mahdollistaisi hoitoketjujen sujuvuuden parantamisen tai nykyistä kustannustehokkaampien prosessien luomisen ja sitä kautta menotason alentamisen nykyisestä. Kun huomioidaan toiminnallinen näkökulma, sote-palvelujen tuottaminen lukuisten erillisten palvelusopimusten kautta vaatii huomattavan paljon asiantuntemusta ja työpanosta. Juupajoen kunnan sote -vastuualueen koko hallintohenkilöstön muodostavat perusturvajohtaja, määräaikainen sosiaalityöntekijä, määräaikainen vanhustyönjohtaja ja kanslisti. Kunnan koko sote -palvelujärjestelmän hoitaminen näin pienessä yksikössä on erittäin riskialtista. Jo yksi henkilövaihdos saattaisi vaarantaa kokonaisuuden toimivuuden. Sopimusten neuvottelu, valvonta ja koordinointi edellyttäisi huomattavan lisäresurssin palkkaamista, joka ei ole tarkoituksenmukaista kuntaliitosneuvottelutilanteessa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisulkoistus on yksi vaihtoehto, jolla kunnan terveyspalvelut kuntalaisille voidaan turvata. Kokonaisulkoistaminen tarkoittaa kunnan kaikkien (viranomaistoimintoja lukuun ottamatta) sosiaali- ja terveyspalveluiden hankkimista yksityiseltä palvelujen tuottajalta ostopalveluna. Laissa julkisista hankinnoista todetaan, että hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Hankintalain mukaan hankinnassa on käytettävä ensisijaisesti avointa tai rajoitettua menettelyä. Neuvottelumenettelyä, suorahankintaa, kilpailullista neuvottelumenettelyä ja puitejärjestelyä voidaan käyttää :ssä säädetyin edellytyksin

15 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Suorahankinnalla tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisematta hankintailmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai usean toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista. Hankintalain mukaan hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos: 1. avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia taikka sopivia tarjouksia ja alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja ei olennaisesti muuteta; 2. teknisestä, taiteellisesta tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan; 3. sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi; 4. hankittava tavara valmistetaan vain tutkimusta, kokeilua, tuotekehitystä tai tieteellistä tarkoitusta varten eikä kyseessä ole massatuotanto tavaran valmistamisen taloudellisen kannattavuuden varmistamiseksi tai tutkimus- ja kehityskustannusten kattamiseksi; 5. hankinta koskee raaka-ainemarkkinoilla noteerattuja ja sieltä hankittavia tavaroita; 6. tavarat hankitaan erityisen edullisesti liiketoimintansa lopettavalta toimittajalta, pesänhoitajalta tai selvittäjältä maksukyvyttömyysmenettelyn, akordin tai vastaavan menettelyn seurauksena; taikka 7. kyseessä on palveluhankinta, joka tehdään suunnittelukilpailun perusteella ja joka on suunnittelukilpailun sääntöjen mukaan tehtävä kilpailun voittajan kanssa, tai jos voittajia on useita, näistä jonkun kanssa; tällöin kaikki voittajat on kutsuttava osallistumaan neuvotteluihin. Elokuun lopussa ( ) pidetyssä valtuuston iltakoulussa todettiin, että sotepalvelujen hankinta avoimella menettelyllä voisi niukasti olla vielä mahdollista toteuttaa määräaikojen puitteissa, mutta palvelutoiminnan käynnistyminen 2014 vuoden alussa voisi olla vaarassa johtuen toimintojen siirtymiseen tarvittavan ajan lyhyydestä. Tämän vuoksi on selvitetty myös suorahankintamenettelykriteereiden soveltuminen kohdan 3. perusteella: sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi. Juupajoen kunnalla on ollut perusteltu syy luottaa siihen, että valtiovallan ohjauksella pienen kunnan terveyspalvelut voidaan turvata. Varsinkin, kun kunta itse ei ole ollut aiempia sopimuksia purkamassa vaan on tavoitellut yhteistyön jatkumista. Tilanne on siis ollut Juupajoen kunnasta riippumaton. Tästä johtuen kunta ei lähtenyt aiemmin valmistautumaan, ministeriön neuvottelujen ollessa kesken, kilpailuttamisprosessiin vaan on käynnistänyt kuntaliitosneuvottelut kuten ministeriö edellytti. Juupajoen kunnan ao. resurssit ovat niin vähäiset

16 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ (kunnanjohtaja ja perusturvajohtaja), että kilpailuttamisprosessiin ja palvelukuvausten laadintaan olisi tullut hankkia ulkopuolista asiantuntemusta. Monien päällekkäisten muutosprosessien toteuttaminen pienen kunnan resurssein on mahdotonta. Kilpailuttamisprosessin sijaan valitsimme kuntaliitosneuvottelut varsinkin, kun voimaan tullut kuntien rakennelaki asetti selvitysvelvollisuuden kunnille. On selvää, että Juupajoen kunnan perusterveydenhuollon kilpailuttaminen vain vuodeksi ei ole kiinnostava palvelun tarjoajien näkökulmasta (hankintakokonaisuus n. 1,4 milj. euroa/v). Palvelujen käynnistäminen vuodeksi kerrallaan aiheuttaa huomattavan määrän muutoskustannuksia, jotka sälytettäisiin luonnollisesti Juupajoen kunnan maksettavaksi, jos palveluntuottajaa ylipäätänsä olisi mahdollista saada. Mikäli kilpailuttamisen kohteeksi valittaisiin kunnan sotepalvelut kokonaisuudessaan, hankintakokonaisuuden euromäärä olisi tässäkin tapauksessa vain n. 7 milj. euroa. Kuntaliitosneuvottelujen ollessa kesken, kilpailuttaminen olisi siis voinut koskea vain yhtä vuotta. Pihlajalinna Oy on tarjonnut Juupajoen kunnalle sote-palvelujen kokonaisulkoistusta yhden vuoden sopimuksella ja mahdollisilla optiovuosilla (1+1). Tarjouksen mukaan yhtiö sitoutuu tuottamaan Juupajoen kunnan koko sote-palvelut n euroa nykytasoa halvemmalla. Taloudellinen näkökulma huomioiden Pihlajalinna Oy:n tarjous varmistaisi, että Juupajoen kunnan sote-palvelut vuodelle 2014 tuotetaan huomattavasti edullisemmin kuin kunnalla olisi mahdollisuus neuvotella itsenäisesti erillisten palvelusopimusten mallissa. Toiminnallisesti Pihlajalinna Oy:n tarjous on luotettava, koska heillä on toimintaa Juupajoen naapuri- ja lähikunnissa (Jämsä, Mänttä-Vilppula, Kangasala, Tampere). Näin ollen Pihlajalinna Oy:llä on mahdollisuus tarjota jopa nykyistä kattavammat terveyspalvelut juupajokelaisille lähietäisyydellä. Pihlajalinna Oy tarjoaa myös ison yhtiön asiantuntemuksen ja toimintavarmuuden pienen kunnan terveyspalvelujen tuottamiseen. Tampereen kaupungin edustajat ovat alustavissa keskusteluissa pitäneet myönteisenä vaihtoehtona Juupajoen kunnan vallitsevissa olosuhteissa sote - kokonaisulkoistusta 2014 vuoden ajaksi. Vaihtoehto tasapainottaa Juupajoen taloutta ja turvaa palvelut siirtymävaiheessa, jonka aikana Tampereen kaupunki ei ole katsonut voivansa ottaa järjestämis- tai tuotantovastuuta. Tällä näkemyksellä on merkitystä, koska mikäli Juupajoki-Orivesi kuntaliitos toteutuu, Tampereen kaupunki toimii alueen sote-palvelujen järjestäjänä. Hankintasopimus Pihlajalinna Oy:n kanssa on tilapäinen ratkaisu, jotta Juupajoen kunnan terveyspalvelut voidaan turvata vuodelle Keväällä 2014 selviää toteutuuko kuntaliitos Juupajoen ja Oriveden välillä lukien. Mikäli

17 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ kuntaliitos toteutuu, Juupajoen kunnan sote-palvelut liitetään Tampereen yhteistoiminta-alueeseen. Mikäli kuntaliitos ei toteudu, Juupajoki käynnistää sotepalvelujen kilpailuttamisprosessin tai yhteistyömahdollisuuksien selvittämisen uusien kuntasuuntien kanssa. Päätöksentekoon vaikuttaa myös se, että valtakunnallisen sote-rakennelain on määrä tulla voimaan lukien. Rakennelain linjausten mukaan alle asukaan kunnalla ei ole jatkossa oikeutta järjestää itsenäisesti mitään sote-palveluja. Kokonaisulkoistaminen aiheuttaa huomattavasti muutoksia sote-henkilöstön näkökulmasta, koska henkilöstö siirtyy yksityisen yhtiön palvelukseen. Juupajoen kunnan sosiaalipalvelujen henkilökuntaa on informoitu tilanteesta ja eri vaihtoehdoista yhteistyötoimikunnan kokouksissa sekä elokuussa pidetyissä henkilökuntainfoissa. Juupajoen terveysaseman kuukausittaisissa henkilökuntakokouksissa on myös käyty kunnan edustajien toimesta kertomassa terveyspalvelujen muutokseen liittyvistä asioista. Nyt esitettävä toimintamalli aiheuttaa muutoksia myös kuntalaisten palveluihin ja osittain myös totuttuihin asiointisuuntiin. Ympäristöterveydenhuollon osalta tullaan muodostamaan yhteistoiminta-alue Kangasala-Pälkäne-Juupajoki siten, että sopimus kattaa vuoden Asia tuodaan erillisenä päätöksentekoon. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että - Juupajoen kunta ottaa järjestämisvastuun sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudesta lukien ja Kangasalan yhteistoiminta-alueen hoidossa olleet palvelut, lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa, siirretään kunnan omaksi toiminnaksi. - Juupajoen kunnan sosiaali- ja terveystoimen palvelut ulkoistetaan väliseksi ajaksi kokonaisuudessaan lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa ja virkavastuulla hoidettavia tehtäviä. - sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuutta koskeva suorahankinta väliseksi ajaksi tehdään Pihlajalinna Oy:ltä. Suorahankinnan edellytykset täyttyvät tässä tapauksessa hankintalain 27 :n mukaan, kun sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa ja koska hankinnan tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, jota ilman hankintayksikkö ei voi täyttää lakisääteisiä velvoitteitaan. Kyseessä on tilapäinen järjestely johtuen kuntayhteistyön purkautumisesta ja meneillään olevista kuntaliitosneuvotteluista. Suorahankinta tehdään voimassaoloajan osalta vain siinä laajuudessa kuin se on ehdottoman välttämätöntä.

18 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ kokonaisulkoistuksessa ao. henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella yhtiön palvelukseen - kunnan hallintosäännön muutoksen valmistelu aloitetaan välittömästi siten, että uusi hallintosääntö astuu voimaan lukien ja se sisältää sosiaalija terveystoimen palvelutuotannon yllä mainitulla tavalla ja että - valtuusto valtuuttaa kunnanhallituksen neuvottelemaan ja hyväksymään hankintasopimus ja siihen liittyvät yksityiskohdat. PÄÄTÖS: Keskustelun kuluessa Anne Markkula esitti, että palvelut palautetaan kunnan omaksi tuotannoksi. Yrjö Rintamäki kannatti Anne Markkulan esitystä. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että on tehty kunnanjohtajan pohjaehdotuksesta poikkeava esitys ja on äänestettävä. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä seuraavasti: ne jotka kannattavat kunnanjohtajan esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Anne Markkulan esitystä äänestävät ei. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 4 jaa -ääntä ja 3 ei -ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus on äänestyksen jälkeen äänin 4-3 hyväksynyt kunnanjohtajan esityksen. Pöytäkirjan liitteenä äänestysluettelo.

19 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ ERON MYÖNTÄMINEN TAIJA HELETOJALLE KUNNAN LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ JA TÄYDENNYSVALINNAT Vt. vanhuspalvelujohtaja Taija Heletoja on pyytänyt eroa kunnanvaltuutetun, tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajan, viranomaislautakunnan varapuheenjohtajan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymävaltuuston jäsenen tehtävistä jatkaessaan Juupajoen kunnan palveluksessa vt. vanhuspalvelujohtajana. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se myöntää eron Taija Heletojalle ja toteaa, että Yrjö Rintamäki nousee uudeksi kunnanvaltuutetuksi. Edelleen kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajan, viranomaislautakunnan varapuheenjohtajan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymävaltuuston jäsenen. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

20 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON SEUTUSELVITYS/SOPIMUSLUONNOS JUUPAJOEN, KANGASALAN JA PÄLKÄNEN KUNTIEN SEKÄ ORIVEDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ YHTEISTOIMINNASSA Kunnanhallitus Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta (410/2009) edellyttää, että kuntien on järjestettävä ympäristöterveydenhuolto sellaisessa yksikössä, jossa on ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamiseen vähintään 10 henkilötyövuoden resurssit. Kaikki ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö on keskitettävä samalle toimielimelle. Juupajoen kunta on kuulunut Kangasalan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen yhdessä Oriveden ja Pälkäneen kanssa. Toiminta on sisältynyt terveydenhuollon yhteistoimintasopimukseen, joka päättyy Ympäristöterveydenhuollon osalta kunnat ovat ilmoittaneet (myös Orivesi) halukkuutensa valmistella uusi yhteistoimintasopimus. Yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollon henkilökuntaan kuuluvat terveysvalvonnan johtaja, terveystarkastajat 6 htv, kunnaneläinlääkärit 4 htv, toimistosihteeri 1 htv sekä valvontaeläinlääkäri 0,5 htv (yhteinen virka Valkeakosken seudun kanssa). Tampereen seutukunnat tekivät aikana selvityksen kaupunkiseudun ympäristöterveydenhuollon seutuyhteistyön mahdollisuuksia. Selvittelytyön tuloksena hankkeen ohjausryhmä totesi toukokuussa 2012, ettei kaupunkiseudulla löydy selkeää tahtotilaa yhteisen organisaation tai verkostomallin käynnistämiseen tässä vaiheessa. Kangasalan kunnan talousarviossa 2012 päätettiin, että ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintamahdollisuuksia selvitetään Tampereen seutukunnan lisäksi Valkeakosken alueen kanssa. Valkeakosken ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Valkeakoski, Akaa ja Urjala. Ympäristöterveydenhuollon henkilökuntaan kuuluvat terveysvalvonnan johtaja, terveystarkastajat 8 htv, kunnaneläinlääkärit 3 htv ja toimistohenkilö 1 htv, sekä valvontaeläinlääkäri 0,5 htv. Yksikköön kuuluu myös tällä hetkellä ympäristönsuojelu, jota ei ole näissä laskelmissa huomioitu. Ympäristönsuojelua ollaan eriyttämässä eri yksikköön. Kangasalan ja Valkeakosken ympäristöterveydenhuollon toiminta-alueet ovat toistensa kaltaisia niin asukaspohjaltaan, elinkeinorakenteeltaan kuin yksiköiden toiminnalliselta osalta. Yksiköiden henkilökuntaresurssit ovat samankaltaiset ja jo vuoden 2012 maaliskuusta on alueilla ollut yhteinen valvontaeläinlääkäri.

21 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Eläinlääkintähuollon osalta Kangasalan seutu ja Valkeakosken seutu muodostavat yhteisen päivystysalueen vuoden 2013 alusta. Kangasalan ja Valkeakosken terveysvalvonnan johtajat ovat sijaistaneet toisiaan lomien aikana keväästä 2012 alkaen. Sijaistamisesta tähän saakka saadut kokemukset ovat olleet positiivisia ja järjestely on koettu erittäin hyväksi. Valkeakosken ja Kangasalan seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistyöneuvotteluissa on käsitelty mm. Kangasalan ja Valkeakosken ympäristöterveydenhuollon yksiköiden vertailua sekä mahdollisen yhteisen ympäristöterveydenhuollon järjestämistä. Kummankin seutuyhteistyöalueen sekä niiden yksiköiden tulevaisuuden kannalta on neuvotteluissa nähty tarkoituksenmukaisena muodostaa yksi yhteinen vahva ympäristöterveydenhuollon yksikkö. Yhteisen yksikön toiminta voitaisiin järjestää täysin itsenäisesti niin ympäristöterveydenhuollon kuin siihen kuuluvan eläinlääkintähuollon osalta, mukaan lukien eläinlääkäripäivystys. Kangasalan kunnanjohtaja on nimennyt valmistelutyötä varten työryhmän. Juupajoen kunnan edustajana työryhmässä on ollut perusturvajohtaja Sirkka Viiala. Valkeakosken kaupunginjohtaja on nimennyt vastaavan työryhmän Valkeakosken seudulle. Työryhmät ovat valmistelleet yhdessä Kangasalan ja Valkeakosken alueiden ympäristöterveydenhuollon seutuselvityksen liitteen mukaisesti. Ympäristöterveydenhuollon seutuselvityksestä on keskusteltu yhteislautakunnassa Ympäristöterveydenhuollon henkilökunta on ollut kriittinen yhteistoiminta-alueen laajentamiselle. Selvityksessä on tutkittu kahta kuntakoonpanovaihtoehtoa ympäristöterveydenhuollon järjestämiseksi: - nykyiset neljä kunta, Kangasala, Pälkäne, Juupajoki ja Orivesi muodostavat yhteistoiminta-alueen - Kangasalan ja Valkeakosken ympäristöterveydenhuollon alueet yhdistetään, jolloin syntyy 7 kunnan yhteistoiminta-alue. Vuoden 2014 alusta alkaen ympäristöterveydenhuollon nykyinen yhteistoimintaalue purkautuu. Jotta uuden yhteistoiminta-alueen valmistelu ehditään tehdä, tulee tässä vaiheessa päättää tulevan yhteistoiminta-alueen kuntakokoonpanosta. Yhteistoiminta-alueen sopimus ja hallintosääntöön vaadittavat muutokset valmistellaan loka-marraskuun valtuustoon. Esityslistan liitteenä n:o 2 on Ympäristöterveydenhuollon seutuselvitys. Kangasala- Pälkäne-Orivesi-Juupajoki, Valkeakoski-Akaa-Urjala.

22 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Yhteistoiminta-alueen laajentaminen koskemaan Valkeakoski-Akaa-Urjala aluetta ei edennyt vaan Kangasalan kunnanhallitus päätti jatkaa valmistelua nykyisen yhteistoiminta-alueen pohjalta. Kangasalan kunnanhallitus on päättänyt ympäristöterveydenhuollon jatkovalmistelusta seuraavaa: 1. merkitä tiedoksi ympäristöterveydenhuollon seutuselvityksen, 2. että valmistelua jatketaan nykyisen yhteistoiminta-alueen neljän kunnan kuntakokoonpanon pohjalta, 3. että yhteistyötä Valkeakosken ympäristöterveydenhuollon alueen kanssa jatketaan, 4. että Kangasala toimii tulevalla ympäristöterveydenhuollon alueella vastuukuntana, 5. että ympäristöterveydenhuolto sijoitetaan hallinnollisesti sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen sosiaali- ja terveyskeskukseen ja 6. että sopimusvalmistelua ja kustannusten jaon periaatteiden tarkempaa laadintaa jatketaan selvityksen liitteen mukaisin periaattein Pälkäneen, Juupajoen ja Oriveden kanssa. Kangasalan johdolla on käyty ao. kuntien edustajien kesken valmisteluneuvottelu , jossa on käyty läpi sopimusluonnosta. Keskustelua aiheutti mm. kustannustenjako, johon Kangasalan kunta toivoo muutosta nykyiseen puhtaasti asukaslukuperusteiseen laskentaan. Asian käsittelyä jatketaan elokuussa ja päätöksentekoon yhteistoimintasopimus tullee lokakuussa. Esityslistan liitteenä n:o 3 sopimusluonnos ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminnasta. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaaluevalmistelun. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

23 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Neuvotteluja ympäristötoimen yhteistyöstä on jatkettu kesälomien jälkeen. Suunnitelmissa on ollut muodostaa ympäristötoimen yhteistoiminta-alue, johon kuuluisivat Kangasala, Pälkäne, Orivesi ja Juupajoki. Kustannustenjakoperusteita on esitetty muutettavaksi nykyisestä puhtaasti asukaslukuperusteisesta jakoperusteesta enemmän aiheuttamisperiaatteen mukaiseksi. Kangasalan esityksen mukaan kuntakohtaiset kustannukset määräytyisivät terveystarkastajien osalta asukaslukuperusteisesti ja eläinlääkäreiden osalta kunnan käyttämän työpanoksen suhteessa. Kangasalan toimipisteen kiinteistökulut jakautuvat Kangasalan ja Pälkäneen kesken työpanoksen käytön suhteessa. Oriveden toimipisteen kiinteistökulut puolestaan jaettaisiin Oriveden ja Juupajoen kesken työpanoksen käytön suhteessa. Työpanoksen käyttö tarkistettaisiin vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Hallinnon kustannukset kohdistettaisiin yhteistoiminta-alueen kunnille kunnan käyttämän terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon henkilöstötyöpanoksen suhteessa. Kunnan lopullinen maksuosuus määräytyy toimintavuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollon kokonaiskustannukset (netto) vuodelle 2013 ovat palvelutilauksen mukaan euroa. Nykyisen jakoperusteen mukaan Juupajoen kustannukset ympäristöterveydenhuollosta ovat euroa. Esityslistan liitteenä kustannustenjakoluonnos. Kangasalan esittämän mallin mukaan (terveysvalvonta asukaslukuperusteisesti ja eläinlääkintähuolto työpanoksen suht) Juupajoen kustannukset ovat euroa. Oriveden kaupunki on neuvotellut ympäristöterveydenhuollon palvelujen vaihtoehtoisista järjestämistavoista sekä Kangasalan kunnan että Tampereen kaupungin kanssa. Oriveden kustannukset nousevat Kangasalan esityksen mukaan euroon, kun nykyisen palvelutilauksen mukaiset kustannukset ovat euroa. Oriveden kaupunki on neuvotellut Tampereen kaupungin kanssa nykyisen yhteistoiminta-alueen laajentamisesta kattamaan myös ympäristöterveydenhuollon tehtävät. Neuvotteluissa on ollut mukana Oriveden ja Tampereen edustajien lisäksi myös nykyinen Orivedellä toimiva ympäristöterveydenhuollon henkilöstö, joka on Kangasalan kunnan palveluksessa. Neuvotteluissa tehtävien siirron on todettu olevan mahdollinen vuoden 2014 alusta lähtien niin ympäristöterveydenhuollon tehtävien kuin tätä tukevan tietohallinnonkin näkökulmasta.

24 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tampereen ja Oriveden kaupunginvaltuustot sopivat elokuussa 2011 sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen vaiheittaisesta perustamisesta vuosien 2013 ja 2014 alusta. Tuolloin sovittiin, että yhteistoiminta-alue koskee seuraavia Oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita: perusterveydenhuollon palvelut, psykososiaaliset palvelut, työterveyshuolto ja sosiaalihuollon palvelut. Palvelut sovittiin järjestettävän siten, että Tampere toimii yhteistoiminta- alueen isäntäkuntana. Yhteistoiminta-alueen laajentamista koskeva muutos on toteutettavissa elokuussa 2011 hyväksytyn yhteistoiminta-aluetta koskevan sopimuksen laajennuksella, erillistä sopimusta ei tältä osin tarvitsisi tehdä. Tampereen kaupungin ympäristöterveydenhuollon viranomaislautakuntana toimii terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden lautakunta. Kyseisessä lautakunnassa on jo ennestään orivesiläinen edustus. Henkilöstötasolla muutos tarkoittaa kahden terveystarkastajan ja kahden praktikkoeläinlääkärin siirtymistä Kangasalan kunnalta Tampereen kaupungin palvelukseen. Nykyisen Kangasalan yhteistoiminta-aluetta koskevan sopimuksen mukaisesti henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen. Oriveden ympäristöterveydenhuollon palvelutarve on noin 1,7 eläinlääkärin henkilötyövuotta ja noin 1,6 terveystarkastajan työvuotta. Loppuosa edellä mainitun ympäristöterveydenhuollon neljän viran työpanoksesta on pääosin suunnattu Juupajoen palveluihin ja jonkin verran Kangasalle. Tampereen kaupunginhallitus on kokouksessaan hyväksynyt nykyisen yhteistoiminta-alueen sopimuksen laajentamisen myös ympäristöterveydenhuollon tehtäviin vuoden 2014 alusta, mikäli Oriveden kaupunki niin päättää. Tampere-Orivesi yhteistoiminta-alueen laajentamisessa ympäristöterveydenhuollon palveluihin kustannukset jaetaan voimassaolevan yhteistoimintasopimuksen mukaisella aiheuttamisperiaatteella ja maksuosuus määräytyy toimintavuoden palvelusopimuksen mukaisten palvelujen toteutuneiden kustannusten perusteella lisättynä tilaajalautakuntien ja tilaajaryhmän Oriveden edustajien aiheuttamien kustannusten määrällä. Kustannuksista vähennetään toimintaan kohdistuvat tuotot. Oriveden ja Tampereen välisissä neuvotteluissa on todettu, että on perusteltua hakea toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollisimman optimaalista ratkaisua käyttää henkilöresurssia. Terveystarkastuksen osalta tämä tarkoittaa, että tietyn siirtymäajan (esim. yksi vuosi) Orivedellä olisi kiinteä työpiste, josta vähitellen siirrytään asiakkaiden tarvelähtöiseen toimintamalliin / ajanvarauskäytäntöön. Käytännössä Oriveden kaupunki järjestää siirtymäajan jälkeen terveystarkastukselle toimipisteen, joka on terveystarkastajien käytettävissä sen mukaan, kun se tehtävien hoidon kannata on tarkoituksenmukaista. Eläinlääkintähuollon osalta Oriveden toimipiste jatkuisi ennallaan.

25 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Oriveden kaupunki on päätöksenteossaan puntaroinut näiden eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia seuraavasti: Kangasalan yt-alueen etuja: tunnetaan toimintatavat ja henkilöt, toiminta on käynnissä ja palvelut toimii, yhteistyö Kangasalan kanssa on ollut sujuvaa, suhteellisen tasaveroisia kumppaneita, vaikutusmahdollisuudet toimintaan. Kangasalan yt-alueen haittapuolia: Oriveden yhteistoiminnan selkeä pääsuunta Tampereelle erityisesti vuoden 2014 alusta kun koko sote siirtyy Tampere-Orivesi yt-alueelle, resurssit suhteellisen pienet, yhteistoiminnan hajautuminen eri suuntiin. Tampereen yt-alueen etuja: Tampere on Oriveden pääasiallinen yhteistoiminta suunta kun koko so-te Tampere-Orivesi yt-alueelle 2014, palvelujen kokoaminen yhden toimijan alaisuuteen sekä luontainen suunta, resurssit laajat, pitkän aikavälin ratkaisu, valtion linjausten suuntainen. Tampereen yt-alueen haittapuolia: ympäristöterveydenhuollon henkilöstölle uusi muutos, riski palvelujen keskittämisestä, ison organisaation jäykkyydet, Oriveden vaikutusmahdollisuudet isossa organisaatiossa vähäisemmät. Oriveden arvion mukaan heidän kustannuksensa eivät merkittävästi muutu, hankitaan palvelut kumman tahansa yhteistoiminta-alueen kautta. Oriveden kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan siirtyä myös ympäristöterveydenhuollon osalta Tampereen yhteistoiminta-alueeseen. Juupajoen ympäristöterveydenhuollon palvelut ovat vahvasti sidoksissa Oriveden ko. palveluihin, koska henkilöresurssit (terveystarkastaja ja eläinlääkäri) Juupajoelle tulee Orivedeltä. Oriveden ja Tampereen kaupungit ovat asian valmistelun aiemmissa vaiheissa ilmoittaneet, että Juupajoen palvelut on mahdollista järjestää myös Tampereen kautta. Tilanne muuttui yllättäen, kun Tampereen kaupungin edustaja Tuukka Salkoaho ilmoitti seuraavasti:

26 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tampereen kaupungin näkemys on, ettei yhteistoiminta-sopimusta nyt avata uusien sopimuskumppaneiden osalta. Mitä palvelujen tuottamiseen taas tulee, niin kaupunki on valmis tekemään sopimuksen Kangasalan kunnan kanssa ympäristöterveydenhuollon palvelusta Juupajoen alueelle. Palvelut on mahdollista nimenomaan tuottaa myös Juupajoelle, jos Juupajoki ja Kangasala niin haluavat. Mutta jos ei, niin Tampere pystyy suuntaamaan olemassa olevan resurssin toisin. Järjestämisvastuuta Juupajoesta Tampere ei ole ottamassa. Kangasalan kunta on ilmoittanut aiemmin, että Juupajoen ympäristöterveydenhuollon palvelut on mahdollista järjestää heidän toimestaan ainakin vuodeksi Oriveden jääminen pois Kangasalan yhteistoiminta-alueesta luonnollisesti vaikuttaa jonkin verran kustannustenjakoon ja mahdollisesti myös Juupajoen palvelujen tuottamistapaan. Lainsäädännöllisesti asia on selkeä: Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta: 2 : Jos kunta huolehtii ympäristöterveydenhuollosta itse, sillä on oltava tehtävän järjestämiseksi sekä tarkoituksenmukaisen työnjaon ja erikoistumisen mahdollistamiseksi käytettävissään vähintään 10 henkilötyövuotta vastaavat henkilöresurssit tähän tehtävään. Jos kunnalla ei ole käytettävissään 1 momentissa tarkoitettuja henkilöresursseja, sen on yhdessä jonkin toisen tai useamman kunnan kanssa muodostettava yhteistoiminta-alue. Tehtävien hoitamista varten perustetaan tällöin kuntalain (365/1995) 77 :ssä tarkoitettu yhteistoiminta-alueen kuntien yhteinen toimielin taikka yhteistoiminta-alueen tehtäviä hoitaa kuntayhtymä. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä vastaa yksi toimielin, jolla on oltava käytettävissään vähintään 10 henkilötyövuotta vastaavat henkilöresurssit 5 Valtioneuvoston päätöksenteko-oikeus Jos kunta, joka ei täytä 2 :n 1 momentissa säädettyä edellytystä, ei tee päätöstä kuulumisestaan yhteistoiminta-alueeseen tai jos tällainen kunta jää siitä itsestään riippumattomista syistä yhteistoiminta-alueen ulkopuolelle, valtioneuvosto päättää kunnan kuulumisesta yhteistoiminta-alueeseen sekä kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttämättömistä asioista, joista kunnat eivät ole sopineet.