PÄIVÄKOTIVERKKOSELVITYS Porvoon kaupunki

Transkriptio

1 PÄIVÄKOTIVERKKOSELVITYS Porvoon kaupunki Sivistyslautakunta

2 Porvoon päiväkotiverkkoselvitys Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN LAATIMINEN Johdanto Työryhmä Lähtökohta ja työn kulku Käytettyjä käsitteitä ja taustatietoja LÄHTÖTILANNE Varhaiskasvatuksen palvelurakenne Varhaiskasvatuksen vaatimukset päiväkotitiloille Pedagogiset perustelut Toiminnalliset perustelut Nykyinen päiväkotiverkko PÄIVÄHOITOPAIKKOJEN TARVE Päiväkotiverkon meneillään olevat muutokset PÄIVÄKOTIKIINTEISTÖT Rakennuksen nykyinen tekninen kunto, korjausvelka ja perusparannustarve Tilan käyttö, hoitopaikat ja rakennuksen alkuperäinen käyttötarkoitus Käyttökustannukset ja tiloista perittävät sisäiset bruttovuokrat Päiväkotitilat käyttäjän näkökulmasta KEHITTÄMISEHDOTUKSET Päiväkotipaikkojen tarve Päiväkotiverkon kehittämisen periaatteet Toimenpide-ehdotukset päiväkotiverkon kehittämiseksi Toimenpiteiden aikataulu LIITTEET LIITE 1: Porvoon päiväkodit ja koulut LIITE 2: Päiväkotikortit LIITE 3: Päiväkotien tunnuslukuja LIITE 4. Päiväkotien laskennalliset hoitopaikat 8/2013

3 1 SELVITYKSEN LAATIMINEN 1.1 Johdanto Päiväkotiverkkoselvitys koskee Porvoon päiväkotiverkostoa ja tulevien vuosien päiväkotiinvestointien tarpeita. Selvitystä valmisteltiin varhaiskasvatuspalvelujen, toimitilajohdon ja kaupunkikehityksen yhteistyönä. Selvityksessä käytetyt tiedot on kerätty vuosilta 2012 ja 2013 ja ennusteet ulottuvat vuoteen Selvityksessä on huomioitu varhaiskasvatuksen vaatimukset päiväkotitiloille ja kuvattu päiväkotiverkon nykytilanne. Kunnallisten päiväkotikiinteistöjen osalta on koottu perustietoja: valmistusvuosi, kiinteistön alkuperäinen käyttötarkoitus, pinta-ala, kuntoluokka, korjausvelka, bruttovuokra ja hoitopaikkojen määrä. Selvityksen liitteenä on jokaisesta päiväkotikiinteistöstä tehdyt päiväkotikortit, joista löytyy yksityiskohtaista tietoa päiväkodeittain. Porvoon päiväkodeissa järjestetään sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä varhaiskasvatuspalveluja. Työryhmä on tarkastellut molempien kieliryhmien palveluverkostoa ja selvityksessä on huomioitu myös kaksikielisten perheiden päivähoitohoitopaikkavalintoja. Päiväkotipaikkojen tarvetta tarkasteltiin käyttämällä hyväksi Päivähoidon tarveselvitystä vuosille , jossa otettiin huomioon alle kouluikäisten lasten määrien ja hoitopaikkojen ennusteet vuoteen 2018 asti. Vuonna 2018 päiväkodeissa hoitopaikkoja tulisi olla noin Työryhmä on tehnyt yhteenvedon päiväkotikiinteistöjen peruskorjaamisen ja uudisrakentamisen tarpeista ja laatinut aikataulun tarvittaville toimenpiteille. Päiväkotiverkkoselvityksen valmistelun aikana nousi vahvasti esille päiväkotien sisäilmaongelmat. Työryhmä totesi, että sisäilmaongelmien ilmetessä pyritään välittömiin ratkaisuihin, jolloin päiväkotiverkkoa koskevien toimenpiteiden tärkeysjärjestys voi muuttua. Alueellisesti akuutein tarve päiväkotipaikoista on tällä hetkellä Suomenkylä Kerkkoo suunnassa sekä kaupunkitaajamassa Näsi - Tolkkinen akselilla. Suomenkylän, Näsin, Tolkkisten ja Slätbergetin päiväkodit on suljettu ja niiden tilat on korvattu pääosin tilapäisin järjestelyin. Lisäksi näillä alueilla on ollut suhteessa lapsimäärään vähemmän päiväkotipaikkoja kuin muualla kaupungissa. Lähivuosina ajankohtaiseksi tulee Kevätkummun ja Skaftkärrin alueen päivähoitopaikkojen lisääminen. Kevätkummun alueella päivähoitopaikkojen tarve ennusteiden mukaan kasvaa ja lisäksi Skaftkärrin Toukovuoren ja Kevätlaakson alueiden rakentuminen lisää päiväkotipaikkojen tarvetta alueella. Myös keskustan päiväkoteihin olisi tulijoita enemmän kuin niissä on päivähoitopaikkoja. Selvityksen viidennessä luvussa on esitetty toimenpiteet päiväkotien rakennuskannan kehittämiseksi, minkä perusteella päiväkodit voidaan luokitella välittömiä toimenpiteitä edellyttäviin päiväkoteihin ja uusiin korvaaviin päiväkoteihin. 3

4 1.2 Työryhmä Kaupunginjohtaja 14/2012 nimesi työryhmän päiväkotiverkkoselvitystä varten. Työryhmälle annettiin tehtäväksi selvittää tulevien vuosien päiväkoti-investointien tarpeita ja tehdä niiden priorisointia. Työryhmän jäseniä ovat: Toimitilajohto: Toimitilajohtaja Börje Boström Rakennuspäällikkö Anu Kuusela Vs. suunnittelupäällikkö Markku Partanen alkaen Toimistoisännöitsijä Ville Siljamo alkaen Kaupunkisuunnittelu Yleiskaavoittaja Maija-Riitta Kontio Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatusjohtaja Leila Nyberg, puheenjohtaja Päiväkodinjohtaja Sinikka Troberg Päiväkodinjohtaja Anja Huttunen Sivistystoimi Toimistosihteeri Anne Nieminen, sihteeri Suunnittelija Anne-Charlotte Palmu 1.3 Lähtökohta ja työn kulku Päiväkotiverkkotyöryhmä asetti alkuvaiheessa tavoitteeksi, että työryhmän raportti valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Työryhmä päätti jatkaa selvitystyötä vielä kevään 2013 aikana. Lisäksi työryhmän kokoonpanoa on tarkistettu syksyllä ja alkuvuodesta Työryhmä on kokoontunut yhteensä 13 kertaa. Selvityksessä käytetyt tiedot on kerätty pääosin vuonna 2012, joitakin tietoja on vuodelta 2013 ja ennusteet ulottuvat vuoteen Selvitys sisältää päiväkotiverkon nykytilanteen, kiinteistöjen kuntoa ja kiinteistöihin liittyviä kustannuksia sekä alle kouluikäisten lasten ja päivähoitopaikkojen määrien ennusteet seuraavalle viidelle vuodelle. Selvityksessä on esitetty päiväkotikiinteistöjä koskevia kehitysehdotuksia ja investointipriorisointeja. Selvityksen perusteena käytetään laskennallista päiväkotiryhmäkokoa, joka on 21 lasta/ryhmä. Myös pedagogiset perusteet on huomioitu. Hoitopaikkojen tarvetta tarkasteltiin käyttämällä hyväksi Päivähoidon tarveselvitystä vuosille

5 1.4 Käytettyjä käsitteitä ja taustatietoja KÄSITTEET PÄIVÄKOTIKORTEISSA Kiinteistönumero Numerosarja ilmaisee kiinteistön sijainnin esim. kiinteistönumero tarkoittaa, että kiinteistö sijaitsee kaupungissa 638 (Porvoo), kaupunginosa 023 (Hornhattula), siellä kortteli 0348 ja tontti numero Bruttoala brm 2 Rakennuksen bruttopinta-ala eli bruttoala kuvaa koko rakennuksen laajuutta. Bruttoalaan lasketaan kaikki kerrostasoalat riippumatta kerrostason sijainnista ja sen sisältämien huoneiden käyttötarkoituksesta tai huoneet kylmiä vai lämpimiä. Kerrosala kem 2 Kerrosala rakennusoikeudellisena käsitteenä on rakennuksen kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala. Kerrosalaan lasketaan yleensä kunkin kerroksen pinta-ala aina ulkoseinien ulkopintaan asti. Rakennusoikeutta laskettaessa kerrosalasta huomioidaan ulkoseinien sisällä oleva pinta-ala ja ulkoseinistä vain se osa, joka on paksuudeltaan enintään 250 mm Huoneistoala hum 2 Huoneistoala on yhtä huoneistoa ympäröivien seinien sisäpintojen mukaan laskettu pinta-ala. Jos huoneistossa on päällekkäisiä kerroksia, lasketaan huoneistoala eri kerrosten summana. Jos katto on vino, lasketaan pinta-alaan mukaan vain se osa jossa huonekorkeus ylittää 160 cm. Huoneistoalaa lasketaan myös väliseinien pinta-alat, paitsi osastoivien ja kantavien seinien alat, portaikon portaan vaakasuora ala, mutta ei porrasaukon alaa sekä kaikki aputilat: saunan, pesuhuoneen, kodinhoitohuoneen ja säilytystilojen alat. Huoneistoalaan ei lasketa lämpöeristämättömiä tiloja, kellarikerroksessa sijaitsevaa varastotilaa, eikä autotallin, teknisen tilan, parvekkeen tai irtaimistovaraston tilaa. Hormeja ja välipohjan aukkoja ei lasketa huoneistoalaan. Rakennusoikeus Tontille määrätään rajat ja niiden kautta pinta-ala. Tonteille annetaan myös rakennusoikeus (kerrosneliömetri), joka määrää sen, kuinka paljon tontille saa rakentaa. Jälleenhankinta-arvo Jälleenhankinta-arvo ilmaisee, kuinka paljon uuden vastaavanlaisen rakennuksen rakentaminen tällä hetkellä maksaisi. Tekninen arvo On rakennuksen tämän hetkinen arvo. Se lasketaan vähentämällä jälleenhankinta-arvosta kulumisen ja vanhenemisen aiheuttama arvon aleneminen (1,75% vuodessa). Kuntoluokka Kuntoluokka on prosenttiluku, joka kuvaa sitä, kuinka suuri rakennuksen tekninen arvo tietyllä hetkellä on verrattuna uuden rakennuksen arvoon (jälleenhankinta-arvoon). Kuntoluokka pienenee rakennuksen kulumisen ja vanhenemisen myötä vuosittain 1,75% jälleenhankinta-arvosta. Kuntoluokkaa nostavat rakennukseen tehdyt investointiluonteiset (arvoa palauttavat) korjaukset. Korjausvelka Korjausvelka kuvaa tekemättä jätettyjä investointiluonteisia korjauksia. Korjausvelkaa katsotaan muodostuvan, kun rakennuksen kuntoluokka laskee alle 75%:n. Korjausvelan määrä kertoo, kuinka paljon rahaa rakennuksen arvoa palauttaviin, eli investointiluonteisiin korjauksiin tulisi panostaa, jotta sen kuntoluokka saataisiin takaisin 75%:n tasolle. 5

6 Peruskorjaustarve Kun rakennuksen kuntoluokka laskee alle 60%:n, katsotaan, että tavanomaiset arvoa palauttavat korjaukset eivät enää riitä, vaan rakennus vaatii perusteellisempaa korjaamista. Tällöin kuntoluokka nostetaan 90%:iin. Perusparannustarve Perusparannustarve syntyy, kun peruskorjauksella ei saavuteta riittävää lopputulosta, vaan tarvitaan myös mm. toiminnallisia muutoksia. Yleensä tämä tarkoittaa, että vanhentuneen rakennuksen taso pyritään nostamaan tämän hetkisen uudisrakentamisen tasoa vastaavaksi. Kuntoluokan tavoitetaso on tällöin 120%. Korjausvastike Korjausvastike on 1,75% vuodessa rakennuksen jälleenhankinta-arvosta. Korjausvastike on yhtä suuri kuin rakennuksen kulumisesta ja vanhenemisesta johtuva arvon lasku. Se on tarkoitettu kattamaan tulevia investointiluonteisia korjauksia. Pääomavuokra = korjausvastike + sijoitetun pääoman tuotto (korko). Sisäinen korko on tällä hetkellä 3,5 % rakennuksen teknisestä arvosta. Ylläpitovuokra Ylläpitovuokra on kiinteistön ylläpidon ja käytön kustannuksiin perustuva vuokra. Bruttovuokra = pääomavuokra + ylläpitovuokra TAUSTATIETOJA Henkilöstömitoitus, joka vaikuttaa lapsiryhmän kokoon päivähoidossa perustuu Päivähoitoasetukseen. Päiväkodissa: yksi työntekijä enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden, resurssikerroin 1,0 yksi työntekijä enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden, resurssikerroin 1,75 yksi työntekijä enintään 13 osapäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden, resurssikerroin 0,65 Perhepäivähoidossa: perhepäivähoidossa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljä lasta mukaan lukien perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa. Lisäksi voidaan hoitaa osapäivähoidossa yhtä esiopetuksessa tai perusopetuksessa olevaa lasta. Resurssikerroin on 1,0. Erityisen tuen resurssikertoimet Kun päiväkotiryhmässä on erityistä tukea tarvitseva lapsi, se edellyttää henkilöstöltä enemmän työpanosta. Tällöin päiväkotiryhmän kokoa voidaan säädellä laskennallisilla 1,5, 2,0 tai 2,8 resurssikertoimilla. Laskennallinen ryhmäkoko: Päiväkotiryhmän laskennallinen ryhmäkoko on 21 lasta. Lasten määrä ryhmässä on pienempi, jos ryhmässä on alle kolmivuotiaita lapsia tai erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia, jolloin on käytetty resurssikertoimia. Laskennallinen hoitopaikkojen määrä: Tarveselvityksessä luvussa 3. päivähoitoresurssit on saatu laskemalla laskennallisten hoitopaikkojen määrä, joka lasketaan hoito- ja kasvatushenkilöstön määrän perusteella, 1 hoitaja x 5,75 lasta. 6

7 2 LÄHTÖTILANNE 2.1. Varhaiskasvatuksen palvelurakenne Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Kunnan järjestämää varhaiskasvatusta lapsi saa perhepäivähoidossa, päiväkodeissa ja avoimissa varhaiskasvatuspalveluissa. Porvoolaisille lapsille tarjotaan päivähoitoa perhepäivähoidossa ja päiväkodeissa. Maaliskuussa 2013 perhepäivähoidossa oli yhteensä 245 lasta. Kunnallisia perhepäivähoitajia oli 50, joilla oli päivähoidossa 194 lasta. Yksityisessä perhepäivähoidossa oli 51 lasta. Päiväkodeissa oli maaliskuussa 2013 yhteensä 2553 lasta, joista kunnallisissa päiväkodeissa oli 2387 lasta ja yksityisissä päiväkodeissa 115 lasta. Päiväkotipalvelut järjestetään ensisijaisesti lähipalveluperiaatteella eli päivähoitopaikka tarjotaan lapsen asuinalueen läheltä. Päivähoitopalveluja järjestetään myös keskittämällä tiettyjä palveluja tiettyihin päiväkoteihin. Näitä keskitettyjä erityispalveluja ovat kielikylpy- ja vuorohoitopalvelut sekä integroidut erityisryhmät sekä avoimet varhaiskasvatuspalvelut. Esiopetusta järjestävät kunnalliset päiväkodit ja esiopetuspalveluja järjestettäessä huomioidaan lasten tuleva lähikoulu. Päiväkodit ja koulut löytyvät liitteestä 1. Avoimia varhaiskasvatuspalveluja järjestetään lähinnä kotona hoidettaville lapsille ja heidän vanhemmilleen. Avoimien varhaiskasvatuspalvelujen toimintamuotoja ovat kerhot, lapsiparkki, perhepuistot, perhekahvilat, perhetyö ja vanhempainryhmät. Tässä selvityksessä ei ole huomioitu avoimien varhaiskasvatuspalvelujen asiakasmääriä eikä niihin liittyviä toimitiloja, jos ne eivät sijaitse kunnallisissa päiväkodeissa. Päivähoidon tarveselvityksessä, joka on osa tätä päiväkotiverkkoselvitystä, on huomioitu sekä kunnallisten että yksityisten päiväkoti- ja perhepäivähoitopaikkojen määrät. Porvoossa järjestetään sekä suomen- että ruotsinkielisiä varhaiskasvatuspalveluja. Päiväkodit ovat joko suomen- tai ruotsinkielisiä tai samassa päiväkodissa voi olla molemmilla kielillä toimivia lapsiryhmiä. Lapsiryhmät ovat yksikielisiä. Kaksikielisten perheiden lasten päivähoitokielen valinta vaikuttaa päivähoitopalvelujen järjestämiseen. Ruotsinkielisessä päivähoidossa olevista lapsista on nykyisin noin 15 % kaksikielisistä perheistä, väestötiedoiltaan suomenkielisiä lapsia. Suurin osa alle kouluikäisistä lapsista on päivähoidossa kunnallisissa päiväkodeissa ja sen vuoksi tässä selvityksessä keskitytään tarkastelemaan kunnallisten päiväkotien nykytilannetta sekä tulevaisuudennäkymiä lähivuosien aikana. 2.2 Varhaiskasvatuksen vaatimukset päiväkotitiloille Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä. Tässä selvityksessä keskitytään päiväkotiin varhaiskasvatuksen fyysisenä toimintaympäristönä, jossa ulkoettä sisätilojen tulee olla terveelliset ja turvalliset sekä esteettiset näkökulmat on huomioitu. 7

8 2.2.1 Pedagogiset perustelut Jokaisella lapsella on oikeus monipuoliseen leikki- ja oppimisympäristöön. Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat edellyttävät, että lapset voivat käyttää vaihtelevaa ja tarkoituksenmukaista leikki- ja opetusmateriaalia sekä tietotekniikkaa. Lasten tulee saada leikkiä ja toimia pienryhmätiloissa, liikuntatiloissa sekä hyvin varustetulla, turvallisella piha-alueella. Päivähoidossa lapsella on myös oikeus varhaiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Lapsiryhmissä hoito- ja kasvatushenkilöstö tarjoaa lapselle yksilöllistä tukea. Lisäksi muut erityisasiantuntijat, kuten kiertävät erityislastentarhanopettajat, vierailevat säännöllisesti päiväkodeissa. Päivähoidon henkilöstön yhteistyötahoja ovat lisäksi lastenneuvolat, sosiaali- ja terveystoimen erityistyöntekijät sekä koulutuspalvelujen oppilashuolto. Päivähoito, esiopetus ja koulu muodostavat lapsen kehityksen ja kasvatuksen kannalta yhtenäisen jatkumon, jossa entistä tiiviimpi yhteistyö on tarpeen. Oppimisympäristöllä on varhaiskasvatuksessa ratkaiseva merkitys hoidon, kasvatuksen ja opetuksen laadukkaassa toteuttamisessa. Tämä sekä tuen saatavuus toteutuu parhaiten sellaisessa päiväkodissa, jossa on kullekin ikäryhmälle tarkoituksenmukaiset ja riittävät ryhmä- ja pienryhmätilat Toiminnalliset perustelut Varhaiskasvatuksessa lapset ovat iältään 9 ½ kk 6-vuotiaita ja toiminta-aika ajoittuu pääsääntöisesti klo 6-18 välille. Poikkeuksena ovat vuorohoitoa tarjoavat päiväkodit, jotka toimivat iltaisin, viikonloppuisin ja ympärivuorokautisesti. Porvoossa esiopetusta järjestetään päiväkodeissa pääsääntöisesti klo 9-13 välillä ja tämän lisäksi lapset saavat päivähoitoa ennen ja jälkeen esiopetuksen. Päiväkodin toiminta sisältää sekä yksilö-, pienryhmä- että suuryhmätoimintaa. Päivän aikana lapset syövät aamupalan, lounaan ja välipalan. Lapset ulkoilevat vähintään kaksi tuntia päivässä sekä tarvitsevat ikätasonsa mukaisen riittävän ja rauhallisen lepo-/unihetken. Hoito, kasvatus ja opetus kuuluvat lapsen päivähoitopäivään. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi osa kasvattajan ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta tapahtuu hoitotilanteissa ja sitä enemmän lapsi tarvitsee aikuisen läsnäoloa. Toimintaa ja toimitiloja järjestettäessä huomioidaan lasten ikätaso. Päiväkodin eteis-, wc-, ruokailu- ja lepotilojen kalusteiden on oltava ikätasolle sopivat ja tilat oltava tarkoituksenmukaiset ja muuntelukelpoiset. Varhaiskasvatushenkilöstön työnkuvaan kuuluu paljon yhdessä tehtävää kehittämistyötä. Hoito- ja kasvatushenkilöstö työskentelee yhä enemmän moniammatillisesti. Lasten saama yksilöllinen tuki edellyttää erityistyöntekijöiden osallistumista päiväkotitoimintaan. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö järjestää lapselle hoitopäivän aikana yksilö- ja pienryhmätoimintaa. Yhteistyö vanhempien kanssa on jatkuvaa ja yhteisiä tapaamisia järjestetään säännöllisesti päivähoitopaikassa. Näitä tilanteita varten tarvitaan erillisiä kokoontumistiloja. Henkilöstön keskinäinen vuorovaikutus on tärkeää. Lapsiryhmän henkilöstö suunnittelee ja kehittää lapsiryhmän toimintaa. Koko päiväkodin henkilöstö osallistuu säännöllisesti yhteisiin tapaamisiin arvioitaessa ja kehitettäessä varhaiskasvatussuunnitelmaa. Henkilöstöjohtaminen ja pedagoginen johtaminen ovat hyvin tärkeä osa päiväkodin toimintaa. Esimiehen ja henkilöstön välisiä tapaamisia toteutetaan päivittäin. Esimiehellä ja henkilöstöllä tulee tämän vuoksi olla riittävät ja tarkoituksenmukaiset tilat ja työvälineet erillään lapsiryhmien tiloista. 8

9 Päiväkodin tukipalvelut, kiinteistönhoito-, siivous ja ruokapalvelut, ovat tärkeä osa päiväkodin toimintaa. Tukipalveluja järjestettäessä tulee huomioida lapsiryhmien ikärakenne, toiminta-, leikki-, ruokailu- ja lepoajat. Päiväkotitoiminnan suunnittelussa tulee ottaa huomioon lasten ikä ja määrä, lasten äidinkieli, henkilöstön määrä ja tilaratkaisut. Lisäksi kustannustehokkuus ja toiminnan monipuolinen ja joustava järjestely asettavat vaatimuksia päiväkotitiloille. Porvoossa käytetään uusien päiväkotitilojen suunnittelussa ohjeellisena kuuden ryhmän päiväkotia. Parillinen määrä ryhmiä mahdollistaa molempien kieliryhmien toiminnan järjestämisen niin, ettei yksittäinen ryhmä jää erilleen kielen vuoksi. Henkilökunnan joustava käyttö esimerkiksi sijaistamisen yhteydessä on mahdollista, kun on riittävästi samankielistä henkilökuntaa. Erillään toimivien yksittäisten päiväkotiryhmien toiminta on haavoittuvaista. Lakisääteisen henkilöstömitoituksen takaaminen lasten ja henkilöstön poissaolotilanteissa on pienessä yksikössä haastavampaa kuin useamman ryhmän talossa. Kuuden ryhmän päiväkoti tuo kustannustehokkuutta esimerkiksi tukipalveluja järjestettäessä. Ateriapalvelujen kuljetuskustannuksissa saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä, kun kuljetuksia ei tarvitse järjestää moneen pieneen päiväkotiin. 2.3 Nykyinen päiväkotiverkko Nykyinen päiväkotiverkko käsittää 28 kunnallista päiväkotia, jossa oli 2387 lasta päivähoidossa maaliskuussa Päiväkodeista 15 on Porvoo-joen itäpuolella ja niissä on 1173 lasta päivähoidossa ja 13 päiväkodissa joen länsipuolella on 1214 lasta päivähoidossa. Lisäksi neljässä yksityisessä päiväkodissa on yhteensä 114 lasta, joista 63 suomenkielistä ja 51 ruotsinkielistä lasta maaliskuussa Kunnallisista päiväkodeista 13 on suomenkielisiä ja viisi ruotsinkielistä. Kymmenessä päiväkodissa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä lapsiryhmiä. Yksi kunnallinen päiväkoti on suljettuna peruskorjauksen ja laajennuksen vuoksi ajalla 8/2012 7/2014. Tämän selvityksen yhteydessä tehtiin kunnallisista päiväkodeista kiinteistökohtaiset päiväkotikortit, jotka löytyvät liitteestä 2. Taulukossa 1. näkyy 0-6-vuotiaiden lasten määrät Porvoon kunnallisissa päiväkodeissa maaliskuussa Taulukossa olevien laskennallisten hoitopaikkojen määrissä on huomioitu resurssikertoimet, joita käytetään alla kolmivuotiaiden ja erityisen tarpeessa olevien lasten kohdalla. Resurssikertoimista tarkemmin luvussa

10 Taulukko vuotiaiden lasten määrät kunnallisissa päiväkodeissa maaliskuussa Maaliskuu 2013 Lapset/ikäryhmät 0 v 1-2 v 3-5 v 6 v - Lasten määrä Laskennalliset hoitopaikat Kunnalliset päiväkodit Bjurböle ja Pellinge gruppis ,5 Eestinmäki Epoo Gammelbacka Haikkoontörmä Hinthaara Hornhattula ja ryhmis Huhtinen Huvikumpu Ilola Kaarenkylä Kartanoniitty Kevättuuli Kissankulma Kulloo Kuutamopolku Mäntykumpu Näsi Omenatarha Pappilanmäki Peippola Puistopäiväkoti Satumäki Slätberget Suomenkylä Tolkkinen/peruskorjauksessa Vaahteramäki Ylä-Haikkoo Yhteensä ,5 10

11 Kuvissa 1 ja 2 näkyy kunnallisten päiväkotien sijainnit Porvoossa. Kuva 1. Päiväkodit Porvoossa 11

12 Kuva 2. Päiväkodit kaupunkitaajamassa 12

13 Kuva 3. Lasten määrä alueittain 13

14 3 PÄIVÄHOITOPAIKKOJEN TARVE Tilastokeskuksen väestöennusteen (10/2012) mukaan Porvoon väestö kasvaa vuoteen 2018 mennessä noin 1800 asukkaalla (kasvu noin 0,5 % / vuosi), mutta päivähoitoikäisten lasten määrä ei kuitenkaan juuri muutu toimintavuoteen mennessä. Vuoden 2011 lopussa vuotiaita lapsia oli Porvoossa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoden 2017 lopussa on 0-6 -vuotiaita lapsia vain 38 enemmän eli yhteensä Jos Porvoon väestökasvu on Tilastokeskuksen ennustetta merkittävästi suurempi, noin 1,5 % vuodessa, on 0-6 -vuotiaita lapsia vuoden 2017 lopussa arviolta noin 300 nykyistä enemmän. Nykyisin päivähoitoon tulevien lasten osuus 0-6 -vuotiaista on keskimäärin noin 66 %. Päivähoitoa tarvitsee 0-2 -vuotiaista on noin 35 % ja 3-5 vuotiaista noin 85 %. Esikoulussa 6 -vuotiaista lapsista on 100 %. Näitä samoja prosenttiosuuksia on käytetty arvioitaessa tulevaa päivähoidon tarvetta. Jos vanhempien valinnat päivähoitopalvelujen suhteen muuttuvat lähivuosina oleellisesti nykyisestä, myös päivähoidon tarve muuttuu. Jo 1 % muutos päivähoitoon tulevien lasten osuudessa tarkoittaa lapsen eroa tarvelaskelmissa. Ennusteisiin tuo epävarmuutta myös kaksikielisten kielivalinnat. Päivähoitolain mukaan alle kouluikäisillä lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Päivähoitolain tilalle ollaan valmistelemassa uutta varhaiskasvatuslakia, josta odotellaan hallituksen esitystä keväällä Hallitusohjelman mukaisesti myös varhaiskasvatuslaissa säilyy subjektiivinen päivähoito-oikeus, joten nykyinen päivähoito- ja varhaiskasvatusjärjestelmä säilynee Suomessa myös lähivuosina. Tässä selvityksessä on lähdetty siitä, että porvoolaiset alle kouluikäiset lapset käyttävät päivähoitopalveluja samassa mittakaavassa kuin tälläkin hetkellä ja edellä mainittuja prosenttiosuuksia eri ikäluokkien kohdalla voidaan käyttää tässä tarveselvityksessä. Pääosa, noin 72 %, 0-6 -vuotiaista lapsista asuu nykyisin kaupunkitaajamassa. Kylissä ja hajaasutusalueella asuu noin 28 % 0-6 vuotiaisista lapsista. Suurin piirtein sama määrä lapsia asuu Porvoojoen länsipuolella kuin Porvoojoen itäpuolisillakin alueilla. Nykyinen yhdyskuntarakenne muuttuu kokonaisuutena hitaasti. Toisaalta jollakin yksittäisellä pienellä alueella uusien asuntojen rakentaminen saattaa vaikuttaa nopeastikin päivähoitopalvelujen kysyntään. Uusien asukkaiden muuttaminen kunnan eri osiin ja kunnan sisäinen muuttoliike aiheuttaa erityistä epävarmuutta eri alueille tehtyihin ennusteisiin. Nykyiset maankäyttösuunnitelmat eivät kuitenkaan aiheuta huomattavia muutoksia väestönkehityksen painopisteissä vuoteen 2018 mennessä. Tässä selvityksessä päivähoidon resursseilla tarkoitetaan Porvoossa olevissa kunnallisissa päiväkodeissa ja kunnallisessa perhepäivähoidossa olevia päivähoitopaikkoja sekä yksityisiä päivähoitopaikkoja (palvelusetelipäiväkodit ja yksityinen perhepäivähoito). Resursseissa on huomioitu suunnitellut päiväkotiverkon muutokset vuosina Lisäksi on otettu huomioon se, että kunnallisten perhepäivähoitopaikkojen määrä supistunee lähivuosina hoitajien jäädessä eläkkeelle ja uusia perhepäivähoitajia ei saada samaa määrää eläköityvien tilalle. Päivähoitopaikkojen tulevaa tarvetta on tarkasteltu kolmen erilaisen ennusteen avulla. Ennusteissa (Tarve 1 Tarve 3) päivähoitoon tulevien lasten osuus kaikista lapsista on sama kussakin ennusteessa. Päivähoidon resurssit on arvioitu kaikissa vaihtoehdoissa myös saman suuruisiksi. Resurseissa on otettu huomioon päivähoitopalvelujen tarjonta, meneillään olevat muutokset ja taloussuunnitelmassa esitetyt muutokset päiväkotiverkkoon. 14

15 Tarve 1: Tarve 2: Tarve 1 on päivähoitopaikkojen minimitarve. Ennusteessa ovat mukana olemassa olevat lapset nykyistä päivähoidon aluejakoa noudattaen. Lisäksi oletuksena on, että vuosina syntyneiden määrä on kaikilla alueilla sama kuin vuonna Muuttoliikettä ja muutoksia syntyvyydessä ei ole otettu huomioon eikä myöskään kielivalintoja. Ennusteen pohjana on Tilastokeskuksen väestöennuste vuosille Tilastokeskuksen ennustetta ei ole tehty kieliryhmittäin. Tämän vuoksi suomenkielisten ja ruotsinkielisten osuus on arvioitu tässä ennusteessa olemassa olevien lasten ja menneiden lähivuosien muuttoliiketietojen ja syntyvyyden perusteella. Aluejakona tässä on käytetty Porvoonjoen länsi- ja itäpuoliset alueet sekä koko kunta yhteensä. Alueellisessa ennusteessa ovat mukana jo olemassa olevat lapset. Lisäksi siinä on otettu huomioon väestörakenne ja rakentamisen suuntautuminen lähivuosina. Tarve 3: Ennusteen pohjana on tarve-ennuste 2, jota on korjattu kielivalintojen vaikutuksella. Ruotsinkielisessä päivähoidossa olevista lapsista on nykyisin noin 15 % kaksikielisistä perheistä, väestötiedoiltaan suomenkielisiä lapsia. Oletuksena on, että samanlainen kehitys jatkuu vuosina Kaavio vuotiaat Porvoossa ja päivähoidon tarve vuoteen 2018, ennuste ,5 % väestönkasvu, 0-6 vuotiaiden määrän lisäys verrattuna tilastokeskuksen ennusteeseen 0-6 vuotiaat, tilastokeskuksen ennuste 0-6 vuotiaat Tarve 1, ennuste Tarve 2, ennuste Tarve, jos väestönkasvu 1,5%/vuosi Lapsia päivähoidossa 15

16 lapsimäärä/antal barn lapsimäärä/antal barn Kaavio 2. Päivähoidon resurssit ja tarve Porvoossa vuoteen 2018, ennuste Yksityinen päivähoito Kunnallinen perhepäivähoito Kunnallinen päiväkoti tarve 2/behov 2 tarve 1/behov Kaavio 3. Suomenkielisen päivähoidon resurssit ja tarve Porvoossa vuoteen 2018, ennuste Yksityinen päivähoito Kunnallinen perhepäivähoito Kunnallinen päiväkoti tarve tarve 2 tarve 3 16

17 lapsimäärä/antal barn Kaavio 4. Ruotsinkielisen päivähoidon resurssit ja tarve Porvoossa vuoteen 2018, ennuste Privat dagvård Kommunal familjedagvård Kommunalt daghem behov behov 2 behov 3 17

18 3.1 Päiväkotiverkon meneillään olevat muutokset Parhaillaan on meneillään seuraavia muutoksia päiväkotiverkossa: 8/2013 Hinthaaraan uusi elinkaarimallilla rakennettava päiväkoti, nykyiset päiväkotitilat siirtyvät Hinthaaran suomenkielisen koulun käyttöön 8/2013 Päiväkotitoiminta keskeytetään Slätbergetin päiväkodin tiloissa sisäilmaepäilyn johdosta. Kiinteistön elinkaari on päättymässä. Tilojen kunto tarkistetaan ja lopulliset päätökset kiinteistön käytöstä tehdään sen perusteella. 1/2014 Entisen Suomenkylän koulun tilat muutetaan päiväkodiksi, samassa yhteydessä on suunniteltu luovuttavan Suomenkylän päiväkodin tilapäisistä tiloista Huhtisissa. 8/2014 Tolkkisten päiväkodin peruskorjaus ja laajennus (kirjaston tilat päiväkotikäyttöön) valmistuu. 8/2014 Luovutaan ryhmäperhepäivähoitokoti Palleron vuokratiloista, ryhmä muutetaan Gammelbackan päiväkodin päiväkotiryhmäksi. Taloussuunnitelmassa vuosille on lisäksi esitetty seuraavia muutoksia päiväkotiverkkoon: 8/2015 Eestinmäen päiväkodin laajennus ja samassa yhteydessä luovutaan parakkitiloista. 8/2017 Toukovuoren uudisrakennuspäiväkodin käyttöönotto 8/2018 Uusi Mäntykummun päiväkoti valmistuu, samassa yhteydessä luovutaan nykyisen Mäntykummun päiväkodin tiloista Veckjärven päiväkotia käytetään 1/2013 alkaen väistötilana mahdollistamaan peruskorjauksia ja auttamaan akuuteissa tilatarpeissa. Keväällä 2013 ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi on jouduttu turvautumaan tilapäisiin toimenpiteisiin päiväkotipaikkojen järjestelyissä, joka voi aiheuttaa muutoksia edellä mainittuun yhteenvetoon koskien päiväkotiverkon muutoksia. Perhepäivähoidon muutokset vaikuttavat myös päiväkotiverkkoon. Perhepäivähoitajien määrä vähenee säännöllisesti. Heistä eläkkeelle jää 20 henkilöä vuosina Perhepäivähoidossa on tällä hetkellä noin 200 lasta. 18

19 4 PÄIVÄKOTIKIINTEISTÖT Porvoon kaupungin päiväkotirakennusten tehtävänä on palvella kaupungin ydintoimintoihin kuuluvaa päivähoitoa, ja rakennusten tulee osaltaan tukea päivähoidolle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Porvoon päiväkotien toimitilat poikkeavat toisistaan varsin paljon niin kooltaan, iältään, rakennustekniikaltaan, tilajaoltaan kuin käyttö- ja korjaushistorialtaankin. Päiväkoteja on toukokuussa 2013 kaikkiaan 28 kpl. Vanhin käytössä oleva päiväkotirakennus on 1880-luvulla rakennettu Vaahteramäen ja uusin 2013 käyttöön otettu Omenatarhan päiväkoti. Rakennusten pinta-alat vaihtelevat 76 huoneistoneliöstä 1123 huoneistoneliöön, hoitopaikkojen mitoituksellinen määrä vaihtelee välillä Liite 2 Päiväkodit toimivat pääasiassa omissa itsenäisissä rakennuksissaan, osa päiväkodeista on sijoitettu samaan rakennukseen muiden palvelujen kanssa esimerkiksi sivistyskeskuksissa ja monitoimitalossa. Päiväkodeista ei ole tähän mennessä tehty kaikkia rakennuksia koskevaa yhtenäistä ja kattavaa kuntotutkimusta, jonka mukaisesti niitä voitaisiin arvioida ja vertailla yksilöllisesti niiden rakennusfysikaalisten ominaisuuksien perusteella. Tällainen myös päiväkotirakennuksia koskeva selvitystyö on käynnistetty Porvoon kaupungin kiinteistöstrategiatyöhön liittyen 2013, mutta sen tulokset eivät ole vielä käytettävissä. arviot päiväkotirakennusten kunnosta perustuvat niiden tämän hetkisiin teknisiin arvoihin ja kuntoluokkaan, jolloin tulokset ovat luonteeltaan laskennallisia. Arviomenetelmä ja siihen sisältyvä korjausvelkalaskelma on Suomen kuntien yleisesti käyttämä. Arvot on päivitetty Trellum Oy:n toimesta 2012; kaikki esitetyt kustannukset ovat vuoden 2014 arvioidussa tasossa. Yksittäisten rakennusten käyttökunnon osalta saattaa esiintyä merkittäviä poikkeamia siitä, mitä rakennuksen kunnosta pelkän kuntoluokan perusteella voisi päätellä. Muun muassa suunnitteluja rakennusvirheistä johtuvat vauriot ja ongelmat saattavat aiheuttaa, että kuntoluokaltaan hyvä, suhteellisen uusi rakennus voi olla käyttöarvoltaan ja korjattavuudeltaan tiensä päässä. Esimerkkinä tästä Gammelbackan päiväkoti. Toisaalta kuntoluokaltaan alhainen Puistopäiväkoti on käytettävyydeltään hyvä, ainkin toistaiseksi. Täten kuntoluokka ilmaisee lähinnä rakennuksen käytettävyyden todennäköisen tason. Samalla saadaan käsitys siitä, kuinka paljon rakennukseen on tällä hetkellä sitoutunut pääomaa ja mitä rakennuksen saattaminen jollekin tavoitetasolle (75%, 90% tai 120%) maksaisi. Rakennusten kuntoa, käyttökelpoisuutta ja taloudellisuutta on arvioitu seuraavista tarkastelukulmista: 1. Rakennuksen nykyinen tekninen kunto, korjausvelka ja perusparannustarve. 2. Tilan käyttö, hoitopaikat ja rakennuksen alkuperäinen käyttötarkoitus 3. Käyttökustannukset ja tiloista perittävät sisäiset bruttovuokrat. Näin on pyritty muodostamaan kokonaiskuva siitä, miten hyvin päiväkotien rakennuskanta palvelee päivähoidon nykyisiä ja tulevia tarpeita, mitkä ovat sen kustannukset ja millaisia kehitystoimenpiteitä tulisi tehdä. 19

20 On syytä korostaa, että tämä arvio on puhtaasti teknis-taloudellinen, ja että rakennuksilla ja päivähoidolla on myös muita arvoja ja ominaisuuksia. Johtopäätösten teko vaatii näin ollen kokonaisvaltaista harkintaa, jossa joudutaan punnitsemaan eri arvojen tärkeysjärjestystä. Taulukoissa 2-8 esitetyt tunnusluvut on järjestetty pääsääntöisesti neljään ryhmään omine tunnusväreineen. Ryhmät määräytyvät siten, että keskiarvon molemmin puolin ovat ryhmät, jotka poikkeavat keskiarvosta vähemmän kuin keskihajonta. Keskiarvosta keskihajontaa enemmän poikkeavat luvut muodostavat edelleen omat ryhmänsä. Tunnusväreillä kuvataan, miten ryhmät on arvotettu mitattavien ominaisuuksien suhteen: tummempi vihreä on paras; vaaleampi vihreä on keskiarvoa parempi; keltainen on keskiarvoa huonompi; punainen on heikoin. Lisäksi luvussa 4.4. on tarkasteltu päiväkotitiloja käyttäjän näkökulmasta. 4.1 Rakennuksen nykyinen tekninen kunto, korjausvelka ja perusparannustarve Tekninen kunto kertoo rakennuksen nykyisen (laskennallisen) arvon euroissa. Rakennuksen kuntoluokka kuvaa tämän nykyisen teknisen kunnon suhdetta uuden, ominaisuuksiltaan vastaavan rakennuksen kuntoon ja arvoon. Kuntoluokka kertoo, kuinka paljon rakennuksen arvosta on jäljellä. Rakennuksen arvo alenee tasaisesti ajan ja käytöstä aiheutuvan kulumisen seurauksena. Arvoa voidaan palauttaa tekemällä investointiluonteisia korjauksia tai uusimalla rakennusosia ja teknisiä järjestelmiä. Optimaalisena kuntoluokkana pidetään 75%:a. Kun kuntoluokka laskee tämän alle, katsotaan rakennuksella olevan korjausvelkaa, sillä sellaisia arvoa ylläpitäviä tai palauttavia korjauksia ei ole tehty, joilla kuntoluokka olisi saatu pidettyä 75%:n tasolla. Nämä korjaukset ollaan rakennukselle velkaa. Kun kuntoluokka laskee alle 60%:n eivät normaalit arvoa ylläpitävät investointiluonteiset korjaukset tavallisesti enää riitä, vaan rakennuksessa on tehtävä peruskorjaus. Tällöin kuntoluokka nostetaan 90% tasoon. Koska rakennus on yleensä tässä vaiheessa jo varsin vanha, on järkevämpää tehdä peruskorjauksen sijaan perusparannus, jossa uusitaan myös rakennuksen tilallisia ja käytettävyyteen liittyviä ominaisuuksia. Laskennallinen kuntoluokka on tällöin 120%. Korjausvelan kertyminen on kaikkien Suomen kuntien ongelma, ja se näkyy myös Porvoon päiväkotirakennuksissa. Niiden tekninen kunto on keskimäärin. Hajonta on kuitenkin suhteellisen suuri - johtuen siitä, että rakennukset ovat varsin eri-ikäisiä, eikä vanhemmissa rakennuksissa ole tehty riittävästi kuntoluokkaa parantavia korjausinvestointeja. Kuntoluokaltaan heikoimmat rakennukset ovat teknisen käyttöikänsä lopussa (kuntoluokka 30% tai alle). 20

21 Taulukko 2 KAUPUNGIN OMISTAMIEN PÄIVÄKOTIRAKENNUSTEN KUNTOLUOKAT VUOSINA 2014, 2018 JA 2023 N:o Rakennuksen nimi Valm. hum2 hoitopaikkoja kla 2014 kla 2018 kla 2023 R32 Kulloon päiväkoti % 85 % 76 % 170 Hornhattulan päiväkoti % 84 % 75 % 169 Haikkoontörmän päiväkoti % 75 % 66 % 110 Kevättuulen päiväkoti % 77 % 68 % keskihajonta 113 Satumäen päiväkoti % 67 % 58 % 237 Kuutamopolun päiväkoti % 67 % 58 % 168 Ilolan päiväkoti % 63 % 54 % 126 Pappilanmäen päiväkoti % 62 % 53 % 128 Näsin päiväkoti % 60 % 51 % 136 Kissankulman päiväkoti, rak % 59 % 50 % 137 Kissankulman päiväkoti, rak % 59 % 50 % 142 Epoon päiväkoti % 58 % 49 % 155 Eestinmäen päiväkoti % 57 % 48 % 130 Huhtisen päiväkoti % 55 % 46 % 151 Gammelbackan päiväkoti % 54 % 45 % keskiarvo 139 Veckjärven päiväkoti % 52 % 43 % 145 Peippolan päiväkoti % 47 % 38 % 152 Kaarenkylän päiväkoti % 42 % 33 % 158 Slätbergetin päiväkoti % 42 % 33 % R11 Vaahteramäen päiväkoti % 42 % 33 % 112 Mäntykummun päiväkoti % 39 % 30 % 149 Kartanoniityn päiväkoti % 37 % 28 % 121 Huvikummun päiväkoti, rak % 37 % 28 % keskihajonta 165 Bjurbölen päiväkoti % 35 % 26 % 123 Huvikummun päiväkoti, rak % 32 % 23 % 114 Puistopäiväkoti % 22 % 13 % R34 Pellingin ryhmäperhepäiväkoti % 22 % 13 % KESKIARVO 60 % 53 % 44 % KESKIHAJONTA 17 % 17 % 17 % Kuntoluokka 75% tai suurempi; ei korjausvelkaa Kuntoluokka 60% tai suurempi, mutta alle 75%; korjausvelkaa Kuntoluokka 30% tai suurempi, mutta alle 60%; peruskorjaus- / perusparannustarve Kuntoluokka alle 30%; rakennus on teknisen käyttöikänsä lopussa Elinkaarimallilla toteutetuissa Ylä-Haikkoon, Omenatarhan ja Hinthaaran päiväkodeissa kuntoluokka pidetään sopimuksiin perustuen vähintään 75%:ssa. Peruskorjauksessa olevat Suomenkylän päiväkoti ja Tolkkisten päiväkoti otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana, jolloin ne parantavat keskimääräistä kuntoluokkaa. Tämä ei näy yllä olevassa esityksessä. Korjausvelan ja perusparannustarpeen summa on v yhteensä n. 9,9 miljoonaa euroa. Mikäli investointiluonteisia korjauksia ei tehdä, vastaava summa v on n. 15,2 miljoonaan euroa. 21

22 Taulukko 3 PÄIVÄKOTIRAKENNUSTEN KUNTO; KORJAUSVELKA JA PERUSPARANNUSTARVE / HOITOPAIKKA V TASOSSA Taulukko kuvaa, mitä rakennusten kuntoon saattaminen makssa; yli 60% kuntoluokassa olevat rakennuksien kuntoluokka nostetaan 75%:iin ja alle 60% kuntoluokassa oleville tehdään perusparannus, jolloin kuntoluokka nostetaan 120%:iin. N:o Rakennuksen nimi Valm. hum2 hoitopaikkoja euroa / hoitopaikka 110 Kevättuulen päiväkoti korjausvelka 113 Satumäen päiväkoti korjausvelka 237 Kuutamopolun päiväkoti korjausvelka 128 Näsin päiväkoti korjausvelka 126 Pappilanmäen päiväkoti korjausvelka 168 Ilolan päiväkoti korjausvelka keskihajonta 137 Kissankulman päiväkoti, rak perusparannustarve 139 Veckjärven päiväkoti perusparannustarve 152 Kaarenkylän päiväkoti perusparannustarve keskiarvo 142 Epoon päiväkoti perusparannustarve 145 Peippolan päiväkoti perusparannustarve 165 Bjurbölen päiväkoti perusparannustarve R11 Vaahteramäen päiväkoti perusparannustarve 158 Slätbergetin päiväkoti perusparannustarve 149 Kartanoniityn päiväkoti perusparannustarve 130 Huhtisen päiväkoti perusparannustarve 151 Gammelbackan päiväkoti perusparannustarve 112 Mäntykummun päiväkoti perusparannustarve 155 Eestinmäen päiväkoti perusparannustarve 121 Huvikummun päiväkoti, rak perusparannustarve keskihajonta 136 Kissankulman päiväkoti, rak perusparannustarve R34 Pellingin ryhmäperhepäiväkoti perusparannustarve 123 Huvikummun päiväkoti, rak perusparannustarve 114 Puistopäiväkoti perusparannustarve keskiarvo keskihajonta

23 4.2 Tilan käyttö, hoitopaikat ja rakennuksen alkuperäinen käyttötarkoitus Päiväkotirakennusten tilajärjestelyt ovat rakennuskannan moninaisuudesta johtuen erilaiset. Tilojen kyky palvella päivähoitoa, tilojen toimivuus, on useista tekijöistä koostuva kokonaisuus. Siihen vaikuttavat paitsi tilojen yhteiskoko, myös niiden keskinäinen sijoittelu, yksittäisten tilojen mitoitus, käytävien ja aputilojen määrä jne. Kun kysymyksessä ovat hyvin erilaiset rakennukset voidaan näkökulmana pitää myös sitä, kuinka paljon tilaa on kaiken kaikkiaan käytetty jokaista hoitopaikkaa kohti, jolloin mukaan lasketaan kaikki päiväkodin toimintaa palvelevat tilat. Jos tilaa on hyvin paljon hoitopaikkaa kohti, voidaan kysyä, onko tilankäyttö tarkoituksenmukaista tai onko rakennus tilallisilta ominaisuuksiltaan sellainen, että se soveltuu rakennustyyppinä huonosti päivähoidon tarpeisiin. Liian suuret tilat johtavat kalliisiin ylläpito- ja käyttökustannuksiin. Vastaavasti liian ahtaat tilat ovat tietysti toiminnallisesti ongelmalliset. Keskimäärin Porvoon päiväkodeissa on huoneistoalaa n. m2 hoitopaikkaa kohti keskihajonnan ollessa. Viimeksi toteutetuissa, mitoituksellisesti nykyisiä tarpeita vastaavissa päiväkodeissa tilankäyttö on n. m2 huoneistoalaa hoitopaikkaa kohden. 23

24 Taulukko 4 PÄIVÄKOTIRAKENNUSTEN TILANKÄYTTÖ HOITOPAIKKAA KOHDEN N:o Rakennus Valm. hum2 hoitopaikkoja hum2 / hoitopaikka 163 Tolkkisten päiväkoti (peruskorjauksessa) ,3 136 Kissankulman päiväkoti, rak ,2 123 Huvikummun päiväkoti, rak ,0 keskihajonta 155 Eestinmäen päiväkoti ,3 115 Ylä-Haikkoon päiväkoti (elinkaarimalli) ,2 118 Omenatarhan päiväkoti (elinkaarimalli) ,1 170 Hornhattulan päiväkoti ,7 126 Pappilanmäen päiväkoti ,7 119 Hinthaaran päiväkoti (elinkaarimalli) ,6 R34 Pellingin ryhmäperhepäiväkoti ,6 121 Huvikummun päiväkoti, rak ,6 169 Haikkoontörmän päiväkoti ,5 110 Kevättuulen päiväkoti ,5 151 Gammelbackan päiväkoti ,4 114 Puistopäiväkoti ,3 R35 Suomenkylän päiväkoti (peruskorjauksessa) ,0 113 Satumäen päiväkoti ,8 130 Huhtisen päiväkoti ,8 168 Ilolan päiväkoti ,6 112 Mäntykummun päiväkoti ,6 keskiarvo 142 Epoon päiväkoti ,0 152 Kaarenkylän päiväkoti yht ,0 145 Peippolan päiväkoti ,7 R32 Kulloon päiväkoti *) ,7 237 Kuutamopolun päiväkoti *) ,3 165 Bjurbölen päiväkoti ,0 158 Slätbergetin päiväkoti ,6 keskihajonta 128 Näsin päiväkoti ,5 149 Kartanoniityn päiväkoti ,3 R11 Vaahteramäen päiväkoti ,7 139 Veckjärven päiväkoti ,6 137 Kissankulman päiväkoti, rak ,6 keskiarvo 9,5 keskihajonta 1,9 *) luvut eivät sisällä rakennuksen muiden käyttäjien kanssa yhteiskäytössä olevia tiloja. 24

25 Taulukko 5 PÄIVÄKOTIRAKENNUSTEN HOITOPAIKAT N:o Rakennuksen nimi Valm. hum2 hoitopaikkoja 119 Hinthaaran päiväkoti (elinkaarimalli) Pappilanmäen päiväkoti Haikkoontörmän päiväkoti Hornhattulan päiväkoti Ylä-Haikkoon päiväkoti (elinkaarimalli) Omenatarhan päiväkoti (elinkaarimalli) Satumäen päiväkoti Mäntykummun päiväkoti Näsin päiväkoti Peippolan päiväkoti Gammelbackan päiväkoti R32 Kulloon päiväkoti Eestinmäen päiväkoti Kevättuulen päiväkoti Huhtisen päiväkoti Veckjärven päiväkoti R35 Suomenkylän päiväkoti (peruskorjauksessa) Tolkkisten päiväkoti (peruskorjauksessa) ryhmää tai enemmän 114 Puistopäiväkoti vähemmän kuin 4 ryhmää 158 Slätbergetin päiväkoti Bjurbölen päiväkoti Kuutamopolun päiväkoti Huvikummun päiväkoti, rak Epoon päiväkoti Ilolan päiväkoti Kissankulman päiväkoti, rak Kartanoniityn päiväkoti R11 Vaahteramäen päiväkoti Kaarenkylän päiväkoti Huvikummun päiväkoti, rak Kissankulman päiväkoti, rak R34 Pellingin ryhmäperhepäiväkoti

26 Taulukko 6 PÄIVÄKOTIRAKENNUSTEN ALKUPERÄINEN KÄYTTÖTARKOITUS N:o Rakennuksen nimi Valm. hum2 hoitopaikkoja Suunniteltu alun perin päiväkodiksi 110 Kevättuulen päiväkoti kyllä 112 Mäntykummun päiväkoti kyllä 113 Satumäen päiväkoti kyllä 114 Puistopäiväkoti ei 115 Ylä-Haikkoon päiväkoti (elinkaarimalli) kyllä 118 Omenatarhan päiväkoti (elinkaarimalli) kyllä 119 Hinthaaran päiväkoti (elinkaarimalli) kyllä 121 Huvikummun päiväkoti, rak ei 123 Huvikummun päiväkoti, rak ei 126 Pappilanmäen päiväkoti osittain 128 Näsin päiväkoti kyllä 130 Huhtisen päiväkoti kyllä 136 Kissankulman päiväkoti, rak ei 137 Kissankulman päiväkoti, rak ei 139 Veckjärven päiväkoti ei 142 Epoon päiväkoti ei 145 Peippolan päiväkoti osittain 149 Kartanoniityn päiväkoti ei 151 Gammelbackan päiväkoti kyllä 152 Kaarenkylän päiväkoti ei 155 Eestinmäen päiväkoti kyllä 158 Slätbergetin päiväkoti kyllä 163 Tolkkisten päiväkoti (peruskorjauksessa) kyllä 165 Bjurbölen päiväkoti ei 168 Ilolan päiväkoti kyllä 169 Haikkoontörmän päiväkoti kyllä 170 Hornhattulan päiväkoti kyllä 237 Kuutamopolun päiväkoti kyllä R11 Vaahteramäen päiväkoti ei R32 Kulloon päiväkoti kyllä R34 Pellingin ryhmäperhepäiväkoti ei R35 Suomenkylän päiväkoti (peruskorjauksessa) ei 26

27 4.3 Käyttökustannukset ja tiloista perittävät sisäiset bruttovuokrat Päiväkotien maksamat (sisäiset) bruttovuokrat kuvaavat hyvin kiinteistön käytöstä aiheutuvia vuotuisia kokonaiskustannuksia. Niitä arvioitaessa tulee kuitenkin etenkin vanhojen rakennusten osalta huomioida seuraavat seikat: 1. Alhaisen kuntoluokan rakennuksissa pääomavuokraan sisältyvä korko (nyt 3,5 %) on määrältään pieni, ja täten vuokra on alhainen. Tämä johtuu siitä, että korko lasketaan rakennuksen tämän hetkisen teknisen arvon mukaan, eli jäljellä olevasta sitoutuneesta pääomasta Sen vastapuolena on, että tällöin rakennuksella on korjausvelkaa tai perusparannustarvetta, jonka kokonaismäärä ei näy suoraan vuokrassa, mutta on kuitenkin tulevaisuudessa realisoituva kustannus. Nykyisin vuokraan sisältyvä korjausvastike on tarkoitettu korjauskustannusten kattamiseen, mutta vanhemmissa rakennuksissa korjausvelka on pääosin kattamatonta. 2. Käyttökustannukset lämmitysenergian osalta voidaan saada merkittävästikin pienemmiksi kun vanha rakennus peruskorjataan. Tällöin bruttovuokra vastaavasti pienenee energian osalta. 3. Hoito- ja ylläpitokustannukset vaihtelevat vuosittain tehtyjen suoritteiden mukaan. Käyttökustannukset vain lämmityksen, sähkön- ja vedenkulutuksen osalta antavat vertailukelpoisen käsityksen käyttötaloudesta tällä hetkellä ilman bruttovuokriin sisältyviä vaihtelevia eriä ja vuokrissa näkymätöntä peruskorjaustarvetta tai korjausvelkaa. 27

28 Taulukko 7 PÄIVÄKOTIRAKENNUSTEN BRUTTOVUOKRAT 2014 N:o Rakennuksen nimi Valm. hum2 hoitopaikkoja Brvuokra /vuosi Brvuokra /hoitopaikka 110 Kevättuulen päiväkoti Hornhattulan päiväkoti Hinthaaran päiväkoti (elinkaarimalli) *) Omenatarhan päiväkoti (elinkaarimalli) *) Haikkoontörmän päiväkoti keskihajonta 115 Ylä-Haikkoon päiväkoti (elinkaarimalli) *) Kissankulman päiväkoti, rak R32 Kulloon päiväkoti Eestinmäen päiväkoti Kaarenkylän päiväkoti + rivitalo Ilolan päiväkoti Huvikummun päiväkoti, rak Slätbergetin päiväkoti Pappilanmäen päiväkoti keskiarvo 113 Satumäen päiväkoti Gammelbackan päiväkoti R11 Vaahteramäen päiväkoti Kuutamopolun päiväkoti Huhtisen päiväkoti Näsin päiväkoti R34 Pellingin ryhmäperhepäiväkoti Mäntykummun päiväkoti Huvikummun päiväkoti, rak Veckjärven päiväkoti Puistopäiväkoti Peippolan päiväkoti Epoon päiväkoti keskihajonta 165 Bjurbölen päiväkoti Kartanoniityn päiväkoti Kissankulman päiväkoti, rak keskiarvo 1347 keskihajonta 443 *) Elinkaarimallilla toteutettujen päiväkotien vuokrista vähennetty kaupungille takaisin tuloutuvat erät: tontin vuokra ja kiinteistövero 28

29 Taulukko 8 PÄIVÄKOTIRAKENNUSTEN KÄYTTÖKUSTANNUKSIA; LÄMMITYS, SÄHKÖ JA VESI N:o Rakennuksen nimi Valm. hum2 hoitopaikkoja Lämmitys Sähkö Vesi- ja Jvesi ed. yht käyttökustaanukset vuodessa /hoitopaikka 152 Kaarenkylän päiväkoti + rivitalo ,43 R34 Pellingin ryhmäperhepäiväkoti , Eestinmäen päiväkoti , Slätbergetin päiväkoti , Kevättuulen päiväkoti ,63 keskihajonta 136 Kissankulman päiväkoti, rak 1 + rak , Pappilanmäen päiväkoti , Huvikummun päiväkoti, rak , Veckjärven päiväkoti , Ilolan päiväkoti ,18 R11 Vaahteramäen päiväkoti ,03 keskiarvo 170 Hornhattulan päiväkoti , Näsin päiväkoti , Kuutamopolun päiväkoti , Puistopäiväkoti , Gammelbackan päiväkoti , Mäntykummun päiväkoti , Huhtisen päiväkoti , Bjurbölen päiväkoti , Haikkoontörmän päiväkoti , Huvikummun päiväkoti, rak , Satumäen päiväkoti , Peippolan päiväkoti , Kartanoniityn päiväkoti ,81 R32 Kulloon päiväkoti ,56 keskihajonta 118 Omenatarhan päiväkoti (elinkaarimalli) , Ylä-Haikkoon päiväkoti (elinkaarimalli) , Jokilaakson päiväkoti (elinkaarimalli) , Epoon päiväkoti ,43 keskiarvo 240,62 keskihajonta 92,81 29