PUOLUSTUSVOIMIEN LÄÄKINTÄHUOLLON TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN STRATEGIA (T&K-STRATEGIA)

Transkriptio

1 PUOLUSTUSVOIMIEN LÄÄKINTÄHUOLLON TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN STRATEGIA (T&K-STRATEGIA) 1 PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISIMMÄT TAVOITTEET VUOSILLE Ylläpidetään ja kehitetään kansallista puolustusta. 2. Kehitetään puolustushallinnon yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta muun yhteiskunnan ja viranomaisten kanssa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen (YETT) strategian mukaisesti. 3. Kehitetään puolustushallinnon kykyä kansainväliseen yhteistoimintaan sekä kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. 2 LÄÄKINTÄHUOLLON KEHITTÄMISSTRATEGIA Lääkintähuolto kuuluu logistiikan ja huollon toimialaan. Lääkintähuolto tukee puolustusvoimain komentajan, Pääesikunnan sekä puolustushaarojen (maa-, meri- ja ilmavoimat) määrittämiä kehittämis- ja toimintalinjauksia oman toimialansa keinoin ja yhteistoiminnassa eri toimialojen kanssa. Toiminta perustuu vahvaan asiantuntijaosaamiseen. Lääkintähuoltoa kehitetään mm. seuraavien keskeisten tavoitteiden perusteella: - Lääkintähuolto keskittyy sotilaallisen maanpuolustuksen alueella ensisijaisesti ydintehtäviensä mukaiseen toimintaan. - Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulee olla näkyvää. Vaikuttavuutta haetaan mm. syventämällä strategista kumppanuutta sairaanhoitopiirien kanssa solmittujen erikoissairaanhoidon sopimusten sekä poikkeusolojen koulutuksen pohjalta. - Uudella toimintamallilla haetaan normaali- ja poikkeusolojen yhtenäistä toimintamallia, jossa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen (YETT) strategian mukaiset periaatteet ovat keskeisesti esillä. - Johtamismallia keskitetään lainsäädännön ja puolustusministeriön antamien perusteiden mukaisesti. - Toimialan tunnettavuutta kehitetään viestintästrategian avulla. Puolustusvoimien lääkintähuollossa on tehty perusteellinen uudelleen järjestely, jossa varusmiesten erikoissairaanhoito on siirretty kumppanien eli sairaanhoitopiirien hoidettavaksi ja lääkintähuollon ydintehtäviä hoitamaan on perustettu Sotilaslääketieteen Keskus (SOTLK). Sotilaslääketieteen Keskus: - vastaa puolustusvoimien perustason lääkintähuollon, erikoissairaanhoidon ja lääkintälogistiikan järjestelyistä kaikissa valmiustiloissa - toimii sotilaslääketieteen ja kenttä-, katastrofi- ja suojelulääkinnän osaamis-, koulutus- ja tutkimuskeskuksena - on maa-, meri- ja ilmavoimien palvelusturvallisuuden, palveluskelpoisuuden ja sotilaan toimintakyvyn ydinosaaja - toimii kansallisena ilmailulääketieteen keskuksena ja kansallisena sukelluslääketieteen keskuksena - on kenttälääkinnän ja sotilaslääketieteen kärkiosaaja myös kansainvälisissä ympäristöissä.

2 3 3 LÄÄKINTÄHUOLLON ARVOT Sotilaslääketieteen Keskukseen liitetään myös perusterveydenhuollon tuottamisesta vastaavat varuskuntien terveysasemat. Tavoitteena on hyvin suunniteltu, kustannustehokas sekä kaikille puolustushaaroille laadukkaita käytännön suoritteita tuottava toiminta. Lääkintähuollon arvot ovat: tuloksellisuus, osaaminen ja luotettavuus. - Tuloksellinen toiminta edellyttää puolustusvoimien tehtävien, toimintajärjestelmän, tavoitteiden sekä arvojen sisäistämistä. Edellytyksenä on johtamisen soveltamiskyky, resurssien suunnittelun ja käytön hallinta laatutyön periaatteita noudattaen, yhteistoimintakyky sekä innovatiivinen ja aktiivinen toimintatapa. Tuloksia vaaditaan, mutta tuloksellisesta toiminnasta annetaan myös tunnustus. - Osaaminen on laaja-alaista puolustusvoimien toimintamalliin sovellettavaa terveydenhuollon moniammatillista ammattitaitoa, - Luotettavuus tarkoittaa terveydenhuollon perinteisten eettisten perusperiaatteiden noudattamista suhteessa työtovereihin, potilaisiin, asiakkaisiin ja lähimmäisiin sekä sitoutumista sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen. 4 PUOLUSTUSVOIMIEN LÄÄKINTÄHUOLLON YDINTEHTÄVÄT 4.1 Kenttälääkinnän kehittäminen Lääkintähuollon ydintehtävät, joihin liittyy keskeisesti koulutus, ovat seuraavat: - kenttälääkintä, sisältäen suojelulääkinnän, - palveluskelpoisuuden ja -turvallisuuden ylläpitäminen ja turvaaminen, - kansainvälinen toiminta, erityisesti kriisinhallintaoperaatioiden lääkintähuolto ja siihen liittyvä lääkintätiedustelu, - ympäristöterveydenhuolto (kenttähygienia), - ydintoimintoja tukeva tutkimus- ja kehittämistoiminta. Taistelijoiden suojavarustuksen voimakkaasta kehityksestä huolimatta sota aiheuttaa edelleenkin tappioita kaatuneina, haavoittuneina ja sairastuneina. Toisaalta asevaikutusten kasvu ja lisääntynyt monivammaisuus eivät ole lisänneet viime aikoihin asti sodassa kaatuneiden määrää - pikemminkin päinvastoin: välittömästi taistelussa kaatuneiden osuus kokonaistappioista on pysynyt noin viidenneksenä aina luvun lopulta asti, mutta hoidon piiriin asti ehtineiden kuolleisuus on pudonnut 20 prosentista kymmenesosaan vastaavana aikana. Nykyisissä sodissa tappiot ovat paikallisesti suuria ja ne syntyvät lyhyessä ajassa. Tappioiden päivittäinen määrä vähenee ajan funktiona. Yli puolet taistelussa kaatuneista kuolee verenvuotoon ja kolmannes pään alueen vammoihin. Kuolettavasti haavoittuneista % kuolee, ennen kuin he saavuttavat pataljoonatason hoitopaikan ja näistä 70 % ensimmäisen viiden minuutin aikana. Nämä viimeaikaisista kriiseistä saadut kokemukset ovat ohjanneet merkittävästi kenttälääkinnän kehittämistä ja siirtäneet sen painopistettä voimakkaasti etulinjan suuntaan.

3 Kenttälääkinnän vision mukaan joukkoihin kiinteästi kuuluva kenttälääkinnän perusorganisaatio on kevyt. Taistelutoimintaa varten kenttälääkintää täydennetään liikkuvilla lääkintähuollon joukoilla, jotka pystyvät joustavasti etupainotteiseen kirurgiseen ensihoitoon sekä potilasevakuointeihin. Liikkuvilla lääkintähuollon joukoilla luodaan lääkintähuollon painopiste sekä lääkintähuollon reservi. Hätäkirurgia on käynnistettävä mahdollisimman aikaisin, ihannetapauksessa tunnin kuluessa haavoittumisesta. Haavoittumisprofiilit ja käytännön kokemukset ohjaavat kehittämisen suuntaa. Parempia tuloksia saadaan, jos ensiapua heti haavoittumisen jälkeen sekä evakuointia taistelukentällä voidaan tehostaa ja nopeuttaa. Avainasemassa on perusyksikkö, minkä lääkintäresursseja tulee lisätä optimaalisen hoitotuloksen saavuttamiseksi. Hätäkirurgiaa on jo tuotu eteenpäin, mutta ei vielä riittävästi. Tulevissa organisaatioissa kirurgisen ensihoidon mahdollisuus on oltava jo joukkoyksikkö- (pataljoona-) tasalla. Potilasevakuointeihin on saatava kestävät ja turvalliset ratkaisut. Lääkintäjoukkojen käytön on oltava joustavaa. Näin säästetään väheneviä resursseja, mutta samalla voidaan luoda painopisteitä suurtenkin paikallisten tappioiden hoitoon. Taistelustressireaktioiden ja poikkeusoloihin liittyvien psyykkisten haasteiden merkitys ovat viimeaikaisissa sodissa olleet korostuneita. Lääkintähuollon on kehitettävä yhteistoimintaa mm. johtamisen kouluttajien kanssa stressireaktioiden ennaltaehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Lääkintähuollon on osallistuttava kriisiviestinnän suunnitteluun. Kenttälääkinnän suorituskykyvaatimusten, organisaatioiden, tehtävien, toimintaperiaatteiden, materiaalin, koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen on yhdistetty puolustusvoimissa kenttälääkinnän kehittämishankkeeksi (KLÄÄKE-hanke). Hankkeen ensimmäinen vaihe ajoittui vuosille ja toinen vaihe vuosille Hanke kuuluu logistiikan kehittämisohjelmaan ja se sisältää kaikkiaan 14 projektia. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteen on oltava kentällä tapahtuvassa kenttälääkinnän käytännön toiminnassa. Vain tehokas koulutus ja jatkuva harjoittelu takaavat sen, että tutkimuksen ja kehittämisen lopputuotteista on hyötyä tositilanteissakin. Kenttälääkinnän tutkimusja kehittämistyössä on verkottumista jatkettava kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden sekä mm. Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) kanssa. Sotilaslääketieteen Keskuksen Lääkintäkoulusta kehitetään kansallinen kenttä- ja katastrofilääkinnän osaamiskeskus. jolla puolustusvoimien tarpeiden ohella on myös YETT-rooli. Tämä tapahtuu yhteistyössä mm. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin sekä lääketieteellisten tiedekuntien kanssa. Kenttälääkintäkoulutuksen kokonaisuudistus erityisesti johtamistoimintaan ja tilannehallintaan painottaen on keskeinen kehittämisalue. Kylmäolosuhteiden erityisosaaminen saattaa kiinnostaa myös kansainvälisesti. Sotilasapteekin toiminta liittyy läheisesti poikkeusoloihin varautumiseen ja sillä on myös YETT-painoarvoa. Sotilasapteekin ja Lääkintävarikon yhteistyö ja toimintamalli lääkintälogistiikassa tarkistetaan. 4

4 4.2 Palvelusturvallisuus B- ja C-suojelulääkintä tekevät voimakasta tuloaan kenttälääkintään yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategioita noudattaen. Onnistuneina ja ripeästi edenneinä esimerkkeinä toteutuneesta kansallisesta yhteistyöstä voidaan pitää vuonna 2005 perustettuja sekä B- että C-uhkien osaamiskeskuksia. Niiden toimintamallia on edelleen kehitettävä niin varautumisen kuin kansainvälisiin tehtäviin osallistumisen suunnittelussa. Lääkintähuollon YETT-toiminnassa ovat keskeisiä yhteistoimintafoorumeita sosiaali- ja terveysministeriön poikkeusolojen terveydenhuollon neuvottelukunta ja sen jaostot sekä Puolustustaloudellisen Suunnittelukunnan (PTS) terveydenhuoltosektori ja terveydenhuollon pooli. Turvallisuus ja tehokkuus ovat keskeisiä lähtökohtia toiminnassa. Lääkintähuolto on tärkeä vaikuttaja sekä asevelvollisten että palkatun henkilöstön palvelusturvallisuuden kehittämisen ja tarvittavien hoitotoimenpiteiden osalta. Seuraavat näkökohdat ovat keskeisiä: - keskitetyn potilastietohallintoverkon kehittäminen sekä yhteensopivuus sosiaali- ja terveysministeriön suunnitelmien mukaisesti valtakunnalliseen toimintajärjestelmään on tärkeä kehittämishanke, joka on edennyt hallitusti. Toteutuessaan järjestelmä mahdollistaa huomattavat toimintaedut sekä kustannussäästöt mm. asevelvollisten terveystietojen käsittelyn yksinkertaistuessa. - asevelvollisten terveydentilaan ja toimintakykyyn sekä terveystarkastusjärjestelmään liittyvä tutkimustyö ja sen verkottaminen tutkimuslaitosten kanssa sekä puolustusvoimien sisällä on strategisen luokan hanke. - systemaattisen riskinarvioinnin ohjeistaminen palvelusturvallisuuden kehittämisen perusmenetelmänä joukoille yhteistyössä puolustusvoimien henkilöstöalan ja operatiivisen alan kanssa. - työterveyshuollon laatujärjestelmän/ laadun kehittäminen sekä tavoitetason normittaminen on ripeää kehittämistä edellyttävä hanke (LÄÄKE-hanke). - työterveyshuollon ja henkisen hyvinvoinnin sekä henkisen työsuojelun alueella tulee keskittyä mm. yhteistyöhön riskien arvioinnissa ja hallinnassa, puolustusvoimissa tapahtuvaan työyhteisöjen muutosten hallintaan sekä sotilaallisen kriisinhallinnan erityisolosuhteisiin. - terveysasemien toiminnan laatutyö, potilastietohallintojärjestelmän kehittäminen ja siihen kuuluvan kehittämisstrategian luominen sekä telelääketieteen tuominen tuotantokäyttöön ovat tärkeitä tavoitteita (LÄÄKE- ja KLÄÄKE-hankkeet). - lääkintähuollon keskeisiä tunnuslukuja raportoiva järjestelmä on kehitettävä käyttöön. Tärkeät tunnusluvut on saatava myös kumppanuussairaaloista. Tapaturmien tilastointijärjestelmä tarkistetaan ehkäisevän toiminnan tehostamiseksi yhteistyössä mm. työsuojelun kanssa. - asevelvollisten ja kriisinhallintahenkilöstön palvelusturvallisuutta edistävän puhelinpäivystysjärjestelmän luominen on kiireellisesti käynnistettävä hanke. - lääkäreiden sitoutuminen työhön sekä uusien rekrytoiminen on saatava turvatuksi. 5

5 6 - hammaslääkäreiden rekrytoiminen sekä palvelujen saatavuus on turvattava. - hoitajien rekrytointi on turvattava lähivuosina uhkaavan hoitajapulan vuoksi. 4.3 Kansainvälinen toiminta ja lääkintätiedustelu Tavoitteena on luoda toimiva lääkintähuollon tilannekuva niin kotimaan kuin ulkomailla olevien joukkojen osalta. Lisäksi varaudutaan terveydenhuollon asiantuntemuksen keinoin kotimaan sekä ulkomaisten toimijoiden kanssa tarvittavan tiedon hankintaan ja analysointiin päämääränä varmistaa joukkojen toimintakykyä. Nopean toiminnan joukkojen tukeminen on keskeisiä tehtäviä. SOTLK osallistuu kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden lääkintähuollon suunnitteluun, valmisteluun ja koulutukseen yhteistyössä Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskuksen (PVKVK) ja Porin Prikaatin (PORPR) kanssa. Osana suomalaisen kriisinhallintajoukon uudelle toimialueelle lähettämisen suunnittelua ja valmistelua on toimialueen olosuhteiden lääkintätiedustelu. 4.4 Ympäristöterveydenhuolto (kenttähygienia) Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on arvioida, ennaltaehkäistä, vähentää ja tarvittaessa selvittää elintarvikkeiden, talousveden tai elinympäristön välityksellä leviäviä sairauksia ja epidemioita. Keskeisiä vastuualueita ovat elintarvikevalvonnan asiantuntija- ja viranomaistoiminta, talousveden sekä majoitus- ja koulutusolosuhteiden valvonta, ruokamyrkytysten ja eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien ehkäisy ja selvittely, NBC-suojelun (nbc= nuclear, biological, chemical) asiantuntemus elintarvikkeiden ja talousveden osalta, vastustettavien eläintautien leviämisen ehkäisy sekä sotakoirien eläinlääkintähuollosta huolehtiminen. Ympäristöterveydenhuolto seuraa ja myös osallistuu alan lainsäädännön kehittämiseen sekä pitää yhteyttä alan keskeisiin toimijoihin kuten maa- ja metsätalousministeriöön (MMM), sosiaali- ja terveysministeriöön (STM), Elintarviketurvallisuusvirastoon (EVIRA), Kansanterveyslaitokseen (KTL) ja Säteilyturvakeskukseen (STUK). Pääosa puolustusvoimien ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvista tehtävistä integroituu muihin lääkintähuollon ydintehtäviin. 5 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA (T&K-TOIMINTA) 5.1 T&K-toiminnan tavoitteet Puolustusvoimien lääkintähuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K-toiminnan) tavoite on tuottaa sekä kansainvälisiä että kansallisia julkaisuja, raportteja sekä opinnäytetöitä, jotka palvelevat ensisijaisesti puolustusvoimien päätehtäviä: - sotilaallista maanpuolustusta, - yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen (YETT) edellyttämää viranomaisyhteistyötä ja

6 - kansainvälistä sotilaallista kriisinhallintaa, T&K-toiminnan vaikuttavuus sekä lääkintähuollon ydintehtäviä: 5.3 T&K-toiminnan suunnittelu ja ohjaus - kenttälääkintä, - palvelusturvallisuus, - kansainvälinen toiminta ja lääkintätiedustelu, - ympäristöterveydenhuolto sekä - näihin liittyen koulutus. Puolustusvoimia tukevan lääkintähuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarkoitus on selvittää ja hankkia uutta tietoa joukkojen ja yksilöiden suorituskykyä vaarantavista terveysuhkista ja niiden ehkäisystä. Myös operatiivista vaatimuksista johdettavat lääkintähuollon suorituskykyvaatimukset ja niiden saavuttamiskeinot vaativat tutkimus- ja selvitystyötä. Erityisesti kenttälääkintään ja muihin ydintoimintoihin liittyviä hankkeita on painotettava. Tehtävänä on selvittää myös uudistuvien lääketieteellisten toimintamallien soveltuvuus kenttälääkintään. Puolustusvoimien järjestelmien turvallisuutta kehittäviin hankkeisiin on tarkoituksenmukaisilta osin syytä osallistua, esim. monimutkaisten järjestelmien turvallisuus ja ns. human factor -tekijät. Tutkimus- ja kehittämishankkeita tulee suunnitella riittävän laajoiksi, puolustusvoimien pääprosesseja tukeviksi sekä osoittaa niille pitkäaikainen rahoitus. Tutkimustoiminnassa tulee verkottua sekä kansallisesti että kansainvälisesti puolustusvoimien linjausten mukaisesti. Puolustusvoimien lääkintähuollon T&K-toiminnassa voidaan nähdä seuraavat vaikuttavuustasot: 1. Kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä tai kongresseissa julkaistavat tutkimukset (korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttävä tutkimustoiminta) 2. Kotimaisissa tieteellisissä aikakauslehdissä tai julkaisusarjoissa julkaistavat tutkimukset ja yleisluontoiset artikkelit, muille viranomaisille jaettavat raportit (YETT) 3. Puolustusvoimien sisäiset tutkimus- ja kehittämistoiminnan raportit, tutkimustuloksia hyödyntävät koulutus- ja toimintaohjeet ja oppaat Kansainväliset tieteelliset kriteerit täyttävän tutkimustyön tekeminen ja julkaiseminen varmistaa osaltaan myös muiden vaikuttavuustasojen tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja sen raportoinnin laadun ylläpitämisen ja kehittämisen. Puolustusvoimien lääkintähuollon tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja sen resursseja suunnitellaan, linjataan ja ohjataan eri tasoilla: Pääesikunnassa puolustusvoimien ylilääkärin johdolla, maavoimien, merivoimien ja ilmavoimien esikunnissa kunkin puolustushaaran ylilääkärin johdolla ja Sotilaslääketieteen Keskuksessa tutkimusjohtajan ja tutki-

7 5.4 T&K-toiminnan toteuttaminen 8 mus- ja kehittämistoimintaa tekevien hallintoyksiköiden johtajien johdolla. T&K-toiminnan koordinoimiseksi puolustusvoimien ylilääkäri on asettanut puolustusvoimien lääkintähuollon tutkimuksen ja kehittämisen johtoryhmän (T&K-JORY). Johtoryhmän puheenjohtajan toimii Sotilaslääketieteen Keskuksen johtaja ja jäseninä on lääkintähuollon tutkimusjohtaja, puolustushaarojen ylilääkärit ja vähintään kolme dosenttitasoista tutkijaa. Johtoryhmän tehtävät ovat seuraavat: - PV:n lääkintähuollon T&K-strategian laatiminen ja ylläpitäminen sekä esittely PV:n ylilääkärin hyväksyttäväksi. - TTS-kauden T&K-suunnitelmien ja -resurssien käytön suunnitelman päivittäminen sekä esittely PV:n ylilääkärin hyväksyttäväksi. - PV:n lääkintähuollon T&K-toiminnan kokonaisuuden harmonisointi ja sen ohjauksen vastuualueiden koordinointi: puolustushaarojen ylilääkärit vastaavat omien puolustushaarojensa lääkintähuollon T&Ktoiminnan suunnittelusta ja organisoinnista. - Tutkimusten toteutumisen sekä dokumentoinnin seuranta (tutkimusrekisteri) sekä toimivaltuuksien noudattamisen valvonta PV:n ohjeiden mukaisesti. - Kansainvälisten yhteistoimintahankkeiden seuranta ja koordinointi (mm. työryhmät, muut yhteistyöhankkeet) - Tutkijoiden koulutuksen suunnitteluun osallistuminen ja koulutuksen seuranta PV:n sisäisesti ja yhteistyössä kumppaneiden kanssa. - Budjettisuunnitelman sekä resurssien käytön suunnitelman valvonta PV:n sisäisten ja ulkoisen resurssien käytön osalta. - Tutkimussopimusjärjestelyjen valvonta. - T&K-toiminnan tiedottamisen suunnittelu ja seuranta. Lisäksi logistiikkapäällikkö on puolustusvoimien ylilääkärin esittelystä asettanut kenttälääkinnän johtoryhmän, joka ohjaa kenttälääkintäjärjestelmän ja sen suorituskyvyn kehittämistä ja siihen liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa, erityisesti lääkintämateriaalin kehittämishankkeita. Kenttälääkinnän johtoryhmän tehtävänä on: - Kenttälääkinnän kansainvälisen ja kotimaisen kehityksen seuranta ja tilannekuvan ylläpitäminen - Puolustushaarojen kenttälääkinnän yhteensovittaminen - Kenttälääkinnän kehitysstrategian ylläpitäminen sekä tutkimus- ja kehityshankkeiden (KLÄÄKE) ohjaaminen. - Kenttälääkintämateriaalin kehittäminen ja materiaalihankkeiden valmistelu - Kenttälääkintäkoulutuksen kehittäminen - B- ja C-suojelulääkinnän integrointi kenttälääkintään huomioiden myös yhteiskunnalliset tarpeet Sotilaslääketieteen Keskuksen Sotilaslääketieteen tutkimus- ja palveluskelpoisuusyksikköön on keskitetty lääkäri- ja sairaanhoitajaresursseja erityisesti T&K-toiminnan toteuttamista varten. Myös Lääkintäkoulun kenttä- ja katastrofilääkinnän kehittämisen vastuualueella on kenttälääkintään liittyviä T&K-tehtäviä ja -resursseja. BC-suojelulääketieteen ja

8 9 ympäristöterveyden yksikössä on kyseisten alueiden T&K-toimintaa, B- suojelulääketieteessä lisäksi SOTLK:n ja Kansanterveyslaitoksen yhdessä ylläpitämän B-uhkien osaamiskeskuksen puitteissa. Merivoimien ja ilmavoimien johtamaa lääkintähuollon T&K-toimintaa toteutetaan ko. puolustushaarojen joukko-osastoissa ja niitä palvelevissa SOTLK:n terveysasemissa sekä SOTLK:n ilmailulääketieteen keskuksessa (AMC) ja sukellus- ja laivastolääketieteen yksikössä. Myös uuden Maavoimien Esikunnan rooli puolustushaarakohtaisessa lääkintähuollon T&K-toiminnan ohjauksessa tulee kehittymään. Lääkintähuollon uudessa toimintamallissa on T&K-toiminnan verkottuminen sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Keskeisiä yhteistyötahoja puolustusvoimien sisällä ovat Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) laitokset, Maasotakoulu (MAASK), Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos (PVTT) ja Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE) jaostoineen. Siviilin yhteistyökumppaneita ovat yliopistojen lääketieteelliset tiedekunnat ja laitokset, Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos, STAKES, UKK-Instituutti ja Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitos sekä edellä kohdassa 4.4 mainitut ympäristöterveydenhuollon yhteistyötahot. Kansainvälisessä ympäristössä T&K-toiminnan yhteistyötä toteutetaan mm. NATO:n rauhankumppanuuteen liittyvissä eri asiantuntijatyöryhmissä. Uudessa toimintamallissa, jossa erikoissairaanhoito toteutetaan kumppanuussairaaloissa, on varmistettava myös tarpeellisen tiedon kerääminen niistä analyysejä varten, jotta kyky arvioida puolustusvoimien olosuhteissa tyypillisiä sairauksia ja tapaturmia tai toimintaedellytyksiä voidaan edelleenkin ylläpitää ja kehittää kumppaneiden ja muun asiantuntijaverkoston avulla. 5.5 Tutkimustoiminnan eettiset näkökohdat Puolustusvoimien lääkintähuollon tutkimustoiminnassa noudatetaan eettisinä periaatteina Maailman lääkäriliiton Helsingin julistusta sekä lääketieteellistä tutkimusta koskevan lainsäädännön määräyksiä. Kaikkien lääketieteellisten tutkimusten eettisyys arvioidaan ennen tutkimusluvan myöntämistä, tutkimukset arvioi asianomaisen sairaanhoitopiirin eettinen toimikunta. Tutkittavien (mm. varusmiehet ja palkattu henkilöstö) kirjallinen tietoon perustuva suostumus on välttämätön tutkimuksen toteuttamiseksi. Yksityisyyden suojasta (tietosuojasta) on huolehdittava ja henkilörekisterit on suojattava oikeudettomalta käytöltä. 5.6 Tutkimusluvat ja tutkimussopimukset Puolustusvoimissa toteutettaville tutkimuksille on saatava tutkimuslupa. Puolustusvoimissa palveleviin henkilöihin kohdistuvissa tutkimuksissa tutkimusluvan myöntää Pääesikunta, ohjeet ovat ao. pysyväisohjeessa (PEKOUL-OS PAK A 01:02.23 PUOLUSTUSVOIMISSA PALVELEVIIN KOHDISTUVAT TUTKIMUKSET). Rekistereihin kohdistuvissa tutkimuksissa luvan myöntää rekisterinpitäjä. Muutoin tutkimusluvan myöntää yleensä tutkijan/ tutkimusryhmän oman hallintoyksikön johtaja. Yhteistyössä puolustusvoimien ulkopuolisten kumppaneiden kanssa tehtävissä tutkimushankkeissa laaditaan tutkimussopimus, jossa määri-

9 10 tetään eri osapuolten vastuut ja resurssointi (määrärahat, henkilötyövuodet) tutkimukseen. Myös näille hankkeille haetaan tarvittavat tutkimusluvat. 5.7 Tutkimusaihealueita ja tutkimusrekisteri Puolustusvoimien lääkintähuollon tutkimushankkeista pidetään tutkimusrekisteriä SOTLK:n Sotilaslääketieteen tutkimus- ja palveluskelpoisuusyksikössä. Tutkimus sisällytetään rekisteriin yleensä, kun sille on myönnetty puolustusvoimien tutkimuslupa. Seuraavassa esitetään esimerkin omaisesti lääkintähuollon T&Ktoiminnan aihealueita tutkimusrekisterin jaottelua noudattaen: 1 Kenttälääkintään liittyvä tutkimus 1.1 Asevaikutukset ihmiseen 1.2 Haavoittuneen kirurginen hoito 1.3 Haavoittuneen kivunhoito ja nestehoito 1.4 Biologinen ja kemiallinen kenttä- ja suojelulääkintä 1.5 Kenttälääkinnän materiaalinen kehittäminen ja tutkimus 2 Palvelusturvallisuuteen liittyvä tutkimus 2.1 Sotilaan fyysisen kuormituksen vaikutus tuki- ja liikuntaelimistöön 2.2 Sotilaan fyysisen kuormituksen vaikutus ääreishermostoon 2.3 Sotilaan toimintakyky kylmässä 2.4 Sotilaan meluvammojen ehkäisy ja hoito 2.5 Sotilaan ympäristön terveyshaitat 2.6 Systemaattisen riskinarvioinnin ja -hallinnan kehittäminen sotilaan työssä ja kriisinhallintatoiminnassa 2.7 Terveystilanteen ja terveyspalveluiden tutkimusohjelma 2.8 Puolustusvoimien terveydenhuollon historia 3 Palveluskelpoisuuteen liittyvä tutkimus 3.1 Sotilaan fyysisen suorituskyvyn terveydelliset näkökohdat 3.2 Sotilaan psyykkinen suorituskyky 4 Useampaan eri painopistealueeseen liittyvä tutkimus 4.1 Telelääketieteen sovellutukset sotilasterveydenhuollossa normaali- ja poikkeusoloissa. 4.2 Ilmailulääketieteen tutkimukset 4.3 Sukellus- ja laivastolääketieteen tutkimukset