UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO maakuntastrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO maakuntastrategia"

Transkriptio

1 UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO maakuntastrategia Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 118:2012

2

3 UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO maakuntastrategia ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON JULKAISU 118: 2012

4 UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO maakuntastrategia Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 118:2012 Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A MIKKELI puh kirjaamo@esavo.fi faksi ISBN (verkkojulkaisu) ISSN

5 SISÄLLYS JOHDANTO 1 PROSESSIN KUVAUS 2 ETELÄ-SAVON LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3 UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO maakuntastrategia 7 UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO VISIO JA PÄÄTAVOITTEET 8 sivu MENESTYKSEN VETURIT 9 Veturi: MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti 9 Veturi: Veturi: Veturi: OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Koulutus- ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja tukee erityisesti kärkiosaamisalojen menestystä 12 LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta 15 HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta 16 TOTEUTUS JA SEURANTA 17 Strategian toimeenpanon vastuutaulukko 17 Seurantamittarit 18

6

7 Johdanto Mikä on maakuntastrategia? Uusiutuva Etelä-Savo maakuntastrategia osoittaa maakunnan pitkän aikavälin tavoitellun kehityksen. Siihen on kirjattu yksiin kansiin maakunnan eri toimijoiden yhteinen näkemys ja tahtotila tavoitellusta kehityksestä sekä kehittämisen painopisteistä. Maakuntastrategia on tarkoitettu yhtä lailla maakunnan toimijoiden omaan käyttöön yhteisenä tahdonilmaisuna kuin viestiksi maakunnan ulkopuolelle: tähän suuntaan me tahdomme Etelä-Savoa kehittää. Maakuntastrategia on nimensä mukaisesti strateginen asiakirja, joka niin ollen sisältää ainoastaan pitkän aikavälin strategiset linjaukset ts. kehittämisen päätavoitteet. Se ei sisällä alueellisen kehittämisen tavoitteiden koko kirjoa lukuisine toimenpiteineen. Maakuntastrategian linjauksia toteutetaan nelivuotiskausittain laadittavalla maakuntaohjelmalla ja sen vuosittaisella toteuttamissuunnitelmalla. Niihin on kirjattu yksityiskohtaisemmat tavoitteet, toimenpiteet ja kehittämishankkeet. Tarkistetun maakuntastrategian pohjalta käynnistetään heti perään vuosia koskevan maakuntaohjelman laadinta. Maakuntaohjelma on strategian toimeenpanon keskeinen työkalu. Siinä sovitaan maakuntastrategian toteuttamiseksi tarvittavista tarkemmista tavoitteista ja toimenpiteistä. Etelä-Savo 2020 on aiemman maakuntastrategian (2009) tarkistus, mutta päivitysprosessi on tuottanut myös kokonaan uusia sisältöjä. Strategian linjaukset on tarkistettu ja täydennetty sekä jäsennelty osin uudelleen. Päivittämisen yhteydessä maakuntastrategian tarkastelutähtäin siirrettiin vuoteen Maakuntastrategian tarkistamisella pohjustettiin samalla myös EU:n tulevan ohjelmakauden , seuraavan maakuntaohjelman valmistelun sekä maakuntakaavoituksen sisältötarpeita. Maakunnan suunnittelujärjestelmä UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj.rahoitus MAAKUNTAOHJELMA TOTSU EU-ohj.rahoitus MAAKUNTAKAAVA KUNTAKAAVOITUS Kuntaraha Yksityinen rahoitus ELY-STRATEGIA TOIMINNOT JA HANKKEET 1

8 Prosessin kuvaus Maakuntastrategia laaditaan tai päivitetään nelivuotisessa suunnittelusyklissä valtuustokausittain. Maakuntavaltuusto hyväksyi Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategian toukokuussa Strategia valmisteltiin yhteistyössä jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten sekä muiden keskeisten sidosryhmien kanssa vuoden mittaisessa työprosessissa. Strategiatyön tavoitteena oli löytää ne menestystekijät, joiden avulla Etelä-Savon väestö- ja talouskehityksessä saadaan käänne parempaan ja Etelä-Savo saadaan näkyväksi maakunnan ulkopuolella. Strategian toteutumista on seurattu vuosittain muun muassa strategiaseminaarissa sekä maakuntapäivillä. Strategian tarkistaminen käynnistettiin maaliskuussa 2012 yhteistyötahoille järjestytyssä seminaarissa, jossa tarkasteltiin Etelä-Savon asemaa muuttuvassa toimintaympäristössä sekä arvioitiin nykyisen strategian sisältöjä ja muutostarpeita. Seminaarin tuloksena todettiin, että strategian keskeisimmät tavoitteet, muuttovoitto ja vahvistuva aluetalous, ovat edelleen realistisia tavoitteita. Käynnistysseminaarissa saatua evästystä sekä muuta päivitystyössä hyödynnettävää aineistoa (mm. ajankohtaiset sektorisuunnitelmat ja -ohjelmat) tarkasteltiin kevään ja kesän aikana kuudessa valmistelufoorumissa. Silloisen strategian painopisteiden pohjalta muodostetut teemafoorumit arvioivat sitä, vastaavatko strategian sisällöt näköpiirissä oleviin haasteisiin ja missä kohdin ovat suurimmat päivittämistarpeet. Foorumeissa oli mukana kaikkiaan 140 asiantuntijaa, jotka edustivat kuntakenttää ja valtion aluehallintoa, elinkeinoelämää, työmarkkinajärjestöjä, korkeakouluja, oppilaitoksia sekä muita toimijoita. Valmistelufoorumien teemat: teknologia- ja puutuoteteollisuus, metsä- ja maatalous matkailu ja kaupalliset palvelut koulutus, tutkimus, innovaatiot vetovoima ja väylät hyvinvointi Venäjä Erillisiä taustaselvityksiä tarkistamiskierroksella ei tehty, mutta työssä hyödynnettiin olemassa olevaa tiedontuotantoa kuten maakuntaliiton ja Ely-keskuksen ennakointiyhteistyötä sekä samanaikaisesti valmisteltuja maakunnallisia sektoriohjelmia. Tarkistustyössä huomioitiin myös ajankohtaiset valtakunnalliset tavoitelinjaukset ja sekä keskeisten hallinnonalojen strategialinjaukset. Foorumityöskentelyn tulosten pohjalta koottu luonnos tarkistetuksi maakuntastrategiaksi - Uusiutuva Etelä-Savo maakuntastrategia - esiteltiin yhteistyökumppaneille elokuussa pidetyssä seminaarissa. Luonnosta viimeisteltiin seminaarissa saatujen kommenttien pohjalta ja siitä pyydettiin syyskuussa kommentit 61 sidosryhmätaholta. Maakuntastrategian päivittämisen lähtökohtia ja työn etenemistä esiteltiin maakuntahallitukselle prosessin aikana. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan esittää tarkistetun maakuntastrategian maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon tarkistetun maakuntastrategian syysvaltuustossa

9 Etelä-Savon lähtökohdat ja toimintaympäristö Etelä-Savon menestys ja kilpailukyky muuttuvassa toimintaympäristössä pohjautuu siihen, että osaamme hyödyntää maakunnan omia vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä toisaalta rajoittaa tai kääntää parempaan maakunnan kannalta heikkoja lähtökohtia tai kielteisiä kehitysilmiöitä. Etelä-Savon maakuntaprofiili kertoo eräiden muuttujien osalta maakunnan lähtökohdista koko maahan nähden. ETELÄ-SAVON MAAKUNTAPROFIILI (% koko maasta) Etelä-Savon väkiluku oli vuoden 2011 lopussa henkeä. Vuodesta 2001 vuoteen 2011 väkiluku on vähentynyt reilulla henkilöllä (-6,5 %). Itä-Suomen maakuntien pitkän aikavälin ( ) väkilukukehitystä tarkasteltaessa väestön väheneminen on ollut Etelä-Savossa Kainuu jälkeen voimakkainta. 3

10 VÄKILUVUN KEHITYS MAAKUNNITTAIN Viime vuosien aikana on muuttoliikkeessä kuitenkin tapahtunut hienoista kohentumista. Suuret muuttotappioluvut ovat pienentyneet ja entistä nuoremmissa ikäluokissa on päästy joinakin viime vuosina muuttovoiton puolelle. Vaikka nuoria lähtee paljon pois opiskelun ja työn perässä, on muuttoliike vilkasta myös Etelä-Savoon päin ja muuttotappio kääntyy plussalle heti 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien. Etelä-Savon väestön ikääntyessä luonnollinen väestönmuutos (syntyneet-kuolleet) vähentää väestöä huomattavasti muuttoliikettä enemmän eikä tuntuvakaan muuttovoitto riitä kääntämään väkilukukehitystä kasvuun. KOKONAISNETTOMUUTTO ETELÄ-SAVOSSA IKÄRYHMITTÄIN , henkilöä keskimäärin vuodessa 4

11 Bruttokansantuotteella mitaten Etelä-Savo oli maan kolmanneksi heikoin maakunta vuonna Maakunta on kuitenkin hienoisesti parantanut tilannettaan viime vuosina ja on BKT-indeksissä (koko maa=100) noussut välitavoitteeksi asettamansa 75 %:n paremmalle puolelle. BKT MAAKUNNITTAIN2009, /asukas Maailma muuttuu suuret globaalit haasteet väestökehitys, ilmastonmuutos, globalisaatiokehitys sekä energia koskettavat kaikkia maita ja alueita. Maailmanlaajuiset, eurooppalaiset ja valtakunnalliset muutostrendit vaikuttavat entistä enemmän ja nopeammin myös Etelä-Savon kehitykseen. Omilla päätöksillämme emme voi vaikuttaa kaikkiin kehityskulkuihin. Omilla toimillamme voimme sen sijaan vaikuttaa siihen, miten hyödynnämme Etelä-Savon näkökulmasta myönteisiä kehitysilmiöitä ja miten onnistumme ennalta torjumaan tai kompensoimaan kannaltamme negatiivisten kehitysilmiöiden vaikutusta. Keskeisiä havaintoja toimintaympäristön muutoksista esitetään matriisimallissa, jossa on maakuntastrategian päämäärittäin tarkasteltu maailmanlaajuisia ja eurooppalaisia muutostrendejä, kehitystrendejä Suomessa ja näkymiä Etelä-Savossa. 5

12 ETELÄ-SAVON TOIMINTAYMPÄRISTÖ SUOMESSA, EUROOPASSA JA MAAILMASSA MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA OSAAVA TYÖVOIMA ja HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT Maailmantalouden epävakaus ja ennustamattomuus, EU:n rahoituskriisi, valtiontalouksien budjettivajeet Kansainvälisen kaupan vapautuminen jatkuu, Venäjä WTO:n jäsen Kansainvälinen kilpailu kiristyy, sääntelemätön markkinatalous vahvistaa otettaan Yritysten kansainvälistyminen ja verkostoituminen lisääntyy Suunnittelu-/tuotekehitysosaamisen ja tuotannon (suorittava työ) alueellinen eriytyminen ja keskittyminen jatkuu Kansainvälistyminen & verkostoituminen lisääntyvät (yritykset, korkeakoulut, tutkimuslaitokset) Alueiden välinen kilpailu kiristyy - huippuosaajista kilpaillaan Osaaminen keskittyy alueellisesti Osaamisen ja innovatiivisuuden merkitys menestystekijänä korostuu Ihmisten liikkuvuus ja kansainvälistyminen lisääntyvät, väestön ja hyvinvoinnin keskittyminen kasvualueille jatkuu Teollistuneet länsimaat, Japani ja Venäjä ikääntyvät, eliniänodote nousee Elintasosairaudet lisääntyvät länsimaissa Hyvinvointipalvelujen tarve muuttuu ja kasvaa Julkisen talouden kireys rajoittaa palvelutuotantomahdollisuuksia Suomi avautuu ja kansainvälistyy yhteiskuntana ja kansantaloutena: - julkiset palvelumarkkinat avautuneet - yritykset kansainvälistyvät, tuotantoa ulkomaille Suomi yhä vahvemmin sidoksissa kv-talouteen, markkinoihin, lainsäädäntöön ja sopimuksiin Suomi kilpailee osaamisella ja tiedolla Työvoiman riittävyys ulkomaista työvoimaa maahan, työurien pidentäminen Suomi menestyy osaamisella, tiedoilla ja erikoistumisella - huippuosaaminen ja innovatiivisuus korostuvat Osaaminen ja resurssit keskittyvät alueellisesti aiempaa voimakkaammin - kilpailu resursseista kovenee Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset sekä II-asteen koulutus tärkeitä alueellisia menestystekijöitä Alueiden välinen kilpailu kovenee Suomi ikääntyy ja eläköityy, eliniänodote nousee Hyvinvointipalvelujen ja -osaamisen tarve/kysyntä muuttuu ja kasvaa Julkisen palvelutuotannon rakenteet ja tuotantotavat muuttuvat Julkisen talouden kireys rajoittaa palvelutuotantomahdollisuuksia Työvoiman riittävyys työvoimaa ulkomailta, työurien pidentäminen Alueiden välinen kilpailu kovenee Tuotannon rakennemuutos jatkuu (metsätalous, maatalous) Koulutusjärjestelmiä vahvistetaan maakunnan osaamis- ja työvoimatarpeiden mukaisesti Innovaatio ja t&k-toimintoja vahvistetaan valituilla kärkialoilla yritysten tarpeet huomioiden Palvelusektorin yritystoimintaa/työllistävyyttä vahvistetaan Pietarin alueen ja Venäjän liiketoimintamahdollisuudet tärkeä voimavara Etelä-Savo menestyy osaamisella, tiedolla ja taidoilla sekä valituille aloille erikoistumisella Maakunnan koulutus- ja innovaatiotoimintojen vahvistamistarve kasvaa Korkeakouluilla, tutkimuslaitoksilla ja kärkiyrityksillä tärkeä veturirooli maakunnan kansainvälistymisessä ja kaikenpuolisen menestyksen generoinnissa Väestö vähenee, ikääntyy ja eläköityy, eliniänodote nousee Vapaa-ajan asutus lisääntyy, osa-aika-asuminen yleistyy Tarve palvelutuotannon kysyntätarpeiden mukaiseen kehittämiseen kasvaa Julkisen palvelutuotannon rakenteet ja toteuttamistavat muuttuvat Julkisen talouden kireys rajoittaa palvelutuotantomahdollisuuksia Työvoimapulaa, työvoimakapeikkoja HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Megatrendien ja nopean muutoskehityksen hallinta on haaste, (mm. suurkaupunkien kasvu/sosiaaliset ongelmat) Aluerakenne ja sen muutosten hallinta on kasvava kilpailukykytekijä Ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen periaatteiden merkitys kasvaa Muutoskehityksen hallinta on haaste: - kaupungistuminen - väestön keskittyminen - maaseudun autioituminen - tietoyhteiskunta Ympäristön, kestävän kehityksen ja ekotehokkuuden merkitys kasvaa Olemassa olevan infran ylläpito muuttuvassa yhteiskunnassa Heikko väestöpotentiaali, maan harvaan asutuimpia alueita - rakenteellisen/suhteellisen kilpailukyvyn mahdollisuudet - vajaakäyttöisen infran ylläpito - piilevän ja hajoavan infran ylläpito Ympäristöresurssien vetovoima ja aluetaloudellinen hyödyntäminen Vapaa-ajan asumisen ja osa-aikaisuuden hyödyntäminen ETELÄ-SAVO SUOMI KANSAINVÄLINEN & EUROOPPA 6

13 Uusiutuva Etelä-Savo maakuntastrategia Visio 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa: yritystoiminta menestyy ja palvelut ovat laadukkaita huolehditaan erityisesti lapsiperheiden ja nuorten työmahdollisuuksista ja viihtymisestä toimitaan esimerkillisen ympäristövastuullisesti maailmanluokan kulttuuri- ja muut tapahtumat rikastavat elämisen laatua arki on sujuvaa ja turvallista sekä paikallisuus elävää puhdas luonto ja rikas kulttuuriympäristö luovat ainutlaatuiset edellytykset myös matkailulle ja vapaa-ajan asumiselle Helsingin ja Pietarin läheisyys vauhdittaa elinkeinoelämää ja kulttuuria MENESTYKSEN VETURIT Strategiset tavoitteet MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamisalojen menestystä LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta Teknologia- ja puutuoteteollisuuden tki-toiminnan ja kilpailukyvyn vahvistaminen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Palvelujen laatu ja vaikuttavuus Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen NÄISSÄ ONNISTUTAAN kehittämisen painopisteet Metsä- ja maatalouden tuotantomahdollisuuksien hyödyntäminen ja kannattavuus Matkailu- ja palvelutulon kasvattaminen Venäjä-liiketoiminnan kasvattaminen Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen Tutkimus- ja innovaatiotoimintojen vaikuttavuus Venäjän kieli- ja kulttuuriosaamisen vahvistaminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon rakenteellinen uudistaminen Kunnallistalouden tasapaino Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen Tonttipalvelun tehostaminen Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Maakunnan luontaisten energialähteiden hyödyntäminen LÄPIKÄYVÄT NÄKÖKULMAT Kansainvälistyminen Nuoret Ympäristö 7

14 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 Visio ja Päätavoitteet Visio 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa: yritystoiminta menestyy ja palvelut ovat laadukkaita huolehditaan erityisesti lapsiperheiden ja nuorten työmahdollisuuksista ja viihtymisestä toimitaan esimerkillisen ympäristövastuullisesti maailmanluokan kulttuuri- ja muut tapahtumat rikastavat elämisen laatua arki on sujuvaa ja turvallista sekä paikallisuus elävää puhdas luonto ja rikas kulttuuriympäristö luovat ainutlaatuiset edellytykset myös matkailulle ja vapaa-ajan asumiselle Helsingin ja Pietarin läheisyys vauhdittaa elinkeinoelämää ja kulttuuria Strategian päätavoitteet Etelä-Savon visio piirtää kuvan maakunnan halutusta tulevaisuudesta. Uusiutuva Etelä-Savo elinvoimainen Saimaan maakunta on vuonna 2020 muuttovoittoinen ja taloudeltaan vahvistunut, vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan asumisen maakunta. Maakuntastrategian päätavoitteina on väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi sekä aluetalouden vahvistuminen. Muuttovoitto Viimeisten vuosien aikana muuttoliikkeessä on tapahtunut hienoista kohentumista pahimpien vuosien jälkeen. Suuret muuttotappioluvut ovat pienentyneet ja entistä nuoremmissa ikäluokissa on päästy joinakin viime vuosina muuttovoiton puolelle. Vaikka nuoria lähtee paljon pois opiskelun ja työn perässä, on muuttoliike vilkasta myös maakuntaan päin ja muuttotappio kääntyy plussalle heti 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien. Koko väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi edellyttää, että maakunnassa on tarjolla opiskelu- ja työpaikkoja sekä virikkeellinen ympäristö eteläsavolaisille sekä muualta muuttaville nuorille. Nuoret arvostavat korkealle myös perhekeskeisyyden ja ekologisuuden, jotka ovat esillä myös Etelä- Savon maakuntastrategiassa. Vahvistuva aluetalous Etelä-Savon aluetalous on bkt-mittareilla jäljessä maan keskiarvosta, mutta maakunta on hienoisesti parantanut asemaansa viime vuosina. Elinkeinoelämän ja talouden kehittymistä ovat viime vuosina leimanneet maailmantalouden heilahtelut ja kriisit. Etelä-Savon yrityskanta on pk-valtaista ja selvinnyt kohtuullisesti epävakaisista viime vuosista. Aluetalouden vahvistaminen edellyttää maakunnan omien vahvuuksien parempaa hyödyntämistä sekä yritystoiminnan edellytysten ja yritysten kilpailukyvyn vahvistamista. Etelä-Savo on mahdollisuuksien maakunta työlle ja yrittämiselle Maakunnassa tapahtuu kuluvalla vuosikymmenellä mittava työvoiman uusiutuminen ja työpaikkoja avautuu nopeammin ja suhteellisesti enemmän kuin muualla maassa. Nettomuutossa ja aluetaloudessa viimevuosina tapahtunut varovaisen myönteinen kehityssuunta osoittaa, että Etelä-Savo on oikealla tiellä. Maakunnan luontaisiin vahvuuksiin perustuvat strategiset painotukset ovat olleet oikeansuuntaisia ja toimivat edelleenkin. Etelä-Savo etenee kohti strategisia tavoitteitaan. 8

15 Menestyksen veturit MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Strateginen päämäärä 2020: Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti Kehittämisen painopisteet: Teknologia- ja puutuoteteollisuus teknologia- ja puutuoteteollisuuden tki-toiminnan ja kilpailukyvyn vahvistaminen metsäklusterin muutoksen hallinta TKI-toiminnan edistäminen: ympäristö- ja energiateknologia sekä materiaali- ja ekotehokkuus Metsä- ja maatalous metsävarojen hyödyntämisaste ja puuraaka-aineen jalostusaste metsä- ja maatalouden tulonmuodostus Matkailu ja palvelut investoinnit matkailu- ja kaupallisiin palveluihin yhteistyö yli toimiala- ja hallinnollisten rajojen Saimaan vetovoiman hyödyntäminen ja turvaaminen kärkitapahtumien ja -kohteiden elinvoimaisuus kulttuuriperinnön tuotteistaminen Venäjä-liiketoiminta Venäjän kieli- ja kulttuuriosaaminen tavaroiden ja osaamisen vienti venäläismatkailun volyymi venäläisinvestoinnit Etelä-Savon luontaiset energiavarat puupohjaisen energiantuotannon kehittäminen tuulivoimarakentamisen edellytysten turvaaminen vaihekaavoituksella Miksi nämä valinnat Teknologia- ja puutuoteteollisuus Maakunnan keskeisimmät vientiä harjoittavat toimialat ovat puutuoteteollisuus ja teknologiateollisuus, jotka kytkeytyvät vahvasti metsäteollisuuteen. Globaalin kilpailun ja taloudellisen taantuman vaikutukset näkyvät myös Etelä-Savossa. Yritysten liiketoimintamahdollisuudet ovat kysynnän vähentymisen vuoksi heikentyneet. Metsäteollisuuden rakennemuutos ja niiden heijastusvaikutukset konepajateollisuuteen, rakentamisen vaikutukset rakennus- ja puutuoteteollisuuteen sekä raaka-aineen saatavuuteen ja hintaan liittyvät ongelmat vaativat mittavia ja pitkäjännitteisiä kehittämistoimia. Merkittävä osa suurimmista työllistäjistä Etelä-Savossa on suuryritysten tuotannollisia yksiköitä, joiden suhteen päätökset tehdään muualla kuin maakunnassa. Varsinainen voimavara tulevaisuuden suh- 9

16 teen ovat nykyiset keskisuuret, pääosin eteläsavolaisten omistamat yritykset, joilla on selkeä halu menestyä ja kasvaa. Menestyminen nopeasti muuttuvassa, globalisoituneessa ja kovenevan kilpailun toimintaympäristössä edellyttää yrityksiltä kilpailukyvyn jatkuvaa vahvistamista, joissa osaaminen, erikoistuminen, yhteistyö ja verkostoituminen sekä kansainvälistyminen ovat avaintekijöitä. Yritysten menestyminen rakentuu yhä vahvemmin kykyyn hyödyntää, soveltaa ja kaupallistaa uutta, innovatiivista tietoa ja osaamista. Tuotannon lisäksi kyse on b to b -palveluista ja palveluliiketoimintaosaamisesta. Ympäristökilpailukyky on kiinteässä yhteydessä yrityksen kustannus- ja laatukilpailukykyyn, sillä tuotteiden ja tuotannon pelkkä ympäristöystävällisyys ja tuotannon ympäristövastuullisuus eivät yksin riitä tekemään yrityksestä menestyvää, mikäli yritys ei samalla ole kustannustehokas. Tuottavuutta voidaan lisätä parantamalla materiaali- ja energiatehokkuutta (ekotehokkuutta). Samalla, kun tehostetaan luonnonresurssien käyttöä ja ehkäistään ympäristöön kohdistuvaa haitallista kuormitusta, lisätään myös yritysten liiketaloudellista kannattavuutta. Maakunnassa panostetaan Cleantech -liiketoiminnan kasvattamiseen kaikilla aloilla, mutta erityisesti teknologia- ja puutuoteteollisuudessa ja hyödynnetään niissä Cleantechin tuomia mahdollisuuksia. Metsä- ja maatalous Etelä-Savo on maan alkutuotantovaltaisimpia maakuntia, jonka taloudessa ja työllisyydessä maa- ja metsätaloudella on merkittävä asema myös tulevina vuosina. Muun maan tavoin Etelä-Savon maatalous on rakennemuutoksessa, jonka hallinnassa tarvitaan monipuolisia sopeutustoimia. Haasteena on vahvistaa maatilojen rakennetta ja kannattavuutta sekä aktiivitilojen määrän vähentyessä edistää ja monipuolistaa maaseudun pienyritystoimintaa. Perusmaatalouden sopeutumismahdollisuudet ovat maatalouden rakennetekijöiden ja tuotanto-olosuhteiden vuoksi muuta maata rajallisemmat. Rakennemuutossopeutumista helpottaa kuitenkin se, että joka kolmannella eteläsavolaisella tilalla on jo tällä hetkellä maatalouden ohessa muuta yritystoimintaa. Runsaat metsävarat sekä puhtaan maa- ja puutarhatuotannon laadukkaat raaka-aineet antavat mahdollisuuksia jatkojalostukseen. Kuluttajien kasvava tietoisuus lisää turvalliseksi mielletyn luomu- ja lähiruoan kysyntää. Puhdas luonto, järvet ja rannat sekä kulttuuriympäristöt luovat pohjaa matkailuelinkeinolle. Metsien taloudellinen merkitys on Etelä-Savossa maakunnista suurin, alueella on vuosi vuoden jälkeen ollut maan suurimmat kantorahatulot. Puun käytön lisäämisessä ja monipuolistamisessa sekä jalostusasteen nostamisessa Etelä-Savolla on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Energiantuotanto on tulevina vuosina keskeinen tekijä niin Etelä-Savon kuin koko maailman kehittymisessä. Uusiutuvista energialähteistä erityisesti puupohjaisen energiantuotannon kehittäminen ja lisääminen on maakunnan runsaiden metsävarojen ansiosta alueen keskeinen tavoite. Matkailu ja palvelut Matkailutoimiala on merkittävä osa maakunnan elinkeinoelämää. Matkailun aluetaloudellinen merkitys on Etelä-Savossa maan keskiarvoa suurempi. Maakunnan matkailun kokonaiskuva ei rakennu matkailukeskusten varaan, vaan muodostuu lukuisista ympäri maakuntaa toimivista ja toisiinsa verkottuneista suhteellisen pienistä matkailuyrityksistä. Etelä-Savon matkailun perustan muodostavat Mikkelin ja Savonlinnan vahvat matkailualueet, runsas vuokramökkitarjonta ja tapahtumien kirjo. Maakunnalle oman leimansa antaa maan toiseksi suurin vapaa-ajan asuntojen määrä, reilut loma-asuntoa, joiden omistajista yli 60 % asuu vakituisesti maakunnan ulkopuolella. Vapaa-ajan asukkaat ja matkailijat ovat hyvin merkittävä lisäys alueen palveluiden ostovoimassa. Maakunta tunnetaan vahvana kesämatkailualueena, mutta tulevaisuudessa kasvua on haettava niin matkailusesongin kuin vapaa-ajan asumisenkin laajentamisesta ja mm. talvikaudelle sijoittuvista uusista sesongeista, etenkin joulun ja uudenvuoden ajasta. Matkailu- ja palveluelinkeinojen kehittymisen kannalta on oleellista edelleen kehittää ja vahvistaa verkostomaisia tuotteita ja palveluita. Tarvitaan entistä laajempia yhteistyöverkostoja, jotka ylittävät toimiala- ja maantieteelliset rajat ennakkoluulottomalla tavalla. Tuotteistamisen lisäksi kaivataan investointeja uusiin kohteisiin sekä korjausinvestointeja vanhoihin rakenteisiin, jotka eivät kaikilta osin vastaa tämän päivän asiakaskunnan tarpeisiin. 10

17 Venäjä-liiketoiminta Venäjän ja Pietarin läheisyys ovat mahdollisuus Etelä-Savon elinkeinoelämälle. Hyvinvoinnin kasvu sekä keskiluokan laajeneminen ja vaurastuminen Venäjällä mahdollistavat eteläsavolaisten tuotteiden ja osaamisen viennin sekä kasvattavat venäläismatkailijoiden virtaa maakuntaan. Kanssakäymisen lisääntymistä helpottaa ja syventää Venäjän kielen ja kulttuurin nykyistä parempi osaaminen ja tunteminen. Etelä-Savon matkailuelinkeinolle luonto, turvallisuus ja helppo saavutettavuus Pietarin alueelta ovat vahvuustekijöitä. Venäläiset asiakasvirrat tuovat mahdollisuuksia mm. terveys- ja hyvinvointipalveluiden tarjoamiselle sekä kaupan palvelujen vilkastumiseen. Maakunnan yrityksille Venäjän elintason nousun myötä kasvavat markkinat tarjoavat lisääntyviä vientimahdollisuuksia. Suomalaisen yhteiskunnan kaikenpuolisen toimivuuden ja vakaiden olojen vuoksi Etelä-Savo on venäläisille myös luotettava ja turvallinen yritys- ja kiinteistöinvestointikohde. Elintason nousun myötä Venäjällä kasvaa myös ympäristötietoisuus ja sitä myöten myös kiinnostus puhtaaseen ruokaan. Tämä luo mahdollisuuksia maakunnan ympäristöteknologian sekä luomutuotteiden ja -osaamisen viennille. Venäläisten markkinoiden tuntemisessa, markkinoinnin kohdejoukon tavoittamisessa sekä markkinoille pääsyssä on kuitenkin paljon kehitettävää. Opittavaa on mm. Venäjäbusineksessa tärkeiden sähköisten markkinointikanavien tuntemisessa. Etelä-Savon luontaiset energiavarat Energiakysymykset ovat tulevina vuosina keskeisellä sijalla niin Etelä-Savon kuin koko maailmantalouden kehittymisessä. Uusiutuvista energialähteistä erityisesti puupohjaisen energian tuotannon kehittäminen ja lisääminen on maakunnan runsaiden metsävarojen vuoksi keskeinen tavoite. Metsäenergiatuotantoon tarvitaan turvetta rinnakkaispolttoaineena. Turpeen saatavuus turvataan heikentämättä vedenlaadultaan erinomaisia vesistöjä. Etelä-Savossa tuulivoima on metsäenergiatuotantoa tukeva energiamuoto, joka toteutetaan maakunnan järvimaiseman arvot turvaten. 11

18 OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Strateginen päämäärä 2020: Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamisalojen menestystä Kehittämisen painopisteet: Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen työelämälähtöinen koulutus koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen 2.asteen koulutuksen tehokkuus ja monipuolisuus korkeakoulutarjonnan kilpailukykyisyys Tutkimus- ja innovaatiotoimintojen vaikuttavuus kansallisesti merkittävät osaamiskeskittymät sisältäen seuraavia osaamisalueita: Ympäristöturvallisuus ja materiaaliteknologia, metsäbiomassan hyödyntämiseen liittyvät teknologiat ja digitaalisuus Venäjän kieli- ja kulttuuriosaamisen vahvistaminen Venäjä-koulutusvaihdon lisääntyminen ja vakiintuminen (vaihto-ohjelmat) venäjän kielen osaamisen sekä venäläisen yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemuksen lisääminen Miksi nämä valinnat Osaamisen, tiedon ja innovaatioiden tuottaminen, soveltaminen ja hyödyntäminen on Etelä-Savon menestyksen ja uudistumisen edellytys nykyisessä nopeasti muuttuvassa ja globaalissa toimintaympäristössä. Etelä-Savon tavoitteena onkin panostaa osaamiseen ja sen jatkuvaan kehittämiseen. Tätä tavoitetta tukevat maakunnan kattava koulutusjärjestelmä peruskoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutukseen, vahva aikuiskoulutusosaaminen ja tehokkaat tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristöt. Kehittäminen pohjautuu alueen vahvuuksien ja erikoisosaamisen hyödyntämiseen, elinikäiseen oppimiseen ja alueiden väliseen yhteistyöhön koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa. Oleellista on vahvistaa koulutus- ja TKI-organisaatioiden vetovoimaisuutta, osaamista ja mahdollisuuksia toimia kansainvälisissä verkostoissa sekä erikoistumista maakunnan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaisesti. Osaavan työvoiman saatavuus Maakunnan osaavan työvoiman saatavuuden ja osaamistason turvaamiseksi on edelleen kehitettävä eri koulutuksen tasot kattavia, opiskelijoiden näkökulmasta joustavasti toimivia ja alueen elinkeino- ja työelämää palvelevia koulutusväyliä. Koulutusväylien kehittäminen ja niiden toimivuuden turvaaminen vaativat niin toisen asteen oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen kuin yliopistokeskuksenkin välistä yhteistyötä ja toiminnan koordinointia. Osaavan työvoiman saatavuus turvataan mm. koulutuksen työelämälähtöisyyttä kehittämällä. Tämä tarkoittaa oppilaitosten tiiviimpää yhteistyötä alueen yritystoiminnan kanssa koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä myös koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointia ja joustavaa reagointia muutostarpeisiin. Työelämän ja opiskelun integrointi korostuu erityisesti aikuiskoulutusta kehitettäessä. 12

19 Työelämälähtöisyyden kehittämisessä ja työelämän ja opiskelun integroinnissa hyödynnetään moderneja oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä sekä kehitetään opintojen ohjauksen ja suunnittelun toimintatapoja, jotka mahdollistavat työn ohessa tapahtuvan opiskelun sekä koulutuksen ja työelämän mahdollisimman tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen integroitumisen. Myös työharjoittelun ja työssä oppimisen kehittäminen tukevat koulutuksen ja elinkeinoelämän tiiviimpää yhteistyötä. Aikuiskoulutuksen merkitys korostuu ikäluokkakehityksen ja työelämän yhä nopeutuvien muutosten johdosta. Elinikäinen oppiminen on yleinen teema. Kaikilla koulutusasteilla jatko- ja täydennyskoulutuksen kuten myös uudelleenkoulutuksen tarjontaan panostetaan entistä enemmän. Monipuolinen ja laadukas aikuiskoulutus on yhä tärkeämpi niin alueellinen kuin oppilaitostenkin kilpailukykytekijä. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi mahdollistaa elinkeinoelämän tarpeiden huomioimisen koulutuksen suuntaamisessa ja joustavan sopeutumisen toimintaympäristön muutoksiin, mutta myös osaamisen kehittämistarpeiden huomioimisen pitemmällä aikavälillä suhteessa väestö- ja elinkeinorakenteen kehitykseen. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointijärjestelmän ja sen tuottamien tietojen kehittämistä voidaan pitää olennaisena aluekehittämistä tukevana toimenpiteenä. Ennakointi on myös kytkettävä tiiviisti osaksi eri organisaatioiden suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja. Osaaminen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen Etelä-Savon vahvuuksia ovat monipuoliset ja laadukkaat koulutusmahdollisuudet. Positiivisen kehityksen turvaamiseksi Etelä-Savossa panostetaan koulutusjärjestelmän toimivuuteen ja kattavuuteen. Näin varmistetaan koko ikäluokalle mahdollisuus perusasteen jälkeiseen koulutukseen ja tarjotaan myös aikuisille edellytykset kasvattaa osaamistaan ja vahvistaa ammattitaitoaan. Huomioidaan myös syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja panostetaan heidän koulutukseensa ja työelämäharjoitteluun. Toisen asteen koulutuksen järjestämisessä hyödynnetään virtuaalisia oppimis- ja toimintaympäristöjä, ja uusien opetusteknologioiden kehittämistyöhön panostetaan alueella edelleen. Myös koulutuksen ohjaus- ja neuvontapalveluita kehitetään yhteistyössä eri koulutustoimijoiden kesken. Toisen asteen koulutuksen, lukioiden ja ammatillisen koulutuksen, yhteistyömallia tullaan edelleen kehittämään ja tiivistämään niin, että turvataan riittävän tasokas ja mahdollisimman hyvin opiskelijoiden saavutettavissa oleva toisen asteen koulutusverkosto. Lisäksi kehitetään joustavia jatko-opiskeluväyliä toiselta asteelta korkeakouluopintoihin. Maakunnan ammattikorkeakouluilla on laaja koulutustarjonta ja ne tarjoavat monia mahdollisuuksia niin maakunnan omille nuorille kuin laajemminkin kansallisesti ja kansainvälisesti. Ammattikorkeakoulujen useaa maakuntaa koskeva tiivis yhteistyö vahvistaa ammattikorkeakoulujen asemaa koulutuskentässä tehostamalla niiden toimintaa ja antamalla paremmat edellytykset erikoistumiseen ja keskinäiseen työnjakoon. Tämä luo ammattikorkeakouluille edellytyksiä TKI-toimintojen vahvistamiseen ja suuntaamiseen tukemaan ympäröivän alueen elinkeinoelämän tarpeita. Ammattikorkeakoulut erikoistuvat nykyistä enemmän omille strategisille painopistealueilleen. Näillä alueilla ne ovat uuden tiedon tuottamisen ja soveltamisen eturintamassa. Ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminta on työelämälähtöistä ja työelämää sekä opetusta palvelevaa. Maakunnassa on laadukasta, kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyistä yliopistokoulusta ja -tutkimusta. Tarjonta on kuitenkin fokusoitunutta, mikä merkitsee sitä, että merkittävä osa yliopistoihin hakeutuvista nuorista opiskelee maakunnan ulkopuolella. Maakunnan kannalta suuri merkitys on TKItoiminnan suuntaamisella ja sillä miten yliopistot kytkeytyvät maakunnan elinkeinoelämän kehittämiseen. Tutkimus- ja innovaatiotoimintojen vaikuttavuus Maakunnan menestyksen ja kestävän kasvun merkittävä osatekijä on TKI-toiminnan tehokas hyödyntäminen ja vahvistaminen. TKI-toiminnan tavoitteena on vahvistaa maakunnan toimialoja ja painopistealueita sekä aktivoida ja kehittää uusia ja kasvavia toimi- ja erikoistumisaloja. TKI-toiminnan lähtökohtana on alueen elinkeino- ja työelämän tarpeista nouseva soveltava tutkimus, jota toteutetaan tiiviissä yhteistyössä elinkeino- ja työelämän sekä korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. 13

20 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja osaamisen kehittymistä edistävät tarkoituksenmukaiset ja toimivat TKI-ympäristöt. Etelä-Savossa on panostettu TKI-toiminnan kehittämiseen ja toimialakohtaisten innovaatioympäristöjen luomiseen mm. merkittävien toimintaa tukevien infrastruktuuri-investointien muodossa sekä toimijoiden välistä yhteistyötä tiivistämällä ja yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita toteuttamalla. Jatkossa TKI-toimintojen kehittämisen tavoitteena on vahvistaa kansallisesti merkittäviä osaamiskeskittymiä sisältäen seuraavia osaamisalueita: ympäristöturvallisuus ja materiaaliteknologia metsäbiomassan hyödyntämiseen liittyvät teknologiat digitaalisuus Myös palvelualojen innovaatioympäristöä kehitetään tavoitteena luoda käyttäjälähtöisiä, toimijoiden yhteisiä palveluprosesseja yritys- ja innovaatiopalveluiden tuottamiseen. Alueellisten TKI-organisaatioiden yhteyksiä kansallisiin ja erityisesti kansainvälisiin tutkimusverkostoihin ja konsortioihin vahvistetaan. TKI-ympäristöjen kehittäminen ja yhteistyö toimijoiden kesken mahdollistaa myös yrityksille suunnattujen palveluiden kehittämisen ja yhteistyön niiden tarjoamisessa. Alueellisilla kehittämisresursseilla luodaan pohjaa tutkimus- ja kehittämishankkeiden kansallisen ja kansainvälisen rahoituksen ja verkostoitumisen kasvattamiselle. Etelä-Savo on TKI-toimintojen kehittämisessä sitoutunut eri yhteistyösuuntiin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiivistyvän yhteistyön ja strategisten liittoutumisten myötä koulutuksen vetovoima kasvaa ja maakunnan kansallinen ja kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu. Venäjän kieli- ja kulttuuriosaaminen Venäjän ja Pietarin läheisyys tarjoaa maakunnan koulutukselle laajenevia mahdollisuuksia. Kanssakäymisen lisääntymisen helpottamiseksi ja syventämiseksi tarvitaan Venäjän kielen ja kulttuurin nykyistä parempaa osaamista ja tuntemusta. Venäjän kielen opiskelumahdollisuuksia on entisestään parannettava. Koulutusvaihdolla, vaihto-ohjelmilla ja harjoittelijoiden vaihdolla lisätään alueiden olosuhteiden tuntemista puolin ja toisin, mikä puolestaan auttaa elinkeinoelämää löytämään osaajia Venäjä-osaamista vaativiin tehtäviin. Koulutuksen ja tutkimuksen Venäjä-osaamista tulee kehittää edelleen verkottamalla maakunnan toimijoita venäläisten toimijoiden kanssa, kehittämällä uusia Venäjään liittyviä koulutussisältöjä ja koulutuskokonaisuuksia sekä profiloimalla alueen toimijoita Venäjä-osaajiksi. 14

21 LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT Strateginen päämäärä 2020: Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta Kehittämisen painopisteet: Palvelujen laatu ja vaikuttavuus Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon rakenteellinen uudistaminen Kunnallistalouden tasapaino Miksi nämä valinnat Palvelujen laatu ja vaikuttavuus Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä on keskeinen merkitys Etelä-Savon maakuntastrategiassa. Väestökehityksen kääntäminen positiiviseksi edellyttää toimivia palvelurakenteita ja palvelujen painopisteen suuntaamista ennakoiviin terveyttä ja hyvinvointia lisääviin toimiin. Keskeistä on lapsiperheiden, nuorten ja työikäisten huomioiminen palveluissa. Hyvinvointipalvelujen laatu ja vaikuttavuus nousevat korostetusti esille kohdistettaessa voimavaroja palveluihin. Ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen lähtee ennen muuta kansalaisten omaehtoisen hyvinvoinnin lisäämisen tukemisesta ja oikea-aikaisista korjaavista toimenpiteistä toimintakyvyn palauttamiseksi. Lapsiperheiden ja nuorten palveluihin asetetaan strategian toteutuksessa vahva painotus. Tämä on tärkeää myös nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Perheet ja koulut sekä työelämä yhdessä voivat luoda uusia käytäntöjä hyvinvoinnin lisäämiseksi. Hyvinvointiohjelmat ja niiden toimeenpano tulisi tehdä seudullisina, palvelurakenne huomioiden. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon rakenteellinen uudistaminen Etelä-Savon väestön ikääntymiskehitys vaikuttaa dramaattisesti maakunnan menestymisen mahdollisuuksiin. Eläköitymisen myötä vapautuu työpaikkoja ennätystahtiin ja samalla kilpailu työvoimasta kiristyy. Tässä kuntien, yritysten ja oppilaitosten yhteistyöllä on suuri merkitys. Erityisesti ikääntyneimpien palveluihin tulee varmistaa osaavan työvoiman saaminen alan vetovoimaa parantamalla. Myös aikuiskoulutuksen merkitys korostuu työvoiman saamisessa. Vanhempien ikäluokkien kasvaessa paineet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen riittävyydestä lisääntyvät. Samanaikaisesti kuntien taloudelliset mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen heikkenevät. Julkiset palvelut saavat rinnalleen lisää yksityisten yritysten ja yhteisöjen palvelutarjontaa. Palvelutuotannon monipuolistaminen onkin merkittävässä asemassa, kun haetaan ratkaisuja palvelujen saatavuuteen. Hyvinvointialan yksityinen palvelutuotanto monipuolistaa osaltaan maakunnan elinkeinorakennetta. Teknologian hyödyntäminen hyvinvointipalvelujen tuottamisessa on vielä varsin vähäistä. Samoin palvelujen saavutettavuuden lisääminen teknologiaa hyödyntämällä on varsinkin maakunnan laajalla harvaanasutulla maaseudulla vielä vähäistä. Uusien teknologiaperustaisten palveluinnovaatioiden synnyttäminen ja pilotointi avaavat mahdollisuuksia laajenevalle palveluliiketoiminnalle. Kunnallistalouden tasapaino Etelä-Savon kuntien mahdollisuudet rahoittaa palvelutuotannon kustannukset ovat merkittävästi riippuvaisia valtion osallistumisesta palvelujen rahoittamiseen. Siten käynnissä olevat julkisen talouden tasapainottamistoimenpiteet kohdistuvat mitä todennäköisimmin Etelä-Savon kaltaisille alueille voimakkaasti. Käynnissä olevan kuntarakenneuudistuksen toimenpiteillä voidaankin joiltain osin lievittää rahoituksellisia ongelmia uusimalla palvelurakenteita ja tehostamalla palvelutuotantoa. 15

22 HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Strateginen päämäärä 2020: Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta Kehittämisen painopisteet: Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen ( Maakunta maailmankartalle ) yhteinen Saimaan maakunta -brändi ja markkinointiviestintä Saimaan vetovoima ja kehityskuva Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupunkiseutujen vetovoima menestyvät kärkitapahtumat Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen ( Sujuvasti Savoon ) maakunnan pääväylien ja ulkoisten liikenneyhteyksien kehittäminen liikennejärjestelmän kehittäminen ja yhteensovittaminen maankäytön suunnittelun kanssa sujuva liikenne ja toimivat matkaketjut tietoliikenneyhteydet ja palvelut Tonttipalvelun tehostaminen ( Mallikas maankäyttö ) monipuolinen ja kysyntää vastaava tonttitarjonta koko maakunnassa kaupunkiseutujen ja kuntien strateginen maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittäminen (MAL) Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ( Iloa ja tuloa luonnosta ) vesistöjen moninaiskäytön kehittäminen luonnonvarojen ja muun maankäytön yhteensovittaminen kansalliset tavoitteet huomioiva oma ilmasto- ja energiapolitiikka Miksi nämä valinnat Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen Alueen hyvä vetovoima ja imago ovat keskeisiä tekijöitä yrityksien tehdessä sijoittumispäätöksiä Suomessa. Hyvä saavutettavuus, hyvä asuin- ja elinympäristö ja kyky palvella erilaisia maankäyttötarpeita täydentävät osaltaan alueen kilpailukykyä. Etelä-Savossa monet vetovoimatekijät ovat omasta mielestämme hyvässä kunnossa, mutta tunnetaanko vahvuutemme ja vetovoimatekijämme myös maakunnan ulkopuolella. Vetovoitekijät tulee pitää hyvässä iskussa ja niitä tulee edelleen kehittää. Etelä-Savon näkyvyyttä ja vetovoimaa on vahvistettava. Avainasemassa on yhtenäinen Saimaan maakunta -brändi ja sen tunnetuksi tekeminen. Etelä-Savon vetovoiman ytimenä toimivat Saimaa ylivertainen luonnonympäristö ja maakunnan kaupunkiseudut upeine kulttuuriympäristöineen. Lisäksi vetovoimaisuuden yhtenä elementtinä on Etelä-Savon profiloituminen useilla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvostetuilla kärkitapahtumilla. Vetovoiman vahvistamiseksi Saimaa ja kaupunkiseudut tarvitsevat tuekseen myös mahdollisimman selkeän tulevaisuuden kehityskuvan. Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen Etelä-Savon sijainti Helsinkiin ja Pietariin nähden on Länsi-Suomea ja muuta Itä-Suomea parempi. Tämän sijaintiedun entistä parempi ja laaja-alaisempi hyödyntäminen kaikilla tasoilla on myös yksi vetovoimaisuuden kivijalka. Tutkimusten mukaan Etelä-Savon saavutettavuus ja koko liikennejärjestelmä tarvitsevat kehittämistä. Pääväylien ja muiden ulkoisten liikenneyhteyksien kehittämisen lisäksi tarvitaan koko liikennejärjestelmän kehittämistä yhdessä maankäytön suunnittelun kanssa, jotta maakunnan logistinen kilpailukyky ja arjen sujuvuus voidaan turvata. 16

23 Tonttipalvelun tehostaminen Etelä-Savo tarjoaa hyvän toimintaympäristön elinkeinoelämälle sekä viihtyisän, turvallisen ja terveellisen ympäristön ja sujuvan arjen asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Kyky palvella erilaisia investointi- ja maankäyttötarpeita niin taajamissa kuin maaseudulla on maakunnan kehityksen kriittinen menetystekijä. Ajantasaiset kaavat kaikilla kaavatasoilla, kuntien toimivat maapolitiikan käytännöt sekä hyvin kohdistettu markkinointi luovat kilpailukykyisen pohjan hyvälle tonttipalvelulle. Niin asumisen, vapaa-ajanasumisen, matkailun, kaupan kuin monipuolisen elinkeinoelämän sijoittuminen alueelle ei saa kangistua kaavoihin. Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Etelä-Savossa on vedenlaadultaan erinomaiset vesistöt ja alue on nyt ja tulevaisuudessa johtava vapaa-ajanasutuksen maakunta. Lisäksi maakunnassa on runsaasti luonnonvaroja, kuten metsää, kiviaineksia ja turvetta. Alueen vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä käyttö ja hyvän tilan turvaaminen luo pohjaa alueen vetovoimaisuudelle sekä raaka-aineita hyödyttävän elinkeinotoiminnan kehittämiselle ja omavaraiselle energiantuotannolle. Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen toteutetaan hyvällä suunnittelulla, jolla sovitetaan yhteen mm. suojelu ja matkailu sekä loma-asutus ja turvetuotanto. Savojen ilmasto-ohjelman ja Itä-Suomen bioenergiaohjelman tavoitteita terävöitetään Etelä-Savon omalla energia- ja ilmastopolitiikalla. Toteutus ja seuranta Strategian toimeenpanon vastuutaulukko STRATEGIAN TOIMEENPANON VASTUUTUS TOIMIJOITTAIN Vastuuorganisaatio Strategian veturit Yritykset Kunnat ja kuntayhtymät Maakuntaliitto ELY-keskus Finnvera Järjestöt Media ja kansanedusjat Korkeakoulut Tutkimuslaitokset Oppilaitokset Metsäkeskus Pro Agria AVI Menestyvä yritystoiminta Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö Laadukkaat hyvinvointipalvelut Hyvä toimintaympäristö = vastaa = osallistuu = tukee 17

24 Seurantamittarit UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO maakuntastrategia Seurantamittarit VÄESTÖ Väkiluku Väestönmuutos Syntyneet Nettomuutto Työpaikkojen määrä Työttömyysaste 13,8 12,5 11,3 9,4 10,8 Työllisyysaste 60,6 60,1 61,1 63,0 63,1 ALUETALOUS BKT / asukas (indeksi, Suomi=100) 68,7 68,7 69,6 72,0 72,9 BKT / asukas, Ansiotulot / asukas, Pääomatulot / asukas, MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Puutuoteteollisuuden liikevaihto, milj. - osuus koko maasta, % Teknologiateollisuuden liikevaihto, milj. - osuus koko maasta, % Yritysten TKI-panostus, milj. 10,7 8,4 10,7 - osuus koko maasta, % 0,3 0,2 0,3 Kantorahatulot, milj. Maatalouden myyntitulo, milj. Matkailu- ja ravitsemustoiminnan liikevaihto, milj. - osuus koko maasta, % Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet kotimaiset ulkomaalaiset OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Väestön koulutustaso - keskiaste, % - korkea-aste, % Koulutuksen läpäisyaste, % - 2. asteen ammatillinen koulutus - amk - yliopisto Hakijoiden/aloituspaikkojen suhde (kaikki koulutusasteet) TKI-toiminnan menot (kaikki E-S korkeakouluyksiköt), milj. 8,4 8,4 11,5 - osuus koko maasta, % 0,9 0,9 1,1 Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen (kaikki koulutusasteet), % Kv-opiskelijoiden lukumäärä, hlöä LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT Keskimääräinen eläköitymisikä 57,0 56,6 57,0 Sairastavuusindeksi, vakioimaton 126,2 127,1 126,9 126,8 128,2 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat, henkilöä - prosenttia ikäryhmästä Nuorten (15-24-v.) työttömien osuus ko. ikäisestä työvoimasta, % 21,6 20,4 20,8 20,9 Kuntien vuosikate, /asukas Kuntien kertynyt yli-/alijäämä, /asukas HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Investoinnit, yhteensä, milj. - yksityisen sektorin asuntoinvestoinnit - yksityisen sektorin muut investoinnit - julkisen sektorin investoinnit Matka-aikojen kehitys ja vuorotarjonta - nopein junayhteys Mikkeli-Helsinki - nopein junayhteys Mikkeli-Pietari - linja-autovuoroja Mikkeli-Helsinki, kpl/vrk Uusien rakennuslupien määrä, kpl/v. - vakituiset asunnot loma-asunnot Kiinteistökaupat ja hintakehitys - Rakentamattomat lomarantatontit haja-asutusalueella, mediaani, Omakotitalot asemakaava-alueella, mediaani, Energian omavaraisuusaste, % Metsätase, kasvu - poistuma, milj. m 3 Hiilidioksidipäästöt, milj. t 1,09 1,10 1,18 Norppakanta 18

25 ,1 11,5 8,7 7,9 9,6 7,9 7,7 63,0 62,7 64,3 64,8 62,3 63,8 65,2 Tavoite 2016 Tavoite ,3 72,5 75,1 74,4 75, * v.2009 bkt-luku ei ole verrannollinen edellisten vuosien kanssa! ,6 2,6 2,5 2, ,6 0,6 0,6 0,5 13,2 14,6 15,3 14,8 19,0 17,5 0,3 0,4 0,3 0,3 0,4 0, ,5 2,4 2,4 2, ,6 61,5 62,4 63,3 64,2 % 39,7 40,1 40,7 41,2 41,6 % 20,9 21,4 21,7 22,2 22,6 % 55,7 59,8 64,0 59,6 50,6 49,9 46,8 48,3 48,1 67,2 63,7 73,5 72,9 78,0 11,6 10,8 13,5 8,4 6,8 10,8 1,1 1,0 1,2 0,7 0,5 0,8 65,2 67,1 62,4 62,9 57,6 57,1 57,3 57,9 58,4 58,8 58,7 129,8 130,8 131,4 132,2 133,6 134,6 135, ,6 15,1 14,7 15,2 19,5 15,7 12,6 15,5 20,1 17, ,5 239,2 323,3 148,9 2 h 24 min 3 h 39 min ,12 0,86 1,12 1,16 1,18 1,09 0,

26 20 ISBN ISSN

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

UUSIUT(JVA ETELÄ-SA yo 2020. -maakuntastra tegia ETELÄSAVON MAAKUNTALNTTO

UUSIUT(JVA ETELÄ-SA yo 2020. -maakuntastra tegia ETELÄSAVON MAAKUNTALNTTO 1 UUSIUT(JVA ETELÄ-SA yo 2020 -maakuntastra tegia 1. Luonnos 17.9.2012 ETELÄSAVON MAAKUNTALNTTO UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020 -maakuntastrategia SISÄLLYS JOHDANTO 1 PROSESSIN KUVAUS 2 ETELÄ-SAVON LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä

Lisätiedot

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko TOIMINTA-AJATUS Siilinjärvi luo hyvinvointia asukkaille elämän eri vaiheissa laadukkailla peruspalveluilla ja viihtyisällä elinympäristöllä yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja ympäristökuntien kanssa

Lisätiedot

Perustehtävä ja arvot

Perustehtävä ja arvot Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan

Lisätiedot

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Talouskehityksen heikkeneminen taitetaan kasvulla - Perinteisten toimialojen kilpailukyvyn vahvistaminen - Paikallisten PK-yritysten toiminnan ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Salon kaupunki Elokuu 2018 Salon kaupungin visio, perustehtävä ja arvot Salo joka päivä parempi Perustehtävä: Salon kaupunki kehittää alueensa elinvoimaa,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund MAAKUNTAINFO Etelä-Pohjanmaa Merja Enlund Sisällysluettelo Dia 3 ja 4: Yleistä Etelä-Pohjanmaan maakunnasta Dia 5 ja 6: Maakuntien tunnuslukuja. Dia 7-12: Etelä-Pohjanmaan tunnuslukuja Dia 13: Väestön

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 - lopullinen rahoitusseuranta tukien kohdentumisesta (23.3.2015) Tässä yhteenvedossa kuvataan Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011-2014 toteutumista. Mittapuu on

Lisätiedot

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018

9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018 9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018 2 Teknologia muuttaa maailmaa, ihmiset rakentavat tulevaisuuden. 3 Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat

Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat Kaupunginvaltuusto 11.12.2017 Liite 1 100 Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia 2018-2021 Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat Visio: Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin Historialtaan ja

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84 EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY nuorten maakunnassa; miten maakuntaohjelma näkyy ELY-keskuksen toiminnassa Ylijohtaja Matti Räinä 26.2.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Miten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä?

Miten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä? Miten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä? Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö Säätytalo 3.10.2018 1 Metsäpolitiikan nykyinen kehys KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot