Yökastelu hoitovaihtoehdot ja hoidon tulokset. Pirjo Terho Turku
|
|
- Amanda Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yökastelu hoitovaihtoehdot ja hoidon tulokset Pirjo Terho Turku
2 Yökastelu on yleinen oire Tavallisimpia lasten oireita Tiedot yleisyydestä vaihtelevat Kriteerit erilaisia Alidiagnosoitu hävetty oire vanhemmat vähättelevät Rotujenvälisiä eroavuuksia
3
4 Suomalaiset tutkimukset vanhoja Terho (- 82) 7-v. 5,2% lähes joka yö Järvelin (-88) 7,7% kerran / 6 kk Kirjallisuudessa paljon korkeampia lukuja Eurooppa: pojat 7-v % tytöt 7 15 % teini-ikäiset 1 2 % Arabilapset 10-v. yli 25 % Kuivaksioppiminen varhentunut ( hoito aloitetaan aikaisemmin) Suomessa n hoitoa tarvitsevaa yökastelijaa
5 Kastelu on hankala vaiva Lapsille: häpeää, syyllisyyttä, nöyryytystä, kiusaamista, sosiaalisia rajoituksia, rangaistuksia Vanhemmille: syyllisyyttä, häpeää, avuttomuutta, työtä
6 Lasten kastelu Terveydenhuolto: vähän kiinnostusta 1980-luvulle saakka vähän annettavaa lapsille ja perheille monenlaisia uskomuksia ja hoitomuotoja vakava psyykkinen häiriö Nykyään: aktiivisen tutkimustyön kohteena
7 Käsitys yökastelusta muuttunut 20 viime vuotta: Tieto etiologiasta lisääntynyt Häpeä ja syyllisyys vähentyneet Hoitomuodot vakiintuneet Hoitoon tulo yleistynyt Hoidon aloitus varhentunut Terveydenhuollon kiinnostus lisääntynyt Edelleen erilaisia uskomuksia (internet)
8 Yökastelun etiologiaa Periytyvyys kulkee suvussa kirjallisuudessa erilaisia %-lukuja Suomi: helppo tutkia,samaa rotua, vähän muuttoja, suku tunnetaan jne kastelijaa/vain muutama ei tiennyt suvussaan kastelijoita periytyy ainakin kromosomeissa 6, 8, 12 ja 13
9
10 Matala ADH-taso yöllä Vasopressiinitasot yöllä matalia Virtsamäärät suuria Ylittävät rakon maksimitilavuuden kypsymättömillä monta kertaa yön aikana Kehityksen edetessä vasopressiinitaso nousee ja virtsamäärä pienenee Lapsi on kuiva, kun yövirtsa mahtuu rakkoon Kehitysnopeus sukuominaisuus
11 Yökastelun etiologiaa Yökastelijalla yön aikainen virtsamäärä on suurempi kuin rakon toiminnallinen tilavuus
12 Yliaktiivinen rakko Yliaktiivinen, kypsymätön rakko Tiheitä, inhiboimattomia supistuksia Pieni rakon toiminnallinen kapasiteetti Tihentynyt, nopea virtsamistarve Kiire WC:hen / ei ehdi Päiväkastelu alidiagnosoitu yökastelun yhteydessä Virtsateissä ei elimellisiä vikoja Tuhrimista
13 Yökastelijat nukkuvat sikeästi Kehityksen edetessä uni kevenee rakon täyttyessä (Watanabe -95) Kevyessä unessa liikehdintää,painajaisia, unissapuhumista ja kävelyä, Lopulta rakon venyttyessä ADH-eritys nousee -- vireystaso nousee lapsi herää Subjektiivinen heräämisvaikeus (Nereus-98)
14 Uskomuksia Psykoanalyyttinen teoria vielä luvulla: Kastelu on vakavan emotionaalisen häiriön ilmentymä Jos hoidetaan, korvautuu toisella oireella
15 Ei psyykkinen oire Vähitellen edustavia tutkimuksia: Ei psykopatologiaa muita enempää Selviävät psykologisissa testeissä normaalisti Ainoat muutokset itsetunnossa ja sosiaalistumisessa Ovat seurauksia eivätkä syitä Korjaantuvat, kun kastelu hoidetaan Ei mitään syy-yhteyttä yökastelun ja psyykkisen häiriintyneisyyden välillä
16 Lasten yökastelu Viivästynyt kypsyminen Sukuominaisuus Matala yöllinen ADH-taso suuri yövirtsan määrä, mikä ylittää rakon maksimikapasiteetin heräämisvaikeus rakon täyttyessä Yliaktiivinen rakko pieni rakon toiminnallinen kapasiteetti Ei psyykkinen häiriö
17 Mitä yleisesti tiedetään Kypsymistapahtuma / terve lapsi Harvoin enää kastelee tahallaan Ei vanhempien vika Ei psyykkinen häiriö yhdistetään psykososiaalisiin tapahtumiin Syvä uni ja vaikeus herätä liittyvät kasteluun Tunnistetaan suuri yövirtsan määrä Herääminen pissalle/ellei herää-kastuu ei yhdistetä kasteluun Tihentynyttä virtsaamistarvetta ja päiväkastelua ei yhdistetä yökasteluun Tuhrimista ei yhdistetä kasteluun
18 Yökastelun diagnostiikka Huolellinen anamneesi Kliininen status Muut tutkimukset
19 Yökastelijan anamneesi Suku kumpi vanhemmista kastelija/muistaako yövahinkoja käykö kumpikaan yöllä pissalla / onko serkuilla kastelua onko asia selvitetty jne. Kastelu montako kertaa/yö/viikko/mihin aikaan tuleeko vaipasta yli jne. päivä tihent.tarve/kiire/ehtiikö wc:hen onko kipua,ponnistelua,suihkun katkeamista ym. aikaisemmat tutkimukset/hoidot/tulokset Onko neuvolassa selvitelty asiaa Tuhriminen / ummetus Virtsatietulehdukset Muut sairaudet ja hoidot Urheilu Perheen suhtautuminen kasteluun
20 Yökastelijan tutkiminen Huolellinen kliininen status Erityishuomio urogenitaalialue neurologiset oireet psyykkiset oireet vatsan palpaatio tuseeraus Muut löydökset
21 Muut tutkimukset Virtsanäyte infektio,diabetes ym. Harvoin muita tutkimuksia Munuaisten ja virtsateiden UÄ rakenteelliset poikkeavuudet Jäännösvirtsa kypsymätön rakko Erittäin harvoin lisätutkimuksia
22 Yökastelun hoito Aikaisempia hoitomuotoja Etiologia tuntematon-monenlaisia hoitoja Erilaisia rituaalihoitoja Lääkehoitoja (keskushermosto/munuais/rakko) Psykoterapiaa Pelottelua Karaisuhoitoja Huomeopaattisia hoitoja Hierontoja/rentoutushoitoja/vyöhyketerapiaa Akupuntiota/kiinalaista lääketiedettä Keskustellaan paljon internetissä Mainostetaan vieläkin yökastelun hoitomuotoina
23 Vanhempien käyttämä hoito Iltajuomisen vähentäminen psyykkinen jano Yöherättäminen Vaippahoito/vaipan välttäminen Moite/rankaiseminen Palkitseminen
24 4-5-vuotisneuvolatarkastus Lasten kasteluongelmat selvitettävä infektiot, ummetus, diabetes suljettava pois Asiallinen informaatio kastelusta yleisyys, perinnöllisyys, spontaani paraneminen ei elimellinen vika eikä sairaus ei tahdonalainen eikä psyykkinen häiriö Perheen uskomukset Perheen suhtautuminen Kastelupäiväkirja Varsinainen hoito 5-vuotiaana
25 Yökastelun varsinainen hoito Aloitetaan yleensä 5-vuotiaana Samat hoitolinjat kuin muuallakin Yleinen informaatio kastelusta yleisyys,perinnöllisyys,spont.paraneminen ei sairaus, ei elimellistä eikä psyykkistä vikaa, kyseessä terve lapsi oire ei ole tahdosta riippuvainen Selvitellään yhdessä kypsyysastetta Selvitetään hoitomahdollisuudet Yökastelijan opas/kastelupäiväkirja
26 Yökastelun hoito Päähoitomuodot desmopressiini ja hälytin yhdessä parempia kuin erikseen Tarvittaessa antimuskariinit Suomalaisia tutkimuksia tehosta Paikkakuntakohtaisia eroja hoidossa Internetissä vanhoja/vääriä ohjeita
27
28 DDAVP AVP Resistentti metaboliselle hajoamiselle Vaikutusaika 8-12 t antidiur. akt. (V2) pressoriv. (V1) antidir.v./pressoriv / 1 ei vaikutusta omaan hormonituotantoon keskushermoston stimulaatio motor.akt. dopamiinin vapautuminen herääminen ei antibody-muodostusta eikä resistenssiä 2-3 t 1 / 1
29
30 Desmopressiini Vähentää märkien öiden lukumäärää Vähentää kastelun määrää Vaikutus välitön Teho samaa luokkaa kuin hälyttimellä Teho parempi vanhemmilla lapsilla Teho parempi, jos kuivia öitä jo ennen hoitoa Teho riippuvainen annostuksesta Lyhyen hoitojakson jälkeen relapsit yleisiä
31
32
33 Desmopressiini Minirin- kylmäkuivattu kielenalustabletti 60 ug, 120 ug, tulossa 240 ug 30 ja 100 tablettia/pakkaus 10 tabletin läpipainolevyissä Iltapalalla juodaan normaalisti,sen jälkeen ei juoda Lääke otetaan nukkumaan alettaessa Kuume-, oksennus-ja ripulitaudeissa lääke jätetään ottamatta
34 Desmopressiinin sivuvaikutukset Erittäin hyvin siedetty Jos annos oikea, ei vaaraa Yliannostelussa vesiretentio/hyponatremia oireina päänsärky,oksentelu,kouristukset ADH: ta nostavat lääkkeet: Trisykliset antidepressantit,serotoniinin takaisinotonestä- jät,klorpromatsiini,karbamatsepiini,tulehduskipulääkkeet Potilaita on seurattava Ei 1000 tablettia Miniriniä! Ei kontrollia tarvittaessa! Ei pitkiä puhelinhoitoja! Perhe ei osaa vähentää lääkitystä adekvaatisti.
35 Yökastelun hoito hälytinlaitteella Käyttö demonstroitava perheelle Käytettävä joka yö 2-3 kk Hoito voidaan uusia 9-12 kk:n kuluttua Kuivia öitä ei esiinny heti Paranemistulokset paranevat iän myötä
36 Yökastelun hoito hälytinlaitteella Haitat: Koko perhe herää Lapsi pelkää nukahtamista Hälytin soi lapsen hikoillessa Perhe kokee rasittavana
37 Hälyttimen vaikutusmekanismit Käytetty vuodesta 1938 yökastelussa Vaikutusmekanismit olleet epäselviä Rakko täynnä ja valuu yli Hälytin soi lantionpohjan lihakset supistuvat virtsaaminen keskeytyy ADH-eritys nousee vireystaso nousee herättäen lapsen Rakon seinämän venytys aiheuttaa ADH-erityksen nousun ja virtsan konsentroitumisen
38 Yökastelun yhdistelmähoito Desmopressiini ja hälytin yhdessä ovat tehokkaampia kuin desmopressiini yksinään Desmopressiini ja hälytin yhdessä ovat tehokkaampia kuin hälytin yksinään
39
40 Hälytin/hälytin+desmopressiini M. Bradbury -96 alarm alarm+d N = Kuivat yöt/viikko ennen hoitoa 2,3 2,3 Hoidon jälkeen 4,8 6, % 75%
41 Yökastelun yhdistelmähoito Hoitomuoto, lääkeannos,hoidon pituus ja hoidon teho riippuvat lapsen kypsyysasteesta Kastuu joka yö 1-3 kertaa/tulee yli vaipan Desmopressiini 240 ug Ei kuivia öitä, sänky kuiva jatketaan lääkkeellä ei kliinistä apua, vaippahoito,uusi yritys ½v. Kuivia öitä lisätään hälytin 2-3 k Ei kokonaan kuiva jatketaan lääkkeellä,uusi yritys 1v. Kuiva vähennetään desmopressiini vähitellen lapsen pysyessä kuivana ug
42 Yökastelun yhdistelmähoito Kastuu, mutta kuivia öitä esiintyy herääkö kuivina öinä pissalle mihin aikaan nukkuuko koko yön Desmopressiini ug Ellei kokonaan kuiva, lisätään hälytin tai Hälytin 2-3 kk Ellei kokonaan kuiva, lisätään desmopressiini
43 Hoitoa jatketaan niin kauan, että lapsi on kuiva ilman hoitoa Jos lapsi hyvin kypsymätön,hoito kestää usein monia vuosia Hoidon kesto
44 Antimuskariinilääkitys yökastelussa Jos yökasteluun liittyy päiväkastelua, tiheävirtsaisuutta, kiirettä wc:hen, urgeoiretta kastuu aivan aamulla 5-7 aikaan Lisätään antimuskariinilääkitys oksibutiniini 0,2-0,3mg/kg/vrk tolterodiini 1mgx2/vrk Lisäävät rakon tilavuutta Viivästyttävät virtsaamistarvetta Vähentävät virtsaamiskertoja Sivuvaikutukset:vähentynyt syljen ja hien eritys lämpöuupumusvaara! Flash-oire Levottomuus ja muistihäiriöt
45 Lapsi on ollut jo kuiva, mutta alkaa uudelleen kastella Miksi? Yövirtsamäärä vielä liian suuri Lakannut heräämästä pissalle urheiluharrastus väsyttää liikaa koulu stressaa ja väsyttää syksyn pimeys/unen syvyys unen pituus suurempi juomisen määrä suurempi muut syyt?
46 Mitä tehdään? Jos on ollut ilman hoitoa aloitetaan hoito uudelleen pienellä desmopressin-annoksella nostaen sitä, kunnes lapsi on kuiva Jatketaan 1-2 kk tai aloitetaan hälytinhoito Jos on ollut pienellä lääkeannoksella Nostetaan annosta, kunnes lapsi on kuiva
47 Kontrollikäynnit Tarkastetaan kastelupäiväkirjat Arvioidaan hoidon teho / lapsen kypsyys Sivuvaikutukset Muut ongelmat Perheen / lapsen suhtautuminen hoitoon Kasteluasioiden kertaus Hoitotukiasiat Jatkohoito Kontrollikäynti
48 Lapsen hoitotuki Yökastelijat ja päiväkastelijat: Kastelua selvitellään nelivuotisneuvolassa Kastelupäiväkirjan pito aloitetaan 4.5-vuotiaana Hoitotuen edellytykset: Lapsi on viisivuotias Kastelusta pidetään päiväkirjaa Lapsi on lääkärin hoidossa Lasta hoidetaan lääkkeillä tai hälyttimellä tai kypsymättömyyden vuoksi on päädytty vaippahoitoon Lapsi kastelee vähintään kolmena yönä viikossa 1/2
49 Muistettava Yökastelua pitää hoitaa eikä odottaa Ei taukoja hoidossa! Perheiden uskomukset selvitettävä Perheille pitää selvittää nykytietämys Perheen toiveet otettava huomioon Hoitotukiasiat selvitettävä Potilasta seurataan, kunnes hän on kuiva ilman hoitoa (seuranta laiminlyödään usein)
50 Lasten kasteluongelmat Lisäävät perheen stressiä Pitää ottaa vakavasti Lapsessa ei ole vikaa Pitää hoitaa, jotta vältyttäisiin kastelun aiheuttamilta psykososiaalisilta ongelmilta
Yökastelijan opas. Ohjeen laatija Lastentautien erikoislääkäri Pirjo Terho Turku Ohjeen kustantaja Ferring Lääkkeet Oy
Yökastelijan opas Ohjeen laatija Lastentautien erikoislääkäri Pirjo Terho Turku Ohjeen kustantaja Ferring Lääkkeet Oy Yökastelu on yleinen oire Kastelu on kaikkein tavallisimpia lasten vaivoja, ja sitä
LisätiedotHeräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa?
Heräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa? Jos heräät jatkuvasti tyhjentämään rakkoa useammin kuin kerran yössä, sinulla saattaa olla nokturia eli yöllinen tihentynyt virtsaamistarve.1 Nokturia on
LisätiedotPerustietoa yliaktiivisesta rakosta ja sen hoidosta
YLEISOPAS Perustietoa yliaktiivisesta rakosta ja sen hoidosta YLEISOPAS 1 Jonkun on oltava ensimmäinen. Maailmassa sanotaan olevan yhä yli 30 000 tunnettua sairautta, joista toistaiseksi vain noin neljäsosaan
LisätiedotSairastettu virtsatieinfektio
Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,
LisätiedotLapsen yökastelun hoito
Mika Venhola NÄIN HOIDAN Lapsen yökastelun hoito Yökastelu eli toistuva unenaikainen tahaton virtsan karkaaminen viisivuotiaalla tai sitä vanhemmalla lapsella ei tavanomaisesti ole sairaus vaan kuuluu
LisätiedotLASTEN YÖKASTELUN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Kartoitus Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella
Anne Vallenius LASTEN YÖKASTELUN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Kartoitus Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Lokakuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotTietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi
Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon
LisätiedotOpiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat. 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri
Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri VIRTSATIEINFEKTIOT NUORILLA NAISILLA Yleisyys Jopa puolet naisista sairastaa
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotUnesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes
Unesta ja unettomuudesta Eeva Liedes 21.3.2019 Unen vaiheet ja rakenne nonrem uni: torke, kevyt uni, syvä uni nonrem uni lisääntyy ruumiillisen rasituksen jälkeen REM uni: unennäkemisen univaihe REM uni
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotINTERNET-VIDEO HIV-HOIDON ALOITUKSEN TUKENA. Jussi Sutinen, Pia Lottonen, Pia Kivelä
INTERNET-VIDEO HIV-HOIDON ALOITUKSEN TUKENA Jussi Sutinen, Pia Lottonen, Pia Kivelä 02.02.2017 Taustaa: HIV-lääkityksen aloituskäynti PALJON informaatiota yhdellä kerralla Vastaanottotilanne ei aina otollisin
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotOpiskelijan unipäiväkirja
LIITE 7. Opiskelijan unipäiväkirja Opiskelijan unipäiväkirja Nimi: Henkilötunnus: Ohjeet: Täyttöohjeet: nukuttu aika (myös päiväunet) vuoteeseen meno ylösnousuaika lyhyt herääminen yöllä Unen laatu: 1
LisätiedotADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO)
ADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO) Yleistä - ADHD:n lääkehoitoa on tutkittu paljon ja näyttö lääkehoidon tehosta on vahva - lääkkeiden vaikutus perustuu ADHD:ssa
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
Lisätiedot(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:
1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotSyvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!
Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä! Hyvää yötä, kauniita unia Moni meistä toivoo, että voisi nukkua niin kuin
LisätiedotTehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon
Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Mitä aftat ovat? Aftat ovat suun limakalvoilla esiintyviä haavaumia, joita voi olla yksi tai useita samalla kertaa.
LisätiedotEhditkö? Tietoa naisten inkontinenssista
URO17010FI 11.2017 Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista Virtsarakko.fi Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. Tiedätkö, missä on lähin WC? Tuntuuko sinusta, että
LisätiedotAriel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen
Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.
LisätiedotUNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!
LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA
LisätiedotHENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA
HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin
LisätiedotEhditkö? Tietoa naisten inkontinenssista
BET-120665-1 02.2013 RELEVANS.NET Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista ASTELLAS PHARMA Falcon Business Park Vaisalantie 2 8 02130 Espoo Puhelin 09 8560 6000 info.fi@astellas.com www.astellas.fi Virtsarakko.fi
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotSisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...
Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotNuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS
Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima. Julkaisija:Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Töölönkatu 37 A 00260 Helsinki Tilaukset: julkaisutilaukset@yths.fi Kirjoittanut:
LisätiedotBETMIGAN KLIINISET KOKEMUKST. Anna-Kaisa Pere Urologian erikoislääkäri
BETMIGAN KLIINISET KOKEMUKST Anna-Kaisa Pere Urologian erikoislääkäri mitä on normaali virtsaaminen naisella? mitä on poikkeava virtsaaminen naisella? ONGELMA Virtsaa tulee liikaa tai liian vähän, liian
LisätiedotPerinnöllinen välimerenkuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä
LisätiedotVatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el
Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el 30.11.2018 Lihavuus 1) Hypotyreoosi? 2) Hypogonadismi - matala testosteroni? 3) Cushingin
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka
NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
LisätiedotSinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista
Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista Teksti: Inkontinenscentrum i Västra Götaland Kuvat: Kajsa Lundberg Layout: Svensk Information Pidätysvaikeuksia? Lirahtiko? Karkaileeko virtsa? Oletko pidätyskyvytön?
Lisätiedot8 UNI JA LEPO. sivut 85-91
8 UNI JA LEPO sivut 85-91 Mene janalle oikeaan kohtaan Kuinka paljon nukuit viime yönä? Kuinka paljon nukuit la-su välisenä yönä? Minkälainen vireystilasi on juuri nyt? Oletko aamu- vai iltaihminen? ABC:
LisätiedotALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA HAITTOJEN SEURANTA
ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA HAITTOJEN SEURANTA Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Foniatrian erikoislääkäri Perheterapeutti (VET) OYS, lastenpsykiatrian klinikka Etenemisproseduuri
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotTANJA EKLÖF, GERD ADOLFSSON, ELIISA ROINE KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJE SISÄILMAASIOISSA
TANJA EKLÖF, GERD ADOLFSSON, ELIISA ROINE 30.11.2017 KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJE SISÄILMAASIOISSA KUN PERHE TAI OPPILAS OTTAA YHTEYTTÄ TERVEYDENHOITAJAAN SISÄILMAOIRE-EPÄILYN VUOKSI Kuuntele, ota
LisätiedotEtenemisproseduuri 4/21/2009 ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA. Yleistä lastenpsykiatrisesta lääkehoidosta
ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA HAITTOJEN SEURANTA Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Foniatrian erikoislääkäri Perheterapeutti (VET) OYS, lastenpsykiatrian klinikka Etenemisproseduuri
LisätiedotVesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille
Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla Esite potilaiden vanhemmille TM VUR:in ymmärtäminen Lapsellasionvesikouretraaliseksirefluksiksi (VUR:iksi)kutsuttusairaus.Sairauteenon olemassahoitoja.tässäesitteessäontietoa
LisätiedotKroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS
Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS GKS KOULUTUSPÄIVÄT Biomedicum, Helsinki 24.- 25.9.2015 Sidonnaisuudet viimeisen 2 vuoden ajalta Luennoitsija
LisätiedotSikiöseulonta ja eettiset arvot
Sikiöseulonta ja eettiset arvot Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Sikiön poikkeavuuksien seulonnan erityisongelmat Seulontaohjelman päätavoitteena ei
Lisätiedot(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille
Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla
LisätiedotHYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA. Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS
HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS TULKINTAAN VAIKUTTAA Kliininen tila: eu-, hypo- vai hypertyreoottinen Kilpirauhasen
LisätiedotMuutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista
25 January 2018 EMA/PRAC/35606/2018 Pharmacovigilance Risk Assessment Committee (PRAC) Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista Hyväksytty PRAC:n 8.-11.
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
Lisätiedothoitoon HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI
sen k u t e m m u Ohjeita hoitoon HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Mitä on ummetus? Ummetuksella tarkoitetaan harventunutta suolen toimintaa, johon liittyy ulostamisvaikeuksia. Se on hyvin yleinen
LisätiedotUni ja sydän; sykevariaatio ja uni
Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18
Lisätiedot1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä
Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotKuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:
PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset
LisätiedotAstma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P)
Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P) 24.01.2018 Astma Infektio KNK ongelmat Allergia Refluksitauti TIC oire (toiminallinen) YSKÄ Hengenahdistus Bronkioliitti Akuutti obstruktiivinen bronkiitti Infektioastma
LisätiedotUutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy
Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet
LisätiedotIdeoita liikuntaneuvontaan
Ideoita liikuntaneuvontaan Eira Taulaniemi, liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti Suomen Diabetesliitto ry Diabetesosaaja 2018 23.-24.1.2018 Diabetes ja liikunta Tyypin 1 diabetes Tyypin 2 diabetes Insuliini
LisätiedotREM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman
REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE 30.10.2018 FT Nils Sandman SISÄLTÖ REM-unen erityispiirteet Lihasatonia Lihasatoniaan liittyvät häiriöt REM-unen merkitys Unennäkö Tutkijatohtori FT Nils Sandman Nils.Sandman@utu.fi
LisätiedotMediakyselyn tulokset
Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotYDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA
1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso
LisätiedotUNIKOULU OSASTOLLA B 21
UNIKOULU OSASTOLLA B 21 UNIKOULU OSASTOLLA B 21 Unenseurant alomake lapselle Nimi Täyttöohjeet * Nukkumisajat = * Herääminen yöllä / päiväunilla X nukahtaa itsekseen О nukahtaa saatuaan tutin T nukahtaa
LisätiedotLÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita
LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita MIES 72 v Ongelmat alkaneet kesällä ja pahentuneet syyskesällä ja syksyllä - Laihtuminen, 178 cm, paino 54.6 kg - Käsien vapina, ajoittain
LisätiedotTehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä
Lisätiedot(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille
Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotTarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)
Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90
1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi
LisätiedotSkitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus
Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän
LisätiedotIäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys
Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys Paula Timonen Proviisori LHKA Toimitusjohtaja Pro dosis Oy paula.timonen@prodosis.fi Käsiteltävät aiheet Miksi iäkkäät ovat erityisryhmä? Miten ikä tulee ottaa huomioon
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotSyöpäkivun lääkehoito
EGO 30.10.2015 Helsinki Syöpäkivun lääkehoito Katri Hamunen HYKS Kipuklinikka Syöpäkivun hoidon tavoi8eet Kivun lievitys yöunen turvaaminen lepokivun lievitys liikekivun lievitys Hai8avaikutusten seuranta
LisätiedotAktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)
Aktigrafia Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) KNF-hoitajayhdistyksen ja Unihoitajaseuran kevätkoulutus 19.4.2018 Aktigrafi
LisätiedotPotilasesite. Jinarc (tolvaptaani)
Jinarc (tolvaptaani) Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla kaikista mahdollisesti saamistasi haittavaikutuksista.
LisätiedotPsykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet
Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotRiippuvuudesta ja sen hoidosta. Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere Merja Syrjämäki
Riippuvuudesta ja sen hoidosta Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere 29.3.2019 Merja Syrjämäki Yksi suurista kansansairauksista Ainakin 20% väestöstä on riippuvainen jostain päihteestä elämänsä aikana
LisätiedotOhje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle
Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotHyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS
Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS VUOTO-OIREKYSELY Päivämäärä: Potilaan nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin koti: Puhelin työ: Matkapuhelin: Sähköposti: Vuototaudin
LisätiedotPotilasesite. Jinarc (tolvaptaani)
Jinarc (tolvaptaani) Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla kaikista mahdollisesti saamistasi haittavaikutuksista.
LisätiedotALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN YÖKASTELU JA SEN HOITO TERVEYSNETTI
Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 2014 Ida Makkonen ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN YÖKASTELU JA SEN HOITO TERVEYSNETTI OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotUrheilijan nesteytys
Urheilijan nesteytys Katja Mjøsund LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Orto-Lääkärit,, Helsinki Mehiläinen, Helsinki Paavo Nurmi keskus, Turku ADT, Suomen Suunnistusliitto Nesteytysohjeet Ennen suoritusta
Lisätiedotkalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista.
1 kalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista. 2 3 Sisältö Miten Uptravi otetaan?............................................ 4 Miten
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat
Liite III Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat Huomaa: Kansallinen viranomainen voi myöhemmin päivittää valmisteyhteenvetoihin ja pakkausselosteisiin tehtäviä muutoksia yhteistyössä
LisätiedotLIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka
LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää
LisätiedotSeulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen
Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Helsinki, THL 19.3.2009 Riitta Salonen-Kajander dosentti, ylilääkäri Perinnöllisyysklinikka Neuvonta ennen seulontaa Tärkeä mitä paremmin tieto
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
Lisätiedot