Vaikuttava korkeakoulu
|
|
- Anne Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vaikuttava korkeakoulu Yhteenveto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden jatkotoimet hankkeen tuloksista Toimittajat: Wahlfors, L. & Aarrevaara, T. Kirjoittajat: Aarrevaara, T. Kajanus, M. Kivistö, J. Kohtamäki, V. Muhonen, R Niinistö-Sivuranta, S. Pekkarinen, E. Seppälä, H. Stenvall, J. Viitasaari, J.
2 Vaikuttava korkeakoulu Yhteenveto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden jatkotoimet hankkeen tuloksista 2 Vaikuttava korkeakoulu
3 Sisällys 1. Hankkeen tavoitteet 4 2. Hankkeen toteuttajat ja hallinto 6 3. Aineisto ja sen analyysi Vuorovaikutusta tukeva toimintakulttuuri Selkeästi määritellyt ja toimivat verkostot Tavoitteiden mukaisesti jäsentyvät toimijaroolit Mainetta rakentava viestintä Vaikuttavuutta määrittelevä profiloituminen Ammattimaisesti johdettu vaikuttavuus Todentamisen välttämättömyys Vaikuttavuuteen kannustaminen Tulevaisuus Avoin tiede ja tietoon perustuva päätöksenteko Oppimisen ja osaamisen uudelleen suuntaaminen Lopuksi 17
4 Hankkeen keskeisenä tavoittteena oli edistää korkeakoulujen edellytyksiä tunnistaa ja osoittaa toimintansa tuottama lisäarvo yhteiskunnassa. 1. Hankkeen tavoitteet Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus jatkotoimet (YVVj) on hanke, joka toteutettiin Suomen yliopistot UNIFI ry:n ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n koordinoimana ja opetus ja kulttuuriministeriön rahoittamana aikavälillä Hanke oli jatkoa opetus ja kulttuuriministeriön vuonna 2014 tilaamille selvityksille yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ulottuvuuksista ja tavoista tunnistaa ja arvioida niitä (OKM 2015). Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli edistää korkeakoulujen strategista johtamista ja tarkemmin korkeakoulujen edellytyksiä asettaa tavoitteita suhteessa haluttuihin vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen, tunnistaa ja osoittaa toimintansa tuottama lisäarvo yhteiskunnassa sekä lisätä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta kansallisesti ja globaalisti entistä laadukkaampana, kansainvälisempänä ja tehokkaampana toimijoiden kokonaisuutena valitsemiensa profiilien mukaisesti. Tavoitteena hankkeessa oli myös tuottaa korkeakouluille itsearviointityökaluja tunnistaa ja osoittaa panosten ja perustehtävien tuottamien tulosten tuottama vaikuttavuus sekä laatia suositukset yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen parhaista käytännöistä ja menetelmistä. Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden jatkotoimet -hankkeen (YVVj) lähtökohdaksi valittiin tiedon ja osaamisen yhteisluomisen malli, jossa tiedon tuottajat ja käyttäjät toimivat yhdessä. Tässä kehämäisen vuorovaikutuksen systeemissä korkeakoulun ja sen ulkopuolisen ympäristön raja on häilyvä (Hautamäki ja Ståhle, 2012). 4 Vaikuttava korkeakoulu
5 Kuva 1: Tiedon ja osaamisen yhteisluominen YVVjhankkeen viitekehyksenä. Ihmiset, rahoitus, infrastruktuurit, verkostot Panokset Lakisääteisten tehtävien tuottamat tulokset ja tuotokset Tutkinnot, julkaisut, kokeilut, innovaatiot, osaaminen Vaikutusten ja vaikuttavuuden seuranta, raportointi Tiedolla johtaminen Mihin vaikuttaa? Kuka käyttää / miten? Vuorovaikutus Tiedon osaamisen, innovaatioiden hyödyntäminen ja käyttöön ottaminen Valitussa vaikuttavuuden ja vuorovaikutuksen viitekehyksessä on neljä näkökulmaa: vaikutukset ja vaikuttavuuden seuranta, vuorovaikutus, vaikuttavuuden todentaminen sekä vaikuttavuuden kanavat. Tässä lähtökohdassa vaikuttavuus syntyy eri toimijoiden yhteistyöstä, ei yksittäisen toimijan toimenpiteistä. Vaikuttavuus määrittyy korkeakoulujen ja niiden sidosryhmien välisen yhteistyön seurausten kautta. Jos vaikuttavuus määritellään niin, että se liittyy tavoitteiden saavuttamiseen, voidaan kriteereitä asettaa sekä korkeakouluorganisaatioiden sisältä että ulkoa (Goddard & Puukka 2008). 5
6 2. Hankkeen toteuttajat ja hallinto Hankkeen toiminnan ja talouden ohjauksesta vastasi ohjausryhmä, johon kuuluivat opetusneuvos Tomi Halonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, rehtori Tapio Huttula Humanistisesta ammattikorkeakoulusta, projektipäällikkö Sari Löytökorpi valtioneuvoston kansliasta, johtava tiedeasiantuntija Anssi Mälkki Suomen Akatemiasta ja toiminnanjohtaja Riitta Rissanen Arenesta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi toiminnanjohtaja Leena Wahlfors UNIFIsta ja sihteerinä asiantuntija Juha Viitasaari Arenesta. Hankkeen projektiryhmä vastasi hanketoteutuksesta ohjausryhmän hyväksymän työsuunnitelman mukaisesti. Projektiryhmään kutsuttiin professori Timo Aarrevaara Lapin yliopistosta, TKIasiantuntija Miika Kajanus Savonia-ammattikorkeakoulusta, yliopistonlehtori Jussi Kivistö Tampereen yliopistosta, yliopistonlehtori Vuokko Kohtamäki Tampereen yliopistosta, tutkijatohtori Reetta Muhonen Tampereen yliopistosta, vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Laurea-ammattikorkeakoulusta ja tutkimus ja kehittämisjohtaja Eero Pekkarinen Lapin ammattikorkeakoulusta. Projektiryhmän puheenjohtajana toimi professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta. Hankkeen projektiryhmän ja ohjausryhmän työtä tukivat ja hankkeen organisoinnista vastasivat asiantuntijat Hannele Seppälä ja Juha Viitasaari Arenesta. Korkeakoulujen vaikuttavuus perustuu vuorovaikutukseen korkeakoulujen sisällä, korkeakoulujen välillä sekä korkeakoulujen ja yhteiskunnan muiden sektoreiden välillä. 6 Vaikuttava korkeakoulu
7 3. Aineisto ja sen analyysi Hankkeen keskeisenä aineistonkeruutapana hyödynnettiin alueellisia työpajoja, joita järjestettiin Vantaalla, Tampereella, Mikkelissä ja Oulussa. Lisäksi järjestettiin Foresight Friday tapahtuma yhdessä Valtioneuvoston kanslian ja Sitran koordinoiman Kansallisen ennakointiverkoston kanssa. Työpajoissa oli edustettuina korkeakoulujen, elinkeinoelämän, julkishallinnon, opiskelijajärjestöjen, yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarien edustajia. Työpajoissa luotiin yhteistä käsitteistöä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden todentamiseksi, osoittamiseksi ja edistämiseksi. Tavoitteena oli tuoda esiin eri toimijoiden näkemyksiä ja muodostaa yhteistä ymmärrystä korkeakoulujen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden edistämisen keinoista, nostaa esiin parhaita käytänteitä vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden edistämiseksi sekä tarkastella vuorovaikutukseen ja vaikuttavuuteen liittyviä odotuksia ja kehittämistarpeita. Työpajoissa fasilitaattoreina toimineet hankkeen projektiryhmän jäsenet kokosivat ja analysoivat aineistot teemoittain sekä laativat analyysin pohjalta kehittämissuosituksia. Projektiryhmän tuottamat raportit on koottu yhtenäiseen graafiseen esitykseen Vaikuttava korkeakoulu sivustolle: vaikuttavakorkeakoulu.arene.fi/ ja Tämä raportin 3. luku on yhteenveto projektiryhmän analysoimasta ja raportoimasta aineistosta. 3.1 Vuorovaikutusta tukeva toimintakulttuuri Korkeakoulujen vaikuttavuus perustuu vuorovaikutukseen korkeakoulujen sisällä, korkeakoulujen välillä sekä korkeakoulujen ja yhteiskunnan muiden sektoreiden, kuten elinkeinoelämän, julkisen ja kolmannen sektorin sekä päätöksenteon, välillä. Vuorovaikutuksen avulla korkeakoulut ja niiden sidosryhmät muodostavat yhteistä ymmärrystä korkeakoulujen ulkoisista vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Tunnistamalla yhteiskunnan toimintamekanismeja korkeakoulut voivat kehittää toimintojaan ja osallistua yhteiskunnan eri toimintojen kehittämiseen. Yhteiskunnan eri toimijat voivat vastaavasti tunnistaa korkeakoulujen potentiaalin tuottaa ratkaisuja erilaisiin ongelmiin ja tarpeisiin. Vaikuttavuusosaamisen ytimessä on kyky tunnistaa ja ennakoida relevantteja ongelmia ja etsiä niille ratkaisijoita ja ratkaisuja. Toimivan yhteistyön edellytys on eri toimijoiden roolien tunnistaminen ja vaikuttavuutta tukeva toimintakulttuuri. Korkeakouluissa ja laajemmin yhteiskunnassa omaksutut arvot, asenteet ja toimintatavat joko mahdollistavat tai ovat este toimivalle vuorovaikutukselle. Keskeistä on korkeakoulun kyky reagoida oikea-aikaisesti muun yhteiskunnan tarpeisiin ja yhteistyömahdollisuuksiin. Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti, jolloin myös vaikuttavuuden sisältö ja mekanismit uudistuvat. Vaikuttavuutta tukevassa toimintakulttuurissa osataan luopua vanhasta, uudistua 7
8 ja profiloitua tietoon perustuvien strategioiden avulla. Kokeilukulttuuri tukee oppimista, mahdollisuuksien havaitsemista ja luovaa ongelmanratkaisua. Vaikuttavalle toimintakulttuurille on ominaista rohkeus ottaa riskejä ja asettaa myös saavuttamattomilta näyttäviä tavoitteita. Tästä näkökulmasta tarkastellen epäonnistunutkin toiminta voi olla vaikuttavaa tai tuottaa uutta vaikuttavaa toimintaa. 3.2 Selkeästi määritellyt ja toimivat verkostot Vaikuttavuus ja sen edistäminen eivät ole irrallinen kolmas tehtävä korkeakoulun muiden perustehtävien rinnalla vaan osa niitä (Ilmavirta et al. 2013). Yhteistyö korkeakoulujen ja muun yhteiskunnan välillä kiinnittyy sekä näihin korkeakoulun perustehtäviin että toimintaa ohjaaviin tavoitteisiin, toimintakäytäntöihin sekä henkilöstö-, osaamis- ja taloudellisiin resursseihin. Korkeakoulut eivät tarvitse erillisiä vaikuttavuusrakenteita, koska vaikuttavuuden edistäminen on parhaimmillaan läpileikkaava ja luonteva osa kaikkea korkeakoulun toimintaa. Korkeakoulun vaikuttavuutta määrittelee, minkälaisille ja kuinka aktiivisille kumppanuuksille ja asiakkuuksille yhteiskunnallinen vuorovaikutus rakentuu (Ilmavirta et al. 2013). Siksi korkeakoulun on tärkeää rakentaa sidosryhmäsuhteita pitkäjänteisesti ja myös uudistaa verkostoja strategisten tavoitteidensa mukaisesti. Vaikuttavuuden kannalta on myös tärkeää, että korkeakoulun tehtävät ja toiminnot on määritelty selkeästi ja tehty näkyviksi. Tämä on edellytys toimivalle vuorovaikutukselle ja yhteistyölle niin korkeakoulujen välillä kuin korkeakoulujen ja muun yhteiskunnan välillä. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toteutumiselle perustutkimuksessa ja soveltavassa tutkimuksessa, koulutuksessa sekä kehittämis ja innovaatiotoiminnassa voi muodostua korkeakoulujen itse rakentamia esteitä. Tällaisia esteitä voi muodostaa se, että työnkuvat ja vastuusuhteet jäävät potentiaalisille yhteistyökumppaneille epäselviksi, osaamispotentiaali jää tunnistamatta tai toimintaprosessit ovat hitaita ja joustamattomia. Yhteistyössä on keskeistä luoda verkostoihin ja ekosysteemeihin joustavia ja reagointikykyisiä rakenteita. Tämä koskee niin strategisen kuin käytännön tason toimintaa. Tiedon ja osaamisen yhteisluominen ja sitä tukevan toimintakulttuurin edistäminen ovat keskeisiä vaikuttavuuden edellytyksiä. Osallistavat suunnitteluprosessit voivat liittyä korkeakoulun toiminnan suunnitteluun sekä strategiatasolla että konkreettisen toiminnan tasoilla. Avointa ja aktiivista vuorovaikusta ja yhteistoimintaa esimerkiksi elinkeinoelämän ja aluetoimijoiden kanssa voidaan lisätä osallistamalla sidosryhmiä korkeakoulujen strategiaprosesseihin sekä erilaisiin neuvoa-antaviin toimielimiin. Yhteissuunnittelu, palvelumuotoilu ja muut vastaavat osallistavaa johtamista ja resursointia tukevat välineet luovat edellytyksiä vaikuttavuudelle. Yhteissuunnittelun ta- 8 Vaikuttava korkeakoulu
9 Yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa perinteiset korkeakoulujen toimijaroolit eivät jäsenny enää vahvasti sektoreittain vaan sulautuvat yhä enemmän toisiinsa. voitteena on käytännönläheisen ja helposti hyödynnettävän osaamisen ja innovaatiotyön edistäminen niin tutkimuksessa, kehittämistyössä kuin opetuksessakin. Innovaatioverkostot ja ekosysteemit ovat sekä konkreettisia kumppanuuksia että laajempia toimintamalleja, jotka edistävät korkeakoulujen vaikuttavuutta. Toimintatapana innovaatioekosysteemi yhdistää eri toimijoita luomaan uutta oman osaamisensa pohjalta toimijoiden tarpeet ja mahdollisuudet huomioon ottaen. Korkeakoulut voivat olla yhtenä toimijana verkostoissa ja ekosysteemeissä tai niiden rakentajina. 3.3 Tavoitteiden mukaisesti jäsentyvät toimijaroolit Yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa perinteiset korkeakoulujen toimijaroolit eivät jäsenny enää vahvasti sektoreittain vaan sulautuvat yhä enemmän toisiinsa. Sulautuminen luo entistä parempia mahdollisuuksia korkeakoulujen ja sidosryhmien väliselle vaikuttavuutta lisäävälle yhteistoiminnalle. Esimerkiksi opettajan ja tutkijan roolit ovat yhä enemmän vuorovaikutteisia keskenään ja sidosryhmien kanssa. Vastaavasti opiskelijan rooli ei näyttäydy vain passiivisena oppijana, vaan opiskelijoiden osaaminen kehittyy samalla tavoin työelämälähtöisten tutkimuksen ja kehittämistoiminnan ja muun työelämäyhteistyön avulla. Opiskelijoiden ja alumnien merkitys korkeakoulun ja muun yhteiskunnan vuorovaikutuksessa on merkittävä, sillä he voivat olla osa korkeakoulujen osaamisen ja uudistumiskyvyn mahdollistavaa tiedontuotantoa. Keskeiset toimijat vahvistavat korkeakoulun osaamista omalla toiminnallaan. Toimijaroolien sulautuminen toisiinsa yhteiskehittämisen ympäristöissä ei kuitenkaan tarkoita roolien ja vastuiden sekoittumista tai päällekkäistä tekemistä. Yhteisen vision jakavissa verkostoissa on yhteinen ymmärrys osaamisesta ja osaamistarpeista, ja niissä toteutetaan ennakkoluulotonta kehittämis ja kokeilutoimintaa ratkaisujen löytämiseksi. Näiden yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi on keskeistä luoda organisaatioiden rajat ylittäviä pysyviä, mutta ketteriä, prosesseja ja toimintatapoja, joihin sitoudutaan yhdessä. Esimerkiksi ihmiskunnan ja yhteiskunnan suurten haasteiden ratkaiseminen edellyttää 9
10 sekä kansainvälistä että kansallista korkeakoulujen, julkisen hallinnon, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä sekä uusien vuorovaikutukseen perustuvien toimintamallien kehittämistä. Kuva 2. Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vuorovaikutteisuus ja toimijoiden roolien limittyminen Työelämälähtöiset ratkaisut Työkierto Uusin tutkimustieto ja TKI:n heikot signaalit Monialaisuus Välittömät vaikututukset vaikuttavuuden driverina 3. sektori julkishallinto Vaikuttavuus strategioissa Mahdollistava toimintakulttuuri Vaikuttavuuden arviointi Ahotointi Tunnettuus verkostoissa yhteiskunta Opiskelija Opettaja Korkeakouluhallinto Tutkija poliittinen päätöksenteko Harjoittelut ja opinnäytteet työelämään Monialaiset projektit Opiskelijalähtöinen yrittäjyys Työn opinnollistaminen työ- ja elinkeinoelämä Tiede käytäntöön ja käytäntö tieteeseen Ajantasainen TKI Sidosryhmät projekteihin Tutkimuksen jalkauttaminen Vaikuttavuuden seuraaminen 3.4 Mainetta rakentava viestintä Korkeakoulujen perus- ja soveltavasta tutkimuksesta, koulutuksesta sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta syntyvästä tiedosta ja osaamisesta on tärkeää välittää tietoa niin organisaation sisälle kuin sidosryhmille ja laajemmin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen lähtökohdaksi (Luoma et al. 2011). Viestintä liittyy myös maineen ja tunnettuuden rakentamiseen. Korkeakoulujen asema yhteiskunnassa vahvistuu, kun ne viestivät toimintansa vaikuttavuudesta. Korkeakoulujen on tärkeää vahvistaa viestintää ottaen huomioon kehittyvät mahdollisuudet sosiaalisessa mediassa ja tiedotusvälineissä. Digitaalisuuden enenevä hyödyntäminen on keskeistä vuorovaikutuksessa alueen ja sidosryhmien kanssa. Myös muut uudet 10 Vaikuttava korkeakoulu
11 viestintämuodot ja vaikuttamisfoorumit tulee ottaa entistä paremmin käyttöön edistämään vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta. 3.5 Vaikuttavuutta määrittelevä profiloituminen Korkeakoulujen vaikuttavuus määrittyy kunkin korkeakoulun profiilin ja erityispiirteiden mukaisesti korkeakoulujen erikoistuessa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti profiiliensa ja vahvuuksiensa ehdoilla. Eri tasojen toiminta palvelee ja täydentää toisiaan. Vastuut ja tavoitteet vaikuttavuuden syntymisessä linkittyvät korkeakoulun vahvuusaloihin ja siihen, että korkeakoulu pystyy määrittelemään ydintoimintansa menestyksen edellytystekijät strategiassa ja johtamisessaan. Profilointi määrittää myös sen, minkälaista vaikuttavuutta tuottavaa vuorovaikutusta korkeakoululla on suhteessa muuhun yhteiskuntaan. 3.6 Ammattimaisesti johdettu vaikuttavuus Vaikuttavuusosaamisen tärkeä osa-alue on yhteiskunnallisen vaikuttavuuden johtaminen, jota korkeakouluissa voidaan vahvistaa osana ammattimaisen johtajuuden ja johtamiskulttuurin kehittämistä. Korkeakoulut tarkastelevat ja kehittävät strategiaansa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Vaikuttavuus on strategista tahtotilaa määrittelevien perustehtävien kiinteä osa, jossa globaali, kansallinen ja alueellinen vaikuttavuus linkittyvät yhteen. Keskeistä on hahmottaa vaikuttavuuden moniulotteisuus ja määritellä korkeakoulun vaikuttavuus suhteessa oman toiminta-alueen tarpeisiin. Tärkeää on myös tunnistaa ja todentaa, milloin korkeakoulun tuottama hyöty on syntynyt, miten hyöty on syntynyt ja kenelle hyöty on syntynyt. Mikäli vaikuttavuutta ei ole sisällytetty oleelliseksi osaksi strategiaa, ei sen johdonmukaiselle ja systemaattiselle johtamisellekaan ole edellytyksiä. Strategisen johtamisen tueksi vaikuttavuutta vahvistamaan tarvitaan toimivat yhteiskehittämisen ja -luomisen foorumit ja alustat, oppimisen ja innovaatioiden ekosysteemit, joissa alueen toimijat luovat ja jakavat korkeakoulujen kanssa yhteisen vision tulevaisuuden tahtotilasta. Strategiseen kehittämiseen ja toteuttamiseen tarvitaan rohkeutta, uusia avauksia ja riskinottoa. Innovaatiot syntyvät usein eri tieteenalojen ja toimijoiden rajapinnoissa. Korkeakoulujen strateginen ajattelu, johtaminen ja sen käytännöt määrittelevät sen, miten hyvin potentiaaliset strategiset aihiot ja korkeakoulun vallitseva strategia kohtaavat. Niin toimintaa ohjaavissa strategioissa kuin niiden toimeenpanoon vaikuttavassa johtamisessakin on mahdollista luoda korkeakouluyhteisölle ja sidosryhmille selkeä käsitys vaikuttavuudesta ja sen edistämisestä. 11
12 3.7 Todentamisen välttämättömyys Korkeakouluilla tulee olla kykyä osoittaa tekemisensä ja toimintansa kautta muodostuva vaikuttavuus yhteiskunnassa niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Vaikuttavuuden todentaminen on välttämätöntä myös korkeakoulujen toiminnan oikeutuksen kannalta. Vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan ottaa huomioon eri tasot, pitkä- ja lyhyt aikaväli sekä se, tavoitellaanko erityisesti aluevaikuttavuutta vai vaikuttavuutta kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. Oleellista on, että arvioinnin kriteereitä hyödyntäen arvioidaan onnistumista siinä, mitä tavoitellaan. Toimenpiteiden seuranta ja uudelleenarviointi lisäävät vaikuttavuutta, mikäli kriteerit ja todentamisen tavat ovat toimivia ja kannustavia. Tärkeää on myös toiminnasta saatu palaute ja siihen reagointi. Toiminnan vaikutusten ja vaikuttavuuden erottaminen muiden yhteiskunnan toimijoiden toiminnan vaikutuksista ja vaikuttavuudesta on haasteellista. Vaikuttavuuden todentamista vaikeuttaa myös käsitteeseen sisältyvien asioiden osittainen abstraktius. Tämän raportin aineisto vahvistaa oleelliseksi kysymykseksi esimerkiksi, miten todentaa sivistys. Samoin vaikuttavuuden todentamista hankaloittaa aikaulottuvuus. Korkeakoulujen vaikuttavuus esimerkiksi sivistyksen tuottamisessa syntyy pitkällä aikavälillä. Mitä pidempi aika, sitä enemmän on erilaisia väliin tulevia muuttujia. Tällöin yhden toimijan vaikuttavuuden hahmottaminen on entistä vaikeampaa. Vaikuttavuuteen liittyy monta ulottuvuutta, mutta sen määrittelyn tarpeellisuutta ei voida kiertää vetoamalla käsitteen monimuotoisuuteen. 3.8 Vaikuttavuuteen kannustaminen Vaikuttavuuden arviointikriteereitä on tärkeää kehittää siten, että korkeakoulujen vaikuttavuus on todennettavissa yhteismitallisten arviointikriteerien lisäksi korkeakoulukohtaisesti, kunkin korkeakoulun profiileista, strategisista valinnoista sekä alue- ja alakohtaisista ominaispiirteistä ja sidosryhmien tarpeista käsin. Korkeakoulujen sisäisten ja ulkoisten kannustimien on tuettava vaikuttavuuden edistämistä, ja ne on perusteltua kytkeä osaksi ydintehtäviä, erityisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä koulutuksen rahoitus- ja palkitsemisjärjestelmiä. Tämä edellyttää, että vaikuttavuuden tavoitteet tehdään näkyviksi, tavoitteiden toteutumista seurataan ja niistä palkitaan osana toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmiä, ml. opetus- ja kulttuuriministeriön sekä yliopistojen sisäiset rahoitusmallit. Myös korkeakoulujen ohjauksen ja poliittisen päätöksenteon tulee tukea ja kannustaa korkeakouluja vaikuttavuuden vahvistamistavoitteissaan. Tämän raportin aineistosta oleellinen esille nouseva kysymys on kannusteisiin liittyvä reagointikyky. Toisaalta vaikuttavuutta olisi vietävä eteenpäin pitkällä aikavälillä, toisaalta 12 Vaikuttava korkeakoulu
13 nopealiikkeisesti kytkeytyen kulloisiinkin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Rahoitukselta ja rahoitusmalleilta kaivataan joustavuutta, joka sallisi yhteiskunnan ja etenkin yritysten tarpeisiin vastaavat nopeatkin kokeilut ja suunnan muutokset, mutta samalla ottaisi huomioon korkeakoulujen perustehtävistä pitkäjänteisesti kumpuavan vaikuttavuuden. Vaikuttavuus on todennettavissa yhteismitallisten arviointikriteerien lisäksi korkeakoulukohtai sesti. 13
14 4. Tulevaisuus Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja uudistumiskyky ovat keskeisiä tekijöitä korkeakoulujen vaikuttavuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toteutumiselle tulevaisuudessa. Osaamis ja tietotarpeiden muutokset sekä korkeakoulutuksen globaalit ilmiöt tuovat uusia mahdollisuuksia korkeakoulujen perustehtävien toteuttamiseen ja vaikuttavuuteen. Teknologian kehitys sekä avoin tieto ja tiede muuttavat syvällisesti tiedon saatavuutta ja hyödyntämistä. Tiedon ja osaamisen rakentamisen yhteistyö on enenevässä määrin monialaista, digitaalista, paikkariippumatonta ja globaalia. Korkeakouluilta voidaan edellyttää kyvykkyyttä ja rohkeutta uusiin, kauas tulevaisuuteen tähtääviin avauksiin sekä laaja-alaiseen yhteistyöhön uuden tiedon, osaamisen ja innovaatioiden tuottamisessa. Uusien, ennakkoluulottomien ja monisuuntaiseen dynaamiseen vaikuttavuusmalliin perustuvien käytäntöjen edistämiseen sisältyy paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Toimintakulttuurien muutos vaatii kuitenkin tuekseen monipuolisia toimia. Esimerkiksi tiedontuotantoon liittyvää yhteistoimintaa ja sitä tukevia insentiivijärjestelmiä on kehitettävä myös proaktiivisesti ennakoiden. Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus todentuvat tutkimukseen perustuvana osaamispääomana ja tutkimuksen yhteiskuntaa hyödyttävänä relevanssina. Koulutuksen roolin osalta vaikuttavuus todentuu osaavana työ- ja elinkeinoelämää kehittävänä työvoimana sekä korkeatasoisena tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioosaamisena. Korkeakouluilla on merkittävä tehtävä työ- ja elinkeinoelämän ennakoivassa kehittämisessä ja innovaatiojärjestelmässä. Mahdollisuus kokeiluihin työelämän ja sidosryhmien kanssa on oleellinen osa vaikuttavuuden toteutumista. Jos korkeakoulujen näkökulmat ovat liiaksi lukkiutuneet perustehtävien toteuttamiseen, voivat nämä uudet avaukset jäädä toteutumatta. Kehittämistehtävään vastatakseen korkeakoulujen toiminnassa on keskeistä nopean ja notkean reagointikyvyn lisäksi ennakointi ja tulevaisuusorientoitunut kehittäminen. Korkeakouluilta odotetaan kykyä toimia suunnannäyttäjinä. Kehittämistehtävää voidaan toteuttaa tiiviissä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa alueiden työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä korkeakouluilta odotetaan kykyä omaksua inspiroijan ja aktivoijan rooli. Tämän tehtävän merkitys on keskeinen, vaikka yhteiskunnan ilmaisemat tavoitteet voivat muuttua ennen kuin korkeakoulut niitä saavuttavat. Korkeakoulujen yhteiskunnallinen tehtävä sijoittuu pitkään aikaperspektiiviin. Yhteiskunnallisesti relevantin tiedon ja osaamisen tuottamisen lisäksi korkeakoulujen tehtävä on tuottaa myös senkaltaista syvällistä sivistystä, joka ei vastaa välttämättä senhetkiseen elinkeinoelämän osaamiskysyntään vaan tuottaa yhteiskunnalle hyvän pääomaa, jota ilman nyt ja tulevaisuudessa useat hyvinvointimme peruskivet rapautuvat. 14 Vaikuttava korkeakoulu
15 Tiedon ja osaamisen rakentamisen yhteistyö on enenevässä määrin monialaista, digitaalista, paikkariippumatonta ja globaalia. 4.1 Avoin tiede ja tietoon perustuva päätöksenteko Avoin tiede edistää tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, ja sen toteutumisessa keskeistä on tutkimustulosten avoin julkaiseminen, tutkimusaineistojen avaaminen ja avoimet tutkimusmenetelmät. Avoimen tiedon ja suurien tietovarantojen hyödyntäminen sekä jatkojalostaminen haastavat korkeakoulut keskinäiseen yhteistyöhön sekä yhteistyöhön yritysten, tutkimuslaitosten ja julkisten toimijoiden kanssa. Yhteistyöfoorumien toiminta tukee korkeakoulujen strategista johtamista. Tiedon yhteisluomiseen ja avoimen tieteen edistämiseen liittyvien toimintatapojen kehittäminen ovat kuitenkin edellytyksiä yhteistyöverkostoista saatavien hyötyjen toteutumiselle. Jotta tämä toteutuisi alueellisesti, kansallisesti ja globaalisti, tarvitaan resurssien kohdistamista tiedon muuttamiseen ymmärrettävään ja hyödynnettävään muotoon. Korkeakoulujen kehittämistä ohjaavana tulevaisuudenkuvana on tiedon ja osaamisen merkityksen korostuminen yhteiskunnassa. Tietoon perustuvan päätöksenteon ja johtamisen vahvistamiseksi voidaan tehdä tietoisia valintoja. Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen vaatii korkeakouluilta toimintakulttuurin muutosta sallimaan ja kannustamaan aineistojen, tulosten ja infrastruktuurien avointa hyödyntämistä. Avoimen tiedon edistämisessä on prosesseja, joita voidaan ja tuleekin johtaa. Niissä onnistuminen on samanaikaisesti sekä kustannus että resurssi. 4.2 Oppimisen ja osaamisen uudelleen suuntaaminen Koulutustehtävän osalta korkeakoulujen keskeisimmäksi tulevaisuutta rakentavaksi tehtäväksi voidaan asettaa oppimisen uudelleensuuntaaminen. Tulevaisuuden työelämätaidoissa ja osaamisessa korostuvat yhteistyötaidot, kyky yhdistellä ja tuottaa uutta tietoa ja osaamista myös alojen rajapinnoilla, oman osaamisen kehittämisen valmiudet, monipuoliset tiedonkäsittelyn ja ajattelun taidot sekä kieli ja viestintätaidot. 15
16 Toimintaympäristöjen muutoksista johtuen koulutuksen kehittämiseen kohdistuu paljon odotuksia. Koulutukselta odotetaan toiminnan ja tulosten kansainvälisen korkealaatuisuuden lisäksi muuntautumiskykyä sekä työ- ja elinkeinoelämää uudistavaa osaamista. Korkeakoulut voivat kehittää sidosryhmäyhteistyössä tehokkaita ja eri osapuolia palvelevia yhteistyön ja vuorovaikutuksen tapoja koulutusten toteuttamiseen ja pedagogisiin ratkaisuihin liittyen. Perinteiset opettajan ja opiskelijan roolit muuttuvat tiedon avoimuuden ja erilaisten verkostojen ja yhteistyön lisääntyessä. Opiskelijakeskeisyys korostuu ja oppimisympäristöt laajenevat työelämään ja yrityksiin sekä opetuksesta vastuussa oleviin korkeakouluverkostoihin myös kansainvälisesti. Osaamisen ja tiedon yhdessä luominen, vertaisoppiminen sekä erilaiset ohjauksen ja mentoroinnin menetelmät ovat osa korkeakoulupedagogiikkaa. Tutkintorakenteita kehitettäessä joudutaan pohtimaan, missä osaaminen tulevaisuudessa syntyy, miten osaaminen tunnistetaan ja mikä lopulta on korkeakoulujen tehtävä osaamisen tuottamisessa ja tunnistamisessa, kun yhä suuremmassa määrin tieto on avointa ja laajasti saatavilla. Rajat hälvenevät myös tutkintokoulutuksen ja korkeakoulujen tarjoaman elinikäisen oppimisen koulutusmuotojen välillä, kun osaamisen kehittäminen on jatkuvaa ja aiempaa yksilöllisempää. Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi ja varhaisen vaiheen signaalien tunnistamisen mahdollistavat koulutuksen suuntaamisen siten, että uudella osaamisella tuetaan uusien yritysten ja toimialojen kehittymistä. Ennakointitiedon avulla voidaan vastata sekä alueellisiin että valtakunnallisiin koulutuksen kehittämistarpeisiin. Osaamistarpeiden ennakointitiedon vahvempi kokoaminen ja hyödyntäminen on eräs keskeisistä kehittämistarpeista. 16 Vaikuttava korkeakoulu
17 5. Lopuksi Korkeakouluilta edellytetään tulevaisuudessa kasvavaa kykyä tuottaa uutta tietoa ja osaamista. Myös edellytykset huolehtia tuotetun tiedon ja osaamisen käytöstä ja hyödyntämisestä entistä paremmin korkeakouluissa sekä eri toimijoiden yhteistyön rajapinnoilla korostuvat. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tehtävät ovat erilaisia, mutta vaikuttavuuden osalta ne näyttävät tämän aineiston perusteella käyttävän pitkälti samanlaisia lähestymistapoja ja käsitteitä. Korkeakouluissa on välttämätöntä ylläpitää keskustelua siitä, mitä vaikuttavuus on kunkin korkeakoulun, alueen, alan sekä tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämistoiminnan osalta, ja miten sitä tulisi arvioida. Vaikuttavuuden määrittelyn merkitystä ei voida kiertää vetoamalla käsitteen monimuotoisuuteen. Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus jatkotoimet -hankkeen tavoitteena on ollut edistää korkeakoulujen strategista johtamista ja kykyä asettaa tavoitteita suhteessa haluttuihin vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen. Lisäksi hanke on pyrkinyt tukemaan korkeakouluja oman toimintansa tuottaman lisäarvon tunnistamisessa ja osoittamisessa, mikä on jokaiselle korkeakoululle kuuluvaa velvoite ja regulaatioon perustuva tehtävä. Lähtökohtana on ollut ns. kaksoisstrategia: Vaikuttavuuden arviointikriteereitä tulee kehittää siten, että korkeakoulujen vaikuttavuus voidaan todentaa yhteismitallisten arviointikriteerien lisäksi korkeakoulukohtaisesti, kunkin korkeakoulun profiileista, strategisista valinnoista sekä alue ja alakohtaisista ominaispiirteistä ja sidosryhmien tarpeista käsin. Vaikuttavuus on keskeinen näkökulma jolla korkeakoulut legitimoivat toimintaansa. Edellytykset huolehtia tuotetun tiedon ja osaamisen käytöstä ja hyödyntämisestä entistä paremmin korkeakouluissa sekä eri toimijoiden yhteistyön rajapinnoilla korostuvat. 17
18 Lähteet Godard, J. & Puukka, J. (2008). The engagement of higher education institutions in regional development An overview of opportunities and challenges. Higher education management and policy. Hautamäki, A. & Ståhle, P. (2012). Ristiriitainen tiedepolitiikkamme: Suuntana innovaatiot vai sivistys? Gaudeamus, Helsinki. Ilmavirta, V., Salminen, H., Ikävalko, M., Kaisto, H., Myllykangas, P., Pekkarinen, E., Seppälä, H. & Apajalahti, T. (2013). Korkeakoulut yhteiskunnan kehittäjinä. Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden arviointiryhmän loppuraportti. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 5:2013. Luoma, P. & Raivio, T. & Tommila, P. & Lunabba, J. & Halme, K. & Viljamaa, K. & Lahtinen, H. (2011): Better results, more value. A framework for analysing the societal impact of research and innovation. Tekes Review 288/2011. OKM Yliopistojen yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Arviointimalli ja näkemyksiä yliopistojen rooleihin. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:22. OKM Vastuullinen ja vaikuttava. Tulokulmiakorkeakoulujen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015: Vaikuttava korkeakoulu
19 19
20
Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj)
Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Suomen yliopistot UNIFI ry Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 1 1. Johdanto Suomen yliopistot
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu Oppiminen tulevaisuudessa, 10.10.2017, Turku Arviointineuvos, KT Hannele Seppälä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta
Click to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta ja vaikuttavuuskäsitykset
Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta ja vaikuttavuuskäsitykset Kehittyvät korkeakoulut muutoksessa, 14.6.2017, Helsinki Arviointineuvos, KT Hannele Seppälä Karvi Selvityksen tarkoitus
Kampusperustaista osaamisen kehittämistä sote-palveluissa. Nadja Nordling
Kampusperustaista osaamisen kehittämistä sote-palveluissa Nadja Nordling 9.4.2019 1 Kampusperustaista osaamisen kehittämistä sote-palveluissa Kampus sote Tavoite Tukea korkeakoulujen tutkimustiedon ja
Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen
Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden
Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 15.3.2018 Opetusneuvos Petteri Kauppinen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
Yliopistolakiuudistuksen arviointi. Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Sivistysvaliokunta
Yliopistolakiuudistuksen arviointi Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Sivistysvaliokunta 8.12.2017 Keskeiset kysymykset Yliopistokollegion aseman kehittäminen Nykylain mahdollisuudet Hallituksen valintaprosessi
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus
Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset
TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA
TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA 2019 2023 VISIO avoimen ja vahvan tiedeyhteisön kehittäjä yhdessä kanssa avoimen tieteen kansallisen toimintakulttuurin edistäminen VAHVAT. JÄSENSEURAT avoimen
TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta
TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien (2012-2018) pohjalta Mira Huusko mira.huusko@karvi.fi 31.10.2018 Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Esityksen sisältö Tutkimuksen
VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi
VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen
Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka
LARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
Click to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin
Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä
Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä 7.5.2019 Teemapaja: Ammatillisen koulutuksen johtaminen Opetushallitus Tuula Sumkin Vaikuttavuus vaikuttavuusketju (Sitra) 16/05/2019 Opetushallitus
Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13
Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma
Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)
Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena
Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke
Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen
AMEO-strategia
AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus
ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET
ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),
ONKO SUOMEN KORKEAKOULUVISIOSSA TYYLIÄ?
ONKO SUOMEN KORKEAKOULUVISIOSSA TYYLIÄ? Tyyli-hankkeen päätösseminaari 21.11.2017 Suvi Eriksson @SuviEriksson #korkeakouluvisio Miksi Korkeakouluvisiota pitää miettiä? Asemamme maailman koulutetuimpana
Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö
Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena
Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén
Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että
ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013
ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian
VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa
VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa 31.1.2019 Gaia Consulting Oy Mari Hjelt, Solveig Roschier, Tuomas Raivio, Susanna Sepponen, Diane Palmintera, Jenni Mikkola 31.1.2019 31/01/2019 2 Arvioinnin
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen
Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014
Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu AMK-KOULUTUKSESTA JA PEDAGOGISESTA KEHITTÄMISESTÄ VASTAAVIEN VARAREHTOREIDEN TYÖPAJA TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Työpajan osallistujat
Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Digioppimisen Areena
Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi Digioppimisen Areena 27.11.2018 Perusopetus Opetusneuvos Kimmo Koskinen Perusopetuksen digitalisaatiolle suunnitellaan yhteisiä
Autenttisuutta arviointiin
Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön
TOIMINTOKOHTAISTEN TALOUSTIETOJEN KÄYTTÖ KORKEAKOULUJEN OHJAUKSESSA
TOIMINTOKOHTAISTEN TALOUSTIETOJEN KÄYTTÖ KORKEAKOULUJEN OHJAUKSESSA ULLA MÄKELÄINEN & JUKKA HAAPAMÄKI 4.6.2018 Toimintokohtainen erittely Korkeakoulujen tulee laatia toimintokohtainen erittely, joka täsmää
Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa
Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry:n strategia vuosille 2016 2020 Hyväksytty Arenen kevätvuosikokouksessa 17.3.2016
TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN
Tervetuloa kokeilemaan!
Tervetuloa kokeilemaan! MeUskaltajat-verkoston Tarinapaja: Kokeileva ja kokemuksellinen kehittäminen Jari Koskinen Toimitusjohtaja *)Kriittiset menestystekijät: Missä on onnistuttava, jotta edistämme ensi
Click to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus
CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus Avoimuuden kypsyystason arviointi Kriteerit Pisteet Eri toimijoiden vastuut Toimenpiteet Kypsyystaso Indikaattorit:
Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi
Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015
YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?
Vesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa
Vesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa 18.6.2018 Strategia sisältää: Brändityyppisen vision (vakiinnuttamisaika 10-20 vuotta) Kunnan toimintatapoja koskevat linjaukset 2018-2021 Kuntatason
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen
TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin
Ammattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö. DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu
Ammattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen TKI-faktoja Vuoden 2017 lukuja 2250 tutkimus- ja kehittämishanketta
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille
Yliopistojen yrittäjyyssuositukset
Yliopistojen yrittäjyyssuositukset Johdanto Yliopistoissa tuotettava uusi tieto ja osaaminen ovat välttämättömiä edellytyksiä yhteiskunnan kestävän kasvun ja hyvinvoinnin luomisessa. Yrittäjyys ja yrittäjämäinen
FUAS pähkinänkuoressa
FUAS pähkinänkuoressa 11/2013 FUAS-liittouman kehitysvaiheet Kumppanuussopimus 2008 Yhteinen strateginen tahtotila 2020: sopimus OKM:n kanssa (2010-2012) Toimenpideohjelma (2010-2012) FUAS-liittouman perustamissopimus
Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen
Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan strateginen kehittäminen Työpaja 25.4.2019 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2019
Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen
Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? 25.3.2010 Sirkka Hulkkonen Vaikuttavuus alkaa ideasta Mihin hanke perustuu? Onko taustalla Teknologian kehittyminen Rakenteiden muuttuminen
TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA. ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo Mervi Friman HAMK
TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo 15.3.2017 Mervi Friman HAMK AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEHTÄVÄ Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ammattikorkeakoulujen
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
PPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Antti Valle
PPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi Antti Valle OSAAMISPOHJAN VARMISTAMINEN Osaamistaso nousee, osaaminen ja tarve kohtaavat TKI-voimavarojen vaikuttavuus ja kokoaminen Rajat
Pitkäaikaissäilytys osana yhteentoimivaa ja vaikuttavaa kulttuuriperintöä
Pitkäaikaissäilytys osana yhteentoimivaa ja vaikuttavaa kulttuuriperintöä Tapani Sainio 5.11.2018 Espoo Yhteistyöllä kestävää digitaalista pitkäaikaissäilytystä CC-BY 4.0 Kuva: Volker von Bönin 1960, Helsingin
Päätösseminaari Pirjo Ståhle
Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta
Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa
Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia
Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa
Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
Click to edit Master title style
Click Ehdotus to edit Suomelle: Master title Suomi style 100+ SIVISTYS, OSAAMINEN, TIEDE JA TEKNOLOGIA IHMISEN JA YHTEISKUNNAN HYVÄKSI Yli puolelle nuorista korkeakoulututkinto Korkeakoulutusta ja asiantuntijuuden
YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA
#TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON
Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
Projektipäällikkö Olli Vesterinen
Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman
Avoin toimintakulttuuri. SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen
Avoin toimintakulttuuri SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen 6.11.2018 Avoimuus on luonteva osa elämäämme Jaamme vapaaehtoisesti omaa henkilökohtaista elämäämme verkossa mm. somen kautta Osaamme valita, osaamme
ARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja
ARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS 13.2.2015 Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja Ammattikorkeakoulut ovat uudistuneet Toimiluvat ja rahoitusmalli
Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki
Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto
YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi
YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida
LAPE-päivät Kansallisen lapsistrategian projektipäällikkö Marianne Heikkilä
LAPE-päivät 30.-31.8.2018 Kansallisen lapsistrategian projektipäällikkö Marianne Heikkilä Kansallisen lapsistrategian tarve Ehdotus Suomelle: Lapsiystävällisemmän yhteiskunnan ja maailman rakentaminen.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin
Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito
Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka
PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa
Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot
Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia
Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen
Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén
Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus Johtaja Hannu Sirén 22.11.2011 Tieto, tietojärjestelmät ja ICT-panokset ovat yhä keskeisempiä korkeakoulujen
Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola
Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,
Keskustelu ja kuulemistilaisuus:
Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen
Viestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019
Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019 Tietojärjestelmäuudistus on aina itseään isompi muutos. Tapio Järvenpää, @Tapsa_Jpaa Laajuus Tuotokset Aikataulu Resurssit Hyöty Arvo Laajuus Tuotokset
#korkeakouluvisio # korkeakoulutus2030 #tutkimus2030
#korkeakouluvisio # korkeakoulutus2030 #tutkimus2030 Ehdotus Suomelle: Suomi 100+ SIVISTYS, OSAAMINEN, TIEDE JA TEKNOLOGIA IHMISEN JA YHTEISKUNNAN HYVÄKSI Yli puolelle nuorista korkeakoulututkinto Korkeakoulutusta
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän
Osaaminen kilpailukyvyksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia
Osaaminen kilpailukyvyksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Toimintaympäristö JAMKiin vaikuttavat tärkeimmät tekijät toimintaympäristössä ovat oppimisen muutos, digitalisaatio, yrittäjyys,
Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen
Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen 12.3.2018 Osaamisella soteen, hankkeen tausta Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää myös
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
Torstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden