Varahoitoyksikkö Varis 2 perhepäivähoitajaa 2 omaa lasta kirjoilla, joista toinen tilapäisesti kesään asti, toinen on vakinaisesti.

Transkriptio

1 PÄIVÄHOIDON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Taustatietoa Perhepäivähoidossa toimikauden keväällä 11 omassa kodissa työskentelevää perhepäivähoitajaa (syksyllä 10). Perhepäivähoidossa oli kirjoilla v. lasta (syksyllä 48) alkaen yksi perhepäivähoitaja siirtyi varahoitoyksikön hoitajaksi, koska varahoitoyksikön hoitaja jää suunnitellusti eläkkeelle toinen perhepäivähoitaja jäämässä varhennetulle eläkkeelle Varahoitoyksikkö Varis 2 perhepäivähoitajaa 2 omaa lasta kirjoilla, joista toinen tilapäisesti kesään asti, toinen on vakinaisesti. Päiväkoti, vuorohoitoyksikkö 28-paikkainen sisarusryhmä, eli myös alle 3 v. lapsia. lapsia kirjoilla , joista alle 3 v. 3 lasta, erityistä tukea tarvitsevaa lasta 5 (erilaisilla lausunnoilla tullutta) sekä 3 maahanmuuttajataustaista lasta (lukumäärällisesti lapsia ei ylipaikoilla, mutta laskennallisesti 4 lasta pitäisi olla kahden paikalla, eli 4 ylimääräistä lasta). 18 lasta on tarvinnut vuorohoitoa (syksyllä kirjoilla 28, joista 5 alle 3v., yksi tarvitsisi henk.koht. avustajan sekä 3 mamu-lasta). 1 last.tarh.op. + 5 hoitajaa, joista 1 määräaikainen toukokuun 2014 loppuun, 1 hoitaja tekee lyhennettyä työaikaa 30 h/vko vielä ainakin 2015 kesään asti. Päiväkodin aukioloaika on n. klo vähän vaihtelevasti. Lto tekee vakiovuoroa klo ja 1 hoitaja klo 9-15, muu hoitohenkilöstö (4) tekee vuorotyötä. V alusta päivähoito siirtyi sivistystoimen alaisuuteen. Keväällä 2012 tehtiin suunnitelmia päivähoidon uudelleen järjestämiseksi uuden toimikauden alkaessa Tässä yhteydessä päätettiin, että esiopetus siirtyi kokonaisuudessaan koulujen yhteyteen, ja päiväkodista muodostettiin vuorohoitoyksikkö, jonka aukioloaika suunniteltiin joustavasti tarpeen mukaan n. klo välille arkipäivisin. Ryhmästä tuli ns. sisarusryhmä, eli ryhmässä voi olla myös alle 3 v. lapsia, jotka olisivat kahden lapsen paikalla. Ryhmän koko muutettiin 28 lapsen ryhmäksi. Vuorohoidon ja isomman lapsiryhmän vuoksi henkilökuntaa tarvittiin lisää. Tämä lisäys tehtiin muuttamalla12 lapsen perhepäivähoitoryhmä varahoitoryhmäksi ilman lapsimitoitusta, jossa työskentelee kaksi hoitajaa (eli 8 lapsen ryhmä). Entisestä 3 hoitajan perhepäivähoitoryhmästä siirrettiin kaksi lähihoitajaa päiväkodin hoitajiksi, ja kotona työskentelevistä perhepäivähoitajista yksi siirtyi tähän varahoitoryhmään. Varahoitoryhmää tarvittiin, koska perhepäivähoitajien työaikaa muutettiin. Heidän keskimääräinen päivittäinen työaikansa muuttui 8 h/pv. Tämä työaikajärjestelmä vaati toteutuakseen pitkän tasoitusjakson (4 kk), jotta perhepäivähoitajien työaikoja saatiin tasattua vapaana pois pidettäväksi. Tämä nosti selvästi varahoidon tarvetta perhepäivähoidossa. Perhepäivähoitajille oli aiemmin ylityöt maksettu rahana pois tunti tunnilta. Uuden järjestelmän tultua voimaan, tuli ylityöhön ylityölisä (tällä hetkellä 40 %), joten kunnalle tulisi kalliiksi sekä maksaa ylityö rahana, että ylityön antaminen jälkikäteen vapaana, koska kummassakin tapauksessa ylityölisä tekee tavasta kalliin. Tämän järjestelyn myötä perhepäivähoitajille ei enää myöskään ole tarvinnut maksaa varalapsista erilliskorvauksia, koska kotona työskentelevillä perhepäivähoitajilla ei muutamaa poikkeuspäivää lukuun ottamatta ole ollut enää ylimääräisiä varalapsia hoidossa.

2 Ongelmakohdat tällä hetkellä Perhepäivähoito: Kotona työskenteleviä perhepäivähoitajia on alkaen 10, joista 1 on päivähoidon vakinainen varahenkilö (sijoitettuna nyt perhepäivähoitajaksi) alkaen yksi jää varhennetulle eläkkeelle. Perhepäivähoitajille 8 h/pv työaika on pääsääntöisesti mahdotonta järjestää, koska vanhempien työaika on yleensä 8 h/pv, ja lapset tuodaan kuitenkin ennen vanhempien työn alettua ja haetaan sen loputtua. Vapaana tasattavaa työaikaa kertyy lähes jokaiselle hoitajalle vähintään 2 viikkoa 4 kuukauden työaikajaksossa. Tämän vuoksi varahoitoa tarvitaan runsaasti alkavalle toimikaudelle tuli päivähoitohakemuksia niin paljon, että päivähoidossa on tarvetta edelleen 10 perhepäivähoitajalle. Uusien perhepäivähoitajien rekrytointi on ollut ongelmallista. Nuoremman sukupolven kiinnostus perhepäivähoitajan ammattiin on vähäistä matalan palkkauksen ja kodin ja perheen sitoutumisen hoitoon vuoksi. Varteenotettavia uusia hoitajia ei ole hakuilmoituksilla saatu, lähinnä oppisopimuksilla ja henkilökohtaisella rekrytoinnilla on onnistuttu. Päiväkoti: Vuorohoidon tarve näyttää pysyvän samoissa määrissä kuin nykyisin. Aikaisen aamun ja iltahoidon tarve ei ole ainakaan vähenemässä Punkalaitumella. Enenevässä määrin vanhempien työajat ovat muuttumassa epäsäännöllisempään suuntaan, lisäksi työssä käydään paikkakunnan ulkopuolella, mikä pidentää lasten hoitopäivän pituutta. Silloin tällöin on tullut kyselyjä myös viikonloppuhoidosta, yöhoidon tarvetta ei ole esiintynyt. Nykyisellä henkilökuntamäärällä viikonloppuhoitoa ei pystytä järjestämään. Päiväkodin pitkää aukioloaikaa pyörittämään tällä lapsimäärällä ei tällä hetkellä riitä 5 hoitohenkilöä. Päiväkodilla on ollut koko edellisen toimikauden ylimääräinen määräaikainen hoitaja, silti lapsimitoitus on ylittynyt jossakin kohtaa päiviä lähes viikoittain. Vuorohoidon tarve on ollut niin suurta, että päiväkotiryhmää ei ole saatu pienennettyä, jotta mitoitus tällä henkilökuntamäärällä pysyisi asetuksen rajoissa. Päivähoitoasetuksen mukaan päiväkotiryhmässä pitäisi joka kolmannella hoitohenkilöllä olla lastentarhanopettajan pätevyys, eli jos henkilökuntaa lisätään, sen pitäisi olla lastentarhanopettaja.

3 Lyhyen tähtäimet ratkaisut Perhepäivähoito: Palkataan 1 määräaikainen kotona työskentelevä perhepäivähoitaja toimikaudeksi Tutkitaan tämän hoitajan into ja mahdollisuudet perhepäivähoitajan ammattitutkinnon suorittamiseksi. Jos hoitaja olisi valmis sitoutumaan koulutukseen, olisi oppisopimuspaikka perhepäivähoidossa 2 vuodeksi sen jälkeen mahdollinen järjestely. Päiväkoti: 28 lapsen vuorohoitoryhmää ei riitä pyörittämään nykyinen päiväkodin henkilökuntamäärä alkavalle toimikaudelle palkataan yksi määräaikainen hoitohenkilö lisää, jotta vuorohoidon järjestelyt saadaan asetuksen mukaiseksi (alle 3v. suhdeluku on 4 lasta/hoitaja ja yli 3v. 7 lasta/hoitaja). Voimassa olevan päivähoitoasetuksen mukaan tämän kuuluisi olla lastentarhanopettaja, tilapäiseksi määräajaksi voitaisiin harkita myös hoitajan pätevyyden omaavaa työntekijää. Uusi varhaiskasvatuslakiehdotus Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamista on odotettu pitkään. Uuden varhaiskasvatuslain pitäisi tulla voimaan vielä tämän eduskuntakauden aikana. Ehdotus on ollut lausuntokierroksella eri tahoilla, ja lakiehdotus on saanut hyvin voimakastakin kritiikkiä. Lakiehdotukseen tuli kaiken kaikkiaan 10 eriävää mielipidettä. Lakiehdotus ei olisi muuttamassa päivähoidon mitoitusta tai rajaamassa lapsiryhmäkokoa päiväkodissa, vaan edelleenkin ehdotetaan ryhmäkoon laskemista hoitajien ja lasten suhdeluvun mukaan kuitenkin niin, että yhtä aikaa läsnä saa olla enintään kolmea hoito-, kasvatus- ja opetustehtävissä olevaa henkilöä vastaava lapsimäärä (21 lasta). Lähtökohtaisesti mitoituksen olisi toteuduttava koko varhaiskasvatuksen tarjoamisen aikana. Poikkeaminen olisi mahdollista ainoastaan äkillisen ja ennakoimattoman syyn ilmetessä toimintapäivän aikana. Henkilöstön rakenne säilyisi samana, vähintään joka kolmannella tulee olla lastentarhanopettajan tai sosionomin pätevyys. Perhepäivähoidon suhdeluku säilyisi samana, hoitajalla saa samanaikaisesti olla enintään neljä alle kouluikäistä lasta. Lisäksi voidaan hoitaa yhtä osa-aikaista esikouluikäistä tai kouluikäistä lasta. Perhepäivähoitajan pätevyysvaatimukseksi esitetään vähintään perhepäivähoitajan ammattitutkintoa tai muuta alalle soveltuvaa koulutusta.

4 Perhepäivähoitoryhmä (ryhmis) rajattaisiin nykyisestä poiketen siten, että lapsia voisi olla enintään kahta perhepäivähoitajaa vastaava määrä (meillä varahoitoryhmä). Kunnan on huolehdittava siitä, että varhaiskasvatuksessa on oltava esiintynyttä tarvetta vastaavasti käytettävissä varhaiskasvatuksen erityisopettajan palveluita. Kunnan on huolehdittava, että varhaiskasvatusta on saatavana kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Säännös ei ota kantaa, miten kunta palvelunsa järjestää eikä siihen, mitä toimintamuotoja kunnassa on tarjottava. Varhaiskasvatusta tulisi tarjota ns. lähipalveluperiaatteella, eli mahdollisuuksien mukaa tulisi huomioida asukkaiden liikenneyhteydet ja kuljetusmahdollisuudet. Toiminnan järjestäjän (kunnan) velvollisuudeksi tulisi seurata kolmen vuoden välein varhaiskasvatusympäristön kehittävyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta päiväkodeissa ja muissa kuin kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa (perhepäivähoito). Lasten ruokailun kohtaan lisättäisiin, että ruokailun olisi oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu (ohjaajien esimerkkiruokailu). Lain lähtökohdaksi otetaan lapsen oikeus varhaiskasvatukseen, eikä lapsen huoltajan oikeus saada palveluja. Varhaiskasvatukseen osallistuminen olisi edelleen vapaaehtoista, ja siihen osallistumisesta päättäisivät lapsen puolesta hänen huoltajansa. Varhaiskasvatukseen olisi oikeus nykyistä vastaavasti siihen saakka, kun lapsi siirtyy perusopetuslaissa tarkoitettuna oppivelvollisena perusopetukseen. Lakiin lisättäisiin, että lapsella on oikeus päiväkodissa tai perhepäivähoidossa annettavaan kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen (subjektiivinen päivähoito-oikeus). Iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja pyhäpäivisin annettava varhaiskasvatus olisi sen sijaan tarveharkintaista ja sitä olisi järjestettävä ainoastaan lapselle, jolle se on välttämätöntä lapsen huoltajien työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi. Lapsen oikeus samaan hoitopaikkaan säilyisi, vaikka lapsi olisi välillä kotona hoidossa (esim. äitiys- ja isyyslomat). Momentin sanamuoto ei kuitenkaan olisi ehdoton, koska henkilöstön mitoituksesta ja rakenteesta säädetään kuitenkin velvoittavasti. Saman paikan järjestäminen voisi olla järjestäjälle mahdotonta ottaen huomioon henkilöstösäännökset erityisesti perhepäivähoidossa, jossa liikkumavara hoidettavien lasten määrässä on vähäinen. Siksi momentti koskisi ainoastaan päiväkodeissa annettavaa varhaiskasvatusta. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuen antamisen tarkoituksena olisi nykyisestä poiketen säätää tuesta kolmiportaisesti vastaavantyyppisesti kuin perusopetuslaissa. Yleinen tuki, joka olisi osa normaalia perustoimintaa, kuuluisi kaikille. Säännös ei ottaisi kantaa, mikä tuen tarpeen aiheuttaa. Tukea olisi annettava laadultaan ja määrältään lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Yleinen tuki olisi osa varhaiskasvatuksen järjestämistä, tuen antaminen ei edellyttäisi hallintopäätöksen tekemistä. Lapsen tuen tarve ja toteuttavat tukitoimenpiteet kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, jonka tekeminen tukisi velvoittavaksi.

5 Tehostetun tuen antaminen perustuisi pedagogiseen arvioon. Mikäli yleinen tuki ei olisi riittävä, annettavaa tukea olisi tehostettava. Tällöin on kyse lapsesta, joka tarvitsee säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja. Tuen antaminen olisi järjestettävä laadultaan ja määrältään lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Tehostettu tuki olisi samoin osa varhaiskasvatuksen järjestämistä, eli tuen antaminen ei edellyttäisi hallintopäätöksen tekemistä, vaan tehostetun tuen tarve ja toteuttavat tukitoimenpiteet kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Erityinen tuki olisi vahvin tukimuoto. Erityisen tuen tarve voi johtua lapsen kehitysvammasta, sairaudesta, kehityksen viivästymisestä tai tunne-elämän häiriöstä. Erityisen tuen muotoina käytettäisiin samoja toimenpiteitä kuin muissa, mutta erityinen tuki edellyttäisi henkilöstön erityispedagogista osaamista. Tuki järjestettäisi mahdollisimman pitkälle integroituna perustoimintaan, mutta sitä voitaisiin järjestää myös osittain tai kokonaan erityisryhmässä. Erityisen tuen antamiseksi varhaiskasvatuksen järjestäjän olisi tehtävä kirjallinen päätös, johon olisi muutoksenhakuoikeus. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä, olisi hankittava pedagoginen selvitys lapsen saamasta kehityksen ja oppimisen tuesta ja lapsen kokonaistilanteesta, sekä sosiaali- ja terveyshuollon asiantuntijalausunnot. Ennen päätöksen tekoa olisi järjestäjän kuultava vanhempia. Lapsen tuen tarve kirjattaisiin lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Erityisen tuen tarvetta olisi arvioitava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Ryhmässä tarvittavana lisäresurssina voitaisiin käyttää lapsi- tai ryhmäkohtaisia avustajia. Tuen tarpeet olisi myös tarvittaessa otettava huomioon henkilöstön määrässä, henkilöstörakenteessa tai lasten määrässä. Tällöin voitaisiin esimerkiksi noudattaa pienempiä suhdelukuja, jolloin ryhmässä voisi olla vähemmän lapsia tai lapsia kohti voisi olla enemmän henkilöstöä. Lapsen huoltajien mielipiteet ja toiveet on otettava huomioon ja pyrittävä löytämään järjestämistapa, joka parhaiten vastaa lapsen ja perheen tarpeita ja toiveita. Paikallinen suunnitteluvelvoite on uusi säädös. Säädöksen mukaan tulisi laatia paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma suositusluontoisten valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta. Jokaiselle varhaiskasvatukseen osallistuvalle lapselle tulisi tehdä henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, joka laadittaisiin yhteistyössä hoitohenkilöstön ja huoltajien kanssa. Myös lapsen mielipide olisi selvitettävä lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Tätä suunnitelmaa olisi tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Varhaiskasvatuksen hoitohenkilöstön nimikkeiksi ehdotetaan varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, perhepäivähoitaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, varhaiskasvatuksen avustaja ja varhaiskasvatuksen johtaja. Täydennyskoulutuksesta säädettäisiin niin, että järjestäjän on huolehdittava siitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstö osallistuu riittävästi ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään täydennyskoulutukseen. Riittävä määrä olisi 3-10 pv vuodessa.

6 Eläköityminen Päivähoidon henkilöstömäärä on 19 vak. + 1 määräaik. + 1 palvelussuhde =21 päiväkodissa työskentelee 5 vakinaista ja 1 määräaikainen työntekijä Varahoitoyksikössä 2 vakinaista työntekijää perhepäivähoidossa 11 vakinaista työntekijää Syksyllä 9 vakinaista, 1 määräaikainen + 1 palvelussuhde. päivähoidon johtaja Päivähoidon henkilöstöstä saavuttaa eläkeiän: v perhepäivähoitajaa v perhepäivähoitaja v perhepäivähoitajaa v perhepäivähoitaja v perhepäivähoitaja v lto + 1 perhepäivähoitaja v perhepäivähoitaja + päivähoidon johtaja Eli viiden vuoden sisällä (2018) 7 perhepäivähoitajaa on jäämässä pois, ja v mennessä 10 henkilöä koko päivähoidon henkilöstöstä. VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Lasten ikäluokat ovat pysyneet Punkalaitumella melko samanlaisina n lapsen välillä. Kotihoidontuella kotona hoidettavien lasten määrää on vaikea ennustaa, mutta kotihoidontuen hakijoiden määrä on pysytellyt n hakijassa jo useamman vuoden ajan. Punkalaitumella on työttömyysaste maakunnan pienimpiä, eli lasten vanhemmat käyvät työssä yleisesti. Päivähoidossa on selvästi näkynyt suunta, että vanhemmat palaavat työhön aiemmin vanhempainvapailta ja hoitovapailta. Päivähoitoon on viime vuosien aikana tullut enenevässä määrin 1-2 v. lapsia. Hoidettavien lasten määrä on pysytellyt n. 80 lapsen paikkeilla useamman vuoden ajan. Vuorohoidon tarve on selvästi lisääntynyt vanhempien työaikojen muuttuessa monimuotoisimmiksi. Perhepäivähoitajien määrä on vähentynyt koko ajan, ja päiväkotiin hakijoiden määrä on lisääntynyt. Perhepäivähoito on hieno hoitomuoto pienemmille lapsille, mutta tosiasia on, että uusien hoitajien saaminen on työlästä, ja toisaalta perhepäivähoito on nykyisessä työaikajärjestelyssä tulossa myös kalliiksi. Päiväkodin kysyntä on kasvamassa, ja tällä hetkellä vuorohoidon tarve on jo niin suurta, että kovin monelle tavallisen hoitoajan lapselle ei ole tarjota päiväkotipaikkaa.

7 Viiden vuoden sisällä on perhepäivähoitajista 7 saavuttamassa eläkeiän. Tämä tarkoittaa lapsen hoitopaikkaa. Kunnassa on ratkaistava miten varhaiskasvatusta lähitulevaisuudessa tarjotaan. Vaihtoehto 1 Eläköityvien perhepäivähoitajien tilalle haetaan uusia hoitajia, ja päiväkoti ja varahoitoyksikkö säilyvät ennallaan. Vaihtoehto 2 Nykyisen päiväkodin laajentaminen niin, että saadaan toinen päiväkotiryhmä (1 lto + 2 hoitajaa) ns. normaali ryhmä, eli toiminta-aika on n Lisäksi säilyisi vuorohoitoryhmä, toiminta aika tarvittaessa n (nykyinen henkilöstö). Perhepäivähoitajien määrän pudottaminen esim. 4-5 hoitajaan. Varahoitoyksikön säilyminen (perhepäivähoitajien määrän pudotus tapahtuisi luonnollisen poistuman kautta). Rakentamisen tulisi tapahtua 3-4 vuoden sisällä. Vaihtoehto 3 Kokonaan uuden päiväkodin rakentaminen vähintään kahdelle ryhmälle (vuorohoito- ja tavallinen ryhmä). Muutaman perhepäivähoitajan säilyttäminen. Varahoitoyksikkö säilyisi tai muuttuisi ryhmäperhepäivähoitoryhmäksi, jossa olisi mahdollisuus myös omiin lapsiin, ja muutaman hoitajan varahoitolapsiin. Rakentamisen tulisi tapahtua 3-4 vuoden sisällä. Vaihtoehto 4 Eläköityvien perhepäivähoitajien tilalle perustetaan uusi ryhmis ( 2 hoitajaa 8 lasta). Varahoitoryhmä Varis säilyisi, ehkä muutaman lapsen oma mitoitus sinne olisi välttämätöntä. Muutama kotona työskentelevä perhepäivähoitaja säilyisi (4-5 hoitajaa). Päiväkoti säilyisi ennallaan vuorohoitoryhmänä. Huomioitavia asioita ja näkökohtia:

8 Varhaiskasvatushenkilöstön palkkauserot eivät ole mitenkään merkittäviä. Jos toinen päiväkotiryhmä perustetaan, sinne riittäisi 3 hoitohenkilöä. Päiväkodin henkilöstön suhdeluku on lähes puolet isompi kuin perhepäivähoitajan, eli 3 hoitajaa päiväkodissa hoitaa 21 lasta, kun perhepäivähoidossa 21 lapselle tarvitaan 5 hoitajaa. Päiväkodissa kiinteitä kustannuksia tulee enemmän (sähkö, vesi, lämmitys ym.), perhepäivähoidossa näitä ei ole, mutta heille korvataan kyllä ns. muuta kustannusta, joissa nämä on huomioitu. Päiväkodin kahden ryhmän sisällä päiväkodin henkilöstön sijaistamiset hoituisivat helpommin ilman ulkopuolisia sijaisia. Jos eläköityvien perhepäivähoitajien tilalle perustetaan uusi ryhmis, ei yhden ryhmiksen perustaminen riittäisi paikkaamaan eläköityvien perhepäivähoitajien määrää. Ongelmana on uusien perhepäivähoitajien heikko saatavuus ja myös tilojen löytyminen. Vuorohoidon tarve on ollut lisääntymään päin. Työelämä on muuttumassa yhä kirjavammaksi myös maaseutupaikkakunnissa. Päiväkotiin ei nykyisellään mahdu enää ns. normaalihoitoajan lapsia juurikaan, hakijoita on päiväkotiin silti ollut vuosittain enemmän, kuin mitä sinne on voitu sijoittaa.