Terveysteknologian toimialaraportti 2007

Transkriptio

1 Terveen teknologian tekijät Terveysteknologian toimialaraportti 2007

2 Terveen teknologian tekijät Toimialaraportti 2007 Terveysteknologian Liitto ry - FIHTA

3 Tämän teoksen osittainenkin kopioiminen ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teoksen osittaiseen valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta. JULKAISIJA Terveysteknologian Liitto ry - FiHTA Eteläranta Helsinki puh ISBN (painettu) ISBN (pdf) Terveysteknologian Liitto ry - FiHTA Ulkoasu: Incognito Taitto: DTPage Oy Paino: Libris Oy, Helsinki 2007 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

4 Sisältö Saatteeksi... 5 OSA 1 Toimintaympäristö terveysteknologia ja terve yhteiskunta Terveysteknologia ja yhteiskuntapolitiikka Tavoitteena hyvinvointi ja kilpailukyky... 9 OSA 2 Toimialan kuva monipuolinen korkean teknologian kasvuala Toimialan kehityspiirteet ja tunnusluvut Sähköiset diagnostiset ja valvontalaitteet Röngenlaitteet ja radiologiset laitteet Lääkintäkalusteet Kirurgiset Instrumentit, hammashoidon välineet ja mekanoterapeuttiset välineet Lääkinnälliset apuvälineet In vitro -diagnostiikkaan liittyvät laitteet, järjestelmät, tutkimusvälineet, ja reagenssit ehealth terveydenhuollon ICT-järjestelmät Urheiluvälineet OSA 3 Tulevaisuuden kehityspolkuja ja innovaatiohaasteita Terveysteknologian tutkimus- ja kehitystyö Terveydenhoitojärjestelmän innovaatiot ja niiden merkitys Terveysteknologian ennakointeja OSA 4 Menestyksen perustana teknologiakehitys ja yhteistyö Kansalliset tutkimus- ja teknologiaohjelmat Teollisuuden yhteistyön alustoja EU:ssa Kasvu ja hyvinvointi EU:n strategisena tavoitteena Terveysteknologian aihekokonaisuus ehealth Tutkimushankkeiden toteuttamisen puitteet Biotieteiden ja informaatioteknologian yhdistyvät alueet LIITE 1. Suomen lääkintätekniikan ja terveysteknologian tuotteiden luokittelu... 65

5 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

6 Saatteeksi Terveysteknologia Suomessa on vahvasti kehittyvä ja muuntuva sirpaleinen useamman liiketoimintasektorin muodostama toimiala. Tämä monipuolisuus on toisaalta mahdollistanut koko toimialan hyvin tasaisena jatkuvan kasvun. Jonkin sektorin taantuessa toiset sektorit ovat lähteneet nousuun. Toimialan vuotuinen keskimääräinen kasvu Suomessa on ollut 10 %:n luokkaa tarkasteluaikavälillä Terveysteknologia toimiala kattaa yritykset, joiden liiketoimintaan kuuluvat mm.: sähköiset diagnostiset ja valvontalaitteet röntgen ja radiologiset laitteet lääkintäkalusteet kirurgiset instrumentit, hammashoidon ja mekanoterapeuttiset välineet ortopediset ja lääkinnälliset apuvälineet in vitro diagnostiikan laitteet, välineet ja reagenssit bioteknologia ja bioit tietotekniikka ja tietoliikenne yrityksille tarjottavia palveluja. Perinteiset potilasvalvonta-, diagnosointi- ja hoitolaitteet sekä järjestelmät edustavat edelleen vahvaa suomalaista osaamista ja valtaosaa alan markkinoista, ja niitä kehitetään aina vain tarkemmiksi, luotettavammiksi ja älykkäämmiksi hoitohenkilökunnan päätöksentekoa tukeviksi järjestelmiksi. Kehittyneiden teollisuusmaiden markkinat ovat pitkälti saturoituneet, mutta uusia kasvun mahdollisuuksia on avautumassa kehittyvillä suurilla markkinoilla, kuten Kiina ja Intia. Merkittävimmin kasvaneita tuotesektoreita ovat olleet anestesiahoidon laitteet ja tarvikkeet, in-vitro diagnostiikan tuotteet sekä röntgen- ja radiologiset laitteet. Näiden sektoreiden vuotuinen keskimääräinen viennin kasvu 2000-luvulla on ollut 14 %. Terveydenhuoltosektorin tehostamisen ja hoidon laadunvarmistamisen tarpeista on syntynyt markkinat terveydenhuollon tietojärjestelmille. Näiden tavoitteena on integroida olemassa oleva sekä hoidon aikana syntyvä tieto hoitoa ja prosesseja paremmin palvelevaksi informaatioksi. Markkinoiden kasvua hidastavat sairaaloiden laitteiden ja järjestelmien moninaisuudesta johtuvat integraatiohaasteet sekä vakiintumattomille uusille järjestelmille tyypilliset käytettävyys- ja epäluotettavuusongelmat. IT-investointeja hidastavat myös useissa maissa terveydenhuoltojärjestelmän hajanaisuus, jolloin päätöksenteko on vaikeaa, sekä päättäjien epävarmuus ja kokemattomuus järjestelmähankinnoissa. Verkostoituminen ja yhteistyö suurten IT talojen kanssa on pienten suomalaisten yritysten mahdollisuus kansainvälistyä ja kasvaa globaalisti. Lääkekehityksen rinnalla on Suomeen kehittynyt monipuolinen kirjo lupaavia bioalan yrityksiä. Tällä hetkellä yrityksiä on kaiken kaikkiaan noin 150, joista noin 100 on biotekniikkaa tai siihen läheisesti liittyviä tekniikoita hyödyntäviä yrityksiä. Noin neljäsosa bioyrityksistä on lääkekehitysyrityksiä tai niiden piirissä toimivia palveluyrityksiä. Vastaava määrä yrityksiä on diagnostiikkasektorilla. Biomateriaalisektori (esim. bioteknologiaa hyödyntävät implantit) edustaa noin 10 % bioyrityksistä. Lähestulkoon kaikki yritykset tällä tutkimusintensiivisellä alalla ovat pieniä liikevaihdoltaan alle 10 M euron liiketoimia.

7 Oman ryhmänsä muodostavat monet urheiluun ja vapaa-aikaan liittyvät terveysvaikutteiset tuotteet, kuten harjoituksen tehokkuuden, kunnon kehityksen ja yleisen aktiivisuuden monitorointiin käytettävät rannetietokoneet, juoksumatot, soutulaitteet, kuntopyörät jne., joita käyttävät etupäässä terveet kunnostaan ja terveydestään välittävät ihmiset. Aktiviteetin mittausta aletaan enenevässä määrin soveltaa myös kotona asuvien vanhusten turvaksi kehitettävissä mittalaitteissa. Urheiluvälineiden tuotanto Suomessa vuonna 2005 oli 177 milj. euroa, josta vientiin meni 63 %. Urheiluväline-liiketoiminnan vuotuinen keskimääräinen kasvuvauhti on ollut noin 6 %. Terveydenhuollon painopiste on siirtymässä sairauksien hoitamisesta terveyden edistämiseen. Ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja terveydenhuollon kustannusten kurissa pitämiseksi tavoitteena on tukea ihmisen omatoimisuutta terveydestään ja sairauksistaan huolehtimisessa. Erilaisilla etähoito-, apuväline- ja Internet-teknologioilla on tämän mahdollistamisessa suuri merkitys. Seuraavan vuosikymmenen suurimmat läpimurrot sairauksien hoidossa tapahtuvat todennäköisesti biolääketieteessä, kuvantamisessa, aivotutkimuksessa sekä mahdollisesti nanoteknologiassa ja kantasolututkimuksessa. Tämä Terveen teknologian tekijät toimialaselvitys antaa kattavan kokonaiskuvan kasvavan huipputeknologiaa edustavan toimialan yleistilanteesta ja kehitysnäkymistä. Selvityksen on tuottanut Terveysteknologian Liitto ry - FiHTA. Raportin osassa 1 luodaan yleissilmäys terveysteknologian merkitykseen ihmisen hyvinvoinnin, ympäristön, yhteiskunnan ja yritysten kilpailukyvyn näkökulmista. Osassa 2 tarkastellaan terveysteknologiaa markkinoiden ja eri sektoreita kuvaavien tunnuslukujen valossa. Osa 3 luotaa tulevaisuuden polkuja ja innovaatiohaasteita. Osa 4 antaa hyvin kattavan kuvan tämänhetken tutkimusta ja tuotekehitystä tukevista kansallisista ja eurooppalaisista hanke- ja ohjelmalinjauksista. Raportin sisällöstä ja toimituksesta ovat vastanneet FiHTAn toimialapäällikkö Terhi Kajaste ja pääsihteeri Leo Laaksonen ja kieliasun tarkastamisesta Teknologiateollisuuden Marja Hamilo. Raportin sisältöön ovat ratkaisevasti vaikuttaneet myös tutkija Harri Luukkanen Eco-Intelli Oy:stä (osat 1-3) ja professori Pekka Karp Euroopan komissiosta (kappale 4.6). Osan 4 sisältöön vaikuttivat Tuula Hyörinen Euroopan komissiosta, Tekesin Pekka Kahri ja Soili Helminen sekä FinnWell-ohjelman koordinaattori Kalevi Virta. Suuret kiitokset kaikille asiantuntemuksesta ja avusta. Helsinki Hannu Ahjopalo Puheenjohtaja, Terveysteknologian Liitto ry - FiHTA TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

8 OSA 1 Toimintaympäristö terveysteknologia ja terve yhteiskunta 1.1 Terveysteknologia ja yhteiskuntapolitiikka Kuluttajan, ympäristön ja yhteiskunnan muodostama kolmio ja terveysteknologia sen keskellä osoittaa, miten terveysteknologia asemoituu nykyaikana (kuva 1.1). Kuluttaja, ympäristö ja yhteiskunta ovat jatkuvassa suorassa tai epäsuorassa kanssakäymisessä terveysteknologian kanssa. Kuluttaja hyödyntää teknologiaa oman terveytensä edistämisessä ja ylläpitämisessä. Teknologian avulla voidaan monitoroida riskejä ja vähentää ympäristön haittoja. Yhteiskunta tarvitsee teknologiaa terveyspalveluiden aikaansaamiseen, ja tätä kautta yhteiskunta paljolti määrää millaista teknologiaa valmistetaan ja myydään institutionaalisille ostajille. Kun terveysteknologia kehittyy, tulee laajemmin käyttöön tai kun sen suhteellinen hinta laskee, kuluttajan, ympäristön ja yhteiskunnan hyöty kasvaa. Kuva 1.1. Kuluttaja, ympäristö ja yhteiskunta ovat jatkuvassa suorassa tai epäsuorassa kanssakäymisessä terveysteknologian kanssa. 1 1 Eric Jantsch, Technology forecasting in perspective, OECD Toimintaympäristö

9 Kuluttaja ja terveysteknologia Ihmisen suurimpia huolia on tutkimusten mukaan oman ja lähimmäisten terveyden vaaliminen. Tämä näkyy Internetin hauissa, joissa terveysaiheet sisältyvät kymmenen yleisimmän hakukohteen listaan. Suuri osa ihmisen päätöksistä tapahtuu niin kotona, matkalla, työpaikalla kuin lomallakin oletettujen tai potentiaalisten terveys- ja turvallisuusriskien ennaltaehkäisemisen perusteella. Terveysteknologiset laitteet ja välineet ovat keskeisiä, kun hyvinvointia ja terveyttä yksilötasolla edistetään. Puolet kaikista Suomessa myytävistä terveysteknologisista laitteista ja välineistä (ml. silmälasit, verenpaine- ja kuumemittarit, raaja- ja hammasproteesit, liikunnan apuvälineet) myydään kuluttajalle suoramyyntinä tai vähittäismyyntiliikkeiden kautta. Lisänä kaupassa ovat monet terveysvaikutteiset kulutustavarat kuten sykemittarit, kuntopyörät, juoksumatot ja soutulaitteet, veden- ja ilmanpuhdistimet, joihin käytetään paljon rahaa. Kuluttajan tarpeesta huolehtia terveydestään johtuu, että ihminen on halukas omilla valinnoillaan vaikuttamaan terveyteensä ja terveeseen ympäristöön. Viime kädessä kansalaisilla on odotuksia yhteiskuntaa kohtaan mm. terveyspalveluiden tarjonnan ja niiden hinnan suhteen. Kuntien menoista noin puolet kuluu terveyspalveluiden tuottamiseen ja kansalaiset ovat Suomessa halukkaita maksamaan julkisten palveluiden saatavuudesta veromarkkoina. Varsin laajasti myös tiedetään, että tulevaisuudessa terveyspalveluiden tuottaminen maksaa paljon nykyistä enemmän, kun vanhusväestön määrä lisääntyy. Terveysteknologia ja ympäristö Ympäristö laajassa merkityksessä on ihmisen merkittävin terveyden lähde ja uhka. Monet ympäristön vaarat ja haitat voidaan torjua tai poistaa tietyllä oikeaksi todennetulla teknologialla ja ennalta ehkäisevällä käytöksellä työpaikoilla, kotona ja liikenteessä. Osa ympäristön paranemisesta perustuu tekniikkaan, riskien arviointiin ja mittauksiin, ja teknologian tuomiin uusiin ratkaisuihin. Suurimmalla osalla ympäristötekniikkaa on suoria tai epäsuoria terveysvaikutuksia, kunhan tekniikkaa otetaan käyttöön. Terveysteknologia ja yhteiskunta Yhteiskunnalla, sen poliittisilla päätöksentekijöillä ja sektoriviranomaisilla on halu, tarve ja mahdollisuus vaikuttaa kansalaisten terveyteen monella tavalla suoraan ja epäsuoraan. Yhteiskunnan tehtävä terveydenhoidon järjestämisen päävastuullisena toteutuu luomalla kuntien terveydenhoito-organisaatioita ja rakentamalla infrastruktuuria kuten terveyskeskuksia ja erikoissairaanhoidon yksiköitä, jotka tarjoavat näitä palveluja. Keskeisen osan terveyspalveluista tuottavat ammattilaiset lääkärit ja sairaanhoitajat. Nämä puolestaan nojautuvat nykyaikaisessa koululääketieteessä lääkkeisiin ja terveysteknologiaa hyödyntäen toteutettuihin lääkintälaitteisiin ja järjestelmiin. Yhteiskunnan edun mukaista on taata mahdollisimman hyvä terveydenhoidon teknologian saatavuus niin rauhallisten olojen kuin kriisienkin aikana. TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

10 1.2 Tavoitteena hyvinvointi ja kilpailukyky Kuva 1.2. Terveyden edistäminen vaatii tulevaisuudessa entistä enemmän jokaisen kansalaisen vastuuta omasta ja läheistensä terveydestä. Suomen kilpailukyvyn perusedellytys on, että Suomi on tietoon ja osaamiseen perustuva talous ja yhteiskunta, joka tuottaa tasaisesti kasvavan ja tasaisesti jakautuvan elintason ja hyvinvoinnin kansalaisille. 1 Huolimatta siitä, että terveydenhuollon kustannukset kasvavat koko ajan, eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mukaan on terveydenhuollon BKT-osuus määrätietoisin toimin rajattavissa alle 10 prosenttiin vuoteen 2015 saakka kansanterveyttä parantaen (Suomen BKT-osuus v oli 8 %, Ruotsin 9 %, USA:n 14 %). Terveyden edistäminen vaatii tulevaisuudessa entistä enemmän jokaisen kansalaisen vastuuta omasta ja läheistensä terveydestä. Terveydenhuolto on järjestettävä niin, että se teknologisia mahdollisuuksia tehokkaasti hyödyntäen tukee kansalaisten omaa vastuuta terveydestään. Terveyden ylläpito ei ole vain alan ammattilaisten asia. Se on kaikkien asia. 2 Nämä linjaukset ovat kansallisia, mutta kansalaisten terveydenedistäminen ja tehokas terveydenhuolto ovat käytännöllisesti katsoen yksi jokaisen maan tärkeimmistä tavoitteista. Näin ollen kansainvälinen kysyntä on varmaa terveysteknologialle, jonka voidaan osoittaa olevan vaikuttavaa terveyden, terveydenhuollon tehokkuuden sekä hoidon laadun edistämisessä. Menestys edellyttää luonnollisesti vahvaa panostusta kansainväliseen verkostoitumiseen ja markkinointiin. 1 Toimialaklusterien innovaatiotoiminta -työpajan keskustelun yhteenveto , , KTM 2 Terveydenhuollon tulevaisuus, Tulevaisuusvaliokunnan kannanotto vuoden 2015 terveydenhuoltoon, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Toimintaympäristö

11 Suomi on toistaiseksi ollut globaalistumisen nettohyötyjä: menestyksemme perustuu kansainväliseen kauppaan sekä tiede- ja kulttuuriyhteistyöhön. Ilman vientiteollisuutta emme olisi pystyneet ylläpitämään nykyisessä muodossaan hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen rakenteita, kuten julkista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää, Globaalistuminen ei tuhoa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalinen, henkinen ja fyysinen pääoma yhdistettynä järjestelmän muutoskykyyn ovat tärkeitä kilpailutekijöitä integroituvassa maailmassa. Globalisaatio on mahdollisuus, mutta myös haaste. Muutosta ohjaavaa tavoitetilaa on hahmoteltu jo jonkin aikaa ja tästä ovat todisteena mm. Finn- Sight 2015, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan sekä STM:n tulevaisuuskatsaukset ja äskettäin käynnistynyt KTM-vetoinen Kansallinen Innovaatiostrategia -hanke ( FinnSight 2015 Suomen Akatemian ja Tekesin rahoittaman ennakointiprojektin FinnSight 2015 Suomen Akatemian ja Tekesin rahoittaman ennakointiprojektin loppuraportti 10 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

12 OSA 2 Toimialan kuva monipuolinen korkean teknologian kasvuala 2.1 Toimialan kehityspiirteet ja tunnusluvut Globaalit markkinat ja Suomen terveysteknologia Suomen talous ja varsinkin teollisuus ovat osa globaalia taloutta. Yritykset toteuttavat kansainvälistä työnjakoa erikoistumalla ja korvaavat pienet kotimarkkinat vahvalla viennillä. Tyypillisesti korkean teknologian aloilla harjoitetaan ristikkäiskauppaa, jossa omaa harvoihin tuotteisiin keskittynyttä tuotantoa täydennetään vastaavien valmiiden tuotteiden ja niiden osien ja komponenttien tuonnilla. Myös omistus kansainvälistyy; eri maissa olevat yritykset ketjuuntuvat ja samalla syntyy suurempia ja vahvempia kansainvälisiä toimijoita. Entä miten terveysteknologian globaalit markkinat ovat muuttuneet? Teollisuus on konsolidoitunut ja isot ovat kasvaneet yritysostoin entistä isom- 2 Toimialan kuva 11

13 miksi. Toisaalta isot yritykset ovat tulleet varsin konservatiivisiksi tutkimus- ja kehitystoiminnassaan. Varsinainen innovaatiotoiminta jää yhä suuremmassa määrin pienyritysten varaan. Uutta tekniikkaa edustavien tuotteiden ja järjestelmien lääketieteellisen näytön vaatimukset ovat koventuneet ja niiden täyttäminen kokonaan uusien mullistavien innovaatioiden osalta vaatii valtavia panostuksia. Itse tuotekehityksessä pienen kasvuyrityksen tulorahoitus riittää harvoin tarvittaviin lanseeraus- ja markkinointi-investointeihin. Muutosvastarinta terveydenhoidossa on usein edelleen kovempaa kuin monilla muilla aloilla. Lääkärien ammattikunta on vanha ja hoitomenetelmät perustuvat paitsi tutkimukseen myös suurelta osin perinteeseen, minkä seurauksena terveydenhuolto on yksi maailman muutosresistenteimmistä toimialoista. EU:n komission tilaaman tuoreen tutkimuksen mukaan maailmanlaajuiset lääkintälaitteiden markkinat olivat vuonna 2003 yhteensä 184 mrd. euroa. Markkinat ovat sittemmin olleet reippaassa kasvussa ja vuonna 2006 markkinoiden koko lienee noussut 200 mrd. euroon. 4 USA on lääkintälaitteiden osalta suurin markkina-alue. Arvioijasta riippuen markkinan koko on noin % maailmanmarkkinoista. Koska USA: n lääkintälaitteiden viennin ja tuonnin tase on likimain tasapainossa, maan osuus maailman tuotannosta on sama kuin sen markkinoiden osuus. USA:n suuret markkinat ja niiden kasvu ovat innostaneet sikäläisiä yrityksiä kasvamaan paitsi kotimaassaan, myös globaaleiksi toimijoiksi. Yleiseksi kansainvälistyvän yrityksen kasvutavaksi on muodostunut kasvavien tutkimusintensiivisten yritysten ostaminen muissa maissa, kuten myös Suomessa. Euroopan markkinoiden osuus globaaleista markkinoista on %, josta Saksan ja Ranskan yhteinen osuus on edelleen noin puolet. Euroopan osuus maailman lääkintätekniikan markkinoista on ollut laskussa pitkällä aikavälillä, koska markkinat kasvavat muualla maailmassa nopeammin. Euroopassa yritetään myös hillitä terveydenhoidon menojen jatkuvaa kasvua. Japanin osuus lääkintätekniikan kansainvälisistä markkinoista on myös suuri, noin %. Se on toiseksi suurin maailmassa USA:n jälkeen. Kehittyvien maiden terveydenhoito edistyy nopeasti ja siellä ovat tulevaisuuden suurimmat markkinat. Amerikkalaisen Advanced Medical Technology Association in (AdvaMed) mukaan noin miljoonan asukkaan Kiina on maailman väestörikkain maa, mutta sen osuus terveysteknologian markkinoista on toistaiseksi vain noin 2 % maailmanmarkkinoista. Vastaavasti lääkintätekniikan kysynnän kasvu on Kiinassa tällä hetkellä ehkä nopeinta maailmassa. Nykyaikaisten terveyspalveluiden tuottamisessa keskeisten lääkintälaitteiden hankintaan ja ylläpitoon menee paljon julkista ja yksityistä rahaa. CERMin (Center for the Economic Analysis of Competitiveness, Markets, Regulation) mukaan Euroopassa kului vuonna 2002 keskimäärin 6,2 % terveydenhoidon kokonaismenoista lääkintälaitteisiin. Uusissa EU:n jäsenmaissa tämä osuus on suurempi (7,6 %) kuin keskimäärin EU-15 maissa (5,4 %). Lääkintälaitteiden osuus terveysmenoista USA:ssa ja Japanissa (noin 5,1 %) on matalampi kuin Eurooppassa. 4 Pammolli Fabio et al, Medical devices competitiveness and impact on public health expenditure. CERM, Rome/ University of Florence, TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

14 Lääkintätekniikan kansainvälisten markkinoiden suuruus, noin 200 mrd. euroa, avaa monissa tuoteryhmissä ja monille suomalaisille yrityksille mahdollisuudet vientiin. Mahdollisia vientikelpoisia innovaatioita on useita ja samalla niiden kohtaamat haasteet vaihtelevat 5 : 1. Uudet diagnostiset ja hoitomenetelmät ja -tuotteet. Näiden kehittäminen on erittäin haasteellista, mutta periaatteessa ne ovat helposti globaalisti sovellettavissa paikallisen kysynnän tarpeisiin. 2. Itsenäisen selviytymisen apuvälineet. Näissä on haasteena apuvälineosaamisen ja tuotteiden soveltaminen toimintamalleihin, joilla terveyden- ja vanhustenhoito huolehtii paikallisesta väestöstä. 3. Tietojärjestelmätuotteet, joista koostuvat monet ehealth-järjestelmät sekä mm. potilasvalvontaan liittyvät järjestelmät. Yhdessä maassa terveydenhoidon käyttöön kehitetyt tietojärjestelmät toimivat harvoin suoraan toisessa maassa, vaan vaativat paikallisen systeemi-integraattorin sekä ns. lokalisoinnin. 4. Hoitoprosessi-innovaatiot ja hoidon johtamisinnovaatiot. Yhdessä maassa kehitetty konsepti ei välttämättä sinällään toimi toisessa maassa ongelmitta ja siksi prosessi- ja hoitokäytäntöihin suuntautuvat innovaatiot vaativat erittäin vahvaa paikallista osaamista kustakin kohdemaasta. Lääkintätekniikan markkinoiden tarkastelu tilastojen valossa luokituksia ja ongelmia Terveydenhoidon yhteydessä käytetään usein rinnan tai vaihtoehtoisina kahta käsitettä, medical technologies ja medical devices, joiden sisältö on hyvä tuntea. Lähinnä amerikkalaisten vaikutuksesta esiintyy kirjallisuudessa laajempi käsite medical technologies (lääketieteellinen teknologia), joka sisältää kaikki terveydenhoidossa käytettävät lääkintälaitteet (medical devices) ja tarvikkeet, farmakologiset, biologiset ja muut diagnostiset tai terapeuttiset menetelmät, joilla pyritään pidentämään ihmisen elinaikaa tai parantamaan elämisen laatua. Kun taas puhutaan tai kirjoitetaan käsitteestä medical devices (lääkintälaitteista) ja niiden markkinoista, tarkoitetaan yleensä kaikkia laitteita, järjestelmiä ja tarvikkeita, joita käytetään terveyden- ja sairaudenhoidossa. Näitä lääkintälaitteita (medical device) ovat terveyden- ja sairaanhoidon diagnoosissa, ehkäisyssä, monitoroinnissa, hoidossa, vajaatoimintojen tai vammojen korvaamisessa tai valvonnassa käytettävät tuotteet. Suomalaisessa kielikäytännössä terveysteknologia (vrt. Terveysteknologian Liitto ry tai health technology) sisältää käsitteenä lääkintälaitteiden lisäksi myös terveysteknologian alan tietojärjestelmät, ohjelmistot sekä muita terveysvaikutteisia laitteita, tarvikkeita tai välineitä, joita käytetään urheilussa ja vapaa-aikana (kuntopyörä, sykemittari yms.) ja joilla ei ole suoraan terveydenhoidon lääketieteellistä funktiota. EU:n ja muiden arvioiden mukaan lääkintälaitteet (medical devices) kattavat laajan joukon teollisesti valmistettuja terveydenhoidon tuotteita. On esitetty arvioita, että lääkintälaitteet sisältävät erilaista tuoteperhettä, jotka eroavat toisistaan joidenkin ominaisuuksien suhteen. Samoin arvioidaan, että globaalisti markkinoilla on jopa erilaista lääkintälaitetta. Tästä lääkintälaitteiden moninaisuudesta johtuu, että näitä laitteita täytyy markkina- ja tuotantotilastoissa käsitellä suurempina ryhminä. 5 Ahjopalo Hannu, Terveysteknologinen innovaatio mistä rahat markkinoille vientiin?, To Be or Well Be? -seminaariesitelmä, Toimialan kuva 13

15 Jäljempänä tämän julkaisun osassa 2 tarkastellaan Suomen lääkintätekniikan markkinoita kuudessa suuremmassa pääryhmässä, joiden lisäksi yhdeksi uudeksi pääryhmäksi on otettu terveydenhoidon tietotekniikka (ICT tai ehealth). Näistä seitsemästä pääryhmästä koostuu terveydenhoidon lääkintälaitteiden ja tietotekniikan markkinat: Lääkintätekniikan pääryhmät: 1 Sähkökäyttöiset diagnoosi- ja valvontalaitteet 2 Röntgen- ja radiologiset laitteet 3 Lääkintäkalusteet 4 Kirurgiset instrumentit, hammashoidon kojeet, mekanoterapeuttiset välineet 5 Ortopediset ja lääkinnälliset apuvälineet 6 In vitro -diagnostiikan tutkimusvälineet (ml. laboratorioinstrumentit ja reagenssit) 1-6 Lääkintälaitteet yhteensä 7 Terveydenhoidon tietotekniikka 1-7 Lääkintälaitteet ja tietotekniikka yhteensä Terveydenhoidon tietotekniikasta ei ole vertailukelpoisia aikasarjoja ja tietoja, joten tätä pääryhmää ja siihen sisältyviä terveydenhoidon ICT-järjestelmiä tarkastellaan erikseen luvussa 2.8. Pääryhmistä 1 6 esitetyt tiedot tuotannosta perustuvat PRODCOM-teollisuustilaston lukuihin (myyty tuotanto) vuosilta Vastaavilta vuosilta esitetään viennin ja tuonnin luvut, jotka perustuvat tullihallituksen CNluokitukseen ja ulkomaankaupan tietoihin. Omassa kappaleessa 2.9 on lyhyesti luotu myös katsaus urheiluvälinetoimialaan, sillä tämän alan katsotaan myös kuuluvan terveysteknologian piiriin. Lääkintälaitteiden kulutuksen tiedot perustuvat tuotannon ja ulkomaankaupan tietojen yhdistämiseen, jolloin laskenta on edennyt seuraavasti: Laskennallinen kulutus ml. varastojen muutos = tuotanto + tuonti vienti Näin saadut luvut laskennallisesta kulutuksesta eivät ole täysin kattavia, koska lääkintätekniikan valmistus käyttää mm. maahantuotuja elekroniikan komponentteja ja tietotekniikkaa, ohjelmistoja yms. Elektroniikkaa ei tilastoida maahantuotaessa lääkintätekniikan tuotteiksi, joten esitetty laskennallinen kulutus on hieman todellista pienempi. Tästä huolimatta aikasarjojen trendi on hyvin selvä. Seuraavissa luvuissa esiintyvät lääkintätekniikan markkinoiden numerotiedot on esitetty euroissa kunkin vuoden käyvin hinnoin. Jos haluaa muuttaa vuoden 1995 luvut vuoden 2005 rahaksi, vuoden 1995 eurot voi kertoa luvulla 1,31. Lääkintätekniikan tilasto-avain, jota on pääryhmissä 1 6 käytetty aikasarjojen laskemiseen, on esitetty tämän julkaisun liitteessä 1. Jäljempänä tarkastellaan tarkemmin vientiä, joka on pienen Suomen kotimaisen tuotannon moottori. Seuraavana tarkastelussa on kotimainen kysyntä eli lääkintälaitteiden kauppa Suomessa. Tämä kotimaankauppa on monille pienille yrityksille ja tietojärjestelmien toimittajalle tärkeä joillekin tärkein markkina. Suomalaisessa terveydenhoidon järjestelmässä kysyntää tu- 14 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

16 lee sekä institutionaalisten ostajien (sairaaloiden, terveyskeskusten ja lääkäriasemien) puolelta että yksityisestä kulutuksesta. Osassa 2 tarkastellaan myös kotimaista tuotantoa ja sen vahvoja kasvualueita. Lopuksi esitellään tuonnin kehitys pääryhmittäin. Tuonti täydentää pienillä kotimarkkinoilla kotimaista tuotantoa ja suuri osa kotimaisesta kulutuksesta katetaan juuri tuonnilla. Myöhemmissä luvuissa syvennetään tilastoihin perustuvaa lähestymistä lääkintätekniikan ja urheiluvälineiden pääryhmien osalta, jolloin lukija saa tietoja myös yksittäisten tuoteryhmien tuotannosta ja markkinoista. Lääkintätekniikan yhteenveto ja tunnusluvut Allaolevassa kuvassa näkyy tiivistetysti lääkintälaitteiden tuotannon, viennin, tuonnin ja kotimarkkinoiden kehitys Suomessa vuosina Kuvan vasemmassa laidassa on esitetty arvo miljoonina euroina, kunkin vuoden käyvin hinnoin. Ala-akselilla on kalenterivuosi, jonka mukaan tilastotiedot on kirjattu. Kuvasta 2.1 näkyy, että lääkintälaitteiden kotimainen tuotanto nousi vuonna 2006 arvoltaan yhteensä miljardiin euroon. Vienti ulkomaille oli tuotantoa suurempaa. Samana vuonna vietiin Suomesta lääkintälaitteita miljoonan euron arvosta. Laskennallinen kotimainen kulutus vuonna 2006 oli puolestaan 610 milj. euroa ja tuonti 680 milj. euroa Meuro Vuosi Tuotanto (VK 10 %) Tuonti (VK 10 %) Vienti (VK 11 %) Kulutus (VK 9 %) Kuva 2.1. Yhteenveto: Suomen lääkintätekniikan tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus yhteensä vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu %) 2 Toimialan kuva 15

17 Yhteenvetona voidaan terveydenhoidossa käytettävästä lääkintätekniikasta todeta: Vienti on ollut kotimaisen tuotannon veturi, ja suurin osa tuotannosta menee vientiin. Suomen omat kotimarkkinat ovat hyvin kehittyneet ja käytetty lääkintätekniikka on korkeatasoista, mutta markkinat ovat saturoituneet ja kasvavat hitaasti. Tuonti täydentää ja korvaa kapeille aloille keskittynyttä lääkintätekniikan valmistusta, ja tuonti on seurannut kotimaisen kysynnän kehitystä. Tuotanto on hyvin innovatiivista ja menestyneet tuotteet perustuvat kotimaiseen kehitystoimintaan. Lääkintätekniikan tunnuslukuja: Terveysteknologiaa edustavan suurimman toimialan 331 toimipaikkojen lukumäärä vuonna 2005 oli 540. Vuonna 1995 lukumäärä oli 490. Lääkintätekniikan valmistuksen työllistävä vaikutus on FiHTAn arvion mukaan vuonna 2006 ollut suoraan noin henkeä, ja epäsuoraan (alihankkijoiden kautta) hieman suurempi. Terveydenhoidon tietotekniikkaa hankittiin vuonna 2005 Suomessa arvioilta noin 215 miljoonalla eurolla. Tämän ohjelmistotyön työllistävä vaikutus lienee ollut noin henkeä. Euroopan lääkintälaitteiden valmistuksesta Suomen tuotannon osuus on noin 2 %, ja maailman kokonaistuotannosta noin ½ prosenttia. Vienti on kotimaisen tuotannon moottori Suomen vienti terveysteknologiasektorilla koostuu tänäpäivänä pääosin Hannu Ahjopalon kuvaaman 1. kategorian kovan teknologian tuotteista (ks. kappale Globaalit markkinat ja Suomen terveysteknologia). Jos perinteisellä tuotannolla ja nykyisellä vahvalla osaamisella on odotusarvoa tulevaisuuden suhteen, varmin ja tutuin tie markkinoille kulkee diagnostiikan ja hoitomenetelmiin liittyvien tuotteiden kautta. Tällä reseptillä Suomen vienti onkin kasvanut kuudessa pääryhmässä ilmiömäisesti vuodesta 1995 ja nousi vuonna 2006 yhteensä miljoonaan euroon. Vain yhtenä vuonna (2004) viennin arvo on ollut edellisvuotta pienempi (kuva 2.2). Nopeimmin kasvanut lääkintätekniikan viennin pääryhmä on ollut kirurgiset instrumentit ja hammashoitolaitteet, joiden osuus koko viennistä on kolmannes. Muita nopeasti kasvaneita viennin pääryhmiä ovat olleet in vitro -diagnostiikan (IVD) tutkimusvälineet ja reagenssit sekä röntgenlaitteet ja radiologiset laitteet. Vanhan perinteisen ja suuren pääryhmän, sähköisten diagnostisten ja valvontalaitteiden viennin määrä on pysynyt 2000-luvun alun paikallaan. Lääkintäkalusteiden ja apuvälineiden vienti on ollut suhteellisen vähäistä, jopa vähentynyt kymmenen vuoden aikana (kuva 2.2). Suomen terveysteknologian vahvuudet perustuvat pohjoismaiseen hyvinvointikäsitykseen. Sen mukaan on luotu ja rakennettu hyvin kattava terveydenhoidon järjestelmä, joka poikkeaa monien muiden maiden tavasta tarjota terveyspalveluja ainakin kolmella tavalla. Yksi tekijöistä on julkisen, veroilla katetun terveydenhoidon merkitsevä osuus. Toinen on suomalaisten kansainvälisesti korkea tulotaso, joka antaa sekä mahdollisuuden ylläpitää korkeatasoista julkista terveydenhoitoa että kuluttaa omista varoista rahaa terveysvaikutteisiin tuotteisiin. Kolmas tekijä on kansalaisten tasa-arvo, jonka mukaan kaikki varal- 16 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

18 Meuro Vuosi 1 Sähkö LL (VK 8 %) 2 Röntgen (VK 12 %) 3 Kalusteet (VK 5 %) 4 Kirurgiset instrumentit (VK 17 %) 5 Apuväline (VK 14 %) 6 IVD (VK 10 %) Kuva 2.2. Yhteenveto: Lääkintätekniikan tuotteiden pääryhmien vienti Suomesta vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu%) lisuuteen katsomatta saavat terveyspalveluja. Kun hyvinvointi ja siihen liittyen kansanterveys ja terveydenhoito on yhteiskunnan prioriteettina asetettu korkealle, se on mm. siivittänyt lääketieteen ja terveysteknologian tutkimusta. Suomessa on ainutlaatuinen kolmikantainen yhteistyö tutkimuksen, terveydenhoidon ja yritysten kesken, ja tähän yhteistyöhön perustuvat useimmat terveysteknologian innovaatiot, tuotteet ja järjestelmät. Ainutlaatuiset innovatiiviset pioneerituotteet sekä Suomen pienet kotimarkinnat ovat motivoineet kasvuhakuisia yrityksiä suuntautumaan kansainvälisille markkinoille. Kotimarkkinoilla kasvu on ollut epäyhtenäistä Kotimarkkinoilla lääkintätekniikan tuotteet voidaan jakaa kolmeen osaan: lääkintätekniikan laitteisiin, suurempiin järjestelmiin ja tarvikkeisiin. Markkinat voidaan puolestaan jakaa kahtia toisaalta kuluttajamarkkinoihin, ja toisaalta terveydenhoitoa antavien ammatti-instituutioiden (sairaalat, terveyskeskukset, lääkäriasemat) käyttämään lääkintätekniikkaan. Vaikka lääkintätekniikan kotimainen kulutus on kasvanut tasaisesti v , terveydenhoidon menojen tahdissa, taloudellisen laman jälkeinen myynnin vaihtelu eri tuoteryhmissä on vuosittain ollut suurta. Ehkä merkittävin piirre tämän kymmenvuotiskauden aikana on ollut, että kirurgisten instrumenttien, hammashoidon välineiden ja mekanoterapeuttisten välineiden -ryhmän tuotteiden kulutus on noussut aivan uudelle tasolle, kaksinkertaiseksi 90-luvun loppuun verrattuna. Toinen merkittävä piirre on ollut in vitro -diagnostiikan tutkimuksen kasvu terveydenhoidossa. Kolmas, ehkä yllättävin muutos on ollut apuvälineiden käytön voimakas lisääntyminen. Luultavasti seuraava suuri megatrendi on apuvälineiden kysynnän voimakas kasvu, kun vanhusväestö lisääntyy ja itsenäiseen suoriutumiseen tarvitaan uusia välineitä. 2 Toimialan kuva 17

19 Meuro Vuosi 1 Sähkö LL (VK -14 %) 2 Röntgen (VK 20 %) 3 Kalusteet (VK 21 %) 4 Kirurgiset instrumentit (VK 9 %) 5 Apuväline (VK 13 %) 6 IVD (VK 8 %) Kuva 2.3. Yhteenveto: Lääkintätekniikan tuotteiden pääryhmien kulutus Suomessa vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu%) Vuonna 2006 Suomen lääkintätekniikan laitteiden kokonaismarkkinat kuudessa pääryhmässä kohosivat 610 miljoonaan euroon (kuva 2.3). Tämän lisäksi kotimaista kulutusta kasvatti terveydenhoidon tietotekniikka (ICT), jonka kustannukset kohosivat vuonna 2005 STAKESin arvion mukaan 215 miljoonaan euroon. Yhteensä lääkintätekniikan ja terveydenhoidon ICT:n kulut nousivat vuonna 2006 Suomessa arviolta noin 830 miljoonaan euroon. Kuten kuvasta 2.3 näkyy, kotimarkkinoilla suurin myynti kertyy kirurgisista instrumenteista, hammashoidon välineistä, mekanoterapeuttisista välineistä ja IVD- tutkimuksen välineistä. Ortopedisten ja liikunnallisten apuvälineiden markkinoiden kasvu on ollut dramaattinen, vuonna 2006 niitä myytiin noin 120 miljoonalla eurolla ja kasvu ilmeisesti jatkuu. Kirurgisia instrumentteja ml. hammashoidon välineet myytiin Suomessa vuonna 2006 noin 208 miljoonalla eurolla. IVD-tutkimuksen analysaattoreita ja reagensseja myytiin vastaavasti 175 milj. euron arvosta. IVD-tutkimuksen välineiden kysynnän kasvu jatkuu yhä, mikä kuvastaa diagnostiikan voimakasta kehittymistä ja sen yhä suurempaa merkitystä terveydenhoidossa. Myös röntgenlaitteita ja radiologisia laitteita myytiin vilkkaasti noin 72 milj. eurolla vuonna Kuvasta 2.3 näkyy, että vuotuiset vaihtelut röntgenlaitteiden kotimaankaupassa ovat olleet suuria, mutta trendikäyrä usemman vuoden ylitse on nouseva. Sähköisten diagnoosi- ja valvontalaitteiden kauppa sekä lääkintäkalusteiden myynti kotimaan markkinoilla on ollut vähäisempää. Terveydenhoidon palvelutarjonnan siirtyminen enenevässä määrin yksityiselle sektorille voi pitkällä aikavälillä positiivisesti vaikuttaa paitsi palveluiden tarjontaan myös lääkintätekniikan tuotteiden markkinoihin ja kysyntään. 18 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

20 Tuotanto ja sen kasvuryhmät Järjestelmäkaupat ovat paljolti sidoksissa kansallisiin terveydenhoitokäytäntöihin ja prosesseihin. Ne vaativat paikallisiin oloihin sovittamista, jolloin niiden myyminen vientimarkkinoille on vaikeampaa kuin yksittäisten laitteiden. Monesti se onnistuu vain hyvin suurilta kansainvälisiltä toimijoilta, koska ne pystyvät usein toimittamaan ison kokonaisuuden samalla kertaa. Näin ne saavat asiakkaan helpommin omaksumaan uusia käytäntöjä ja prosesseja. Kotimaiset terveysteknologian yritykset ovat kansainvälisesti vertaillen pieniä, joten siksi Suomen lääkintälaitteiden vientikauppa on pääsääntöisesti toistaiseksi ollut tarkkaan tietylle kapealle sektorille fokusoitunutta laitekauppaa. Kotimarkkinoiden ja yritysten pieni koko ei ole estänyt innovatiivisia tuotteita tarjoavia yrityksiä kasvamasta nopeasti, ja veturina kasvussa onkin ollut vienti. Jokaisessa lääkintätekniikan pääryhmässä apuvälineita ja lääkintäkalusteita lukuunottamatta vientiin menee lähes koko tuotanto, joka vuonna 2006 nousi arviolta miljardiin euroon. Itse asiassa kokonaisvienti on Suomen lääkintätekniikan kokonaistuotantoa suurempi, mikä tarkoittaa jälleenvientiin menevän myös tuontitavaraa, jota Suomessa ei valmisteta (kuva 2.4) Meuro Vuosi 1 Sähkö LL (VK 7 %) 2 Röntgen (VK 15 %) 3 Kalusteet (VK 9 %) 4 Kirurgiset instrumentit (VK 14 %) 5 Apuväline (VK 23 %) 6 IVD (VK 9 %) Kuva 2.4. Yhteenveto: Lääkintätekniikan tuotteiden pääryhmien tuotanto Suomessa vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu%) Kuvassa 2.4 näkyvät lääkintätekniikan tuotannon pääryhmät ja niiden kehitys vuodesta Kuvasta voidaan havaita, että nopeimmin on kasvanut pääryhmä kirurgiset instrumentit ja hammashoidon välineet, jonka tuotannon arvo kohosi vuonna 2006 yhteensä 312 milj. euroon. Toiseksi suurim- 2 Toimialan kuva 19

21 pana on IVD-tutkimuslaitteiden ml. reagenssit tuotanto, joka kohosi arviolta 236 milj. euroon. Kolmanneksi suurimmaksi on noussut kasvava röntgenlaitteiden ja radiologisten laitteiden tuotanto, joka oli samana vuonna arvoltaan noin 200 milj. euroa. Sähköisten diagnoosi- ja valvontalaitteiden valmistus oli suurta, arvoltaan 170 miljoonaa euroa, mutta tuotanto ei ole moneen vuoteen lisääntynyt tältä tasolta. Lääkintäkalusteiden tilastoitu tuotanto ei myöskään ole osoittanut kasvun merkkejä, ja apuvälineiden valmistus Suomessa on taantunut, päinvastoin kuin kotimainen kysyntä. Tuonti korvaa kotimaisen valmistuksen kapeutta Kannattava tuotanto edellyttää keskittymistä ydinosaamiseen ja siten suurta volyymia ja vientiä. Tästä johtuen Suomessa valmistetaan suhteellisen harvoja lääkintätekniikan laitteita ja tuonnilla katetaan useimmilla aloilla kotimainen kysyntä. Tämän kotimaisen kysynnän ja tuonnin yhdenmukaisen kehityksen vuosina voi havaita kuvasta 2.1, jossa tuonnin ja kotimaisen kulutuksen arvon kehitys on piirretty samaan kuvioon. Lääkintätekniikan tuonti oli vuonna 2006 arvoltaan 680 milj. euroa, hieman vastaavaa kotimaista kulutusta suurempi. Viime vuosina monet suomalaiset terveysteknologian yritykset ovat siirtyneet ulkomaisten konsernien osaksi. Tämän seurauksena Suomessa oleva tuotanto on ketjuuntunut muissa maissa olevien valmistusyksiköiden kanssa, mikä on aiheuttanut sen, että tuonti on noussut jopa nopeammin kuin kotimainen kysyntä. Tämä merkitsee, että kotimaassa valmistettava tuotanto sisältää yhä enemmän ulkomaisia osia, komponentteja ja tarvikkeita. Tuonti sisältää paljolti myös elektroniikkaa ja tietotekniikkaa, mikä ei sinällään näy tilastoissa lääkintätekniikan tuontina Meuro Vuosi 1 Sähkö LL (VK 11 %) 2 Röntgen (VK 13 %) 3 Kalusteet (VK 6 %) 4 Kirurgiset instrumentit (VK 11 %) 5 Apuväline (VK 11 %) 6 IVD (VK 9 %) Kuva 2.5. Yhteenveto: Lääkintätekniikan tuotteiden pääryhmien tuonti Suomeen vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu%) 20 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

22 Kuten Suomen lääkintätekniikan kulutuksessa, tuonnissakin suurimman ja nopeimmin kasvavan pääryhmän muodostavat kirurgiset instrumentit ja hammashoidon välineet, joita tuotiin Suomeen vuonna 2006 yhteensä 250 milj. euron arvosta (kuva 2.5). Yli 200 milj. euron arvosta tuotiin myös IVD-tutkimusvälineitä, joita toisaalta myös Suomesta vientiin runsaasti. Hieman yllättäen ortopedisten ja liikunnan apuvälineiden kuluttajille suuntautuva kotimaankauppa on suurimmalta osalta tuonnin varassa ja näiden apuvälineiden tuonti Suomeen vuonna 2006 nousi yhteensä 108 milj. euroon. Röntgenlaitteiden sekä sähköisten diagnoosi- ja valvontalaitteiden tuonti on kehittynyt maltillisesti. Kumpaakin pääryhmää tuotiin Suomeen noin 50 milj. euron arvosta. Lääkintäkalusteiden tuonti kuten vientikin on melko vähäistä. 2.2 Sähköiset diagnostiset ja valvontalaitteet Kuva 2.6. GE Healthcare Oy:n diagnosointi-, potilasvalvonta- sekä terapialaitteita tehohoitoympäristössä. Sähköisillä lääkinnällisillä laitteilla on pitkä kehityshistoria, joka juontaa juurensa 1960-luvun USA:sta ja silloin tapahtuneesta hyppäyksenomaisesta transistorien, avaruusohjelmien ja tietokoneiden kehityksestä. Tällöin kehittyi ensimmäinen sukupolvi sydäntahdistimia, kuulolaitteita, sydäntutkimuslaitteita ja sittemmin endoskooppeja tähystykseen. Myöhemmin tämän huipputeknologiaa edustavan teollisuudenalan tuoteryhmiä olivat mm. diagnostiikkaan liittyvät ultraäänilaitteet ja MRI-magneettikuvauslaitteet. Usean vuosikymmenen kuluessa näistä tuli vakiotuotteita läntisen maailman terveydenhoidossa. 6 Tässä raportissa pääryhmä sähköiset diagnostiset ja valvontalaitteet koostuu kolmesta alaryhmästä: rekisteröivistä sydäntutkimuslaitteista, potilasvalvonta- ja tutkimuslaitteista sekä ultravioletti-ja infrapunalaitteista. Suomessa 6 Sähköisten lääkintälaitteiden varhainen kehitys vuoteen 2000: US Industry profile Electromedical and electrotherapeutic apparatus, electromedical-and-electrotherapeutic-apparatus?cat=biz-fin 2 Toimialan kuva 21

23 ei valmisteta rekisteröiviä EKG sydäntutkimuslaitteita eikä terapeuttisia ultravioletti- ja infrapunalaitteita, joten tuotanto ja vienti koostuvat sähköisten potilasvalvonta- ja tutkimuslaitteiden ryhmästä. Potilasvalvonta- ja tutkimuslaitteisiin sisältyvät mm. ultraäänipyyhkäisylaitteet, MRI- eli magneettiresonanssikuvauslaitteet, sekä Suomessa pääasiallisesti potilasvalvontalaitteet. Tuotanto ja vienti koostuvat lähinnä potilasvalvontalaitteista ja MRI-laitteista, koska muita ryhmän laitteita ei Suomessa suuressa määrin valmisteta. Vuonna 2006 Suomesta vietiin potilasvalvontalaitteita 184 milj. euron arvosta ja MRI-laitteita vastaavasti 21 milj. eurolla (kuva 2.7). Kotimaahan MRI-laitteita ja potilasvalvontalaitteita ei juurikaan myydä, joten lähes koko tuotanto menee vientiin. Paras vientimaa on ollut pitkään USA, josta myös lääkintälaitteiden tuonti on ollut suurinta. Kuvan 2.7 tuontiin on kirjattu valmiit sähköiset diagnostiset laitteet ja valvontalaitteet, jotka pääasiassa jäävät Suomen markkinoille. Ultravioletti- ja infrapunalaitteiden sekä EKG- sydäntutkimuslaitteiden tuonti Suomeen oli vuonna 2006 kummassakin ryhmässä vain yhden miljoonan euron luokkaa. Sähköisten diagnostisten laitteiden ja valvontalaitteiden toimialalle kohdistetun tuonnin ulkopuolelle jää tämän raportin laskelmassa useamman kymmenen miljoonan euron epäsuora elektronisten osien, komponenttien ja tietotekniikan laitteiden tuonti. Tämä käytetään panoksina teollisessa valmistuksessa ja viennissä. Valmiiden laitteiden tuonti on pysynyt samalla tasolla vuosikymmenen ajan. Koko pääryhmän laitteiden kaupan tase on vahvasti positiivinen. Kuvan 2.7 taseessa vienti on noin neljä kertaa tuontia suurempi. Vientitoimitusten ajoittuminen on tehnyt laskennallisen kulutuksen vuonna 2001 negatiiviseksi. Sähköisten diagnostisten laitteiden ja valvontalaitteiden laskennallinen kotimainen kysyntä (kulutus) on melko pientä, noin Meuro Vuosi Tuotanto (VK 7 %) Tuonti (VK 11 %) Vienti (VK 8 %) Kulutus (VK -14 %) Kuva 2.7. Sähköiset diagnostiset ja valvontalaitteet. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus Suomessa vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu %) 22 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

24 5 10 milj. euroa vuosittain (elektronisten osien ja komponenttien jäädessä laskelman ulkopuolelle). Instrumentarium Oy:n vaikutus sähköisten lääkinnällisten laitteiden kehitykseen ja tuotantoon Suomessa on ollut ratkaiseva. Yritys panosti anestesian ja tehohoidon potilasvalvontalaitteisiin ja MRI-laitteisiin. Se sai luvun lopulla aikaan nopean tuotannon ja viennin kasvun, joka jatkui luvulla USA:ssa tehtyjen yrityskauppojen myötä. Myöhemmin vuonna 2003 USA:n jättiyrityksen General Electricin Medical-ryhmä, joka on Yhdysvalloissa sähköisten lääkinnällisten laitteiden suurin valmistaja, osti Instrumentariumin tuotannon. Samalla siirtyi tytäryhtiöiden liikevaihto mukaan lukien noin miljardin euron lääkintätekniikan valmistus ulkomaiseen omistukseen. 8 Kaupan mukana siirtyivät mm. Datex-Ohmedan potilasvalvontalaitteet sekä anestesia- ja hengityskoneet, kuin myös Imaging-yksikön hammasröntgen-, mammografia- sekä MRI-laitteet. Potilasvalvontalaitteet lienevät myyntiarvoltaan Suomen suurin lääkintätekniikan laitteiden valmistuksen ja viennin tuoteryhmä. Sittemmin vuonna 2005 Imaging-yksikön hammasröntgenliiketoiminta eriytyi itsenäiseksi PaloDEx Group Oy:ksi. 2.3 Röngenlaitteet ja radiologiset laitteet Kuva 2.8. PaloDEx Oy:n digitaalinen panoraamahammasröntgenlaite CRANEX Novus. Pääryhmä sisältää alaryhminä röntgenlaitteet, muut radiologiset laitteet, sekä röntgenputket ja generaattorit. Röngenlaitteisiin luetaan tietokonetomografit (CT=computed tomography), hammasröntgenlaitteet ja muut lääkinnälliset röntgenlaitteet. Kuvantamiseen käytettäviä tietokonetomografi- Luukkanen Harri (1988), Lääkintätekniikan markkinat Suomessa ja kehitysnäkymät luvulle. VTT Informaatiotekniikan tutkimusosasto, 228 s. 8 Salo Irmeli (2003), Hyvästi Instrumentarium TE-analyysi Lähde: 2 Toimialan kuva 23

25 alaitteita ei Suomessa valmisteta. Myös röntgenputkien tuotanto puuttuu Suomesta. Tuotanto ja vienti koostuvat pääasiassa hammashoidon laitteista ja muista röntgenlaitteista sekä röntgengeneraattoreista. Tuonti korvaa paljolti sitä osaa laitteista, jota Suomessa ei valmisteta. Noin puolet tuotannosta on röntgenputkia ja -generaattoreita. Muu osa koostuu pääosin muista kuin hammashoidon röntgenlaitteista ja CT-laitteista. Kotimaiset markkinat (kulutus) ovat kasvaneet pitkällä aikavälillä, ja samassa suhteessa tuonti on lisääntynyt. Röntgenlaitteiden ulkomaankaupassa tase on voimakkaasti ylijäämäinen, sillä vienti on noin kolminkertainen tuontiin nähden. Vuonna 2006 röntgenlaitteiden ja radiologisten laitteiden tuotanto kohosi yhteensä noin 200 milj. euroon ja valmistus meni lähes kokonaan vientiin (kuva 2.9) M Euro Vuosi Tuotanto (VK 15 %) Tuonti (VK 13 %) Vienti (VK 12 %) Kulutus (VK 20 %) Kuva 2.9. Röntgen ja radiologiset laitteet yhteensä. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu%) Röntgensäteiden käytöllä lääketieteellisessä tutkimuksessa ja kuvantamisessa on pitkät perinteet; W. C. Röntgen löysi röntgensäteilyn vuonna 1895 ja keksinnän hyödyntäminen lääketieteessä aloitettiin lähes välittömästi. Röngenlaitteet ovat potilaiden tutkimuksessa terveysasemien ja sairaaloiden vakiintuneita välineitä, joiden käytössä pyritään suuriin volyymeihin luvulla alkanut siirtyminen digitaaliseen kuvien tallentamiseen on tehnyt mahdolliseksi kuvien tehokkaan digitaalisen arkistoinnin ja jakelun (PACS, picture archiving and communication systems). Suomessa röntgenlaitteiden kotimainen valmistus käynnistyi laajemmassa mitassa vuonna 1973 Valmet Oy:n Instrumenttitehtaalla, kun yritys alkoi valmistaa mikroprosessitekniikkaan perustuvia röntgengeneraattoreita. Myöhemmin Medivalmet valmisti laajassa mitassa kotimaahan röntgenkuvauksen laitteita. Perinteinen röntgenlaitteiden valmistus on jatkunut eri muodoissa ja se on tänään lääkintätekniikan nopeimmin kasvavia tuoteryhmiä Suomessa. 24 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

26 Kotimaiseen innovaatioon perustuva panoraamahammasröntgenlaite on ollut erittäin menestynyt vientituote, ja samaa innovaatiota osittain samojen keksijöiden toimesta on hyödynnetty kolmessa eri yrityksessä. Myös mammografiaan käytettyjä kuvantamislaitteita valmistetaan Suomessa M Euro Tuotanto Tuonti Vienti Kulutus Vuosi Kuva Röntgen- ja CT-laitteet. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus Suomessa vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. Röntgen- ja CT-laitteiden markkinat vuosina on esitetty kuvassa CT-laitteita ei Suomessa valmisteta, joten niiden kysyntä katetaan tuonnilla. Suomen tuotanto ja vienti koostuu hammasröntgenlaitteista ja muista röngenlaitteista. Hammasröntgenlaitteita vietiin vuonna 2006 yhteensä 117 milj. euron ja muita röntgenlaitteita 27 milj. euron arvosta. Röntgenlaitteiden viennistä 2/3 suuntautui EU:n ulkopuolisiin maihin. Vienti on melkein kymmenkertainen tuontiin verrattuna. Viime vuosina myös muiden radiologisten laitteiden valmistus on lisääntynyt, kun sädehoidon menetelmät ovat kehittyneet. Näitä muita radiologisia laitteita ovat alfa-, beeta- ja gammasäteilyyn perustuvat laitteet, joita käytetään mm. syövän sädehoidossa ja varjoainekuvauksissa. Laitteita valmistetaan vain Suomen kotimarkkinoita varten. Merkittävää vientiä tai tuontia ei esiinny. Kotimarkkinoilla radiologisten laitteiden kysyntä on lisääntynyt, kun noin 20 sairaanhoitopiiriin on hankittu viime vuosina sädehoidon laitteet (kuva 2.11). Röntgenputkia ja -generaattoreita käytetään röntgenlaitteiden valmistuksessa sekä huollossa varaosina. Varjostimet ovat suojavarusteita, joilla voidaan välttää tai suunnata haitallista säteilyä. Suomessa on pienehköä röntgengeneraattorien valmistusta, mutta röntgenputket ovat pääosin tuontitavaraa. Suurin osa maahan tuoduista röntgenputkista ja generaattoreista suuntautuu jälleenvientiin röntgenlaitteiden oheistuotteina, kuten kuvasta 2.12 näkyy. Tarkastellessaan Euroopan kuvantamislaitteiden kokonaismarkkinoita ja näköaloja Frost & Sullivan -tutkimustoimisto näkee MRI-laitteiden kysynnän 2 Toimialan kuva 25

27 lupaavimpana. Laitevalmistajat pyrkivät innovatiivisillä rahoitusratkaisulla, mm. leasingsopimuksilla, rahoittamaan käyttäjien laitehankintoja, jotka ovat kokoluokaltaan varsin suuria. Ultraäänilaitteiden segmentti on kuvantamislaitteissa suurin, mutta sen kasvunäkymiä varjostavat kypsät ja saturoituneet markkinat. Tietokonetomografialaitteissa on saavutettu kasvun jälkeen tasaantuminen, ja kysyntä on etupäässä nykyisen laitekannan korvaamista, samalla kun vanhaa laitekantaa yritetään päivittää moderniksi. Röntgenlaitteiden osalta digitaaliset kuvauslaitteet korvaavat hitaasti vanhoja analogisia ja fluoroskopiaan perustuvia laitteita. Kokonaisuutena MRI-laitteiden segmentti osoittaa suurinta kasvupontentiaalia Euroopassa M Euro Tuotanto Tuonti Vienti Kulutus Vuosi Kuva Alfa-, beeta- ja gammasäteilyyn perustuvat radiologiset laitteet. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli M Euro Tuotanto Tuonti Vienti Kulutus Vuosi Kuva Röntgenputket, -varjostimet ja -generaattorit. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. 9 Frost & Sullivan (2005), European markets for key medical imaging modalities. Market Engineering Research, Lähde: 26 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

28 2.4 Lääkintäkalusteet Kuva Franke Finland Oy valmistaa sairaalakäyttöön tarkoitettuja pesu- ja desinfiointikoneita, jotka täyttävät uusien EU-standardien vaatimukset. Koneen ohjauksessa käytetään hyväksi tietotekniikkaa, joka tallentaa kaikki prosessitiedot koneen omalle muistikortille. Tiedot voidaan siirtää erilliselle PC-laitteelle tai sairaalan palvelimelle, josta ne ovat jäljitettävissä vaikka vuosien päästä. Pesukone on mahdollista kytkeä suoraan Ethernet-verkkoon ja koneen toimintaa voi seurata esim. Explorer-selaimella. Välinehuoltotoiminnan valvonta ja dokumentointi on tärkeä osa potilasturvallisuutta. Lääkintäkalusteiden pääryhmä koostuu kolmesta alaryhmästä: hammaslääkärin tuoleista, muista lääkintä- ja eläinlääkintäkalusteista sekä sterilointilaitteista. Tuotteet ovat pitkälti standardoituja malliltaan ja kestokulutustavaraa, jossa tekninen muutos ei ole nopeaa. Sen sijaan muotoilulla on merkittävä osuus kilpailuvalttina, mikä näkyy kalusteiden käytön helppoudessa, ergonomiassa ja ulkonäössä. Menneinä vuosina suomalainen lääkintälaitteiden muotoilu on ollut kysyttyä, ja esim. hammaslääkärin tuolit ovat olleet kehuttuja. Muotoilua tarvitaan yhä enemmän jatkossakin. Kaksi kolmannesta tuotannosta Suomessa on ns. muita lääkintäkalusteita eli operaatiopöytiä yms., joiden vientimenestyksen varassa Suomen lääkintäkalusteiden kokonaisvienti pitkälti on, kun muiden lääkintäkalusteiden vienti vähenee. Aikaisemmin hammaslääkärin tuolit olivat merkittävä tuoteryhmä, mutta niiden osuus tuotannosta ja viennistä on vähentynyt. Vuonna 2006 niiden vienti nousi vain 3 milj. euroon. Lääkinnällisten ja kirurgisten sterilointilaitteiden tuotanto ja vienti on vakaata. Se vastaa kooltaan noin milj. euroa. 2 Toimialan kuva 27

29 M Euro Tuotanto (VK 9 %) Tuonti (VK 6 %) Vuosi Vienti (VK 5 %) Kulutus (VK 21 %) Kuva Lääkintäkalusteet. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus Suomessa vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK= vuotuinen keskimääräinen kasvu%) Lääkintäkalusteiden valmistuksen lisääntyminen Suomessa on perustunut paljolti kasvavaan kotimarkkinoiden kysyntään, joka ei ole kuitenkaan aiheuttanut tuonnin merkittävää kasvua. Päinvastoin, tuonnin osuus lääkintäkalusteiden kulutuksesta on pitkällä aikavälillä laskenut. Kotimaisessa kysynnässä on sen sijaan ollut selvä nouseva trendi. Kulutus nousi vuonna 2006 noin 30 milj. euroon. Lääkintäkalusteiden ulkomaankaupassa on hyvin merkittävä positiivinen tase: vienti on kolminkertainen tuontiin verrattuna. Lääkintäkalusteiden pääryhmään liittyvät läheisesti sairaaloissa ja laboratorioissa käytettävät ilman suodattamiseen ja puhdistamiseen tarkoitetut koneet ja laitteet, joiden valmistusta on Suomessa merkittävässä määrin. Tuotantoa on 10 miljoonan euron verran ja siitä menee vientiin peräti 85 prosenttia. Näitä laitteita ovat mm. mikrobiologiset suojakaapit ja muut laminaarikaapit sekä PCR- ja mikroskooppikaapit. Tuoteryhmä ei ole mukana kuvan 2.16 tilastoissa, koska tuoteluokituksissa se kuuluu yleensä ilmastointilaitteiden pääryhmään. 28 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

30 2.5 Kirurgiset Instrumentit, hammashoidon välineet ja mekanoterapeuttiset välineet Kuva Planmeca Oy:n hammaslääkärin työasema Planmeca Sovereign. Työasemakokonaisuuteen sisältyvät myös hammashoidon välineet ja instrumentit. Pääryhmä sisältää kolme suurta heterogeenista alaryhmää: hammashoidon välineet, kirurgiset instrumentit, sekä mekanoterapeuttiset välineet. Kokonaisuutena kotimainen tuotanto ja vienti ovat kasvaneet merkittävästi 90- luvun puolivälistä saakka. Tämän pääryhmän tuotteista koostuu kolmannes Suomen lääkintätekniikan tuotannosta ja viennistä. Tuonti kattaa suuren joukon terveydenhoidon toimenpiteissä käytettäviä instrumentteja ja laitteita, välineitä ja tarvikkeita, joita Suomessa ei valmisteta. Osa tuonnista sisältyy panoksina kotimaiseen tuotantoon, osaksi tapahtuu tuonnin jälleenvientiä sellaisenaan tai muiden suurempien vientitoimitusten osana. Kotimainen kulutus on melko suurta, mutta sen taso on pysynyt pitkään vakiona (kuva 2.16). 2 Toimialan kuva 29

31 Tuotanto (VK 14 %) Tuonti (VK 11 %) Vuosi Vienti (VK 17 %) Kulutus (VK 9 %) Kuva Kirurgiset instrumentit, hammashoidon ja mekanoterapeuttiset välineet. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus Suomessa vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu%) Hammashoidon porakoneet ovat merkittävä kapean alan erikoistuoteryhmä Suomen lääkintälaitteiden tuotannossa. Panostus hammashoidon teknologian valmistukseen ja tietotaitoon näkyy paitsi suurena vientinä ja pitkään jatkuneena kasvuna, myös kaksinkertaisena lukuna tuonnin arvoon verrattuna (Kuva 2.17). Kirurgisten instrumenttien (kuva 2.18) tuotanto Suomessa on keskittynyt suurelle epäyhtenäiselle alatoimialalle Muut instrumentit ja välineet (TOL ), kun taas tuonti sisältää käytännöllisesti katsoen kaikki muut erikoisinstumentit, -välineet ja -tarvikkeet leikkauksiin, silmien hoitoon, tähystykseen, munuaishoitoon, verensiirtoon, nukutukseen ja ultraäänihoitoon. Tuotanto Suomessa ja vienti ovat kasvaneet erittäin nopeasti 90-luvun puolivälistä. Viennin arvo on kasvanut kymmenkertaiseksi vuodesta 1995 vuoteen M Euro 20 Tuotanto Tuonti Vienti Kulutus Vuosi Kuva Hammashoidon porakoneet ja välineet. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus Suomessa vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. 30 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

32 2006. Sen arvo on noin 1,5-kertainen tuontiin nähden. Tuonti on lisääntynyt maltillisemmin. Sen arvoa on lisännyt kirurgisten instrumenttien jälleenvienti muiden toimitusten osana. Kotimainen kulutus on pysynyt suurin piirtein vakaana tällä vuosikymmenellä M Euro Tuotanto Tuonti Vienti Kulutus Vuosi Kuva Kirurgiset ja muut instrumentit. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus Suomessa vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. Mekanoterapeuttisissa välineissä ja hengitysvälineissä (kuva 2.19) kotimainen tuotanto ja vienti kattavat lähinnä hengityssuojaimet. Tuonti sisältää sähköisiä hieromalaitteita ja muita mekanoterapeuttisia laitteita sekä hengityslaitteita. Tuotanto ja vienti ovat viime vuosina vähentyneet samaan tahtiin hengistyssuojainten valmistuksen vähentymisen kanssa, kun taas tuonnin arvo on viime vuosina noussut M Euro Tuotanto Tuonti Vienti Kulutus Vuosi Kuva Mekanoterapeuttiset ja hengitysvälineet. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus Suomessa vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli Toimialan kuva 31

33 2.6 Lääkinnälliset apuvälineet Kuva Nykyproteesit ovat edeltäjiään kevyempiä ja aiempaa paremmin tervettä raajaa muistuttavia. Proteeseista kehittyneimmissä käytetään hyväksi myös korkealuokkaista tekniikka ja tietokoneita. Lääkinnälliset apuvälineet ja niiden markkinat Suomessa voidaan jakaa kahtia toisaalta kuntien terveyskeskuksien korvaamiin apuvälineisiin ja toisaalta erikoisliikkeistä hankittaviin apuvälineisiin, jotka kuluttaja itse maksaa. Tyypillisiä korvattavia apuvälineitä ovat vammautumiseen, sairauteen, tai iän tuomiin vaivoihin liittyvät välineet. Terveyskeskuksesta tai apuvälinekeskuksesta tai näiden lähetteellä saa ilman korvausta kainalosauvat, rullatuolin, kuulolaitteen tai raajaproteesin. Erikoisliikkeistä hankittavia välineitä ovat esim. silmälasit, verenpaine- ja kuumemittarit sekä monet farmaseuttiset tuotteet, jotka kuluttaja maksaa itse. Monelta osin lääkinnälliset apuvälineet ovat käyttäjälle välttämättömyyshyödykkeitä, jotka nostavat kuluttajan elämänlaatua. Jäljempänä esitetään lääkinnällisistä apuvälineistä ja niiden markkinoista kaksi erilaista toisiaan täydentävää laskelmaa: Ensimmäisenä laskelmana ovat Eurostatin tilastot ortopedisten ja lääkinnällisten apuvälineiden tuotannosta, ulkomaankaupasta ja kotimaisesta kulutuksesta laskettuna tuotanto- ja tuonti/vientihinnoin. Teollisuustilaston puute on, että se ei sisällä pieniä, alle 5 hengen yrityksiä, joita alalla on paljon. Eurostat-luokitteluun kuuluvat laitteet ovat pääasiassa korvattavia apuvälineitä. Toisen lähteen apuvälineiden kotimaisen kysynnän laskelmaan muodostaa Stakesin koostama tilasto terveydenhoidon menoista Suomessa ja siinä ryhmä lääkinnälliset laitteet. Stakesin tilaston hyödykkeet edustavat erikoisliikkeista hankittuja välineitä, suurimpana tuoteryhmänä silmälasit ja hammasproteesit, jotka kuluttajat maksavat yleensä itse. Stakesin tilastossa lääkinnällisten laitteiden menot on laskettu vähittäishintojen mukaisena, verot mukaan lukien. 32 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

34 M Euro Tuotanto (VK 23 %) Tuonti (VK 11 %) Vuosi Vienti (VK 14 %) Kulutus (VK 13 %) Kuva Ortopediset ja lääkinnälliset apuvälineet. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus Suomessa vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu%) FiHTAn lääkintälaitteiden pääryhmä ortopediset ja lääkinnälliset apuvälineet sisältää neljä tuotealaryhmää: kuulolaitteet ja sydäntahdistimet tekohampaat ja hammasproteesit ortopediset välineet ja proteesit rullatuolit ja liikunnalliset apuvälineet. Näiden laitteiden ja välineiden tuotanto Suomessa on ollut melko vähäistä, joskin alan monet palvelutoimintaa harjoittavat pienyritykset kuten hammasteknikot jäävät teollisuustilaston laskelmien ulkopuolelle. Samoin laskelmien ulkopuolelle jäävät tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen perustuvat uudet lääkinnälliset apuvälineet, jotka ovat vasta nyt laajemmin tulossa markkinoille. Valmistus kotimaassa on etupäässä ortopedisten apuvälineiden, tekonivelien sekä hammaskaluston ja rullatuolien valmistusta (kuva 2.21). Perinteisten ortopedisten ja lääkinnällisten apuvälineiden kotimainen kulutus on ollut pidemmän aikaa kasvussa ja kolminkertaistunut arvoltaan kymmenessä vuodessa. Vanhusväestön määrällinen kasvu ja uusi tekniikka tarjoavat suuret mahdollisuudet uusien tuotteiden kehittämiseen ja kysynnän kasvuun, varsinkin kun yhteiskunta korvaa Suomessa monien apuvälineiden hankinnan täysimääräisenä. Tuonti on kasvanut tasaisesti melkein vuosittain ja kulutus kotimaassa katetaan paljolti ulkomaisilla apuvälineillä. Suurelta osin tuonti on korvannut myös kotimaista tuotantoa. Suomessa valmistus on ollut melko pienimuotoista ja se on perustunut suurelta osin ulkomaisiin osiin ja komponentteihin. Myös vientitoiminta on ollut melko vähäistä ja sen pitemmän ajan trendi on laskeva (kuva 2.21). 2 Toimialan kuva 33

35 Eurostatin tilastojen mukaisia ortopedisia ja liikunnallisia apuvälineitä myytiin Suomessa vuonna 2005 yhteensä 112 miljoonan ja vuonna 2006 noin 119 miljoonan euron arvosta (tuotanto- ja tuontihinnoin). Niiden myynti on vuodesta 1995 kolminkertaistunut. Stakesin tilastojen mukaan lääkinnällisten laitteiden vähittäismyynti kuluttajalle nousi vuonna 2005 yhteensä 390 milj. euroon, kuten kuvassa 2.22 on esitetty M Euro Vuosi Kuva Kuluttajien itse maksamien lääkinnällisten laitteiden hankinta Suomessa vuosina , käyvin vähittäismyyntihinnoin. Lähde: STAKES Eurostatin ja Stakesin luvut eivät ole vertailukelpoiset, koska ne sisältävät eri hyödykkeitä, jotka on hinnoiteltu eri tavalla. Kuitenkin voimme arvioida, että kuluttajien itse hankkimiin välineisiin kului Suomessa noin kaksi kertaa enemmän rahaa kuin julkisilla varoilla tuettuihin välineisiin. Samoin voimme arvioida, että vanhenevan väestön tarpeisiin kehitettävä uusi teknologia muodostaa seuraavan suuren megatrendin, kun kotona selviytymistä pyritään edistämään. Elektroniikan ja tietotekniikan merkitys tulee kasvamaan, kun yhteydenpito- ja turvavälineet kehittyvät. Samaan aikaan lisääntyvät erilaiset kotihoitoon liittyvät mittaus-, monitorointi- ja muut diagnostiikan välineet. 34 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

36 2.7 In vitro -diagnostiikkaan liittyvät laitteet, järjestelmät, tutkimusvälineet, ja reagenssit Kuva Kuvassa on DELFIA XPress -laite, jota käytetään raskaudenaikaisten kromosomipoikkeavuuksien seulonnassa biokemiallisten markkereiden määrittämiseen. Laitteen ja siinä käytettävien reagenssien valmistaja on PerkinElmer Wallac Oy. In vitro -diagnostiikkaan (IVD) liittyvien laitteiden ja tutkimusvälineiden maailmanlaajuiset markkinat ovat hyvin suuret. The Lewis Groupin selvityksen mukaan kansainvälisten markkinoiden arvo oli vuonna 2005 yhteensä noin 20 mrd. euroa (28,6 mrd. US-dollaria). Suurimmat alan yritykset ovat yhdysvaltalaisia. Niillä on hallussaan 43 % markkinoista. Amerikkalaiset yritykset ovat laajentuneet yritysostojen avulla myös Suomeen. Suomen IVD-tutkimusvälineiden tuotanto oli vuonna 2005 noin 200 milj. euroa, joten suomalaisten yritysten hallussa oli noin prosentti maailmanmarkkinoista. 10 IVD-tutkimusvälineet ovat Suomessa merkittävä ja kasvava lääkintätekniikan pääryhmä, jonka vienti on neljännes koko lääkintätekniikan viennistä. Samansuuruinen merkitys sillä on Suomen lääkintätekniikan tuotannolle. Tuonti on täydentänyt kotimaista tuotantoa, ja kotimainen kulutus on ollut pitkään tasaisessa kasvussa (kuva 2.24). Laaja IVD-tutkimusvälineiden pääryhmä koostuu sadoista eri tuoteryhmistä ja tuhansista tuotteista, joille on yhteistä potilaiden terveydenhoitoon, ympäristöön ja elintarvikkeisiin liittyvä näytteidentutkimus, mittaus ja valvonta. IVD-tutkimusvälineet jaetaan yleensä kahteen päätuoteryhmään eli laitteisiin (devices) ja reagensseihin. Laitteet tai instrumentit voivat olla sekä suuria automatisoituja analysaattoreita, näytteenottotehtaita, tai pieniä kädessä kannettavia kertakäyttöisiä esim. verensokerin mittaamiseen tarkoitettuja välineita. Laitteilla mitataan ominaisuuksia veresta, virtsasta, solunäytteistä tms. Reagenssit ovat kulutustavaraa, joiden menekki on suuri. Siksi reagenssien osuus IVD-tutkimuksen kokonaismarkkinoista on noin 2/3 ja laitteiden myynnistä kertyy noin 1/3. IVD-välineiden ja -reagenssien menekkiä pitää yllä nykyinen terveydenhoidon hoitokäytäntö, jonka mukaan % hoitotoimenpiteistä määrätään laboratoriotestien jälkeen. 10 The Lewis Group (2005), The Value of Diagnostics Innovation, Adoption and Diffusion into Health Care. Prepared for AdvaMed, EB858F-EC9E-4FAB DABF7D2A72/0/thevalueofdiagnostics.pdf 2 Toimialan kuva 35

37 M Euro Tuotanto (VK 9 %) Tuonti (VK 9 %) Vuosi Vienti (VK 10 %) Kulutus (VK 8 %) Kuva IVD-tutkimusvälineen yhteensä. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus Suomessa vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu%) Terveyden- ja sairaanhoidon, eläinlääkinnän ja elintarvikehygienian sekä ympäristöterveydenhoidon käyttämiin IVD-tutkimusvälineisiin ja -laitteisiin kuuluu mm.seuraavia tuotteita (ks. liite 1: Terveysteknologian luokitus): elektroniset analysaattorit nesteiden ja kaasujen ja muiden näytteiden tutkimiseen kromatografit ja elektroforeesilaitteet spektometrit ja spektofotometrit muut elektroniset mitta- ja testilaitteet diagnostiikkaan ei-elektronisiset mitta-, testi- ja laboratoriovälineet sekä pipetit mikrotomit näytepalojen viipalointiin ja käsittelyyn mikroskoopit pikatestit ja testisarjat Analysaattorien ja instrumenttien tuotanto on Suomessa viime vuosien aikana ensin vähentynyt ja sitten jatkunut uudella alemmalla tasolla. Tämä on ilmeisesti johtunut yritysten uusien omistajien tuotepolitiikasta. Vastaavasti tuonti on lisääntynyt korvaten ja täydentäen kotimaista tuotantoa. Merkittävä osa tuonnista on suuntautunut jälleenvientiin. Kuluvalla kymmenluvulla laitteiden kotimainen kysyntä on laskenut, kun uusia analysaattoreita on hankittu aikaisempaa vähemmän (kuva 2.25). Suuntaus Suomessa lienee sama kuin muissa maissa, joissa laitteiden markkinat ovat menneinä vuosina supistuneet, kun uudet suuret ja tehokkaammat analysaattorit ovat tulleet markkinoille. Teknologinen muutos on erittäin nopeaa. Lääketieteen laboratorioissa käytettävistä analysaattoreista alkanut muutos jatkuu ja kehitteillä on monia testisarjoja (test-kit) potilaiden omatoimiseen diagnostiikkaan. Meneillään on myös suuri teknologinen hyppy mikromekaniikan (MEMS) ja nanoteknologian hyödyntämiseen. Oma lukunsa on nopeasti kasvava eläviin mikro-organismeihin ja DNA-tutkimukseen perustuva tutkimus ja diagnostiikka. 36 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

38 M Euro Tuotanto Tuonti Vienti Kulutus Vuosi Kuva Analysaattorit ja instrumentit. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus Suomessa vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja Eco-Intelli Kun aikaisemmin tutkittiin ehkä satoja näytteitä viikossa, nyt automaattisilla analysaattoreilla voidaan tutkia tuhansia näytteitä päivässä. Geenitutkimuksen läpimurto ja yhä useampien sairauksien tai taudinlähteiden tunnistaminen kääntää luultavasti pitkällä aikavälillä IVD-laitteiden markkinat uudelleen kasvuun. Laboratoriotestejä tekevät analysaattorit ovat tulleet entistä tehokkaammiksi ja testien yksikköhinnat ovat laskeneet. Laitteiden myynnistä saatavan tulon vähentymistä on yritetty kompensoida reagenssien myyntiä lisäämällä. Näin on käynyt myös Suomessa, jossa reagenssien tuotanto ja vienti on lisääntynyt vuodesta 1995 hyvin jyrkästi. Tällä hetkellä reagenssien valmistus on noin kaksinkertainen laitteiden valmistuksen arvoon nähden, kun vielä vuonna 2001 niiden valmistuksen suhde oli päinvastainen. Sama suuntaus on näkyvissä myös Suomen kotimarkkinoilla, joilla reagenssien myynti on liki viisinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Jos nykyinen hoitokäytäntö jatkuu, reagensseilla on hyvät markkinanäkymät tulevaisuudessakin (kuva 2.26) M Euro Tuotanto Tuonti Vienti Kulutus Vuosi Kuva Reagenssit ja antiseerumit. Tuotanto, ulkomaankauppa ja kulutus Suomessa vuosina , käyvin hinnoin. Lähteet: Eurostat ja arviot Toimialan kuva 37

39 2.8 ehealth terveydenhuollon ICT-järjestelmät Kuva Langattomuus, tietokoneiden kosketusnäytöt sekä hyvän käytettävyyden ja toimintavarmuuden omaavat terveydenhuollon sovellusohjelmistot mahdollistavat ergonomisen ja tehokkaan reaaliaikaisen hoitotiedon kirjaamisen ja saatavuuden. ehealth sisältää käsitteenä kaikki järjestelmät, joilla luodaan, tallennetaan, muokataan tai siirretään sähköisessa muodossa olevat potilastiedot, jotka välitetään potilasta hoitavalle henkilökunnalle kulloiseenkin hoitopisteeseen (point of care). ehealth sisältää myös lääkäreiden hoitotyössä keskenään käyttämät yhteydenpidon sähköiset apuvälineet sekä sairaanhoitohenkilökunnan ja potilaan yhteydenpidon, ajanvarauksen ja potilastietojen päivityksen välineet. Käytännössä on useita erilaisia tarpeita ylläpitää laajaa elektronista potilastietojärjestelmää, jonne syötetään potilaan sairaskertomus, laboratoriotutkimusten tulokset, kuvantamisen tulokset, ym. diagnostiset tulokset sekä potilaan lääkemääräykset ja apteekkien toimittamat reseptit. Verkkaisen alun jälkeen sähköisten potilastietojärjärjestelmien rakentaminen ja käyttöönotto on Suomessa edennyt aivan viime vuosina ripeästi. Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2002 päätöksen, jonka mukaan kansallinen elektroninen potilastietojärjestelmä tulee rakentaa vuoteen 2007 mennessä. Eduskunta hyväksyi vastaavan lakiesityksen joulukuussa 2006 ja sen velvoite astui voimaan vuoden 2007 alusta. Vuonna 2007 lähes kaikkien 440 kunnan terveysasemat ja kaikki 21 sairaanhoitopiiriä ja niiden sairaalat ovat hankkineet paikallisen tai alueellisen potilastietojärjestelmän. Järjestelmissä on vaihtelevasti valmiuksia. Sama käyttöönoton intensiteetti on koskenut myös yksityisiä terveyspalveluita, lääkäri- ja hammaslääkäriasemia. Integroidun potilastietojärjestelmän ydin on yksityiskohtainen sairaskertomus, johon voidaan liittää muuta elektronisessa muodossa olevaa tietoa. Stakesin julkaiseman raportin mukaan (1/2007) vuonna 2005 tällainen järjestelmä oli käytössä melkein kaikissa terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Po- 38 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

40 tilastietojärjestelmää käytettiin yhteydenpitoon e-dokumenttien avulla (teleradiologia, PACS, ereferral-kirje, tai edischarge-kirje, e-laboratoriotulokset) terveysaseman ja erikoisairaalan välillä 16 sairaalapiirissä ja 45 %:ssa terveyskeskuksista. 11 Potilaan diagnostisten tietojen vaihto uusien järjestelmien avulla on kasvanut joko suoran tiedonvälityksen tai yhteisen alueellisen tietokannan käytön avulla. Vuonna 2005 teleradiologisen tiedon (röntgenkuvat, MRI-kuvat) elektroninen välitys oli käytössä 18 sairaalapiirissä ja 29 terveyskeskuksessa. Telemaattinen laboratorio-datan siirto oli samana vuonna käytössä 19 sairaanhoitopiirissa ja 65 %:ssa terveyskeskuksista. Laajempi kuvankäsittely- ja arkistointijärjestelmä (PACS) oli vuonna 2005 käytössä tai valmisteilla kaikissa 21 sairaanhoitopiirissä. Tämä merkitsee digitaalisen kuvantamisen infrastruktuuria, joka antaa myöhemmin mahdollisuuden alueelliseen ja valtakunnalliseen yhteistyöhön. Terveyskeskuksissa ei yleensä ole omaa PACS-järjestelmää, vaan sen käyttöönotto on tapahtunut tavallisesti yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. PACSin käyttöönotto on seurannut sähköistä potilastietojen käsittelyn etenemistä ja edellyttää sen kanssa yhteensopivaa ohjelmistoa, koska järjestelmän käyttö puolestaan edellyttää sen sisältämän kuvainformaation jakelua ja lukemista loppukäyttäjien päätteiltä. Yksityisten terveydenhoitopalveluiden puolella oli vuoden 2005 lopussa käytössä yhteensä 146 erilaista PACS-järjestelmää tai sen osaa. Suunnitteilla on valtakunnallinen sähköinen reseptitietokanta (eprescription), jonka kokeilu aloitettiin vuonna 2002 ja jonka pilotointi tapahtui v Parhaillaan valtioneuvosto ja sosiaali- ja terveysministeriö valmistelevat pysyvää lainsäädäntöä, jossa tämä järjestelmä tulisi pakolliseksi osana laajempaa integroitua potilastietojärjestelmää. Järjestelmä perustuu kansalliseen reseptitietokantaan, jota Kela hallinnoi. 12 Tähänastiset tietojärjestelmäinvestoinnit hankintaan, kehitystyöhön, tiedonsiirtoon ja koulutukseen ovat olleet rahallisesti varsin mittavat. Stakesin raportin (1/2007) mukaan sairaanhoitopiireissä kustannukset ovat vuonna 2005 olleet 1 6 % vuotuisista menoista, kun mediaanikulujen osuus oli 2 %. Avohoidossa (terveyskeskukset) kustannukset ovat olleet noin 1 % perushoidon kokonaismenoista. Yksityisissä terveyspalveluissa (lääkäri- ja hammaslääkäriasemat) vuotuisista budjettimenoista on mennyt 1 3 % tietojärjestelmäinvestointeihin. Näihin tietoihin perustuen vuoden 2005 osalta voidaan arvioida, että erilaisiin ehealth-tietojärjestelmäinvestointeihin on kulunut Suomessa yhteensä 139 milj. euroa ja vuonna 2006 ehkä 3 prosenttia enemmän, noin 143 milj. euroa. Vuoden 2005 osalta noin 86 milj. euroa kului sairaanhoitopiirien tietojärjestelmiin (erikoissairaaloiden vuodeosastohoito), 43 milj. euroa vastaaviin menoihin terveyskeskuksissa ja ehkä noin 10 milj. euroa yksityisissä terveyspalveluissa. 11 Hämäläinen P & co, ehealth of Finland, STAKES reports 1/ ehealth fact sheet Finland, ehealth ERA & STAKES, March Toimialan kuva 39

41 Integroitu valtakunnallinen potilastietojärjestelmä: Suomen historian suurin terveydenhoidon järjestelmäinvestointi? Parhaillaan on valmisteilla valtakunnallinen integroitu sähköinen potilastietojärjestelmä, joka sisältää myös sähköiset reseptit ja sähköiset potilaskortit. Tämä hankinta lienee Suomen historian mittavin yksittäinen terveydenhoidon ICT-järjestelmä ja samalla merkittävä teknologinen kehityshanke. Tavoitteena on, että muutaman vuoden päästä, viimeistään vuonna 2011, Suomessa on käytössä sähköiset valtakunnalliset potilaskertomukset, joihin liittyy apteekkien reseptijärjestelmän uudistus. Parhaillaan mietitään potilastietojärjestelmän käytännön ohjeistusta sekä järjestelmää, joka mahdollisesti korvaisi vähitellen kaikki alueelliset ja paikalliset järjestelmät. Potilastietojärjestelmän on tarkoitus sisältää potilaan koko terveyshistoria, tehdyt laboratoriotestit, röntgenkuvat ja lääkitykset, jotka hoitava lääkäri saisi reaaliaikaisesti päätteelleen näkyville. Mikä on tähänastinen käytäntö kokemusten valossa? Sähköisten potilastietojärjestelmien kehittäminen on Suomessa ollut hidasta, markkinoilla on monta kilpailevaa toimittajaa ja monta yhteensopimatonta järjestelmää on yhä käytössä. Toivon mukaan uusi kehitteillä oleva järjestelmä perustuu avoimiin tekniikkoihin ja standardeihin, jolloin sen osia voidaan hankkia vähitellen kilpailuttamalla järjestelmätoimittajia ja yhdistämällä suurempaan kokonaisuuteen eri toimittajien palasia. Sähköiseen integroituun ja valtakunnalliseen potilastietojärjestelmään kuluu rahaa pitkälti yli 100 milj. euroa usean vuoden aikana. On toivottavaa, että uusi kansallinen potilastietojärjestelmä on alku, eräänlainen järjestelmäalusta, johon voivat liittyä rajapintojen kautta myös muut nykyiset tai tulevat erikoisjärjestelmät. 13 Uuteen hoitoprosessiin liittyvät myös joustavat, standardoidut tiedonsiirtojärjestelmät, jotka vapauttavat potilaan, hoitohenkilökunnan ja hoidossa käytettävän laitteiston paikkasidonnaisuudesta. Langaton ja mobiili tiedonsiirto on ollut suomalaisten yritysten vahvuus ja tämän vahvuuden hyödyntäminen olisi ensiarvoisen tärkeää. Joustavuus tarkoittaa myös sitä, että sairaalat ja hoitoyksiköt säästävät asennus- ja käyttöönottoinvestoinneissa merkittävästi. Tätä kautta laitteiden käyttöaste nousee ja potilaasta mitattavien parametrien reaaliaikaisuus kasvaa ja hoidon laatu paranee. Myös kotona hoidettavien potilaiden määrä kasvaa, ja terveyden mittaamista on pystyttävä suorittamaan kotona omatoimisesti, jolloin terveydenhoidon verkottuminen täytyy saada toimimaan koteihin saakka Lindberg Marjut, Potilastiedot eivät vielä liiku, Helsingin Sanomat Alasaarela Esko, TTT Tulevaisuuden terveysteknologiat ja järjestelmät, Tekesin teknologiaohjelman valmistelun väliraportti TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

42 2.9 Urheiluvälineet Kuva Kokonaisvaltaiseen fitness -harjoitteluun kehitetty Polar Oy:n F55 sykemittari. Oman ryhmänsä muodostavat monet urheiluun ja vapaa-aikaan liittyvät terveysvaikutteiset tuotteet, kuten harjoituksen tehokkuuden, kunnon kehityksen ja yleisen aktiivisuuden monitorointiin käytettävät puettavat mittarit (esim. sykemittarit ja muut rannetietokoneet), juoksumatot, soutulaitteet, kuntopyörät jne., joita käyttävät etupäässä terveet kunnostaan ja terveydestään välittävät ihmiset. Aktiviteetin mittausta aletetaan enenevässä määrin soveltaa myös kotona asuvien vanhusten turvaksi kehitettävissä mittalaitteissa. Vuonna 2005 urheiluvälineiden globaalit markkinat kasvoivat 2,5 %:a ja markkinoiden kokonaisarvo oli 64,2 mrd. dollaria. Vuoteen 2010 mennessä markkinoiden ennakoidaan kasvavan 72 mrd. dollariin (kasvu 12 %). Amerikan markkinoiden osuus globaaleista urheiluvälinemarkkinoista on vastaavaa suuruusluokkaa kuin lääkintälaitteillakin eli 43,3 %. 15 Urheiluvälinemarkkinat ovat erittäin fragmentoituneet, mutta tässä raportissa ei tämän tarkemmin syvennytä eri urheiluvälinesegementtien markkinakehitykseen. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2005 toimialan Urheiluvälineiden valmistus tunnusluvut Suomessa olivat seuraavat: tuotanto 177 milj. euroa, henkilöstö ja vienti 111 milj. euroa (63 % tuotannosta, vuotuinen keskimääräinen kasvu 5 %). Kuvasta 2.29 käy ilmi kuinka alan tuotanto on kohtalaisen tasaisesti kasvanut noin 6 % vuotuista kasvuvauhtia Toimialan kuva 41

43 M Euro Vuosi Tuotanto (VK 6 %) Vienti (VK 5 %) Kuva Urheiluvälineet. Tuotanto ja vienti Suomessa vuosina , käyvin hinnoin. Lähde: Tilastokeskus. (VK = vuotuinen keskimääräinen kasvu%) 42 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

44 OSA 3 Tulevaisuuden kehityspolkuja ja innovaatiohaasteita 3.1 Terveysteknologian tutkimus- ja kehitystyö Kuva 3.1. Lääkintätekniikan kehitys edellyttää usein perusteellista tutkimusta ja päällepäätteeksi pitkäaikaisia toiminnallisia ja kliinisiä testejä. Kehittäminen näin ollen on kallista ja aikaa vievää. Lääkintätekniikan laitteiden ja järjestelmien kehitystyö on kallista ja aikaa vievää. Osa tästä johtuu tekniikasta itsestään, sillä perusteknologian kehittämiseen ja edelleen uusien ja monimutkaisten teknisten ongelmien ratkaisuun menee parhaimmillaankin monia vuosia. Mikromekaniikan (MEMS) kehitystyössä on havaittu, että tutkimuksen aloituksesta uuden tuotteen markkinoille tuloon menee keskimäärin 17 vuotta. Nanoteknologiassa aikaa kuluu luultavasti vielä enemmän. Myös muissa biotekniikan yrityksissä suunniteltua pidemmät kehitysajat ja vaadittavat panostukset ovat yllättäneet. Osa haasteista liittyy terveydenhoidon laitteille asetettaviin kliinisiin turvallisuusvaatimuksiin ja väitetyn hyödyn osoittamiseen viranomaisille ja potentiaalisille asiakkaille. Kun yritys päättää kehittää uuden tuotteen tai jär- 3 Tulevaisuuden polkuja ja innovaatiohaasteita 43

45 jestelmän, sen tulee pystyä tekemään valinta eri tavoitteiden välillä. Esimerkiksi jos tehdään hyvinvointiteknologian tuotetta suoraan kuluttajille, kuten ohjelmistoa painonhallintaan tai sykemittaria, voidaan tekninen testaus tehdä helposti. Kliinistä verifiointia ei tarvita, ja asiakasedun osoittaminen on suhteellisen halpaa. Mutta implantoitavan anturin tekemiseen tarvitaan paljon aikaa ja rahaa teknisen toimivuuden osoittamiseksi. Kliinisen toimivuuden ja vaikuttavuuden osoittamiseen tarvitaan kymmenkertainen määrä rahaa. Kun toimivuus ja vaikuttavuus on demonstroitu, on vastassa Kela: onko kliininen etu niin merkittävä, että tuote on korvattavaksi? Toisin sanoen, lääkintäteknologiaa ja sen tuotteita kehittävän tutkimusryhmän ja yrityksen on nähtävä koko rahoitusta vaativa putki jo alkuvaiheessa. 16 Odotettavissa olevista vaikeuksista huolimatta kehitystyössä on tavoitteiden oltava korkealla, jos halutaan menestyä kotimaassa ja kansainvälisesti. Käytäntö on osoittanut, että erityisesti järjestelmien kehittämisessä on vielä paljon tehtävää. Asiakkaille yksi suurimmista haasteista tänä päivänä on eri tietojärjestelmien integrointi toisiinsa. Tietojärjestelmien kehittäjien tulisi vastuullisesti hyödyntää avoimia tekniikoita (esim. avoin ohjelma-alusta Linux, johon Yhdysvaltain terveyshallinto on päätynyt) ja avoimia rajapintastandardeja, jotta eri laitteet ja järjestelmät saataisiin helposti liitettyä toisiinsa. On nähtävissä, että tulevaisuudessa niin Suomessa kuin muuallakin bisneslogiikka muuttuu: raha tehdään erikoissovelluksilla eikä järjestelmillä. Jos avoimuus lisääntyy, myös pienet yritykset joita alan yrityksistä on valtaosa pääsevät tekemään niihin osia yhteistyössä suurten yritysten kanssa. Nykyisillä markkinoilla suuret kansainväliset laajan tuotevalikoiman tarjoavat yritykset dominoivat markkinoita ja pienten markkinoilla toimivien yritysten elintila on ahdas. 17 Lääketieteellinen ja lääkintäteknologian tutkimus etenevät koko ajan. Kehitysputkessa on koko ajan monia uusia, mullistavia ja vähemmän mullistavia tekniikoita, joiden levitessä käyttöön diagnostiikka-, mittaus- ja hoitokäytännöt muuttuvat. Koululääketiede, eli hoitokäytännöt ja prosessit samoin kuin hoidon ja mittauksen tarpeet, muuttuu monesti nopeammin kuin pystytään ennakoimaan. Tässä muutamia esimerkkejä siitä miten potilaiden tutkimusmenetelmät, ympäristöterveydenhoidon tarpeet ja lääkärin työnkuva muuttuvat: 1. Uusista kuvausmenetelmistä tulee arkipäivää. Kun MRI- eli magneettikuvauslaitteet olivat 1980-luvulla uusia, Suomessa arvioitiin tarvittavan yhteensä viisi laitteistoa. Vuoteen 2003 mennessä MRI-laitteita oli hankittu jo yli 100 kappaletta, ja monia sen jälkeenkin. Tarkoista MRI-laitteista on tullut kuvantamisen perusvälineitä Suomessa ja ne ovat muuttaneet hoitokäytäntöä Ympäristömittaukset nopeutuvat ja tarkentuvat. Ympäristöterveydenhuollossa tehdään mittauksia mm. radioaktiivisesta laskeumasta ja cesiumin kertymisestä elintarvikkeisiin, mm. syötäviin sieniin. Kun Ukrainassa Tšernobylin ydinvoimala räjähti ja radioaktiivinen saaste levisi pohjoiseen, cesium-jäämien mittauksia voitiin tehdä Suomessa vain parissa laboratoriossa. Nyt vastaavia cesium-arvoja voidaan mitata noin 40 laboratoriossa ympäri Suomea, mikä on tehnyt mittauksista rutiinitoimenpiteen ja lisännyt tietoa ympäristöterveydestä Alasaarela Esko, TTT Tulevaisuuden terveysteknologiat ja järjestelmät, Tekesin teknologiaohjelman valmistelun väliraportti Ruokatorstain Sieni-artikkeli, Helsingin Sanomat TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

46 3. Tekoäly tunkee lääkärin vastaanotolle. Älykkäät itseoppivat diagnostiikkajärjestelmät ovat vähitellen tulossa markkinoille lääkärien avuksi. Yhdysvalloissa on hyviä kokemuksia itseoppivasta diagnoosijärjestelmästä. Potilaan tullessa sairaalaan sairaanhoitaja kyselee ensin potilaan oireet ja syöttää vastaukset tietokoneelle, joka antaa esim. kolme mahdollista diagnoosivaihtoehtoa. Potilas menee näiden tietojen kanssa lääkärin vastaanotolle, jossa tehdään lopullinen ja tarkempi diagnoosi hoitoa varten. Tekoäly nopeuttaa ja helpottaa lääkärin työtä Terveydenhoitojärjestelmän innovaatiot ja niiden merkitys Kuva 3.2. Teknologia auttaa terveydenhuollon prosessien kehittämisessä: Lääkäri tai hammaslääkäri voi pian laatia reseptin sähköisesti ja siirtää sen suoraan valtakunnalliseen reseptikeskukseen. Kun potilas menee noutamaan lääkettä, apteekki ottaa yhteyden reseptikeskukseen ja hakee sieltä tiedot potilaalle määrätystä lääkkeestä. Reseptikeskusjärjestelmään luodaan myös katseluyhteys, jonka kautta potilas voi omalta kotikoneeltaan katsoa tietoja hänelle kirjoitetuista resepteistä ja niillä toimitetuista lääkkeistä. 18 Terveydenhoidossa ei saada suurta edistystä aikaan, monesti tuskin mitään pientäkään, puuttumatta Suomen terveydenhoidon rakenteisiin ja prosesseihin. Rakenteissa suuri haaste on terveydenhoidon kahtiajako perusterveydenhoitoon ja erikoissairaanhoitoon. Suomessa olisi tällä hetkellä kysyntää uusien palvelukonseptien innovaatioille. Toisaalta terveydenhoidon palveluissa noudatettavilla prosesseilla, joiden mukaan potilasta hoidetaan ja terveydenhoidon henkilökunnan työ etenee, on suuri merkitys. Terveydenhoidon teknologia ei pysty niinkään ratkaisemaan vakiintuneen hoitoprosessin ja sen kustannusrakenteisiin liittyviä ongelmia. Sen sijaan terveydenhoidon teknologia voi tuottaa itse prosessin muutokseen tarvittavia teknologioita, edesauttaa uusien tehokkaampien prosessien syntyä ja käyttöönottoa. 18 Sähköinen lääkemääräys käyttöön ensi vuonna, Kela tiedottaa , 3 Tulevaisuuden polkuja ja innovaatiohaasteita 45

47 Suuret institutionaaliset terveydenhoidon yksiköt, tyyppiesimerkkinä erikoisairaanhoidon sairaalat, on kukin rakennettu jonkun tietyn vuosikymmenen terveydenhoidon prosessikaavion mukaan. Vanhimmat ehkä edustavat 60-luvun sairaaloita ja hoitokäytäntöä, uudemmat ehkä 70-, 80- tai 90-luvun käsityksiä siitä, miten potilaita hoidetaan tehokkaasti sairaalaympäristössä ja mitä eri tutkimuksen ja hoidon vaiheita sekä laitteita se edellyttää. On osoittautunut hankalaksi istuttaa vanhaan muottiin uusia tehokkaita prosesseja, jotka ovat tätä päivää. Jos uusia tehokkaita hoitoprosesseja halutaan juurruttaa, monesti on parempi rakentaa uusi sairaala kuin jatkaa vanhan ylläpitämistä. Uuden sairaalainfrastruktuurin rakentaminen maksaa arvioiden mukaan vain 1,5 kertaa samaisen laitoksen vuotuiset käyttömenot. Kun uusi rakennus optimoidaan modernin prosessin mukaiseksi, saavutetaan myös huomattavat säästöt käyttömenoissa vanhaan verrattuna turhan työn ja odottelun jäädessä pois. Nykysairaaloista tehdäänkin enenevässä määrin muuntumiskykyisempiä rakenteiltaan, jotta tulevaisuudessa ei koko rakennusta tarvitsisi uusia, kun hoitoprosessit muuttuvat. Suomen terveydenhoidon menojen osuus bkt:sta on 8 % (v. 2006), mikä on kansainvälisesti alhainen luku. On sanottu, että suhteellisen alkaiset kustannukset johtuvat terveydenhoitohenkilökunnan alhaisista palkoista. Niinkin voi olla, mutta henkilökunnan työpanoksen tehostamisen ja potilaiden palveluiden parantamisen pitäisi lähteä liikkeelle uusista moderneista hoitoprosesseista. Kun tähän hoitoprosessiin yhdistyvät modernit lääkintätekniikan laitteet ja järjestelmät, yhteiskunnan saamat hyödyt ovat ilmeiset. Olisi myös toivottavaa, että prosessissa voidaan mitata saavutettuja tuloksia (tuottavuutta, terveyttä), ei vain käytettyjä panoksia. Kuvaavaa nykyajalle on, että lääkärien ja hoitajien ajankäyttö on suuri ongelma, johon oikein suunniteltu ja toteutettu teknologia sekä uudet prosessit voisivat tarjota ratkaisuja. Esim. Pohjois-Karjalan keskussairaalassa (PK- KS) 40 % lääkärien ajankäytöstä liittyy teknologiaan ja 10 % ajankäytöstä liittyy teknologisten ongelmien ratkaisemiseen. PKKS:ssa olisi tarvittu (2003) lähes 8 lääkärin virkaa pelkästään teknologisten ongelmien ratkaisuun. 19 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa (HUS) on puolestaan havaittu, että 20 % hoitajien ajasta menee muuhun kuin hoitotyöhön Alasaarela Esko, TTT Tulevaisuuden terveysteknologiat ja järjestelmät, Tekesin teknologiaohjelman valmistelun väliraportti TV2 Uutisraportti HUSin sairaaloista, TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

48 3.3 Terveysteknologian ennakointeja Kuva 3.3. Kansalainen voi oikeilla valinnoillaan vaikuttaa terveydentilaansa päivittäin. Tämän takia potilaan parempi informoiminen hoidon tavoitteista hoidon seurannassa käytettävistä mittauksista johtaa parempiin hoitotuloksiin ja vähentyneeseen terveyspalveluiden kysyntään. Sähköisten, vuorovaikutteisten palveluiden avulla potilas pääsee esimerkiksi lukemaan omia sairauskertomustietojaan ja toisaalta potilaan omat mittaukset voidaan välittää helposti terveydenhuollon ammattilaiselle. Potilaille voidaan myös tarjota heidän terveyttään edistäviä tietopalveluita ja näin vähentää vastaanottokäyntien tarvetta, lääketieteellinen johtaja, Jari Forsström WM-datasta sanoo. 21 Terveydenhoidon kehittyminen on pitkällä aikavälillä ollut ihmiskunnan suuria saavutuksia, alkaen lapsikuolleisuuden vähenemisestä, antibioottien käyttöönotosta päätyen uusiin kehittyneisiin tutkimus- ja hoitomenetelmiin. Terveysteknologialla, erityisesti lääkintälaitteilla ja lääkkeillä, on ollut tässä keskeinen vaikutus, ja näin näyttää olevan tulevaisuudessakin. Suomessa huomattavia haasteita asettaa vuoden aikavälillä suuren 40-luvun lopussa syntyneen ikäluokan vanheneminen ja vanhusväestön lisääntyminen. Amerikkalainen Battelle Institute ja sen kansalliset tutkimuslaitokset ovat olleet keskeisesti mukana uuden teknologian kehitystyössä, instituutti on yksi tärkeimpiä teknologiaa ennakoivia tutkimuslaitoksia. Seuraavassa Battellen ennakointeja kuluvalle ja tuleville vuosikymmenille ( Vuoteen 2010 mennessä on esitetty toteutuvaksi useita terveyteen ja kotiin liittyviä asioita, jotka kehitystrendeinä parhaillaan vaikuttavat meidänkin elämäämme: Kotien hengitysilma paranee ja hengitysvaivat helpottavat tehokkaamman ilman suodattamisen avulla. Tohtori on aina läsnä: Kotona tehtävä terveydentilan tarkastus ja hoito lisääntyvät, kun terveystietoiset kuluttajat hankkivat itselleen erilaisia terveyttä edistäviä tai sitä monitoroivia testaus- ja valvontalaitteita. 21 WM-data määrittelee terveydenhuollon sähköisen asioinnin ja interaktiivisten verkkopalveluiden ratkaisun, , PressReleaseDocument.asp?id=603 3 Tulevaisuuden polkuja ja innovaatiohaasteita 47

49 Kotiturvallisuus lisääntyy: Uudet kotien tarkkailulaitteet ja sensorit lisääntyvät, hälyttävät vaaroista ja muistuttavat mahdollisista ongelmista, kuten hellan ja silitysraudan päälläolosta. Lapsentekoiässä oleva baby boomer -sukupolvi, jolla on varallisuutta sekä ulkonäköön ja terveyteen liittyviä ambitioita, kuluttaa yhä enemmän rahaa itseensä; kuntopyörään, hampaiden valkaisuun, ihon nuorentamiseen ja kauneusleikkauksiin. Veden laadusta tulee ylellisyyttä: Yhä enemmän rahaa käytetään puhtaan veden hankkimiseen ja aikaansaamiseen ja samalla pyritään ehkäisemään huonolaatuisen veden terveysvaikutuksia. Puhtaus on puoli ruokaa: Bakteerien ehkäisemisestä kotiympäristössä joko puhdistustoimin tai steriilien materiaalien valinnalla tulee entistä tärkeämpää. Vuoteen 2012 ulottuvassa ennakoinnissa nähdään henkilökohtaisen terveydenmonitoroinnin ja hoidon (Personalized health monitoring and care) olevan kymmenen merkittävimmän innovaation joukossa. Virtuaalisessa kotiympäristössä tehtävä terveystarkastus tulee todelliseksi, kun kuluttajat vaativat laatua, mukavuutta, nopeutta, helppokäyttöisyyttä ja yksityisyyttä terveydentilan monitoroinnissa. Verenkierron, sydämen ja munuaisten testaukset tulevat yhtä helpoiksi kuin raskaustestit tänään. Voit välittää internetin kautta testitulokset lääkärillesi, joka kertoo sinulle tarvittavat toimenpiteet. Tai lääkäri voi lähettää lääkintäauton ammattilaisten kera kotiisi hoitamaan monimutkaisempia testejä ja toimenpiteitä. Vuoteen 2020 mennessä nähdään genetiikkaperustaisen lääkinnän ja terveydenhoidon (Genetic-based medical and health care) nousevan. Se on tulevien strategisten teknologioiden listan kärjessä. Vuoteen 2020 mennessä tullaan näkemään rajähtävä kasvu teknologioissa, jotka perustuvat geneettiseen tutkimukseen ja antavat mahdollisuuden havaita ja korjata monia geneettisperäisiä tauteja ennen kuin niiden haitalliset vaikutukset tulevat näkyviin. Laaja valikoima uusia genetiikkaan perustuvia lääkkeitä tulee markkinoille seuraavan 20 vuoden aikana, mikä johtaa oireiden hoitoon ja ennaltaehkäiseviin toimiin. Näiden lääkkeiden sovellusalueet ovat laajoja, kuolemaan johtavista taudeista ja psykologisista häiriöistä aina kosmeettisiin ongelmiin saakka. Mikä ihmeellisintä, jotkut hoidot personoidaan vastaamaan yksilön tarpeita ja hänen geneettistä rakennetta. Entä miltä näyttää terveysteknologian tulevaisuus 75 vuoden tähtäimellä? Kun Battelle Institute täytti 75 vuotta, se teki ennakoinnin seuraavien 75 vuoden tulevista merkittävistä tieteen ja teknologian läpimurroista, joilla tulee olemaan käänteentekevä vaikutus eri aloilla. Battellen listalla vuosille nousi kärkeen terveysteknologiassa tapahtuva kehitys, edistyksellinen terveydenhoito, mukaan lukien diagnostinen teknologia ja hoitoteknologia. Battellen listalle kuuluivat biosensorit sekä siviili- että sotilasovelluksiin, rokotteet, kotien lääkinätekniikan laitteet, ja nikotiiniriippuvaisten tupakoitsijoiden lääkintä. 48 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

50 OSA 4 Menestyksen perustana teknologiakehitys ja yhteistyö 4.1 Kansalliset tutkimus- ja teknologiaohjelmat FinnWell-ohjelma Ohjelman tavoitteena on parantaa terveydenhuollon laatua ja tuottavuutta sekä edistää alan yritystoimintaa ja vientiä. Ohjelman lähtökohta on, että teknologia parantaa terveyspalvelujen laatua ja tuottavuutta vain jos samanaikaisesti kehitetään uusia toimintatapoja. FinnWell on yksi Tekesin kaikkien aikojen laajimmista teknologiaohjelmista. Kokonaislaajuudeltaan 150 miljoonan euron ohjelmasta Tekesin osuus on noin puolet ja osallistujien osuus puolet. FinnWell keskittyy ohjelman loppukauden ajan terveyden edistämiseen ja kansalaiskeskeisen palvelutoiminnan kehittämiseen. Uusia tutkimusprojekteja hyväksytään mukaan vain tällä teemalla. Yritykset voivat jättää hakemuk- 4 Menestyksen perustana teknologiakehitys ja yhteistyö 49

51 sia laajemmin, mutta myös niiltä toivotaan terveyden edistämiseen tähtääviä projekteja. Perinteisten tuotekehityshankkeiden rinnalle kaivataan myös palvelukonseptien kehittämistä. Lisäksi kansainvälistä yhteistyötä korostetaan ja kannustetaan. Lisätietoa Kalevi Virta Ohjelman koordinaattori puh Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä (valmisteilla) Tekes on käynnistänyt, kansallisen tarpeen pohjalta ja myös FinnWell-ohjelman systemaattisen väliarvioinnin tulosten perusteella, uuden teknologiaohjelman valmistelun. Sen keskeinen lähtökohta on uudistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen innovaatiotoimintaa. Ohjelman tavoitteet nivoutuvat läheisesti hallitusohjelman tavoitteisiin, muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluinnovaatiohankkeeseen, terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan ja palvelurakenneuudistukseen. Sisällöllisenä tavoitteena on parantaa julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevien palvelujen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta sekä lisätä yritysten liiketoimintamahdollisuuksia alalla. Keinoina ovat asiakaslähtöiset yhteistyön ja toiminnan mallit ja prosessit ja niitä tukevat sähköiset palvelut. Projekteissa tultaneen hyödyntämään merkittävässä määrin tietotekniikkaa (vrt. ehealth). Lisätietoa Sosiaali-_ja_terveyspalvelut/fi/etusivu.html Terveyden ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Valtion tiede- ja teknologianeuvoston aloitteesta Suomeen on rakenteilla viisi eri toimialojen strategisen huippuosaamisen keskittymää (SHOK). Keskittymät tarjoavat huipputason tutkimusyksiköille ja tutkimustuloksia hyödyntäville yrityksille uuden keskinäisen yhteistyömuodon, kiinteämmän ja pysyvämmän kuin perinteiset kansalliset teknologiaohjelmat. Keskittymien on tarkoitus olla sovelluslähtöisiä ja monitieteisyyttä tukevia. Uudella toimintatavalla voidaan vaikuttaa tutkimuksen nykyisten ja uusien rahoitus- ja henkilöresurssien sekä muiden resurssien kohdistamiseen liiketoiminnan kannalta tärkeisiin kohteisiin. Keskittymiä valmistellaan ensi vaiheessa seuraaville aihealueille: energia ja ympäristö metallituotteet ja koneenrakennus metsäklusteri terveys ja hyvinvointi tieto- ja viestintäteollisuus ja siihen liittyvät palvelut Terveyden ja hyvinvoinnin toimialan huippuosaamisen keskittymän valmistelutoimista vastaa Tekes. Terveysteknologian Liitto ry, FiHTA, osallistuu jäsenyrityksineen tavoitteena olevan klusterin sisällön määrittelyyn ja tutkimusaiheiden priorisointiin. 50 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

52 Huippuosaamisen keskittymien valmistelutyö alkoi keväällä 2007 ja terveysteknologian osuuden koostaminen käynnistyi niistä viimeisenä. Tekesin selvitysmiehen professori Niilo Saranummen suorittamien tunnustelujen ja yrityshaastattelujen pohjalta aihefokusointia ja kehityspotentiaalia on haettu kolmelta aihealueelta: ikääntyvien terveys ja hyvinvointi toimintakyky, ravitsemus, lääkehoito, kotona pärjääminen, omatoimisuuden tukeminen, palvelut ja teknologiat Yksilöllinen diagnostiikka ja hoito lääkkeet, teknologiat, lääketieteen, biologian, elektroniikan ja muiden teknologioiden integroituminen Terveyden edistäminen ja hyvinvointi elintavat, liikunta, ravinto, palvelut ja teknologiat. Toimialan huippuosaamisen keskittymille haetaan syksyn 2007 työpajojen ja tiukan fokusoinnin avulla terävää, kansainvälisesti korkeatasoista osaamisprofiilia ja työohjelmaa. Osapuolten sitoutuminen mahdolliseen uuteen yhteistyöorganisaatioon sekä sen hallinnollisesta muodosta sopiminen jää vuoden 2008 puolelle. Lisätietoa Asumisen ratkaisut Omatoimisuus ja toimintakyky Konseptointi (arvoverkot, PPP, näyttö) Asumisen ja arjen palvelut Elämäntapahallintapalvelut Ikääntyvien hyvinvointi ja terveys Terveyspalvelut Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kuntoutuspalvelut Työterveyspalvelut Turvallisuus Kuntoilu (liikunta) Henkinen hyvinvointi Muut elämäntapatekijät Ravinto / Elintarvikkeet Mittaaminen Yksilöllinen diagnostiikka ja hoito Lääkitys / Lääkkeet IVD Kuvantaminen Systeemibiologian menetelmät Kuva 4.1. Terveyden ja hyvinvoinnin toimialan huippuosaamisen keskittymän hahmoteltu strateginen tutkimusagenda. 4 Menestyksen perustana teknologiakehitys ja yhteistyö 51

53 4.2 Teollisuuden yhteistyön alustoja EU:ssa Terveysteknologian teollisuuden järjestöjen verkosto Eurooppalaisella terveysteknologian teollisuudella on tiheä ja kaikki sen osatoimialat kattava edunvalvonta- ja standardisointiorganisaatioiden verkosto - merkittävimpänä radiologian, IT- ja laiteteollisuuden COCIR, diagnostiikkasektorin EDMA ja mm. kauppatilastoja ylläpitävä EUCOMED sekä standardisointiin keskittyvä EUROM VI. Kuva 4.2. Terveysteknologia-alan teollisuuden järjestöt EU-vaikuttaminen, standardisointi ja muu kansainvälinen yhteistyö. Lyhenteiden selitykset: ANSI= American National Standards Institute, ITU = International Telecommunication Union, IEC = International Electrotechnical Commission, ISO = International Organization for Standards, EICTA = European Information & Communications Technology Industry Association, ETSI = European Telecommunications Standards Institute, COCIR = The European Coordination Committee of the Radiological, Electromedical and Healthcare IT Industry, COCIR HITC = COCIR Health IT Committee, COCIR TRAC = COCIR Technical and Regulatory Affairs Committee, COCIR EAC = COCIR Economic Affairs Committee, EDMA = European Diagnostic Manufacturers Association, Eucomed = European Association for Medical Technology Industry, Sailab=Laboratorio- ja terveydenhuoltoalan tavarantoimittajien yhdistys, EUROM VI = European Federation of Precision Mechanical and Optical Industries Medical Technology, CEN/CENELEC = European Committee for Electrotechnical Standardization, SFS = Suomen Standardisoimisliitto, MetSta = Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry, SESKO = Sähkö- ja elektroniikka-alan standardisointijärjestö, YTL = Yleinen Teollisuusliitto, IHE = Integrating the Healthcare Enterprise, Continua Health Alliance = joint effort of telehealth companies to establish a system of interoperable personal telehealth solutions, HL7 Finland = suomalaisten yritysten ja terveydenhuollon yksiköiden perustama yhdistys, jonka tavoitteena on edistää terveydenhuollon järjestelmäintegraatiota, DIMES = Digital Media Service Innovations, STeHS = Suomen Telelääketieteen ja ehealth Seura, Tekes = Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, Sitra = Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Finpro = kansainvälisen kasvun osaaja, TRIO = Teknologiateollisuuden kansallinen kehittämisohjelma TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

54 Organisaatioiden perinteisinä tehtävinä on määräysten valmistelun seuranta ja ennakoiva vaikuttaminen EU:n komission ja parlamentin työskentelyyn sekä luonnollisesti alan tekniseen standardisointityöhön. Myös vastaavien kansainvälisten yhteyksien ylläpitäminen on eurooppalaisille liitoille tärkeää sen vuoksi, että alan tuotannosta menee joka tapauksessa yli puolet globaaleille markkinoille. Huipputeknologiaa edustavalla alalla tuotekehityksen syklit ja koko innovaatioprosessi kiihtyvät jatkuvasti. Vaikka periaatteessa innovaatiomahdollisuuksia on lähes rajattomasti terveysteknologian alalla, eurooppalainen teollisuus kilpailee rajusti uusista markkinavaltauksista amerikkalaisten ja aasialaisten yritysten kanssa. Niin tuotekehityksessä kuin standardisoinnissa useampien eri EU-maiden yritysten saumaton yhteistyö ja yhteisen edun hakeminen on eräs tärkeimmistä onnistumisen edellytyksistä. Tämä onkin lisännyt teollisuuden liittojen merkitystä välittäjänä ja yhteistyön paikkana. Suurimmat haasteet tulevat T&K-alueilta, joilla tietotekniikkaa ja tietoliikennetekniikkaa (ICT) sovelletaan innovatiivisiin terveydenhuollon laitteisiin, järjestelmiin tai palveluihin. Tätä aluetta kutsutaan yleisesti nimillä ehealth tai Health IT. Niinpä myös yksi FiHTAn eurooppalaisen järjestön COCIR:in aktiivisimmista ryhmistä vaikuttaa Health IT -alueella (HIT-komitea). COCIRin yhtenä tärkeimmistä vaikuttamisen alueista tänä päivänä on järjestelmien välisen integroitavuuden edistäminen mm. sponsoroimalla IHE Europen toimintaa. EUREKA tuotekehityksen yhteistoimintaverkosto Harvan suomalaisen terveysteknologian pk-yrityksen resurssit riittävät lähtemään jäljempänä kuvattaviin EU:n tutkimuksen suuriin puiteohjelmiin. Jos yritys on muutenkin lähempänä tuotteistamista (esim. soveltamalla jo olemassa olevaa teknologiaa) ja suunniteltuun kehityshankkeeseen löytyy partnereita muista Euroopan maista, on EUREKA-hanke usein varteenotettava vaihtoehto. EUREKAn yhteistoimintaverkosto tarjoaa rahoitusta enimmäkseen markkinaorientoituneille, suhteellisen pienille tuotekehitysprojekteille. Hankkeiden tarkoituksena on tuotteistaa lyhyehköllä aikajänteellä kilpailukykyisiä tuotteita maailmanmarkkinoille. EUREKA on itsenäinen aloite, joka ei kuulu EU:n tutkimuksen puiteohjelmien piiriin. EUREKAn jäseninä on 37 Euroopan maata. EUREKA-projekteissa osallistujia tulee olla vähintään kahdesta eri jäsenmaasta. EUREKAn hakemusprosessi on nopea ja selkeä. Rahoitus tulee osallistuville yrityksille suoraan oman maan kansalliselta koordinaattorilta, joka Suomessa on Tekes. EUREKA ei myöskään määrittele tai priorisoi haettavaksi kelpaavia aiheita tai teknologioita, mikä onkin usein suurempien EU:n tutkimusohjelmien haittapuolena. Viime vuosina on EUREKAn rahoituksen tuella toteutettu huomattava määrä terveydenhuollon tietotekniikan tuotteistamishankkeita. Myös useita suomalaisia terveysalan toimijoiden hankkeita on ollut menestyksekkäästi mukana. Tuotteita on kehitetty niin biotekniikan, sähköisten lääkintälaitteiden, vanhusten IT-apulaitteiden ja fitness-kuntolaitteiden sovelluksiin. Lisätietoa 4 Menestyksen perustana teknologiakehitys ja yhteistyö 53

55 Eurostars Eurostars on uusi EUREKAn käynnistämä hankemuoto, joka tarjoaa tutkimusta ja kehitystä tekeville pk-yrityksille yhteensä 400 miljoonaa euroa julkista rahoitusta kuuden vuoden aikana. Ensimmäisellä arviointikierroksella arvioidaan mennessä lähetetyt hakemukset. Eurostarsin tavoitteena on tehdä yrityksistä kansainvälisesti kilpailukykyisiä oman sektorinsa johtajia. Ohjelma kannustaa yrityksiä ottamaan rohkeasti vetovastuun innovatiivisista kansainvälisistä yhteishankkeista. Eurostars-projekteja rahoittavat kansalliset rahoitusorganisaatiot ja Euroopan komissio yhdessä. Tekes rahoittaa projektien suomalaisia osallistujia viidellä miljoonalla eurolla vuodessa Eurostars-projektien vetäjinä ovat pienet ja keskisuuret kasvuyritykset, jotka investoivat vähintään kymmenen prosenttia liikevaihdostaan tai henkilöresursseistaan tutkimukseen ja kehitykseen. Siksi Eurostars soveltuu hyvin tutkimus- ja tuotekehitysintensiivisille terveysteknologia-alan yrityksille. Projektiryhmässä tulee olla osallistujia vähintään kahdesta Eurostarsissa mukana olevasta maasta. Yritykset vastaavat vähintään puolesta projektikustannuksista. Yritykset voivat lähettää hakemuksia Eurostars-ohjelmaan miltä tahansa aihealueelta. Hyväksytyt projektit käynnistyvät nopeasti, kun kaikkien projektiosallistujien julkinen rahoitus on varmistettu ja rahoituspäätökset tehdään samanaikaisesti. Projektit ovat kestoltaan enintään kolmivuotisia ja niiden tulosten odotetaan olevan markkinoilla parissa vuodessa projektin päätyttyä. Markkinalähtöisissä Eurostars-projekteissa pk-yritykset kehittävät tuotteita, prosesseja ja palveluita yhdessä tai yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden ja/tai suurten yritysten kanssa. Eurostarsin myötä tutkimus- ja kehitysprojektien tuloksista syntyy aiempaa nopeammin yritysten liiketoimintaa. Lisätietoa Kasvu ja hyvinvointi EU:n strategisena tavoitteena Terveydenhuollon kehittämisellä on vahva poliittinen tuki Euroopassa. Euroopan yhteiskunnan, kansalaisten ja elinkeinoelämän hyvinvoinnin ja taloudellisen kasvun varmistaminen on yksi EU:n tärkeimmistä poliittisista tavoitteista. Sen saavuttamisen strategiana on EU:n komission puheenjohtajan Barroson uudelleen vauhdittama Lissabonin strategia. Euroopan innovaatiokyky ja kansainvälinen kilpailukyky ovat vakavasti uhattuna. Syynä ei ole pelkästään Aasian talouskasvu, vaan myös se, että juuri Eurooppaan iskee pahiten suurten ikäluokkien vanheneminen ja osaavan, korkeasti koulutetun työvoiman puute. Aho report, Esko Ahon johtaman asiantuntijaryhmän laatima raportti Creating an Innovative Europe määrittelee eurooppalaisen innovaatioprosessin pääelementit ja sisältää lisäksi olennaisia terveysteknologioiden kehitykseen liittyviä näkökulmia TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

56 i2010 A European information society for growth and employment i2010 on Euroopan komission kehitystrategia-aloite, jossa määritellään tietoyhteiskunnan ja audiovisuaalisen viestinnän poliittiset suuntaviivat. Tämän uuden kokonaisvaltaisen lähestymistavan tavoitteena on erityisesti osaamisen ja innovoinnin edistäminen kasvun tukemiseksi sekä useampien ja entistä parempien työpaikkojen luominen. eten Euroopan tietoyhteiskunnan palvelujen kehitysohjelma Vuonna 2006 päättyi eten-ohjelma, joka vauhditti ns. epalvelujen kehittämistä. Sen teemoja olivat: egovernment, ehealth, einclusion, elearning, Services for SMEs and Trust & Security. Samat teemat säilytettiin CIP-ohjelmassa. Kyseinen eten-ohjelma rahoitti 30 ehealth-alueeseen liittyvää projektia. Projektien saama rahoitus oli tyypillisesti 1 milj. euron luokkaa. Lisätietoja linkistä: Kilpailukyvyn ja innovaatioiden puiteohjelma (CIP) Uusin EU:n tavoiteohjelma, joka tukee Lissabonin strategian toteuttamista, on CIP Competitiveness and Innovation Framework Programme. Sen rahoitus on vuosille , yhteensä milj. euroa. Ohjelmassa yhdistetään joukko jo olemassa olevia EU-ohjelmia tai niiden osia. Ohjelma tukee erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten yrittäjyyttä ja innovatiivisia pilottiprojekteja, joissa hyödynnetään laaja-alaisesti ICT-teknologioita. CIP-ohjelman lukuisten aiheiden lisäksi tarkoituksena on myös integroida useamman Euroopan maan terveydenhuoltojärjestelmiä toisiinsa päivystyksen ja lääkemääräysten osalta. CIP-ohjelmassa on kolme erillisohjelmaa. Yrittäjyys-ja innovaatio-ohjelma Budjetti 2,17 miljardia euroa (josta 430 miljoonaa euroa varattu ekoinnovaatioihin) Edistää pk-yritysten perustamista, kasvua ja innovaatiotoimintaa MAP, kuudennen puiteohjelman tutkimus ja innovaatio-erillisohjelma (mm. IRC-toiminta, muut innovaatiotoiminnan tukitoimet), Euroopan investointirahaston välittämät lainat ja takuut ICT-politiikkaa tukeva ohjelma Budjetti 730 miljoonaa euroa Edistää ICT-tuotteiden ja -palvelujen sisämarkkinoita ja ICT:n laaja-alaista hyödyntämistä (eten, econtent, econtent) Euroopan älykäs energiahuolto-ohjelma Budjetti 730 miljoonaa euroa Edistää energiatehokkuutta ja uusien ja uusiutuvien energialähteiden kehittämistä Älykäs energiahuolto-ohjelma Kuva 4.3. Kilpailukyvyn ja innovaatioiden puiteohjelman (CIP) sisältö. 4 Menestyksen perustana teknologiakehitys ja yhteistyö 55

57 4.4 Terveysteknologian aihekokonaisuus ehealth Terveydenhuoltojärjestelmän kehittämistarpeiden tyydyttäminen on synnyttänyt ehealth liiketoiminnasta kolmannen keskeisen terveysteknologialiiketoiminta-alueen lääke- ja lääkintälaiteteollisuuden rinnalle. ehealth-järjestelmien ja -palveluiden ennakoidaan vuonna 2010 kattavan 5 % terveydenhuollon kustannuksista. Käsite ehealth tarkoittaa, että elektroniikkaa, tietotekniikkaa ja tietoliikenneteknologiaa hyödynnetään terveydenhuollon laitesovelluksissa, järjestelmissä ja palveluissa eri ammattilaisten ja potilaiden sekä kansalaisten terveyden edistämiseksi. Esimerkiksi tietotekniikan on osoitettu nopeuttavan hoitoon pääsyä sekä parantavan hoidon laatua, tuottavuutta, ja terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuutta. Viimeaikoina on saatu näyttöä myös taloudellisista säästöistä. ehealth Impact -raportti: ehealthimpactsept2006.pdf Lissabonin strategia Poliittiset aloitteet, tavoitteet ja strategiat EU Aho Report (2006) EU innovaatiosta APS komission työohjelmat i2010 Initiative Euroopan tietoyhteiskunta kasvun ja työllisyyden strategia DG INFSO ehealth Action Plan toimintasuunnitelma DG EMPL DG ENTR DG SANCO DG REGIO Komission pääosastot i2010 ehealth valmisteluryhmä Kansalliset kehityspolut Tiedonvaihto Avainteemojen valinta Arviointi ja pririsointi uudet uudet ehealth aihealueet ja projektit kansalliset asiantuntijatahot alan teollisuus ja toimijat satoja Health-projekteja T&K-puiteohjelmat 2 nd 4 th ( ) 5 th 6 th ( ) ICT Policy Support Programme (730 M ) lead markets solutions innovative SMEs. CIP (3600 M ) Kilpailukyvyn ja innovaatioiden puiteohjelma Kuva 4.4. ehealth-aihekokonaisuuden vahva strateginen rooli EU:n poliittisessa päätöksenteossa 56 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

58 ehealth-aihealueen painopisteet i2010-strategiassa ICT tukemaan vanhenevan väestön hoitoa (i2010 lippulaiva-aloite) ICT tukemaan sairauksien ennaltaehkäisyä, yksilöllistä terveydenhoitoa sekä potilasturvallisuutta teolliset innovaatiot ja taloudellinen kehitys. ehealth-toimintasuunnitelma COMM 356 (2004) Euroopan komission ehealth-toimintasuunnitelmassa Action Plan COMM 356 (2004) esitetään elektroniseen terveysteknologiaan liittyvät EU:n ylätason konkreettiset tavoitteet vuoteen 2010 asti. Pääotsikkotasolla ne ovat seuraavanlaiset: vastauksen löytäminen yleisiin haasteisiin (esim. potilaan tunnistaminen, interoperabiliteetti,..) pilotointihankkeet, joilla pyritään nopeuttamaan kansallisia toteutuksia yhteistyö, best practise -tiedon jakaminen. ehealth-alueen konkreettisia tavoitteita vuonna 2007: julkaista ehealth-yhteentoimivuussuositukset ehdottaa yhdenmukaisuustestaus- ja sertifiointimenettely ehealth-järjestelmille viedä päätökseen yksilön tietosuojaan liittyvät tutkimukset ja edistää asianmukaisen lain kehittämistä lanseerata Lead market initiative on ehealth yhteistyössä pääosastojen kanssa edistämään innovatiivisten ehealth-markkinoiden syntyä Operatiiviset tavoitteet vuoden 2008 loppuun: sähköisen terveysvakuutuskortin käyttöönotto seuraavien ehealth-palvelujen antaminen suuressa osassa Euroopan terveysorganisaatioita: etäkonsultaatio, e-resepti, e-lähete, etämonitorointi ja etähoito kroonisten sairauksien etälääketieteen käynnistäminen. Tavoitteena on aikaansaada innovaatioita elektronisten järjestelmien ja palvelujen syntymiseksi kroonisista sairauksista kärsiville potilaille, erityisesti vanhenevalle väestölle. Työkohde esiintyy myös Euroopan komission strategisessa vuosiohjelmassa APS 2008 (Annual Policy Strategy). Lisätietoa toimintasuunnitelmasta COM_2004_0356_F_EN_ACTE.pdf 4 Menestyksen perustana teknologiakehitys ja yhteistyö 57

59 4.5 Tutkimushankkeiden toteuttamisen puitteet Tutkimus- ja kehityshankkeiden toteuttamiseksi EU:lla on perinteikäs, massiivinen koneisto tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmat. Vaikka järjestelmä on vaikeasti hahmottuva, byrokraattisen kankea ja se soveltuu huonosti nopealiikkeisille pk-yrityksille, sen avulla on vuosien mittaan luotu mittava joukko yhteiskunnallisesti tärkeitä tieteellisiä ja konkreettisia teknisiä ratkaisuja. Kuudes puiteohjelma (6. PO) on juuri päättynyt ja seitsemäs (7. PO) on käynnistynyt laajalla rintamalla. T&K-puiteohjelmien historia terveysteknologian näkökulmasta Vuosien kuluessa biotieteiden ja teknologian yhteistyö puiteohjelmissa on muuttanut luonnettaan muutamasta erikoisalueesta laaja-alaisemmaksi. Aiemmin, 1990-luvulla, monitieteinen biomedical engineering -tutkimus liittyi klassiseen lääketieteelliseen tekniikkaan (esimerkkinä Biomed-ohjelma), ja toisaalta tietotekniikka liittyi lähinnä sovelluksiin lääketieteessä (AIM22- ja TAP23-ohjelmat). Viidennen puiteohjelman ( ) ICT-tutkimuksen osiossa painotettiin tekniikan, komponenttien ja kommunikointi-infrastruktuurin kehittämistä saumattoman terveydenhoidon palvelun tuottamiseksi aina kotihoitoon asti. Kuudennen puiteohjelman ( ) painopistealueina olivat integroidut järjestelmät ja palvelut sekä terveysjärjestelmien ja terveydenhoidon yksilöllistäminen. Puiteohjelma 6 tuki myös tutkimusta, jonka tavoitteena oli saattaa molekyylitason in vitro -diagnostiikka laboratoriosta lähelle potilasta hoitopisteen käyttöön. Puiteohjelman rahoitusvolyymi oli 200 milj. euroa, joka jaettiin 51 projektille mm. seuraavilla alueilla: Välineitä potilaiden käyttöön. Esim. MyHeart-projektille (koordinaattorina Philips) myönnettiin 16 milj. euroa älykkään puettavan vaatteen kehittämiseen sydänpotilaiden sydämen toiminnan seurantaan. Välineitä terveydenhuollon ammattilaisille. Esim. Health-e-Child-projektille (koordinaattorina Siemens Medical) myönnettiin 12 milj. euroa menetelmien kehittämiseen pediatristen tautien ymmärtämiseksi molekyyli, elin- ja elimistötasolla. Uuden vuosituhannen alussa Biomed-ohjelmaa ei jatkettu vaan tilalle tulivat uudet, laajempaa biotieteiden ja teknologian yhteistyötä edellyttävät tutkimusaloitteet ja -ohjelmat. Kuitenkin osa perinteisistä alueista on säilytetty. Äskettäin alkaneessa seitsemännessä puiteohjelmassa lääketieteellisen tekniikan osuutta ollaan vahvistamassa ja mm. kuvantamisteknologiat ovat palaamassa tutkimusaiheiden joukkoon. Elektroniikan ja tietotekniikan ehealth-sovellusten kehittäminen jatkuu hajautuneena puiteohjelman useammalle osa-alueelle. Tässä raportissa näitä ehealth-aiheita tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena luvussa 4.4. Luvussa 4.6 keskitytään tarkemmin siihen mitä osaamishaasteita tutkimusohjelmissa on tällä hetkellä biologian ja informaatioteknologian rajaalueella. 22 Advanced informatics for medicine 23 Telematics applications programme (sis. terveydenhuollon tietotekniikka) 58 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

60 EU:n seitsemäs T&K-puiteohjelma ( ) Seitsemäs puiteohjelma on jaettu neljään teemaan: Yhteistyö, Ideat, Ihmiset ja Valmiudet. Yhteistyö-teeman alla on kymmenen tutkimusohjelmaa, joista ensimmäinen on Terveyden tutkimusohjelma (Health). Yhteistyö-teeman suurimmassa ohjelmassa Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) terveysteknologia-ehealth- ja Health IT -aiheet näkyvät myös yhtenä sovellusten painopisteenä. Kuva 4.5. Euroopassa on terveysteknologian alueella monipuoliset kehittämisen puitteet ja rahoitusmenettelyt. Terveydenhuollon ehealth-kokonaisuuden alueelle osuvat työkohteet Kestävä ja yksilöllinen terveydenhuolto (Health) sekä Itsenäinen asuminen ja yhteisössä toimiminen (ICT) voidaan purkaa tarkemmalle konkreettiselle tasolle, jolloin näkyy kehityskohteiden todellinen haasteellisuus, moninaisuus ja erilaiset innovaatiomahdollisuudet: 4 Menestyksen perustana teknologiakehitys ja yhteistyö 59

61 ehealth in 7 th Framework Programme (FP) (Lähde: Tekes) Towards sustainable and personalized personali ed healthcare Goal 1: Personal health systems for monitoring and point-of-care diagnostics 1st call / 72 M Personalized monitoring especially management and prevention of chronic diseases POC diagnostics special focus on integration with information systems and electronic patient record Coordination and support actions: RTD roadmap on personal health systems, Reliability aspects in wireless transmission of health data Interoperability Goal 2: Advanced ICT for risk assessment and patient safety 1st call / 30 M Advanced computerized adverse event systems New risk prediction for large scale events Goal 3: Virtual physiological human 2nd call / 72 M Patient specific computational modeling and simulation Data integration and new knowledge extraction Clinical applications and demonstration of tangible benefits of patient-specific computational models Networking action Coordination and support action: Data security and privacy related especially to distributed handling of patient-specific computational models in information networks International cooperation ICT for independent living and inclusion Goal 1: ICT and ageing 1st call / 30 M Systemic solutions for independent living and active ageing Open systems reference architectures, standards and platforms (only IP projects) Coordination and support actions: RTD roadmaps and socio-economic research Contribution to standards setting, and strategic international cooperation with US and Japan Goal 2: Accessible and inclusive ICT 2nd call / 43 M New approaches to deeply embedding generalized accessibility support (only IP projects) Computer simulation of the user interaction and validation Assistive systems based on non-invasive brain to computer interaction ICT research for facilitating social inclusion of marginalized young people Coordination and support actions for accessibility and assistive technologies 60 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

62 AAL Ambient Assisted Living ( ) Väestön ikääntyminen on yksi kehittyneiden maiden suurimmista haasteista, mutta samalla myös mahdollisuus. Uusien innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden avulla ihmiset voivat toimia pitempään tietoyhteiskunnan ja talouselämän aktiivisina ja itsenäisinä jäseninä. Ikääntymisen haasteisiin pureutuville tuotteille ja palveluille on suurta ja voimakkaasti kasvavaa maailmanlaajuista kysyntää. Tieto- ja viestintäteknologiat ovat avainasemassa uusien tuotteiden ja palvelujen mahdollistajina ja niiden avulla voidaan merkittävästi parantaa esimerkiksi ikääntyneiden itsenäistä selviytymistä kotioloissa laitoshoidon sijaan. Ambient Assisted Living (AAL) on 17 eurooppalaisen maan yhteisohjelma, jonka tarkoituksena on vastata ikääntymisen haasteisiin. Ohjelmalla edistetään sellaisten uusien innovaatioiden syntymistä, joiden tavoitteena on ikääntyneiden toimintakyvyn, elämänlaadun ja omaehtoisen suoriutumisen parantaminen tietoyhteiskunnassa ja joilla on vaikuttavuutta ikääntymisen yhteiskunnalle ja erityisesti sen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmälle aiheuttamiin haasteisiin. Lisäksi ohjelmalla tuetaan aihepiirin eurooppalaisen yhteistyön kehittymistä sekä teemaan liittyvien tuotteiden ja palvelujen markkinan syntyä. AAL-ohjelmassa rahoitetaan eurooppalaisia soveltavia yhteisprojekteja, joissa on mukana osapuolia vähintään kolmesta ohjelmaan osallistuvasta maasta. Ohjelman painopiste on projekteissa, joissa kehitetään tuotteita ja palveluita, jotka voidaan tuoda markkinoille varsin pian projektien päättymisen jälkeen (1 2 vuotta). Erityisesti painotetaan teknologioita kehittävien yritysten ja niitä tuotteissaan ja palveluissaan soveltavien organisaatioiden yhteistoimintaa sekä pk-yritysten osallistumista. Lisätietoa Pekka Kahri, Teknologia-asiantuntija, Tekes puh EU:n puiteohjelman hankkeiden toteutustavat ja hankemuodot Puiteohjelmien tutkimusprojektien ja konsortioiden toteuttamiselle komissio on luonut joukon erilaisia hankemuotoja ja rahoitusmenettelyjä, joita komissiossa kutsutaan instrumenteiksi. Kulloinkin sovellettavat hankemuodot selviävät jokaisen puiteohjelman työohjelmasta. Kuudennen puiteohjelman hankemuotoja ovat mm: suuret integroidut hankkeet (IP), huippuosaamisen verkostot (NoE), kohdennetut T&K-hankkeet (STREP), pk-yrityksiä koskevat tutkimushankkeet (CRAFT), tutkijaresurssien liikkuvuuden edistäminen (Marie Curie), ja kansallisten teknologiaohjelmien verkottaminen (ERA-NET). Seitsemännessä puiteohjelmassa käytössä on myös uusia hankemuotoja kuten yhteistutkimushankkeet (CRP) ja koordinointi- ja tukitoimet (CSA). Puiteohjelmasta rahoitetaan myös EU:n komission Yhteisen tutkimuskeskuksen JRC:n toimintaa (Joint Research Centre). JRC:n seitsemästä instituutiosta kiinnostavin on Kuluttajien terveyden ja kuluttajansuojan laitos (IHCP). 4 Menestyksen perustana teknologiakehitys ja yhteistyö 61

63 4.6 Biotieteiden ja informaatioteknologian yhdistyvät alueet Taustaa Lähde: Pekka Karp, Euroopan komissio Tietoyhteiskunta ja media Uusimmissa terveysteknologian ohjelmissa biotieteiden, lääketieteen, nanoelektroniikan, laiteteknologian ja ohjelmistoteknologian eri alueet yhdistyvät yhä enemmän monitieteisiksi sovelluksiksi. Biomed-ohjelmassa lääketieteellinen tekniikka käsitti seuraavat alueet: minimaalisesti invasiiviset teknologiat kuvantamisjärjestelmät ja terapialaitteet anturijärjestelmät kuntoutus- ja vammaisteknologia soluteknologia. Myös AIM-ohjelmassa tuettiin lääketieteellisen kuvantamisen tutkimusta, lähinnä soveltavasta ja tiedon käsittelyn näkökulmasta. Terveydenhuollon käyttöön tarkoitettujen lääketieteellisten laitteiden perusteknologiaan liittyvä soveltava tutkimus (kuvantamismenetelmät, diagnoosijärjestelmät, terapialaitteistot) on lähes tyystin poistunut EU:n tutkimusohjelmista. Sen sijaan bio-it-tutkimuksen painopisteet ovat siirtyneet enemmän perusteknologioiden suuntaan. Anturitutkimusta jatketaan keskittyen bioantureihin. Kuntoutus- ja vammaisteknologia keskittyy uusiin proteesi- ja implanttiteknologioihin. Soluteknologian tutkimus liittyy moniin uusiin alueisiin kuten synteettiseen biologiaan, kompleksisiin järjestelmiin jne. Seuraavassa tarkastellaan lähemmin, mitä tutkimusalueita tällä hetkellä on tai on tulossa tutkimusohjelmissa erityisesti biologian ja informaatioteknologian raja-alueelle, josta kirjoittaja käyttää termiä bio-it. 24 Lääketieteellisestä tekniikasta bioinfomaatioteknologiaan Perinteisen lääketieteellisen tekniikan tutkimuksen vähenemiseen EU-ohjelmissa vaikuttivat useat syyt. Laitetekniikkaan liittyvä soveltava tutkimus on vahvaa jäsenmaissa ja eurooppalaisissa yrityksissä. Siksi EU-rahoituksen vaikuttavuus ja oikeutus eivät olleet selkeästi puolustettavissa. Esille oli nousemassa uusia bio-it-alueita, joissa oli puuttuvan kansallisen rahoituksen vuoksi tarve tutkimuksen tukemiseen EU-tasolla. Kriittistä tutkijamassaa ei ole ollut löydettävissä yksittäisistä jäsenmaista, mikä on vahva oikeutus EU-ohjelmalle. Seitsemännessä puiteohjelmassa lääketieteellisen tekniikan laskeva trendi on kuitenkin kääntymässä. Tutkimusalueet ovat lisääntyneet ja monipuolistuneet. Mm. diagnostisten ja terapeuttisten menetelmien kehitys on palannut osaksi terveysohjelmaa 25, jonka yksi osuus tukee mm. kuvantamisjärjestelmien tutkimusta. 24 Kirjoituksessa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia eivätkä edusta välttämättä Euroopan komission kantaa TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

64 Bio-IT:n keskeiseen haasteeseen, biologisen kudoksen ja keinotekoisten järjestelmien rajapintaongelmiin, pureudutaan myös nano- ja tuotantoteknologiaohjelmassa 26 materiaalitieteen näkökulmasta. Informaatioteknologian ja biologian uusia liittymäalueita EU:n tutkimusohjelmissa voi yleisesti kuvata inspiraation ja uusien tieteellisten paradigmojen etsimiseksi biologiasta. Toisaalta pyritään myös informaatioteknologian tehostettuun soveltamiseen biologian tutkimuksessa. Tiivis monitieteinen yhteistyö on luonteenomaista uusille bio-it-avauksille. Käynnissä olevissa tutkimusohjelmissa bio-it-alueita ovat olleet autonomiset koneet ( elävät ja kasvavat koneet) kognitiiviset järjestelmät biorobotiikka integroidut havainto-toimintojärjestelmät bioniikka (ml. uudet proteesi- ja implanttiteknologiat) bio-inspiroidut tietojärjestelmäarkkitehtuurit keinoläsnäolo kompleksiset järjestelmät. Biologian, nanoteknologian ja informaatioteknologian yhteisiä raja-alueita kartoittavien hankeohjelmien kohteena ovat olleet mm. bioanturit molekyyli-informatiikka. Keskeiset tieteelliset ja teknologiset kysymykset bio-it:ssä liittyvät informaationkäsittelyn ymmärtämiseen biologissa järjestelmissä, lähtien yksinkertaisista selkärangattomien eläinten hermojärjestelmistä ihmisaivoihin sekä teknologia-kudosrajapintoihin. Tulevaisuuden alueet Tulevaisuudesssa (5 10 vuoden aikavälillä) tutkimus bio-it-alueilla EU:n ohjelmissa kohdistunee ainakin seuraaviin osa-alueisiin: bio-it-liittymät bioinspiroitu informaatioteknologia bionanoteknologia/nanobioteknologia. Bio-IT-liittymät eli elävän kudoksen ja teknisten järjestelmien liittymäpinnat on laaja ja erittäin monipuolista osaamista vaativa teknologia-alue. Alimmalla molekyylitasolla on kysymys luonnon molekyylien kytkemisestä mikropiirien osaksi. Esimerkkinä voidaan mainita hajuaistireseptorien kiinnittäminen piille todellisten bioanturien aikaansaamiseksi. Tutkimus edellyttää monitieteistä yhteistyötä, jossa keskeisiä osaamisalueita ovat neuro- ja molekyylibiologia, nano- ja mikropiiriteknologia sekä biokemia. Seuraavalla solutasolla tarkastellaan signaalien siirtämistä keinotekoisten ja biologisten järjestelmien välillä yksittäisten solujen tai soluryhmien mittakaavassa. Hybriditeknologiat liittyvät oleellisesti tulevaisuuden bioniikkaan ja proteesiteknologioihin. Keskeisiä osaamisalueita ovat neuro- ja aistifysiologia, signaalinkäsittely, materiaalitiede, mikropiiriteknologia, mekatroniikka ja mittaustekniikka Menestyksen perustana teknologiakehitys ja yhteistyö 63

65 Ylimmällä kognitiivisella tasolla tutkimuksen kohteena on luonnollinen kommunikaatio koneen ja ihmisen välillä. Perinteisiä tutkimusalueita ovat olleet puheentunnistus, luonnollisen kielen käsittely ja erilaiset multimedia- ja virtuaaliympäristöteknologiat. Monitieteinen tutkimus edellyttää neuro- ja aistifysiologian, psykologian, fysiologian, sosiaalitieteiden sekä eri informaatioteknologioiden osaamista. Bioinspiroitu informaatioteknologia etsii tiedonkäsittelymalleja luonnosta ja pyrkii soveltamaan malleja keinotekoisiin järjestelmiin. Tutkimusalue on ollut vahvassa kasvussa Euroopassa, jossa siitä käytetään myös nimitystä neuroinformatics (neuroinformatiikka). Tutkimusaiheeseen liittyvät läheisesti kognitiiviset teknologiat, ja edelleen luonnossa ilmenevän älykkään käyttäytymisen ymmärtäminen. Tutkimuksella pyritään avaamaan uusia näkökulmia tekoälyyn (ns. uusi AI ), robottiteknologiaan ja koneajatteluun. Bionanoteknogiassa pyritään löytämään ratkaisuja nykyisen puolijohdeteknologian rajoitusten hallitsemiseksi ja sivuuttamiseksi. Komponenttitiheyden kasvaessa ongelmaksi mikropiirien kehityksessä ovat nousemassa piirisuunnittelu, testaus ja energiankulutus. Biologisilla järjestelmillä on kyky itseorganisoitua, -korjautua ja -rakentua. Nämä piirteet ovat välttämättömiä tulevaisuuden piiriteknologioissa. Biologisen tutkimuksen, informaatioteknologian, ja nanoteknologian kehittäminen edellyttävät enenevässä määrin samojen perustieteiden soveltamista ja hallintaa: tutkimushaasteet näennäisesti kaukaisilla alueilla lähestyvät toisiaan (ns. NBIC-konvergenssi). Nanoteknologian tutkimus biologisessa kontekstissa ulottuu em. informaatioteknologisten sovellusalueiden ulkopuolelle. Esimerkiksi nanopartikkelien uskotaan tuovan uusia mahdollisuuksia diagnostiikassa ja hoidossa ja samanaikaisesti uusia terveys- ja ympäristöuhkia. Edellä esitetyt käsittävät osan uusista ja merkitykseltään kasvavista bio- IT-alueista. Muita asiaan liittyviä tutkimusalueita ovat esimerkiksi laskennalliset neurotieteet, systeemibiologia ja synteettinen biologia. Lisätietoa 7. puiteohjelman ICT-ohjelma: Future and emerging technologies -ohjelma: Bio-IT: Läsnäolo (presence): Nanoelektroniikka: Robotiikka ja autonomiset objektit: Kompleksiset järjestelmät: 64 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

66 Liite 1. Suomen lääkintätekniikan ja terveysteknologian tuotteiden luokittelu Lähde: Harri Luukkonen, Eco-Intelli Oy Ryhmännumero Lääkintä- ja terveysteknologian pääryhmät, alaryhmät ja tuotteet Vastaava kv. SITC luokka Tuotanto PRODCOM Tulli CN 1 Sähkökäyttöiset diagnoosi- ja valvontalaitteet Rekisteröivät sydäntutkimuskojeet * Elektrokardiografiset laitteet Sähköiset diagnoosi- ja valvontalaitteet, muut * Ultraäänipyyhkäisylaitteet * MRI magneettiresonanssi-kuvauslaitteet * Skintigrafiset laitteet * Potilasvalvontalaitteet * Muut tutkimus ja tarkkailulaitteet Ultravioletti- ja infrapunalaitteet Röntgen- ja radiologiset laitteet Röntgenlaitteet * CT-tietokonetomografialaitteet * Hammasröntgenlaitteet * Muut lääkinnälliset röntgenlaitteet Muut radiologiset laitteet * Alfa-, beeta- ja gammasäteilyyn perustuvat lääkintälaitteet Röntgenputket ja generaattorit * Röntgenputket, * Röntgenvarjostimet, suojat, * Röntgengeneraattorit, osat , Lääkintäkalusteet, asennus ja huolto Lääkintäkalusteet * Hammaslääkintätuolit ja osat * Muut lääkintä- ja eläinlääkintäkalusteet (872.4) Sterilointi- ja ilmanpuhdistuslaitteet ja -koneet * Lääkinnälliset, kirurgiset tai laboratorioiden sterilointilaitteet * Koneet ja laitteet ilman suodattamista ja puhdistamista varten Lääkintäkojeiden asennus ja huolto (palvelu) * Lääkintäkojeiden yms. asennus, * Lääkintä ja kirurgisten kojeiden korjaus, huolto Liite 1 65

67 4 Kirurgiset instrumentit, hammashoidon kojeet, mekanoterapeuttiset välineet 4.1 Hammashoitokojeet ja laitteet * Hammasporakoneet * Hiomalaikat, porat, harjat; * Hammashoitovälineet ja laitteet, muut , Kirurgiset instrumentit * Injektioruiskut, muovia * Injektioruiskut, muut * Metallineulat, putkimaiset * Haavanompeluneulat * Muut ruiskut ja neulat * Silmien hoito- ja leikkauskojeet, ei optiset * Silmien hoito- ja leikkauskojeet, optiset * Verenpaineen mittarit * Endoskoopit (tähystyslaitteet) * Dialyysilaitteet * Diatermialaitteet, ultraääni * Diatermialaitteet, muut * Verensiirtolaitteet * Nukutuslaitteet ja kojeet * Ultraäänilaitteet virtsakivien rikkomiseen * Hermojen simulointilaitteet * Muut kirurgiset laitteet ja instrumentit ,25, Mekanoterapeuttiset ja hengityslaitteet * Sähköiset hierontalaitteet * Muut mekanoterapeuttiset ja testilaitteet * Otsoni- ja happi ym.hengityslaitteet * Muut hengityslaitteet ja naamarit * Kuumemittarit, erilliset ,33, Ortopediset lääkinnälliset apuvälineet (9021) 5.1 Kuulolaitteet ja sydämentahdistimet * Kuulolaitteet * Sydämentahdistimet * Kuulolaitteen osat * Muut osat ja tarvikkeet ,67, Tekohampaat, proteesit * Tekohampaat, muovia * Tekohampaat, muut * Muut hammasproteesit * Hammassementit ja muut hampaantäytteet, luusementit Ortopediset välineet * Ortopediset välineet * Lastat ja murtuman hoitovälineet * Nivelproteesit * Silmäproteesit * Muut proteesit , Rullatuolit, liikunta-apuvälineet, invakärryt * Pyörätuolit ym. kulkuvälineet, ilman mekaanista kuljetuskoneistoa * Pyörätuolit ym kulkuvälineet, moottoroidut ja mekaanisella kuljetuskoneistolla toimivat * Osat ja tarvikkeet rullatuoleihin& invakärryihin TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

68 6 In vitro diagnostiset laitteet, järjestelmät, tutkimusvälineet, ja reagenssit 6.1 Kemialliset ja muut analysaattorit ja välineet * Elektroniset kojeet nesteiden ja kaasujen ominaisuuksien mittaamista ja tarkkailua varten * Ei-elektroniset kojeet nesteiden ja kaasujen ominaisuuksien mittaamista ja tarkkailua varten * Elektroniset kaasu- ja savuanalysaattorit * Ei-elektroniset kaasu- ja savuanalysaattorit * Kromatografit ja elektroforeesilaitteet * Kromatografit (luokitus vuoteen 2000) * Elektroforeesilaitteet (luokitus vuoteen 2000) * Spektrometrit ja spektrofotometrit ja optista säteilyä käyttävät spektrografit * Muut optista säteilyä (ultravioletti, näkyvä infrapuna) käyttävät laitteet * Muut elektroniset kojeet ja laitteet johtokyvyn ja sähkökemiallisten määrien mittaamista varten (ml. ph- ja rh-mittarit) laboratorioon ja kentälle * Muut elektroniset kojeet ja laitteet * Muut kojeet ja laitteet (instrumentit) fysikaalista tai kemiallista analyysia varten * Mikroskoopit, muut kuin optiset, sekä difratiolaitteet * Muiden aineiden kuin metallien testaukseen käytettävät elektroniset koneet ja laitteet * Osat ja tarvikkeet nesteiden ja kaasujen mittaamiseen käyttäviin kojeisiin ja laitteisiin * Mikrotomit sekä niiden osat ja tarvikkeet * Optiset mikroskoopit, muualle kuulumattomat Reagenssit (1) ja vasta-aineet * Antiseerumit ja muut verifraktiot * Veriryhmän määritysreagenssit * Varjoaineet röntgentutkimuksia varten; potilaalle sisäisesti tai ulkoisesti käytettävät taudinmääritysregenssit * Yhdistetyt taudinmääritysreagenssit tai laboratorioreagenssit, tai reagenssissa kyllästetty tai päällystetty paperi * Mikro-organismiviljelmät (mikrobista alkuperää olevat taudinmääritysreagenssit) (242.3) Laboratoriotestit (palvelut) Liite 1 67

69 7 IT Healtcare, PACS, telehealth/ehealth Potilastietojärjestelmät, kuvien arkistointi- ja käsittelyjärjestelmät (PACS), etäterveydenhuolto (telehealth/ehealth), muu IT PACS kuvankäsittely- ja arkistotointi, siirto Potilastietojärjestelmät, muut Etäterveydenhuolto (Telehealth/ ehealth) Muut terveyden tietoliikenne- ja työasemajärjestelmät Lääkintätekniikka yhteensä (1) US NAICS 2002 luokitus reagensseille: In-vitro diagnostic substances TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT

70 TERVEEN TEKNOLOGIAN TEKIJÄT Terveysteknologian toimialaraportti 2007 Tämä terveysteknologian toimialaselvitys antaa kattavan kokonaiskuvan huipputeknologiaa edustavan toimialan yleistilanteesta ja kehitysnäkymistä. Selvityksen on tuottanut Terveysteknologian Liitto ry, FiHTA. Raportin alkuosa esittelee terveysteknologian toimialan monitahoiset ja erilaiset liiketoiminta-alueet sekä tasaisella kasvu-uralla olevan tuotannon tilastolukujen valossa. Julkaisun kolmannessa osassa ennakoidaan terveysteknologian tulevaisuuden polkuja ja innovaatiomahdollisuuksia. Viimeisessä osassa luodaan katsaus toimialle elintärkeän T&K toiminnan puitteisiin ja eurooppalaisiin yhteistyöverkostoihin. Raportti on saatavissa painetussa tai sähköisessä muodossa Teknologiateollisuuden verkkosivuilta ja Terveysteknologian Liitto ry, FiHTA c/o Teknologiateollisuus Eteläranta 10, PL 10, Helsinki, Finland