KAAKKOIS-SUOMEN SOSIAALITOIMEN TIETO- TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISHANKE KAASO I LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 KAAKKOIS-SUOMEN SOSIAALITOIMEN TIETO- TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISHANKE KAASO I LOPPURAPORTTI Tuula Kontio 2007

2 Tiivistelmä Kaaso on seitsemän kaakkoissuomalaisen kunnan yhteinen sosiaalitoimen tietoteknologian kehittämishanke. Sen tavoitteena on ollut saada aikaan pysyvää parannusta tietoteknologian hyötykäytössä hankekuntien sosiaalihuollossa ja varhaiskasvatuksessa. Lisäksi tavoitteena on ollut henkilöstön tietoteknisen osaamisen lisääminen, tietoteknologian kehittämisrakenteiden luominen sekä alan seudullisen tietotarpeen määrittely. Tämän raportin alussa esitellään tietoteknologiahankkeen esiselvitystyötä Kaakkois- Suomessa edeten Kaaso I-hankeen tavoitteisiin ja toteutukseen. Kaaso-hanke aloitettiin kohderyhmälle suunnatulla laajalla tietoteknisten perusvalmiuksien kartoittamisella. Tuloksista julkaistiin raportti ja näitä tuloksia käytettiin apuna opetussuunnitelmien laadinnassa. Sosiaalitoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstöä koulutettiin tietotekniikan perusteissa. Koulutusten päätavoite oli lisätä/päivittää osallistujien atktaitoja, siten että heistä koulutuksen myötä tulisi työpisteensä vertaisohjaajia. Raportissa kuvataan myös työprosessien mallintamis- sekä dokumentointityötä. Dokumentointikäytännöt olivat erittäin kirjavia hankekunnissa, joten kehittämisessä päästiin vasta alkuun, mutta työtä jatketaan Kaaso II eli jatkohankkeessa Raportissa esitellään hankkeeseen rakentunutta organisaatiota ja sen toimintaa. Kaason organisaatio rakentui valtakunnallisen sosiaalialan tietoteknologiahankkeen sateenvarjon alle. Organisaatio koostui seuraavista ryhmistä: ohjausryhmä, projektiryhmät, kuntatyöryhmät sekä kehittämissuunnittelijat. Raportin loppuun on koottu yhteenveto atk-peruskoulutusten palautteista. Palautteet ovat sisällöltään hyvin samanlaisia sekä varhaiskasvatuksen että sosiaalitoimen henkilöillä. Koulutukset onnistuivat hyvin ja palautteista saatiin hyviä kehittämisehdotuksia, joita voidaan hyödyntää seuraavissa mahdollisissa koulutuksissa.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ESISELVITYSTYÖ YLEISTÄ KAASO-HANKKEESTA TIETOTEKNINEN OSAAMISKARTOITUS OPETUSSUUNNITELMA TIETOTEKNIIKAN PERUSKOULUTUKSET TYÖPROSESSIEN MALLINTAMINEN JA DOKUMENTOINTI KAASO HANKKEEN ORGANISAATIO KAASO JA YHTEISTYÖ SEKÄ SEMINAARIT HANKKEEN ARVIOINTI ATK-PERUSKOULUTUKSET YLEISTÄ SYKSYN 2006 ATK-KOULUTUKSET KEVÄÄN 2007 ATK-KOULUTUKSET LÄHTEET LIITTEET

4 KUVALUETTELO KUVA 1 KAASO HANKKEEN ORGANISAATIO...6 KUVA 2 VASTAAJAN KOULUTUSKUNTA...9 KUVA 3 KURSSIN ARVIOINTI...9 KUVA 4 OPETUKSEN ARVIOINTI...10 KUVA 5 YLEISARVOSANA HARJOITUKSISTA JA ATK-TILASTA...10 KUVA 6 VASTAAJAN KOULUTUSKUNTA...11 KUVA 7 KURSSIN ARVIOINTI...12 KUVA 8 OPETUKSEN ARVIOINTI...12 KUVA 9 YLEISARVOSANA HARJOITUKSISTA JA ATK-TILASTA...13

5 1 Johdanto Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologian kehittämishanke Kaasossa oli mukana seitsemän kuntaa, joita olivat Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Kouvola, Kuusankoski, Kotka sekä Pyhtää. Kotka toimi hankkeen hallinnoijana. Kaaso hankkeen ensimmäistä vaihetta toteutettiin ajalla heinäkuu 2005 maaliskuu Kaaso I - hankkeen kokonaistavoitteena oli tietoteknologian hyötykäytön ja tietoteknisen osaamisen lisääminen sosiaalihuollossa ja varhaiskasvatuksessa. Tämän loppuraportin tarkoitus on kuvata tietoteknologiahankkeen esiselvitystyötä Kaakkois-Suomessa sekä Kaaso I hanketta. Raportti alkaa esiselvitystyön yhteenvedolla, jossa kuvataan Kaakkois-Suomen tietoteknologia hankkeen alkuvaiheita edeten Kaaso I hankkeen toteutukseen vuosille Raportissa kuvataan hankkeelle asetettuja tavoitteita ja saavutettuja tuloksia sekä tavoitteita, jotka jäivät kesken laajuuden ja ajanpuutteen vuoksi, mutta siirtyivät Kaaso II-hankkeeseen. Raportissa painotetaan tietoteknistä osaamiskartoitusta, työprosessien mallintamista, dokumentointia, arviointia ja koulutusta. 2 Esiselvitystyö Sosiaalitoimen tietoteknologiaratkaisut todettiin Kaakkois-Suomessa hajanaisiksi ja tietoteknologian hyödyntäminen työssä oli hyvin eritasoista. Tämän seurauksena Kaakkois-Suomen kunnat käynnistivät sosiaalitoimen yhteisen tietoteknologiahankkeen vuonna Esiselvityksen seurauksena, joka valmistui vuonna 2004 (Ojanen & Vuorio 2004), luotiin yhteinen näkemys tietoteknologian kehittämisen visioista. Lisäksi esiselvityksessä koottiin käyttäjäläheistä tietoa kehittämistarpeista sosiaalitoimessa ja päivähoidossa. Esiselvitys päättyi syksyllä 2004 ja tällöin tietoteknologian kehittämistyö jakaantui kahteen toimintalinjaan, joita olivat hanke- ja hankintayhteistyö. 1

6 3 Yleistä Kaaso-hankkeesta Kaaso-hanke on seitsemän kaakkoissuomalaisen kunnan yhteinen sosiaalitoimen tietoteknologian kehittämishanke, joka on myös valtakunnallisen sosiaalialan tietoteknologia hankkeen aluehanke. Kaakkois-Suomen kunnista mukana ovat Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Kouvola, Kuusankoski, Kotka sekä Pyhtää. Kotkan kaupunki toimi hankkeen hallinnoijana. Kaaso I -hanketta toteutettiin ajanjaksolla heinäkuu 2005 maaliskuu Hankkeessa keskityttiin luomaan pysyvää parannusta sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen alueellisen tietoteknologian hyötykäyttöön. Lisäksi panostettiin henkilöstön tietoteknisen osaamisen lisäämiseen, tietoteknologian kehittämisrakenteiden luomiseen ja alan seudullisen sekä alueellisen tietotarpeen määrittelyyn. Hankkeen tavoitteita olivat: (Liite 1) Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoteknisen osaamisen kartoitus sekä opetussuunnitelmien laadinta Tietoteknisen osaamisen lisääminen Sosiaalityön ja varhaiskasvatuksen työprosessien mallintaminen ja yhdenmukaistaminen Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen tilastoinnin ja dokumentoinnin kehittäminen ja yhdenmukaistaminen Yhteistyörakenteen luominen alueen sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvalle tietoteknologian kehittämiselle 4 Tietotekninen osaamiskartoitus Tietotekniset perusvalmiudet ja niiden päivittäminen (elinikäinen oppiminen) kuuluvat tämän päivän työelämän perusvalmiuksiin. Hanke aloitettiin henkilöstön tietoteknisen osaamisen kartoituksella marraskuussa 2005, koska alueella ei aiemmin ole tehty vastaavanlaista kartoitusta. Kartoitukseen vastasi lähes 900 alan henkilöä ja saaduista vastauksista laadittiin raportti sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoteknisestä osaamisesta. (Kallio & Kontio 2006a.) Kyselyssä keskityttiin kansalaisen tietoteknisten perusvalmiuksien kartoittamiseen. Tietoyhteiskunnan kehittämis- 2

7 keskus ry (TIEKE) on määritellyt kansalaisen tietoyhteiskunnassa tarvittavat Näitä tietoja hyödyntäen kartoituksen perusvalmiuksiksi määriteltiin mm. laitteen käyttö, tiedonhallinta sekä yleisimpien toimisto-ohjelmien, sähköpostin ja internetin käyttö. Tämän lisäksi kartoitettiin sellaista tietoteknistä osaamista, joka on tarpeellista sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen ammattilaisille, kuten ammatillisten internet-sivujen hyödyntäminen. Raportissa analysoitiin myös henkilöstön koulutusmotivaatiota sekä asennoitumista tietotekniikkaa ja sen oppimista kohtaan. Kartoituksen tuloksista laadittiin artikkeli Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäiville (Kallio & Kontio 2006b). Kartoituksesta saatujen tulosten mukaan sosiaalialalla toimivien tietotekninen osaaminen oli puutteellista ja erityisesti varhaiskasvatuksen alueella tämä oli hyvin havaittavissa. Kartoituksen tuloksista laadittiin Kaaso kunnille tiivistetyt kuntakohtaiset atk-osaamisraportit. (Kallio & Kontio 2006c). 5 Opetussuunnitelma Kartoituksen kysymysten asettelussa painotettiin mittareiden tarpeellisuutta nimenomaan koulutussuunnitelmaa ja koulutuksen toteuttamista ajatellen. Raportin tulosten pohjalta laadittiin opetussuunnitelma Kaaso-kuntien sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Opetussuunnitelma sisältää kohderyhmän kuvauksen, koulutuksen tavoitteet perusteluineen, tasojen moduloinnin, orientaatioperustan, didaktiset periaatteet sekä koulutuspäivämäärien ja paikan määrittelyn. Koulutusta on järjestetty alueellisesti ja sisällöllisesti yhtenäisenä sekä tavoitteena on tulevaisuudessa saada koulutuksiin jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta lähtökohtana elinikäinen oppiminen. 5.1 Tietotekniikan peruskoulutukset Tietotekniikan peruskoulutukset aloitettiin elokuussa 2006 ja kohderyhmänä olivat varhaiskasvatuksen henkilöstö. Tammikuussa 2007 tietotekniikan peruskoulutukset jatkuivat sosiaalihuollon tietotekniikan peruskoulutuksilla. Kaaso I-hankkeen aikana 3

8 järjestettävällä koulutuksella koulutettiin päiväkoteihin ja sosiaalihuoltoon vertaisohjaajia / atk-vastaavia, joilla jatkossa olisi mahdollisuus opastaa yksikkönsä henkilöstöä tietotekniikan käytössä ja jakaa osaamistaan työpisteissään. Varhaiskasvatuksessa koulutukset painottuivat Word-tekstinkäsittelyohjelman alkeiden ja perusteiden opiskeluun, sähköpostin perusteisiin sekä kuvankäsittelyn perusteiden oppimiseen. Ainoastaan yhdessä kunnassa oli käytössä erillinen kuvankäsittelyohjelma, muissa kunnissa opiskeltiin käyttöjärjestelmän tai Office-paketin mukana tulevalla editor- ohjelmalla. Opiskelussa painotettiin kuvansiirtämistä digikamerasta tietokoneelle sekä kuvien liittämistä mm. tekstinkäsittelyohjelmaan. Sosiaalitoimen koulutukset rakentuivat erilaiselle pohjalle kuin varhaiskasvatuksen. Sosiaalitoimen henkilöillä alkeiskoulutukset kohdistuivat taulukkolaskentaan ja vastaavasti tekstinkäsittelystä perusteiden kertaamiseen ja jatko opiskeluihin. Sähköpostin käytön he osasivat, mutta postien siirtämiset palvelimelta pois olivat tiedostamatta. 6 Työprosessien mallintaminen ja dokumentointi Kartoitusprosessin jälkeen Kaaso-hankkeessa keskityttiin sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen työprosesseihin sekä dokumentointiin. Kaaso I-hankkeen aikana ehdittiin mallintaa varhaiskasvatuksen ja päivähoidon työprosesseja. Lastensuojelussa työprosessien mallintamista tehtiin yhteistyössä Lastensuojelun sijaishuollon kehittämishankkeen kanssa. Työprosessien lisäksi Kaason I-hankkeessa määriteltiin seudullisia sosiaalihuollon tilastointitarpeita sekä työstettiin yhteneväisiä käytäntöjä sosiaalityön ja varhaiskasvatuksen dokumentointiin. Näitä käytäntöjä olivat mm. yhteneväiset päivähoito- ja toimeentulotukihakemukset sekä sosiaalihuollon erilaisten suunnitelmien pohjat kuten lastensuojelun dokumentointiin kuuluvat huolto- ja jälkihuoltosuunnitelmat. Kaaso-hankkeen aloittaessa toimintansa Kaakkois-Suomen kuntien sosiaalitoimen dokumentointikäytännöt olivat erittäin kirjavia. Näin ollen hankkeen aikana dokumentoinnin kehittämisessä päästiin vasta alkuun. Dokumentointi työtä tullaan jatkamaan Kaaso II-hankkeessa. 4

9 7 Kaaso hankkeen organisaatio Kaaso I-hankkeen aikana syntyi organisaatiorakenne, joka vastasi tietoteknologian kehittämisestä ja uuden tietojärjestelmän seudullisesta käyttöönotosta. Hankkeen organisaatio rakentui seuraavasti: Ohjausryhmä, kaksi projektiryhmää sekä 14 kuntatyöryhmää. Hankkeen organisaatiorakenne toimi myös käyttöönottoprojektin organisaationa. Ohjausryhmään kuului jokaisen mukana olevan kunnan ja Socomin edustajat. Ohjausryhmän tehtäviä olivat hankkeen etenemisen ohjaaminen, asetettujen tavoitteiden valvominen sekä aikatauluissa pysyminen, hankkeen kustannuksien seuranta suhteessa rahoitukseen, kehittämissuunnittelijoiden ja projektiryhmien tuotosten hyväksyminen ja tehtävien antaminen laatimalla hankkeeseen liittyviä linjauksia, hankkeen edistämisestä huolehtiminen omissa organisaatioissaan ja sidosryhmissään sekä toimiminen käyttöönottoprojektin ohjausryhmänä. Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: Liakka, Anna ( puheenjohtaja, Kotka) Rikberg, Maija (Kotka) Grönvall, Marja-Liisa (Kotka) Hiekkala, Hannu (Kouvola) Korpelainen, Niina (Kuusankoski) Kirmanen, Tiina (Imatra) Ahonen, Päivi (Joutseno) Kosonen, Marja (Lappeenranta) Lehtomäki, Sanna-Tuulia (Pyhtää) Myllärinen, Tarja (Socom) Jokaisen ohjausryhmän edustajalla oli 1-2 varajäsentä. Projektiryhmät Näiden ryhmien lisäksi hankkeessa oli kaksi päätoimista kehittämissuunnittelijaa vuoden 2006 syyskuun loppuun asti. Heidän vastuullaan oli koordinoida hanketta, vastata tavoitteiden toteutumisesta ja tehdä yhteistyötä valtakunnallisen sosiaalialan tietoteknologiahankkeen kanssa sekä seurata ko. hankkeen etenemistä. Toinen ke- 5

10 hittämissuunnittelijoista toimi myös atk-kouluttajana hankkeessa ajanjaksolla 8/2006-4/2007. Kaaso-hankkeen organisaatio Ohjausryhmä Kuntatyöryhmät Projektiryhmä sosiaalitoimi Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomi Projektiryhmä varhaiskasvatus Kuntatyöryhmät KAASO Kehittämissuunnittelijat Kuva 1 Kaaso hankkeen organisaatio Käyttöönottoprojektit Uusien asiakastietojärjestelmien käyttöönottoprojektit sosiaalihuollossa ja päivähoidossa ajoittuvat vuosille Seudullisessa ja alueellisessa usean kunnan yhteisessä käyttöönottoprojektissa on pyritty aikaansaamaan mahdollisimman yhteneväiset tietojärjestelmät. Sekä hanke- että hankintatyö ovat edenneet rinnakkain ja muodostaneet yhdessä Kaaso-yhteistyö kokonaisuuden. 8 Kaaso ja yhteistyö sekä seminaarit Kaaso I -hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä terveydenhuollon tietojärjestelmähanketta koordinoivan yrityksen Medi-IT:n kanssa, mm. järjestämällä toukokuussa 2006 yhteinen IT- foorumi tilaisuuden alueen vaikuttajille. Seminaarissa jaettiin tietoa tietoteknologian kehittämisestä ja mahdollisuuksista yli sektorirajojen. Tilaisuuden päätteeksi tehtiin periaatepäätös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen tietoteknologian vaikuttajaryhmän perustamisesta. Tämä vaikuttajaryhmä tulisi toimimaan yhteistyö- 6

11 rakenteena sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvalle tietoteknologian kehittämiselle. Kaaso I-hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä myös alueen muiden hankkeiden kanssa. Dokumentoinnin kehittämiseen ja työprosessien mallintamiseen ovat osallistuneet Kouvolan seudun vammaispalvelujen kehittämishanke, Lastensuojelun sijaishuollon kehittämishanke sekä Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö. Kaasossa on pyritty siihen, että tietoteknologian kehittämisestä tulisi osa myös työn sisällöllistä kehittämistä. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana järjestettiin neljä seminaaria alan henkilöstölle. Seminaareissa jaettiin tietoa Kaaso-hankkeen ja valtakunnallisen Sosiaalialan tietoteknologia hankkeen etenemisestä. Lisäksi seminaareissa käsiteltiin tietoteknologian sovellusmahdollisuuksia sekä varhaiskasvatuksen että sosiaalihuollon alalla sekä sosiaalihuollon tietohallinnon perusteita. 9 Hankkeen arviointi Kaason ensimmäisen vaiheen arvioinnin (Kallio 2006) mukaan hanketyöskentelyssä on löydetty yhteinen näkemys kehittämisen suunnista ja tarpeista. Hankkeen tavoitteet ovat tarkentuneet sekä konkretisoituneet työskentelyn edetessä ja työskentelyyn osallistuneiden tietämys alan tietohallinnosta on lisääntynyt. Kaason ensimmäisen vaiheen aikana kunnat ovat sitoutuneet tietoteknologian kehittämiseen ja jatkon kehittämiskohteet ovat selkiytyneet. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana toimijat ovat saaneet laajempaa ymmärrystä tietoteknologian käytön mahdollisuuksista sosiaalialan työssä. Arvioinnin mukaan keskeisinä tietoteknologisina kehittämiskohteina pidetään jatkossakin henkilöstön tietoteknisen osaamisen lisäämistä ja tietohallinnon sekä tietojärjestelmien yhtenäistämistä seudullisesti ja alueellisesti. Tällaista yhteneväisyyttä halutaan alan tietojärjestelmiin, työkäytäntöihin sekä dokumentointiin. Tärkeänä pidettiin myös vertailukelpoisen tiedon saamista sosiaalipalveluista ja hyvinvoinnin tilasta Kaakkois-Suomessa. 7

12 10 Atk-peruskoulutukset 10.1 Yleistä TVT eli tieto- ja viestintätekniikka korostaa oppimisprosessia tietokoneavusteisena oppimisena, joka parhaimmillaan on tekemällä oppimista. Opiskelijat ovat itse vastuussa oppimisestaan ja opettajan rooli on muuttunut ohjaajaksi. Oppiminen perustuu itseohjautuvien oppimateriaalien käyttöön. Tämä viittaa lähinnä konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jossa keskeisessä asemassa on oppija itse. Koulutukset olivat suurimmalta osaltaan avoimessa oppimisympäristössä tapahtuvaa Avoin oppimisympäristö ottaa huomioon erilaiset opiskelutyylit. Siinä pitää olla mahdollisuus tehdä tutkimusta, suorittaa ongelmanratkaisua, toimia ryhmässä, tehdä valintoja ja työskennellä tarvittaessa myös yksin. Opiskelija kantaa vastuun opiskelutapahtumasta. Hänellä on kuitenkin tukenaan henkilö/henkilöitä kuten ohjaaja. Oppimisen oleellisena osana on vuorovaikutus toisten kanssa. Vuorovaikutus saa aikaan ärsykkeitä, jotka saavat oppijan aktiiviseksi oppimaan uutta. Atk-peruskoulutukset suunnattiin sekä varhaiskasvatuksen että sosiaalitoimen henkilöstölle. Koulutuksien suunnittelussa käytettiin apuna sekä tietoteknistä osaamiskartoitusraporttia että vaatimuksia. Niiden avulla atk-koulutusosiot moduloitiin. Moduloinnilla pyrittiin helpottamaan kuntien työskentelyä määrittäessään henkilöstönsä osaamistasoa ennen koulutusta. (liite 2 ja 3) 10.2 Syksyn 2006 atk-koulutukset Elokuussa 2006 alkoivat varhaiskasvatuksen atk -peruskoulutukset kestäen marraskuun loppuun saakka. Koulutukseen osallistui n. 240 koulutettavaa seitsemästä Kaaso-kunnasta. Koulutusten päätteeksi oli suunniteltu palautteiden antaminen, mutta kun palautteita ei kirjattu tunnilla, niin vastaus % oli heikohko kun verrataan osallistujamäärää. Tämä asia huomioitiin kevään koulutuksissa, jossa palautteita kerättiin pääsääntöisesti viimeisellä osallistumistunnilla. Kuvassa 1 on palautteiden koulutuskunta osuudet esitetty. 8

13 Kuva 2 Vastaajan koulutuskunta Kurssien yleisarvio näyttää hyvältä. Kurssin tavoitteista ja odotuksista ollaan keskimääräistä tyytyväisempiä (verrataan lukuun 3) ja kursseihin oltiin tyytyväisiä. ( Kuva 3) Kuva 3 Kurssin arviointi Opetusmenetelmänä käytettiin itse oppimiseen pohjautuvaa avointa oppimisympäristöä henkilökohtaisen ohjaajan avustamana. Avoimessa oppimisympäristössä tärkeää on, että jokaisella oppijalla on henkilökohtainen tietokone käytettävissä, jolloin jokainen oppija voi edetä omassa tahdissa. Tämä tyyli valittiin siksi, koska aiempien vuosien opetuskokemuksista on havaittu, että tekemällä oppii ja oppimista ei pidä rajoittaa annettavalla opetusmäärällä. Henkilökohtaisessa etenemismuodossa ei ole vaaraa jäädä pois opetuksen etenemisestä eikä kenenkään tarvitse odotella muita hitaampia oppijoita. Tällainen avoinoppimisympäristö vaatii oppijalta aktiivisuutta (täytyy uskaltaa kysyä, jos on ongelmia), jota kuitenkin aikuisopiskelijoilla katsottiin olevan. Kuitenkin tämä opetusmenetelmä ei miellytä kaikkia ja siitä saatiin palautetta, 9

14 mutta kuitenkin suurimmalle joukolle tämä tyyli soveltui. Kuva 4 kertoo mietteitä opetuksen arvioinnista. Kuva 4 Opetuksen arviointi Yleisarvosana kurssista oli myös yli keskiarvon (kuva 5). Ainut voimakkaasti esiintyvä tyytymättömyyden aiheuttaja oli atk-tilat. Joissakin kunnissa tilat sijaitsivat pommisuojassa tai muussa ikkunattomassa tilassa, jossa mm. ilmastointi oli puutteellinen/riittämätön. Lisäksi useat luokat olivat ahtaita, ja niissä opettaminen henkilökohtaisella tyylillä oli hankalaa liikkumisen kannalta. Atk-kalusteiden säätämättömyys kuten istuimet aiheuttivat selkäkipuja opiskelijoille. Kuva 5 Yleisarvosana harjoituksista ja atk-tilasta Syksyn atk- koulutus palautteissa kyseltiin opiskelijoilta myös parannusehdotuksia koulutuksiin. Näitä ehdotuksia pyrittiin huomioimaan kevään 2007 koulutuksissa. Tällaisia muutosehdotuksia olivat mm. se, että kurssien alussa panostettiin enemmän yhteiseen oppimiseen läpikäymällä ohjelmien rakennetta ja joitakin tehtäviä yhdessä. Yhteisellä toiminnalla pyrittiin myös siihen, että opetusluokkaan saataisiin rento ja välitön ilmapiiri. 10

15 10.3 Kevään 2007 atk-koulutukset Tammikuussa 2007 jatkettiin Kaaso I-hankkeen atk-koulutuksia, jossa kohderyhmänä olivat sosiaalitoimen henkilöstö. Koulutukset kestivät huhtikuun loppupuolelle. Koulutukseen osallistui n. 200 koulutettavaa 7 Kaaso-kunnasta. Ilmoittautuneiden ja osallistuneiden määrät olivat hyvin vaihtelevia. Esim. neljän puolikkaan päivän koulutuksiin eivät kaikki päässeet osallistumaan joka päivä ja syynä olivat uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönottokoulutukset samaan aikaan. Koulutuspalautteita saatiin suhteessa enemmän kuin syksyllä, koska palautteet kerättiin viimeisellä tunnilla. Kuvassa 6 on palautteiden koulutuskunta osuudet esitetty. Kuva 6 Vastaajan koulutuskunta Kurssien yleisarvio näyttää myös sosiaalitoimen koulutuksissa hyvältä (kuva 7). Kurssin tavoitteisiin ja omiin kurssi odotuksiin oltiin keskimääräistä tyytyväisempiä. Opittuja asioita osataan soveltaa hyvin työkäytäntöihin ja kokonaisuudessaan kursseihin oltiin tyytyväisiä. 11

16 Kuva 7 Kurssin arviointi Kevään opetuksissa opetusmenetelmänä käytettiin myös itseoppimiseen pohjautuvaa avointa oppimisympäristöä, jossa kouluttaja toimi henkilökohtaisena ohjaajana. Edelleenkin koulutuksia suunniteltaessa painotettiin, että jokaisella oppijalla tulisi olla henkilökohtainen tietokone käytettävissään ja että jokainen oppija voisi edetä haluamallaan vauhdilla eteenpäin. Lisäksi syksyn palautteiden perusteella ryhmien osallistujakoon maksimiksi määriteltiin 10 henkilöä. Tämä siksi, että ohjaaja ehtisi paneutua henkilökohtaiseen neuvontaan laajemmin ja tehokkaammin. Kuva 8 kertoo mietteitä opetuksen arvioinnista. Kuva 8 Opetuksen arviointi Yleisarvosana kurssista oli yli keskiarvon. Atk-tiloihin oltiin tyytyväisempiä kuin syksyllä. Atk-tilat vaihtuivat osissa kuntia, mutta silti tiloina käytettiin edelleenkin erilaisia ikkunattomia tms. epämiellyttäviä opetustiloja. Lisäksi luokat olivat edelleen ahtaita, ja niissä opettaminen henkilökohtaisella tyylillä oli hankalaa liikkumisen kannalta. Pitempiä koulutusjaksoja ajatellen luokkatilojen sisustusta voisi kenties uudelleen organisoida huomioiden avoimen oppimisympäristön puitteet. Lisäksi kalustusten säätömahdollisuuksiin tulisi kiinnittää huomiota. (kuva 9) 12

17 Kuva 9 Yleisarvosana harjoituksista ja atk-tilasta 13

18 LÄHDELUETTELO Kallio, J Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologian kehittämishanke Kaason arviointi. Saatavissa: Kallio, J. & Kontio, T. 2006a. Sosiaalitoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa. Saatavissa: [ Viitattu ] Kallio, J. & Kontio, T. 2006b. Artikkeli. Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa. Saatavissa: [Viitattu ] Kallio, J. & Kontio, T. 2006c. Kuntakohtaiset atk-osaamisraportit. Saatavissa: [Viitattu ] Ojanen, P. & Vuorio, L Sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen esiselvityksen loppuraportti. Saatavissa: [Viitattu ]

19 KAASO I-HANKKEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUMAT LIITE 1

20 ATK-PERUSKOULUTUSTEN MODUULIT LIITE 2 TASO 1 PERUSKÄSITTEET TIEDOSTON HALLINTA TEKSTINKÄSITTELY peruslaitteiston kokoonpano, oheislaitteet käyttöjärjestelmä perusteet modeemi leikepöytä muisti ja sitä käsittävät perusteet hakemisto/ kansio hiiri + näppäimistö ja niiden käyttö tulostus tiedoston tallentaminen / poisto tiedoston kopiointi / muokkaus tiedoston ominaisuudet kansiorakennelman luominen etsi-toiminto apuohjelmat, ohjauspaneelitoiminnot asiakirjan kirjoittaminen (pöytäkirjat, muistiot), muotoilutoiminnot tavutus kuvien lisääminen tallentaminen / tulostus yhteiskäytön perusteita INTERNET JA SÄHKÖPOSTI VERKKO TOIMINTA YMPÄRISTÖNÄ peruskäsitteet internetistä tutustuminen eri selaimiin selaimen käytön perusteet hakukoneet ja niiden käyttö sähköpostipalvelut viestin lähetys, vastaanotto viestien hallinta internetin perusominaisuudet internetin palvelut (News, Chat jne.) TASO 2 SÄHKÖPOSTIN EDISTYNYT KÄYTTÖ TAULUKKOLASKENNAN PERUSTEET tietoturva liitetiedostot sähköpostisuodatukset / roskaposti viestin monipuolinen muokkaus jakelulistat kalenteritoiminnot soluun kirjoittaminen tekstin muokkaus taulukon lisääminen yleisimmät funktiot ESITYSGRAFIIKAN PERUSTEET käyttöliittymä esityksen luominen VIDEONEUVOTTELUN PERUSTEET Netmeeting ohjelmisto KUVANKÄSITTELYN PERUSTEET eri tiedostomuodot ja niiden erot perus muokkaus TEKIJÄNOIKEUDET HENKILÖTIETOSUOJA yleistä tekijänoikeuksista ja henkilösuojasta

21 TASO 3 TEKSTINKÄSITTELY( jatko) asiakirjamuotoilut joukkokirje, tarrat, hakemistot, sis.luettelot yhteiskäyttö taulukot, lomakkeet tiedoston suojaaminen ESITYSGRAFIIKKA numerointi ylä-alatunniste (logot) perusdia piirtäminen (kuvat) /piirtotyökalut yhteiskäyttö (Office) määritykset / asetukset TAULUKKOLASKENTA muotoilut kaavojen luominen, muita funktiot kaaviot