Vihannespaprikan viljely. Kasvihuonevihannesten kasvattaminen Tuula Tiirikainen, Mäntsälä Saari
|
|
- Raimo Ranta
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vihannespaprikan viljely Kasvihuonevihannesten kasvattaminen Tuula Tiirikainen, Mäntsälä Saari
2 Paprika
3 Alkuperä Koisokasvien (Solanaceae) heimoon kuuluva paprika on kotoisin Keski-Amerikasta, Bolivian ja Perun alueilta Paprikoiden sukuun kuuluu n. 30 lajia Kuuluu vanhimpiin viljelykasveihin, koska Keski-Amerikassa viljely jo n vuotta sitten Eurooppaan Kolumbuksen löytöretkien mukana 1500-luvulla
4 Viljelyn alkuvaiheet Alkuun viljeltiin Espanjassa -> Espanjan pippuri Viljely laajeni Unkariin -> Unkarin pippuri Viljely laajeni Välimeren alueilta kohti Kauko- Itää (tällä hetkellä Aasia suurin paprikan tuottaja) Keski-Amerikasta viljely laajeni Pohjois- Amerikan lämpimille seuduille
5 Viljely Euroopassa Alkuaan paprikaa kasvatettiin pelkästään mausteeksi 1900-luvun alkupuolella markkinoille miedonmakuisia paprikalajikkeita, mikä mahdollisti viljelyn vihannekseksi Tuotanto yleistyi nopeasti etenkin Hollannissa Suomessa paprikan käyttö alkoi yleistyä luvulla ja viljely lisääntyi etenkin 2000-luvun alkupuolella
6 Kotimaan tuotanto Suomessa tuotettiin vihannespaprikaa v ,487 milj. kg Tuotantopinta-ala 4,6 ha Tuotantoa 83 yrityksessä, yleensä tomaatin tai kurkun ohella
7 Muotojen ja makujen kirjoa Capsicum annuum Grossum -Ryhmä mietoja, suurihedelmäisiä (esim. Ferrari) bell-tyypin hedelmä Capsicum annuum Longum -Ryhmä tuliset maustepaprikat (esim. jalapeno) Capsicum annuum Conoides -Ryhmä koristekasveina käytettäviä lajikkeita
8 Muotojen ja makujen kirjoa Capsicum frutescens, pensaspaprika hedelmät erityisen tulisia (esim. Tabasco) Capsicum chinense paljon erilaisia muunnoksia sekä tulisia että mietoja (esim. Habanero) viljellään yleisesti Brasiliassa
9 Muotojen ja värien kirjoa Capsicum baccatum hedelmien maku vaihtelee tyypin miedosta hyvin tuliseen Capsicum pubescens tunnetaan myös locoto- tai rocoto-nimisenä
10 Taimikasvatus 1 g:ssa n. 100 siementä Siemen menettää itävyytensä melko nopeasti, joten säilytys viileässä (jääkaappi) Kylvö joko kivivilla rouheella täytettyihin paperihylsyihin tai hajakylvö turvealustalle laatikkoon Siemen itää pimeässä -> peitetään n. 0,5 cm:n kerroksella turvetta, perliittiä, hiekkaa tai vermikuliittia
11 Idätysolosuhteet Itämisaikainen ilman lpt-suositus C, kasvualustan +26 C Taimettumisen jälkeen ilman lpt +23 C ja kasvualustan +24 C Taimettumisen jälkeen peittomuovi poistetaan kylvöksen päältä valon saannin varmistamiseksi Taimettumisen jälkeen aloitetaan lannoitekastelut laimealla (1mS/cm) liuoksella
12 Ruukutus Taimet koulitaan, kun ensimmäiset kasvulehdet ovat muodostuneet (10-18 vrk kylvöstä) Kivivillarouheeseen kylvetyt siirretään kuutioon (10x10x7,5 cm) ja hajakylvetyt istutetaan halk. 12 cm:n ruukkuun taimikasvatukseen tarkoitettuun kasvualustaan
13 Taimien tuenta ja taimitiheys Taimet tuetaan puutikuilla -> vegetatiivinen ja generatiivinen kasvu tasapainossa Ruukutuksen jälkeen kpl/m² riippuen kuution tai ruukun koosta Harvennetaan heti kun lehdet koskettavat toisiaan -> päättötiheys 20 kpl/m² Taimien käsittelyssä oltava varovainen, koska taimen tyvi murtuu helposti siirreltäessä -> juuristotaudit
14 Istutus kasvihuoneeseen Istutuskuntoisessa taimessa on ensimmäinen kukkanuppu näkyvissä ja taimi painaa g Taimi on istutuskuntoinen 5-8 vk kylvöstä Kasvualustalevyt kastellaan n. 3,0 ms/cm ravinneliuoksella Taimiväli 50 cm -> riittävä valon saanti x x x x x
15 Istutusolosuhteet Kasvualustan optimilpt C -> tasainen juurtuminen Ilman lpt C -> vegetatiivinen kasvu Ilmankosteus n. 80% tasainen kastelu 4-6 h:n välein 0,8 ml/kerta Istutuksen yhteydessä poistetaan ensimmäisen haaran kukkanuppu -> vegetatiivinen kasvu
16 Istutustiheys ja versomäärä Kasvuston tiheys ilmoitetaan kpl versoa/bm² (kaupallisessa tuotannossa väh. 6 kpl/m²) versoja kpl/taimi taimia kpl/m² 3,2-3,6 2,2-2,6 1,7-2,0 versoja kpl/m² 6,4-7,2 6,6-7,5 6,8-8,0
17 Taimien tukeminen Taimet kiinnitetään tukinaruun kun ne ovat kunnolla juurtuneet ja kasvaneet riittävän isoiksi Kaikkien tukinarujen oltava yhtä kireällä -> tasainen kasvu Löysä tukinaru -> generatiivinen kasvu Löysä naru + suuri satokuorma -> kasvi riippuu narun varassa -> kasvu hidastuu ja sato vähenee
18 Taimien tukeminen Latva kierretään tukinarun ympäri -> generatiivinen kasvu (yhteyttämistuotteiden kulkeutuminen latvaan hidastuu) Klipsituenta vaikuttaa kasvuun vegetatiivisesti, koska latvaa ei kierretä Kaksi ensimmäistä tuentakierrosta tehdään kiertämällä, sen jälkeen voidaan siirtyä klipsien käyttöön
19 Kasvihuonekorkeuden vaikutus tuentaan Huoneen vapaa korkeus 2,8-3,0 m riittävä Matalissa huoneissa tuenta vinoon (75-80 ) -> generatiivinen kasvu -> runsaasti hedelmän alkuja, joita poistettava -> tasapainoinen kasvu Tukeminen suoraan ylös lisää vegetatiivista kasvua ja kasveista tulee pitempiä -> kasvun tasapainoa helpompi ohjata
20 Taimen kasvu Kun paprika kasvaa sopivassa tahdissa se tekee suunnilleen yhden nivelvälin viikossa, pituuskasvu viikossa 6-7 cm Jokaiseen niveleen kehittyy yleensä 1 lehti ja 1-2 kukkaa Verso haarautuu kahdeksi (2) uudeksi versoksi
21 Taimen kasvu Versoista yksi kehittyy yleensä muita voimakkaammaksi -> uusi pääverso Muut versot sivuversoja -> poistetaan kokonaan tai typistetään niin, että jää 1-2 lehteä, jos kasvin lehtipinta-alaa on tarpeen kasvattaa
22 Lehtipinta-alan merkitys paprikan kasvulle 1. Yhteyttämistuotteet muodostuvat lehdissä -> satokaudella tarvitaan yhteyttävää lehtimassaa 2. Lehdet haihduttavat -> ravinteiden ja veden liikkuminen 3. Lehdet suojaavat kypsyvää satoa suoralta auringonsäteilyltä
23 Kasvuston rakentaminen Kasvustoa kuvailtaessa käytetään apuna järjestelmää, jossa paprikan nivelet numeroidaan 1. nivel eli haarautumiskohta = 0 jatkuen nivelien muodostumisen mukaan 1,2,3. Pystytään kuvaamaan satoaallon hedelmien sijainti kasvissa
24 Kasvukauden alku N vrk istutuksesta poistetaan 1. haarautumiskohdasta mahdollinen 3. verso, pääversoiksi valitaan mahdollisimman tasavahvat versot Ylempiin niveliin kehittyvät sivuversot poistetaan kokonaan (poisto kerran viikossa) 1. satoaallossa jätetään hedelmät niveliin 4 ja 5
25 Kasvukauden alku Kun 1. satoaallon hedelmien halkaisija on n. 2 cm, ne eivät enää abortoidu Ensimmäisten hedelmien kasvuvaiheessa tarvitaan lisää lehtipinta-alaa, jolloin sivuversot katkaistaan niin, että niihin jää yksi lehti (kukat poistetaan) Versojen poisto n. 10 päivän välein 2. satoaaltoon jätetään 2-3 hedelmöittynyttä kukkaa/verso -> sato korjataan pääversoista
26 Satokausi Mitä suurempi versotiheys, sitä vähemmän voidaan jättää hedelmänalkuja kasvamaan versoa kohti -> tavoitteena hedelmää/m² Kehittymään lähteneitä hedelmiä poistetaan tarvittaessa, jotta verson satorasitus ei kasva liian suureksi Poistetaan halk. enintään 2-3 cm:n kokoisia alkuja, joista nähdään, ettei niiden muoto ole hyvä
27 Satokausi Sivuversoihin jätetään yleensä 1-3 lehteä Ensin arvioidaan kasvuston kunto ja versoja poistetaan vasta sitten, jos lehtiala ei ole tarpeen Periaatteena on, että cm verson latvasta alaspäin pidetään koskemattomana ja sivuversoja poistetaan vain sen alapuolelta Latvuksessa on oltava riittävästi yhteyttävää ja samalla kehittyvää satoa suojaavaa lehdistöä
28 Satokausi Versojen poistossa oleellista sopivan lehtipinta-alan ylläpitäminen -> riittävä yhteyttäminen Suuri lehtipinta-ala -> suurempi haihdutus -> kasvi viilentää itseään -> kasvin veden tarve lisääntyy -> kastelu Loppukesällä voidaan versoja poistaa reilummin -> ei enää niin suurta tarvetta hedelmien suojaamiseen
29 Satoaallot Satoaaltojen välissä yleensä 3-4 tyhjää niveltä (n. 5 vk:n välein) Jos uusi satoaalto alkaa jo 1-3 tyhjän nivelen jälkeen, on syynä verson pieni satorasitus edellisessä aallossa Kun satoaallon hedelmät alkavat olla täysikokoisia, jätetään lehdet suojaamaan latvusta Hedelmät siirtyvät värittymisvaiheeseen -> sivuversoista kasvaa vahvempia -> uusiin niveliin alkaa muodostua uusia alkuja -> uusi satoaalto alkaa
30 Hoitotöiden ajoitus Latvan kiertäminen ja sivuversojen poistaminen samalla kerralla ei suositeltavaa Versojen poisto ja latvan kierto vuoroviikoin -> tasataan kasveihin kohdistuvaa rasitusta -> tasataan työmenekkiä Runsas sadon kertakorjuu rasittaa kasvustoa -> toipumisaika Satorasituksen äkillinen pienentyminen -> sivuversojen kasvun lisääntyminen Huomioidaan vegetatiivisen ja generatiivisen kasvun tasapaino.
31 Latvonta ja satokauden lopettaminen Latvonta tarkoittaa kasvin pääverson katkaisemista Kun toiseksi viimeinen satoaalto alkaa värittyä -> kasvusto latvotaan tarpeen mukaan -> latvasta poistetaan sivuversot
32 Viljelylämpötilat Vegetatiivinen kasvu nopeinta, kun päivälpt on C ja yölpt C Hedelmien kasvun optimilpt +21 C Hedelmän alkujen muodostuksen kannalta sopiva yölpt C Lämpötilan säädössä tärkein arvo on vuorokauden eli 24 h:n aikana toteutunut keskilämpötila.
33
34 Ilmankosteus Paprika hyötyy korkeahkosta ilmankosteudesta Sopiva suhteellinen ilmankosteus on 70-80% Korkea ilmankosteus (75-85%) -> yöllä lisää juuripainetta -> hedelmäkoko kasvaa -> päivällä parantaa hedelmien alkujen muodostumista -> harmaahomeriski
35 Ilmankosteus Alhainen ilmankosteus (n.60%) -> vahvistaa kukkia, mutta alhaisemmassa ilmankosteudessa alkaa abortoida kukkia -> lehdet jäävät pieniksi -> kasvu muuttuu liian generatiiviseksi Ilmankosteutta säädellään sumutuksilla, tuuletuksella ja lämmityksellä.
36 Varjostus Tarpeen vain kesällä Varjostaminen voi olla tarpeen, jos kypsyviä hedelmiä halutaan suojata polttovioituksilta Varjostettaessa huomioitava, että kasvuston käytettävissä olevan valomäärän pienentyessä kasvu muuttuu vegetatiivisemmaksi Varjostusta tarvitaan, kun säteilytaso ylittää W/m²
37 Paprikan kasvun tasapainon tunnusmerkkejä
38 Paprikan kasvun tasapainon ohjaaminen
39 Kastelu ja lannoitus Kasveja kastellaan koko kasvukauden ajan ravinneliuoksella, jonka ravinnesuhteet pysyvät jokseenkin muuttumattomina Antoliuoksen väkevyyttä muutetaan mm. olosuhteiden ja kasvualustan halutun johtokykytavoitteen mukaisesti Pyritään tasaiseen kasvualustan kosteuteen, sopiva vesipitoisuus on 70%
40 Kastelu ja lannoitus %:n ylikastelulla taataan kasvien tasainen veden saanti Kun kasvualustan vedenpidätyskyky on hyvä voi alustan vesipitoisuus vaihdella 50-70%:iin paprikan kasvun ja satomäärän kärsimättä, jos alustan johtokyky ei muutu Ensimmäinen kastelu annetaan 2,5-4 h auringonnousun jälkeen ja viimeinen 3,5-4h ennen auringonlaskua
41 Kastelu kasvunsäätökeinona Jos kasvusto on rehevä, liian vegetatiivinen ja alkujen kehitys on vaikeaa, voidaan kasvua saada generatiivisemmaksi niukalla kastelulla -> lisää laatuvirheiden kuten latvamädän määrää -> hedelmän koko ja paino pienenee ->hedelmien määrä vähenee
42 Lannoitus Lannoitteina seoslannos ja kalkkisalpietari Liuosväkevyys valitaan säteilytason mukaan: -> aurinkoinen sää, laimea antoliuos (riittävä veden ja ravinteiden saanti) -> pilvinen sää, väkevämpi antoliuos (riittävä ravinteiden saanti) Mitä korkeampi alustan johtokyky sitä enemmän esiintyy latvamätää (kalsiumin kulkeutuminen) Kts. Kekkilä Paprika
43 Hiilidioksidilannoitus Paprika hyötyy hiilidioksidilannoituksesta: -> hedelmien muodostus lisääntyy -> kasvu nopeutuu -> hedelmän koko kasvaa nopeammin Satokaudella tavoitepitoisuus ppm Tuuletettaessakin pyritään taso pitämään ppm
44 Hedelmän kehitys Kukat ovat itsepölytteisiä, mutta hyötyy kimalaispölytyksestä Kasvu hedelmöittyneestä täysikokoiseksi vie 4-6 vk Värittymisvaihe kestää 4-6 vk Kehitysaika kukasta värittyneeksi myyntikelpoiseksi hedelmäksi vie 8-12 vk Suomessa keskisato luonnonvalossa reilu 20 kg/m²
45 Sadonkorjuu Tehdään aamulla, kun hyvä nestejännitys
46 Sadonkorjuu Satoa voidaan korjata vihreänä tai värittyneenä Hedelmä värittyy epätasaisesti laikuttain ja korjuukelpoiseksi katsotaan hedelmä, jonka pinnasta 90 % on värittynyt
47 Laatuvaatimukset ja lajittelu Sato lajitellaan hedelmän värin, koon, muodon ja laadun perusteella Suomessa noudatetaan Euroopan unionin laatuvaatimuksia (EY-asetus 144/99, muutos 276/2000) Paprikan koko määritellään hedelmän yläosan leveimmän kohdan halkaisijan mukaan: pienin sallittu halkaisija 40 mm ja kokoero samassa pakkauksessa 20 mm
48 Sadon säilytys Paprikan kuori on ohut, minkä vuoksi hedelmät haihduttavat runsaasti -> pehmeneminen alkaa 1-2 h:ssa korjuun jälkeen Sopiva varastointilpt +7-8 C (< +5 C:ssa kylmävioituksia) Ilmankosteus 85-90% Em. olosuhteissa säilyy 2-3 vk Etyleenille arka
49 Fysiologiset kasvuhäiriöt ja laatuvirheet 1. Latvamätä johtuu kalsiumin puutteesta
50 2. Tuorehalkeamat aiheutuu kovasta juuripaineesta ja voimakkaasta nestevirtauksesta hedelmiin - Voimakas auringonsäteily on kovettanut hedelmän kantaosan, se halkeaa, kun nestevirtaus kohdentuu hedelmään - Halkeamat pystysuuntaisia, lähtevät kannasta ja ulottuvat yleensä hedelmän onttoon sisustaan asti
51 3. Polttovioitukset johtuvat hedelmän lämpötilan noususta ja säteilyn aiheuttamasta kemiallisesta reaktiosta - Hedelmän pinnassa pieniä, usein vaaleita, pehmeneviä laikkuja, jotka voivat laajeta suuriksikin. - Esiintyy yleensä hedelmän yläosassa (kanta), koska se on alttiina auringolle ja kypsyy varjossa olevaa alapuolta nopeammin
52 4. Hopealaikkuisuus johtuu korkeasta juuripaineesta ja kasvualustan korkeasta ammoniumpitoisuudesta - Hedelmän kylkiin muodostuu hopeanhohtoisia laikkuja, kun sen kehitys on tavanomaista nopeampaa
53 5. Hedelmän sisään kasvanut toinen hedelmä ja korvat johtuu kukan epämuodostumasta, kun kukka on kehittynyt huonosti pölyttyneestä, liian rehevästä kukasta Epämuodostumia syntyy usein, jos ilmankosteus on kukka-aiheiden muodostumisen aikana 7-10 vrk ennen varsinaista kukintaa korkea ja yölämpötilat jäävät mataliksi
54 6. Mikrohalkeamat johtuvat yhtäkkisestä kasvun nopeutumisesta esim. olosuhteiden muuttuessa tai yhdellä poimintakerralla kasvustosta poistetaan paljon hedelmiä - Paprikan pinnassa pieniä, lyhyitä korkkiutuneita halkeamia.
55 7. Epämuotoiset hedelmät johtuu liian rehevistä kukista, jotka eivät ole pölyttyneet kunnolla - Hedelmä normaalia litteämpi tai sen lokerot kehittyvät epätasaisesti
56 Tuhoeläimet 1. Ripsiäiset 2. Vihannespunkki 3. Kirvat 4. Perhostoukat 5. Luteet 6. Jauhiaiset Kts. Erillinen aineisto Kasvihuonevihannesten kasvinsuojelu 2016
57 Taudit 1. Harmaahome 2. Härmä 3. Pahkahome Kts. Erillinen aineisto Kasvihuonevihannesten kasvinsuojelu 2016
58 Lähteet Chilikirja, Kilpinen Jukka, Hietavuo Tommi, Aaltonen Teija, Gummerus kustannus, helmikuu Paprikan viljely, Salonen Kai, Mestari-Offset, Vantaa, Kauppapuutarhaliitto, Helsinki Vihannekset lajit, viljely ja sato, Voipio Irma, Puutarhaliitto 2001.
Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen
Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014
Lisätiedot1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ
1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia
LisätiedotAvomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
LisätiedotKasvihuoneen kasvutekijät. LÄMPÖ Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari
Kasvihuoneen kasvutekijät LÄMPÖ Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset
LisätiedotRuukkuatsalen viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto, Mäntsälä Saari
Ruukkuatsalen viljely Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto, Mäntsälä Saari Ruukkuatsalean biologiaa Ruukkuatsalea (Rhododendron Simsii-Ryhmä) kuuluu kanervakasvien
LisätiedotUUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
LisätiedotNarsissien tuotanto. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari
Narsissien tuotanto Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari Alkuperä Narsissin nimi tulee kreikankielen sanasta narkaein, joka tarkoittaa huumattua tai lumottua
LisätiedotHyasintin viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari
Hyasintin viljely Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari Hyasintin historiaa Hyasintti (Hyacinthus orientalis) kuuluu hyasinttikasvien heimoon
LisätiedotAmarylliksen eli jaloritarinkukan viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari
Amarylliksen eli jaloritarinkukan viljely Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari Amarylliksen biologiaa Amaryllis kuuluu amarylliskasvien (Amaryllidaceae)
LisätiedotJäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011
Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita
LisätiedotVUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019
VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua Marttaliitto 2019 VÄRIKKÄÄT JUURIKKAAT Juurikkaiden suku Beta vulgaris on vuoden 2019 vihannes. Juurikkaisiin kuuluvat punajuurikas sekä kelta-, raita- ja valkojuurikas
LisätiedotKasvihuoneen kasvutekijät. HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari
Kasvihuoneen kasvutekijät HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset
LisätiedotKasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari
Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset
LisätiedotPaprikan lyhyt historia ja merkitys Unkarissa. Bertalan Galambosi yliagronomi
Paprikan lyhyt historia ja merkitys Unkarissa Bertalan Galambosi yliagronomi Kolumbus Kristofferin kuva ja laivansa, Santa Maria Kolumbuksen matkoja Espanjasta Amerikkaan Paprika uusi kasvi Amerikasta
LisätiedotPaprika Vuoden Vihannes 2005
Paprika Vuoden Vihannes 2005 Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto ry valitsevat joka vuosi vuoden vihanneksen. Valinnalla halutaan edistää kyseisen kasviksen käyttöä ja viljelyä. Vuonna 2005 Vuoden
LisätiedotHapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell
Hapro Toimintasuunnitelma Teksti ja kuvat: Niina Lindell Työn tarkoitus Hapron toimintasuunnitelma on puolenvuoden viljelysuunnitelma Lapin ammattiopiston puutarhalle. Siihen on koottu kaikki perustiedot
LisätiedotCHILITUNARI. Jaakontaika + Carbon Kick Booster siirtostressinpienentäjänä. yhteistyössä mukana: JLe
Jaakontaika + Carbon Kick Booster siirtostressinpienentäjänä yhteistyössä mukana: 09.05.2017 JLe Siirtoshokki ja täyspysähdys Taimikasvatus tapahtuu hyvin usein kotipuutarhureilla asuintiloissa, jossa
LisätiedotRahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö
Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta Risto Tahvonen MTT Piikkiö Rahkasammal kasvualustaksi 15.3.2013 2 Sammalmateriaalin muokkaus Nosto syksyllä käsityönä Parkanon seudulta METLAn koealueilta
LisätiedotTerttuherukan viljely ja lajikkeet
Kuvat Luke (S. Karhu, K. Laine) ja internet-kuvakaappaukset Terttuherukan viljely ja lajikkeet Saila Karhu & Jorma Hellstén Luonnonvarakeskus Piikkiö Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä 8.11.2017 Marjamaat
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotBiologinen kasvinsuojelu
Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja
LisätiedotBiologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa
www.verdera.fi / infoverdera@lallemand.com Koetoimintaraportti 02.09.2015 Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa 1. Kokeen tarkoitus Kokeen tarkoituksena oli testata
LisätiedotAgrimarket- Viljelijäristeily
Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012
LisätiedotHOITO-OHJEET. Viljelylaatikot
HOITO-OHJEET Viljelylaatikot Viljelylaatikoiden malleja Viljeltävistä kasveista yleistä Tarkista siemenien tuoteselosteesta tarvitseeko esikasvatusta, erityistä lämpöä (kasvihuone), soveltuuko avomaalle
LisätiedotJoulutähden energiankulutus ja laatu Liisa Särkkä MTT Puutarhatuotanto Piikkiö
Joulutähden energiankulutus ja laatu 2011 Liisa Särkkä MTT Puutarhatuotanto Piikkiö Kekkilä Oy, Helle Oy, Huiskula Oy 21.3.2012 Tutkimuksen tavoite Joulutähden viljelyssä pyrittiin viileän aamun ja lämpimän
LisätiedotHoneoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET
Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös
LisätiedotMaissin viljelyn perusvaatimukset
Maissin viljelyn perusvaatimukset Essi Tahvola ProAgria Pohjois-Savo Maissi (Zea mays L.) on C4-kasvi kaukaisilta mailta Sopeutunut lyhyeen päivän pituuteen ja matalaan CO 2 pitoisuuteen Yöttömät yöt sekoittavat
LisätiedotVadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen
Vadelmien tuotanto tunneleissa Marjamaat-hanke Joensuu 2.2.2017 Arja Raatikainen Tavoitteet Mitä vadelman tuotannolla haetaan? Mihin markkinaan tuotetaan? Viljelläänkö yhtä tai useampaa lajiketta? Viljelläänkö
LisätiedotKoristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa. Tuula Tiirikainen syksy 2016 Mäntsälä, Saari JOULUTÄHDEN VILJELY
JOULUTÄHDEN VILJELY Joulutähti, tähtilatva (Euphorbia pulcherrima), kuuluu tyräkkikasvien (Euphorbiaceae) heimoon - kotoisin Meksikosta - Joel Robert Poinsett toi kasvin Yhdysvaltoihin 1830-luvulla - 1960-luvulla
LisätiedotMETSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL
METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa
LisätiedotAMPPELITOMAATTI TUMBLER
AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos
LisätiedotKORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari
KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ Miksi kasvua säädellään? Rajoitetaan liikaa pituuskasvua tukevoitetaan kasvua edistetään kasvien haaroittumista KASVUNSÄÄTÖMENETELMÄT VILJELYTEKNIIKKA Valo - lisävalo - tila
LisätiedotAMPPELITOMAATTI TUMBLER
AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos
LisätiedotRyhmäkasvien energiankulutus 2011
Ryhmäkasvien energiankulutus 2011 Liisa Särkkä MTT Piikkiö 30.11.2011 1 Tutkimuksen tavoite Keväällä 2011 MTT Piikkiössä tehtiin ryhmäkasveilla energian säästöön tähtääviä viljelykokeita. Tavoitteena oli
LisätiedotAVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
LisätiedotKasvihuoneviljelyn viherbiomassat
Kasvihuoneviljelyn viherbiomassat Ongelman määrittely Innovaatiokilpailu 21.11.2016 31.5.2017 Sivu 1 19.11.2016 Tomaatin ja kurkun viljelyn viherbiomassat miltä näyttää Tomaattikasvustoa Huom. muovinarut
LisätiedotPuutarhamarttailua Ruukullinen yrttejä
Puutarhamarttailua Ruukullinen yrttejä Marttaliitto ry Yrttiruukku parvekkeella ja pihalla Yksi- ja monivuotiset yrtit (monivuotiset kellariin tai maahan talveksi) Aurinkoinen, lämmin paikka. Suojataan
LisätiedotKarhunvadelman viljely
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karhunvadelman viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Onko karhunvadelmalle kysyntää?
LisätiedotOHJEKIRJA KURKKUKASVIEN
OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN VARTTAMISESTA: Kärkivarttaminen ja yhden sirkkalehden liitosvarte Varttamisen hyödyt Tautikontrolli maalevintäisten tautien ja tuholaisten leviämisen välttäminen resistentin perusrungon
LisätiedotMarjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica
Marjasinikuusama Lonicera caerulea var. edulis Lonicera caerulea var. kamtschatica Alkuperä ja hakusanat 2 Haskaps, Blue Honeysuckle, Honeyberry haskap Japani honeyberry Venäjä kamtschatica ja edulis Venäläiset
LisätiedotKasvualustat ammattiviljelyyn
Kasvualustat ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. www.novarbo.fi Kasvualustaseokset Kevytruukutusmulta on ilmava kasvualustaseos, joka soveltuu myös heikkojuuristen kasvien viljelyyn.
LisätiedotHumalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja
Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja Humala-info Pyhäjärvi-instituutti 15.2.2018 Johanna Pihala 1 Kasvupaikka Lämmin, aurinkoinen paikka, suojassa kovilta tuulilta Toisaalta sopivasta tuulesta voi
LisätiedotTuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ja Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata)
Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ja Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata) koeviljelyn kokemuksia Bertalan Galambosi MTT-Mikkeli Kumariini tuoksuiset heinät Maarianheinät (Hierochloe) Metsämaarianheinä
LisätiedotMARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT
MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT Kotimaiset kasvualustat marjoille Mansikat Vadelmat Karhunvatukat Pensasmustikat Ratkaisut terveeseen kasvuun Turvepohjaiset kasvualustat
LisätiedotChilit. tutuiksi. Marko Tamminen - Suomen Chiliyhdistys ry. Suomen Chiliyhdistys ry / Janne Alatalo
Chilit tutuiksi Marko Tamminen - Suomen Chiliyhdistys ry. Suomen Chiliyhdistys ry / Janne Alatalo Chili mitä se on? Paprikakasveja Solanaceae-kasviheimon jäseniä Sukua mm. tomaatille, perunalle, ananaskirsikalle
LisätiedotKaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.
Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot
LisätiedotKASVUALUSTAT. ammattiviljelyyn KASVUALUSTAT. Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset.
KASVUALUSTAT ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. KASVUALUSTAT Luonnonmukainen tuotanto Kasvuturve B2 Organic on luonnonmukaisesti lannoitettua vaaleaa rahkaturvetta. Turve on kalkittu
LisätiedotAmppelitomaatti Tumbling. Coctailtomaatti Donna F1
Amppelitomaatti Microtom Tuotekoodi: 144151 10s 2,00 Amppelitomaatti Tumbler Tuotekoodi: 145702 100s 16,00 Amppelitomaatti Tumbling Tom Red Tuotekoodi: 145151 10s 4,00 Pienihedelmäinen, matala tomaatti
LisätiedotNuorten ideoista kasvaa parempi huominen!
Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! YOUNG PEOPLE FOR YOUNG PEOPLE -hankkeen toiminnan ytimenä on nuorten ideoiden kuuleminen. Minipuutarha-info aloittelevalle kotipuutarhurille on esimerkki nuorten
LisätiedotSatoa ruukusta ja laatikosta
PUUTARHAMARTTOJEN POP UP Satoa ruukusta ja laatikosta SATOA RUUKUSTA JA LAATIKOSTA Hyötykasvit viihtyvät ja tuottavat satoa, kun ne saavat riittävästi valoa. Suoran valon on osuttava kasveihin vähintään
LisätiedotLuomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys. Kokemäki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos
Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys Kokemäki 24.1.2018 Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Kasvintuhoojien vaikutus luomutuotannossa Perunan kasvintuhooja Sadonalennus (arvio) Kasvinvuorotuksen
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotHerkullista satoa. viljelylaatikosta
Herkullista satoa viljelylaatikosta NÄIN ONNISTUT! 1. kasvatuksen tasapaino 2. taimikasvatus 3. hyvä maa 4. kastelu 5. lannoitus 6. kutsumattomat vieraat 7. kumppanuuskasvit 8. LAATIKON HELPOT JA HERKULLISET
LisätiedotSaskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus
Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia Yleistietoa Viljelty Pohjois-Amerikassa 1900-luvulta saakka Nykyiset lajikkeet peräisin luonnonkannoista Nimetty saskatoon kaupungin mukaan Kasvin tuntomerkit
LisätiedotPUUTARHAMARTAN POP UP
PUUTARHAMARTAN POP UP Viikko 14/2016 VUODEN 2016 VIHANNES KUKKIVAT KAALIT Parsakaali (broccoli) Kukkakaalit Valkoisia ja värikkäitä lajikkeita Vihreä kukkakaali (parsakukkakaali) Romanescu KUKKIVAT KAALIT
LisätiedotKarviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karviaisen viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Karviaisen viljely Suomessa Puutarhatilastot
LisätiedotMuskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV
Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,
LisätiedotMansikan kukkaaiheiden
Mansikan kukkaaiheiden kehitys Marja Rantanen Miksi kukka-aiheiden kehitys on kiinnostavaa? Monivuotinen kasvurytmi Jan Feb March Apr May Jun Jul Aug Sept Oct Nov Dec Valo ja lämpötila ovat kasvua sääteleviä
LisätiedotBataviansalaatti Lollo Rossa. Keräsalaatti Barcelona
Bataviansalaatti Lollo Tuotekoodi: 133151 1g/900s 1,00 Bataviansalaatti Lollo Rossa Tuotekoodi: 133201 1g/n.900s 1,00 Bataviansalaatti sekoitus Tuotekoodi: 133401 n.500s 4,40 Kiharaiset, rapeat lehdet
LisätiedotNovarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn
Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Luonnonmukainen tuotanto Kasvuturve B2 Organic on luonnonmukaisesti lannoitettua vaaleaa rahkaturvetta. Turve on kalkittu ja lannoitukseen on käytetty kompostoitua
LisätiedotMANSIKAN KUKKAVANA- ANALYYSIN TULKINTA
MANSIKAN KUKKAVANA- ANALYYSIN TULKINTA Pauliina Palonen Helsingin yliopisto Maataloustieteiden osasto, Viikki Plant Science Centre Pauliina Palonen 13/2/2018 1 MITÄ KUKKAVANA- ANALYYSI KERTOO? Arvio sadon
LisätiedotNurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
LisätiedotKasvin veden ja ravinnetarve. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Kasvin veden ja ravinnetarve Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 25.10.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 tavoitteet tietää ja ymmärtää veden ja liuenneiden aineiden liikkuminen kasvissa, siihen liittyvät
LisätiedotViljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
LisätiedotKuminan kasvattaminen Suomessa
Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)
LisätiedotHerneen kasvatus eri olosuhteissa
Herneen kasvatus eri olosuhteissa (koejärjestelyihin kuluu ensimmäisellä kerralla n. puoli tuntia, joka kerhokerran alussa n. 5 min ja viimeisellä kerralla 15-30 min) Tarvitaan: 4 astiaa kasvatukseen /
LisätiedotHedelmän- ja marjanviljely
Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta
LisätiedotUUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1
Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2012 UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 on kaljuuntuneen, jääpoltteen tai muuten vahingoittuneen nurmikon
LisätiedotKevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun
LisätiedotPetri Lintukangas Rapsi.fi- projekti
Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen
LisätiedotNovarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn
Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. www.novarbo.fi ikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Kuivikkeet Kevytruukutusmulta on ilmava kasvualustaseos, joka
LisätiedotRAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus
RAPORTTI VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus Johdanto Marjanviljelyn koetilalla yksi keskeinen koetoiminnan aihe on
LisätiedotKeräkaali. Keräkaali Premiere
Bourbon F1 Tuotekoodi: 111001 100s 4,50 Castello F1 NiZ Tuotekoodi: 111101 100S 5.00 Coronet F1 Tuotekoodi: 111201 50s 4,50 Hyvänlaatuinen ja satoisa kesälajike. Muistuttaa ominaisuuksiltaan Balbroa. Kerä
LisätiedotRunko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.
Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti
LisätiedotTaimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista
Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Kasvupaikan valinta Kirsikkapuulle valitaan pihasta valoisa, kostea ja aurinkoinen paikka. Parhaiten
LisätiedotBelgian marjantuotannon viljelymenetelmät. SataVarMa-hanke yhteistyössä Järvenkylä Oy:n kanssa Viljelypäivät Sauvo
Belgian marjantuotannon viljelymenetelmät Saila Karhu Luonnonvarakeskus (Luke) SataVarMa-hanke yhteistyössä Järvenkylä Oy:n kanssa Viljelypäivät 8.5.2018 Sauvo 11.5.2018 Belgian mansikantuotanto N. 50
LisätiedotKäämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna
Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja marja.jalli@mtt.fi Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna 21.11.2013 Nurmien kasvitaudit Ruosteet Puccinia spp., Uromyces spp rengasruoste mustaruoste keltaruoste
LisätiedotLED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki. Kuvat: Pekka Voipio
LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki Kuvat: Pekka Voipio LED vs. perinteinen kasvihuonelamppu 400 450 500 550 600 650 700 nm Kasvit käyttävät valoa
LisätiedotKerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa
Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kokemuksia luomuun siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi HAMK Mustiala 3.9.8 Hannu Känkänen Kerääjäkasvien hyötyjä Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys
LisätiedotVILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?
VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla
LisätiedotMarjakasvien vuotuisia hoitotöitä
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 4. tapaaminen 4.4. Joensuu Koonnut Marjo Marttinen ProAgria Keski-Suomi
LisätiedotNokkosen viljely kasvihuoneessa
Nokkosen viljely kasvihuoneessa Puutarhatalouden perustutkinto Veli-Matti Kestilä 25.4.2014 SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO... 3 2 NOKKOSEN HISTORIAA... 3 3 YLEISTÄ... 3 3.1 Nokkosen pisteliäisyys... 4 3.2 Nokkosen
LisätiedotCHILITUNARIN. Kasvualustatesti Osa1 - Idätys ja taimettuminen. yhteistyössä mukana:
N Kasvualustatesti 2017 Osa1 - Idätys ja taimettuminen yhteistyössä mukana: Testi jakaantuu kolmeen osaan Idätys ja taimettumistesti Taimitesti Kasvukausitesti Idätys ja taimettumistestissä on tarkoitus
LisätiedotKasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle
Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden
LisätiedotKylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
LisätiedotVadelman pensasmaiset satotaimet
Suomalaisen marjantuotannon kilpailukyvyn parantaminen ja kestävä kehittäminen muuttuvassa ilmastossa 2010-2012 Vadelman pensasmaiset satotaimet Pauliina Palonen, Tero Tommila ja Timo Hytönen Helsingin
LisätiedotErikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät
Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta Taimitarhapäivät 23.-24.1.2014 Sisältö Siemen Forelia Oy Taustaa perustamiselle Sv 437 Rasila, tammi
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotMaltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo
Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden
LisätiedotKekkilä Professional. Valmistamme laadukkaita ammattiviljelytuotteita 90 vuoden kokemuksella. Terve kasvu lähtee vahvoista juurista.
Kekkilä Professional Valmistamme laadukkaita ammattiviljelytuotteita 90 vuoden kokemuksella. Terve kasvu lähtee vahvoista juurista. Kekkilän juuret ulottuvat pitkälle, vuoteen 1924 asti. Vuosikymmenten
LisätiedotNäin kasvata PERUNOITA ASTIASSA
5 6 Siirrä astia valoisaan paikkaan viimeistään sitten, kun ensimmäiset taimet tulevat mullan pintaan. Pidä astia sisällä, kunnes ilmat lämpiävät ja siirrä se sitten päiväksi ulos. Ulkona perunat pärjäävät
LisätiedotPerunakasvuston tuleennuttaminen vai tuleentuminen. Heidi Istolahti Perunatutkimuksen talvipäivät
Perunakasvuston tuleennuttaminen vai tuleentuminen Heidi Istolahti Perunatutkimuksen talvipäivät 12.2.2019 Taustaa esitykselle Reglone (dikvatti) poistuu kasvinsuojeluainerekisteristä 4.2.2020. Markkinoille
LisätiedotYLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON
1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi
LisätiedotMehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa
Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010
LisätiedotSataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus
SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Marja Tuononen, Minna Pohjola ProAgria Länsi-Suomi Saila Karhu, Marja
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotSander van Broekhoven HortiNova
Sander van Broekhoven HortiNova 03-05-2018 Sander.vanbroekhoven@hortinova.nl Esittely Sisältö NovaCropControlin / HortiNovan esittely Antagonistiset (vastakkaiset) vuorovaikutukset Marjojen/hedelmien laadun
LisätiedotKESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI
LOBELIA Sopii kaikenlaisiin istutuksiin, myös amppeliin. Viihtyy parhaiten puolivarjossa tai varjossa. On parhaimmillaan itseään voimakkaamman kasvin reunakasvina. Riippuva kasvutapa, voidaan istuttaa
LisätiedotSataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)
SataVarMa Mansikan syyshoito Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke) 22.11.2017 Mansikan kukka-aiheet kehittyvät syksyllä Mansikan kausisatoiset lajikkeet ovat ehdollisia lyhyen päivän kasveja. Kesällä
Lisätiedot