HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Porvoon kaupunki

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Porvoon kaupunki

2 Sisältö 1 Alkusanat Henkilöstöstrategia Henkilöstöstrategia Työhyvinvointi... 5 Työhyvinvointirahat... 5 Voi hyvin -toiminta... 6 Työhyvinvointiviikko Teemana työn ilo Henkilöstöjaosto Yhteistoiminta... 9 Yhteistyötoimikunta (Yttk)... 9 Työhyvinvointiryhmä (Tyhy-ryhmä)... 9 Vapaa-aikaryhmä Yhteistyöryhmät Henkilöstöryhmä Projektit Potku-projekti Henkilöstökysely Menestyväksi senioriksi Henkilöstön terveys ja eläköityminen Työsuojelutoiminta Työsuojeluparit Työtapaturmat Henkilöstön rakenne ja työpanos Henkilöstön eläköityminen... 17

3 11 Sairauspoissaolot Työterveyspalvelut Sopimus ja toimintasuunnitelmat Kustannukset Kuninkaantien työterveyden toiminta Työpaikkaselvitykset Työpaikkakäynnit Sisäilma-asiat Työkykyasiat Kuntoutustoiminta Työterveyspainotteinen sairaanhoito Työllistämistoiminta...22 Pitkäaikaistyöttömien aktivointi Muu työllistämistä edistävä toiminta Henkilöstön koulutus Rekrytointi Kaaviot Henkilöstömäärä koko kaupunki ja toimialat Työpanos Ikäprofiili Vakituisen henkilöstön palvelusaika Vakituisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus Sairauspoissaolot Työtapaturmat Kevan ennuste eläkkeelle siirtyvistä

4 1 Alkusanat Vuoden 2008 henkilöstötilinpäätöksen luvut osoittavat, että henkilöstön tilanne on pysynyt vakaana jo muutamien vuosien ajan. Vuonna 2008 henkilöstön työpanos oli henkilötyövuotta. Työpanos kalenteripäivinä laskettuna nousi 3,2 % vuodesta Nousu johtui henkilöstömäärän kasvamisesta ja kaikkien poissaolojen vähenemisestä. Kaupungin vakituisen henkilöstön määrä oli 2695 henkilöä, mikä on 49 henkilöä enemmän kuin vuonna Määräaikaisten henkilöiden määrä oli 960 henkilöä, mikä on 14 henkilöä enemmän kuin vuonna Koko henkilöstön määrä oli 3655 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus oli 134 henkilöä, mikä on 16 henkilöä vähemmän kuin vuonna Henkilöstön keskiikä oli 46,3 vuotta eli 0,1 vuotta korkeampi kuin vuonna Kuntien eläkelain (KuEL) perusteella vanhuuseläkkeelle jääneiden henkilöiden keski-ikä oli 63,2 vuotta eli 0,3 vuotta korkeampi kuin vuonna Vakituisesta henkilöstöstä suomenkielisiä oli 62,7 % (62,4 %) ja ruotsinkielisiä 37,3 % (37,6 %). Vuoden 2008 tilastot osoittavat, että kaupungin osalta kasvutrendiä sairauspoissaoloissa ei ole nähtävissä Henkilöstön keskimääräinen sairauspoissaolojen lukumäärä/henkilö oli 13,2, sama kuin vuonna Sairauspoissaolojen syntyminen on monisyinen asia. Tutkimuksissa on osoitettu, että poissaolojen hallinnassa varhaisella välittämisellä on myönteisiä, sairauslomia lyhentäviä vaikutuksia. Työtapaturmien määrä oli 130, mikä on 5 työtapaturmaa enemmän kuin vuonna Työmatkalla tapahtuneet työtapaturmat lisääntyivät ja työpaikalla tapahtuneet työtapaturmat vähenivät. Mehiläisen Työterveys teki Porvoon kaupungin henkilöstölle hyvinvointikyselyn helmimaaliskuussa Hyvinvointikyselyn tuloksissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2005 kyselyyn verrattuna. Henkilöstön tilanne on siis pysynyt vakaana jo muutamien vuosien ajan. Mutta pysyykö tilanne vakaana läpi taloudellisesti vaikeiden aikojen, jotka vääjäämättä ovat edessä. Miten vakauden käy kun suuret ikäluokat ovat lähitulevaisuudessa siirtymässä eläkkeelle? Seuraavien viiden vuoden aikana arvioidaan noin 500 henkilön siirtyvän Porvoon kaupungin palveluksesta eläkkeelle. Henkilöstön hyvä työhyvinvointi on tärkeä kilpailutekijä, kun kunta kilpailee uudesta osaavasta työvoimasta lähivuosina. Henkilöstön työhyvinvointi vaikuttaa Porvoon kaupungin menestymiseen, toiminnan tuloksellisuuteen ja laatuun sekä hyvinä että huonoina aikoina. Kaupungin taloudellinen tilanne vaati Porvoon kaupungilta hyviä henkilöstöpoliittisia ratkaisuja eli hyvää henkilöstöpolitiikkaa, jotta tilanne pysyisi hyvänä tulevaisuudessakin. 1

5 Henkilöstötilinpäätöksen tiedot perustuvat henkilöstöhallinnon ehrminfo tiedostoon lukuun ottamatta työtapaturmia, joiden osalta tiedot perustuvat vakuutusyhtiö If:in aineistoon ja eläkeennusteita, jotka perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) aineistoon. Vuoden 2008 tilinpäätös on laadittu ensimmäistä kertaa pääosin vain koko kaupungin tasolla. Henkilötyövuodet on laskettu nyt ensimmäisen kerran. Henkilöstötoimisto tuottaa henkilöstötilinpäätöstiedot erikseen toimialoille Tietojen kokoamisesta vastasivat henkilöstötoimistosta suunnittelija Leena Juvakka ja palkkasihteeri Tom Lönnfors. Tom Jokinen henkilöstöjohtaja 2

6 2 Henkilöstöstrategia Strategiaa valmisteltiin toimialojen ja henkilöstötoimiston edustajista ja pääluottamusmiehistä muodostetussa työryhmässä. Henkilöstöstrategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Työryhmän jäsenet olivat: Karl Laxell (pj), Matti Arvinen, Sune Forss, Tom Jokinen (siht.), Liisa Laakso, Olavi Liljemark, Pirjo Mäkelä, Eija Pajari, Gunder Wessman, Tuula Virkki, Markku Välimäki, asiantuntijoina olivat Leena Juvakka ja Heli Wilkman. Sama työryhmä seurasi hyväksyttyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. Tehdyt toimenpiteet vietiin päätettäväksi tai tiedoksi kaupungin päättäviin ja yhteistoimintasopimuksen mukaisiin toimielimiin. Työryhmä sai työnsä valmiiksi määräaikana

7 3 Henkilöstöstrategia Kaupunginjohtaja asetti henkilöstöpoliittisen neuvottelukunnan valmistelemaan Porvoon kaupungin henkilöstöpoliittisia linjauksia vuosille sekä seuraamaan päätettävien henkilöstöstrategisten linjausten toteutumista. Neuvottelukunnan työskentelyyn osallistuvat seuraavat henkilöt: Tom Jokinen, puheenjohtaja Matti Arvinen asti, Marith Kullström, Olavi Liljemark, Markku Välimäki, Anna-Maija Heikka, Sune Forss, Liisa Laakso, Pirjo Mäkelä, Eija Pajari ja Tuula Virkki. Työryhmä nimesi sihteereiksi Heli Wilkmanin. Henkilöstöstrategian valmistelu aloitettiin vuonna 2008 pidetyssä seminaarissa. Seminaarin aiheena oli Henkilöstöstrategia uudistumisen tukena ja välineenä. Seminaarin osallistui henkilöstöjaoston edustajia ja henkilöstöstrategia työryhmän jäseniä. Seminaarin vetäjänä toimi Jari Salomaa Pro Human Resources Oy:stä. Työryhmän määräaika on

8 4 Työhyvinvointi Henkilöstöjaosto hyväksyi Porvoon kaupungille työhyvinvointiohjelman henkilöstöstrategian mukaisesti. Ohjelma hyödyntää vuoden 2005 henkilöstökyselyn tuloksia ja sisältää kehittämistoimenpiteitä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Ohjelman tavoitteet: työhyvinvointi on huomioitu organisaation kaikilla tasoilla palvelujen ja toimintojen suunnittelussa, esimiehillä on valmiudet henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitämiseen, kaupungilla on henkilöstöä hyvin palveleva työterveyshuolto, työhyvinvointityön resurssien lisääminen, työhyvinvoinnin lisääminen työturvallisuutta tehostamalla ja päättäjien ja henkilöstön välillä vallitseva luottamuksellinen ja arvostava ilmapiiri. Ohjelma ohjaa henkilöstöön kohdistuvaa työhovinvointityötä, työhyvinvointimäärärahojen käyttöä, toimialojen työhyvinvointisuunnitelmien laatimista ja niihin sisältyvää työhyvinvointimäärärahojen käytön suunnittelua. Ohjelma sisältää toimenpiteet, joilla lisätään päättäjien ja henkilöstön välistä luottamusta ja arvostusta. Ohjelman mukaisesti yleishallinnon, sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä teknisen ja ympäristötoimen ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen työhyvinvointiohjelmat hyväksyttiin yhteistyötoimikunnassa. Ohjelmissa oli otettu huomioon muun muassa työpaikkojen työhovinvointiohjelmissa esiin tulleita esityksiä tavoitteiksi ja toimenpiteiksi työhyvinvoinnin edistämiseksi. Porvoon kaupungin työhyvinvointiohjelma päivitetään vuonna Työhyvinvointirahat Kaupunginvaltuusto myönsi työhyvinvointimäärärahoja vuodelle Henkilöstöjaosto päätti työhyvinvointimäärärahojen kohdentamisesta ja käyttösuunnitelmasta yleisellä tasolla. Keskitetty määräraha, , kohdennettiin kuntoutukseen, koulutukseen, työkokeiluun sekä virkistys ja Voi Hyvin-toimintaan. Yleishallinnon, toimialojen ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen työhyvinvointimäärärahojen käyttötarkoitus oli työpaikkojen työhyvinvoinnin kokonaisvaltainen kehittäminen. 5

9 Taulukko: Vuoden 2008 työhyvinvointimäärärahat ja määrärahojenkäyttö Määräraha Määrärahan käyttö Yleishallinto Sivistystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Keskitetty määräraha Yhteensä Voi hyvin -toiminta Voi hyvin -toiminnan tarkoituksena on aktivoida henkilökuntaa liikkumaan ja ylläpitämään työkykynsä. Vuonna 2008 järjestettiin viisi kampanjaa (320 osallistujaa), ohjattuja jumpparyhmiä (723), kaksi Kiintonainen ryhmää (10), kaksi liikuntailtapäivää (282), liikuntapäivä Pajulahdessa (43), tilaisuuksia eri liikuntamuotojen kokeiluun (99), talvi, kevät ja syyspamauksiin (93 osallistujaa) sekä liikuntatapahtumia työhyvinvointiviikolla (555). Kahdeksan henkilöä osallistui pidennetyn viikonlopun pyöräilyyn Länsi-Uudellamaalla. Tonttumarssissa kävelylenkin teki 22 henkilöä. Liikuntaneuvontaa järjestettiin kiinnostuneille (10). Voi hyvin -koordinaattori on vieraillut työpaikoilla. Hän on järjestänyt kuminauha- ja taukojumppa (89). Työpaikoilla toimintaa koordinoi 205 Voi hyvin -agenttia. Heille järjestettiin keväällä ja syksyllä Agentti- treffit (37) ja Voi hyvin -viikolla agenttikoulutusta (18). Seitsemän yliagenttia auttoi Voi hyvin -koordinaattoria talvi-, kevät- ja syyspamausten järjestämisessä. Yliagentit osallistuivat kuntoliikuntaliiton järjestämään Askeleen-kilpailuun. Ryhmä tuli keväällä toiselle sijalle ja syksyllä kolmannelle sijalle. Työhyvinvointiviikko teemana työn ilo Työhyvinvointiviikko järjestettiin viikolla 46. Teemana oli Työn ilo. Viikon aikana pidettiin kolme luentotilaisuutta, jotka käsittelivät viikon teemaa monipuolisesti. Mikko Kuustosen luennon aiheena oli Onnen kaava. Tutkimusmatkailija Patrick Pata Degerman luennon aiheena oli Kuinka löytää rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla ja saada tärkeitä onnistumisen kokemuksia. Toimitusjohtaja Kristiina Palmgren luennolla mietittiin tekijöitä, jotka synnyttävät työniloa kiireen ja muutoksen keskellä. Työhyvinvointiviikon yhteydessä jaettavan Vuoden työpaikka -kunniamaininnan sai Terveydensuojelu. Laitoshuoltaja Kaarina Multanen sosiaali- ja terveystoimesta sai Vuoden työntekijä kunniamaininnan. Vuoden esimies kunniamaininnan sai Porvoon taidekoulun rehtori Lena Stolzmann. Vuoden Voi Hyvin-agentin kunniamaininnan sai siivoustyönohjaaja Siv Törnblom sosiaali- ja terveystoimesta. 6

10 Vuoden pamauskilpailujen voittaja Eteläisen kotihoidon joukkue Jenni Fransman, Päivi Savolainen, Anneli Likander, Pirjo Kinnunen ja Anni Tiili palkittiin kiertopalkinnolla. Kunniamaininnat pitkäaikaisesta työhovinvointityöstä saivat työsuojelupäällikkö Mårten Hoge ja työsuojeluvaltuutetut Krister Hollmérus ja Ville Vilkko. Toimialan johtajia Matti Arvista, Pertti Soveria ja Markku Välimäkeä kiitettiin heidän tekemästään työhyvinvointityöstä. Työhyvinvointiviikolla järjestettiin monen muotoista liikuntaa. Viikon aikana henkilöstöllä oli mahdollisuus uida uimahallissa, käydä kuntosalilla, pelata sulkapalloa. Viikon aikana oli myös mahdollisuus tutustua naurujoogaan, flexibariin ja kahvakuulaan. Tansseista olivat mukana salsa ja country line dance. Työhyvinvointiviikon tilaisuuksiin osallistui 705 henkilöä. 7

11 5 Henkilöstöjaosto Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto toimii kaupunginhallituksen apuna huolehtien henkilöstöhallinnon tehtävistä. Vuonna 2008 jaosto kokoontui 11 kertaa. Osa kokouksista pidettiin työpaikoilla: Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella, Satumäen päiväkodissa ja Työvoiman palvelukeskuksessa. Näiden kokousten yhteydessä henkilöstöjaosto tutustui edellä mainittuihin työpaikkoihin, niiden toimintaan ja henkilöstöön. Vierailemalla työpaikoilla henkilöstöjaosto on osaltaan lisännyt luottamusta luottamushenkilöiden ja henkilöstön välillä. 8

12 6 Yhteistoiminta Porvoon kaupungin ja henkilöstön välinen yhteistoiminta järjestetään päivitetyn yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Yhteistyötoimikunta (Yttk) Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on lisätä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia työn, työn toteuttamisen ja työyhteisön kehittämisessä ja samalla edistää kaupungin toiminnan taloudellisuutta ja tuloksellisuutta. Yhteistyötoimikunnan tehtävänä on huolehtia yhteistoiminnan yleisestä kehittämisestä Porvoon kaupungissa sekä huolehtia työsuojelulainsäädännön ja kunnallisen alan työsuojelusopimuksen noudattamisesta. Yhteistyötoimikunta toimii työnantajan ja henkilöstön välisenä yhteistyöelimenä sekä työsuojelun valvontalain edellyttämänä työsuojelutoimikuntana. Yhteistyötoimikunnassa on 14 jäsentä, joista viisi on työnantajan edustajaa ja yhdeksän henkilöstön edustajaa; työsuojeluvaltuutetut ja pääluottamusmiehet. Sihteerinä toimii henkilöstöjohtaja. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Yhteistyötoimikunta hyväksyi Porvoon kaupungin ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmat vuosille ja työterveyshuollon kustannusten korvaushakemukset. Kokouksissa käsiteltiin vuoden 2007 tilinpäätöstä ja henkilöstötilinpäätöstä, vuoden 2008 talousarviota. Henkilöstöön vaikuttavista kehittämishankkeista käsiteltiin Porvoon kaupungin strategiaa ja palvelustrategiaa ja hallinto- ja toimintasääntöä. Työhyvinvointiryhmä (Tyhy-ryhmä) Yhteistyötoimikunnan alaisuuteen on perustettu työhyvinvointiryhmä (Tyhy-ryhmä) ja vapaaaikaryhmä. Työhyvinvointiryhmän tehtävänä on toimia yhteistyötoimikunnan työhyvinvoinnin ja työsuojeluasioiden valmistelevana ryhmänä. Työryhmä toimii samalla kaupungin työhyvinvointiryhmänä. Työryhmään kuuluvat henkilöstöjohtaja (pj), työsuojelupäällikkö, kaksi työsuojeluvaltuutettua, kaksi Kuninkaantien työterveyden edustajaa ja henkilöstötoimiston suunnittelija (siht.). Ryhmä kokoontui 6 kertaa. 9

13 Ryhmä valmisteli yhteistyötoimikunnan kokouksiin muun muassa Porvoon kaupungin ja Itä- Uudenmaan pelastuslaitoksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmat, työterveyshuollon kustannusten korvaushakemukset, sekä käsitteli yleishallinnon, toimialojen ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen työhyvinvointiohjelmat. Ryhmä osallistui henkilöstökyselyn valmisteluun ja käsitteli omalta osaltaan kyselyn tuloksia. Vapaa-aikaryhmä Yhteistyötoimikunnan asettama vapaa-aikaryhmä ohjasi virkistystoimintaa vuonna Ryhmään kuului yhteensä kuusi jäsentä. Puheenjohtajana toimi henkilöstöjohtaja ja sihteerinä henkilöstötoimiston toimistosihteeri. Virkistystoiminnan nettomenot olivat keskitetyssä toiminnassa eli noin 8 /hlö. Ryhmä kokoontui neljä kertaa. Kymmenen henkilöstön ja heidän perheidensä virkistyskäyttöön tarkoitettua mökkiä oli vuokrattuna Talviasuttavaa Merimarja- mökkiä ja täysin remontoitua Ahomansikka-mökkiä vuokrattiin myös ajalla Mökit sijaitsevat Sondbyn Skepparsissa, Tolkkisissa ja Veckjärvellä. Mökkien nettokustannukset olivat Tänä vuonna Ahomansikan peruskorjaus nosti mökkikustannuksia huomattavasti. Taulukko: Virkistystoimintaan osallistuminen Tapahtumat/Toiminnat Osallistujien määrä 2006 Osallistujien määrä 2007 Osallistujien määrä 2008 Tapahtumat mm. teatteri ja museokäynnit, puutarharetki Mökkien vuokraus Sarjaliput elokuviin Senioritoiminta Liikunnalliset toiminnat Osallistujat yhteensä Yhteistyöryhmät Yleishallinnolla, toimialoilla ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella on omat yhteistyöryhmät. Yhteistyöryhmien tehtävänä on edistää molemminpuolista yhteistyötä henkilöstön ja toimialan johdon kanssa yhteistoimintasopimuksen 3 :ssä mainituissa asioissa. 10

14 Taulukko: Yhteistyöryhmien pitämät kokoukset 2008 Yhteistyöryhmän nimi Puheenjohtaja Kokousten määrä Yleishallinnon yhteistyöryhmä Kaupunginjohtaja 5 Sivistystoimi yhteistyöryhmä Sivistysjohtaja 6 Sosiaali- ja terveys toimen yhteistyöryhmä Sosiaali- ja terveysjohtaja 7 Teknisen ja ympäristötoimen yhteistyöryhmä Tekninen ja ympäristöjohtaja 2 Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhteistyöryhmä Pelastusjohtaja 5 Henkilöstön edustajat toimivat varapuheenjohtajina. Henkilöstöä edustavat työsuojeluvaltuutetut ovat yhteistyöryhmän jäseniä. Yhteistyöryhmä hyväksyy työpaikoille työsuojeluparit ja Voi Hyvin-Agentit. Yhteistyöryhmissä käsiteltiin muun muassa vuoden 2007 tilinpäätöstä ja henkilöstötilinpäätöstä, palvelustrategiaa, henkilöstöstrategian toimenpiteiden toteutumista, vuoden hallinto- ja toimintasääntöä, vuoden 2008 talousarviota. Yhteistyöryhmät hyväksyivät omalta osaltaan toimialojensa työhyvinvointiohjelmat. Henkilöstöryhmä Henkilöstöryhmä on yhteistoimintasopimuksen mukainen henkilöstön yhteistoimintaelin, jossa on kymmenen ammattijärjestöjen valitsemaa edustajaa sekä työsuojeluvaltuutetut. Ryhmä valmistelee yhteisiä näkemyksiä vietäväksi eteenpäin sekä antaa lausuntoja ja kannanottoja koko henkilöstöä koskevista asioista. Henkilöstöryhmä kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Päätoimisia pääluottamusmiehiä olivat JHL:n, JUKO:n ja JYTY:n pääluottamusmiehet. Vuoden 2008 alusta TNJ:tä on edustanut SuPer:in pääluottamusmies, koska Tehy ei hyväksynyt valtakunnallista pääsopimusta. KTN:n, SuPer:in ja Tehy:n pääluottamusmiehet hoitivat tehtäviä osa-aikaisina tai oman työnsä ohella. Pääluottamusmiehet ovat toimineet henkilöstön edustajina yhteistyötoimikunnassa, johtoryhmissä ja henkilöstöryhmässä sekä useissa edunvalvonta- ja kehittämistyöryhmissä. Hyvä yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa on jatkunut. Ajankohtaisista henkilöstöasioista keskusteltiin vuoden aikana kaksi kertaa henkilöstöjaoston kanssa ja kerran kaupunginvaltuuston johtavien luottamushenkilöiden kanssa. Palkkausepäkohtien korjaamiseen nimettyä henkilöstöstrategian mukaista määrärahaa, ns. Porvoon pottia, käytettiin henkilöstöjaoston päätöksen mukaisesti motivaatiolisän maksamiseen sekä toimialan harkinnan mukaan joko tehtäväkohtaisiin palkkoihin tai henkilökohtaisiin lisiin. Työnantaja panosti edelleen henkilökunnan työhyvinvointiin erillisellä tyhy-määrärahalla, jonka periaatteista sovittiin henkilöstöjaoston kanssa. Vuoden aikana ajankohtaisia aiheita ovat olleet mm. kaupungin palvelustrategia sekä joulukuussa hyväksytty hallinto- ja toimintasääntö. Henkilöstöstrategian toteuttamista on seurattu ja uuden strategian valmistelu aloitettu loppuvuodesta. Kuninkaantien työterveys aloitti kunnallisena liikelaitoksena

15 7 Projektit Potku-projekti Potku-projektin tehtävänä oli Porvoon kaupungin työterveyspalvelujen kuntoon saattaminen ja Itä- Uudenmaan kuntien yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen työterveyspalvelujen järjestämisessä. Potku-projekti toteutettiin vuosina Projektin loppuraportti valmistui helmikuussa Kuninkaantien työterveys aloittaa kunnallisena liikelaitoksena Henkilöstökysely 2008 Mehiläisen Työterveys teki Porvoon kaupungin henkilöstölle hyvinvointikyselyn helmi maaliskuussa Kyselyllä selvitettiin henkilöstö näkemyksiä työn hallinnasta, organisaatiokulttuurista, vaikutusmahdollisuuksista ja esimiestyöstä. Kyselyyn vastasi 2031 henkilöä. Kysely tehtiin edellisen kerran vuonna 2005, jolloin vastaajia oli Pääosa Porvoon kaupungin henkilöstöstä pitää työtään haasteellisena sekä kokee voivansa käyttää tietojaan ja taitojaan työssään. Työn tavoitteet ovat selvät, ja henkilöstö tietää tarkasti mitä työltä odotetaan. Henkilöstö kokee myös, että työ on tärkeä tyydytyksen lähde, ja että työhön on mukava uppoutua. Hyvän työsuorituksen palkitsemisesta henkilöstö antaa sen sijaan kielteistä palautetta. Hyvinvointikyselyn tuloksissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2005 kyselyyn verrattuna. Pääosa henkilöstöstä on tyytyväisiä esimiestyöhön ja ryhmätyöskentelyyn. Henkilöstö kokee, että lähiesimiehet arvostavat alaistensa työtä sekä tukevat ja auttavat työssä. Ikään ja sukupuoleen liittyvää epätasa-arvoisuutta ei ole juurikaan havaittavissa. Kysely nostaa kuitenkin esille myös kehittämiskohteita myönteisten ja kannustavien tulosten lisäksi. Työn kuormitus on kasvanut hieman vuoteen 2005 verrattuna. Joka kolmas vastaaja kokee, että töitä on liikaa, oma työmäärä jakautuu epätasaisesti eikä työtahtiin voi vaikuttaa. Vajaa puolet henkilöstöstä on sitä mieltä, että etteivät he voi vaikuttaa työmäärään. Joka neljäs vastaaja kokee haitallista stressiä ja on sitä mieltä, ettei voi vaikutta työn kannalta tärkeisiin päätöksiin Joka viides vastaaja on havainnut häiritseviä ristiriitoja työtovereiden välillä. Muutoksia koskevien huhujen määrä on lisääntynyt. Joka neljäs vastaaja koki huhuja liikkuvan usein tai aina, kun vuonna 2005 näin koki vain joka viides vastaaja. Kaupungin henkilöstön mielestä luottamushenkilöstön arvostus henkilöstön työtä kohtaan on lisääntynyt. Pääosa henkilöstöstä kokee kuitenkin edelleen, etteivät luottamushenkilöt arvosta heidän työtään. Työterveyspalveluihin tyytymättömiä oli kyselyn tekohetkellä hiukan enemmän kuin palveluihin tyytyväisiä. 12

16 Mehiläisen Työterveys on tehnyt vastaavia tutkimuksia myös muissa organisaatioissa. Porvoon kaupungin henkilöstö on hiukan keskimääräistä tyytyväisempää esimiestyöhön ja organisaatiokulttuuriin. Vaikutusmahdollisuudet koettiin sen sijaan hiukan heikommaksi kuin muissa organisaatioissa keskimäärin. Kaupungin henkilöstön hyvinvointikyselyn tuloksia tullaan hyödyntämää uuden henkilöstöstrategian valmistelussa ja työhyvinvointiohjelman päivityksessä. Menestyväksi senioriksi Porvoon kaupunki kutsuttiin mukaan valtakunnalliseen Työterveyslaitoksen Elämänkulku ja työ- Menestyväksi senioriksi tutkimus- ja kehittämishankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on lisätä työn hallintaa ja työhyvinvointia. Hanke on tarkoitettu ensisijaisesti 40 vuotta täyttäneille työntekijöille, jotka halusivat parantaa työuran hallintaa tai lisätä hyvinvointiaan työssä. Tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla lisätään työhön suuntautuneisuutta sekä edistetään työhyvinvointia. Hankeen sisältöjä ovat omien vahvuuksien ja taitojen tunnistaminen, sitoutuminen lähitulevaisuuden suunnitelmaan työtavoitteiden tai työuran edistämiseksi, elinikäisen oppimisen merkitys ja uranhallintavalmiudet ja sosiaalisten verkostojen tunnistaminen ja hyödyntäminen. Tutkimuksen tulokset julkaistaan vuonna Porvoon kaupungin henkilöstölle oli mahdollisuus osallistua neljään tutkimusryhmään, joista yksi järjestettiin vuonna Tutkimushankkeeseen ilmoittautuneet arvottiin tutkimusmenetelmällisistä syistä kahteen ryhmään, valmennusryhmään ja lukuryhmään. Valmennusryhmän kesto oli 20 h ja siihen osallistuttiin työajalla. Valmennusryhmiin osallistui 10 henkilöä ja lukuryhmään seitsemän henkilöä. Ryhmien vetäjinä toimivat henkilöstötoimiston suunnittelija ja Kuninkaantien työterveyden työterveyshoitaja. Kokemukset ryhmävalmennuksesta olivat myönteisiä sekä valmennusryhmiin osallistujien että valmentajien mielestä. Ryhmämenetelmää voidaan käyttää tulevaisuudessa henkilöstön työhyvinvoinnin tukemisessa, esimerkiksi organisaation muutostilanteissa. Henkilöstön terveys ja eläköityminen Henkilöstötoimisto osallistui Kuntien eläkevakuutuksen (KEVA) järjestämään henkilöstö terveys ja eläköityminen -projektiin, jonka avulla paneuduttiin siihen, minkälaisia henkilöstö- ja henkilöstön työhyvinvointia kuvaavia mittareita voidaan käyttää päätöksenteon tukena. Projektin tarkoituksena oli löytää uusia malleja työhyvinvointia kuvaavista tiedoista päätöksenteon tueksi ja - antaa mahdollisuus kokeilla työhyvinvoinnin mittaamista uudella tavalla. Projektin vetäjänä toimi KT dosentti Paula Liukkonen Tukholman yliopistosta. 13

17 8 Työsuojelutoiminta Porvoon kaupungin työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti työnantaja vastaa ja huolehtii työsuojelutavoitteiden toteutumisesta yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Yleishallinnolla, toimialoilla ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella on toimeenpanovalta ja vastuu työsuojeluasioissa. Esimiehet arvioivat työsuojelutoimien ensisijaisuuden ja päättävät niiden toteutuksesta. Jokaisen työntekijän on tiedettävä oman työnsä vaarat ja niiltä suojautuminen sekä noudatettava työtään koskevia määräyksiä ja ohjeita. Työsuojeluasioiden valvontavastuu on yhteistyötoimikunnalla, joka toimii työsuojelun valvontalain tarkoittamana toimikuntana, työnantajaa edustavilla kolmella työsuojelupäälliköllä ja henkilöstöä edustavilla työsuojeluvaltuutetuilla. Työsuojeluparit Työsuojelupareja oli 138 työpaikalla. Heidän toimikautensa jatkui vuoden 2008 loppuun asti. Työsuojeluparin muodostavat lähin esimies ja työpaikan henkilöstön edustaja, jonka henkilöstö valitsee keskuudestaan. On tärkeää, että henkilöstön edustajaksi valitaan henkilö, joka ottaa tehtävän vastaan vapaaehtoisesti ja on kiinnostunut henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämisestä. Työsuojeluparin tehtävänä on tarkkailla työpaikan työolosuhteita ja työilmapiiriä sekä toimia työsuojeluorganisaation yhdyshenkilönä työpaikoilla. Lisäksi suositellaan, että työsuojelupari on laatimassa työpaikan työhyvinvointiohjelmaa sekä käsiteltäessä työpaikan henkilöstökyselyä. Työsuojelupari toimii yhdessä Voi-Hyvin Agentin kanssa henkilöstön työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Työpaikkakokouksissa valittiin työsuojeluparit toimikaudelle vuo-den 2008 lopussa. Työtapaturmat Porvoon kaupunki on vakuuttanut kaikki työntekijänsä työtapaturmien varalta. Lakisääteisistä tapaturmavakuutuksista vastaa IF - Vahinkovakuutusyhtiö Oy. Työtapaturmien korvausjärjestelmä perustuu työtapaturmavakuutuslakiin. Henkilöstötoimisto on antanut ohjeen esimiehille toiminta- ja ilmoitusmenettelystä työtapaturman, väkivallan uhkatilanteen ja läheltä-piti tilanteen sattuessa. 14

18 Työtapaturmailmoituksia tehtiin 130 kpl (125). Ilmoitetuista työtapaturmista tapahtui 72(92) työssä/työpaikalla, työmatkalla 50 kpl (28) ja kahdeksan muualla työpaikan ulkopuolella. Verrattuna vuoteen 2007 työssä tapahtuneet työtapa-turmat vähenivät ja työmatkoilla tapahtuneet työtapaturmat. Työtapaturmia aiheuttivat eniten kaatumiset, terävään esineeseen astumiset ja äkilliset fyysiset kuormittumiset. Tapaturmat vahingoittivat eniten jalkoja/polvia, sormia ja selkää. Työtapaturmat eivät aiheuttaneet pysyvää invaliditeettia eivätkä kuolemaa. 15

19 9 Henkilöstön rakenne ja työpanos Kaupungin vakituisen henkilöstön määrä oli henkilöä, mikä on 49 henkilöä enemmän kuin vuonna Määräaikaisten henkilöiden määrä oli 960 henkilöä, mikä on 14 henkilöä enemmän kuin vuonna Koko henkilöstön määrä oli henkilöä. Koko henkilöstöstä naisten osuus on 79,7 % (80 %) ja miesten osuus 20,3 % (20 %). Henkilöstön keski-ikä oli 46,3 vuotta (46,2). Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus oli 134 henkilöä, mikä on 16 henkilöä vähemmän kuin vuonna Vuonna 2008 työpanos oli henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet on laskettu nyt ensimmäisen kerran. Työpanos kalenteripäivinä laskettuna nousi 3,2 % vuodesta Nousu johtuu henkilöstömäärän kasvamisesta ja kaikkien poissaolojen vähenemisestä. Vakituisesta henkilöstöstä suomenkielisiä oli 62,7 % (62,4 %) ja ruotsinkielisiä 37,3 % (37,6 %). 16

20 10 Henkilöstön eläköityminen Kuntien eläkelain (KuEL) perusteella vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,2 vuotta eli 0,3 vuotta korkeampi kuin vuonna Opettajista KuEL:n piiriin kuuluvat muun muassa ne lukion ja peruskoulun opettajat jotka ovat syntyneet 1970 tai sen jälkeen, ja joiden työsuhde on alkanut 1999 tai sen jälkeen. Muut opettajat kuuluvat valtion eläkelain piiriin(vael) ,7 62,8 62,9 63,2 KuEL:n perusteella vanhuus eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden keski-ikä Kaikkien KuEL:n mukaisten eläkelajien (vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki, osatyökyvyttömyyseläke, työttömyyseläke) mukaiselle eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on alentunut 0,7 vuotta vuodesta ,1 59,1 59,4 58,7 Kaikkien KuEL:n mukaisille eläkkeille siirtyneiden henkilöiden keski-ikä Suuret ikäluokat ovat lähitulevaisuudessa siirtymässä eläkkeelle tai ovat jo osittain siirtyneet/siirtymässä eläkkeelle, kuten keski-ikä 58,7 osoittaa. Vuosien aikana arvioidaan noin 500 henkilön siirtyvän eläkkeelle. 17

21 11 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen syntyminen on monisyinen asia. Sairauspoissaolojen hallinnassa varhaisella välittämisellä on tutkimuksissa todettu olevan myönteisiä, sairauslomia lyhentäviä vaikutuksia. Henkilöstötoimisto on antanut esimiehille ohjeen toimintavoista pitkittyneissä ja toistuvissa sairauspoissaoloissa. Varhaista välittämistä on käsitelty vuosittain koulutustilaisuuksissa, joiden kohderyhmänä ovat olleet esimiehet, työntekijät ja työsuojeluparit. Vuonna 2008 varhainen välittäminen oli osa esimieskoulutusta (ESKO). Taulukko: Sairauspoissaoloihin liittyvien mittareiden vertailu Sairauspoissaolopäivät yhteensä Sairauspoissaolopäivät suhteessa henkilöstömäärään Sairauspoissaolojen palkkakustannukset ,68 13,5 13,0 13,2 13, Vuoden 2008 sairauspoissaolotilastot osoittavat, että koko kaupungin osalta kasvutrendiä ei ole nähtävissä. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä suhteessa henkilöstömäärään on pysynyt vuosina samana, 13,2 pv. Eniten 4,3 % lisääntyivät 1 5 päivän sairauspoissaolot. Lyhyitä poissaoloja aiheuttivat useimmiten hengityselin sairaudet. Pitkien yli 60 päivän sairauspoissaolojen osuus oli 27 % (29 %) kaikista sairauspoissaoloista. Pitkiä sairauspoissaoloja aiheuttivat tuki- ja liikuntaelinten ongelmat ja henkiseen kuormittumiseen sekä työssä jaksamiseen liittyvät ongelmat. 18

22 12 Työterveyspalvelut Sopimus ja toimintasuunnitelmat Porvoon kaupungilla on sopimus työterveyspalvelujen tuottamisesta Kuninkaantien työterveyden kanssa. Kuninkaantien työterveyden henkilöstön työterveyshuollosta vastaa Mehiläinen Oy. Lisäksi Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella on sopimus työterveyspalvelujen järjestämisestä Loviisan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa. Sopimukset sisältävät lakisääteiset terveydenhuoltopalvelut ja työnantajan vapaaehtoisesti järjestämät sairaanhoitopalvelut. Toimintaa ohjasivat yhteistyö-toimikunnassa hyväksytyt työterveyshuollon toimintasuunnitelmat vuosille Kustannukset Vuonna 2008 työterveyspalvelujen kustannukset (ei pelastuslaitos) olivat , mikä on vähemmän kuin vuonna Kansaneläkelaitos korvaa hyväksytyistä kustannuksista jälkikäteen 50 60%. Taulukko: Työterveyshuollon kustannukset ja Kelan maksamat korvaukset vuosilta Vuosi Kustannukset Kelan korvaus (arvio) Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen työterveyshuollon kustannukset vuodelta 2008 olivat

23 13 Kuninkaantien työterveyden toiminta Työpaikkaselvitykset Vuoden 2008 aikana Kuninkaantien työterveyden toiminta siirtyi suunnitelman mukaisesti työpaikkalähtöiseen toimintaan, jonka perustana on työpaikkaselvitys. Selvitykseen kuuluu laajat esiselvitykset: työpaikkakäynnin suunnittelu, työpaikalla tehtävät havainnot, työn keskeisten vaaratekijöiden tunnistaminen ja mahdollisten jatkoselvitysten suunnitteleminen terveystarkastuksineen. Työpaikkaselvityksestä laaditaan raportti, jossa suunnitellaan muun muassa seuranta ja kuntoutustarpeet sekä annetaan toimenpidesuosituksia. Työpaikkaselvityksiä tehtiin 22 kpl ja osallistuttiin Uudenmaan työsuojelupiirin tekemään kahdeksaan tarkastuskäyntiin. Työpaikkakäynnit Työpaikkakäyntejä tehtiin eri tarpeista johtuen, ilman laajempaa selvitystyötä 51 kpl. Tämän lisäksi tehtiin yksilön takia työpaikkakäyntejä 39 kpl. Näistä pääosa oli työfysioterapeutin työergonomiaan liittyviä käyntejä. Sisäilma-asiat Sisäilmaongelmat työllistivät myös tänä vuonna työterveyshuoltoa. Näiden ongelmien selvittämisessä korostui työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö. Työterveyshuollosta oli edustajia sisäilmatyöryhmän kokouksissa. Työkykyasiat Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen toiminta edellyttää työterveyspalveluilta työpaikan tuntemusta, työntekijän terveydentilan, työn ja toimintakyvyn arviointia, vajaakuntoisen työntekijän seurantaa, kuntoutustarpeen selvittämistä sekä kuntoutukseen ohjaamista. Pitkään jatkuneesta työterveyshuollon resurssipulasta sekä henkilöstövaihdosten takia vajaakuntoisuuteen liittyvät ongelmat ovat jääneet osittain havaitsematta. Työkykyä edistäviä toimia ei ole aloitettu riittävän ajoissa ja on syntynyt ns. korjausvelkaa. 20

24 Työkykyä edistävät toimet ja työkyvyttömyyden uhan arviointi korostuivat vuoden 2008 työterveyshuollon toiminnassa. Yhteistyössä työntekijän, työantajan edustajan ja työterveyshuollon kanssa järjestettiin neuvotteluja, jotka liittyivät työntekijän työkykyongelmiin. Aikaa vievimpiä neuvotteluja olivat uudelleensijoitusneuvottelut, joiden tavoitteena on ylläpitää vajaakuntoisen työntekijän jäljellä olevaa työkykyä, järjestämällä työntekijälle sopivaa työtä yhteistyössä työnantajan kanssa. Työhönpaluuneuvottelut pitkän työkyvyttömyyden jälkeen lisääntyivät. Yhteistyö Kuntien Eläkevakuutuksen kanssa on jatkunut. Yhteistyön tavoitteena on ehkäistä henkilöstön työkyvyn menettämistä. Vuonna 2008 työterveyshuollon lääkärit laativat kaupungin henkilöstöä koskevia B-lausuntoja 84 kpl. Lausuntoja kirjoitetaan työkykyyn liittyvistä asioista. Lausunnot ovat pääasiallisesti laajoja ja perusteellisia selvityksiä henkilön terveydentilasta. Kuntoutustoiminta Yksittäisiä työntekijöitä ohjattiin valtakunnallisille kuntoutuskursseille. Porvoon kaupungin ja Ray:n tukemien kahden kuntoremonttikurssin hakijoista kirjoitettiin Kelan edellyttämät lausunnot. Työterveyspainotteinen sairaanhoito Porvoon kaupunki ostaa työterveyspainotteista sairaanhoitoa. Vuonna 2008 sairaanhoidon painopisteenä oli korjausvelan purkaminen. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä vuonna 2008 oli 13,2 pv/henkilö. Pitkien yli 60 päivän sairauspoissaolojen osuus oli 27 % kaikista sairauspoissaoloista. Pitkiä sairauspoissaoloja aiheuttavat tuki- ja liikuntaelinten ongelmat, henkiseen kuormittumiseen ja työssä jaksamiseen liittyvät ongelmat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vanhustenhuollossa työskenteleville, potilassiirtoja tekevälle henkilöstölle, kehitettiin koulutusjärjestelmää, jonka avulla voitaisiin luoda ergonomisesti oikeat työtavat. Järjestelmää kehitettiin yhteistyössä Terveydenhuolto-oppilaitoksen, työsuojelun, vanhuspalvelujen johdon ja henkilöstön sekä Kuninkaantien työterveyden kanssa. Taulukko: Laskutuksen perusteena olevat, kaikki Porvoon kaupungin henkilöstön (myös pelastuslaitos) ottamat kontaktit Kuninkaantien työterveyden henkilöstöön Vuosi Lääkärit Terveydenhoitajat Fysioterapeutit Muu henkilöstö Kaikki kontaktit yhteensä

25 14 Työllistämistoiminta Pitkäaikaistyöttömien aktivointi Vuoden 2006 alusta voimaantulleen lain mukaan kunnat maksavat 50 % pitkään työttömänä olleiden (yli 500 pv työttömyys) työmarkkinatukikustannuksista silloin, kun he eivät osallistu aktiivitoimenpiteisiin. Aktivointikeinoja ovat mm. palkkatuella työllistäminen, työharjoittelu/ työelämävalmennus työvoimapoliittinen koulutus, työkokeilu sekä kuntouttava työtoiminta. Keskeinen toimija ja yhteistyötaho pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa on Porvoon seudun työvoiman palvelukeskus. Työttömien aktivointi alentaa kaupungin kustannuksia. Aktivoinnin vähimmäismäärä on järjestää lain velvoittamaa kuntouttavaa työtoimintaa 4 h/vko, jolloin valtio maksaa työmarkkinatuen kokonaisuudessaan. Vuositasolla se tarkoittaa 3186 euron säästöä, jokaista aktiivitoimenpiteeseen sijoittunutta pitkäaikaistyötöntä kohti. Kansaneläkelaitoksen tilaston mukaan kaupungin työmarkkinatukiosuus vuonna 2008 oli mikä on (5,6 %) vähemmän kuin vuonna Muutos on (13 %). Kustannusten aleneminen johtuu yli 500 päivää työttömänä olleiden määrän vähenemisestä muun muassa erilaisten aktivointitoimien seurauksena. Taulukko: Yli 500 pv työttömänä olleet porvoolaiset henkilöt Vuosi Henkilöiden määrä Vuonna 2008 aktiivitoimenpiteillä on työllistetty yhteensä 32 henkilöä. Jakautuma on seuraava: velvoitetyöllistettävät kolme henkilöä, kuntouttava työtoiminta 21 henkilöä, työharjoittelu/ työelämävalmennus 10 henkilöä, palkkatukityö 1 henkilö ja työkokeilu1 henkilö. Lisäksi Itä-Uudenmaan työvoimatoimisto kautta on 108 henkilöä osallistunut erilaisiin toimenpidejaksoihin Porvoon kaupungissa. Lukuun sisältyy palkkatukityöllistämiset, työelämävalmennukset/työharjoittelut, oppisopimukset ja osa-aikalisät. Työllistämistoiminnassa tärkeimpiä yhteistyötahoja kaupungin henkilöstötoimiston ohella ovat Porvoon seudun työvoiman palvelukeskus (TYP), Itä-Uudenmaan työvoimatoimisto, Itä- Uudenmaan koulutuskuntayhtymä sekä Porvoon kaupungin DO IT- nuorten työllistämistoiminta. Työllisyyskoordinaattori on kaupungin edustaja Pro-Uusiokeskus ry:n hallituksessa. Uusiokeskuksen toimintaan kuuluu myös pitkäaikaistyöttömien työllistäminen. Työllistettyjen määrä on ollut n. 20 henkeä. 22

26 Pitkäaikaistyöttömyyttä ennaltaehkäisevä toimintaa on nuorisotoimen DO IT-nuorten työpajatoiminta. Muu työllistämistä edistävä toiminta Porvoon kaupungin rekrytointiyksikkö on ollut edustettuna 2008 aikana käynnistetyissä seuraavissa yhteistyöhankkeissa: Itä-Uudenmaan Opin Ovi/Läroporten i Östra Finland , jonka tavoite on luoda aikuiskoulutusta edistävä, kaksikielinen, poikkihallinnollinen neuvontaverkosto eli tehostaa opintoneuvontaa. Hanketta koordinoi Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Edupoli). Moniverkko hanke, jonka tavoite on edistää maahanmuuttajien työllistymistä sekä parantaa työyhteisöjen valmiuksia vastaanottaa maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Hankkeen puitteissa järjestetään mm. esimieskoulutusta ja luodaan työkaluja erilaisen kulttuuritaustan omaavien henkilöiden rekrytointiin. Hanketta koordinoivat Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sekä Diversa Consulting. Aiemmin käynnistyneitä, vuonna 2008 jatkuneita hankkeita, ovat Itä-Uudenmaan työvoimatoimiston, Edupolin ja Porvoon seudun työvoiman palvelukeskuksen kanssa toteutettava aikuisten työpaja (Poro-paja) sekä Edupolin koordinoima Itä-Uudenmaan hyvinvointipooli koulutushanke. Työllisyyskoordinaattori osallistuu asiantuntijana kaupungin rekrytoinnin seurantaryhmän työhön. Myös koululaisten kesätyöllistämiseen (100 nuorta) sekä toimeentulotukiasiakkaina olevien opiskelijoiden kesätyöllistämiseen (20 nuorta) liittyvän yhteistyön organisointi sekä siviilipalveluspaikoista tiedottaminen kuuluvat työllisyyskoordinaattorin tehtäviin. Kaupunki on myös tukenut pitkäaikaistyöttömien palkkatukityöllistämistä kolmannelle sektorille maksamalla henkilösivukuluosuuden 50 henkilön työllistämisestä vuonna Työllisyyskoordinaattorilla oli päävastuu Itä-Uusimaa työllistää -messuille osallistumisen organisoinnista Porvoon kaupungin osalta. Apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pekka Ujula asetti keväällä 2008 työryhmän valmistelemaan työvoiman palvelukeskuksen toiminnan jatkoa sekä selvittämään ratkaisuja, joilla voidaan tehostaa työttömien aktivointia sekä ennalta ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä. Ryhmän esityksen perusteella vuoden 2010 alusta siirretään osa työllistämisasioiden hoidosta kaupungin henkilöstötoimistosta Porvoon seudun työvoiman palvelukeskukselle. Tämä koskee mm. tukea yhdistysten palkkatukityöllistämisen henkilösivukuluihin ja määräaikaisten, palkkatuella työllistettävien DO IT-nuorten työllistämistoiminnan pajaohjaajien palkkamenoja. 23

27 15 Henkilöstön koulutus Henkilöstöstrategian mukaan Porvoon kaupunki on koulutusmyönteinen työnantaja, joka tukee aktiivisesti henkilöstön mahdollisuuksia kehittyä ja kouluttautua. Koulutusta järjestetään sekä tehtäväaluekohtaisesti että keskistetysti. Keskitetyn koulutuksen järjestämisestä vastaa henkilöstötoimisto. Keskitetyn koulutuksen painopisteenä vuonna 2008 oli esimieskoulutus. Kaupungin viides johtamisen erikoisammattitutkintoa (Jet) suorittava ryhmä päätti opintonsa joulukuussa. Syksyllä käynnistyi ensimmäinen niin sanottu jatko-jet-koulutus. Koulutukseen osallistui 20 johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittanutta esimiestä. Yhteistyökumppanina sekä jatko-jetettä varsinaisessa jet-koulutuksessa on Edupoli. Vuoden aikana järjestettiin yksi Jet-cafe tilaisuus. Osallistujia oli 26. Syksyn aikana järjestettiin ensimmäinen kaupungin oma esimieskoulutus (ESKO). Koulutukseen osallistui 20 eri alojen esimiestä. Koulutuksesta vastasivat pääsääntöisesti organisaation omat asiantuntijat. Vuoden aikana järjestettiin keskitetysti 23 koulutustilaisuutta, joihin osallistui 468 henkilöä. Keskitetyn koulutuksen kustannukset olivat , joista työhyvinvointimäärahojen osuus oli Koko organisaatiossa henkilöstön koulutukseen käytettiin Vuonna 2007 vastaava summa oli Henkilöstöstrategian tavoitteena oli, että koulutusmääräraha on 1 % palkkasummasta. Tilinpäätöksen mukaan koulutusmäärärahojen suuruus on 0,5 % palkkasummasta. Tähän summaan lasketaan vain varsinaiset koulutusmenot, talousarviotili Summaan ei lasketa koulutuksesta mahdollisesti aiheutuvia matka- ja majoituskuluja. Koulutusstipendejä omaehtoiseen koulutukseen myönnettiin 26. Stipendien suuruus oli Yhteensä myönnetty stipendisumma oli

28 16 Rekrytointi Kaupunginjohtaja asetti työryhmän valmistelemaan ehdotusta kaupungin rekrytointiperiaatteiksi. Työryhmän raporttia käsiteltiin henkilöstöjaostossa ja yhteistyötoimikunnassa. Rekrytointityöryhmän ehdotuksen mukaisesti rekrytointi keskitettiin henkilöstötoimistoon. Rekrytointiyksikkö aloitti toimintansa Yksikön toiminta hoidetaan olemassa olevilla resursseilla, tehtävien uudelleen järjestelyllä. 25

29 17 Kaaviot Henkilöstömäärä koko kaupunki ja toimialat 26

30 27

31 28

32 Työpanos 29

33 Ikäprofiili Vakituisen henkilöstön palvelusaika 30

34 Vakituisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus Sairauspoissaolot 31

35 Työtapaturmat 32

36 Kevan ennuste eläkkeelle siirtyvistä 33