Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa projekti. (Hankeidean kehittyminen innovatiiviseksi kehittämisprojektihakemukseksi) VIKE

Transkriptio

1 VIKE (17) Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa projekti - RAY Ci ( ) HANKESUUNNITELMA (Hankeidean kehittyminen innovatiiviseksi kehittämisprojektihakemukseksi) VIKE Vammaisten Ihmisoikeuskeskus Mänskorättscenter för Personer med Funktionshinder The Center for Human Rights of Persons with Disabilities

2 VIKE (17) Sisältö Alkuperäinen hankeidea 3 Hankkeen taustoitusta 4 VIKE:n johtoryhmän linjaukset 4 Projektin alustava kulku 5 Tutkimuskohteen tehtävien tarkastusten toimialue 5 Soveltamisalan määrittelyä 5 Laatukriteeristön / sertifikaatin luominen 6 Tarkastusten tekeminen 6 Tarkastuksia tekevä henkilöstö 6 Yleinen raportti / julkaisu / koulutus 7 Vaihtoehto 1: vapaaehtoinen tarkastus / auditointi 7 Vaihtoehto 2: Tarkastus viranomaisten toimeksiannosta 8 Projektiseloste 8 Projektin perustelu 8 Innovatiivisuuus 10 Muut toiminnot ja perehtyneisyys aiheeseen 10 Projektin päätavoite 11 Projektin osatavoitteet 11 Projektin seurannan toteutus 12 Projektin toteuttamistapa 12 Projektista hyötyvät kohderyhmät 13 Projektin yhteistyötahot 13 Projektin viestintätoimenpiteet 14 Riskien hallinta 14 Projektilla tavoiteltavat tuotokset ja tulokset 14 Projektilla tavoiteltavat vaikutukset 15 Tulosten ja vaikutusten arviointi 16 Projektin tulosten ja saatujen kokemusten juurruttaminen projektin jälkeen 16 Projektin resurssit 17

3 VIKE (17) Alkuperäinen hankeidea Kalle Könkkölä : Mitä VIKE voisi tehdä ihmisoikeusvalvonnan kehittämisen suhteen? VIKE:n työtä on jatkettava. Seuraavassa on esitetty alkuperäistä ajatuksen juoksua ja ideoita kehittämistyön sekä projektihakemuksen pohjaksi. Tästä hanke sai alkunsa: Hankkeen lähtökohtana olisi pakon käytön selvittäminen asumisyksiköissä VIKE:n asiantuntijapaneelin suorittamien tarkastusten avulla. Aluksi kohdistui pelkästään laitoksiin, mutta idean kehittyessä laajennettiin avopuolen asumisyksiköihin ja muuhun vastaavaan asumiseen (palvelutalot, tuettu asuminen ym). Alkuperäisen idean mukaan VIKE voisi tarjota asumisyksiköille valvontaa niiden henkilöiden osalta, jotka ovat pakkopäätöksillä suljettu johonkin laitokseen tai muuten joutuvat pakon tai epäasiallisen käytäntöjen kohteeksi (kts. hakemuksessa laajentunut niin, että tarkastelun kohteeksi voidaan ottaa esim. kehitysvamma- ja mielenterveysyksiköiden (avo+laitos) asukkaisiin kohdistuvat toimet ja käytännöt sekä suojatoimenpiteet, kun henkilöillä on ylipäätään riski joutua pakon käytön tai mielivaltaisen kohtelun kohteeksi. Käytännössä asumisenjärjestäjät voisivat tilata selvityksen VIKE:ltä. Raportti annettaisiin luottamuksellisena asumisyksikön/tilaajaan johdolle ja ihmisoikeusarviointia ja raportteja voitaisiin käyttää tilaajan oman kehittämistoiminnan pohjaksi. Hyvästä ihmisoikeustyöstä osoituksena voi olla ns. ihmisoikeussertifikaatin tai ihmisoikeuslaatuhyväksynnän myöntäminen asumisyksikölle. Tämä parantaisi taatusti asukkaiden asemaa ja oikeusturvaa ja helpottaisi asumisyksiköiden kehittämistoimintaa ihmisoikeusmyönteisempään suuntaan. VIKE:n tekemiä selvityksiä voisi olla laajuudeltaan erilaisia; toiset perustuisivat vapaaehtoisiin tarkastuksiin, jossa tilaaja maksua vastaan tilaisi tarkastusryhmän selvittämään ihmisoikeusoloja asumisyksikössä. Näitäkin vapaaehtoisia tarkastuksia voisi olla eri laajuisia; jotkut voisivat olla kirjallisia tarkastuksia. Toisen osan tarkastuksissa pitäisivät sisällään viranomaisten (esim. eduskunnan oikeusasiamiehen) ulkoistamalla tilaamat asiantuntijapalvelut ja tarkastustehtävät VIKE:ltä. Olennaista olisi aina se, että vammaiset ihmiset saisivat olla täysimääräisesti mukana asioita suunniteltaessa ja laatukriteeristöjä luotaessa sekä suoritettaessa itse tarkastustoimintaa sekä analysoitaessa tarkastusten lopputuloksia sekä konkreettisesti kehitettäessä toimintaa.

4 VIKE (17) Hankkeen taustoitusta Kallen Könkkölän laatima pohjapaperi Palaveri Markku Niemelän (Etevan kuntayhtymä) kanssa (Kalle Könkkölä ja Juha-Pekka Konttinen) Jukka Kumpuvuoren (Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti) kommentit Palaveri Sirkka Sivulan (KVTL) kanssa (Könkkölä, Konttinen ja Sanna Ahola) VIKE:n johtoryhmän kokous (Päätettiin hakea Ci-projektiavustusta RAY:ltä) Palaveri (Könkkölä ja Konttinen) Palaveri (Tiina Johansson (MTKL), Sirkka Sivula (KVTL), Elina Akaan- Penttilä (Invalidiliitto), Könkkölä, Ahola ja Konttinen) VIKE:n johtoryhmän linjaukset VIKE:n johtoryhmä päätti kokouksessaan, että VIKE lähtee suunnittelemaan uutta hanketta asumisyksiköiden ihmisoikeusvalvonnan kehittämiseksi. RAY:ltä haetaan projektiavustusta innovatiiviseen kehittämisprojektiin toukokuun 2010 hakukierroksella. Suunnitelmissa 4 vuoden projekti, johon haetaan alustavien suunnitelmien mukaan n euroa / vuosi. Projekti alkaisi helmikuussa Alussa mittareiden ja laatusertifikaatin/arvioinnin kehittämistä ja vertaistarkastusten pilotointia. Johtoryhmä päätti järjestää klo 10 uuden kehittämishankkeen suunnittelupalaverin. Kokoukseen kutsutaan VIKE:n johtoryhmäläiset, MTKL:n edustaja, KVTL:n edustaja ja Markku Niemelä Etevasta. Tämän pohjalta suunnitellaan hanketta ja arvioidaan toiminnasta kiinnostuneita tahoja, jotka voisivat omalla panoksellaan sitoutua toimintaan. Tarkoituksen on luonnollisesti välttää vastakkainasetteluja tai ristiriitoja eri osapuolten välillä, koska viime kädessä kaikilla on yhteinen tarkoitus eli mahdollisimman asianmukaisen ja ihmisoikeusmyönteisen asumisen järjestämine vammaisille ihmisille. J-P Konttinen laatii projektisuunnitelman, RAY:n hakemuksen ja järjestää syksyllä seminaarin aiheeseen liittyen. Invalidiliitto auttaa Ray-hakemuksen laatimisessa.

5 VIKE (17) Projektin alustava kulku 1. vuosi: laatukriteeristön / sertifikaatin luominen / markkinointi/asiakassuhteet 2. vuosi: pilotointi, koulutus, kriteeristön kehittäminen markkinointi/asiakassuhteet 3. vuosi: tarkastusten tekeminen, kouluttaminen ja kehittämistyö jatkuu 4. vuosi: laatukäsikirjan laatiminen, toiminnan tuotteistaminen ja sen testaaminen 5. vuosi: tavoitteena, että toiminta pyörisi omillaan Tutkimuskohteen tehtävien tarkastusten toimialue Keskitytään YK:n vammaissopimuksen CRPD:n laajan soveltamisalan kattavaan pakon käytön valvontaan: Persons with Disabilities: (kehitysvammahuolto, mielenterveyshuolto, aistivammaiset, liikuntavammaiset, muu vammaishuolto jne..). Esim. selvä perinteinen vanhustenhuolto ym. jäisi toimialueen ulkopuolelle. Soveltamisalan määrittelyä Tarkastelun kohteeksi voidaan ottaa esim. kehitysvammayksiköiden (avo+laitos) asukkaisiin kohdistuvat toimet ja käytännöt sekä suojatoimenpiteet, kun henkilöillä on ylipäätään riski joutua pakon käytön tai mielivaltaisen kohtelun kohteeksi. Eli voidaan auditoida laajemminkin vammaishuollon asumispalveluyksiköitä ja palveluntuottajien toimintaa. Tarkastuksen erityiseksi kohteeksi voidaan ottaa esimerkiksi tuetun päätöksenteon käytännöt ja asukkaiden/asiakkaiden kuuleminen. Ei siis keskitytä pelkästään laitoksissa tapahtuvaan vastentahtoiseen hoitoon tai Valviran valvomaan pakkohoitoon (Näitä pakkopäätöksiä on Markku Niemelän mukaan vain muutamia vuodessa). Tämä soveltamisalan laajennus on muutenkin perusteltua, sillä laitoksista ollaan luopumassa ja siirrytään vaiheittain asumisen toteuttamiseen avohuollon palveluiden avulla. Saadun tiedon mukaan Kehitysvammaisten tukiliittoon tulee tietoa erilaisissa yksiköissä tapahtuvasta kehitysvammaisten henkilöiden epäasiallisesta ja lainvastaisesta kohtelusta, lähinnä omaisilta tai vammaisilta ihmisiltä. Usein kehitysvammaiset henkilöt tai heidän omaiset ovat raportoineet epäkohdista. Nyt tulee pohdittavaksi, miten näitä kertomuksia voitaisiin käyttää hyödyksi VIKE:n ihmisoikeustarkastustoimintaa kehitettäessä. Yhteistyön kehittäminen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n, Mielenterveyden Keskusliitto ry:n, ETEVA Kuntayhtymän, Tukena Oy:n ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa toisi käsityksemme mukaan tuoda korvaamatonta lisäarvoa projektin onnistumisen suhteen tarkastusten suunnittelussa ja käytännön toteuttamisessa.

6 VIKE (17) Laatukriteeristön / sertifikaatin luominen Ensimmäisen toimintavuoden aikana projektille pitäisi luoda laatukriteeristö ja pelisäännöt, jonka pohjalta asiakaslähtöistä ihmisoikeustarkastustoimintaa voidaan lähteä toteuttamaan ja pilotoimaan käytännössä. Asianmukaisen kriteeristön luominen on työläs rupeama ja vaatii resursseja. Ilman kunnollista asiakirjamateriaalia ja arviointikaavakkeita sekä ohjeistuksia, tarkastuksia ei voida tehdä asianmukaisesti. Kriteeristön luomisen yhteydessä ammattilaisten ja vertaistarkastajien kouluttaminen on myös ensiarvoisen tärkeää. Suunnitelmien mukaan ensimmäinen projektin toimintavuosi menisikin pääasiassa laatuluokitusten ja arviointimenetelmien luomiseen. Tarkastusten tekeminen Tarkastuksia voidaan ja pitää tehdä myös ilman ennakkoilmoitusta, tämä on normaali käytäntö. Lisäksi myöhemmässä vaiheessa voidaan tarkastaa ko. yksiköitä niiltä osin, kun aiemmin on havaittu ongelmia. Käydään aina palautekeskustelut tarkastusraportin pohjalta tilaajan kanssa. Tarkastuksia tulisi tehdä 3-5 vuoden välein. Jos on havaittu epäkohtia, uusi tarkastus voidaan tehdä aikaisemminkin. Selvitystyö pohjautuu ennen kaikkea ihmisoikeudelliseen lähtökohtaan ja katsotaan onko asukkailla mahdollisuus toteuttaa itsenäistä elämää voimavarojensa puitteissa. Tarkastuksia tekevä henkilöstö VIKE:n vetäjä (lakimies) vastaa toiminnasta. Lisäksi koulutetaan eri tavalla vammaisia vertaistarkastajia osallistumaan tarkastustilanteisiin ja antamaan omat raporttinsa selvityksen osaksi. Tehtävän laajuuden mukaan selvitystä voi olla tekemässä 1-3 koulutettua osa-aikaista juristia. Vertaistarkastajien (6-8) joukossa on siis erilailla vammaisia ihmisiä (esim. kehitysvammaisia henkilöitä ja mielenterveyskuntoutujia). Samoin VIKE:n toimijoiden tulee olla lähtökohtaisesti itse vammaisia ihmisiä. Tarkoitus on, että vertaistarkastajat voisivat projektin edetessä kehittyä työssään vertaiskouluttajiksi. Koulutuksessa voidaan käyttää hyväksi myös tarkastettavien asumisyksiköiden omia kouluttajia sekä yleisiä ihmisoikeusasiantuntijoita. Yhteistyö on tärkeää.

7 VIKE (17) Yleinen raportti / julkaisu / koulutus Toiminnasta laaditaan projektin lopuksi käsikirja ja vuosittainen raportti, missä kerrotaan yleisiä havaintoja (anonyymisti) tarkastuksista laajemminkin kuin vain tilaajille tai asumisyksiköille. Vuosien varrella raporttien avulla voidaan valtakunnallisesti arvioida ihmisoikeustietoisuuden kehitystä. Kysymyksessä ei ole tavanomainen palvelujen laatuluokitus tietystä kohteesta, vaan tässä pyritään asiakaslähtöisesti selvittämään asukkaiden tosiasiallisten ihmisoikeuksien toteutumista ja osallistamaan asiakkaat prosessiin. Kysymyksessä on vaikea ja karteltu kohde, mutta jotta ihmisoikeusnäkökulmaa saadaan eteenpäin, vaikeitakin asioita tulee analysoida ja tutkia. Vain tällä tavalla asioita saadaan kehitettyä. Kun vertaitarkastajat ovat saaneet kokemusta, he voivat järjestää havaintojen perusteella koulutusta eri tahoille mahdollisten ongelmien ennalta ehkäisemiseksi. Vaihtoehto 1: vapaaehtoinen tarkastus / auditointi VIKE tarjoaa yksiköille ihmisoikeustarkastuksen niiden henkilöiden osalta, joille on tehty pakkopäätös tai joilla on ylipäätään riski joutua pakon käytön kohteeksi. Asumisksiköt tilaavat selvityksen. Tarkastusraportti annetaan luottamuksellisena tilaavan yksikön johdolle (esim. yksikön oman kehittämistoiminnan pohjaksi) Selvityksiä voi olla eri laajuisia. Laajaselvitys Haastatellaan kaikki työntekijät Haastatellaan mahdollisimman moni yksikössä pakkohoidossa oleva asukas Haastatellaan henkilöt, joilla on riski joutua pakon käytön kohteeksi Haastatellaan omaisista ne, jotka ovat saavutettavissa Käydään läpi tarkastettavan yksikön toimintamallit ja ohjeet Käydään läpi laitoksen pakkohoito- ja eristämispäätökset Tarkastetaan eristystilat Tarkastetaan lievemmät kasvatukselliset rajoitukset Tarkastetaan tilojen sopivuus harjoitettuun toimintaan Tarkastetaan henkilöstönormien toteutuminen Vaatii aikaa vähintään viikon, toki riippuen tarkastettavan yksikön koosta Tarkastusryhmässä juristeja ja vertaistarkastajia.

8 VIKE (17) Suppea selvitys Tehdään pelkästään asiakirjojen perusteella (tarkastettavan yksikön ohjeistukset, päätökset ym.) Tarkastusryhmässä ps. juristeja Vaihtoehto 2: Tarkastus viranomaisten toimeksiannosta Edellä kuvattuja tehtäviä voidaan hoitaa myös viranomaisten valtuuttamana (lainsäädännön nojalla). Erityisesti pakkohoitoon liittyvät, tulevan kidutuksenvastaisen sopimuksen lisäpöytäkirjan mukaisesti, kuuluvat tarkemman valvonnan piiriin. Sopimuksessa edellytetään vammaisten henkilöiden ja heidän järjestöjensä osallistumista valvontaan. Toimeksiantona tehtävää työtä sitoo normaalit viranomaisia koskevat vaitiolovelvollisuudet, joista sovitaan kaikkien mukana olevien kanssa. Viranomaisten toimeksiannosta tehdyt selvitykset raportoidaan aina ko. viranomaiselle, joka päättä jatkotoimista. Projektiseloste Projektin perustelu Uuden innovaatioprojektin ja hankeidean syntymiseen on vaikuttanut se, että Vammaisten ihmisoikeuskeskus VIKE-projektin ( ) tuloksena havaittiin, etteivät vammaiset ihmiset ole tosiasiassa yhdenvertaisessa asemassa yhteiskunnassa ja vammaiset ihmiset kohtaavat syrjintää ja oikeuksien loukkauksia yhteiskunnan eri alueilla. Uudessa hankkeessa mukana olevat järjestöt saavat jatkuvasti hälyttäviä yhteydenottoja vammaisten ihmisten huonosta kohtelusta ja räikeistä ihmisoikeusloukkauksista. Viranomaisvalvonnassa paljastuu vain jäävuoren huippu. Asukkaiden itsemääräämisoikeutta loukataan turhaan vain opittujen joustamattomien toimintamallien vuoksi. Yhteistyöjärjestöjen saamien tietojen perusteella etenkin vammaisten ihmisten asumisessa esiintyy käytäntöjä ja tilanteita, joissa vammaisten ihmisoikeudet eivät toteudu. Vaikka ei puhuttaisi ns. lainsäädännön tarkoittamasta pakkohoidosta, vammaiset ihmiset kokevat usein epäasiallista kohtelua ja lakiin perustumatonta pakon käyttöä tai muuta ihmisoikeuksia loukkaavaa kohtelua heidän asumistaan ja asumisjärjestelyitään toteutettaessa. Vaikka vammaisten aseman kuvitellaan olevan Suomessa kohtuullisen hyvä, syrjintää ja YK:n vammaissopimuksen vastaista menettelyä esiintyy etenkin vammaisten ihmisten

9 VIKE (17) asumisessa. Haettavassa projektissa tarkoitettu vammaisen ihmisen määritelmä on otettu YK:n vammaissopimuksesta, joten määritelmä on laaja kattaen liikuntavammaiset, aistivammaiset, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat sekä muut määritelmän piiriin kuuluvat vammaiset henkilöt. Asuminen on tarkoitus rajata projektissa laitos-, asumisja palveluyksiköihin (jäljempänä asumisyksiköt). Kohteena olisivat sekä yksityiset että julkiset yksiköt. Asumisyksiköissä asuvat vammaiset henkilöt tunnistavat vain harvoin milloin tietyt asumisyksikköjen (vakiintuneetkin) käytännöt johtavat perus- ja ihmisoikeuksien loukkaukseen. Suomessa on tarvetta vammaisten ihmisten tarpeista ja näkökulmasta luotavaan ihmisoikeuskriteeristöön ja viranomaisvalvonnasta poikkeavaan vertaistarkastusjärjestelmään. Asumisyksikköjen tarkastajina toimisivat sekä ihmisoikeusasiantuntijat että vertaishenkilöt (jotka olisivat itse eri tavalla vammaisia ihmisiä). Näin ollen projekti olisi osaltaan vertaistoimintaa, jolla voitaisiin sekä kouluttaa vertaistarkastajia että voimaannuttaa asumisyksiköissä asuvia vammaisia ihmisiä. Selvityksen eräänlaisena pääkohteena olisi se, voiko vammainen ihminen toteuttaa asumisessaan sellaista elämää kuin hän haluaa. Toisin sanoen pääseekö hän asumisyksiköstään halutessaan esimerkiksi kauppaan, harrastuksiin, vierailuille jne.? Projektissa ei lähdetä liikkeelle kuntouttavasta näkökulmasta, sosiaalityön näkökulmasta eikä pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön näkökulmasta tehtävästä perinteisestä palvelujen laatuluokituksesta. Uudessa hankkeessa tarkoituksena on kehittää uudenlainen ihmisoikeusperustainen, osallisuutta ja vertaistoimintaa korostava lähestymistapa vammaisten ihmisten elämänlaadun parantamiseksi asumisyksiköissä. Nykyään hyvinvointi koetaan tavara- ja palveluvirrassa menemisenä. Laajempi ihmisoikeusnäkökulma taasen avaa aivan toisen perspektiivin ihmisen hyvinvointiin; se on toimivan ihmisen omaa ja muiden kanssa yhteistä ponnistelua hyvinvoinnin rakentamiseksi, joka prosessi itsessään luo esim. osallistumisen ja osallisuuden kautta hyvinvointia. Kysymyksessä on kehittämisprojekti, jolla levitetään ja viedään käytäntöön uusi innovatiivinen toiminta/tarkastusmenetelmä, joka parantaa konkreettisesti vammaisten ihmisten oikeuksia asumisessa. Nykyään vammaisten ihmisoikeudet koetaan vielä hyvin abstrakteiksi ja tuntemattomiksi yhteiskunnassa. Uuden projektin tarkoituksena onkin juuri konkretisoida sitä, mitä ihmisoikeudet ovat ja mitä niiden toteutuminen vammaisten ihmisten asumisessa voi käytännössä tarkoittaa. Projektin toteuttamisen perusteluna voidaan pitää myös vahvasti YK:n vammaissopimuksen mukaisen ihmisoikeusperustaisen ajattelumallin juurruttamista ja edistämistä Suomessa. YK:n vammaissopimuksen ratifiointi Suomessa edellyttää mm. vammaisiin ihmisiin kohdistuvaan pakon käyttöön liittyvän lainsäädännön tarkistamista ja valvontajärjestelmän kehittämistä. Myöskään YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaista pöytäkirjaa ei ole ratifioitu Suomessa. Ratifiointi edellyttää valvontajärjestelmän

10 VIKE (17) ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittämistä Suomessa. Uusi VIKE:n projekti on ajankohtainen, koska projektin asiantuntijuudesta, tuotoksista ja tuloksista olisi laajasti hyötyä, kun em. lainsäädäntöhankkeita toteutetaan. Innovatiivisuuus Projektin innovatiivisuus ilmenee uudenlaisena suhtautumisena ja ajatteluna ihmisoikeuksien olemukseen ja asiakaslähtöiseen ihmisoikeuksien toteutumisen tarkasteluun asumisessa. YK:n vammaissopimuksen myötä voidaan puhua paradigman muutoksesta vammaisten oikeuksien tarkastelun ja konkretisoinnin osalta. Vammaisia ei tarkastella pelkästään hoidettavina kohteina tai ympäristön haasteina, vaan nähdään heidät yhdenvertaisina toimijoina, kuluttajina, asiakkaina, jotka osallistuvat yhteiskuntaan ja päättävät omista asioistaan. Projekti osallistaa vammaiset ihmiset itse seuraamaan ihmisoikeuksien toteutumista ja kehittämään ohjeistoa/käsikirjaa, jonka pohjalta ihmisoikeustilannetta voidaan tosiasiallisesti parantaa asumisyksiköissä. Projektilla valtavirtaistetaan YK:n vammaissopimuksen vaatimuksia ja ajatustapaa vammaisten asumiseen. Innovatiivisuus on sitä, etteivät esim. ovet ole lukossa tai apua saa myös kodin ulkopuolelle tai, että asukkaille on muodostettu selkeät menettelyreitit, joihin he voivat tukeutua, kun heidän vapausoikeuksiaan rajoitetaan tai heidän yksityisyytensä joutuu rikotuksi esim. eri hoitokäytänteiden takia, joilla ei ole hoidollista perustelua. Eri tavalla vammaiset vertaistarkkailijat voivat arvioida tilannetta aivan eri näkökulmasta kuin viranomaiset. Muut toiminnot ja perehtyneisyys aiheeseen Hankkeessa mukana olevat tahot ovat keränneet vuosien varrella runsaasti aineistoa ja tietoa vammaisten ihmisten asemasta ja oikeuksien toteutumisesta Suomessa. VIKE on ollut ainut toimija Suomessa, joka on keskittynyt pelkästään vammaisten ihmisoikeuskysymyksiin ja niihin liittyvään tiedottamiseen ja kouluttamiseen. VIKE muodostaa yhteistyökumppaneidensa kanssa sellaisen asiantuntijaverkoston, joka pystyy suoriutumaan hyvin tästä haastavasta projektista. Tällä hetkellä vain viranomaiset mm. oikeusasiamies, oikeuskansleri Valvira ja aluehallintovirastot tekevät satunnaisia tarkastuksia laitostyyppisiin yksiköihin. Valvira laatii myös valvonta- ja toteuttamissuunnitelmia sosiaalihuollon puolelle. VIKE:n uuden projektin avulla pureuduttaisiin syvemmälle ja laajemmalle vammaisten ihmisten asumiseen ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen käytännön arjessa. Asukkaiden voimaannuttaminen vertaisnäkökulmasta lisää hankkeemme painoarvoa suhteessa virallisiin valvon-

11 VIKE (17) tatahoihin. Projektin toiminta ei ole päällekkäistä viranomaisvalvonnan kanssa, vaan ennemminkin sitä täydentävää. Yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet. Projektin päätavoite Projektin päätavoitteena on vammaisten ihmisten elämänlaadun parantaminen ja uudenlaisen vammaisten ihmisten oikeuksien tarkastusjärjestelmän kehittäminen asumisessa. Projektin tärkeä tehtävä on antaa vammaisille ihmisille itselleen mahdollisuudet ymmärtää ihmisoikeuksien merkitys käytännön elämässä ja oppia tunnistamaan tilanteet, joissa heitä kohdellaan huonosti sekä kannustaa yhdessä puuttumaan tilanteisiin. Käytäntöjen muuttaminen vaatii tietoa, ongelmien tunnistamista, tahtoa ja laajaa yhteistyötä. Vain järjestöt ja yhteistyökumppanit pystyvät yhdistämään lakitiedon ja arjen kokemukset paketiksi, joka auttaa edistämään ihmisoikeuksia arjessa. Onnistuminen edellyttää vammaisten arkielämän tuntemusta ja aikaa ja kykyä kommunikoida mm. puhevammaisten henkilöiden kanssa. Tämä osaaminen puuttuu viranomaisilta. Asumisyksiköiltä puolestaan puuttuu usein lainsäädännön tuntemus. Laaja ihmisoikeusnäkökulma on toimivan ihmisen omaa ja muiden kanssa yhteistä ponnistelua hyvinvoinnin rakentamiseksi, joka prosessi itsessään luo esim. osallistumisen ja osallisuuden kautta hyvinvointia. Päätavoitteen avulla voidaan kehittää myös asumisyksiköiden toimintatapoja ja käytäntöjä. Näin ollen projektista hyötyisi useampi taho, jolloin projektin merkitys olisi käytännössä huomattavan laaja myös valtakunnallisesti. Projektin osatavoitteet 1. vuosi: Tarkastus/laatukriteeristön suunnittelu ja tarkastus- ja arviointijärjestelmän luominen sekä muun projektiaineiston valmistelu (mm. johtoryhmätoiminnan aloittaminen / vertaistarkastajien rekrytointi ja koulutus, yhteydenpito valvontaviranomaisiin) 2. vuosi: Ihmisoikeustarkastusten pilotointi asumisyksiköissä, koulutus, kriteeristön edelleen kehittäminen 3. vuosi: Ihmisoikeustarkastusten tekeminen, kouluttaminen ja kehittämistyö ja testaaminen jatkuu siihen suuntaan, että toiminta voitaisiin tuotteistaa projektin loputtua 4. vuosi: Tarkastusten ja kertyneen tiedon pohjalta laaditaan ihmisoikeuskäsikirja ja - ohjeisto vammaisille ihmisille/asiakkaille sekä asumisyksiköiden henkilökunnalle. Samalla jatkuu toiminnan tuotteistaminen ja sen testaaminen. (5. vuosi: Tavoitteena on, että tarkastustoiminta pyörisi omillaan ja rahoitus tulisi pääosin tehdyistä tarkastuksista ja selvityksistä. Projektin aikana kehitetty ja tuotettu aineisto sekä asiantuntijuus olisivat laajassa käytössä.)

12 VIKE (17) Projektin seurannan toteutus Projektin etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista seuraa ja arvioi johtoryhmä. Johtoryhmä tarkistaa tavoitteissa pysymisen kokouksissaan. Johtoryhmä koostuu projektissa mukana olevien järjestöjen, asiantuntijoiden sekä VIKE:n edustajista. Projektipäällikkö vastaa asianmukaisen ja jatkuvan seurannan raportoinnista johtoryhmälle, joka vastaa siis viimekädessä projektin seurannasta. Raportointiin kuluu mm. tarkastusraporttien ja koulutuspalautteiden analysointi, kentältä tulevat palautteet sekä projektitavoitteiden toteutumisen jatkuva seuranta. Talousraporttien tekemisestä vastaa Kynnys ry, jonka talousasiat on ulkoistettu Järjestötalo Oy:lle. Tämän lisäksi projektin käytännön toteutumisen seurantaa suorittaa myös vertaistarkastajien ryhmä/asiakasraati, joka raportoi havainnoistaan projektipäällikölle ja johtoryhmälle. Projektipalautetta tulee luonnollisesti myös asumisyksiköiltä, joilta pyydetään säännöllisesti palautetta projektin kehittämiseksi ja tarkastusjärjestelmän parantamiseksi. Palautetta otetaan vastaan luonnollisesti myös viranomaistahoilta. Seurannan päätavoitteina ovat projektitavoitteissa pysymisen arviointi ja toisaalta tiedon tuottaminen yhteistyötahoille sekä projektin rahoittajille. Projektin toteuttamistapa Aluksi projektissa tulee luoda tarkat kirjallisesti määritellyt tarkastus- ja selvitysmenetelmät, joilla vammaisten ihmisten asumisolosuhteita voidaan kartoittaa. Toimintaympäristö kartoitetaan perinpohjaisesti. Samalla luodaan kriteeristö ja lomakkeisto, jota käytetään ihmisoikeusarviointia tehtäessä ja tietoja kerättäessä. VIKE tulee tarjoamaan asumisyksiköille vammaisten ihmisoikeustarkastustoimintaa. Käytännössä asumisyksiköt (laitokset, palvelutalot, muut asumispalvelujen tuottajat) voisivat tilata selvityksen ja tarkastuskäynnin VIKE:ltä. Raportti annettaisiin luottamuksellisena asumisyksikön/tilaajaan johdolle. Ihmisoikeusarviointia ja raportteja voitaisiin käyttää tilaajan oman kehittämistoiminnan pohjaksi. Hyvästä ihmisoikeustyöstä osoituksena olisi ns. ihmisoikeussertifikaatin myöntäminen asumisyksikölle. Tämä parantaisi asukkaiden asemaa ja oikeusturvaa ja helpottaisi asumisyksiköiden kehittämistoimintaa ihmisoikeusmyönteisempään suuntaan. Samalla saataisiin kerättyä yleisempää (anonyymiä) tietoa miten vammaisten oikeudet tosiasiassa toteutuvat asumisessa. VIKE:n tekemiä selvityksiä voi olla laajuudeltaan erilaisia; toiset perustuvat vapaaehtoisiin tarkastuksiin, jossa asumisyksikkö tilaa tarkastusryhmän selvittämään ihmisoikeusoloja asumisyksikössä. Toiset tarkastukset ovat suppeampia ja ne perustuisivat lähinnä asumisyksiköissä oleviin kirjallisiin selvityksiin ja ohjeistuksiin sekä vammaisilta asuk-

13 VIKE (17) kailta saatuihin päätöksiin ja muihin selvityksiin. Tarkastajina toimisivat ihmisoikeusasiantuntijat sekä vammaiset vertaistarkastajat. Lopuksi kaiken projektiaineiston ja saatujen raporttien sekä selvitysten pohjalta luodaan hyvien ihmisoikeuskäytäntöjen käsikirja vammaisten ihmisten asumisessa. Projektin toteutus poikkeaa täysin viranomaisten suorittamasta valvontatoiminnasta. Projektista hyötyvät kohderyhmät Projektista on eniten hyötyä vammaisille ihmisille, jotka asuvat asumisyksikkötyyppisissä olosuhteissa. Hyötyä saavat heikoimmassa asemassa olevat eri tavalla vammaiset ihmiset, joilla ei aikaisemmin ole ollut vastaavanlaista mahdollisuutta "tarkastuttaa" ihmisoikeuksiensa toteutumisen tasoa asumisessaan. Projektista on välitöntä hyötyä myös vammaisten henkilöiden perheille ja lähiomaisille. Tämän lisäksi asumisyksiköt ja niiden henkilökunta hyötyvät tarkastuksista ja niiden pohjilta tehtävistä raporteista sekä selvityksistä. VIKE:n tarkastustoiminta toimii asumisyksiköiden oman kehittämistoiminnan tukena ja antaa lisäksi asiantuntija-apua ihmisoikeusjuridisesta näkökulmasta sekä vertaistoiminnan kautta. Viranomaiset hyötyvät projektin tuotoksista ja asiantuntijuudesta lainsäädäntöhankkeita toteutettaessa ja toisaalta viranomaisvalvontaa edelleen kehitettäessä. Projektin yhteistyötahot Projekti on yhteistyö- ja verkostohanke, jossa mukana olevat tahot tekevät keskenään yhteistyösopimuksen. Projektin perustajajäseninä ovat Kynnys ry (VIKE), Mielenterveyden keskusliitto ry ja Kehitysvammaisten tukiliitto ry. Projektia hallinnoi ja talousvastuussa on Kynnys ry. Kukin perustajajäsen tuo oman tietämyksensä ja näkemyksensä projektin käyttöön. Tämän lisäksi asiantuntijatahoina projektissa on mukana Eteva Kuntayhtymä, Kehitysvammaisten palvelusäätiö ja Tukena Oy. Asiantuntijatoimijoiden kautta ihmisoikeustyöhön saadaan vertaistarkastajia ja laajaa asiantuntijuutta. VIKE:n kautta mukana olisivat välillisesti myös Invalidiliitto ja Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti. Yhteistyötahot ovat aktiivisesti mukana projektissa sen alusta loppuun asti. Projektin johtoryhmä koostuu perustajajäsenjärjestöjen edustajista ja asiantuntijatahojen edustajista. Yhteistyöverkosto hyötyy projektin tuotoksista koko projektin ajan ja projektin tuotoksia voitaisiin käyttää hyödyksi luonnollisesti myös projektin loppumisen jälkeen. Eri vammaryhmien välinen järjestöyhteistyö ihmisoikeusasioissa on suuri lisäarvo.

14 VIKE (17) Projektin viestintätoimenpiteet Tarkoituksena on perustaa Internet-sivut olemassa olevien VIKE:n sivujen yhteyteen. Lähtökohtaisesti projektipäällikkö vastaa välittömästä sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä tiedotteiden ja aineiston tuottamisen avulla internetin ja sähköpostin välityksellä. Johtoryhmä ja asiantuntijaverkosto toimivat myös sisäisenä viestintäkanavana. Projektissa tehtävien ihmisoikeustarkastusten pohjalta syntyy raportteja, jotka yksityiskohdiltaan luottamuksellisia, mutta tuottavat jatkuvasti myös yleistä tietoa vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumisesta asumisessa. Projekti viestii toiminnastaan laajalle kentälle kaksi kertaa vuodessa tehtävällä viestikirjeellä. Projektin tuotoksena syntyvä ihmisoikeuksien toteutumisen käsikirja toimii lopulta parhaiten projektin tulosten hyödyntämisen välineenä ja viestimenä pidemmällä tähtäimellä katsottuna. Riskien hallinta Projektin perustoiminnat ja yhteistyön toimiminen pyritään turvaamaan huolellisesti tehtyjen perustajajärjestöjen ja asiantuntijatahojen välisten yhteistyösopimusten avulla. Asumisyksiköissä tehtävät tarkastukset voivat synnyttää riskitekijöitä, jos niihin ei valmistauduta riittävän hyvin. Tämän riskin minimoimiseksi projektiaineisto, kuten tarkastuskriteeristöt ja tarkastussopimukset tehdään huolellisesti valmiiksi ennen kuin pilotointitarkastuksia aletaan tehdä. Heti projektin alettua tulee täsmällisesti määritellä viranomaistoiminnan rajat ja toisaalta VIKE:n projektin tekemien ihmisoikeustarkastusten rajat/tavoitteet. Koska projektissa on kysymys hyvin innovatiivisesta ja uudenlaisesta toiminnasta, tulee kirjallisesti määritellä ja dokumentoida ne mahdolliset oikeudelliset vastuukysymykset, jotka tarkastusten ja kyselyjen tekemiseen liittyy. Projektin toiminnalla tulee olla myös vastuuvakuutus. Projektilla tavoiteltavat tuotokset ja tulokset Projektin tuotoksena syntyvät ensinnäkin dokumentoidut laatukriteeristö ja mennettelytapakriteeristö, joita käytetään arvioitaessa vammaisten ihmisoikeuksien toteutumista asumisessa. Projektin aineistona syntyy myös kaksi kertaa vuodessa tehtävät viestikirjeet ja muut tiedotteet, joilla tiedotetaan vammaisten ihmisoikeuksien toteutumisesta ja projektin etenemisestä.

15 VIKE (17) Projekti synnyttää myös yhteistyöverkoston mukana olevien tahojen välillä mutta merkittävää yhteistyötä myös vammaisten asumispalveluita tuottavien tahojen suuntaan. Näin tieto lisääntyy kumpaankin suuntaan. Projekti järjestää vuotuisen laajan seminaarin, johon hankitaan mukaan myös kansainvälisiä vierailijoita ja puhujia. Seminaarin lisäksi järjestetään lukuisia vuosittaisia koulutus- ja neuvontatilaisuuksia mm. eri tavalla vammaisille vertaistarkastajille, asumisyksiköiden henkilökunnalle sekä tietysti vammaisten ihmisille, jotka asuvat asumisyksikössä tai joilla on riski joutua ns. pakon käytön kohteeksi. Projektin tuloksena syntyy uudenlainen valtakunnallinen ja laajasti noudatettava arviointimenetelmä, jolla eri tavalla vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumista voidaan tarkastella asumisessa ihmisoikeuksien näkökulmasta. Projektin aikana saatu tieto ja kerätty aineisto kerätään lopuksi yhteen ja suunnitellaan se käsikirjan muotoon. Ihmisoikeuskäsikirjaa voivat hyödyntää työssään asumisyksikköjen henkilökunta, vammaiset asukkaat, viranomaiset sekä muut asumisen sekä ihmisoikeuksien parissa toimivat henkilöt ja tahot. Projektilla tavoiteltavat vaikutukset Projektilla tavoitellaan sitä, että asumisyksiköissä asuvien vammaisten ihmisten oikeussuoja ja ihmisoikeuksien toteutumisen taso kohentuu tosiasiallisesti. Tämä toteutuu, kun vammaiset ihmiset ymmärtävät projektin avulla ihmisoikeuksien merkityksen käytännön elämässä ja oppivat tunnistamaan tilanteet, joissa heitä kohdellaan huonosti sekä kannustaa yhdessä puuttumaan tilanteisiin. Tällä vaikutetaan konkreettisesti vammaisten ihmisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun paranemiseen. Projektin aikana tehty selvitystoiminta luo välineitä vammaisjärjestöjen vaikuttamistoiminnalle ja ihmisoikeustyölle tulevaisuudessa. Projektin aikana koottu materiaali, aineistot ja esim. internet-tietopankki ovat käytössä. Projektin toiminnalla halutaan vaikuttaa myös pakon käyttöä koskevan lainsäädännön uudistamisen suuntaan. Viime kädessä vammaisten ihmisoikeuksien täysimääräinen toteutuminen, vammaisten yhdenvertaisuus yhteiskunnassa, osallisuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen mm. asumisessa tulee kokonaistaloudellisesti kannattavaksi yhteiskunnalle. Projektin työllä on vaikutuksia vammaisten syrjäytymisen ehkäisyyn ja osallisuuden lisääntymiseen, mikä tarkoittaa muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen vähenemistä monen vammaisen henkilön kohdalla. Projektin ihmisoikeustyön tavoitteena olevat rakenteelliset muutokset yhteiskunnassa johtavat siihen, että vammaiset henkilöt toimivat ja heidät noteerataan myös useimmin kuluttajina yhteiskunnassa.

16 VIKE (17) Jo VIKE-projektin aikana todettiin, että ihmisoikeusajattelun juurtumiselle ja kehittämiselle on hedelmällinen maaperä, kun Suomi allekirjoitti YK:n vammaissopimuksen maaliskuussa 2007 ja on ratifioimassa lähivuosina sopimusta. Projektin ihmisoikeustyölle on kysyntää. Tulosten ja vaikutusten arviointi Projektin arviointi suoritetaan itsearviointina. Projektin etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista seuraa ja arvioi johtoryhmä. Projektipäällikkö vastaa jatkuvan seurannan raportoinnista johtoryhmälle. Projektin loppupuolella järjestetään palautekysely tehtyjen ihmisoikeusarviointien pohjalta. Palautekyselyn pohjalta voidaan arvioida projektin onnistumista vammaisten henkilöiden omasta näkökulmasta sekä asumisyksiköiden kokemusten perusteella. Toimintaa on tarkoitus jatkaa projektin loppumisen jälkeen. Tuolloin voidaan tarkastella projektin vaikutuksia pidemmällä aikavälillä. Projektin tulosten ja saatujen kokemusten juurruttaminen projektin jälkeen Selvitys- ja ihmisoikeustarkastustoiminta luo välineitä vammaisjärjestöjen vaikuttamistoiminnalle tulevaisuudessa. Jotta projektin tulokset saadaan tosiasialliseen hyötykäyttöön projektin päätyttyä, ihmisoikeusarviointitoiminta pitää tuotteistaa. Projektin tarkoitus toteutuu, kun ihmisoikeustarkastusjärjestelmä saadaan juurrutettua osaksi asumisyksiköiden tavanomaista toimintaa. Tämä onnistuu vain, jos asumisyksiköt ja siellä asuvat vammaiset henkilöt kokevat ihmisoikeustarkastusjärjestelmän hyödylliseksi ja käyttökelpoiseksi. Projektin suurin haaste onkin saada ihmisoikeustarkastusjärjestelmästä rakennettua sellainen, etteivät tarkastettavat asumisyksiköt ja niiden henkilökunta sekä vammaiset asukkaat koe tarkastuksia epämukaviksi tai uhkaaviksi. Projektin toiminnan juurruttaminen tulevaisuudessa onnistuu, kun ihmisoikeustarkastusjärjestelmästä luodaan puolueeton, josta hyötyvät kaikki osapuolet win-win - periaatteella. Tavoitteena on, että projektissa saaduista kokemuksista olisi hyötyä myös pakon käyttöä koskevan lainsäädännön uudistusprosessin yhteydessä. Projektin tulokset voisivat näkyä siis lainsäädäntötasolla ja toisaalta kehitettäessä viranomaisvalvontapuolta.

17 VIKE (17) Projektin resurssit Projektin "toimitusjohtajan" tehtäviä hoitaa toimeen palkattava kokopäiväinen projektipäällikkö. Koska kysymys on hyvin pitkälti juridisesta toiminnasta, on perusteltua, että projektipäällikkö olisi oikeustieteellisen koulutuksen saanut henkilö. Asumisyksiköissä tehtävästä tarkastustoiminnasta vastaisi ryhmä, jossa toimisi projektipäällikön lisäksi 2 osa-aikaista lakimiestä sekä n. 6-8 osa-aikaista vertaistarkastajaa. Vertaistarkastajat ovat eri tavalla vammaisia ihmisiä, jotka valitaan tehtävään. Projektin muina resursseina toimisivat projektissa mukana olevien yhteistyötahojen asiantuntijat resurssiensa puitteissa, esimerkiksi johtoryhmätyöskentelyn kautta. Myös VI- KE:n johtoryhmä toimii asiantuntijaresurssina puheena olevassa uudessa projektissa. Tarvittaessa apua tarkastustoimintaan ja ihmisoikeusjuridista konsultointia voitaisiin ostaa pieni määrä myös Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutilta.