Naapurustotyö ja asuinalueen turvallisuus. Satu Viskari, naapurustotyön erityisasiantun3ja Sininauhasää3ö Ko3 kaikille

Transkriptio

1 Naapurustotyö ja asuinalueen turvallisuus Satu Viskari, naapurustotyön erityisasiantun3ja Sininauhasää3ö Ko3 kaikille

2 Naapurustotyö Tarvitaanko katupar-oita? Mikä lääkkeeksi nimby ilmiöön? Pelkäämmekö turhaan? Päihde- ja mielenterveysongelmaiset koetaan inhokkinaapureiksi. Systemaa:nen asuinaluelähtöinen naapurustotyö pystyy kuitenkin vähentämään ihmisten ennakkoluuloja ja pelkoja. Samalla kaupunki muu<uu turvallisemmaksi.

3 Miksi naapurustotyö on tärkeää?

4 Naapurustotyön taustaa Sininauhasää8ön Ruusulankadun asumispalveluyksikkö aloi< toimintansa lokakuussa Yksikössä asuu 93 helsinkiläistä nuorta, suurella osalla asukkaista on pitkäaikaisasunnoeomuuden lisäksi päihde- ja/tai mielenterveysongelma, osalla myös rikostaustaa. Kohderyhmän asu<aminen on ollut haastavaa sillä asuinalueella on vastuste<u yksikköä. Yksikön on peläey tuovan alueelle levoeomuuksia ja ongelmia. Yksikössä tehdään asuinaluelähtöistä naapurustotyötä. Naapurustotyön hankkeen tarkoitus on ehkäistä ongelmia sekä vähentää jänni<eitä ja pelkoja alueella. Yksiköllä on kuitenkin myös tukijoita (esim. ruoka-, tavara- ja vaatelahjoitukset).

5 Mitä naapurustotyö on ja miksi sitä tehdään? Asumisyksiköt kuormieavat ympäristöä, eikä kaikkia häiriöitä voida poistaa. Naapurustotyön avulla ongelmiin voidaan kuitenkin puueua. Naapurustotyön tarkoituksena on luoda viihtyisä ja turvallinen ympäristö kaikille ympäristön asukkaille, yrieäjille ja toimijoille. Työ pitää sisällään naapurityötä, asuinalueen siisteyden ja turvallisuuden ylläpitoa, yhteisöllisiä tapahtumia ja 8edon lisäämistä. Häiriöt vähenevät toiminnan vakiintuessa.

6 Lähtö8lanne: yksikön vastustaminen Minun puolestani saa jäädä asuntola rakentamaea. Alueella liikkuu päivieäin satoja lapsia (alueella koulu ja useita päiväkoteja), ja on todellakin edesvastuutonta ohjata alueelle epätasapainoisia ihmisiä. Kuka vastaa? Voisiko asuntolan puolustajat perustella, miksei näitä syrjäytyneitä viedä opeeelemaan elämään luonnon helmaan? Minä olen alkuperäinen Töölöläinen, en siis ole rasisa, mu<a viekää ne vitun, perkeleen somalit ja mustalaiset pois täältä.

7 Osa naapureista kokee yksikön tuoneen alueelle haieoja Meteli, kovaääninen musiikinsoieo, huutelu tai kiroilu. Kadulla juominen, torikokoukset. Pelko väkivallasta, ilkivallasta, ryöstöistä ja huumekaupasta. Ruiskujen löytyminen. Asuntojen arvonlasku. Lisääntyneet näpistykset alueen kaupoissa Yleinen epäsiisteys, roskaaminen, virtsaaminen ym.

8 Naapurustotyön menetelmät Välitön reagoin8 kaikkiin yhteydenoeoihin 24/7 (puhelimitse, teks8vies8t, sosiaalinen media, paikan päällä käyn8). Asenteisiin ja ennakkoluuloihin vaikueaminen. Pelkojen vähentäminen. Lähialueella tehtävä ympäristötyö: koreelikierrokset. Naapureiden kanssa tehtävä yhteistyö: säännölliset kokoukset ( Naapuri verkosto, yrieäjätapaamiset). Asukkaiden ja työntekijöiden ohjaaminen ympäristötyöhön. Yhteistyö poliisin kanssa. Yhteistyö koulujen, päiväko8en, iltapäiväkerhojen ja muiden toimijoiden sekä yrieäjien kanssa. TiedoEaminen, sosiaalinen media, uu8skirjeet, luennot, avoimet ovet, yhteisöllisyyeä edistävät tapahtumat. Haasteena sivustaseuraamisongelma: ihmiset valieavat sähköpos8tse, ongelmat vähenevät vain yhteistyön kohtaamisten ja dialogin avulla.

9 Huoli lasten turvallisuudesta Naapurusto kertoo eniten pelkäävänsä lasten turvallisuuden puolesta. Mitä, jos joku niistä hyökkää lastemme kimppuun? Mitä jos lapset satu<avat itsensä maasta löytyvään ruiskuun? Miten tällaisia ilmiöitä voidaan AetoisesA haluta tuoda ala- asteen koulun ympäristöön? Talomme reunuksilla notkuu jengiä dokaamassa, kuseksimassa ja diilailemassa huumeita, se tekee meidän kaikkien olon turva<omaksi Me emme itse uskalla puu<ua nuorten riehumisiin, koska kaikki he ovat järjestään sekaisin ja aggressiivisia. Tilanne on todella ahdistava. Teemme edelleen kaikkemme, e<ä tälle karmealle sirkukselle tulee muutos. Nyt on niin sanotusa mi<a täynnä. Saatana! Verorahoista kaikki maksetaan ja meille on aivan sama miksi tätä kutsutaan asuntola vai asumispalveluyksikkö. Miksi hullut ja narkkarit saavat asua hyvällä paikalla.

10 Naapurustotyön avulla on mahdollista lisätä sekä myötätuntoa e<ä myös turvallisuuden tunne<a Myös lapset tarvitsevat 8edon lisäksi välineitä siihen, miten heidän tulisi suhtautua esimerkiksi päihteidenkäyeäjiin. Ruusulankadulla vanhemmat kokivat suurta huolta lastensa turvallisuuden puolesta ennen toiminnan aloieamista. Avuksi kehite<in Erilainen naapuri- toimintamalli alakoululaisille. Mallin tarkoitus on lisätä lasten turvallisuuden tunneea sekä vähentää ennakkoluuloja.

11 Turvallisuusohjeita lapsille

12 Erilainen naapuri- toimintamalli Lapsille kerrotaan asumisyksikön nuorten erilaisista taustoista, tarkoituksena saada lapset ymmärtämään päihteiden käytön taustalla olevia syitä. Tavoite on saada lapset oivaltamaan, että päihteidenkäyttäjät voidaan hyväksyä ihmisenä vaikka heidän elämäntapaansa ei tarvitse hyväksyä. Nuoret eivät ole ryhmä narkomaaneja tai alkoholisteja. Lapsille kerrotaan että jokaisella nuorella oma tarinansa ja enemmistö nuorista haluaisi lopettaa huumeiden käytön mutta se on vaikeaa.

13 Miksi luentoja tarvitaan? Suuri osa Töölön ala- asteen 7 12 vuo8aista oppilaista oli kokenut peloeavia 8lanteita kaupungilla liikkuessaan, joten Ruusulankadun ympäristötyön antamat ohjeet tällaisten 8lanteiden varalle tulivat tarpeeseen. Lapset joutuvat näkemään ja kokemaan päihdeongelmaisten häirintää varsinkin rai8ovaunuissa, kaupoissa ja kauppojen edustoilla. Häirintää saaeaa esiintyä myös koulumatkalla. Nuoret kertoivat 8lanteista, joissa humalaisilta vaikueavat henkilöt olivat tulleet jueusille. Pienemmät lapset olivat pelänneet kadulla metelöiviä ryhmiä ja muutama lapsi kertoi, eeä heitä oli lähdeey seuraamaan. Töölön ala- asteen oppilaiden asenne päihdeongelmaisia naapureita kohtaan oli pääosin hyväksyvä ja ymmärtäväinen. Muutama lapsi toi esiin nega8ivisia ajatuksia asumispalveluyksikön asukkaista.

14 Toteutus Lasten kanssa keskustellaan mm. seuraavista aiheista: mitä ovat mielenterveys- ja päihdeongelmat mitä tarkoieaa on olla riippuvainen jostakin kodin merkitys en8selle asunnoeomalle erilaisuus ja erilaisen ihmisen kohtaaminen suvaitsevaisuus ja erilaisten ihmisten hyväksyminen

15 Toimintamalli sisältää ohjeita lapsille PeloEavan ja sekavan ihmisen kohtaaminen Uhka- ja vaara8lanteet: miten toimia esim. jos kadulla tapellaan, huudetaan tai jos lasta peloeaa? Miten toimia jos tuntematon henkilö tulee puhumaan lapselle? Miten toimia jos koulumatkalla tai oman rappukäytävän edessä on peloeavalta vaikueavia ihmisiä? Miten toimia jos lapsi näkee tai löytää huumeruiskun?

16 Kärkiteemat Huumeista on haieaa, parempi jäeää kokeilemaea. Huumeiden käyeö aiheueaa riippuvuuea. VaaraEomia huumeita ei ole. Huumeiden ja (alkoholin tai lääkkeiden) käyeäjät saaeavat olla sekavia aineen vaikutuksen vuoksi. Sekava ihminen kannaeaa ohieaa. Yleensä humalaiset tai sekavat ihmiset eivät tee ulkopuolisille mitään pahaa, he saaeavat näyeää kuitenkin lapsen näkökulmasta peloeavilta. Myös huumeiden käyeäjä tarvitsee kodin ja hyväksyntää.

17 Lasten palau<eita Opin e<ä päihteiden käy<äjät haluaisivat e<ä heitä kohdeltaisiin samalla tavalla kuin normaaleja ihmisiä. Opin myös e<ä he haluavat eroon huumeista, mu<a se on vaikeaa. Terveiset päihteiden käyeäjälle: Yri<äkää päästä huumeista eroon. Toivon e<ä pääse<e eroon ja saa<e työn. Toivon myös e<ä kaikki ongelmat parantuisi ja voisi<e olla ilman huumeita. Kaikkea hyvää teille <3.

18 Hyöty, oppilaiden palaute En koskaan aio alkaa käy<ämään huumeita. Jos näen hyväntuulisen humalaisen, joka on ystävällinen, saatan moikata häntä. On hyvä e<ä SininauhasääAö on olemassa ja myös humalaiset saavat kodin. Oli hyvä saada ohjeet siihen miten toimia jos humalainen tulee vastaan, nyt ei enää pelota niin hirveesa. Opin Aetämään erilaisia asioita. Esimerkiksi sen e<ä jotkut ihmiset ovat vain sairaita eivätkä halua mitään pahaa. Kiitos!

19 Oppilaiden palaute Kivalta tuntuu kun sain purkaa asioita jollekin. Nyt Aedän enemmän vaarallisista asioista. Enää minun ei tarvitse pelätä oudon näköisiä tyyppejä. Olen ehkä arvioinut huumeita käy<ävät ihmiset väärin, eivätkä he olekaan niin vaarallisia. Oloni on nyt myös turvallisempi. Mielestäni oli hyödyllistä e<ä puhuimme päihteistä, sain enemmän Aetoa niistä ja niiden vaaroista. Huumeita käy<ävät ovat mielestäni aika pelo<avia eikä sellaiseen ihmiseen voi luo<aa, sellaisten ihmisten seurassa olen varuillani ja pidän poistumisaen avoinna. Minusta oli hyvä e<ä kerro:in e<ä he ovat tavallisia ihmisiä, joilla on ollut vaikeuksia. Jokaisella on oikeus elää!

20 Tavoitteena suvaitsevaisuus Erilainen naapuri- luentosarja ei ole perinteistä päihdevalistusta vaan luennolla opetetaan erilaisten ihmisen hyväksymistä ja suvaitsevaisuuea. Pääpaino on lasten kokemat pelot ja turvallisuuden tunteen lisääminen toimintaohjeiden avulla.

21 Sano niille lapsille sellaisia terveisiä, että me ei olla vaarallisia. Oon vaan koukussa, ei tämä ole mikään nautinto, totta kai haluaisin mieluummin olla raitis.

22 YHTEISTYÖ POLIISIN KANSSA Asunto on perusarvo, ihmisellä täytyy olla paikka jossa asua, poliisin on helpompaa löytää ihminen jos hänellä on osoite. Hälytysmäärät olisivat paljon suurempia jos Ruusulankadun kaltaisia asumisyksiköitä ei olisi.

23 Yhteistyön aloieaminen Yhteistyö poliisin kanssa tulee aloieaa hyvissä ajoin ennen yksikön avaamista. Sopiva aika yhteistyön aloieamiselle on 6-8 kuukauea ennen yksikön avaamista. Poliisin näkökulmasta ei ole hyvä, jos poliisi saa 8etää vasta ensimmäisen hälytyksen yhteydessä yksiköstä. Yhteistyö on erieäin tärkeää sekä poliisin eeä myös yksikön asukkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden vuoksi. Poliisin mukaan hälytystehtävä täysin tuntemaeomaan asumisyksikköön voi olla vaarallinen kaikille osapuolille. Yhteistyössä on parantamisen varaa sillä kaikissa asumispalveluyksiköissä ei ole tehty yhteistyötä poliisin kanssa, eikä kaikissa yksiköissä ole minkäänlaisia rikoksentorjuntaan liieyviä suunnitelmia. (Tarvonen 2015.)

24 Rikoksen pelko heikentää turvallisuuden tunne<a Ruusulankadun ja poliisin kanssa tehty yhteistyö on ollut toimivaa: Ongelmia on voitu ratkaista ennaltaehkäiseväs8 (turvallisuusluennot). Huolta aiheueavat 8lanteet on pyriey ratkaisemaan yhteistyöllä. Näpistyksiä on saatu kitkeeyä. Tekijöitä on saatu kiinni. Poliisi toimii linkkinä yksikön ja naapuruston välillä. poliisi antaa ajankohtaista 8etoa alueen rikos8lastoista. Tavoite rakentaa ymmärrystä ja yhteistyötä ja pitää asuinalue turvallisena.

25 Yhteistyö poliisin kanssa vähentää pelkoja Poliisi on korvaamaton yhteistyökumppani esimerkiksi rikosten aiheueamien vahinkojen ennaltaehkäisyssä: tavoite on saada ihmiset kiinnostumaan oman ja lähiympäristön turvallisuuden ylläpitämisestä. Turvallisuusluennoilla anneeavat ohjeet lisäävät turvallisuudentunneea ja aueavat ennakoimaan mahdollisia vaara8lanteita.

26 Poliisin ohjeet sekavalta vaikueavan tai päihtyneen henkilön kohtaamis8lanteeseen: Tervehdi kohdeea normaaliin tapaan: päivää, tervetuloa jne Tarkkaile kohdehenkilön reak8oita Ole ystävällinen, tarjoa palvelua Pidä etäisyyeä (vähintään 7 metriä) TarviEaessa pyydä henkilö poistumaan (esimerkiksi vahvan humala8lan vuoksi) Älä päästä uhkaavaa henkilöä samaan 8laan kanssasi Tarkkaile hankalan tai epäilyeävän asiakkaan liikkeitä Työskentele mieluummin seisoma- asennossa Pyri selvieämään epäilyeävän asiakkaan aikeet esim. tarjoamalla palvelua ja terveh8mällä Älä päästä ketään henkilökunnan 8loihin Tiedosta lähiympäristön vaaralliset esineet, joita voi käyeää hyökkäykseen tai puolustautumiseen Pyydä! Käske! Kiellä! Komenna! Käskytä! Poistu turvalliseen suuntaan ja varmista pois pääsy Hälytä apua Älä tuhoa todistusaineistoa (Tarvonen 2014.) Naapureiden huolet liieyvät suurelta osin pelkoon siitä, eeä rikollisen käyeäytyminen kasvaa alueella. Tämän vuoksi integroinnin yksi tärkeimpiä tavoieeita on pyrkiä vaikueamaan asukkaiden ei- toivoeuun käyeäytymiseen, turvallisuuden tunteen lisäämiseen ja rikosten ennaltaehkäisyyn.

27 Naapurustotyön avulla ei väleämäeä voida estää yhtäkään rikosta muea yhteistyön avulla tekijöitä voidaan saada kiinni. Poliisin on helpompi löytää ihminen jos hänellä on asunto. Asukkaalla on vähemmän ikkunoita rikoeavana kun hänellä on paikka missä olla ja asua. Hälytysmäärät olisivat paljon suurempia jos Ruusulankadun kaltaisia yksiköitä ei olisi. (Tarvonen 2014)

28 Poliisin vanha tueu? Asukkaiden näkökulma: Yksikön sisä- ja ulkopuolella on turvakameravalvonta. Poliisi kutsutaan aina paikalle, jos yksikön pihassa tai katualueella on häiriökäyeäytymistä tai vaara- ja uhka8lanteita. Näpistyksiä seurataan, tekijöitä jää kiinni. Henkilökunta seuraa ak8ivises8 mitä talossa tapahtuu. Onko meidät tarkoitus eristää vai integroida yhteiskuntaan. Jos valvontaa lisätään, enää puu<uvat vain kalterit. Lisääntynyt kontrolli ja valvonta voivat heijastua yksikön asukkaisiin kielteises8.

29 Tarvitaanko katupar3oita? Poliisin tehtävä on ylläpitää järjestystä ja turvallisuuea. Asuinaluelähtöisessä ympäristötyössä ei puhuta katupar8oinnista. Työmuoto on nimeltään ympäristökierrokset tai koreelikierrokset. Kierrosten tarkoitus on olla näkyvillä ja keskustella alueen naapuruston ja yrieäjien kanssa. Työasusteen ei tule olla provosoiva, so8laisiin tai poliisiin toimintaan liieyvä (Soldiers of Odin, Street Patrol). Työtä tekevän ryhmän tulee olla kooltaan pieni (max 4 henkilöä ja mukana mielellään yksikön asukkaita). Toiminnan tavoite on yhteisöllisyys, tutustuminen, asukkaiden integroituminen, asuinalueen pitäminen viihtyisänä (roskien keräys) ja turvallisena ( suoja8epäivystys). Kierrokset raportoidaan, 8lastoidaan ja toimintaa kehitetään arvioinnin pohjalta.

30 Häiriöt vähenevät 2-3 vuodessa

31 Miten naapurit kokevat naapurustototyön? Keskiarvo työstä asteikolla 1-4 on 3,29. Naapurustotyön tarpeellisuuden ka. oli 3,85. Kaikki vastaaja toivoivat naapurustotyön jatkuvan. Naapureiden toiveita yhteistyön kehi<ämiseksi: Päihdeongelmiin liieyviä luentoja Ennaltaehkäisevää toimintaa (asukkaiden sääntöjen noudaeamisen valvontaa) Osa naapureista toivoo kovempia sank8oita Molemmin puolista tutustumista enemmän TiedoEamista toivotaan avoimemmaksi Yöllinen meteli pitää saada poisteeua Naapurustotyötä pide<in tärkeänä toimintamuotona.

32 Suurimmat koetut haitat yksiköstä olivat: 1. Julkinen päihteiden käyeö. 2. Kaupoista näpistely. 3. Uhkaavan käyeäytymisen mahdollisuus. 4. Epäily huumekaupasta. Koetut haitat olivat samat huolimaea siitä missä vastaaja asui. Ruusulankadulla asuvat naapurit kokivat viidenneksi suurimpana haieana yöllisen musiikinsoiton.

33 Töölöläisten mielestä ympäristötyön tärkeimmät työmenetelmät olivat: 1. PuuEuminen järjestyshäiriöihin. 2. KorEelikierrokset kaduilla. 3. Lähikaupoissa, kioskeissa kiertäminen sekä puueuminen näpistyksiin. 4. Kiertäminen alueen päiväkodeissa ja puistoissa. 5. Avoimet ovet, tutustumiskäynnit ja 8edotus8laisuudet.

34 KIITOS! Autamme unelmia toteutumaan.