Pohjois- ja Itä-Lapin vertaiskonsultaatiohanke: Muistio seminaarista Pyhätunturilla

Transkriptio

1 Pohjois- ja Itä-Lapin vertaiskonsultaatiohanke: Muistio seminaarista Pyhätunturilla Tiistai Paikka: Tunturin Taidepaja, Pyhätunturi Osallistujat: Asta Niskala (Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) Salme Kallinen-Kräkin (Stakes) Merja Onkamo (Salla) Sinikka Savukoski (Savukoski) Marketta Vuolab (Utsjoki) Erkki Lehto (Posio) Kati Aikio-Mustonen (Sodankylä) Leila Tervo (Sodankylä) Terttu Koivisto (Kemijärvi) Niina Lakkala (Kemijärvi) Liisa Kalliainen (Posio) Raija Kumpula (Sodankylä) Lea Lahtela (Posio) Merja Tammi (Sodankylä) Marjut Aikio (Sodankylä) Mari Palolahti (Inari) Päivi Salminen (Utsjoki) Liisa Hokkanen (Lapin yliopisto) Kerttu Vesterinen (Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) Marja-Sisko Tallavaara (Pelkosenniemi) Asta Niskala esitteli Pohjois- ja Itä-Lapin vertaiskonsultaatiohanketta. Salme Kallinen-Kräkin Stakesin Tietoteknologian osaamiskeskus OSKE:sta esitelmöi aiheesta: Sosiaalityön luokitus dokumentoinnin osana: - luokituksen tavoite ohjata kirjaamista, on erilaisia tapoja kirjata erilaisiin käyttötarkoituksiin - sosiaalityöntekijöitä syytetään yleisesti tiedon välittämisen puutteista; kehittymättömiä työvälineitä ja käytäntöjä - jotta asiakas tulisi autettua, tarvittaisiin työn näkyväksi tekemistä ja tiedottamista, asiakkaista systemaattista tietoa - Sosiaalityön luokitus projekti: Mitä luokitus tarkoittaa? o Luokitus on tapa jäsentää ja hallita kaaosta. o Luokitus on ilmiön sisällön kuvailun väline. o Luokitus on ilmiön pilkkomista pieniin osiin, osien nimeämistä ja ryhmittelemistä. Luokan symbolina koodi. o Luokitus on yksinkertaistamista. Miksi sosiaalityön luokitus?

2 o Yhteinen kieli sosiaalityön kuvaamiseen ja näkyväksi tekemiseen. o Osa systemaattista dokumentointia ja tiedontuotantoa. o Vertailukelpoisen tiedon tuottamiseen tarvitaan luokiteltua tietoa (dataa). o Tietoa tarvitaan tutkimuksessa, arvioinnissa, suunnittelussa, poliittisessa päätöksenteossa. ( vaikuttavuus, evidens space, parhaat käytännöt ) o Tietoteknologian hyödyntämiseksi tiedon keräämisessä, tallentamisessa ja analysoimisessa sekä tiedonsiirrossa. (saumattomat palveluketjut ja tiedonsiirrot) o Tilastot ja kuvaamiset tulisi saada suoraan siitä kirjaamisesta mitä asiakastyössä muutenkin tehdään Projektin tavoite: o sosiaalityön yleisluokitus Eteneminen: o 1998 esiselvitys luokituksen tarpeellisuudesta, 2000 luokituskäytäntöjen kartoittaminen Suomessa ja ulkomailla, 2001 luokitustoiminta OSKE:n toiminnaksi Ryhmä 1 Sosiaalityöntekijät lastensuojelutyössä (sosiaalitoimistoista 7 ja lastensuojelujärjestöstä 1 jäsen) Ryhmä 2 Sosiaalityöntekijät terveydenhuollossa 2002 jälkeen mukaan sosiaalitoimiston aikuissosiaalityössä, päihdehuollossa, armeijassa, kouluissa, vankiloissa ja lastensuojelulaitoksissa työskentelevät sosiaalityöntekijät syksyllä 2001 aloitettiin sosiaalityön sanakirjan laatiminen vuonna 2006 valmis luokitussuositus Mitä luokitellaan? 1) asiat, tarpeet, ongelmat tai ilmiöt, joiden parissa sosiaalityöntekijät työskentelevät (sosiaalityön kohde) 2) sosiaalityön(tekijän) toiminnot (suora asiakastyö) 3) Entä tavoitteet ja vaikutukset? Ei tässä vaiheessa. Luokitustyössä ratkaistavia asioita: mitkä asiat sisällytetään luokitukseen ja millä tarkkuudella? mitä asioita sisällytetään koodiin ja mitkä asiat vaativat oman luokkansa? mitkä ovat riittävän kuvaavia käsitteitä? mitä käytetyillä käsitteillä tarkoitetaan? kuinka asiat kuvataan neutraalisti, ilman arvolatausta? - Esim. Lapsen tarpeet: A. Lapsen fyysiset tarpeet o ravinto o asuminen o lepo o puhtaus ja vaatetus o terveys Lapsen psykososiaalisen tarpeet o aikuisen saatavilla olo o ihmissuhteet o ohjaus o leikki ja harrastukset tai muu mielekäs toiminta o oppiminen o itsenäistyminen

3 o ruumiillinen koskemattomuus o henkinen loukkaamattomuus o lapsen osallistuminen ja liikkumisvapaus?? Lapsen toiminta o lapsen levottomuus, häiritsevä toiminta o lapsen vetäytyminen vuorovaikutuksesta o lapsen väkivaltainen tai vahingollinen toiminta o lapsen karkailu ja kuljeskelu o lapsen päihteiden käyttö o lapsen rikollinen toiminta o lapsen sukupuolinen toiminta B. Toiminta vanhempana o lapsen fyysinen hoito o lapsen valvonta, huolenpito ja kasvatus o myönteinen ja läheisten ihmissuhteiden turvaaminen o ymmärryksen ja hellyyden antaminen o turvallisesta ja virikkeitä antavasta kasvuympäristöstä huolehtiminen o lapsen oppimisesta ja koulutuksesta huolehtiminen o itsenäistymisen tukeminen o ruumiillisen koskemattomuuden ja henkisen loukkaamattomuuden turvaaminen Ihmissuhteet o valmiudet ihmissuhteissa o turvattomuus ihmissuhteissa Asuminen o asunnon sopivuus tai toimivuus o asunnottomuus o valmiudet (itsenäiseen) asumiseen o asuinympäristö Toimeentulo o riittämättömät tulot o valmiudet huolehtia toimeentulosta Työelämä o työttömyys (tai sen uhka) o työhyvinvointi yksilötekijät fyysinen työympäristö sosiaalinen työympäristö Koulunkäynti ja opiskelu o koulu- tai opiskelupaikan puuttuminen tai uhka sen menettämisestä o kouluhyvinvointi Harrastukset ja muu mielekäs toiminta Päihteiden käyttö Kriisit Asiakkaan tai potilaan asema ja oikeudet Terveydentila o mielenterveyteen liittyvät vaikeudet o fyysiset sairaudet ja vammat o omaisen fyysiset sairaudet ja vammat tai mielenterveyteen liittyvät vaikeudet - Person in environment (Yhdysvaltojen jonkin alueen paikallinen sosiaalityön luokitus)

4 - Saksassa tehdään myös - Englannissa tehdään paikallisia esim. sairaaloihin, lastenkoteihin tms. - Salme Kallinen-Kräkin toivoo vuoropuhelua sosiaalityön luokituksesta, hänet tavoittaa osoitteesta: salme.kallinen-krakin@stakes.fi - luokitustyöstä tietoa: Liisa Hokkanen esitelmöi aiheesta Kuntouttava sosiaalityö: - Sosnet verkosto; peruskoulutus, tohtorikoulutus ja ammatillinen lisensiaattitutkinto, jossa erikoisaloina lapsi- ja nuorisososiaalityö, kuntouttava sosiaalityö (Liisa Hokkanen Lapista ja Marjo Kuronen Kuopiosta) ja marginaaliryhmien sosiaalityö - kuntouttava sosiaalityö erikoisalalla 25 opiskelijaa tällä hetkellä - Helsinki, Turku, Jyväskylä, Tampere, Kuopio ja Lappi - kuntouttavan sosiaalityön sovellusala on laaja, muttei ihan kaikkialla käypä, esimerkiksi kontrollivallan käyttö jää ulkopuolelle - kirjallisuutta: Ilmari Rostila : Tavoitelähtöinen sosiaalityö. Voimavarakeskeisen sosiaalityön perusteet. (2001) Susanna Hyväri (2001): Vallattomuudesta vastuuseen. Kokemuksen politiikan sankaritarinoita. Robert Adams: Social Work and Empowerment. Practical Social Work. (1996) Tuula Heinonen & Len Spearman: Social Work Practice, Problem Solving and Beyond Arvioita suomalaisesta kuntoutusjärjestelmästä. Kuntoutusbarometrihankkeen ensimmäisen vaiheen havaintoja. (2002) - jos aidosti pyritään tavoiteltuun tilaan, sosiaalityö ei yksin riitä, vaan tarvitaan paikallinen konteksti, tietoisuus siitä ja kumppanit toimintaan - perhekahvilaesimerkki lavean ja kapean tuen kierteistä; jos vertaistuki ei ole laaja-alaista, ratkaisukeinoiksi voidaan hakea asiantuntijaluentoja, suvaitsevaisuutta tai ohjattuja teemakeskusteluja - sosiaalityö kohdistuu suhteisiin; esim. toimintavoiman kasvattaminen / lisääntyminen / lisääminen - vapaaehtoisen ja pakotetun auttamisen välillä löytyy suostuttelu - miten projektityön hyväksi koetut käytännöt saadaan otettua sosiaalityön osaksi ja kuitenkin niin, ettei sosiaalityöntekijä olisi keskushenkilö? - Liisa haluaa kokemuksia kuntouttavan työtoiminnan käytännöistä sosiaalityössä, hänelle voi lähettää sähköpostia osoitteeseen liisa.hokkanen@urova.fi Sinikka Savukoski esitteli konsultatiotarpeensa ja huolenaiheensa ja toi ryhmän konsultoituvaksi asiakastapauksen: - Sinikka esitteli asiakastilanteen ja kertoi huolenaiheitaan. Satunnaisesti muodostetuissa 5 ryhmässä sosiaalityöntekijät tekivät omat ehdotuksensa tilanteen parantamiseksi - muistio ryhmätöiden esityksistä toimitettu Sinikka Savukoskelle

5 Keskiviikko Paikka: Tunturin Taidepaja, Pyhätunturi Osallistujat: Asta Niskala (Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) Merja Onkamo (Salla) Sinikka Savukoski (Savukoski) Marketta Vuolab (Utsjoki) Erkki Lehto (Posio) Kati Aikio-Mustonen (Sodankylä) Leila Tervo (Sodankylä) Liisa Kalliainen (Posio) Raija Kumpula (Sodankylä) Lea Lahtela (Posio) Merja Tammi (Sodankylä) Marjut Aikio (Sodankylä) Mari Palolahti (Inari) Päivi Salminen (Utsjoki) Kerttu Vesterinen (Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) Kari Hyötylä (Sodankylä) Marjo-Riitta Mattus (Lapin yliopisto) Kerttu Vesterinen esitteli asiantuntija- ja konsultaatiopankin rakentamisen tilannetta. Tehtiin orientoiva tehtävä lastensuojelun tavoitteiden ja aikataulun suunnittelun pohjaksi. Katsottiin kuntakohtaisia tiedonkeruun tilanteita ja kunnittain sosiaalityöntekijät luonnostelivat kuntansa perusesittelyä kolmen kysymyksen avulla: 1. Millainen kunta Utsjoki/Inari/Sodankylä/Salla/Savukoski/Posio on? 2. Minkälaista sosiaalityötä kunnassanne tehdään? 3. Minkälainen perusturvan/sosiaalityön organisaatio kunnassanne on? Asta Niskala esitteli valtakunnallisesti meneillään olevia asioita: - sosiaalialan kansallinen kehittämisohjelma, joka löytyy sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta sekä sosiaalialan haasteet - kehittämistyön rahoitusmahdollisuudet: kuntien kehittämisraha seuturaha lasten syrjäytymisen ehkäisy - sosiaalityön neuvottelukunta - luokitusprojekti - ammatinharjoittamislaki - sekä Posken sosiaalityön kehittämisen suunnitelmaa: Päivi Salminen esitti vastaväitteen sosiaalityön rajaamisesta vain yliopistoissa maisterikoulutettujen sosiaalityöntekijöiden tekemäksi

6 työksi. Se on vanhanaikaista ja rasistista. Sosiaalityötä tekevät hyvän ammattikoulutuksen saaneet sosionomit myöskin. Marjo-Riitta Mattus muistutti Suomen Akatemian rahoituksesta, jolloin Akatemia voi kustantaa käytännön työntekijän tutkimustyön panostuksesta puolet ja puoleksi työntekijä tekee omaa arkityötään ja näin pysyy tassut maassa. YTT, Lapin yliopiston kuntoutuksen lehtori Marjo-Riitta Mattus luennoi aiheesta: Kuntoutus moniammatillisena yhteistyönä, sosiaalipalvelujen käyttäjän näkökulma: - kuntoutus oppiaineena ymmärretään perustaltaan monitieteisenä, mikä asettaa ertyisiä vaatimuksia opetussisältöjen kehittämiselle - kuntoutusoppiaine saa perustansa yhteiskunta-, käyttäytymis-, terveys- ja liikuntatieteistä - opetuksen tulee rakentua vahvaan vuorovaikutukseen työelämän moniammatillisten käytäntöjen ja teoreettisen perustan välillä - toisaalta sen on tarjottava menetelmälliset valmiudet arviointitutkimuksen eri lähestymistapoihin: sekä toiminnan käytäntöjen, laadun, toimeenpanon että vaikuttavuuden arviointiin - suomalaisen lainsäädännön mukaan päätöksenteon ei enää pitäisi tapahtua akselilla viranomaiset ammatti-ihmiset, vaan vammainen henkilö ja hänen perheensä kuuluu ottaa mukaan, jotta asiantuntemus olisi riittävä palveluiden ja tukitoimien suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi - monet lait edellyttävät asiakkaan suostumusta oman asiansa käsittelyssä vaikkapa asiantuntijayhteistyöryhmissä esim. vuoden 1991 kuntoutuslait (Kela), laki potilaan oikeuksista ja laki asiakkaan asemasta - asiakas tai perhe voi pyytää mukaan tukihenkilöksi ystävän - avataan yhteistyötä paitsi ammatti-ihmisten myöskin perheenjäsenten välillä erimielisyyksistä huolimatta Perhe Asiantuntemus Viranomaiset Ammattiihmiset - Janus 3/2002: akantappolaki, porttiteoria käyttöteoriana, ei tieteellisenä teoriana niinkään, keskustelua väkivaltaisten isien isyydestä, perhekeskeisyys Hannele Forsberg äitiys konkreettista ja isyys retorista - Perhetyön paradigmat vs. perhekeskeinen työ: ammatillisesti johdettu työ (esim. työ keskolassa) perheelle delegointi (heti kun se on mahdollista)

7 lapsilähtöinen perhetyö (perhe apuna, lapsi keskiössä, ammatti-ihmiset suunnittelee) perhelähtöinen työ (perhe suunnittelee yhdessä ammattilaisten kanssa, ammatti-ihmiset apuna, enpowerment) (Dunst, Trivette & Hamby 1991) - vrt. Marjo-Riitan väitöskirja: Valtaistava ja yhteistyötä avaava haastattelumenetelmä perhelähtöisessä interventiossa Haastattelumenetelmä interventiona (HMI): lähtökohtana perheen hyöty keinona perheeltä kysyminen, perheenjäsenten kuunteleminen (ei vain kuuleminen) tavoitteena terapeuttinen vaikutus, elämänhallinta seurauksena lasten(kin) paras hyvä menetelmä lastensuojelun ennaltaehkäisevässä ja avohuollon tukitoimia suuntaavassa varhaisvaiheen työssä perheen kaikkien jäsenten kuuleminen ja kuunteleminen edellyttää valtaistavaa työotetta, empowerment työotetta perheen sisälle tehty interventio edellyttää herkkyyttä pönkätä perheen korttitaloa niillä voimavaroilla, joista käsin perhe on siihen asti pysynyt koossa - Interventiolla tarkoitetaan: kaikkia niitä perheen sekä viralliselta että epäviralliselta sosiaaliselta verkoltaan saamia ja perheelle hyödyllisiä tukimuotoja, jotka vaikuttavat suorasti tai epäsuorasti lapsen, vanhempien ja koko perheen toimintaan (Dunst 1986, 122) - Päivittäiset rutiinit: ekokulttuurinen malli keitä on läsnä lapsen päivittäisissä vuorovaikutustilanteissa? mitkä ovat läsnä olevien aikuisten arvot ja päämäärät? mitä tehdään? miksi? toimintaan kohdistuvat tunteet (=ilmaisevat asioiden merkityksen) ja motiivit mitkä normit, säännökset ja tottumukset ohjaavat vuorovaikutusta (script)? (Tauriainen 1995) - Ekokulttuurisen ympäristön piirteet: perheen toimeentulo ja taloudellinen perusta kasvatuksen, opetuksen ja terveydenhuollon palvelut kodin ja lähiympäristön sopivuus ja turvallisuus kotityöt ja perheen työnjako lapsen leikkimahdollisuudet ja kaverit aviolliset roolisuhteet sosiaalinen tuki isän rooli vanhempien tiedonlähteet ja tavoitteet - Vaikka lakisääteiset ja biologiset tekijät kuuluvat perheen määritelmään, Marjo-Riitta on tutkimuksessaan ottanut huomioon, että henkilöt määrittelevät itse itsensä ja toinen toisensa molemminpuolisesti perheensä jäseniksi. - Tavoitteena perheen valta istuminen!

8 - Julkaisua Marjo-Riitta Mattus: Perhelähtöinen arviointi: Haastattelumenetelmä interventiona HMI opetusmateriaalia 11 voi tilata Pirkko-Liisa Rautiolta puh tai Muistion kirjasi: Sosiaalityön seutukoordinaattori Kerttu Vesterinen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus puh