Pohjois- ja Itä-Lapin vertaiskonsultaatiohanke: Muistio seminaarista Posiolla

Transkriptio

1 Pohjois- ja Itä-Lapin vertaiskonsultaatiohanke: Muistio seminaarista Posiolla Aika: Maanantai Paikka: Posion lukio, Posion toimintakeskus ja tappituotanto sekä Elämyshotelli Kirintö Osallistujat: Leena Kurra, Stakes Erja Saarinen, Stakes Unto Matinlompolo, Lapin lääninhallitus Maarit Pirttijärvi, Ramk Maritta Raassina, Kemijärvi Terttu Koivisto, Kemijärvi Sinikka Savukoski, Savukoski Marjut Aikio, Sodankylä Merja Tammi, Sodankylä Kati Aikio-Mustonen, Sodankylä Kari Hyötylä, Sodankylä Raija Kumpula, Sodankylä Leila Tervo, Sodankylä Erkki Lehto, Posio Liisa Kalliainen, Posio Lea Lahtela, Posio Ritva Sihvola-Orava, Inari Merja Onkamo, Salla Kerttu Vesterinen, Poske Asta Niskala, Poske Asta Niskala Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta johdatteli Konsultaation jatkotyöstämiseen. Toimittaja Erja Saarinen Stakesin ekonsultaatiohankkeesta alusti aiheesta Keskustelukanavan käynnistäminen. Erjan alustus Miten yhteisö toimii verkossa? on tämän muistion liitteenä. Pienten vammaisryhmien resurssiverkostosta löytyy tietoa osoitteesta Erja on yksi Sosiaaliportin ( tekijöistä Maarit Pirttijärvi Rovaniemen ammattikorkeakoulusta kertoi Asiantuntija- ja konsultaatiotietopankin tiedonkeruun tämänhetkisestä tilanteesta. Päätettiin avata LAPIN SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKUSTELUKANAVA: 1. Mistä aiheista keskustellaan? aloitetaan viestimällä Lapin sosiaalialan haasteista kansallisen sosiaalialan kehittämisohjelman selvityshenkilöille käydään verkkokeskustelu alustaja Marjut Aikio, Talentia Lappi ry:n pj., joka esittää puheenvuoron seminaarissa Alueet erilaistuvat Haaste kansalliselle sosiaalialan kehittämisohjelmalle jokainen saa muistutuksen omaan työsähköpostiosoitteeseen + linkin dokumenttiin , jolloin lähetetään myös kanavan käyttäjätunnukset ja salasanat, kaikki Lapin sosiaalityöntekijät mukaan klo 13 mennessä kolme suurinta huolenaihetta Lapin sosiaalialan tilanteesta paperille joka luovutetaan Marjutille 1

2 2. Kuka päättää aiheen? Kuka alustaa? - Esim. Asta Niskala, yliopiston väki tai joku asiantuntija 3. Keskustelua ylläpitävät osaamiskeskuksen työntekijät: esim. Asta, Kerttu 4. Kuinka usein aihetta muutetaan? Keitä pyydetään mukaan keskusteluun? Yksi ryhmä vai useita pienempiä ryhmiä? - näihin kysymyksiin ei vielä osattu ottaa kantaa 5. Minkälainen väline: keskustelukanava vai dokumenttialusta? - kumpaakin ehdotettiin Vierailu Posion toimintakeskuksessa, ryhmäkodilla ja tappitehtaassa. Tappitehdasta esitteli Tuomas Väisänen, toimintakeskusta Helena Tennilä ja ryhmäkotia Markku Kaukua. Tappitehdas tarjoaa motivoivan työympäristön kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja nuorille. Posiolla on kehitysvammahuoltoa kehitetty pitkäjänteisesti ja onnistuneesti. Posion kirkonkylältä ajettiin Kirintövaaraan Elämyshotelli Kirintöön. Matka oli elämys; kaamoksen pimeydessä perille löytäminen oli haasteellista kuuralumen peittäessä tienviitat. Leena Kurra Stakesin ekonsultaatiohankkeesta kertoi Konsultaatiojärjestelmän kehittämisestä. - liitteenä Leenan diat konsultaatiopalvelujärjestelmästä sekä vertaistuesta ja mallinnetusta konsultaatiosta - Leena Kurra kertoi pitkästä työhistoriastaan Kuusankosken sosiaalijohtajana ja sosiaalityön tilanteesta yleensä. Sosiaalityö ei houkuttele nuoria alalle. Uusia päteviä työntekijöitä ei saada. Nykyiset työntekijät uupuvat perustehtävissään eikä heillä ole voimia kehittämiseen. Kunnallisen sosiaalitoimen kehittämismahdollisuudet ovat kaventuneet 1990-luvulla. - e-konsultaatiohankekokonaisuuden muodostavat: sosiaalihuollon ammattilaisportaalin rakentaminen konsultaatiopalvelujärjestelmän kehittäminen 6-7 alueellista hanketta, joista yksi (= verkostokonsultaatio) tulee Lapin alueelle - Asiantuntemusta asteittain: o Verkkotieto (portaali) o Kysely verkossa (ekstranet) o Vertaiskonsultointi (ekstranet) o Sähköinen konsultointi o Konsultointi (konsultti löytyy portaalista) - Konsultaatiojärjestelmän kehittämishanke: toteutetaan yhdessä Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa Leena Kurre ja Marja Heikkilä valtakunnallinen hanke mukana Keski-Suomen alueellinen osuus lokakuu 2002 kesäkuu 2004 Sosiaaliportti Ekstranet Konsultaatio 2

3 Vertaiskonsultaatio ryhmätyönä. Posion sosiaalityöntekijät Liisa Kalliainen ja Lea Lahtela toivat ryhmään konsultoitavaksi asiakastapauksen. Liisa ja Lea esittelivät asiakastilanteen ja kertoivat huolenaiheitaan. Satunnaisesti muodostetuissa 4 ryhmässä sosiaalityöntekijät tekivät omat ehdotuksensa tilanteen selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Muistio ryhmätöiden esityksistä toimitettu Lea Lahtelalle ja Liisa Kalliaiselle. Illalla saunottiin ja syötiin maittava ja juhlallinen joulupäivällinen Aika: Tiistai Paikka: Elämyshotelli Kirintö Läsnä: Kyösti Urponen, Lapin yliopisto Virpi Filppa, Lapin yliopisto Maritta Raassina, Kemijärvi Erja Saarinen, Stakes Sinikka Savukoski, Savukoski Marjut Aikio, Sodankylä Merja Tammi, Sodankylä Terttu Koivisto, Kemijärvi Leena Kurra, Stakes Kati Aikio-Mustonen, Sodankylä Erkki Lehto, Posio Kari Hyötylä, Sodankylä Leila Tervo, Sodankylä Raija Kumpula, Sodankylä Ritva Sihvola-Orava, Inari Liisa Kalliainen, Posio Lea Lahtela, Posio Merja Onkamo, Salla Kerttu Vesterinen, Poske Asta Niskala, Poske Asta Niskalan johdolla suunniteltiin Vertaiskonsultaation jatkotyöstämistä: Asta orientoi Itä- ja Pohjois-Lapin vertaiskonsultaation seuraaviin kahteen vuoteen. Vertaiskonsultaation jatkossa keskitytään menetelmiin (sosiaalityön arkikäytäntöihin ) konsultointiin arviointiin päivyriin aikaa --- työnantajien lupa käyttää aikaa konsultointiin / vertaisen konsultaatio Asta ehdotti että joka kerta otettaisiin esille: 1. jostakin kunnasta toimiva, hyvä ammattikäytäntö; sosiaalityöntekijät itse esittelevät 2. asiakastapaus jostakin toisesta kunnasta. Kyösti Urponen Lapin yliopistosta luennoi Sosiaalityön ja sen tutkimuksen eettisistä lähtökohdista. Luentodiasarja on tämän muistion liitteenä. Luennon jälkeen keskusteltiin pienissä ryhmissä: Mikä on tärkein eettinen periaate työssäni sosiaalityössä ja mikä on kaikkein vaikein periaate toteuttaa? : Vaikeinta toteuttaa: - luulenko tietäväni mikä asiakkaalle on hyväksi? Mikä minä olen sitä sanomaan? - itsemääräämisoikeus - säädökset sanelevat ehtoja 3

4 - itsemääräämisoikeus esim. lastensuojelutilanteissa, kenen itsemääräämisestä on kysymys - vanhempien vai lapsen? - itsemääräämisoikeus esim. kuntouttavassa työtoiminnassa - syrjäytymisen ehkäisy - itsemääräämisoikeus - joutuu kertomaan valkoisia valheita asiakkaille Tärkein arvo: - ihmisarvo onko samalla vaikeinta toteuttaa? Miten pystyä vahvistamaan ihmisarvoa? - ihmisarvo ja oikeudenmukaisuus - ihmisen kunnioittaminen. Mihin se johtaa? Hyvään kohteluun! - itsemääräämisoikeus Virpi Filppa Lapin yliopistosta luennoi Sosiaalityön erityisosaamisesta. erityisosaamista voidaan tarkastella: 1. säädöksiin perustuvana 2. asiakkaiden tarpeisiin perustuvana 3. työn sisältöön perustuvana toimintana esim. ammatillisen lisensiaatin tutkinnon rakenne; onko ollut hyvä valinta valita erikoisaloiksi sosiaalialan kentästä laajoja kokonaisuuksia ilman ongelmaorientaatiota? sosiaalityöntekijä erityisasiantuntijana, mitä se on? yleisosaaminen, perus- (ydin)osaaminen ja erityisosaaminen osaamiskeskuksissa toisenlainen lähtökohta kuin erikoisterveydenhuollossa (jossa järjestelmäkeskeisyys) eli yhteistyö asiakkaiden ja palvelujen tarvitsijoiden kanssa sekä työskentely alueiden lähtökohdista käsin järjestöjen merkitys, katso uutta tietokanavaa: lopuksi keskusteltiin läsnä olevien sosiaalityöntekijöiden käsityksistä omasta erityisosaamisestaan, keskeisiksi asioiksi mainittiin seuraavia: - vaikeiden asioiden kohtaaminen, ihmisen kohtaaminen - ikävien, hankalien ja vaikeiden asioiden puhuminen ihmisten kanssa - vaikeiden asioiden vyöryttäminen sosiaalityöntekijöille - tieto ja ymmärrys ihmisten elämäntilanteista - Miten tieto kansalaisten arkielämästä välittyy eteenpäin? Virpin julkaisu: Virpi Filppa. Kansalaisten tarpeista sosiaalialan erityisosaamiseen. Osaamisen monimuotoisuutta jäsentämässä. Helsinki, löytyy osoitteesta Hankkeet Verkostoituvat erityispalvelut II-vaiheen VEP-raportti Kotimatkalla käytiin Pentikin myymälässä. Pentikin tarina on seuraava: Posiolainen Pentik Oy sai alkunsa Anu Pentikin keramiikka- ja nahkaharrastuksesta vuonna Toiminta alkoi lastenhuoneessa ja omakotitalon kellarissa. Jo seuraavana vuonna valmistui kelohonkainen keramiikkapaja, jonka viereen rakennettiin samanaikaisesti myymälä ja kahvila. Rakennuksista kehittyi myöhemmin Pentik-mäen matkailukeskus. Ensimmäinen suuri laajennus - maailman pohjoisin keramiikkatehdas - käynnistyi vain kolme vuotta perustamisen jälkeen. Pentikin ensimmäinen myymälä avattiin Helsingin Esplanadille vuonna

5 Seuraavalla kerralla tavataan Kemijärvellä ke ja to Kemijärven sosiaalialan ammattilaiset esittelevät jotakin hyvää työkäytäntöään ja Kemijärven sosiaalityöntekijät konsultoivat vertaisia. - Asta lähettää tarkempaa tietoa. Muistion kirjasi: Sosiaalityön seutukoordinaattori Kerttu Vesterinen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus kerttu.vesterinen@muonio.fi puh