3.7 KAUPUNKIKUVALLISET KOKONAISUUDET

Transkriptio

1 3.7 KAUPUNKIKUVALLISET KOKONAISUUDET Tässä kappaleessa rajataan tärkeimpiä ja erityispiirteisimpiä kaupunkikuvallisia kokonaisuuksia vaikutusalueella. Rajaukset perustuvat kappaleen 3.5 karttapohjaisiin analyyseihin, kirjalähteisiin sekä maastokäynnin aikaisiin havaintoihin. Alueet muodostavat merkittävän tilan tai tilasarjan, joka hahmottuu kokonaisuutena. Kokonaisuuksien rajaus perustuu pääosin kaupunkikuvaan ja -rakenteeseen, mutta huomioon on otettu myös toiminnallisuus, Tampereen keskustan kaupunkikehityksen tavoitteet sekä paikan historialliset arvot. Kaupunkikuvallisten kokonaisuuksien määrittäminen jäsentää kappaleen 3.8 muutoksen sietokyvyn arviointia sekä kappaleen suosituksien hahmottamista. HÄMEENPUISTO Historiallinen kokonaisuus, pitkän bulevardin muodostama tilasarja, eteläinen ja pohjoinen näkymäpääte. TAMMERKOSKEN KAUPUNKIMAISEMA JA HÄMEENSILTA Arvokas kansallismaisema, alun perin tehdasmiljöön luoma kokonaisuus, ikoniset koskinäkymät silloilta, mm. Hämeensilta ja Satakunnansilta. ALEKSIS KIVEN KATU Kokonaisuudessa myös Itäinenkatu. Monipuolinen, historiallinen tilasarja jalankulkijalle, näkymäpäätteet. Potentiaalinen kehitettävä kokonaisuus. SATAKUNNANKATU Osa tulevaa keskustakehää, raskaasti liikennöity katu, visuaalisesti monipuolinen tilasarja ajoneuvolla kulkevalle. PIRKANKATU JA PYYNIKIN KIRKKOPUISTO Historiallinen ja viehättävä puisto ja kirkko, puiston ympäröimä monipuolinen rakennuskanta. KESKUSTORIN ALUE Laaja avoin toritila, historiallisuus, monimuotoisuus kun vanha ja uusi sekoittuvat tänä päivänä ja tulevaisuudessa. KUNINKAANKATU Jaksottainen, vaihtelevanlaatuinen tilasarja, merkitys kävelykatuna tulevaisuudessa KAUPPAKATU Kauniit näkymäpäätteet joka kohdalta, historiallinen ja vaihteleva rakennuskanta. HÄMEENKATU Historiallinen, tuleva liikenteen muutos, puusto ja monipuolinen rakennuskanta, vilkkaus ja keskeisyys. HALLITUSKATU Kauppahallin ympäristö, epäyhtenäinen katukokonaisuus, monipuoliset näkymäpäätteet. LAUKONTORI Torin ja sitä ympäröivien monipuolisten rakennusten muodostama kaupunkitila, näkymä Ratinalle. ETELÄPUISTO Kuva 6.1. Kaupunkikuvan kokonaisuuksia. (WSP Finland Oy 2014a). Puiston eri osat, näkymät järvelle ja kaupunkiin, suunnittelukilpailualue, tulevat suuret muutokset. Kuva 65. Kunkun parkki YVA-selostus KUNKUN PARKIN ASEMAKAAVA - KAUPUNKIKUVA- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS

2 Rakennettu kulttuuriympäristö Suunniteltu Kunkun parkki tulisi alittamaan useita kulttuurihistoriallisesti erityisen merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä, joista Tammerkosken ympäristöllä on myös kansallismaiseman status. Hankealueella sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävät Tammerkosken teollisuusmaisema, Hämeenkadun, Hämeensillan ja Keskustorin sekä Hämeenpuiston rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto 2009) (Kuva 6.2 ja Kuva 6.3). Tammerkosken teollisuusmaisema on Suomen ensimmäinen ja tunnetuin teollinen kaupunkimaisema. Tekstiili-, konepaja- ja puunjalostustehtaiden alueet, voimalaitokset ja kosken ylittävät sillat muodostavat teollistumisen historiaa monipuolisesti kuvastavan kokonaisuuden. Tammerkosken teollisuusmaisema on yksi Suomen kansallismaisemista. Hankealueen reunassa sijaitseva, edelleen käytössä oleva, Takon tehdasalue kuuluu tähän kokonaisuuteen samoin kuin koko Finlaysonin tehdasalue lähiympäristöineen. Hämeenpuisto on 1830-luvun kaupunkisuunnitteluun liittyvä pisin yhtenäinen puistokäytävä Pohjoismaissa. Hämeenpuisto ja sitä reunustavat eri vuosikymmeninä rakennetut merkittävät julkiset rakennukset ja asuinkerrostalot muodostavat historiallisesti kerroksellisen, mittakaavaltaan yhtenäisen kaupunkitilan. Yli kilometrin mittainen Hämeenpuisto johtaa esplanadi-tyyppisenä katuna Tampereen kaupungin kannaksen halki Näsijärveltä Pyhäjärvelle. Puiston vanhin osa istutettiin vuosina Satamakadun ja Puuvillatehtaankadun välille. Puustoa on vuosikymmenten varrella uudistettu useampaan otteeseen, mutta vanhimman osan alkuperäistä puustoa on vielä jonkin verran jäljellä Kauppakadun ja Puuvillatehtaankadun välisellä puisto-osuudella. Hämeenkadun ja Tiiliruukinkadun välisellä osuudella puusto on pääosin 2000-luvulla uusittua. Hämeenkatu on Tampereen keskustan halkaiseva keskeinen liike- ja kauppakatu. Leveä bulevardi-tyyppinen katu periytyy 1800-luvun asemakaavoista. Katu alkaa lännessä Aleksanterin kirkolta (1880-luku) ja päättyy idässä rautatieasemaan (1930-luku). Tammerkosken ylittävä Hämeensilta yhdistää keskustan kaksi puolta ja sillalta avautuu näkymä Tammerkosken kansallismaisemaan. Hämeensilta on yksiaukkoinen, 1929 valmistunut holvisilta, jonka kantavat osat ovat teräsbetonia ja julkisivut on verhoiltu Kalvolan punertavalla graniitilla. Sillalla on neljä Wäinö Aaltosen veistämää pirkkalaisaiheista veistosta. Hämeensillan länsipuolella Hämeenkatu lävistää Keskustorin, joka on nykyisin lähes samalla paikalla kuin Tampereen ensimmäiseen, 1775 laadittuun, asemakaavaan merkitty toriaukio. Hämeenkadun vanhimmat rakennukset Hämeensillasta länteen ovat jugendkauden aikaisia. Jugendpalatsit kertovat kaupungin voimakkaasta kehittymisestä ja 1900-lukujen vaihteessa. Edustavia esimerkkejä Hämeenkadun jugendtyylisistä liikerakennuksista ovat muun muassa Keskustorin Commerce, Palanderin talo ja Sumeliuksen talo sekä Näsilinnankadun kulmassa sijaitseva Kymmenenmiehen talo. Keskustorin laidassa oleva Vanha kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan ja sen tarkistus Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Kuva 6.2. Tampereen ydinkeskustan alueen rakennetun kulttuuriympäristön kohteet. (Museovirasto 2009). Kuvassa on esitetty punaisella ohuella rajauksella Kunkun parkin asemakaava-alue. 36 Tampereen kaupunki

3 on maamme varhaisia uusklassillisia ristikirkkoja ja kantakaupungin vanhin julkinen rakennus. Torin länsireunalla on uusrenessanssityylinen raatihuone. Hämeenkadun rakennuskannan joukossa on myös edustavia funkistaloja, kuten Hämeensillan kupeessa sijaitseva Tempon talo, joka on edustava esimerkki 1930-luvun valkeasta funktionalismista. Tämä arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema rakennus kuuluu kansainvälisen DOCO- MOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Valtakunnallisesti arvokkaiden kokonaisuuksien lisäksi hankealueella (ja sen lähiympäristössä) sijaitsee yhteensä 89 paikallisesti arvokasta rakennusperintö- tai arvoympäristökohdetta (Kuva 6.4), joista pääosa on yksittäisiä rakennuksia. Osa rakennuksista kuuluu selkeisiin kokonaisuuksiin, kuten esimerkiksi Finlaysonin ja Frenckellin tehdasalueet tai Keskustori. Suuri osa näistä paikallisista arvokohteista on suojeltu asemakaavoissa. Lisäksi Hämeenpuistossa sijaitsee valtion asetuksella suojeltu entisen Reaalilyseon rakennus sekä kirkkolain nojalla suojeltu Aleksanterin kirkko. Myös Kirjastonpuistossa sijaitseva Tampereen vanha kirkko ja lähellä Näsinpuistoa sijaitseva Finlaysonin kirkko ovat kirkkolain nojalla suojeltuja. Kirkkolain mukaan kaikki ennen vuotta 1917 rakennetut kirkolliset rakennukset kiinteine sisustuksineen ja taideteoksineen ovat suojeltuja. Rakennussuojelulailla suojeltuja kohteita ovat Kuninkaankadun ja Kauppakadun kulmauksessa sijaitseva Tirkkosen talo, Hämeenkadun varressa sijaitseva Kauppahalli sekä jotkin Finlaysonin tehdaskokonaisuuteen kuuluvat rakennukset (muun muassa Kuusvooninkinen). Liitteessä 3 esitellään perustiedot näistä paikallisesti arvokkaista kohteista. Kuva 6.3. Kunkun parkin kannalta olennaiset valtakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet (Museovirasto 2009) hankealueella ovat Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori, Tammerkosken teollisuusalue ja Hämeenpuisto. Kuvassa on esitetty punaisella ohuella rajauksella Kunkun parkin alustava asemakaava-alue. Rajausta muutetaan Taustakartta Maanmittauslaitos Kunkun parkki YVA-selostus 37

4 Muinaisjäännökset Pääosa vaikutusalueen muinaisjäännöksistä sijoittuu Keskustorin ja Kirjastonpuiston läheisyyteen sekä Tammerkosken pohjalle (Kuva 6.5). Myös Pyynikin kirkkopuiston vanha hautausmaa-alue on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu. Hankealue rajoittuu osaltaan osaan Tampereen vanhinta kaupunkihistoriallista ydintä. Tammerkosken ympäristössä on oleillut ihmisiä jo kivikaudella. Tampereen alueen esihistorialliset muinaisjäännökset sekä muutamat kivi- ja rautakautiset esinelöydöt kertovat seudun varhaisesta merkityksestä. Mahdolliset kiinteät rautakauden jäljet ovat kuitenkin todennäköisesti hävinneet 1800-luvun kaupunkirakentamisen yhteydessä. Alueella ei siis sijaitse esihistoriallisia muinaisjäännöksiä. lätontin sekä myöhemmän kartanon ja markkinapaikan. Lisäksi jäännökseen saattaa kuulua Tammerkosken ylittäneen sillan jäännöksiä. Tammerkosken kartano perustettiin Kosken kylän maille 1600-luvun sotien aiheuttaman autioitumisen seurauksena. Vanhimmat kirjastonpuiston aluetta kuvaavat kartat ovat 1600-luvun lopusta. Tammerkosken kartanon alueella muinaisjäännökset tulee ottaa huomioon korjaus- ja kaivutöiden yhteydessä. Tammerkosken kartanon sijainti on arvioitu vuoden 1696 kartan perusteella. Keskustorin ja Kirjastonpuiston alueelle ja välittömään läheisyyteen kiteytyy suuri määrä Tampereen historiaa. Varmasti tiedetään, että kosken molemmin puolin on sijainnut kylä keskiajalla Koski (Tammerkoski) länsipuolella ja Kyttälä kosken itäpuolella. Kosken kylän perustamisajankohdaksi on paikallishistorioissa arveltu joko tai 1200-lukua. Varhaisin kirjallinen maininta kylästä on 1400-luvun alusta. Tammerkosken kylästä ei ole säilynyttä karttamateriaalia ja oletetun kylän ympäristön maisema on muuttunut voimakkaasti kuluneiden vuosisatojen aikana. On mahdollista, että kylätontti sijaitsi nykyisen Kirjastonpuiston eteläpuolella, Vanhan kirkon ja vanhan kirjastotalon liepeillä, ja rakentamattomilla alueilla Kirjastonpuiston alueella ja sen läheisyydessä saattaa vielä olla keskiaikaisesta kylästä kertovia rakenteita ja/tai löytöjä. Kirjastonpuiston ja osin Keskustorin ja Hämeenkadun alueella sijaitseva muinaisjäännöskokonaisuus Tammerkoski (Koski) (rekisterissä mj.tunnus Kirjastonpuisto) käsittää keskiaikaisen ky- Kuva 6.4. Paikallisesti arvokkaat rakennusperintö- tai arvoympäristökohteet. Kohdenumerointi esitetty liitteessä 3. Kuva 6.5. Tunnetut arkeologiset kohteet Tammerkosken, Kirjastonpuiston ja Keskustorin alueella. Tarkemmat tiedot kohteista Pirkanmaan maakuntamuseon raporteissa, joiden tiedot ovat lähdeluettelossa. 38 Tampereen kaupunki

5 Erään lähteen mukaan aikoihin Tammerkosken säteritilan päärakennus sijaitsi Sumeliuksen ja Tempon talojen kohdalla Keskustorin ja Tammerkosken välissä ja vanha päärakennus Vanhankirkon mäellä, oletettavasti siis nykyisen Kirjastonpuiston alueella. Perimätiedon mukaan kirkon torni on rakennuksen alla sijainneen kellarin kohdalla. Tämä tieto tukee olettamusta, että Vanhankirkon ympäristössä saattaa olla jäänteitä Tampereen kaupunkia edeltävistä rakenteista ja rakennuksista. Kartanon muinaisjäännösrajaus on tehty historiallisen karttamateriaalin ja maastohavaintojen perusteella. Frenckellin paperitehtaita uudistettiin 1900-luvun alussa ja siinä yhteydessä alueelle rakennettiin koko tehdasalueen kattava kapearaiteinen rautatieverkosto tavaran siirtämistä varten. Kirjastonpuistosta on löytynyt rautatiehen liittyvää kiveystä ja joitakin ratojen jäännöksiä. Paperitehdas suljettiin noin 1928 ja suunnitelmana oli purkaa sen rakennukset ja muokata tilalle rantapuisto. Toinen maailmansota ja sitä seurannut pula-aika siirsivät suunnitelman toteuttamista ja tehtaan rakennuksia alettiin hyödyntää kaupungin toimitiloina, eikä purkusuunnitelmia koskaan toteutettu. Kirjastonpuiston alueella on suoritettu arkeologista valvontaa ja kaivauksia muun muassa Kirjastonpuiston uudistustöiden yhteydessä Alueella on useampia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tammerkosken uoman pohjalla tehtiin patovallien korjaustöiden aikana arkeologisia tarkastuksia vuonna Ajanpuutteen vuoksi alueella ei voitu tehdä kovin tarkkoja inventointeja ja sijainnit voitiin paikallistaa vain viitteellisesti. Kohteet ovat pääosin erilaisia puu- ja kivirakenteita, kuten muurien tukiarkkurakenteita, sillan rakenteita ja kanavarakenteita Vaikutukset Kunkun parkin merkittävimmät vaikutukset kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön aiheutuvat ajorampeista sekä katutilaan nousevista hissi-, porras- ja ilmanvaihtokuiluista ja muista teknisistä tiloista. On huomattava, että sijainnista ja toteutuksesta riippuen vaikutukset voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, tai niitä ei ole lainkaan. Suurin osa katutilaan nousevista rakenteista toteutuu kaikissa vaihtoehdoissa. Oheisessa taulukossa (Taulukko 6.1) on esitetty, mihin vaihtoehtoihin eri sisäänkäynnit, ajorampit ja kuilut liittyvät. Taulukko 6.1. Sisäänkäyntien, ramppien ja kuilujen liittyminen tarkasteltaviin vaihtoehtoihin. VE Laaja+S VE Laaja+H Paikoituksen väheneminen katukuvassa on myös Kunkun parkin välillinen vaikutus. Keskustan osayleiskaavan mukaisten kävelykatujen ja kevyttä liikennettä suosivien katuosuuksien muodostaminen tulee perustellummaksi, kun pysäköinnin- ja läpiajon tarve kaduilla vähenevät. Tällä on selkeitä positiivisia vaikutuksia kaupunkikuvaan. Katutason paikoituksen väheneminen antaa mahdollisuuden myös kehittää aukioita ja toreja aktiivisemmiksi. Esimerkiksi Kauppa-aukiolla ja Laukontorilla paikoitus nykytilanteessa vie laajan alan. Kunkun parkki vähentää myös paineita maanpäällisten pysäköintilaitosten rakentamiseen ja ylläpitämiseen, joiden anti kaupunkikuvalle on yleensä negatiivisempi. VE Laaja+H Eteläpuisto(1) VE Laaja+H Eteläpuisto(2) VE Suppea+ Hpohj VE Suppea+P VE Pieni+S VE Pieni+H Satamakadun ajoramppi X X Hämeenpuisto, pohjoinen ajoramppi X Hämeenpuisto, ajoramppi X Eteläpuiston ajoramppi, yhteinen sisään- ja ulosajo X Eteläpuiston ajoramppi, erillinen sisään- ja ulosajo X Kirkkokadun työtunneli X X X X X X X X Kauppa-aukion sisäänkäynti X X X X X X X X Sokoksen sisäänkäynti X X X X X X X X Keskustorin sisäänkäynti X X X X X X X X Tampereen teatterin mahdollinen sisäänkäynti (X) (X) (X) (X) (X) (X) (X) (X) Kirjastonpuiston tekniikkakuilu X X X X X X X X Kuninkaankadun sisäänkäynti X X X X X X X X Anttilan sisäänkäynti X X X X X X X X Finlaysonin sisäänkäynti X X X X X X Hallituskadun nousukuilu X X Puuvillatehtaankadun poistumistieporras X X X X X X Näkyvimmät muutokset kaupunkikuvaan tulevat rakentamisen aikaisista rakenteista ja kaivannoista. Ne vievät enemmän maanpäällistä pinta-alaa kuin itse toteutus. Rakentamisen aikaisten rakenteiden väliaikaisuus kuitenkin lieventää vaikutuksen merkittävyyttä. Kirkkokadun työnaikainen ajoramppi toimii rakentamisen aikaisena ajoyhteytenä Kunkun parkkiin, joten raskaan liikenteen määrä kaupunkikuvassa Kirkkokadulla ja Laukontorilla on rakentamisen aikana huomattavasti suurempi kuin pysäköintilaitoksen valmistuttua. Kunkun parkki YVA-selostus 39

6 Kuva 6.6. Kunkun parkin pysyvien rakenteiden kaupunkikuvalliset vaikutusalueet, eli Kunkun parkkiin liittyvien maanpäällisteiden rakenteiden sijainnit ja näkyvyysalue kaupunkikuvassa. Kuvassa ei esitetä rakentamisen aikaisia vaikutusalueita eikä liikenteen ja pysäköinnin aiheuttamia epäsuoria vaikutusalueita. Kuva 6.7. Arvio muutoksensietokyvystä. (WSP Finland Oy 2014a). 40 Tampereen kaupunki

7 Ramppiratkaisut ja niiden vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön Vaikutukset kaupunkikuvaan POHJOISET AJORAMPPIVAIHTOEHDOT Hämeenpuisto, Satakunnankadun ja Puuvillatehtaankadun välissä Hämeenpuiston ilme muuttuu ramppien kohdalla huomattavasti. Ulompien puurivien vanhat puut joudutaan poistamaan kokonaan Satakunnankadun ja Puuvillatehtaankadun välillä ja osin Puuvillatehtaankadun pohjoispuolella avokaivannon osuudelta. Myös sisempien puurivien elinolosuhteet heikentyvät ja niiden säilyminen on epävarmaa. Ulompia puurivejä ei voida istuttaa uudelleen ramppien kohdalla, joten puurivien katkeaminen aiheuttaa huomattavan epäjatkuvuuskohdan puiston kaksoispuuriveihin, jotka ovat keskeinen osa Hämeenpuiston ilmettä, puistokokonaisuutta ja historiaa. Rampit ovat huomattavan pitkät ja niiden epäsymmetrinen sijoittuminen puistoon on ristiriidassa puiston selkeän symmetrian kanssa. Erityisen hyvin tämä on havaittavissa Satakunnankadun risteyksessä, missä ulosajorampin vaatima kääntymiskaista aiheuttaa länsipuolen ulomman puurivin katkeamisen risteyksen pohjoispuolella, jolloin puiston Satakunnankadulle näkyvä pääty on toispuoleinen. Katukuvassa ajoneuvoliikenteen järjestelyt ja rakenteet nousevat hallitsevammiksi ja keskikäytävän puolella tila muuttuu avoimemmaksi sekä vähemmän intiimiksi puuston harventuessa. Hämeenpuiston itä- ja länsipuolilla on ajoramppien kohdalla asuinrakennuksia. Tuuhean puuston vaihtuessa asunnoista avautuvassa näkymässä ramppien kohdalla betoni- ja teräsrakenteiksi ja asfaltiksi, on selvää, että näkymät heikkenevät selkeästi. Paasikiventie Näsijärvenkatu Tarkastellut sijainnit Kaupunkikuvallisen suunnittelun yhteydessä on tutkittu vaihtoehtoa, jossa rampit sijoitettaisiin hieman sisemmäksi puistoon (VE B). Tällöin molemmat puurivit jouduttaisiin uusimaan avokaivantojen kohdalla, mutta kaksoispuurivit voitaisiin kuitenkin säilyttää lähes jatkuvina pois lukien ramppeihin johtavien ajokaistojen kohdat. Uudet puurivit sijoittuisivat hieman nykyisiä ulommas ja ramppien ajojen kohdalle jäisi joka tapauksessa aukot puuriveihin. Lisäksi sisemmäs puistoon sijoittuvat rampit toisivat liikenteen melu- ja pölyhaitat lähemmäs puiston keskiosaa ja rampit muodostaisivat yhä näkyvämmän elementin puiston sisälle. Kaupunkikuvallista vaikutusta katutilaan pystyttäisiin siten hieman lieventämään, mutta lievennystoimenpiteillä olisi vastaavasti kaupunkikuvaa heikentäviä vaikutuksia puiston keskiosaan. Kaupunkikuvallista vaikutusta pystytään puis- tossa lieventämään hieman myös sijoittamalla istutuksia ramppien ympäristöön. Hämeenpuisto Kuva 6.8. Pohjoinen sisäänajo, Hämeenpuisto. Kuva: WSP Finland Oy. Kunkun parkki YVA-selostus 41

8 Kuva 6.9. VE A, rampit ajoradan vieressä, ilmakuvasovitus (yläkuva); VE B, rampit puurivien välissä, ilmakuvasovitus (alakuva). (WSP Finland Oy, 2015). Kuva VE A, ajoramppi kadun reunalla (yläkuva); VE B, ajoramppi puurivien välissä (alakuva). Kuvat: WSP Finland Oy. Kuva VE A, ajoramppi kadun reunalla (yläkuva); VE B, ajoramppi puurivien välissä (alakuva). Kuvat: WSP Finland Oy. 42 Tampereen kaupunki

9 Kuva VE A, ajoramppi kadun reunalla (kuvat vasemmalla); VE B, ajoramppi puurivien välissä (kuvat oikealla). Kuvat: WSP Finland Oy. Kunkun parkki YVA-selostus 43

10 Paasikivenkatu Sisäänajon sijainti ei ole kaupunkikuvallisesti kovin keskeinen, mutta sisäänajorampit sijoittuvat näkyvälle paikalle järven rantaan ja tuovat kadun molemmille puolille avoimessa kaupunkitilassa pitkät hyvin näkyvät rakenteet. Väylästä kaduksi muuttuvassa ympäristössä ajoneuvoliikenteen järjestelyt hallitsisivat edelleen voimakkaasti kaupunkikuvaa. Sijaintiensa kohdalla sisäänajot vievät suuren osan väylältä vapautuvasta tilasta, mikä heikentää mahdollisuuksia kehittää rantaa kaupunkikuvallisesti eheänä, laajana ja yhtenäisenä sekä korkeatasoisena virkistysalueena. Päävaihtoehdossa (VE A) eteläinen ramppi jäisi epäedullisesti kuilumaiseen tilaan itään päin nousevan kadun ja Näsinpuiston jyrkän pohjoisrinteen väliin. Ajoramppien läheisyyteen ei sijoitu asuin- tai työpaikkarakennuksia, joiden näkymiä sisäänajorampit oleellisesti heikentäisivät. Paasikiventie Keskittämällä sisäänajo yhteen ajoramppiin sen vaatima tilantarve ja kaupunkikuvallinen hallitsevuus pienenevät (VE B). Mustalahti Sisäänajon vaatiman tilantarpeen minimoiminen parantaa rannan virkistysvyöhykkeen laatua. Paasikivenkadun ajoradan estevaikutusta kävely-ympäristölle voidaan molemmissa vaihtoehdoissa lieventää panostamalla korkeatasoiseen kävelyn ja pyöräilyn ylitykseen (esimerkiksi leveä ja korotettu). Tarkastellut sijainnit Näsijärvenkatu Kuva Pohjoinen sisäänajo, Paasikiventie. Kuva: WSP Finland Oy. 44 Tampereen kaupunki

11 Kuva Paasikiventie VE A, 2 aukkoa (kuva vasemmalla); Paasikiventie VE B, 1 aukko (kuva oikealla). Kuvat: WSP Finland Oy. Kunkun parkki YVA-selostus 45

12 ETELÄISET AJORAMPPIVAIHTOEHDOT Hämeenpuisto, Satamakadun ja Hallituskadun välissä Hämeenpuiston ilme muuttuu ramppien kohdalla huomattavasti. Puut ovat kyseisellä puiston jaksolla riittävän nuoria ja niiden siirtäminen saattaa olla mahdollista. Ramppien kohdalla ulomman puurivin istuttamisen uudelleen ei kuitenkaan ole mahdollista ahtaan tilan vuoksi. Ulompien puurivien katkeaminen aiheuttaa epäjatkuvuuskohdan puiston kaksoispuuriveihin, jotka ovat keskeinen osa Hämeenpuiston ilmettä, puistokokonaisuutta ja historiaa. Myönteistä kaupunkikuvan kannalta on Satamakatua lähinnä olevien uloimpien puiden säilyminen. Satamakatua Katukuvassa ajoneuvoliikenteen järjestelyt ja rakenteet nousevat hallitsevammiksi ja puiston puolella tila muuttuu avoimemmaksi sekä vähemmän suojaisaksi ja intiimiksi puuston harventuessa. Hämeenpuiston itäpuolella on ajoramppien kohdalla asuinrakennuksia ja länsipuolella Tampereen työväenteatteri, jonka lämpiö on lähes ramppien kohdalla. Tuuhean puuston vaihtuessa suurelta osin betoni- ja teräsrakenteisiin, asfalttiin sekä avoimeen ajorampin suuaukkoon, heikkenevät asunnoista ja lämpiöstä avautuvat näkymät selkeästi. Hämeenpuisto Hämeenkatu Tarkastellut sijainnit Kaupunkikuvallisen suunnittelun yhteydessä on tutkittu vaihtoehtoa, jossa rampit sijoitettaisiin hieman sisemmäksi puistoon (VE B). Tällöin tilalle voidaan istuttaa uusia puita nykyisten rivien linjaan ramppien ja kadun väliin. Ramppeihin ajojen kohdalle jää kuitenkin joka tapauksessa aukot puuriveihin. Kaupunkikuvallista vaikutusta erityisesti kaduilta tarkasteltaessa pystytään näin hieman lieventämään, mutta ei merkittävästi. Lisäksi sisemmäs puistoon sijoittuvat rampit toisivat liikenteen melu- ja pölyhaitat lähemmäs puiston keskiosaa ja rampit muodostaisivat yhä näkyvämmän elementin puiston sisälle. Satamakatu Kaupunkikuvallista vaikutusta pystytään puistossa lieventämään hieman sijoittamalla istutuksia ramppien ympäristöön. Kuva Eteläinen sisäänajo, Hämeenpuisto, Satamakadun ja Hallituskadun välissä. Kuva: WSP Finland Oy. 46 Tampereen kaupunki

13 Kuva VE A, ilmakuvasovitus (yläkuva); VE B, ilmakuvasovitus (alakuva). (WSP Finland Oy, 2015). Kuva VE A, ajorampit kadun vierellä (kuvat vasemmalla; VE B, ajorampit puurivien välissä (kuvat oikealla). Kuvat: WSP Finland Oy. Kunkun parkki YVA-selostus 47

14 Ajoramppi Satamakadulla Kadun ajorata on nykytilanteessa melko leveä, joten sisäänajo ei juuri muuta katukuvaa. Pitkissä näkymissä mäessä oleva suuaukko näkyy, mutta ei muodosta merkittävää häiriötä nykyiseen näkymään, jonka päätteenä on Pyynikin mäntymetsä. Satamakadun eteläpuolella on asuinrakennuksia. Sisäänajo tuo avoimen ajorampin suuaukon asuntojen näkymään, mutta tämä ei heikennä näkymää merkittävästi nykytilasta. Työmaavaihe avokaivantoineen saattaa heikentää nykyisten katupuiden elinolosuhteita, mutta nämä puut ovat tarvittaessa korvattavissa uusilla. Hämeenkatu Tarkastellut sijainnit Satamakatu Hämeenpuisto Kuva Eteläinen sisäänajo, Satamakatu. Kuva: WSP Finland Oy. 48 Tampereen kaupunki

15 Kuva Ilmakuvasovitus. Kuva: WSP Finland Oy. Kuva VE A lyhyt ajoramppi, 1:9. Kuva: WSP Finland Oy. Kunkun parkki YVA-selostus 49

16 ETELÄPUISTOVAIHTOEHDOT Yksi (1) yhteinen ramppi Hämeenpuiston itälaidalla, Pyhäjärvenkadun ja Tiiliruukinkadun välissä Hämeenpuiston ilme muuttuu rampin kohdalla huomattavasti. Rampin pitkän työmaanaikaisen avokaivannon vuoksi kaksi itäisintä puuriviä joudutaan poistamaan Satamakadun ja Pyhäjärvenkadun väliseltä jaksolta. Tiiliruukinkadun ja pyhäjärvenkadun välisellä osuudella puusto on vanhaa. Itäpuolen puurivejä ei voida istuttaa uudelleen Tiiliruukinkadun ja Pyhäjärvenkadun välillä, joten puurivien katkeaminen aiheuttaa huomattavan epäjatkuvuuskohdan puiston kaksoispuuriveihin, jotka ovat keskeinen osa Hämeenpuiston ilmettä, puistokokonaisuutta ja historiaa. Rampin epäsymmetrinen sijoittuminen puistoon on ristiriidassa puiston selkeän symmetrian kanssa. Erityisen hyvin tämä on havaittavissa Tiiliruukinkadun ja Pyhäjärvenkadun välillä Hämeenpuiston itäreunalla missä puiston ilme on toispuoleinen. Satamakatu Katukuvassa ajoneuvoliikenteen järjestelyt ja rakenteet nousevat hallitsevammiksi. Pyhäjärvenkadun risteysjärjestelyt muuttuvat läntisen ajoradan siirtyessä keskikäytävän itäpuolelle etelään päin mentäessä. Tämä luo risteysalueelle ajoneuvoliikenteen vilkkaan solmukohdan, joka heikentää puiston keskikäytävän jatkuvuutta pohjois-eteläsuunnassa. Hämeenpuiston itäpuolella on ajorampin kohdalla hotelli. Tuuhean puuston vaihtuessa hotellista avautuvissa näkymissä ramppien kohdalla betoni- ja teräsrakenteiksi ja asfaltiksi, on ilmeistä, että näkymät heikkenevät selkeästi. Tiiliruukinkatu Pyhäjärvenkatu Hämeenpuisto Tarkastellut sijainnit Sisäänajo aiheuttaa väistämättä suuren muutoksen Hämeenpuiston ilmeeseen Pyhäjärventien risteyksessä ja siitä pohjoiseen. Puistojatkumon katkeamista ei pystytä lieventämään. Kuva Eteläpuisto, VE A, Hämeenpuisto, Pyhäjärvenkadun ja Tiiliruukinkadun välissä, yksi ramppi. Kuva: WSP Finland Oy. 50 Tampereen kaupunki

17 Kuva Lintuperspektiivi lounaasta kohti sisäänajoa. Kuva: WSP Finland Oy. Kuva Ilmakuvasovitus. Kuva: WSP Finland Oy. Kunkun parkki YVA-selostus 51

18 Kaksi (2) erillistä ramppia Hämeenpuiston laidoilla Pyhäjärvenkadun ja Tiiliruukinkadun välissä Hämeenpuiston ilme muuttuu ramppien kohdalla huomattavasti. Ramppien pitkien työmaanaikaisten avokaivantojen vuoksi lähes kaikki puut joudutaan poistamaan Pyhäjärvenkadun ja Tiiliruukinkadun väliseltä jaksolta ja noin 3/4 puista Tiiliruukinkadun ja Satamakadun väliseltä jaksolta. Tiiliruukinkadun ja pyhäjärvenkadun välisellä osuudella puusto on vanhaa. Ensin mainitulla jaksolla ulompia puurivejä ei voida istuttaa uudelleen., joten puurivien katkeaminen aiheuttaa huomattavan epäjatkuvuuskohdan puiston kaksoispuuriveihin, jotka ovat keskeinen osa Hämeenpuiston ilmettä, puistokokonaisuutta ja historiaa. Puiston keskiakselia vasten olevat sisemmät puurivit voidaan istuttaa uudelleen, mutta puusto harvenee huomattavasti kun kaksoispuurivit muuttuvat kahdeksi yksittäiseksi puuriviksi. Hämeenkatu Katukuvassa ajoneuvoliikenteen järjestelyt ja rakenteet nousevat hallitsevammiksi, kun molemmin puolin puistoa ajoneuvoille varattu tila levenee koko Pyhäjärvenkadun ja Tiiliruukinkadun välisellä matkalla. Pyhäjärvenkadun risteysjärjestelyt muuttuvat läntisen ajoradan siirtyessä keskikäytävän itäpuolelle etelään päin mentäessä. Tämä luo risteysalueelle ajoneuvoliikenteen vilkkaan solmukohdan, joka heikentää puiston keskikäytävän jatkuvuutta pohjois eteläsuunnassa. Hämeenpuiston itäpuolella on ajorampin kohdalla hotelli ja länsipuolella asuinrakennuksia. Tuuhean puuston vaihtuessa rakennuksista avautuvissa näkymissä ramppien kohdalla betoni- ja teräsrakenteiksi ja asfaltiksi, on ilmeistä, että näkymät heikkenevät selkeästi. Satamakatu Tarkastellut sijainnit Hämeenpuisto Kuva Eteläpuisto, VE B, Hämeenpuisto, Pyhäjärvenkadun ja Tiiliruukinkadun välissä, kaksi ramppia. Kuva: WSP Finland Oy. 52 Tampereen kaupunki

19 Kuva Näkymä etelästä kohti sisäänajoa. Kuva: WSP Finland Oy. Kuva Ilmakuvasovitus. Kuva: WSP Finland Oy. Kuva Näkymä Hämeenpuiston läntiseltä ajoradalta kohti sisäänajoa. Kuva: WSP Finland Oy. Kunkun parkki YVA-selostus 53

20 Ramppiratkaisut ja niiden vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja virkityskäyttöön POHJOISET AJORAMPPIVAIHTOEHDOT ETELÄISET AJORAMPPIVAIHTOEHDOT Hämeenpuisto, Satakunnankadun ja Puuvillatehtaankadun välissä Paasikivenkatu Ajoramppi Hämeenpuistossa Satamakadun ja Hallituskadun välissä Ajoramppi Satamakadulla Hämeenpuiston esplanadille on nykytilanteessa ominaispiirteistä kaksoispuurivien jatkuminen yhtenäisesti puiston laidoilla. Puistoaluetta katkaisevan ja kokonaisuutta häiritsevän vaikutuksen muodostaa Hämeenkadun kohdalla melko voimakas poikittainen liikenne. Rampit sijoittuisivat tässä ehyenä säilyneelle jaksolle, jonka puusto on lisäksi erityisen vanhaa. Rampin myötä suuri osa vanhoista puista menetetään ja osa niistä ei ole lainkaan korvattavissa uusilla puilla. Puistoon syntyy yhdelle jaksolle merkittävä kaupunkikuvallinen muutos, jonka lisäksi puistokokonaisuus kärsii huomattavasti. Sisäänajoilla on symbolinen ja kokonaissommitelman eheyttä vähentävä vaikutus: kävely- ja virkistyspainotteisesta Esplanadista lohkaistaan osa ajoneuvoliikenteen käyttöön ja kokonaissommitelmaa rikotaan voimakkaasti. Vaihtoehdossa B on vaikutusta pyritty lieventämään säilyttämällä kaksoispuurivit mahdollisuuksien mukaan. Vanhan puuston korvaaminen uudella ja puurivien siirtyminen sekä katkokset sisäänajojen kohdalla aiheuttavat kuitenkin siten, että ramppien vaikutusta kokonaisuudelle ei pystytä merkittävästi lieventämään. Ei merkittäviä vaikutuksia. Muutos väylästä kaduksi on lähtökohtaisesti positiivinen. Sisäänajo ei vaikuta haitallisesti Näsinpuiston ja Särkänniemen kulttuuriympäristöihin, mutta muodostaa tässä avoimessa sijainnissa näkyvän kaupunkikuvallisen elementin. Näsijärven rannasta voidaan kehittää laadukas yhtenäinen viheralue Onkiniemi Mustalahden ja Ranta-Tampellan välille. Sisäänajo kaventaa rantavyöhykettä ja vie tilaa rannan virkistysalueelta sekä lisää liikennettä alueella, mikä heikentää alueen virkistyskäytön edellytyksiä. Lisäksi Paasikivenkadun ylitys on yksi keskeisistä linkeistä kävelykaupungin liittymisessä Näsijärven rantaan. Ajorampin myötä mahdollisesti lisääntyvä liikenne heikentää tätä yhteyttä hieman. Sisäänajorampit tuovat ajoneuvoliikenteen lähelle rannan kevyen liikenteen pääyhteyttä. Hämeenpuiston esplanadille on nykytilanteessa ominaispiirteistä kaksoispuurivien jatkuminen yhtenäisesti puiston laidoilla. Puistoaluetta katkaisevan ja kokonaisuutta häiritsevän vaikutuksen muodostaa Hämeenkadun kohdalla melko voimakas poikittainen liikenne. Rampit sijoittuvat eheänä säilyneelle jaksolle, joskaan tällä jaksolla puusto ei ole yhtä vanhaa kuin pohjoisessa sisäänajovaihtoehdossa. Puistoon syntyy yhdelle jaksolle merkittävä kaupunkikuvallinen muutos, jonka lisäksi puistokokonaisuus kärsii huomattavasti. Sisäänajoilla on symbolinen ja kokonaissommitelman eheyttä vähentävä vaikutus: kävely- ja virkistyspainotteisesta kulttuurihistoriallisesta istutusalueesta lohkaistaan osa ajoneuvoliikenteen käyttöön ja kokonaissommitelmaa rikotaan voimakkaasti. Vaihtoehdossa B vaikutusta on mahdollista pyrkiä lieventämään säilyttämällä kaksoispuurivit mahdollisuuksien mukaan. Katkokset puuriveihin sisäänajojen kohdalla aiheuttavat kuitenkin väistämättä sen, että ramppien vaikutusta kokonaisuudelle ei pystytä lieventämään. Ei merkittäviä vaikutuksia. Ei merkittäviä vaikutuksia. Sisäänajorampin länsipuoliselle leveälle keskikaistalle voi sijoittaa pyöräpysäköintiä ja siten parantaa kävelykaupungin edellytyksiä. Leveä keskisaareke helpottaa kadun ylittämistä jalan. Puiston puukujanteiden ja nurmikaistojen välisellä alueella olevaa hiekkapintaista keskiosaa ei jouduta ajoramppien vuoksi kaventamaan, mutta rampit tuovat ajoneuvoliikenteen melu- ja pölyhaittoineen lähemmäs keskiosaa, joka toimii puiston pääasiallisena kävely- ja oleskelualueena. Erityisesti liikenne voi häiritä keskiosan ulkolaidoilla sijaitsevilla penkeillä oleskelua. Puiston keskiosan virkistyskäyttö heikkenee selkeästi laadullisesti. Ajoratojen kaventuessa puistoalue levenee ja puiston reunalle voi sijoittua kapeat jalkakäytävät lähinnä Näsijärvenkadun ja Puuvillatehtaankadun välisellä jaksolla. Puiston puukujanteiden ja nurmikaistojen välisellä alueella olevaa hiekkapintaista keskiosaa ei jouduta ajoramppien vuoksi kaventamaan, mutta rampit tuovat ajoneuvoliikenteen melu- ja pölyhaittoineen lähemmäs keskiosaa, joka toimii puiston pääasiallisena kävely- ja oleskelualueena. Erityisesti liikenne voi häiritä keskiosan ulkolaidoilla sijaitsevilla penkeillä oleskelua. Puiston keskiosan virkistyskäyttö heikkenee selkeästi laadullisesti. 54 Tampereen kaupunki

21 ETELÄPUISTOVAIHTOEHDOT Yksi (1) yhteinen ramppi Hämeenpuiston itälaidalla Pyhäjärvenkadun ja Tiiliruukinkadun välissä Kaksi (2) erillistä ramppia Hämeenpuiston laidoilla Pyhäjärvenkadun ja Tiiliruukinkadun välissä Hämeenpuiston esplanadille on nykytilanteessa ominaispiirteistä kaksoispuurivien jatkuminen yhtenäisesti puiston laidoilla. Puistoaluetta katkaisevan ja kokonaisuutta häiritsevän vaikutuksen muodostaa Hämeenkadun kohdalla melko voimakas poikittainen liikenne. Uudet liikennejärjestelyt aiheuttaisivat Pyhäjärvenkadun risteykseen lähes vastaavan liikennesolmun. Ramppi sijoittuu tässä ehyenä säilyneelle jaksolle, missä osa puustosta on lisäksi vanhaa. Rampin myötä vanhat puut menetetään ja osa niistä ei ole lainkaan korvattavissa uusilla puilla. Puistoon syntyy yhdelle jaksolle merkittävä kaupunkikuvallinen muutos, jonka lisäksi puistokokonaisuus kärsii huomattavasti. Sisäänajoilla on symbolinen ja kokonaissommitelman eheyttä vähentävä vaikutus: kävely- ja virkistyspainotteisesta Esplanadista lohkaistaan osa ajoneuvoliikenteen käyttöön ja kokonaissommitelmaa rikotaan voimakkaasti. Puiston kaksoispuurivien katkeamista ei pystytä lieventämään. Puiston puukujanteiden ja nurmikaistojen välisellä alueella olevaa hiekkapintaista keskiosaa ei jouduta ajorampin vuoksi kaventamaan, mutta ramppi tuo ajoneuvoliikenteen melu- ja pölyhaittoineen lähemmäs keskiosaa, joka toimii puiston pääasiallisena kävely- ja oleskelualueena. Lisäksi uudet risteysjärjestelyt heikentävät keskiakselin jatkuvuutta. Puiston keskiosan virkistyskäyttö heikkenee selkeästi laadullisesti. Hämeenpuiston esplanadille on nykytilanteessa ominaispiirteistä kaksoispuurivien jatkuminen yhtenäisesti puiston laidoilla. Puistoaluetta katkaisevan ja kokonaisuutta häiritsevän vaikutuksen muodostaa Hämeenkadun kohdalla melko voimakas poikittainen liikenne. Uudet liikennejärjestelyt aiheuttaisivat Pyhäjärvenkadun risteykseen lähes vastaavan liikennesolmun. Rampit sijoittuvat tässä ehyenä säilyneelle jaksolle, missä osa puustosta on lisäksi vanhaa. Rampin myötä vanhat puut menetetään ja osa niistä ei ole lainkaan korvattavissa uusilla puilla. Puistoon syntyy yhdelle jaksolle merkittävä kaupunkikuvallinen muutos, jonka lisäksi puistokokonaisuus kärsii huomattavasti. Sisäänajoilla on symbolinen ja kokonaissommitelman eheyttä vähentävä vaikutus: kävely- ja virkistyspainotteisesta Esplanadista lohkaistaan osa ajoneuvoliikenteen käyttöön ja kokonaissommitelmaa rikotaan voimakkaasti. Puiston kaksoispuurivien katkeamista ei pystytä lieventämään. Puiston puukujanteiden ja nurmikaistojen välisellä alueella olevaa hiekkapintaista keskiosaa ei jouduta ajoramppien vuoksi kaventamaan, mutta rampit tuovat ajoneuvoliikenteen melu- ja pölyhaittoineen lähemmäs keskiosaa, joka toimii puiston pääasiallisena kävely- ja oleskelualueena. Lisäksi uudet risteysjärjestelyt heikentävät keskiakselin jatkuvuutta. Puiston keskiosan virkistyskäyttö heikkenee selkeästi laadullisesti. Kunkun parkki YVA-selostus 55

22 Jalankulun sisäänkäyntien vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön Koska hankkeen rakenteet ovat pääosin maan alla ja katutasossa ne ovat ydinkeskustan tiiviisti rakennetussa ympäristössä, katutilat uudistuvat visuaalisesti lähiympäristössään, mutta eivät aiheuta juuri lainkaan etäältä havaittavia kaukomaiseman muutoksia. Teatterin pohjoispuoleisella porrasyhteydellä on näkyvyyttä Tammerkosken teollisuusmaisemassa. Visuaalisia esimerkkejä kaupunkikuvan muutoksesta sisäänkäyntirakenteen myötä on esitetty kuvapareissa Keskustorille, Hämeenkadun eteläpuolelle, sijoitetaan keskeinen sisäänkäynti. Tämä tuo uuden visuaalisen elementin vanhaan ja arvokkaaseen kaupunkikuvaan, jota kehystävät useat kulttuuriperintökohteet. Nykytilan teräsrakennelma poistuu samalta paikalta. Kirjastopuiston hätäpoistumistie näkyy myös Tammerkosken arvokkaassa kaupunkikuvassa. Alueen herkkyys ja merkittävyys kasvattaa hätäpoistumistien vaikutusta teollisuusmaisemassa pienestä mittakaavastaan huolimatta. Sokoksen sisäänkäynnin vaikutukset Hämeenkatuun ovat olettaen varsin vähäiset, sillä sisäänkäynti liitetään kaupan sisätiloihin. nykytilanne Kuva Keskustori. Takana Palanderin talo, etuoikealla Commerce. Kuvat: WSP Finland Oy. nykytilanne Kuva Tammerkoski. Vasemmalla Tampereen teatteri, oikealla Vanha kirjastotalo ja sen vieressä Vanhan kirkon kellotapuli. Taustalla erottuu Raatihuone. Kuvat: WSP Finland Oy. 56 Tampereen kaupunki

23 Vaikutukset Hämeenpuistoon riippuvat olennaisesti siitä, mikä Kunkun parkin vaihtoehdoista toteutuu. Vaihtoehdoissa VE Laaja+H, VE Pieni+H, VE Laaja+S ja VE Pieni+S rakennetaan Hämeenpuistoon jalankulun sisäänkäynti. Hyvin toteutettuna jalankulun sisäänkäynti antaa mahdollisuuden positiiviseen muutokseen. Kuninkaankadulle suunnitellaan kahta jalankulun sisäänkäyntiä. Vaikka ne todennäköisesti ovat kaupan sisällä ja vain osa katujulkisivua, voi sisäänkäynneillä olla hyvin toteutettuna positiivisia vaikutuksia Kuninkaankadun katukuvaan. Eteläinen sisäänkäynti voi myös vaikuttaa korttelin sisäiseen julkiseen kaupunkikuvaan (katso Kortteli 13). Finlaysonin alueelle toteutuu myös sisäänkäynti, paitsi vaihtoehdoissa VE Pieni+S/H. Hyvin suunniteltuna se voi edistää miellyttävän kaupunkitilasarjan jatkuvuutta Finlaysonin tehdasalueelta Hämeenpuistoon ja Näsinpuistoon. nykytilanne Kuva Hämeenpuisto. Kuvat: WSP Finland Oy. nykytilanne Kuva Finlayson. Vasemmalla Finlaysonin vanhan pääkonttori. Taaempana vasemmalla Ensimmäinen postitalo. Kuvat: WSP Finland Oy. Kunkun parkki YVA-selostus 57

24 Varatieyhteyden vaikutukset Kirkkokadun kaupunkikuvaan ovat merkittäviä, sillä se muuttaa kapean kadun ajoväylän käyttöä. Mikäli ajorampin maanpäällinen rakenne on toiminnallista tilaa yhteyden ollessa käyttämättömänä, voi se elävöittää sekä Kirkkokatua että Laukontoria. Kauppaaukion sisäänkäynnin vaikutukset voivat olla varsin merkittävät, sillä aukio on pitkälti käsittelemätön ja kooltaan pieni. Sisäänkäynti tulee olemaan hyvin näkyvä ja näin vaikuttaa merkittävästi aukion laatuun. nykytilanne Kuva Kauppa-aukio. Takana vasemmalla Helsingin pankin talo, oikealla Kymmenen miehen talo (talo, jossa mainosteksti). Kuvat: WSP Finland Oy. Vaikutukset kulttuuriympäristöön Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön kohteen arvo muodostuu monesta tekijästä rakennuksista (julkisivu, sisäosat), rakennuksiin liittyvistä henkilöistä (suunnittelija, rakennuttaja, rakentaja, asukkaat), sijainnista ja kaikista tapahtumista kohteessa sekä kohteen ympäristöstä. Suuri osa Tampereen keskustan länsiosista on valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä ja sitä kautta kaupunkikuvallisesti suojeltua. Valtakunnallisten aluekokonaisuuksien arvo muodostuu historiasta ja sen aikana kehittyneestä rakennuskannasta sekä näiden muodostamasta maisemasta. Tämä ei kuitenkaan estä uusien toimintojen ja rakennuksien rakentamista kaupunkikuvaa ja olemassa olevaa rakentamista kunnioittavalla tavalla. Kunkun parkin hanke ei ole ristiriidassa näiden valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ominaisluonteen kanssa. Kaupunkikuva koostuu eri vuosikymmenten ja -satojen muodostamista kerroksista ja parhaimmillaan hankkeella voidaan jopa omalta osaltaan vaikuttaa kaupunkikuvan eheytymiseen. Kokonaisuutena vaikutusalueen kulttuurihistoriallinen muutoksensietokyky onkin maanalaista pysäköintialuehanketta ajatellen hyvä. Alueen kaupunkirakenne on selkeä, aikakaudellisesti kerroksellinen ja lähes valmiiksi rakennettu. Maanalainen rakentaminen vaikuttaa kulttuurihistoriallisiin kokonaisuuksiin historiallisen kaupunkikuvan kannalta merkittävästi pistemäisesti siellä, missä sisäänkäyntejä on tai rakenteet muutoin ulottuvat maan päälle. Sekä rakentaminen että sen tuloksena syntyvä katutilaan nouseva rakenne aiheuttavat välittömiä vaikutuksia osin pysyviä ja osin rakentamisen aikaisia. Välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeen toteutumisesta seuraavasta henkilöautoliikenteen ja pysäköinnin määrän vähenemisestä keskusta-alueella. Toisaalta muuttuvat katuyhteydet muuttavat totuttuja ajoreittejä ja tästä voi aiheutua aiemmin rauhallisemmille katuosuuksille aiempaa enemmän liikennettä. Näiden katujen varsilla mahdollisesti sijaitsevat arvokohteet voivat kärsiä liikennemäärän lisääntymisestä. Useilla vanhoilla rakennuksilla on nykyaikaisiin perustuksiin verrattuna heikot perustukset ja/tai ne voivat sijaita painumaherkillä alueilla, jolloin tärinän lisääntymisellä voi olla haitallisia vaikutuksia. Perustusten lisäksi monissa arvorakennuksissa on arvokkaita sisäosia, joihin täri- nä voi vaikuttaa haitallisesti. Tärinävaikutuksia on arvioitu luvussa 6.4. Välilliset vaikutukset kulttuuriympäristöön Välillisiä vaikutuksia ovat myös hankkeen toteutumisen aiheuttamat muutoksen ihmisten liikkumisessa alueella. Pääosin liikenteen väheneminen keskusta-alueella on kulttuuriympäristön ja kaupunkikuvan kannalta positiivinen muutos. Rakennukset pääsevät paremmin esille henkilöautoliikenteen vähentyessä keskuskehän sisäpuolella. Tällöin myös julkisivuja rasittavat liikenteen pienhiukkaspäästöt ja liikenteen aiheuttama tärinä vähenevät. Työnaikainen tai pysyvä pohjavedenpinnan aleneminen voi aiheuttaa vaurioita rakennuksiin, joilla on puuperustus. Vaikutukset kulttuuriympäristöön käydään seuraavaksi läpi keskittyen vaihtoehdoissa esitettyjen ratkaisujen maanpäällisiin rakenteisiin. Nimetyn rakenteen perässä on suluissa listattu ne vaihtoehdot, joita vaikutukset koskevat. Kaikissa kohteissa mahdollinen rakentamisen aikainen tärinä on merkittävä vaikutus, joka tulee huomioida rakentamista suunniteltaessa, valmisteltaessa ja toteuttaessa. Kirkkokadun työnaikainen ajoyhteys (kaikki vaihtoehdot) sijoittuu arvokkaan Laukontorin puoleiseen päähän Kirkkokatua. Kadun itäpuolella sijaitsee Takon toiminnassa oleva tehdasalue, joka on osa valtakunnallisesti arvokasta Tammerkosken maisemaa. Takon tehdasalue koostuu useammasta eri vuosikymmeninä rakennetuista tehdas- ja toimistorakennuksista. Kirkkokatua rajaava osa on Heimo Kautosen 1950-luvulla suunnittelema tehdasrakennus. Kirkkokadun pohjoispäässä sijaitsee myös Bertel Strömmerin 1940-luvulla suunnittelema funkistyylinen Huberin talo. Jotta tunneli voidaan rakentaa, joudutaan katualue avaamaan todennäköisesti lähes koko leveydeltään ja melko pitkältä matkalta. Toteutuksessa voidaan ottaa huomioon Takon tehtaiden toimintamahdollisuudet ja kehittymistarpeet, joista on kesän 2015 aikana käyty neuvotteluja. Yhteyden on tarkoitus toimia työnaikaisesti toisena louhintayhteytenä päähalliin, minkä vuoksi myös raskaan liikenteen määrä Kirkkokadulle Laukontorin suunnasta lisääntyy huomattavasti. 58 Tampereen kaupunki

25 Kuva Arvokohteet Kirkkokadun ympäristössä. Työnaikainen ajoyhteys merkitty punaisella. Kuva: WSP Finland Oy. Kauppa-aukion sisäänkäynti (kaikki vaihtoehdot) sijoittuu Näsilinnankadun katulevennykseen Kauppa-aukion luoteisreunaan. Kauppa-aukio on muodostunut Näsilinnankadun varteen Hämeenkadun ja Hallituskadun väliin, kun Näsilinnankadun varteen rakennetut uudemmat rakennukset on sijoitettu huomattavasti kauemmaksi katulinjasta kuin Hämeenkadun varressa sijaitsevat rakennukset. Hämeenkadun varrella sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat Runar Finnilän klassistinen Helsingin pankin talo (1928) ja Birger Federleyn vuonna 1908 valmistunut myöhäisjugendia edustava Kymmenenmiehen talo. Molempien rakennusten Kauppa-aukion puoleiset julkisivut ovat umpeen muurattuja, eikä parkkihallin sisäänkäynti vaikuta merkittävästi niiden kaupunkikuvallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Tällä hetkellä Kauppa-aukiota käytetään lähinnä vinopysäköintiin ja tilaa ei varmaan kutsuttaisi aukioksi, jollei Kymmenenmiehen talon seinässä olisi Aamulehden mainostekstiä Olette kauppa-aukiolla. Teksti maalattiin uudelleen vastikään valmistuneen Kymmenenmiehen talon restauroinnin yhteydessä. Mainoksesta on muodostunut yksi kaupungin maamerkeistä ja se on sellaisenaan kulttuu- rihistoriallisesti arvokas ja näin ollen on toivottavaa, että toteutettava sisäänkäynti suunnitellaan siten, että se ei vie huomiota mainokselta. Tässäkin kohteessa rakentamisen aikainen työmaa ja mahdolliset tärinät ovat merkittävimpiä mahdollisia vaikutuksia ja toteutuneen sisäänkäynnin tuoma kävelyvirtojen muutos ja autoliikenteen väheneminen todennäköisesti vain tuo aukiolle lisää kehitysmahdollisuuksia ja kaupallista potentiaalia. Aukion alapuolella sijaitsee As Oy Hallituskatu 20:n maanalainen parkkihalli ja osa työmaasta voidaan mahdollisuuksien mukaan toteuttaa olemassa olevan parkkihallin kautta, jolloin katutilassa näkyvä työmaahaitta olisi huomattavasti pienempi. Keskustorin sisäänkäynti (kaikki vaihtoehdot) tulisi nykyisen Juvenes-kioskin paikalle Jugendtorille. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki Keskustoria ympäröivät rakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Hämeenkadun eteläpuolelle jäävää osaa, Jugendtoria, rajaavat Sumeliuksen talo, Selinin talo, Palanderin talo, Commerce Kuva Arvokohteet Kauppa-aukion ympäristössä. Sisäänkäynti on merkitty punaisella. Kuva: WSP Finland Oy. Kuva Arvokohteet Hämeenkadun ja Keskustorin ympäristössä. Sisäänkäynnit on merkitty punaisella 1.Keskustorin sisäänkäynti, 2. Sokoksen sisäänkäynti, 3. Kirjastonpuiston tekniikkakuilu, 4. Tampereen teatterin mahdollinen sisäänkäynti. Kuva: WSP Finland Oy. Kunkun parkki YVA-selostus 59

26 ja uudempi STS:n talo. Nykyisellään Jugendtoria hallitsevat erilaiset pysäkkikatokset ja linja-autot. Kulttuurihistoriallisesti arvokas aukio jää pääosin rakennelmien peittoon. Hyvin toteutettuna porrasrakennus voi jopa parantaa torin viihtyisyyttä ja antaa ympäröiville arvorakennuksille niiden ansaitsemaa tilaa ja huomiota. Koska paikalla on sijainnut jonkinlainen porras/kioskirakennelma yhtäjaksoisesti aina 1930-luvulta asti, on sisäänkäynnin aiheuttama muutos nykytilaan melko vähäinen. Sisäänkäynnin ulkonäköä suunniteltaessa tulisi huomioida sijoittuminen Palanderin talon ja Commercen kulmaan. Porrasrakennuksen kattokorkeuden ei tulisi ylittää näiden rakennusten kaduntasokerroksen korkeutta. Rakennus tulisi myös suunnitella sopimaan mahdollisesti toteutuvan kaupunkiraitiotien pysäkkirakenteisiin, jotta nykyisenkaltaista erilaisten katoksien ja rakennelmien muodostamaa sekava kaupunkitilaa ei enää pääsisi muodostumaan kaupungin arvokkaimmalla torilla. Arvorakennusten lisäksi Jugendtorilla tulee huomioida Aleksis Kiven kadulle sijoitettu Radoslaw Grytan veistossarja Kivikirjasto, joka koostuu erillisistä kivistä, joissa on virkkeitä Tampereella vaikuttaneiden kirjailijoiden teksteistä. Teos ei vaadi erityistä tilaa ympärilleen ja se voidaan siirtää rakentamisen ajaksi syrjään ja sijoittaa uudelleen rakentamisen päätyttyä. rakennus ei saa peittää näkymää Raatihuoneelle. Pysäköintihallin toteuttaminen todennäköisesti siirtäisi Tampereen teatteriin liittyvän pysäköinnin ja jätehuollon maan alle, ja tätä myötä myös selkeyttäisi näkymää Koskipuistosta Keskustorin suuntaan. Tampereen teatterin mahdollinen sisäänkäynti (kaikki vaihtoehdot) voidaan toteuttaa hissiyhteytenä yhdistettynä teatterirakennuksen Hämeenkadun puoleiseen sivuun. Vuonna 1913 valmistunutta Kauno S. Kallion suunnittelemaa teatterirakennusta on laajennettu useaan otteeseen, viimeisimpänä 1980-luvulla. Rakennuksen yhdistettynä hissiporras tuo yhden laajennuskerroksen lisää, muttei muuta rakennuksen ulkohahmoa merkittävästi. Hillitysti toteutettuna hissiporras soveltuu hyvin sisällytettäväksi nykyään myymäläkäytössä olevaan tilaan. Kuninkaankadun sisäänkäyntiä (kaikki vaihtoehdot) on suunniteltu yhdistettäväksi nykyisen liiketalon paikalle rakennettavaan uudisrakennukseen. Liikerakennusta vastapäätä Kuninkaankadulla sijaitsee rakennuslailla suojeltu, Lars Sonckin ja Birger Federleyn yhdessä suunnittelema, Tirkkosen talo ja lähikortteleissa sijaitsee useita muita arvokohteita, esimerkiksi Ylioppilastalo ja Kansallispankintalo. Uudisrakennukseen integroituna sisäänkäynnillä ei ole suoria vaikutuksia kulttuuriympäristöön. Uudisrakennuksen rakentamisen vaikutukset Kuninkaankadun ja Kauppakadun arvorakennusten miljööseen eivät kuulu tähän vaikutusten arviointiin. Anttilan sisäänkäynnin (kaikki vaihtoehdot) ympäristössä ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Joidenkin lähteiden mukaan vuonna 1974 valmistunut Anttila on Suomen ensimmäinen pysäköintiliikerakennus. Vaikka rakennus joskus tulevaisuudessa arvotettaisiin tämän historiallisen statuksensa perusteella arvokkaaksi, uuden parkkihallin sisäänkäynti ei vähentäisi tuota arvoa. Finlaysonin sisäänkäyntiä (kaikki vaihtoehdot) on alustavasti suunniteltu Finlaysoninkadulle vastapäätä vanhaa pääkonttorirakennusta. Porrashuone voidaan toteuttaa joko kaupungille kuuluvalla pysäköintialueella tai mahdollisuuksien mukaan osana uutta rakennusmassaa, jos viereisen tontin jatkojalostussuunnitelmat etenevät. Sisäänkäynnin rakentaminen ei sinällään uhkaa Finlaysonin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden arvoa, mutta rakentamisessa on syytä kiinnittää huomiota uuden rakennuksen ympäristöön sovittamiseen. Sokoksen sisäänkäynti (kaikki vaihtoehdot) sijoittuu Sokoksen tavaratalorakennukseen Hämeenkadun puoleiselle sivulle ja sille on varattu tila tavaratalon edellisen remontin yhteydessä. Sokoksen vieressä sijaitsee rakennussuojelulailla suojeltu Kauppahalli virastotaloineen. Rakennuksen aikainen työmaa ja rakentamisen aiheuttama mahdollinen tärinä ovat suurimmat välittömät haitat kulttuuriympäristön kannalta. Hämeenkadun puusto on Sokoksen kohdalla varsin nuorta, mutta puusto tulisi pyrkiä suojaamaan, jos rakentamisenaikainen kaivanto joudutaan ulottamaan Hämeenkadun puolelle kiinteistön alueelta. Kirjastonpuiston tekniikkakuilu (kaikki vaihtoehdot) rakennettaisiin Tampereen teatterin ja Vanhan kirjastotalon väliseen tilaan, jossa nykyään on parkkialue ja huoltotiloja. Alue on kokonaisuudessaan kulttuurihistoriallisesti arvokasta ja näkyy hyvin Tammerkosken kansallismaisemassa. Näkyvyys onkin kulttuuriympäristö kannalta suurin vaikutus. Näkyvyys Koskipuiston puolelle tulee huomioida porrashuoneen korkeutta ja ulkonäköä suunniteltaessa, Kuva Arvokohteet Kuninkaankadun kävelykadun ympäristössä. Sisäänkäynnit on merkitty punaisella: Anttilan sisäänkäynti pohjoisempana ja Kuninkaankadun sisäänkäynti Tirkkosen taloa vastapäätä. Kuva: WSP Finland Oy. Kuva Arvokohteet Finlaysoninkadun ympäristössä. Sisäänkäynti on merkitty punaisella. Kuva: WSP Finland Oy. 60 Tampereen kaupunki