Sairausvuoteelta sorvin ääreen

Transkriptio

1 Sairausvuoteelta sorvin ääreen Valtion Expo Helsinki Anne Lamminpää, ylilääkäri Valtiokonttori, Vakuutus Lamminpää Anne

2 Sisältö Tilastotietoa Työhönpaluun faktorit Työhyvinvointipyramidi ja työhönpaluu Työhönpaluun käytännöistä Kuntoutus

3 Henkilöstön omat sairauspoissaolot valtion budjettitalouden piirissä vuosina Työpäivää / HTV ,2 8,1 8, ,8 8,7 8,8 8,8 8,8 Prosenttia ,9 9, pv sairauspoissaolojaksojen osuus kaikista sairauspoissaolojaksoista Keskimääräiset sairaus-poissaolot henkilötyö-vuotta kohti työpäivinä Lähdetiedot: VM, Tahti-järjestelmä

4 Yhdestä sairauspäivästä työnantajalle kohdistuvat kustannukset ja tuottavuuden menetykset vuonna 2008 valtion kokoaikaisen henkilön keskiansiotason mukaan määriteltynä (arvio) Sairauspäivän Tuottavuu- Sijaisen palk- Kokonaiskustankustannus den menetys kaamisen työ- nus, e/työpäivä e/työpäivä e/työpäivä voimakustannus netto Sairausajan kesto Brutto 1 Netto 2 itse 3 muut 4 e/työpäivä 5 minimi maksimi A B C D E B+C+D B+E+D 1-10 arkipäivää yli 10 arkip.enintään 90 virkavapauspäivää virkavapauspäivää yli 180 virkavapauspäivää p VM/Veli-Matti Lehtonen

5 VaEL-KUNTOUTUSTUELLE JÄÄNEET HENKILÖT SAIRAUSLAJEITTAIN VUOSINA Kp Mielentervey TULES Muut Verenkiertoel Lamminpää Anne Mielenterveys = mielenterveyden häiriöt TULES = tuki- ja liikuntaelinten sairaudet

6 PYSYVÄLLE VaEL-TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE JÄÄNEET HENKILÖT SAIRAUSLAJEITTAIN VUOSINA Kp (Luvuissa ei ole mukana yksilölliselle varhaiseläkkeelle Muut Mielentervey TULE Verenkiertoe Lamminpää Anne Mielenterveys = mielenterveyden häiriöt TULES = tuki- ja liikuntaelinten sairaudet

7 Koko VaEL-piiri ikä 60,0 720 v 59, v 59,0 708 v 58,5 702 v 58,0 696 v 57,5 690 v 57,0 684 v 56,5 678 v 56,0 672 v 55, v Eläkkeelle suoraan palveluksesta siirtyneet ikä ja vanhuuseläkeläisten osuus Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä, v Vanhuuseläkeikään työssä jatkaneiden osuus eläkkeelle siirtyneistä, % prosenttia ,0 660 v Lamminpää Anne

8 Työhön paluuseen ja sairauspoissaoloihin vaikuttavat tekijät Työkyvytön Biologiset i tekijät esim kliininen tila, fyysinen kapasiteetti Psykologiset tekijät esim pelot, huolet Työpaikka Sosiaalivakuutus sairauspäiväraha kuntoutustuki Sosiaaliset tekijät esim työympäristö, perhe Lamminpää Anne Työkykyinen Terveydenhuolto

9 Lamminpää Anne

10 Lamminpää Anne

11 Lamminpää Anne

12 Näyttöä turvallisesta työhön paluusta Työ Krause jne 1998, Franche jne 2005, Durand jne 2000 Rohkaisu, vahvistaminen Dionne jne 2005, Picavet jne 2002, Crombez jne 1999 Aktiviteetti Malmivaara jne 1995, Abenhaim jne 2000, Hage jne 2004 Toveruus Shaw jne 2003, Stock jne 1999, Friesen jne 1999, Baril jne 2003

13 Työhyvinvointipyramidi Sairaus Kuntoutus Työtapaturma Työk ökyvyttömyys eläke e Sairauspoissao olot Vairhaiskuntoutus Terveyden edistäminen Työhyvinvointi Hyvinvointi Työtyytyväisyys Työ öteho Turvallisuus Työstressi Ilmapiiri kyky Työky Kehityskeskustelut Ristiriita Työympäristö vaatimukset Työn sisältö hallinta Työtoverit Johtaminen Lamminpää Anne

14 Työhyvinvointipyramidista y julkaistua Kuoppala J, Lamminpää A jne. Leadership, job well-be ing and health effects a systematic review and a metaanalysis. J Occup Environ Med 2008;50: Kuoppala J, Lamminpää A. Rehabilitation and work ability a systematic analysis of literature. J Rehab Med. 2008;40: Kuoppala J, Lamminpää A jne. Work health promotion, well-being and sickness absences a systematic review and meta-analysis. J Occup Med 2008; 50(11)

15 Johtaminen ja työkyky Työntekijää ja työpaikan ihmissuhteita huomioiva johtamistapa näyttää parantavan työpaikan ilmapiiriä ja turvallisuutta, lisäävän työhyvinvointia ja -tyytyväisyyttä sekä yleisesti hyvinvointia vähentää sekä sairastuvuutta että työtapaturmia näyttää parantavan työkykyä ja lisäävän vähäisesti työtehoa sekä vähentävän sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeelle ttö ll joutumista. t Kuoppala J, Lamminpää A jne JOEM Lamminpää Anne

16 Terveyden edistäminen ja työkyky Sellaiset terveyden edistämishankkeet, jotka suoranaisesti liittyvät työhön näyttävät lisäävän työtyytyväisyyttä sekä yleistä hyvinvointia. Työpaikkaliikunta lisää työkykyä. k Stressin hallinta lisännee työtehoa. Työtapoihin liittyvällä koulutuksella ja hyvällä ergonomialla voidaan vähentää sairauspoissaoloja. Kuoppala J, Lamminpää A et al JOEM Lamminpää Anne

17 Työilmapiiri ja työkyky Työtovereiden tuki lisää työhyvinvointia ja -tyytyväisyyttä sekä yleistä hyvinvointia. Vähentää sekä sairastuvuutta että työtapaturmia ja sairauspoissaoloja sekä työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista. Ilmapiiri ei sen sijaan näyttäisi olevan yhteydessä työstressiin ja työtehoon. Turvallisuus puolestaan näyttäisi lisäävän työhyvinvointia ja -tyytyväisyyttä sekä yleistä hyvinvointia. Kuoppala J, Lamminpää A Riskipyramidin arvoitus Lamminpää Anne

18 Kuntoutus ja työntekijän työkyky Varhaiskuntoutuksen merkitys on tärkeä Monimuotoinen kuntoutus yhdistettynä ammatilliseen kuntoutukseen vähentää sairauspoissaoloja Ammatillinen kuntoutus yhdistettynä monimuotoiseen kuntoutukseen tai yksinään lisää työhön paluuta Työkyvyttömyyseläkkeelle jääntiä näyttää vähentävän hallinnolliset toimenpiteet, psykologinen kuntoutus, työhönpaluu-ohjelmat, monimuotoinen kuntoutus t yksinään tai ammatilliseen yhdistettynä tt Kuoppala, Lamminpää J REhab MEd Lamminpää Anne

19 Sitä vähemmän sairauspoissaoloja mitä parempi työtyytyväisyys koettu terveys, sekä henkinen että fyysinen terveys koherenssin tunne koettu työkyky y y Työhyvinvointipyramidin empiirinen tutkimus

20 Lamminpää Anne

21 Lamminpää Anne

22 Toimintamallien etuja yhdessä sovitut pelisäännöt helpottavat vaikeiden asioiden käsittelyä asioihin voidaan tarttua ajoissa parempi yhteistyö työntekijän, työnantajan, työterveyshuollon ja vakuutuslaitoksen kanssa kuntoutuminen nopeutuu sairauspoissaolojen pitkittyminen voidaan estää samoin työkyvyttömyyseläkkeet

23 Työntekijän rooli työhön paluussa sairauden hoito-ohjeiden noudattaminen tavoitteena työhön paluu pitää yhteyttä säännöllisesti työpaikalle ilmoittaa itt sairauspoissaolon i jatkumisesta t esimiehelle i ja keskustella kestosta, työtehtävien hoidosta ja työhön paluun mahdollisesti edellyttämistä järjestelyistä tarvittaessa käyttää apuna luottamusmiestä tai työsuojelujärjestelmää olla yhteydessä työterveyshuoltoon, jota saatetaan tarvita työhön paluun vaiheessa työterveyshuoltoon tulee ottaa yhteys erityisesti i ti kun epäilee sairaudella olevan yhteys työhön tai työhön paluuseen saattaa liittyä terveydellisiä ongelmia ja työjärjestelyiden tarvetta Pitkittyvä sairausloma ja työhön paluu Opas työntekijälle. STM oppaita 2005: Lamminpää Anne

24 Työterveyshuollon y mahdollisuudet vaikuttaa tarkastukset ja tuki sairauspoissaolon pitkittyessä ja työhön palatessa tuntee työhön palaavan työn on hyvät yhteyden työnantajaan ja työpaikan asiantuntijoihin valmiuden työkyvyn arviointiin mikäli tarve työtehtävien muutoksiin lyhyeksi aikaa tai pysyvästi käynnistää järjestelyt auttaa sopimaan muutoksista työnantajan ja tö työsuojeluorganisaation jl ti kanssa työkokeilun suunnittelu ja seuranta Lamminpää Anne

25 Työpaikan sairauspoissaolokäytännöt Mitkä ovat työpaikan sairauslomaan periaatteet - kenelle ilmoitetaan - poissaolon hyväksyminen ja palkan maksun edellytykset - miten poissaoloja seurataan Pidetäänkö poissaolijaan yhteyttä y ja kuka pitää Onko työpaikalla henkilö, joka tukee sairauslomalla olevaa pitää sairauslomalla olevan ajan tasalla siitä, mitä työpaikalla tapahtuu auttaa hoitoihin pääsyssä ja etuuksien hakemisessa tai voi olla tukena työhön paluun suunnittelussa Lamminpää Anne

26 Työhön paluu - selvitettävä seuraako työterveys ja miten he saavat tiedon pitkittyvistä poissaoloista kuka käynnistää työhön paluun suunnittelun työhön paluun malli tehty ja tiedotetut osasairauspväraha ja Valtiokonttorin ammatillinen kuntoutus ja muu mahdollinen kuntoutus tunnettu työyhteisön valmennus poissaolleen paluuseen palaajalle annettava perehdytys,työnohjaus ja muu mahdollinen tuki

27 Verkostoneuvottelu pitkittyvissä poissaoloissa ja työhön palaamisen suunnittelussa neuvottelu työhön palaajan, lähiesimiehen ja työterveyslääkärin ja/tai hoitajan kanssa neuvottelun aiheena ei ole työntekijän sairaus tai sen hoito VAAN työkyky ja sen mahdolliset rajoitteet omaan työhön neuvottelu voidaan käynnistää vaikka ei olisi poissaoloja neuvottelun tavoitteena on työntekijän t ja työnantajan t kannalta sopivan ratkaisun löytyminen Lamminpää Anne

28 Työhön paluuta voidaan edistää - osaamista tukemalla - työn rasittavuutta hallitsemalla - työtä arvostamalla - kiireen hallinnalla - vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä Lamminpää Anne

29 Lamminpää Anne Työjärjestelyjä työhön palatessa Muutokset työpaikalla fyysinen työympäristö, työvälineet työaika, työjärjestelyt työyhteisö, hallinnolliset toimet, työn rajaaminen, korvaava työ työnohjaus Osasairauspäiväraha - kela VK:n työeläke- ja tapaturmakuntoutus Työkokeilu Tutkimukset kuntoutuksen suunnittelua varten Uudelleenkoulutus tai- sijoitus Täydennyskoulutus Elinkeinotuki

30 Lamminpää Anne Työhön paluuta tukevaa kuntoutusta erilaisten järjestelmien kautta Terveydenhuolto järjestää lääkinnällistä kuntoutusta Työterveyshuolto sopimuksen mukaista lääkinnällistä tai ammatillista kuntoutusta Valtiokonttori työeläkelaitoksena ammatillinen kuntoutus Valtiokonttori tapaturmavakuutuslaitoksena ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus työtapaturma tai ammattitautitilanteissa Kela lääkinnällinen kuntoutus tai ammatillinen kuntoutus, mikäli työeläkekuntoutuksen k k kriteerit i eivät täyty Työhallinto kuntouttaa työttömyysuhan alaisia tai työttömiä

31 Valtiokonttori tt i vakuutuslaitoksena k Kuntoutus Ennaltaehkäisy Kaiku- työhyvinvointi, Riskienhallinta Korvaaminen Lamminpää Anne!

32 Kaiku- palvelut työelämän tukemisessa Työhyvinvointitoiminta y Hyvien käytäntöjen mallinnus, tuotteistus ja levittäminen Verkostot ja yhteistyö mm. Kaiku-kehittäjien kouluttaminen, verkostoitumisen ja toimimisen tuki Työhyvinvointi i johdon työpöydälle ö Riskienhallinnan käytännön työkalut torjumaan henkilöstöriskejä ja tapaturmia Palvelutuottajaverkosto asiakkaiden kehittämisen tueksi Lamminpää Anne

33 Kaiku- palvelut työelämän tukemisessa Työeläkekuntoutus Erinomaiset tulokset ja vaikuttava toiminta, kun mittareina työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen myöhentäminen ja työhön paluu Työpaikkojen kuntoutusyhdyshenkilöverkosto Kiinteä yhteistyö t työpaikkojen kuntoutujien, t työnantajien ja työterveyshuoltojen kanssa Verkottuminen työterveyshuoltojen sekä julkisen ja yksityisten i kuntoutuksen k toimijoiden ij id kanssa Lamminpää Anne

34 Lisätietoja työhön paluusta: sivuilta löytyy pdf: Pitkittyvä sairausloma ja työhön paluu Opas työntekijälle. STM oppaita 2005:21 Pitkittyvä sairausloma ja työhön paluu Opas työnantajalle. STM oppaita 2005:19 Sairauspoissaolokäytäntö työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä STM 2007:7 Työterveys ja kuntoutus STM selvityksiä 2007:60 > vakuutus > kaiku-palvelut tyonantajille Lamminpää Anne

35 Sorvin ääreen sairasvuoteelta Työhön paluu tarkoittaa työntekijän ja työpaikan välisen tasapainon palauttamista ja säilyttämistä Hyvät esimiestaidot korostuvat sairauspoissaolojen hallinnassa Työyhteisön voima on toinen toiselle antama tuki Sovitut työhön paluu-käytännöt ja toimintatavat kuntoutu Työterveyshuollon keinot käyttöön Työpaikoilla on tärkeä löytää keinoja, joilla voidaan tukea työntekijän terveyttä ja työhyvinvointia Pitkittyvistä sairauspoissaoloista vain osa selittyy sairaudella

36 Lamminpää Anne KIITOS!