Pelissä yhteinen kaupunkikoulutus. Monialaisen oppimiskokonaisuuden kehittäminen Olarin kouluun

Transkriptio

1 Pelissä yhteinen kaupunkikoulutus Monialaisen oppimiskokonaisuuden kehittäminen Olarin kouluun

2 Vesi vanhin voitehista! Veteen tutustuminen monialaisesti Oppimiskokonaisuus on suunnattu kaikille Olarin koulun 7-luokkalaisille. Osallistuvia oppiaineita ovat biologia, fysiikka, kemia, maantieto, terveystieto ja äidinkieli. Mukaan pääsee muitakin oppiaineita, mikäli innostusta on

3 Miten oppimiskokonaisuus toteutetaan käytännössä? Alustavien suunnitelmien mukaan oppimiskokonaisuus toteutetaan yhden jakson aikana, 2-3 x 75 min viikossa. Oppilaita osallistetaan antamalla heille vapaus valita tietyistä oppiaineista, joiden parissa he osallistuvat oppimiskokonaisuuteen. Yksi ryhmä voi siis osallistua vaikkapa äidinkielen, biologian ja terveystiedon tunneilla, toinen kemian, fysiikan ja maantiedon tunneilla

4 Lähiympäristö toimii oppimiskokonaisuuden informaation ja inspiraation lähteenä. Ryhmät hyödyntävät alueen luontoa ja rakennettua ympäristöä erilaisissa mittauksissa, näytteenotossa ja aistein tehtävässä havainnoinnissa. Tarpeen vaatiessa vieraillaan alueen kirjastoissa. Yhteistyötahoina tavalla tai toisella tulevat toimimaan Espoon ympäristökeskus - vesistöjen tilan seurantaaineistot, kaupunkisuunnitteluvirasto - miten vesistöt huomioidaan kaavoituksessa ja nimistö, mahdollisesti Virtavesien hoitoyhdistys ry, HSY - raakaveden ja jätevesien käsittely

5 3 starttipäivää jakson alussa, joissa oppilaat päättävät, mikä kokonaisuus kullekin tulee, katsotaan Järven tarina-elokuva, tutustutaan TT, KE, FY, AI ja BI tavoitteisiin ja oppilas valitsee 3 aineen yhdistelmän, josta syntyy monialainen kokonaisuus jakson mittaan. Hyödynnetään Maija Flinkmanin Koulukinolle tekemää materiaalia. Oppilas tekee oppimispolun ja oppimispäiväkirjan Oppimistavoite ositellaan viikkotavoitteiksi Osioita: treenikirjoittaminen, idealogi, oman työn kehittäminen, arviointikeskustelu

6 Eri luokkien osalta osallistuvat oppiaineet vaihtelevat. Jokaisen luokan kohdalla kuitenkin ainakin kolme oppiainetta on osallisena. Pidetyt oppitunnit jakautuvat tasaisesti osallistuvien opettajien kesken ja osa oppitunneista voidaan pitää yhteisopetusta hyödyntäen

7 Arviointi Oppimiskokonaisuuden arvioinnissa voidaan hyödyntää ainakin seuraavia menetelmiä: jatkuva näyttö, osallistumisaktiivisuus ideointiin, suunnitteluun ja toteuttamiseen. Yksilökohtainen kehittyminen, esim. sosiaalisten taitojen muutos, itsearviointitaitojen muutos, tiedollinen edistyminen. Oppimiskokonaisuuden arviointi koko koulun tasolla, osana koulun toimintakulttuuria, suoritetaan opettajien itsearvioinnin kautta ja oppilaspalautteen avulla. Eri oppiaineiden opettajien tekemän suunnittelu- ja arviointityön voidaan katsoa kehittävän työyhteisöä. Oppilaiden lisääntyvä vastuunotto oman työskentelyn suunnittelusta ja arvioinnista hyödyttää koko työyhteisöä

8 Tärkeimpiä näkökulmia oppiaineittain Fysiikka Merkitys, arvot ja asenteet: T1 Kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun. T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. L6, L7. T4 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan energiavarojen kestävän käytön kannalta. L3, L

9 Tutkimisen taidot: T5 Kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi. L1, L7 Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen: T15 ohjata oppilasta soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa. L

10 S1 Eri sisältöalueista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia sisältöjä tarkasti ohjeistettuihin ja avoimiin tutkimuksiin. Erilaisissa tutkimuksissa painotetaan tarkoituksenmukaisesti tutkimisprosessin vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista, suunnittelua, koejärjestelyjen rakentamista, havainnointia ja mittaamista, tulosten koontia ja käsittelyä sekä tulosten arviointia ja esittämistä. S2 Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan erityisesti terveyden ja turvallisuuden näkökulmista. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö

11 S3 Fysiikan ilmiöihin ja teknologisiin sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti yhteiskunnan toiminnan ja kehittymisen näkökulmista. Tutustutaan erilaisiin koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan fysiikan osaamista. S4 Sisältöjä valitaan siten, että niissä tulevat esiin fysiikan luonne tieteenä sekä maailmankaikkeuden rakenteet ja mittasuhteet. Sisältöihin kuuluvat myös tutustuminen fysiikkaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen

12 Käsiteltävinä aiheina ovat mm. erilaisten suureiden mittaaminen ja riippuvuus toisistaan käyttäen oppilaan lähiympäristöön liittyviä ilmiöitä. Veden massan, tilavuuden ja tiheyden mittaaminen sekä tilavuuden muunnokset. Valon kulku, heijastuminen ja taittuminen vedessä. Veden optinen puhdistus, suomalaiset tutkimusryhmät ja laitokset

13 Kemia Merkitys, arvot ja asenteet: T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun. T3 ohjata oppilasta ymmärtämään kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. T4 ohjata oppilasta käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta

14 Tutkimisen taidot: T8 ohjata oppilasta hahmottamaan kemian soveltamista teknologiassa sekä osallistumaan kemiaa soveltavien ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa. Kemian tiedot ja niiden käyttäminen: T14 ohjata oppilasta ymmärtämään perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista. T15 ohjata oppilasta soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua kemian soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä

15 S1 Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot luovat pohjan kokeelliselle työskentelylle. Eri sisältöalueista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia aihepiirejä suljettuihin ja avoimiin tutkimuksiin. Erilaisissa tutkimuksissa painotetaan tarkoituksenmukaisesti tutkimusprosessin eri vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista, suunnittelua, koejärjestelyn toteuttamista, havainnointia, tulosten koontia ja käsittelyä sekä tulosten arviointia ja esittämistä. Tutustutaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen tutkimusten eri vaiheissa. S2 Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan erityisesti terveyden ja turvallisuuden näkökulmista. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö ja lähiympäristön tila. Tutustutaan kodin kemikaaleihin ja paloturvallisuuteen. Tutkitaan olomuotojen muutoksia

16 S3 Kemian ilmiöihin ja sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti ihmiskunnan hyvinvoinnin ja teknologian näkökulmista. Pääpaino on kestävässä luonnonvarojen käytössä, ja tuotteiden elinkaariajattelu on yhtenä tarkastelutapana. Tutustutaan erilaisiin koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan kemian osaamista. S4 Sisältöjä valitaan siten, että niissä tulee esiin kemian luonne tieteenä, aineen ja energian säilymisen periaatteet sekä luonnon mittasuhteet. Sisältöihin kuuluvat myös tutustuminen kemiaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen. S5 Tutkitaan monipuolisesti seosten ja puhtaiden aineiden ominaisuuksia kuten vesi- ja rasvaliukoisuutta. Alkuaineiden ominaisuuksien pohjalta tutustutaan aineen koostumiseen atomeista ja atomin rakenteeseen. S6 Tutustutaan energian ja aineiden muuttumiseen kemiallisissa reaktioissa. Havainnoidaan reaktionnopeutta ja pohditaan siihen vaikuttavia tekijöitä

17 Kokeellisessa työskentelyssä noudatetaan kemikaali- ja työturvallisuuslainsäädäntöä. Huomioidaan kaikessa toiminnassa kestävän kehityksen näkökulmat ja miten eri aineet vaikuttavat vesien tilaan. Tutustutaan veteen ja sen ominaisuuksiin, käyttöön ja merkitykseen sekä veden puhdistukseen. Vesiliukoisuus, veden olomuodot, puhdas aine ja seos. Erotusmenetelmät. Veden puhdistus kemiallisesti. Lähialueen yrityksistä voisi tutustua mm. Kemiran vedenpuhdistusteknologiaan

18 Biologia Biologiassa kokonaisuus liittyy saumattomasti seuraaviin Espoon opetussuunnitelmassa merkittyihin tavoitteisiin ja sisältöihin: Biologinen tieto ja ymmärrys: T2 auttaa oppilasta kuvailemaan eliöiden rakenteita ja elintoimintoja sekä ymmärtämään eliökunnan rakenteita. S2 Tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön: Sisältöjä valittaessa painotetaan vastuullista luonnossa liikkumista, lajintuntemusta sekä ekosysteemien tutkimista ja vertailua. S3 Ekosysteemin perusrakenne ja toiminta: Tutustutaan lajien ekologiaan ja niiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin. S4 Mitä elämä on?: Sisällöissä keskitytään tutkimaan elämän perusilmiöitä biologialle tyypillisin tutkimusmenetelmin. Eliökunnan rakenteeseen ja monimuotoisuuteen perehdytään vertailemalla eliöiden rakenteita ja elintoimintoja. Laaja-alainen osaaminen L1, L4, L

19 T3 ohjata oppilasta tutkimaan eliöiden sopeutumista eri elinympäristöihin ja ymmärtämään erilaisten elinympäristöjen merkitys luonnon monimuotoisuudelle. S4 Mitä elämä on?: Eliökunnan rakenteeseen ja monimuotoisuuteen perehdytään vertailemalla eliöiden rakenteita, elintoimintoja ja elinympäristöjä. Laajaalainen osaaminen L4, L7. T4 ohjata oppilasta ymmärtämään perinnöllisyyden ja evoluution perusperiaatteita. S4 Mitä elämä on?: Tutustutaan perinnöllisyyden ja evoluution perusteisiin. Laaja-alainen osaaminen L

20 Biologiset taidot: T7 ohjata oppilasta kehittämään luonnontieteellistä ajattelutaitoa sekä syy- seuraussuhteiden ymmärtämistä. S3 Ekosysteemin perusrakenne ja toiminta: Tutustutaan lajien ekologiaan ja niiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin. T8 opastaa oppilasta käyttämään biologian tutkimusvälineistöä ja tietoja viestintäteknologiaa. Laaja-alainen osaaminen L1, L5. T12 innostaa oppilasta syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan sekä vahvistaa luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta. S2 Tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön: Sisältöjä valittaessa painotetaan vastuullista luonnossa liikkumista, lajintuntemusta sekä metsän ja muiden ekosysteemien tutkimista ja vertailua. Maastotyöskentelyssä havainnoidaan ja arvioidaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisen vaikutusta niihin. Laaja-alainen osaaminen L

21 Maantieto Maantiedossa kokonaisuus liittyy saumattomasti seuraaviin Espoon opetussuunnitelmassa merkittyihin tavoitteisiin ja sisältöihin: T4 kannustaa oppilasta pohtimaan ihmisen toiminnan ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta sekä ymmärtämään luonnonvarojen kestävän käytön merkitys. S3 Tarkastellaan elämän perusedellytyksiä kuten puhdasta ilmaa, vettä, niiden esiintymistä ja kestävää käyttöä

22 T9 harjaannuttaa oppilasta havainnoimaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä aktivoida oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä, Suomessa ja koko maailmassa. T11 ohjata oppilasta vaalimaan luontoa, rakennettua ympäristöä ja niiden monimuotoisuutta sekä vahvistaa oppilaan osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja

23 Äidinkieli Äidinkielen ops ja oppimistavoite olisi monipuolistaa oppilaiden tietoutta veteen liityyvistä sanonnoista ja sanoista. Opiskelisimme ehkä myös salmi, niemi, joensuu-tyyppistä sanastoa sekä kävisimme aistimassa eri vesien äärellä, miltä tuoksuu, miltä kuulostaa ja miltä tuntuu esim. Suon, puron, noron ja meren äänierot ja tuoksut. Kirjoitamme tarinan, jossa vesielementti on keskeisessä roolissa ja veden äänien ja tuoksujen sanasto on rikkaana läsnä. Tämä on jo laaja-alainenkin oppimistavoite: aistit ympäristökokemuksessa

24 Terveystieto Terveystiedossa kokonaisuus liittyy seuraaviin Espoon opetussuunnitelmassa merkittyihin tavoitteisiin ja sisältöihin: T6 tukea oppilaan kehittymistä terveyteen ja sairauteen liittyvän tiedon hankkijana ja käyttäjänä sekä edistää valmiuksia toimia tarkoituksenmukaisesti terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa, sekä T7 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan omia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, valintojaan ja niiden perusteluja sekä rohkaista oppilasta pohtimaan oman terveyden kannalta merkityksellisiä voimavaroja. Molemmissa kohdissa toteutuu sisältötavoitte S2: Sisältöjä valitaan syventäen tietoa ja ymmärrystä terveyttä tukevista voimavaroista ja sairauksia ehkäisevistä tekijöistä. Jakson näkökulmana on henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen meillä ja maailmalla: miten puhtaan veden saatavuus edistää terveyttä

25 T8 ohjata oppilasta tunnistamaan ja tarkastelemaan kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä, niihin liittyviä arvoja ja normeja sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä, sekä T12 tukea oppilaan valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyvää viestintää sekä eritellä yksilön oikeuksia, vastuita ja vaikuttamiskeinoja terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa omassa oppimisympäristössä ja lähiyhteisöissä. Sisältötavoitteet: S2 Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon myös ajankohtaisia terveysilmiöitä sekä tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta ja S3 Tietolähteitä, erilaisia terveysmarkkinoinnin ja vaikuttamisen keinoja tarkastellaan erityisesti tiedon luotettavuuden ja terveysvaikutusten näkökulmasta. Pohditaan miten elimistön nestetasapainosta voi huolehtia, millaisia ohjeita media tarjoaa ja kannattaako ohjeisiin luottaa

26 Yhteydet muualle uuteen opetussuunnitelmaan Laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuksista toteutuvat ainakin ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1), itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3), sekä monilukutaito (L4). Yhteiset, laaja-alaisen oppimisen tavoitteita ovat mm. tiedonhankinta, lähdemerkintöjen hallinta, monilukutaito, osallistuminen ja vaikuttaminen, ajattelu ja oppimaan oppiminen, tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen, kestävä tulevaisuus (ekososiaalinen sivistys)

27

28

29