Kasvun ja oppimisen lautakunta Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen

Transkriptio

1 Kasvun ja oppimisen lautakunta Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen KASVOPPI 13 Subjektiivisella päivähoito-oikeudella tarkoitetaan kunnan ehdotonta velvollisuutta varhaiskasvatuspaikan järjestämiseen laissa määritellyt edellytykset täyttävälle henkilölle. Subjektiivisen oikeuden ei ole katsottu kattavan oikeutta saada vuorohoitoa eli iltaisin, öisin tai viikonloppuisin tai pyhisin annettavaa hoitoa vaan sen järjestäminen on tarveharkintaista. Varhaiskasvatuslain muutos Varhaiskasvatuslakiin on hyväksytty muutoksia presidentin esittelyssä Muutoksissa säädetään lapsen oikeudesta saada kunnan järjestämää varhaiskasvatusta päiväkodissa tai perhepäivähoidossa eli niin kutsutusta subjektiivisesta oikeudesta varhaiskasvatukseen. Lakimuutosten tavoitteina on turvata varhaiskasvatusoikeus jokaiselle lapselle ja perheelle riittävällä tasolla ottaen huomioon talouden realiteetit. Lain mukaan lapsella on ennen perusopetuslaissa tarkoitetun oppivelvollisuuden alka- mista oikeus saada kunnan järjestämä varhaiskasvatuspaikka äitiys- ja vanhempainrahakauden tai osittaisen vanhempainrahakauden päätyttyä. Lakimuutoksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa, mutta siihen ei ole osallistumisvelvoitetta. Lapsella ei ole oikeutta esiopetuksen ja perusopetuksen lisäksi järjestettävään osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen. Lapsella on oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, mikäli lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät päätoimisesti tai kokoaikaisesti taikka päätoimisesti opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Edellä mainitun tilanteen päätyttyä varhaiskasvatusoikeus pysyy kokopäiväisenä kahden kuukauden ajan, paitsi jos vanhempi tai muu huoltaja jää hoitamaan perheessä asuvaa muuta lasta tai jää eläkkeelle.tarkoituksena on kannustaa huoltajaa työllistymään mainittuna aikana. Lapsella on lisäksi oikeus tarpeen mukaan 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi.varhaiskasvatuksen laajuuden tulee muutoinkin mukautua perheen olosuhteisiin ja mahdollistaa esimerkiksi työssäkäynti. Lain mukaan varhaiskasvatus on kuitenkin aina järjestettävä nykyisen laajuisena, jos se on tarpeen

2 lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista. Lapsella, jonka oikeus varhaiskasvatukseen on laajempi kuin 20 tuntia, on myös ennen oppivelvollisuusikää oikeus esiopetuksen ja perusopetuksen lisäksi järjestettävään osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen. Päätös lapsen varhaiskasvatusoikeuden laajuudesta tehdään perheen säännöllisen elämäntilanteen perusteella. Mahdollisissa tilapäisissä ja yllättävissä tilanteissa varhaiskasvatusta tarjotaan tapauskohtaisesti ja joustavasti yli päätöksen mukaisen tuntimäärän. Perheen/huoltajien kanssa on pohdittava tarvittaessa tapauskohtaisesti varhaiskasvatuksen tarpeen laajuutta perheen olosuhteiden perusteella. Mikäli käsitykset tarpeesta ovat erilaisia, perheellä on mahdollisuus hankkia kokopäiväisen varhaiskasvatuksen tarpeesta esimerkiksi viranomaisen ja asiantuntijoiden lausuntoja. Erilaisten selvitysten esittäminen on lapsen vanhemman tai muun huoltajan vastuulla. Lähtökohtana kuitenkin on, että varhaiskasvatusta järjestetään joustavasti ilman jatkuvaa selvitysten tarvetta. Lausuntojen hankkiminen on kuitenkin aina toissijainen vaihtoehto, ei pysyvä / jatkuva toimintatapa. Varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta voi olla perusteltua tarkistaa oikeuden laajuus vuosittain. Lapsen vanhempien tai muiden huoltajien on kunnan päättämin määräajoin esitettävä selvitys säädettyä laajemman varhaiskasvatuksen edellytyksistä. Lisäksi kunta voi perustellusta syystä muutoinkin edellyttää mainitun selvityksen esittämistä. Vanhempien/huoltajien tulee ilmoittaa varhais- kasvatusoikeuden laajuuteen vaikuttavissa seikoissa tapahtuvista olennaisista muutoksista viipymättä saatuaan niistä tiedon. Kunnan on annettava neuvontaa huoltajille ja ohjausta heidän valintojensa ja päätöksentekonsa tueksi sekä yhteistyössä kartoitettava vaihtoehtoja. Tavoitteena on pyrkiä löytämään kullekin asiakkaalle tämän tarpeiden mukaiset palvelut. Tarvittaessa viranhaltijan/virkailijan tulee pyytää asiakasta täydentämään hakemustaan sekä ohjeistaa asiakasta siitä, miten hakemusta tulee täydentää. Neuvonnan ja ohjauksen tarve voi lisääntyä ja sen merkitystä korostetaan valmistelutekstissä. Kun lapsen varhaiskasvatusoikeuden laajuutta arvioidaan, tarkastellaan tilannetta niiden lapsen vanhempien tai muiden huoltajien osalta, jotka asuvat lapsen kanssa. Huomioitava lapsen yhteishuoltajuustilanteet ja varhaiskasvatusoikeuden laajuutta arvioitava erikseen kummankin vanhemman kannalta. Tarvittaessa laajuudesta tulee tehdä erilliset hallintopäätökset. Varhaiskasvatusoikeuden laajuuden muutokset eivät saisi johtaa siihen, että

3 varhaiskasvatuksen aloittanut lapsi joutuisi muuttamaan varhaiskasvatuspaikkaa muutoksen seurauksena. Laissa säädetään, että oikeus samaan paikkaan säilyisi päiväkodissa ja mahdollisuuksien mukaan perhepäivähoidossa, vaikka varhaiskasvatusoikeuden laajuus muuttuisi ehdotettavien muutosten takia. Lain muutokset eivät saa johtaa tilanteisiin, joissa varhaiskasvatusoikeuden laajuuden muutoksien vuoksi lapsi siirrettäisiin esimerkiksi toisessa päiväkodissa olevaan osapäiväiseen ryhmään. Perhepäivähoidossa ehdoton säännös oikeudesta samaan paikkaan saattaa merkitä perhepäivähoidon järjestämisen vaikeutumista ja perhepäivähoitajan tulojen pienenemistä, kun osa-aikainen lapsi saattaisi viedä kokoaikaisen lapsen paikan. Tästä syystä sanamuoto perhepäivähoidon osalta ei ole ehdoton. Perhepäivähoidossa sama varhaiskasvatuspaikka on pyrittävä säilyttämään mahdollisuuksien mukaan. Koska lapselle taataan saman paikan säilyminen päiväkodissa, päivähoitoasetuksessa on tarpeen säätää, että kunta voisi tilapäisesti poiketa säädetystä suhdeluvusta ja varhaiskasvatuslain mukaisesta ryhmäkokosäännöksestä tilanteessa, jossa lapsen varhaiskasvatusaika varhaiskasvatuslaissa säädetystä syystä muuttuu. Kunnan tulee tarjota 20 tunnin laajuisen varhaiskasvatuksen piirissä olevan lapsen vanhemmille tai muille huoltajille ainakin kaksi vaihtoehtoista tapaa järjestää varhaiskasvatus. Sitä voidaan järjestää joko päivittäisenä osapäiväisenä tai kahtena tai useampana päivänä järjestettävänä osaviikkoisena varhaiskasvatuksena. Myös muista järjestelytavoista voidaan sopia. Toiminnan järjestäjä päättäisi tarkemmat lapsikohtaiset toiminta-ajat ottaen huomioon lapsen ja tämän huoltajien toiveet. Päivähoito-oikeuden rajoittaminen Äänekoskella Äänekoskella on uusimman valtakunnallisen tilaston mukaan 1-6-vuotiaista kunnan kustantamassa päivähoidossa 55,2 % ikäluokasta. Verrokkikunnista vastaava luku on Forssassa 64,3 %, Jämsässä 58,3 %, Laukaassa 37,8 %, Varkaudessa 58,1 %, Keski-Suomessa 47,8 % ja koko maassa 57,8 %. Lakimuutoksen taloudellisia vaikutuksia hallituksen esityksessä kuvataan seuraavasti : Kuntien kustannukset vähenevät, kun osa kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevista lapsista siirtyy subjektiivisen oikeuden muutoksista johtuen 20 tunnin osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen ja osalla esiopetusikäisistä lapsista varhaiskasvatusoikeus koskisi jatkossa esi- ja perusopetuksen loma-aikoja. Sosiaali-ja terveysministeriön selvityksen mukaan 10,2 prosenttia kokopäivähoidossa olevien lasten vanhemmista on kotona perhevapaan, työttömyyden tai muun syyn johdosta.

4 Tammikuussa 2016 tehdyn selvityksen mukaan Äänekoskella oli 88 vanhempaa kotona. Se on noin 11 % kokopäivähoidossa olevien lasten vanhempien määrästä. Kun jokaisen lapsen tilanne käytiin läpi, lopputulokseksi tuli, että kun kaikkien yksiköiden tilanne yhdistettiin, niin koko kunnassa vapautuisi 5 kokopäiväpaikkaa, jos päivähoito-oikeutta päätettäisiin rajoittaa hallituksen esityksen mukaisesti. Valtaosa lapsista, joilla toinen vanhemmista on kotona, oli selvityksen mukaan hoidossa 10 pv/kk. Perusteluina laajempaan päivähoidon käyttöön oli mm. lapsen kehityksen tukeminen, vanhemman sairaus, lastensuojelun lausunto, sos.huoltolain mukainen tukitoimi, työtön/keikkatyöt, äidinkieli muu kuin suomi ja perheen tukeminen. Halvimman päiväkotipaikan mukaan laskettuna viisi kokopäivähoitopaikkaa maksaa vuodessa noin Suomen lasten hoito- ja kasvatusjärjestelmää on kansainvälisesti pidetty hyvänä ja kattavana. OECD on Suomea koskevissa maakohtaisissa arvioinneissa nostanut vahvuutena esiin sen, että subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen takaa jokaiselle mahdollisuuden osallistua ja se turvaa lasten välistä tasa-arvoa. Toisaalta OECD on kiinnittänyt huomiota 3-5 -vuotiaiden lasten alhaisiin osallistumisprosentteihin varhaiskasvatuksessa verrattuna muihin OECD-maihin. EU:ssa on asetettu tavoitteeksi, että 2020 vuoteen mennessä vähintään 95 % nelivuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista osallistuuvarhaiskasvatukseen. EU näkee varhaiskasvatuksen ennen kaikkea tasa-arvoista koulutusta edistävänä, syrjäytymistä ehkäisevänä ja osallistavana tekijänä. Varhaiskasvatuslain mukainen subjektiivinen oikeus on laaja ja aiheuttaa järjestäjälle kustannuksia. Jo ennen talouskasvun heikentymistä Suomen julkisessa taloudessa oli kestävyysvaje. Tämä tarkoittaa sitä, että julkisen talouden tulot eivät riitä ilman korvaavia toimia rahoittamaan nykyperustein määräytyvät, väestön ikärakenteen muutoksen myötä nopeasti kasvavat julkiset menot siten, että julkisen talouden velkaantuminen pysyisi hallinnassa. Toisaalta on huomattava varhaiskasvatukseen panostamisen merkitys. Valtioneuvoston kanslian julkaisemassa tieto-ja arviointikatsauksessa on tuotu esiin, että investoinnit lasten ja perheiden peruspalveluihin, kuten varhaiskasvatukseen, tuovat pidemmällä aikavälillä suurempia säästöjä lastensuojelun ja korjaavien erikoispalveluiden tarpeen vähentyessä. Myös EU:n koulutusneuvoston päätelmien yhteydessä on todettu, että varhaiskasvatuksesta saadaan koko elinikäisen oppimisen jatkumon suurin tuotto, etenkin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien

5 lasten osalta. Liite nro 1: Äänekosken JHL 608 kannanotto subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamiseen ja ryhmäkoon suhdeluvun muutokseen. Liite nro 2: OAJ:n Äänekosken paikallisyhdistys ry: lastentarhanopettajien kannanotto varhaiskasvatuslaista Liite nro 3: Mannerheimin lastensuojeluliiton Äänekosken, Suolahden ja Sumiaisten paikallisyhdistyksen kannanotto subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamiseen ja ryhmäkoon suhdeluvun muutokseen. Valmistelija: perhepalvelujohtaja Pirjo Heinonen, opetus- ja kasvatusjohtaja V.Härtsiä, Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: Hallituksen lähtökohtana lakivalmistelussa ei ole palvelutason nostaminen vaan antaa mahdollisuus kunnille säästää päivähoitomenoissa. Lisäksi lakimuutoksen valmistelussa tavoitteena on ollut turvata varhaiskasvatusoikeus jokaiselle lapselle ja perheelle riittävällä tasolla ottaen huomioon talouden realiteetit. Äänekosken talous on alijäämäinen ja taloussuunnitelmassa pysyminen vaatii kaikkien mahdollisten keinojen hyödyntämistä. Vaikka tämän hetkisen tilanteen mukaan lakimuutoksen mahdollistama subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen ei tuota merkittävää taloudellista säästöä, on tämäkin mahdollisuus huomioitava. Edellä mainituin perustein esitän, että kasvun ja oppimisen lautakunta rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta varhaiskasvatuslain säädösten sallimalla tavalla. Käsittely: Keskustelun kuluessa Timo Pulli esitti Antero Lamminniemi- Puumalaisen kannattamana, että subjektiivista päivähoito-oikeutta ei rajoiteta varhaiskasvatuslain säädösten sallimalla tavalla. Koska on tehty opetus- ja kasvatusjohtajan pohjaesityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta suoritetaan äänestys. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Ne, jotka kannattavat opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotusta äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Timo Pullin ehdotusta äänestävät "EI".

6 Äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin nolla (0) "JAA" -ääntä ja seitsemän (7) "EI" -ääntä (Antero Lamminniemi-Puumalainen, Riikka Liekkinen, Mari Paananen, Timo Pulli, Seppo Ruotsalainen, Jani Salo, Suvi Tikander). Kaksi (2) jäsentä äänesti "tyhjää" (Raili Paavonen ja Anna-Riitta Pentinpuro). Päätös: Puheenjohtaja totesi, että äänin 7-0 (2 "tyhjää") kasvun ja oppimisen lautakunnan päätökseksi tuli Timo Pullin ehdotus eli subjektiivista päivähoito-oikeutta ei rajoiteta varhaiskasvatuslain säädösten sallimalla tavalla. Opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä jätti heti päätöksestä eriävän mielipiteen ja siihen kirjalliset perusteet (liite nro 4) Lautakunta piti kokouksessa viiden minuutin tauon klo tämän asian käsittelyn jälkeen.