ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta. AIKA kello 17:00-19:23

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta AIKA kello 17:00-19:23 PAIKKA Äänekosken kaupungintalo, kokoushuone 115 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 11 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 12 Pöytäkirjantarkastajat 4 13 Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen 5 14 Yli 3 -vuotiaiden lasten päiväkotiryhmien henkilöstön ja lasten 11 suhdeluvun muuttaminen 15 Selvityksen antaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle 14 opiskeluhuollon palveluista 16 Opetus- ja kasvatusjohtajan viranhaltijapäätökset Tiedoksi 19

2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Ruotsalainen Seppo 17:00-19:23 puheenjohtaja Pentinpuro Anna-Riitta 17:00-19:23 varapuheenjohtaja Lamminniemi-Puumalainen 17:00-19:23 jäsen Antero Paananen Mari 17:00-19:23 jäsen Paavonen Raili 17:00-19:23 jäsen Pulli Timo 17:00-19:23 jäsen Salo Jani 17:00-19:23 jäsen Tikander Suvi 17:00-19:23 jäsen Liekkinen Riikka 17:00-19:23 varajäsen POISSA Rautiainen Sinikka jäsen Inkeroinen Mika nuorisosihteeri MUU Kiiskinen Kari 17:00-19:23 kh:n puheenjohtaja Martins Sirpa 17:00-19:23 kh:n edustaja Heinonen Pirjo 17:00-19:23 perhepalv.johtaja Härtsiä Ville 17:00-19:23 opetus- ja kasv.johtaja Rantanen Eija 17:00-19:23 pöytäkirjanpitäjä ALLEKIRJOITUKSET Seppo Ruotsalainen puheenjohtaja Eija Rantanen pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Mari Paananen Anna-Riitta Pentinpuro PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ kello opetustoimistossa Eija Rantanen pöytäkirjanpitäjä

3 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KASVOPPI 11 Kuntalain mukaan lautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kasvun ja oppimisen lautakunta päätti kokouksessaan hallintosäännön 30 :n perusteella, että kokouskutsu esityslistoineen varsinaiseen kokoukseen toimitetaan jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, vähintään neljä päivää ennen kokousta. Tämä kokouskutsu on postitettu Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Päätös: Todettiin

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Pöytäkirjantarkastajat KASVOPPI 12 Hallintosäännön 41 :n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Kasvun ja oppimisen lautakunta päätti kokouksessaan , että lautakunnan pöytäkirjan tarkastaa kaksi kussakin kokouksessa pöytäkirjantarkastajaksi valittua lautakunnan jäsentä kokousta seuraavan viikon maanantaihin klo mennessä, tai mikäli se on pyhäpäivä, ensimmäisenä sitä seuraavana arkipäivänä. Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: Valitaan kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Mari Paananen ja Anna-Riitta Pentinpuro. Päätös: Hyväksyttiin

5 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen KASVOPPI 13 Subjektiivisella päivähoito-oikeudella tarkoitetaan kunnan ehdotonta velvollisuutta varhaiskasvatuspaikan järjestämiseen laissa määritellyt edellytykset täyttävälle henkilölle. Subjektiivisen oikeuden ei ole katsottu kattavan oikeutta saada vuorohoitoa eli iltaisin, öisin tai viikonloppuisin tai pyhisin annettavaa hoitoa vaan sen järjestäminen on tarveharkintaista. Varhaiskasvatuslain muutos Varhaiskasvatuslakiin on hyväksytty muutoksia presidentin esittelyssä Muutoksissa säädetään lapsen oikeudesta saada kunnan järjestämää varhaiskasvatusta päiväkodissa tai perhepäivähoidossa eli niin kutsutusta subjektiivisesta oikeudesta varhaiskasvatukseen. Lakimuutosten tavoitteina on turvata varhaiskasvatusoikeus jokaiselle lapselle ja perheelle riittävällä tasolla ottaen huomioon talouden realiteetit. Lain mukaan lapsella on ennen perusopetuslaissa tarkoitetun oppivelvollisuuden alkamista oikeus saada kunnan järjestämä varhaiskasvatuspaikka äitiysja vanhempainrahakauden tai osittaisen vanhempainrahakauden päätyttyä. Lakimuutoksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa, mutta siihen ei ole osallistumisvelvoitetta. Lapsella ei ole oikeutta esiopetuksen ja perusopetuksen lisäksi järjestettävään osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen. Lapsella on oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, mikäli lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät päätoimisesti tai kokoaikaisesti taikka päätoimisesti opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Edellä mainitun tilanteen päätyttyä varhaiskasvatusoikeus pysyy kokopäiväisenä kahden kuukauden ajan, paitsi jos vanhempi tai muu huoltaja jää hoitamaan perheessä asuvaa muuta lasta tai jää eläkkeelle.tarkoituksena on kannustaa huoltajaa työllistymään mainittuna aikana. Lapsella on lisäksi oikeus tarpeen mukaan 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi.varhaiskasvatuksen laajuuden tulee muutoinkin mukautua perheen olosuhteisiin ja mahdollistaa esimerkiksi työssäkäynti. Lain mukaan varhaiskasvatus on kuitenkin aina järjestettävä nykyisen laajuisena, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista. Lapsella, jonka oikeus varhaiskasvatukseen on laajempi kuin 20 tuntia, on myös ennen

6 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta oppivelvollisuusikää oikeus esiopetuksen ja perusopetuksen lisäksi järjestettävään osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen. Päätös lapsen varhaiskasvatusoikeuden laajuudesta tehdään perheen säännöllisen elämäntilanteen perusteella. Mahdollisissa tilapäisissä ja yllättävissä tilanteissa varhaiskasvatusta tarjotaan tapauskohtaisesti ja joustavasti yli päätöksen mukaisen tuntimäärän. Perheen/huoltajien kanssa on pohdittava tarvittaessa tapauskohtaisesti varhaiskasvatuksen tarpeen laajuutta perheen olosuhteiden perusteella. Mikäli käsitykset tarpeesta ovat erilaisia, perheellä on mahdollisuus hankkia kokopäiväisen varhaiskasvatuksen tarpeesta esimerkiksi viranomaisen ja asiantuntijoiden lausuntoja. Erilaisten selvitysten esittäminen on lapsen vanhemman tai muun huoltajan vastuulla. Lähtökohtana kuitenkin on, että varhaiskasvatusta järjestetään joustavasti ilman jatkuvaa selvitysten tarvetta. Lausuntojen hankkiminen on kuitenkin aina toissijainen vaihtoehto, ei pysyvä / jatkuva toimintatapa. Varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta voi olla perusteltua tarkistaa oikeuden laajuus vuosittain. Lapsen vanhempien tai muiden huoltajien on kunnan päättämin määräajoin esitettävä selvitys säädettyä laajemman varhaiskasvatuksen edellytyksistä. Lisäksi kunta voi perustellusta syystä muutoinkin edellyttää mainitun selvityksen esittämistä. Vanhempien/huoltajien tulee ilmoittaa varhaiskasvatusoikeuden laajuuteen vaikuttavissa seikoissa tapahtuvista olennaisista muutoksista viipymättä saatuaan niistä tiedon. Kunnan on annettava neuvontaa huoltajille ja ohjausta heidän valintojensa ja päätöksentekonsa tueksi sekä yhteistyössä kartoitettava vaihtoehtoja. Tavoitteena on pyrkiä löytämään kullekin asiakkaalle tämän tarpeiden mukaiset palvelut. Tarvittaessa viranhaltijan/virkailijan tulee pyytää asiakasta täydentämään hakemustaan sekä ohjeistaa asiakasta siitä, miten hakemusta tulee täydentää. Neuvonnan ja ohjauksen tarve voi lisääntyä ja sen merkitystä korostetaan valmistelutekstissä. Kun lapsen varhaiskasvatusoikeuden laajuutta arvioidaan, tarkastellaan tilannetta niiden lapsen vanhempien tai muiden huoltajien osalta, jotka asuvat lapsen kanssa. Huomioitava lapsen yhteishuoltajuustilanteet ja varhaiskasvatusoikeuden laajuutta arvioitava erikseen kummankin vanhemman kannalta. Tarvittaessa laajuudesta tulee tehdä erilliset hallintopäätökset. Varhaiskasvatusoikeuden laajuuden muutokset eivät saisi johtaa siihen, että varhaiskasvatuksen aloittanut lapsi joutuisi muuttamaan varhaiskasvatuspaikkaa muutoksen seurauksena. Laissa säädetään, että oikeus samaan paikkaan säilyisi päiväkodissa ja mahdollisuuksien mukaan perhepäivähoidossa, vaikka varhaiskasvatusoikeuden laajuus muuttuisi ehdotettavien muutosten takia. Lain muutokset

7 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta eivät saa johtaa tilanteisiin, joissa varhaiskasvatusoikeuden laajuuden muutoksien vuoksi lapsi siirrettäisiin esimerkiksi toisessa päiväkodissa olevaan osapäiväiseen ryhmään. Perhepäivähoidossa ehdoton säännös oikeudesta samaan paikkaan saattaa merkitä perhepäivähoidon järjestämisen vaikeutumista ja perhepäivähoitajan tulojen pienenemistä, kun osa-aikainen lapsi saattaisi viedä kokoaikaisen lapsen paikan. Tästä syystä sanamuoto perhepäivähoidon osalta ei ole ehdoton. Perhepäivähoidossa sama varhaiskasvatuspaikka on pyrittävä säilyttämään mahdollisuuksien mukaan. Koska lapselle taataan saman paikan säilyminen päiväkodissa, päivähoitoasetuksessa on tarpeen säätää, että kunta voisi tilapäisesti poiketa säädetystä suhdeluvusta ja varhaiskasvatuslain mukaisesta ryhmäkokosäännöksestä tilanteessa, jossa lapsen varhaiskasvatusaika varhaiskasvatuslaissa säädetystä syystä muuttuu. Kunnan tulee tarjota 20 tunnin laajuisen varhaiskasvatuksen piirissä olevan lapsen vanhemmille tai muille huoltajille ainakin kaksi vaihtoehtoista tapaa järjestää varhaiskasvatus. Sitä voidaan järjestää joko päivittäisenä osapäiväisenä tai kahtena tai useampana päivänä järjestettävänä osaviikkoisena varhaiskasvatuksena. Myös muista järjestelytavoista voidaan sopia. Toiminnan järjestäjä päättäisi tarkemmat lapsikohtaiset toiminta-ajat ottaen huomioon lapsen ja tämän huoltajien toiveet. Päivähoito-oikeuden rajoittaminen Äänekoskella Äänekoskella on uusimman valtakunnallisen tilaston mukaan 1-6-vuotiaista kunnan kustantamassa päivähoidossa 55,2 % ikäluokasta. Verrokkikunnista vastaava luku on Forssassa 64,3 %, Jämsässä 58,3 %, Laukaassa 37,8 %, Varkaudessa 58,1 %, Keski-Suomessa 47,8 % ja koko maassa 57,8 %. Lakimuutoksen taloudellisia vaikutuksia hallituksen esityksessä kuvataan seuraavasti : Kuntien kustannukset vähenevät, kun osa kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevista lapsista siirtyy subjektiivisen oikeuden muutoksista johtuen 20 tunnin osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen ja osalla esiopetusikäisistä lapsista varhaiskasvatusoikeus koskisi jatkossa esi- ja perusopetuksen loma-aikoja. Sosiaali-ja terveysministeriön selvityksen mukaan 10,2 prosenttia kokopäivähoidossa olevien lasten vanhemmista on kotona perhevapaan, työttömyyden tai muun syyn johdosta. Tammikuussa 2016 tehdyn selvityksen mukaan Äänekoskella oli 88 vanhempaa kotona. Se on noin 11 % kokopäivähoidossa olevien lasten vanhempien määrästä. Kun jokaisen lapsen tilanne käytiin läpi, lopputulokseksi tuli, että kun kaikkien yksiköiden tilanne yhdistettiin, niin koko kunnassa vapautuisi 5 kokopäiväpaikkaa,

8 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta jos päivähoito-oikeutta päätettäisiin rajoittaa hallituksen esityksen mukaisesti. Valtaosa lapsista, joilla toinen vanhemmista on kotona, oli selvityksen mukaan hoidossa 10 pv/kk. Perusteluina laajempaan päivähoidon käyttöön oli mm. lapsen kehityksen tukeminen, vanhemman sairaus, lastensuojelun lausunto, sos.huoltolain mukainen tukitoimi, työtön/keikkatyöt, äidinkieli muu kuin suomi ja perheen tukeminen. Halvimman päiväkotipaikan mukaan laskettuna viisi kokopäivähoitopaikkaa maksaa vuodessa noin Suomen lasten hoito- ja kasvatusjärjestelmää on kansainvälisesti pidetty hyvänä ja kattavana. OECD on Suomea koskevissa maakohtaisissa arvioinneissa nostanut vahvuutena esiin sen, että subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen takaa jokaiselle mahdollisuuden osallistua ja se turvaa lasten välistä tasa-arvoa. Toisaalta OECD on kiinnittänyt huomiota 3-5 -vuotiaiden lasten alhaisiin osallistumisprosentteihin varhaiskasvatuksessa verrattuna muihin OECD-maihin. EU:ssa on asetettu tavoitteeksi, että 2020 vuoteen mennessä vähintään 95 % nelivuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista osallistuuvarhaiskasvatukseen. EU näkee varhaiskasvatuksen ennen kaikkea tasa-arvoista koulutusta edistävänä, syrjäytymistä ehkäisevänä ja osallistavana tekijänä. Varhaiskasvatuslain mukainen subjektiivinen oikeus on laaja ja aiheuttaa järjestäjälle kustannuksia. Jo ennen talouskasvun heikentymistä Suomen julkisessa taloudessa oli kestävyysvaje. Tämä tarkoittaa sitä, että julkisen talouden tulot eivät riitä ilman korvaavia toimia rahoittamaan nykyperustein määräytyvät, väestön ikärakenteen muutoksen myötä nopeasti kasvavat julkiset menot siten, että julkisen talouden velkaantuminen pysyisi hallinnassa. Toisaalta on huomattava varhaiskasvatukseen panostamisen merkitys. Valtioneuvoston kanslian julkaisemassa tieto-ja arviointikatsauksessa on tuotu esiin, että investoinnit lasten ja perheiden peruspalveluihin, kuten varhaiskasvatukseen, tuovat pidemmällä aikavälillä suurempia säästöjä lastensuojelun ja korjaavien erikoispalveluiden tarpeen vähentyessä. Myös EU:n koulutusneuvoston päätelmien yhteydessä on todettu, että varhaiskasvatuksesta saadaan koko elinikäisen oppimisen jatkumon suurin tuotto, etenkin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten osalta. Liite nro 1: Äänekosken JHL 608 kannanotto subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamiseen ja ryhmäkoon suhdeluvun muutokseen.

9 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Liite nro 2: OAJ:n Äänekosken paikallisyhdistys ry: lastentarhanopettajien kannanotto varhaiskasvatuslaista Liite nro 3: Mannerheimin lastensuojeluliiton Äänekosken, Suolahden ja Sumiaisten paikallisyhdistyksen kannanotto subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamiseen ja ryhmäkoon suhdeluvun muutokseen. Valmistelija: perhepalvelujohtaja Pirjo Heinonen, opetus- ja kasvatusjohtaja V.Härtsiä, Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: Hallituksen lähtökohtana lakivalmistelussa ei ole palvelutason nostaminen vaan antaa mahdollisuus kunnille säästää päivähoitomenoissa. Lisäksi lakimuutoksen valmistelussa tavoitteena on ollut turvata varhaiskasvatusoikeus jokaiselle lapselle ja perheelle riittävällä tasolla ottaen huomioon talouden realiteetit. Äänekosken talous on alijäämäinen ja taloussuunnitelmassa pysyminen vaatii kaikkien mahdollisten keinojen hyödyntämistä. Vaikka tämän hetkisen tilanteen mukaan lakimuutoksen mahdollistama subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen ei tuota merkittävää taloudellista säästöä, on tämäkin mahdollisuus huomioitava. Edellä mainituin perustein esitän, että kasvun ja oppimisen lautakunta rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta varhaiskasvatuslain säädösten sallimalla tavalla. Käsittely: Keskustelun kuluessa Timo Pulli esitti Antero Lamminniemi- Puumalaisen kannattamana, että subjektiivista päivähoito-oikeutta ei rajoiteta varhaiskasvatuslain säädösten sallimalla tavalla. Koska on tehty opetus- ja kasvatusjohtajan pohjaesityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta suoritetaan äänestys. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Ne, jotka kannattavat opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotusta äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Timo Pullin ehdotusta äänestävät "EI". Äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin nolla (0) "JAA" -ääntä ja seitsemän (7) "EI" -ääntä (Antero Lamminniemi-Puumalainen, Riikka Liekkinen, Mari Paananen, Timo Pulli, Seppo Ruotsalainen,

10 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Jani Salo, Suvi Tikander). Kaksi (2) jäsentä äänesti "tyhjää" (Raili Paavonen ja Anna-Riitta Pentinpuro). Päätös: Puheenjohtaja totesi, että äänin 7-0 (2 "tyhjää") kasvun ja oppimisen lautakunnan päätökseksi tuli Timo Pullin ehdotus eli subjektiivista päivähoito-oikeutta ei rajoiteta varhaiskasvatuslain säädösten sallimalla tavalla. Opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä jätti heti päätöksestä eriävän mielipiteen ja siihen kirjalliset perusteet (liite nro 4) Lautakunta piti kokouksessa viiden minuutin tauon klo tämän asian käsittelyn jälkeen. Liitteet Liite 1 Äänekosken JHL 608 kannanotto subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamiseen Liite 2 OAJ:n Äänekosken paikallisyhdistys ry: lastentarhanopettajien kannanotto varhaiskasvatuslaista Liite 3 Mannerheimin lastensuojeluliiton Äänekosken, Suolahden ja Sumiaisten paikallisyhdistyksen kannanotto Liite 4 Opetus- ja kasvatusjohtajan eriävä mielipide, 13

11 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Yli 3 -vuotiaiden lasten päiväkotiryhmien henkilöstön ja lasten suhdeluvun muuttaminen KASVOPPI 14 Varhaiskasvatuslaki tuli voimaan ja se korvasi vuodelta 1973 olleen päivähoitolain. Eduskunta hyväksyi varhaiskasvatuslakiin muutoksia, jotka koskevat pykäliä 5 sekä 11 a ja b. Pykälä 5 koskee asetusmuutosta, jolla säädetään tarkemmin päiväkodissa ja perhepäivähoidossa hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön sekä lasten välisestä henkilöstömitoituksesta ja tilapäisestä henkilöstömitoituksen poikkeamisesta. Lisäksi siinä säädetään erityistä hoitoa ja kasvatusta vaativien lasten huomioon ottamisesta henkilöstömäärässä sekä henkilöstörakenteesta. Asetusmuutoksen (päivähoitoasetus 6 ) mukaan päiväkotihoidon yli 3 -vuotiaiden kokopäivähoidossa olevien lasten ja kasvattajien välinen suhdeluku muuttui 1/7:stä 1/8:aan. Muuten mitoitukset säilyivät ennallaan. Tämä mahdollistaisi ryhmäkokojen suurentamisen yli 3 -vuotiaiden lasten päiväkotiryhmissä. Varhaiskasvatuslaissa 1 säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa (varhaiskasvatuslaki 5a ). Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys. Kaikkien nykyisten päiväkotien ryhmä- ja toimintatilat sekä toimintaympäristöt on suunniteltu niin, että yli 3 -vuotiaiden lasten kokopäiväryhmissä on enintään 21 päivähoitopaikkaa. Samaa paikkaa voi käyttää tarpeista riippuen myös kaksi lasta. Lisäksi on huomattava, että kaikissa ryhmissä on sellaisia lapsia, jotka tarvitsevat kasvun ja kehityksen sekä oppimisen tukemisessa enemmän pedagogien aikaa ja huomiota. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on laadittava kaikille päiväkodissa tai perhepäivähoidossa oleville lapsille. Suunnitelmaan on lain mukaan kirjattava tavoitteet varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja

12 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla varhaiskasvatussuunnitelmaa suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioita laadittaessa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on arvioitava vähintään kerran vuodessa. Tammikuussa tehdyn selvityksen perusteella kaikkiin yli 3-vuotiaiden ryhmiin on sijoitettu kirjoille lasta. Kunkin ryhmän lapsimäärään vaikuttaa sopimuslasten määrä ryhmässä. Äänekoskella on paljon sellaisia huoltajia, jotka tekevät vuorotyötä tai osaviikkoista työtä ja näin varhaiskasvatuksen piirissä on paljon sopimuspäivillä (10 tai 15 päivää/kk) olevia lapsia. Jos 3-6 -vuotiaiden lasten ryhmäkoko nostetaan 24 hoitopaikkaan, lisää se ryhmässä kirjoilla olevia lapsia 25-30, jotta päästään lähelle tavoiteltua käyttöastetta. Lasten suuri määrä vaikeuttaa varhaiskasvatuksen tavoitteiden saavuttamista ja heikentää varhaiskasvatuksen tuottamaa varhaista tukea, mikä taasen lisää myöhemmän vaiheen tuen kustannuksia. Ryhmäkoon suurentaminen ei voi kohdistua erityisryhmiin, vuorohoidon ryhmiin eikä Sumiaisten ja Konginkankaan päiväkotien ryhmiin, joissa on samassa ryhmässä alle ja yli 3 -vuotiaita lapsia. Ryhmiä, joihin muutos voi kohdistua on Äänekoskella noin 9. Muutos tarkoittaisi tämän hetkisen tilanteen mukaan 1,3 hoitoryhmän vähenemistä, mistä seuraa henkilöstömenojen lasku noin eurolla. Oheismateriaali nro 1: Päiväkotien lapsiryhmät Oheismateriaali nro 2: Varhaiskasvatuksen tavoitteet Valmistelija: perhepalvelujohtaja Pirjo Heinonen, opetus- ja kasvatusjohtaja V.Härtsiä, Varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli lasten ja lapsiperheiden varhaisessa tuessa. Lisäksi varhaiskasvatus laadukkaana palveluna lisää Äänekosken houkuttelevuutta asuinkuntana. Suhdeluvun muuttaminen 1/8 tuo kuitenkin säästöjä, joita on perhepalvelujen vastuualueelta vaikea muutoin saavuttaa. Koska muutoksella on nähtävissä negatiivisia vaikutuksia, olisi järkevää toteuttaa määräaikainen suhdeluvun muutos, jonka aikana voitaisiin arvioida suurempien lapsiryhmien vaikutusta palvelun laatuun ja asiakastyytyväisyyteen. Kasvun ja oppimisen lautakunta päättää muuttaa yli 3 -vuotiaiden lasten päivähoitoryhmien suhdeluvun 1/8 kahden vuoden ajaksi

13 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta alkaen. Muutoksen taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia arvioidaan keväällä 2017 ja Käsittely: Keskustelun kuluessa Timo Pulli esitti Mari Paanasen kannattamana, että yli 3 -vuotiaiden lasten päiväkotiryhmien suhdelukua ei muuteta 1/7:stä 1/8:aan. Koska on tehty opetus- ja kasvatusjohtajan pohjaesityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta suoritetaan äänestys. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Ne, jotka kannattavat opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotusta äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Timo Pullin ehdotusta äänestävät "EI". Äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin nolla (0) "JAA" -ääntä ja yhdeksän (9) "EI" -ääntä (Antero Lamminniemi-Puumalainen, Riikka Liekkinen, Mari Paananen, Raili Paavonen, Anna-Riitta Pentinpuro, Timo Pulli, Seppo Ruotsalainen, Jani Salo, Suvi Tikander). Päätös: Puheenjohtaja totesi, että äänin 9-0 kasvun ja oppimisen lautakunnan päätökseksi tuli Timo Pullin ehdotus, että yli 3 -vuotiaiden lasten päiväkotiryhmien suhdelukua ei muuteta 1/7:stä 1/8:aan. Opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä jätti heti päätöksestä eriävän mielipiteen ja siihen kirjalliset perusteet (liite nro 5) Liitteet Liite 5 Opetus- ja kasvatusjohtajan eriävä mielipide, 14

14 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Selvityksen antaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle opiskeluhuollon palveluista KASVOPPI 15 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyysi päivätyllä kirjeellä alueensa kunnilta selvitystä, kuinka kunnissa on järjestetty oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaiset vastaavan kuraattorin, kuraattorin ja koulupsykologin palvelut. Selvityksestä tuli ilmetä kunnan alueella sijaitsevat lain tarkoittamat koulut ja oppilaitokset sekä se, kuinka kuraattori- ja psykologipalvelut on näissä yksiköissä järjestetty. Lisäksi selvityksestä tuli ilmetä kuraattoreiden ja psykologien kelpoisuudet sekä laissa määriteltyjen aikarajojen toteutuminen palvelujen piiriin pääsemiseksi. Opetus- ja kasvatusjohtaja antoi aluehallintovirastolle selvityksen Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) momentin mukaan aluehallintovirasto ohjaa ja valvoo alueellaan opiskeluhuollon palveluja siten kuin sosiaalihuoltolaissa (710/1982) ja kansanterveyslaissa (66/1972) säädetään. Aluehallintovirasto voi antaa opiskeluhuollon palveluista vastaavalle kunnalle määräyksen tai huomautuksen, jos kunta ei ole järjestänyt palveluja lainmukaisesti. Jos asia ei anna aihetta huomautukseen tai muihin toimenpiteisiin, voi aluehallintovirasto kiinnittää valvottavan huomiota toiminnan asianmukaiseen järjestämiseen ja hyvän hallintotavan noudattamiseen. Äänekosken kaupungin antamien tietojen mukaan laissa määritellyt määräajat ensimmäisen keskusteluajan järjestämisestä joko kuraattorille tai psykologille ovat toteutuneet pääsääntöisesti. Tämän vuoksi aluehallintovirasto jatkaa opiskeluhuollon palvelujen saatavuuden seurantaa valvonta-asiana. Aluehallintovirasto pyytää kirjeellään LSSAVI/5548/ /2015 kasvun ja oppimisen lautakunnalta selvitystä siitä, onko säädetyt määräajat saatettu lainmukaisiksi ja jos määräajoissa on edelleen ylityksiä, millä toimenpiteillä tilanne tullaan korjaamaan lainmukaiseksi. Lisäksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto varaa kasvun ja oppimisen lautakunnalle hallintolain 34 :n mukaisesti tilaisuuden antaa valvonta-asiassa selityksen ennen sen ratkaisemista. Selvitys Aikarajoissa pysyminen koulujen psykososiaalisissa palveluissa Äänekoskella ajalla :

15 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Oppilas- opiskelijahuoltolain mukaan: 15 Oikeus saada opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun on järjestettävä opiskelijalle 1 momentissa tarkoitetulla tavalla myös opiskelijan huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella, jollei kyseessä ole yhteydenottajan neuvonta ja ohjaus tai jos keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin arvion perusteella opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tarvittaessa opiskelija on ohjattava saamaan muita opiskeluhuollon palveluja sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. 16 Yhteydenotto opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen saamiseksi Jos oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä 15 :n 1 momentissa säädetyssä määräajassa. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu, joka ammatillisessa tehtävässään on saanut tietää opiskelijan tuen tarpeesta, voi salassapitosäännösten estämättä ottaa yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin. Opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on annettava tieto tässä pykälässä säädetystä yhteydenotosta, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä.

16 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Äänekoskella on pysytty aikarajoissa. Kiireellisissä asioissa aikarajojen ylityksiä ei ole ollut. Ei-kiireellisissä asioissa ylityksiä on tullut seuraavista syistä: - työntekijän poissaolo (loma, koulutus, oma tai lasten sairaus, osa-aikaisuus) - tuore opiskelijahuollon toimintakulttuuri toisella asteella Kaikissa tapauksissa, joissa 7 päivän aikaraja on ylittynyt, on työntekijämme arvioinut aikarajojen sisällä opiskelijan/oppilaan tarvitseman palvelun kiireellisyyttä. Perusopetuksessa työskentelee kaksi koulupsykologi / koulukuraattori -työparia. Työn painopiste on ollut yhteisöllisessä oppilashuollossa ja konsultatiivista työotetta on kehitetty, mikä on vähentänyt yksilöllisen oppilashuollon tarvetta. Yhteistyössä sovitusti yksilökohtainen moniammatillinen työryhmä on havaittu hyvänä tapana aloittaa työskentely, jos yhteydenotto psykososiaalisiin palveluihin on tullut aikuisilta. Työpari I:n alueella on pysytty aikarajoissa, kun oppilaalle on toivottu yksilötapaamisaikaa koulukuraattorille tai koulupsykologille. Työpari II:n alueella koulukuraattorilla ei ole ollut aikarajojen ylityksiä aikana yksilöajoissa. Koulupsykologilla on ollut kolme ylitystä ei-kiireellisissä asioissa tällä ajalla poissaolojen ja lomien aiheuttaman ruuhkan vuoksi. Äänekosken kaupunki ostaa vuosittain oppimisvaikeustutkimuksia yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Ostopalvelun oikealla ajoittamisella voimme vähentää koulupsykologeihin kohdistuvaa työpainetta. Yhteisöllisen työotteen vahvistuminen tulee vähentämään edelleen yksilötyön tarvetta. Toisella asteella työskentelee yksi koulupsykologi/koulukuraattori- -työpari. Toisen asteen koulupsykologin osalta ei-kiireellisissä asioissa aikarajojen ylityksiä on ollut 7. Näistä viitenä kertana opiskelijan ohjasi vastaanotolle kouluterveydenhoitaja tai joku muu opiskelijahuoltotyöryhmän jäsen. Koulukuraattorin osalta aikarajojen ylityksiä ei ole ollut. Toisen asteen koulupsykologi on toiminut Äänekoskella 10/2014 alkaen. Vakituinen koulupsykologi jäi työlomalle 08/2015 ja tämänhetkinen koulupsykologi aloitti hänen sijaisenaan 10/2015. Syksyn ajalta koulupsykologin vastaanotolle ennätti kertyä jonoa. Tällä hetkellä toisen asteen koulupsykologi tekee 80 % työaikaa (ajalla ). Lisäksi työntekijän poissaoloista johtuen ajanvaraustilanne on ruuhkautunut.

17 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: Koulukuraattori on toiminut tehtävässään 5/2015 alkaen. Tehtävä on tällä hetkellä määräaikainen 5/2016 saakka. Rekrytointi toimen täyttämiseksi toistaiseksi 6/2016 alkaen on käynnissä. Toisella asteella yhteisöllinen opiskelijahuollon toiminta sekä koulupsykologi- ja koulukuraattorityö eivät ole vielä vakiintuneet. Moniammatillisessa yhteistyössä ja konsultatiivisessa työotteessa on vielä paljon kehitettävää, mikä vie tällä hetkellä paljon työntekijöiden aikaa. Tällä hetkellä sekä kehittämistyötä että yksilöasiakastyötä on paljon. Kehittämistyöhön panostaminen on kuitenkin tärkeää, jotta jatkossa painopisteen siirtäminen yhteisölliseen opiskelijahuoltotyöhön vähentäisi myös yksilöllisen opiskelijahuoltotyön tarvetta, kuten Äänekoskella perusopetuksessa on jo käynyt. Valmistelija: opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä, Kasvun ja oppimisen lautakunta antaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle yllä olevan selvityksen Äänekosken kaupungin opiskeluhuollon palveluista. Päätös: Hyväksyttiin

18 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Opetus- ja kasvatusjohtajan viranhaltijapäätökset KASVOPPI 16 Kuntalain 51 :n mukaan lautakunnalla on oikeus ottaa alaisensa viranhaltijoiden päätökset käsiteltäväksi. Luettelo opetus- ja kasvatusjohtajan viranhaltijapäätöksistä ajalta toi mitetaan oheismateriaalina nro 3. Puheenjohtajan ehdotus: Kasvun ja oppimisen lautakunta ei ota opetus- ja kasvatusjohtajan vi ranhaltijapäätöksiä käsiteltäväkseen ajalta Päätös: Hyväksyttiin

19 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Tiedoksi KASVOPPI Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tiedote D/9/03.00/2016, : Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteiden arvioinnin keväällä Arviointi perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiantoon ja koskee lain nojalla kaikkia perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjiä. 2. Valtuustoryhmien tekemä valtuustoaloite koskien perusopetuksen ryhmäkokoja, oheismateriaali nro Maavoimien esikunnan kirje koskien tänä vuonna käynnistyvää "Intti tutuksi" -hanketta. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa aiempaa useammalle 9. luokkalaiselle tilaisuus tutustua varusmiespalvelukseen jo ennalta. Esikunnasta tullaan mielellään yläkouluille kertomaan ja keskustelemaan asevelvollisuudesta ja varusmiespalveluksen suorittamisesta. 4. Maaliskuussa pidettävä kasvun ja oppimisen lautakunnan kokous siirretään pidettäväksi tiistaina Lautakunta hyväksyi kokouksessaan kokouspäiväksi tiistain Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: Merkitään tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin

20 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua ja täytäntöönpanoa. Pykälät: 11-12, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1. mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: Hallintolainkäyttölain 5 :n/muun lainsäädännön mukaa seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Hankinta-asiat: Pöytäkirjan :ssä tehdyn päätöksen voi julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaan hakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua (han kintaoikaisu). Asia voidaan myös saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväk si, mi käli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. Oikaisuohje ja valitusosoitus liitteenä. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusoikeus Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan Oikaisuviranomainen jäsen. Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen: Äänekosken kaupungin kasvun ja oppimisen lautakunta, Hallintokatu 4, PL 24, Äänekoski 14 päivän ku luessa päätöksen tiedoksisaannista. Pykälät: Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Lisätietoja Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erillisen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.tavallinen sähköinen tiedoksianto katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteluineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postitoimipaikka Pykälät: Valitusasiakirjat on toimitettava ¹ ): nimi, osoite ja postitoimipaikka Pykälät: ¹) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle

21 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta VALITUSOSOITUS Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutos kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianomainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, puhelinnumero, telefaxnumero ja sähköpostiosoite: Hämeenlinnan hallinto-oikeus, Raatihuoneenkatu 1, Hämeenlinna, puh , telefax , 1) Kunnallisvalitus, pykälät Hallintovalitus, pykälät Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaika päivää Valitusaika päivää Valituskirja Muu valitusviranomainen, osoite ja postitoimipaikka Pykälät: Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erillisen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.tavallinen sähköinen tiedoksianto katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Jos kunnallisvalitus tehdään kunnan jäsenen omi naisuudessa, valitusaika alkaa siitä, kun päätös on asetettu ylei sesti nähtäväksi. Valituskirjassa on ilmoitettava valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valitusasiakirjojen toimittaminen Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: 1) Tuomioistuinmaksulaki 1455/2015: Oikeudenkäyntimaksun suuruus hallinto-oikeudessa on 250 euroa. Oikeudenkäyntimaksut muissa tuomioistuimissa tuomioistuinmaksulain mukaan.mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä ( 9). Maksu peritään kuitenkin lopputuloksesta riippumatta veroasiassa annettua ennakkoratkaisua koskevassa muutoksenhakuasiassa ( 9). Maksua ei peritä mm. eräissä sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä lastensuojelua koskevissa asioissa, kansainvälistä suojelua koskevissa ulkomaalaisasioissa, oikeusapua koskevissa asioissa eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta ( 5). Maksuvelvollinen on asian vireillepanija ( 6). Maksu on valituskirjelmäkohtainen. Samalla kirjelmällä valittaneilta peritään vain yksi maksu ( 6).

22 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Tiedoksianto asianosaiselle Pvm kello opetustoimistossa Hallintokatu 4, Äänekoski ( ) Lähetetty tiedoksi kirjeellä (kuntalaki 95 ) Annettu postin kuljetettavaksi, pvm/tiedoksiantaja ( ) Luovutettu asianosaiselle Paikka, pvm ja tiedoksiantajan allekirjoitus () Muulla tavoin, miten Asianosainen Asianosainen Vastaanottajan allekirjoitus