Rahapolitiikka ja talouskriisi: kommentti Kanniaiselle ja Maliselle
|
|
- Ilmari Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a v s k. 2 / Rahapolitiikka ja talouskriisi: kommentti Kanniaiselle ja Maliselle Juha Tervala Johtaja Aboa Centre for Economics 1. Johdanto Yhdysvaltojen talouskriisin syitä on pohdittu runsaasti, mikä on tervetullutta. Kriisissä on tuskin kyse kuuden sigman tapahtumasta, joka vain sattumalta kohtasi taloutta muutama vuosi sitten. Oman selityksensä talouskriisin syistä tarjoavat Kanniainen ja Malinen (2010). Mieleen tulee väkisin kysymys: Mitä annettavaa kirjoituksella on? Käsitellyt aiheet on käyty läpi paljon onnistuneemmin monessa eri yhteydessä. Toinen oleellinen kysymys koskee rahapolitiikan roolia talouskriisin syynä ja tarvetta sen perusperiaatteiden uudelleenarviointiin. Kanniaisen ja Malisen (2010, 31) mukaan: vuonna 2008 [NBER:n mukaan 2007] käynnistyneen taantuman taustalla, vaikkakaan ei ainoana syynä, oli rahapolitiikka. Rahapolitiikan roolia taantuman syynä käsittelevät analyysit ja niistä vedettävät johtopäätökset ovat tärkeitä: Jos rahapolitiikalla on ollut keskeinen rooli talouskriisin synnyssä, sen käytännön perusteita, siltä osin kuin ne ovat vaikuttaneet kriisiin, tulee muuttaa. Tässä kirjoituksessa kuitenkin argumentoidaan, että Kanniaisen ja Malisen analyysi rahapolitiikan roolista kriisissä ja uudistamisentarpeesta vaikuttaa varsin kyseenalaiselta ja ristiriitaiselta. Kanniainen ja Malinen esittävät myös näkemyksen, jonka mukaan Jimmy Carter on osasyyllinen Yhdysvaltojen 2000-luvun alun talouskriisiin allekirjoitettuaan Community Reinvestment -lain vuonna Tässä kirjoituksessa käydään lyhyesti läpi, miksi väite vaikuttaa huonosti perustellulta. Lisäksi kirjoituksen lopussa ihmetellään Kanniaisen ja Malisen tulkintaa Lucasin (2003) sanoista. 2. Yhdysvaltojen rahapolitiikka 2000-luvun alussa John Taylor (2009) ja monet muut ekonomistit ovat pitäneet pää- tai osasyynä Yhdysvaltojen talouskriisiin 2000-luvun alun löysää rahapolitiikkaa. Kanniainen ja Malinen liittyvät rahapolitiikan arvostelijoiden joukkoon, mutta ihmeellisin perusteluin. Kanniaisen ja Malisen (2010, 25 26) mukaan: 197
2 KAK 2 / 2010 Syyskuun 11. päivän terroristi-isku vuonna 2001 aiheutti pelkoa siitä, että USA:n kansantalous saattaa ajautua taantumaan. USA:n keskuspankki alensi nopealla tahdilla ohjauskorkoaan (federal funds rate) 6,50 %:sta vuonna %:iin vuonna Tätä ratkaisua ei ole kritisoitu. Sen sijaan on kritisoitu sitä, että keskuspankki irtaantui Taylorin säännöstä vuosina ts. neljän ja puolen vuoden ajaksi. Ko. sääntö oli osoittanut toimivuutensa parin aikaisemman vuosikymmenen aikana, jota on kuvattu käsitteellä great moderation, upean vakauden kausi (Taylor 2009). Populaariselityksen mukaan syyskuun 11. päivän terrori-iskuilla oli jotain tekemistä 2000-luvun alun taantuman ajoituksen kanssa. Tämä on ansa, johon kirjoittajat selvästi lankeavat. Ainakaan NBER:n mukaan pelkoa taantumaan ajautumisesta ei ole voinut olla syyskuun 11. päivä, sillä maa oli ajautunut taantumaan jo maaliskuussa On todella vaikea ymmärtää, kuinka vuosina 2002 ja 2003 toteutetut ohjauskorkojen alentamiset ovat voineet olla järkeviä, kun samanaikaisesti väitetään, että poikkeaminen Taylorin säännöstä vuosina on rahapoliittinen virhe. Kuinka rahapolitiikka vuosina 2002 ja 2003 voi olla samanaikaisesti sekä onnistunutta että epäonnistunutta? Taylorin sääntöä voidaan tulkita hyvinkin eri tavoin, mutta Kanniainen ja Malinen eivät tarjoa sille minkäänlaista tulkintaa. Ikään kuin keskeinen rahapolitiikan virhe ( irtaantuminen Taylorin säännöstä vuosina ) ei vaatisi minkäänlaista perustelua ja tulkintaa. Taylorin sääntö on siis mekaaninen kaava, josta poikkeaminen on suuri rahapoliittinen virhe. Mutta miksi vain tämä poikkeama on suuri virhe, kun vuosina ohjauskorko on ollut (yhtä lyhyttä jaksoa lukuun ottamatta vuonna 2006) jatkuvasti matalampi, kuin sen Taylorin säännön mukaan olisi tullut olla (ks. esim. Bernanke 2010)? Kanniainen ja Malinen (2010, 26) tulkitsevat, että [k]eskuspankit tunnetusti ovat antaneet niille [osakkeiden ja asuntojen hinnoille] kovin vähän painoa rahapolitiikan virityksessä. Tämä on varmasti yleisesti ottaen totta, mutta Yhdysvaltojen 2000-luvun vaihteeseen ehkä huonosti sopiva väite. Monet ekonomistit ovat tulkinneet keskuspankin reagoineen epäsymmetrisesti osakkeiden hintoihin. Esimerkiksi rahoituskriisejä käsittelevässä ansiokkaassa teoksessaan Reinhart ja Rogoff (2009, 291) kirjoittavat: The famous Greenspan put [ ] was based on the (empirically well-founded) belief that the U.S. central bank would resist raising interest rates in response to a sharp upward spike in asset prices (and therefore not undo them) but would not react vigorously to any sharp fall in asset prices by cutting interest rates to prop them up. Poikkeamaa Taylorin säännöstä 2000-luvun alussa voidaan siis tulkita osittain Greenspanin myyntioptiona (Greenspan put), eikä ainoastaan tarveharkintaisena elvytyksenä ja/tai keskuspankin väärinä inflaatioennusteina. Keskuspankki on siis ehkä antanut osakkeiden hinnoille jopa liikaa painoa rahapolitiikassa. 3. Ristiriitaista analyysiä rahapolitiikasta Oleellisen osan Kanniaisen ja Malisen analyysissä talouskriisin syistä muodostavat Yhdys- 198
3 Juha Tervala valtojen vaihtotaseen vajeet. Motivoidakseen niiden ja rahapolitiikan suhteen rahapolitiikan kansainvälisiä vaikutuksia tarkastellaan avotalouden makromallin avulla. Jää epäselväksi, mikä tämä malli on, jonka impulssivasteita verrataan toteutuneeseen kehitykseen. Joka tapauksessa [k]eskuspankin ohjauskoron alentamisella aikaansaatu rahataloudellinen ekspansio johtaa sen [mallin] mukaan varallisuusvaikutuksen kautta kulutuksen vahvistumiseen [...] [t]ulojen kasvuun liittyvän tuonnin lisäyksen voi odottaa heikentävän vaihtotasetta [ ] USA:n talous toimi tässä kuvatulla tavalla. [ ] vaihtotasevaje kasvoi ja maa velkaantui rajusti ulkomaille. Alentuneen korkotason olisi makroteorian ennusteen mukaan tullut johtaa pääoman vientiin ja vahvistuviin ulkomaisiin sijoituksiin. Näin ei tapahtunut. Miksi avotalouden makromalli ennusti väärin? (Kanniainen ja Malinen 2010, 26). Tuskin on olemassa avotalouden makromallia, jossa rahapolitiikan ekspansio voi aiheuttaa samanaikaisen vaihtotaseen ali- ja ylijäämän. Siteerauksen ensimmäinen osiohan väittää, että mallin mukaan korkojen alentaminen heikentää vaihtotasetta eli johtaa pääoman tuontiin, ts. maan ulkoiseen velkaantumiseen. Heti tämän jälkeen kuitenkin sanotaan, että alentuneen korkotason olisi makroteorian ennusteen mukaan tullut johtaa pääoman vientiin ja vahvistuviin ulkomaisiin sijoituksiin eli toisin sanoen vaihtotaseen ylijäämään. Mallin mukaan rahapolitiikan ekspansio aiheuttaa siis samanaikaisen vaihtotaseen yli- ja alijäämän. Näin koko teoria pohjautuu virheeseen. Käsiteltyään rahapolitiikkaa pinnallisesti kahden kappaleen verran jaksossa 2.1 ja kyseenalaisen avomakroteorian avulla, Kanniainen ja Malinen (2010, 31) ovat valmiina julistamaan: On käynyt ilmeiseksi, että vuonna 2008 käynnistyneen taantuman taustalla, vaikkakaan ei ainoana syynä, oli rahapolitiikka (kursivointi lisätty). On vaikea pitää asiaa ilmeisenä, sillä kirjoituksessa ei tuoda esiin mitään uusia ja kelvollisia argumentteja rahapolitiikan roolista talouskriisin syynä. Ainoa tekstissä esiin tuotu rahapoliittinen virhe on keskuspankin irtaantuminen Taylorin säännöstä vuosina Tehdessään johtopäätöksiä Kanniainen ja Malinen unohtavat, vielä aiemmin julistamansa, Taylorin säännön ylivoimaisuuden ja rupeavat vetämään mattoa oman analyysinsä alta, kyseenalaistamalla inflaatiotavoitteen tarkoituksenmukaisuuden: Inflaationormi ei [ ] ollut optimaalinen politiikan ankkuri aikana [2000-luvun alussa], jolloin maailmantalous siirtyi aikaisempaa avoimempaan globaaliin järjestelmään (Kanniainen ja Malinen 2010, 32). On syytä pitää mielessä, että Taylorin säännössä (alkuperäisillä parametreilla) sekä tuotannon että inflaation poikkeamilla tavoitteista on yhtä suuri painoarvo ohjauskorkoa asetettaessa. Näin ollen sen implikoima ohjauskoron taso perustuu oleellisesti inflaation poikkeamaan inflaatiotavoitteesta. Ristiriita Kanniaisen ja Malisen päätelmässä onkin seuraavanlainen: Jos inflaatiotavoite on väärä rahapolitiikan tavoite, miksi verrata ohjauskorkoa Taylorin sääntöön? Eihän poikkeama vertailukohdasta (Taylorin säännöstä) voi kertoa kovin oleellista informaatiota, jos se on perusteiltaan väärä. 1 On ristiriitaista rummuttaa saman- 1 Taylorin (Taylor 1993) sääntö on eittämättä suuri edistysaskel rahapolitiikan tutkimuksessa. Se on kuitenkin hyödyllinen vertailukohta vain, jos hyväksyy ajatuksen keskuspankin kaksoismandaatista, jonka mukaan pyrkimyksenä on ylläpitää matalaa ja vakaata inflaatiota ja stabilisoida tuotantokuilua. 199
4 KAK 2 / 2010 aikaisesti Taylorin säännön ylivoimaisuutta ja kyseenalaistaa inflaatiotavoite hyödyllisenä keskuspankin tavoitteena. Kanniaisen ja Malisen analyysi suhdanteiden suuren lieventymisen (great moderation) syistä vaikuttaa yhtälailla ristiriitaiselta. Se ei näytä perustuvan johdonmukaiseen näkemykseen siitä, onko rahan tarjontakäyrä vaaka- vai pystysuora. Jaksossa 2.1 he mainitsevat suhdanteiden suuren lieventymisen syyksi Yhdysvaltojen keskuspankin parin aikaisemman vuosikymmenen aikana noudattaman korkoperusteisen rahapolitiikan, joka seuraa läheisesti Taylorin sääntöä (ks. sitaatti tämän kirjoituksen luvussa 2). Jaksossa 3 asetelma kuitenkin käännetään päälaelleen: Vuonna 1979 USA:n keskuspankki ilmoitti saaneensa tarpeekseen inflaatioongelmasta ja siirtyi monetaristiseen rahan tarjonnan kontrolliin sallien korkojen määräytyvän markkinoilla. Seurasi jakso, joka tunnetaan siis nimellä great moderation. Keskuspankki eliminoi kansantalouden suhdannelaskut (Kanniainen ja Malinen 2010, 32). Väitteet ovat pahoin ristiriitaisia: rahan tarjontakäyrä ei voi olla samanaikaisesti sekä vaaka- että pystysuora. Monetaristinen rahan tarjonnan kontrolli tarkoittaa, että rahan tarjontakäyrä on pystysuora koordinaatistossa, jossa rahamäärä on vaaka-akselilla ja korko pystyakselilla. Näin korot määräytyvät vapaasti, kuten kirjoittajat toteavat jaksossa 3. Inflaatiotavoitteeseen pohjautuva ja ohjauskorkojen kontrolliin perustuva rahapolitiikka, josta kirjoittajat puhuvat jaksossa 2.1, taas tarkoittaa noin karkeasti ottaen vaakasuoraa rahan tarjontakäyrää. Näin ollen keskuspankki pystyy pitämään interbank-korot halutulla tasolla, rahamäärän määräytyessä vapaasti. Kanniaisen ja Malisen rahapolitiikan analyysi näyttää siis olevan ristiriitaista jopa yksinkertaisten perusasioiden suhteen. Tällaisesta analyysista vedettävät johtopäätökset eivät voi olla järkeviä. Kummallinen on myös yritys kirjoittaa taloushistoriaa uudelleen. Paul Volckerin tiukka rahapolitiikka inflaation nujertamiseksi vuoden 1979 jälkeen johti vuosien 1980 ja kaksoistaantumaan, eikä sitä seurannut suoraan suhdanteiden suurta lieventymistä. Lisäksi keskuspankilla on ollut viime vuosikymmeninä pyrkimyksenä, sopusoinnussa Taylorin säännön kanssa, lieventää taantumia laskemalla ohjauskorkoa taantumissa, eikä seuraamalla monetaristista rahan tarjonnan kontrollia. Kanniainen ja Malinen (2010, 31 32) esittävät, Cooperia (2009) mukaillen, rahapolitiikan mysteerin seuraavasti: Jos rahamarkkinat ovat stabiilit, keskuspankit voidaan lakkauttaa ja ottaa käyttöön Friedmanin sääntö vakaan rahan tarjonnan kasvunopeuden optimaalisuudesta (Friedman 1962 [1960?]). Jos rahoitusmarkkinat taas ovat epästabiilit, taloutta pitää pyrkiä vakauttamaan aktiivisella rahapolitiikalla. On vaikea ymmärtää, mihin tämä näkemys perustuu, mutta minkäänlaista lähempää tarkastelua se ei kestä. Rahoitusmarkkinoiden vakaus ei vielä tarkoita, että aktiivisesta rahapolitiikasta kannattaisi luopua. Tietysti tekijät, jotka estävät taloutta reagoimasta tehokkaasti rahoitusmarkkinashokkeihin (kuten esimerkiksi hinta- ja palkkajäykkyydet), antavat mahdollisuuden toteuttaa aktiivista ja hyvinvointia lisäävää rahapolitiikkaa näiden shokkien tapauksessa. Mutta tämä ei voi olla vielä koko tarina, sillä samat tekijät antavat mahdollisuuden harjoittaa aktiivista ja hyvinvointia lisäävää rahapolitiikkaa myös reaalitaloutta (erotukse- 200
5 Juha Tervala na rahoitusmarkkinoita) kohtaavien shokkien tapauksessa. Näin ollen rahoitusmarkkinoiden vakaus ei tarkoita, että aktiivisesta rahapolitiikasta kannattaisi luopua, päinvastoin kuin Kanniainen ja Malinen väittävät. Kyseenalaisen analyysin perusteella Kanniainen ja Malinen (2010, 40) päättelevät seuraavaa: Kuplia ei voi syntyä, ellei joku taho niitä rahoita. Se taho on viime kädessä keskuspankki. Maailmantaloutta voidaan vaihtoehtoisesti ohjata kahdella rahapoliittisella strategialla. Sitä voidaan ohjata joko tiukalla rahapolitiikalla, ts. estetään ylivelkaantuminen ja kuplat tai sitä voidaan ohjata löysemmillä rahapoliittisilla suitsilla, mikä tuottaa enemmän variaatiota, kuplia ja taantumia mutta kenties enemmän innovaatioita. On kovin vaikea ymmärtää, miksi keskuspankin tulee viime kädessä rahoittaa kuplat. Eikö esimerkiksi ylioptimistisiin odotuksiin perustuvia kuplia voi syntyä ilman keskuspankin tukea (rahoitusta)? Missä kohdin tutkimuksessa pyrittiin edes osoittamaan, että löysempi rahapolitiikka aiheuttaa enemmän taantumia? Kanniaisen ja Malisen (2010, 25) esittämään kysymykseen [o] vatko huonot ajat siis taloudellisen kehityksen hinta esitän jatkokysymykset: Onko Yhdysvaltojen kokema suhdanteiden suuri lieventyminen johtanut talouskasvun ja reaalisten innovaatioiden vähenemiseen? Onko Suomi Yhdysvaltoja paremmassa asemassa, koska se on kokenut parin viimeisen vuosikymmenen aikana kaksi syvempää lamaa? 4. Onko Jimmy Carter osasyyllinen nykyiseen talouskriisiin? Kanniaisen ja Malisen kirjoituksen epäselvyyksistä voisi kirjoittaa enemmänkin, mutta tässä kommentissa käsitellään lähinnä rahapolitiikkaa. On kuitenkin yksi asuntomarkkinoihin liittyvä asia, josta on syytä tuoda esiin vastakkainen näkemys. Tämä on Community Reinvestment -lain (CRA) nimeäminen kriisin osasyyksi. Kanniaisen ja Malisen (2010, 28) mukaan asuntomarkkinapolitiikalla on ollut tärkeä rooli nykyisen kriisin taustasyynä. [ ]. Asuntomarkkinoiden vauhdittajiksi on luettavissa kaksi USA:n lakia, Community Reinvestment Act vuodelta 1977 ja American Dream Downpayment Act vuodelta Kirjoittajat selvästi yhtyvät Fergusonin (2009) näkymykseen: with the Community Reinvestment Act of 1977, American banks came under statutory pressure to lend to poorer minority communities. CRA:n tarkoitus on kannustaa talletuksia vastaanottavia laitoksia (lähinnä FDIC:n takaamia talletuspankkeja ja säästökassoja) vastaamaan luotontarpeisiin alueella, jolla laitokset toimivat. Luotonannon tuli vastata luottojen kysyntään myös matalan ja kohtuullisen tulotasojen alueilla, kuitenkin noudattaen turvallista ja hyvin perusteltua pankkitoimintaa (Federal Financial Institutions Examination Council 2010). CRA pyrkii siis vähentämään alueellista diskriminointia antolainauksessa. CRA:n syyttäminen talouskriisistä tuntuu liian kaukaa haetulta, kuten monessa yhteydessä on jo tuotu esiin (ks. esim. Krugman 2009, Barth et al. 2009). Ensiksikin, vaikka CRA on voinut luoda paineita myöntää asuntolainoja, joita ei ehkä muuten haluttaisi myöntää, on vai- 201
6 KAK 2 / 2010 kea nähdä syitä, miksi Jimmy Carterin vuonna 1977 vahvistama laki olisi johtanut ongelmallisten asuntolainojen myöntämiseen vasta juuri 2000-luvulla. Toiseksi, ei CRA koske asuntolainojen myöntäjiä, jotka ovat olleet vastuussa suurimmasta osasta ongelmallisia lainoja. Asuntolainojen määrä, joita myöntävät asuntorahoittajat, joita CRA koskee, laski vuoden ,1 prosentista 29,5 prosenttiin vuonna 2000 (Joint Center for Housing Studies 2002). Yhdysvaltojen edustajainhuoneen kuultavana olleen Michael S. Barrin mukaan asuntorahoittajat, joita CRA ei koske lainkaan, myönsivät puolet subprime-asuntolainoista vuonna Asuntorahoittajat, joita CRA koskee vain osittain, myönsivät 30 prosenttia subprime-asuntolainoista. Siten talletuspankit ja säästökassat, joita CRA koskee, myönsivät vain 20 prosenttia subprime-asuntolainoista (U.S. House of Representatives 2009). Kolmanneksi, ei ole selkeitä todisteita, että CRAn piirissä myönnetyt asuntolainat olivat muita huonolaatuisempia. Ehkä hieman vanhentuneen, mutta riippumattoman, tutkimuksen (Joint Center for Housing Studies 2002) mukaan CRA olisi lisännyt vastuullista lainanantoa pieni- ja keskituloisille. Neljänneksi, vaikka CRA on todennäköisesti vaikuttanut pankkien antolainaukseen, sen vaikutuksia arvioitaessa on syytä pitää mielessä, että sen noudattamatta jättämisestä ei ole säädetty sanktiota (Barth et al. 2009, ). 5. Mitä Lucas sanoi vuonna 2003? Kanniaisen ja Malisen tulkinta Lucasin (2003) kirjoituksesta on hämmentävä. Vääjäämättömästi tulee mieleen ajatus olkinukke-strategiasta, jossa panemalla sanoja Lucasin suuhun, ei ainoastaan vääristellä hänen sanojaan, vaan myös pyritään asettamaan hänet huonoon valoon. Kanniainen ja Malinen (2010, 25) tiivistävät Lucasin (2003) viestin seuraavasti: Surullisen kuuluisa on nobelisti Robert Lucasin lausunto vuodelta 2003 siitä, että suhdannevaihtelut olisivat jääneet historiaan. En kykene mistään Lucasin (2003) artikkelista löytämään mitään tämänkaltaista väitettä. Krugman (2009, 14) antaa osuvan tulkinnan hänen sanomasta: Lucas ei väittänyt, että suhdannekierto eli taantumien ja kasvukausien epäsäännöllinen [ ] vaihtelu olisi ohi. Sen sijaan suhdannekierto on hänen mukaan kesytetty niin hyvin, että suhdanteiden tasaamisen tuottamat lisähyödyt olisivat mitättömiä. [ ] Olisi siis aika siirtää huomio pitkän aikavälin talouskasvun kaltaisiin kysymyksiin. 6. Loppupäätelmät Kanniaisen ja Malisen kirjoitus Yhdysvaltojen talouskriisin taustoista on hämmentävää luettavaa, varsinkin jos sitä vertaa kansainväliseen kirjallisuuteen. Muun muassa heidän rahapolitiikkaa koskevat väittämät ja johtopäätökset ovat vähintäänkin kyseenalaisia. Heikosti perusteltu on myös väite, jonka mukaan Community Reinvestment -laki olisi merkittävä tekijä asuntolainaongelmissa. Lisäksi kirjoittajat esittävät kirjoituksensa lopussa kymmenen osittain kyseenalaista johtopäätöstä, joista ainakaan puolet ei perustu millään tavoin kirjoituksessa esitettyyn analyysiin. 202
7 Juha Tervala Kirjallisuus Barth, J., Li, T., Lu, W., Phumiwasana, T. ja Yago, G. (2009), The Rise and Fall of the U.S. Mortgage and Credit Markets: A Comprehensive Analysis of the Market Meltdown, John Wiley & Sons, Hoboken, New Jersey. Bernanke, B. (2010), Monetary Policy and the Housing Bubble, esitelmä Annual Meeting of the American Economic Association Cooper, G. (2009), The Origin of Financial Crises: Central Banks, Credit Bubbles and the Efficient Market Fallacy, Harriman House Ltd, Lontoo. Federal Financial Institutions Examination Council (2010), Community Reinvestment Act: Background & Purpose, (viitattu ). Ferguson, N. (2009), Rahan nousu: maailman rahoitushistoria, Terra Cognita, Helsinki. Friedman, M. (1960), A Program for Monetary Stability, Fordham University Press, New York. Joint Center for Housing Studies (2002), The 25th Anniversary of the Community Reinvestment Act: Access to Capital in an Evolving Financial Services System, (viitattu ). Kanniainen, V. ja Malinen, T. (2010), Talouskriisin taustat: politiikkavirheet, sairaat kannusteet vai molemmat?, Kansantaloudellinen aikakauskirja 106: Krugman, P. (2009), Lama: talouskriisin syyt, seuraukset ja korjauskeinot, HS kirjat, Helsinki. Lucas, R. (2003), Macroeconomic Priorities, American Economic Review 93: National Bureau of Economic Research (2010), US Business Cycle Expansions and Contractions, (viitattu ). Reinhart, C. ja Rogoff, K. (2009), This Time is Different: Eight Centuries of Financial Folly, Princeton University Press, Princeton. Taylor, J. (1993), Discretion versus Policy Rules in Practice, Carnegie-Rochester Conference Series on Public Policy 39: Taylor, J. (2009), Getting off Track: How Government Actions and Interventions Caused, Prolonged, and Worsened the Financial Crisis, Hoover Institution Press Publication, Stanford. U. S. House of Representatives (2010), Prepared Testimony of Michael S. Barr, (viitattu ). 203
Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala
Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet
31C99902 KTK-tutkielmaseminaari Research plan Jari Sallinen
31C99902 KTK-tutkielmaseminaari Research plan 29.1.2015 Jari Sallinen Euroopan Keskuspankin ja Fedin rahapolitiikka finanssikriisin jälkeen Tutkimus kuvailee finanssikriisin aikana ja jälkeen harjoitettua
Makrotalousteoria TA4a, kevät 2017 Harjoitus 2
Makrotalousteoria T4a, kevät 2017 Harjoitus 2 Heikki Korpela 15. helmikuuta 2017 Tehtävä 1. nalysoi eri tapahtumien vaikutuksia euroalueen talouteen -TR-mallissa. Siirtääkö muutos - vai TR-käyrää ja mihin
Makrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 4 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Kokonaistarjonta esitetään AS-AD -kehikossa tuotantokuilun ja inflaation välisenä yhteytenä. Tämä saadaan
21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35)
21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia 1 21.1 Politiikan tarve Suhdannevaihtelut
Rahapolitiikan tutkimus ja toimintatavat: Kuinka rahapolitiikan tutkimus vaikuttaa rahapolitiikkaan?
Rahapolitiikan tutkimus ja toimintatavat: Kuinka rahapolitiikan tutkimus vaikuttaa rahapolitiikkaan? Pankinjohtaja, professori Seppo Honkapohja Studia monetaria 29.4.28 Esityksen rakenne Inflaatio, kasvu
Luentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS
Luentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS-AD-malli Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto IS-TR-IFM: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, kiinteät
Rahapolitiikan tutkimus ja toimintatavat: Kuinka rahapolitiikan tutkimus vaikuttaa rahapolitiikkaan?
Rahapolitiikan tutkimus ja toimintatavat: Kuinka rahapolitiikan tutkimus vaikuttaa rahapolitiikkaan? Pankinjohtaja, professori Seppo Honkapohja Esityksen rakenne Inflaatio, kasvu ja rahapolitiikka 1970-luvulta
Kansantalouden kuvioharjoitus
Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain
Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE
Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE KT34 Makroteoria I Juha Tervala Rahapolitiikka lyhyellä ajalla Rahapolitiikka on korkojen, rahan määrän ja valuuttakurssin ohjaamista rahapolitiikan
Makrokatsaus. Huhtikuu 2016
Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan
Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen
Juha Kilponen, @juhakilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 2018 koulutus Oulu, 30.8. 2018 30.08.2018 1 Agenda Johdanto Finanssikriisin taustatekijät
Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja
Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut
Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi
Ajatuspaja Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen ajatuspaja, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa. Tervetuloa keskustelemaan
Suhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki
Suhdannekatsaus Pasi Kuoppamäki 6.10.2015 2 Maailmantalous kasvaa keskiarvovauhtia mutta hitaampaa, mihin ennen kriisiä totuttiin Ennusteita Kehittyvät maat heikko lenkki kaikki on tosin suhteellista 3
TA3a Makrotalousteoria, kevät 2017 Harjoitus 1
TA3a Makrotalousteoria, kevät 2017 Harjoitus 1 Heikki Korpela 2. huhtikuuta 2017 Tehtävä 1. Mihin menojen kategoriaan (yksityinen kulutus, investoinnit, julkiset menot, vienti tai tuonti) seuraavat tapahtumat
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin
Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014
Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa
Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013
Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 1 Sayn laki modernissa uusklassisessa talousteoriassa Sayn laki: tarjonta luo oman kysyntänsä Moderni versio:
Globaaleja kasvukipuja
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden
Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?
Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Heikki Koskenkylä Valtiot. Tri, yrittäjä Suomen sosiaalifoorumi 20.4.2013 Arbis, Dagmarinkatu 3 Vapaus Valita Toisin Yhdistys Sisällys 1. Tausta ja johtopäätös
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät
Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen
Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi
Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE
Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE KT34 Makroteoria I Juha Tervala Rahapolitiikka lyhyellä ajalla Rahapolitiikka on korkojen, rahan määrän ja/tai valuuttakurssin ohjaamista
Talouden mahdollisuudet 2009
Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla
Makrotaloustiede on monien ekonomistien ja opiskelijoiden mielestä taloustieteen mielenkiintoisin
Kansantaloudellinen aikakauskirja 110. vsk. 2/2014 Euroalueen suhdannevaihteluiden opettaminen Juha Tervala Kotimaisessa taloustieteen opetuksessa ei kovinkaan usein käsitellä ajankohtaisia ja mielenkiintoisia
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä
Makrokatsaus. Maaliskuu 2016
Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi
Kansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys
Kansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys Budjettiriihen avaus 17.9.2019 Olli Rehn Suomen Pankki Epävarmuus varjostaa maailmantalouden näkymiä Eurooppa - Brexit Lähi-itä - Saudi-Arabian
Suomen talous muuttuvassa Euroopassa
Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013
RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta
RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan
Pääjohtaja Erkki Liikanen
RAHAPOLITIIKAN PERUSTEET JA TOTEUTUS Talousvaliokunnan seminaari 6.9.2006 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankin neljä ydintoimintoa Rahapolitiikka Rahoitusvalvonta Pankkitoiminta Rahahuolto 2 Rahapolitiikka
ESIMERKKEJÄ JA HARJOITUKSIA
ESIMERKKEJÄ JA HARJOITUKSIA OSA I: MATEMAATTISTEN MERKINTÖJEN JA KIRJAINSYMBOLIEN KÄYTTÖÄ (ja tutustumista tilinpitoon ja keynesiläiseen malliin) Harjoitellaan seuraavassa kirjainsymbolien käyttöä ja yhtälöiden
Mihin rahapolitiikalla pyritään? Rahapolitiikan tavoitteet
Seppo Honkapohja Mihin rahapolitiikalla pyritään? Rahapolitiikan tavoitteet Studia Monetaria 2011, Suomen Pankin rahamuseo 29.03.2011 1 I. Johdanto 2 Rahapolitiikka on toinen makrotalouspolitiikan kahdesta
Talouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)
Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto
Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla
Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.
Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM
Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat
Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat
Pitääkö korkojen nousua pelätä?
Pitääkö korkojen nousua pelätä? 22.11.2018 Jari Vaine Erityisasiantuntija/rahoitusala, kuntatalous 12.11.2018 08:41 2 Korkoja liikuttavia tekijöitä, esimerkiksi Lyhyet korot Inflaatiotavoite ja odotukset
Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus
Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi
19 Avotalouden makroteoriaa
19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32
Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa
Olli Rehn Pääjohtaja, Suomen Pankki Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa Euro & talous 4/2018 4.10.2018 1 Euroalueen bruttokansantuote 2007-2020 Euroalueen reaalinen BKT EKP:n
Talouden näkymiä Reijo Heiskanen
Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista
EUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE NRO 24/2005 Asia: Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuoneen (House of Lords) vastaukset Euroopan talouspolitiikkaa
Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero
Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Rahoitusjärjestelmän vakaus 2. Maailman ja Suomen talouden näkymät 3. Euroalueen inflaatio ja rahapolitiikka
Makrokatsaus. Toukokuu 2016
Makrokatsaus Toukokuu 2016 Osakkeet nousivat toukokuussa 2 Oslon pörssi kehittyi myönteisesti myös toukokuussa 1,8 prosentin nousulla. Öljyn tynnyrihinta nousi edelleen ja oli kuukauden lopussa noin 50
Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat
Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta
Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen
Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot
Harjoitustehtävät 6: mallivastaukset
Harjoitustehtävät 6: mallivastaukset Niku Määttänen & Timo Autio Makrotaloustiede 31C00200, talvi 2018 1. Maat X ja Y ovat muuten identtisiä joustavan valuuttakurssin avotalouksia, mutta maan X keskuspankki
Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?
Olli Rehn Suomen Pankki Euroopan ja Suomen talouden näkymät Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Arvopaperilehden Rahapäivä 2017 Helsinki, 21.9.2017 21.9.2017 1 Rahapolitiikan
Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona
Propositioista Tutkittaessa argumenttien ja päätelmien pätevyyttä ja selvitettäessä ajatusten sekä käsitteiden merkityksiä on argumentit, ajatukset ja käsitteet yleensä ilmaistava kielellisesti. Semantiikassa
Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.
Keskuspankit finanssikriisin jälkeen
Suomen Pankki Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 1 Kansainvälinen finanssikriisi Vuonna 2007 kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä merkkejä vakavista ongelmista Syksyllä 2008 kriisi:
Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala
Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline
Maailmantalous ja Amerikka
Maailmantalous ja Amerikka Kauppasota hidastaa globalisaatiota Pasi Kuoppamäki 18.9. 2018 Vahvaa talouskasvua globaalisti Euroalue jäänyt USA:n jälkeen tänä vuonna Kehittyvien talouksien tilanne epäyhtenäinen
19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)
19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole
ENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
Makrokatsaus. Kesäkuu 2017
Makrokatsaus Kesäkuu 2017 Markkinoiden kehitys vaihtelevaa kesäkuussa Globaalit osakemarkkinat kehittyivät verrattain vaisusti kesäkuussa, joskin muutamia maantieteellisiä eroavaisuuksia esiintyi. Pörsseistä
Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014
Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014 Putin uhoaa, mutta mikä on muuttunut? Mikä on muuttunut? Investointiympäristö on entistä kehnompi Luottolaman uhka on todellinen Putinin suosio
Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto
Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015 Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Toimivat pääomamarkkinat hyvinvoinnin ehto Hyvin toimivat
Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti
Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden
Talouskriisin syyt ja seuraukset Mitä on opittu? Asuntomarkkinat 2010 Piia-Noora Kauppi 28.1.2010
Talouskriisin syyt ja seuraukset Mitä on opittu? Asuntomarkkinat 2010 Piia-Noora Kauppi 28.1.2010 Suomi ja talouskriisi - vahvuuksia > Ei finanssikriisiä - Terveet pankit ovat kansallinen kilpailuetu -
Euroalueen talouskriisin taustat. Juha Tervala TTT-kurssi 15.1.14
Euroalueen talouskriisin taustat Juha Tervala TTT-kurssi 15.1.14 Euroalueen talouskriisin taustat - johdanto 2008 alkaneen euroalueen talouskriisin tausta: 1. Ongelmamaiden (Kreikka, Portugali, Irlanti,
Kasvun hidastuminen vaikuttanut rahapolitiikan ympäristöön ja korkoihin
Erkki Liikanen Suomen Pankki Kasvun hidastuminen vaikuttanut rahapolitiikan ympäristöön ja korkoihin Euro & talous 4/2016 29.9.2016 Julkinen 1 Esityksen sisällys 1. Kasvun hidastuminen vaikuttanut rahapolitiikan
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
Globaalit näkymät vuonna 2008
Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna
Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti
Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja
Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat. Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori
Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori Valtionvelka (%/BKT) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1860 1863 1866 1869 1872
Suhdannevaihteluiden opettaminen on erittäin tärkeä osa taloustieteen opetusta. Tässä kirjoituksessa
Kansantaloudellinen aikakauskirja 110. vsk. 3/2014 Suomen suhdannevaihtelut AS AD-mallin avulla kuvattuna Juha Tervala Taloustieteen opetuksessa on järkevää opettaa mallin sovelluksia ajankohtaisten ja
Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin
Tuomas Välimäki Suomen Pankki Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin ACI Forex Finlandin vuosikokous Katajanokan kasino 1 Puheen runko Viitekorot Euroalueen ja Suomen talouskehitys Rahapolitiikan strategia:
a) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista.
Taloustieteen perusteet Kesä 204 Harjoitus 6: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi) Tehtävä Tarkastellaan avointa kansantaloutta. Analysoi avotalouden makromallin avulla, miten seuraavat
Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry
Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,
Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014
Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Luennon sisältö 1. Talouspolitiikan tavoitteet 2. Funktionaalinen rahoitus ja investoinnit 3.
Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla
Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa
Raha ja rahapolitiikka
Raha ja rahapolitiikka Kurssi Helsingin yliopistossa 27.10. 3.12.2015 VTT Juha Tarkka Kurssin tentit ja luentojen slidet Ensimmäinen kuulustelu tiistaina 15.12. klo 8-10 Porthania P2 Uusintakuulustelu
Luentorunko 11: Työllisyys, tuotanto ja inflaatio
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Rahamarkkinat Lyhyen aikavälin tasapainosta (luentorungot 9-10) pitkän aikavälin tasapainoon. Neoklassinen synteesi. Rahamarkkinoiden
Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta
Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen
Suomen talous ja rahoitusmarkkinat: näkymät ja haasteet
Suomen talous ja rahoitusmarkkinat: näkymät ja haasteet Osuuspankkiviikon pääjuhla 4.10.2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Talouden näkymät 2 Edessä kasvun väliaikainen hidastuminen BKT:n kasvu keskeisillä
Raha kulttuurimme sokea kohta
Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki
Rahapolitiikka Yhdysvaltain Suuressa Taantumassa
Rahapolitiikka Yhdysvaltain Suuressa Taantumassa Finanssikriisi ja Suuri Taantuma ovat johtaneet lukuisiin poikkeustoimiin Yhdysvaltain rahapolitiikassa. Tulevaisuudessa niitä on määrätietoisesti purettava,
Lainaaminen, säästäminen ja pankit. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Lainaaminen, säästäminen ja pankit Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Viimeksi hyödyke- ja työmarkkinat Tänään lainaaminen, säästäminen, investoinnit rahoitusmarkkinat ja pankit Tästä eteenpäin
Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä
Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden
Nousukausi yllätti. Pitkittyneestä taantumasta resurssipulaan? Pasi Kuoppamäki
Nousukausi yllätti Pitkittyneestä taantumasta resurssipulaan? Pasi Kuoppamäki 24.10.2017 Talouspoliittinen epävarmuus ja markkinat Rahoitusmarkkinat uskovat tasaisen kasvun jatkumiseen, riskipreemiot laskeneet
Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso
Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7
Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017
Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 1 Sisältö AS AD lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä Malli avotaloudessa kiinteillä ja kelluvilla kursseilla Tarjonta ja
Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu
Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu 18.9.2019 Olli Rehn Suomen Pankki Epävarmuus varjostaa maailmantalouden näkymiä Eurooppa - Brexit Lähi-itä - Saudi-Arabian öljyntuotanto
EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä
Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Euro & talous 1/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Rahapolitiikka voimakkaasti kasvua tukevaa 2. Euroalueen kasvu vahvistunut,
Niku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Rahan syntyminen ja tuhoutuminen Rahan määrä vaihtelee yli ajan eikä se ole suoraan esim. keskuspankin kontrollissa. Miten rahaa
Lainaaminen, säästäminen ja pankit. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Lainaaminen, säästäminen ja pankit Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Viimeksi hyödyke- ja työmarkkinat milloin markkinat onnistuvat, milloin epäonnistuvat Tänään lainaaminen, säästäminen,
Inflaatio ja rahapolitiikka. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Inflaatio ja rahapolitiikka Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Talouspolitiikan keinot vaikuttaa suhdannevaihteluut finanssipolitiikka: automaattiset vakauttaja ja julkisen kulutuksen tietoinen
Talouden maailma 11. 1 Minäkö taloudellinen vaikuttaja? 12. 2 Suomi ja kansainvälinen talous 19. 3 Mistä talouskasvu muodostuu? 27
S i s ä l l y s I Talouden maailma 11 1 Minäkö taloudellinen vaikuttaja? 12 Kaikki tekevät talouspäätöksiä 12 Talous ja taloustiede 13 Kotitaloudet, yritykset ja kansantalous 15 Rahat eivät riitä kaikkeen
Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)
Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien
Suomi maailmantalouden pyörteissä
Suomi maailmantalouden pyörteissä EK:n toimittajaseminaari 2006 Jussi Mustonen Globalisaatio: mitä se on? ENNUSTE 150 VUODEN TAKAA: Vanhan paikallisen ja kansallisen omavaraisuuden ja sulkeutuneisuuden
Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009
Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin
Luento Itä-Suomen Yliopistossa Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen. Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki
Luento Itä-Suomen Yliopistossa - Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki Rahapolitiikan tavoitteita 1. Rahapolitiikalla vakautta 2. Rahapolitiikalla
16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)
16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.